Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere

Transkriptio

1 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere

2 ÄNNÄ 1/2015 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry.

3 Kommodorin mietteitä Kevättä Talvi alkaa kääntyä kevääksi ja kesän toiminta pääsee taas täyteen käyntiin. Muutama viimeinen vuosi on ollut todellista kunnostuksen aikaa myös seuran rakennuksissa. On tehty kattoa, maalämpöä, satamaa ja uutta saunaa. Kaikki tarpeellisia asioista rakennusten ympäristön ylläpidon kannalta. Kesälle 2015 ei ole suunniteltu mitään edellisten kaltaisia suuria urakoita, ainoastaan Jänissaaren saunan terassin remontti on suunnitelmissa. Pitemmällä tähtäimellä hallitus päätti keväällä aloittaa tutkimukset Jänissaaren sataman kohentamiseksi. Laiturit, poijut ja muut perusasiat ovat nyt kunnossa. Sähkön tarve veneissä ja samoin veden tankkaaminen ovat kuitenkin juttuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota jatkossa. Kauden 2015 aikana aloitetaan kartoitus kustannusten selvittämiseksi. Muuten kesän toiminta on suunniteltu kilpailujen ja tapahtumien osalta perinteiseksi. Hyvää kevättä kaikille. KOMMODORI PAULI HAKALA 2 ÄNNÄ 1/2015

4 ÄNNÄ lehti 1/2015 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN Toimitus: Päätoimittaja: Pauli Hakala Toimituskunta: Pauli Hakala, Jyrki Itävuori Taitto: Marja Talvitie Painopaikka: Nekapaino Levikki: 800 Kansikuvat Mikko Hakanen Sisällys: Kommodorin mietteitä Toimitus Airisto Segelsällskap -150-vuotta, Posti Ännän juniorilta Seuran kevätkokous, Tulevia tapahtumia Pajasaaren paviljongin interööri Jätteet Jänissaaressa Autojen pysäköinti Jänissaaressa Satamaohjeita! Yhteystiedot Nyt on aika ilmoittautua kesän koulutuksin: Aikuisten Veneilykoulu klo Lasten ja nuorten purjehdusohjaus vko 23 jatko-ja kertauskurssit vko 24 alkeiskurssit vko 27 alkeiskurssit Kisaryhmän treeni-illat maanantai, tiistaisin klo ja perjantaisin klo vkolla 20 Kertausryhmän harjoitusillat, 8.6. tiistai, torstai klo vkolla 24 Alkeisryhmän junnuillat vkolla alkaen, maanantai klo 18-20, torstai klo vkolla 25 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: nsailing@saunalahti.fi tai ÄNNÄ 1/2015 3

5 Airisto Segelsällskap ry. 150-vuotta Suomen eräs vanhimmista purjehdusseuroista, Airisto Segelsällskap, täytti 150 vuotta Juhlavastaanotto oli Forum Marinumissa, jossa oli myös purjehdusseuran historiasta kertova näyttely. Seuramme edustajana oli Raimo Rajala, joka ojensi seuramme standaarin sekä Näsijärvikuvateoksen. Seuraamme arvostetaan yhtenä purjehduksen suurseurana Suomessa, josta on tullut nimekkäitä ja arvostettuja purjehtijoita. ASS:n veteraanit muistelivat tiivistäkin yhteiystyötä vuosien varrelta ja toivoivat sen elpyvän jatkossakin. ASS:n kommodori Markus Blomqvist kiitti erityisesti kirjasta, jota hän entisenä tamperelaisena arvosti kovasti. Pääjuhla oli Turun linnassa jossa nautittiin loistava illallinen ja seurusteltiin pikkutunneille saakka. Illanmittaan luotiin kontakteja muihinkin pursiseuroihin ja parannettin suomalaista purjehduskulttuuria. Raimo Rajala Posti Ännän juniorilta Hei Ännä-lehden lukijat Olen Ännän oma juniori, Otto Dahlberg (13vuotta) ja tämä kirje on muistutus seuran upeasta juniorityöstä ja siitä minkälainen oli minun viime vuoden purjehduskesäni. Ännän toiminnassa olen ollut mukana jo vuosia, siis ihan pienestä pojasta lähtien, mutta viime vuosi oli ensimmäinen (tosi) aktiivinen purjehduskesäni optimistijollalla kilpaillen. Kuten useat keväät aiemminkin, viime kevään aloitin Ännän satamassa touhuten. Rannassa riitti puuhaa lähes päivittäin. Jollat kaivettiin esiin talvivarastosta ja sitten pestiin, vahattiin, vaihdettiin köysiä ja odotettiin ensimmäistä vesille pääsyä malttamattomana. Ensimmäiset purjehdustreenit ja kisat tein Näsijärven vesillä omien junnukavereiden ja TaPSin poikien kanssa. Optimistijollien Suomen rankingsarja alkoi toukokuussa ja viimeinen sarjan kisa oli syyskuussa. Kiersin ranking-sarjan kisoja ahkerasti Helsingistä Ouluun ja Espoon kautta Turkuun, joten matkoja tuli ihan kivasti. Ranking-sarjan sijoitukseni viime kesältä oli 58/116 purjehtijaa, joka oli minulle yllätys. Parhaat sijoitukseni oli Turun ranking-kisoissa, joissa purjehdin kaksi ykkössijaa. Viikkoharjoitukset oli tietenkin aina kisojen välissä kotivesillä. Suomen optimistijollaliitto osoitti minulle myös paikan PM-kilpailuihin ja matkasin kisaamaan Norjaan. Satakunta venettä ja junnua pohjoismaista, kyllä minua jännitti. Mutta kaikki meni hienosti. Kisat oli minulle suuri kokemus ja purjehdin itseni kisoissa sijalle 41/76 purjehtijaa. Kesä meni siis kuin siivillä, mutta jollassa tietenkin. 4 ÄNNÄ 1/2015

6 Vuoden lopussa pidettävässä Optigaalassa minut palkittiin vuoden nousija- palkinnolla ja olen siitä ylpeä. Lisäksi oma seurani muisti aktiivisuuttani ja menestyksiäni palkitsemalla minut kauden päättäjäisissä monilla palkinnoilla ja huomionosoituksilla, kiitos! Muistan pitää Ännän lippua korkealla purjehtiessani Suomessa ja maailmalla. Tulevaa kautta odotan jo malttamattomana, sillä tiedossa on paljon uusia kokemuksia ja lisää matkoja. Ensimmäisenä suuntaan huhtikuun alussa Italian Gardajärvelle, Team Rene Racing Winter turnee-leirille ja Gardan pääsiäisregattaan. Matkalle lähtee kanssni kymmenkunta optipurjehtijaa Suomesta ja useita kymmeniä muualta maailmasta, joten jotain suurta on odotettavissa. Tästä onkin aika pistää hihat heilumaan, siis pidetään jollat (veneet) vesillä ja yhteinen tsemppi päällä, niin mennään taas purjeet pullollaan. Hyvää kesää kaikille! Terveisin Otto Seuran kevätkokouksen päätöksiä Näsijärven Purjehdusseura ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Jänissaaressa. Kokouksen asialistalla oli vuoden 2014 tilinpäätös jonka esitteli talouskommodori Pauli Koskinen sekä toimintakertomus. Kokous myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille ja hyväksyi vuoden 2014 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Kokouksessa luettiin myös tilintarkastajien lausunto tilinpäätöksestä. Kokoukseen osallistui n. 30 seuran jäsentä. Tulevia tapahtumia Ti Runkokatsastusilta klo Ti Runkokatsastusilta klo 1820 To Lipunnosto klo 18 alk. La klo 9 Veneiden laskut Jänissaari Su klo 9 Veneiden laskut Mantereen telakointialue Ti Veneiden katsastusilta 1. klo Ke klo 17 Siivous ja pukkitalkoot Su klo 10 Veneilypäivä Ti Veneiden katsastusilta 2. klo Ti 2.6. Veneiden katsastusilta 3. klo Ti 9.6. Veneiden katsastusilta 4. klo ÄNNÄ 1/2015 5

7 Pajasaaren paviljongin interööri Arkkitehti, Näsijärven Purjehdusseuran kommodori ja kilpapurjehtija Birger Federleyn suunnitteleman Pajasaaren paviljongin avajaiset olivat Pajasaaren mantereeseen yhdistävä puusilta korjattiin 1921 ja 1931 se korvattiin Oy Sommers, af Hällström & Walden - konepajan rakentamalla terässillalla. Samaan aikaan paviljonkirakennuksen kanssa rakennettiin myös Pajasaaren edustalle aallonmurtaja, johon maa-aines saatiin saaren maastoa tasoitettaessa. Seuran venevajaa varten vuokrattiin kaupungilta 1916 saaren eteläpuolelta mantereelta ensin 650 m2:n suuruinen alue, jota sitten laajennettiin Paula Kivisen kirjaamana Birger Fedeleyn suunnittelema Pajasaaren paviljonki oli vaatimaton satulakattoinen punahonkarakennus, jonka yksinkertaista kokonaismuotoa rikastuttivat nelikulmainen torni, avovilpola ja umpinainen monikulmainen kuisti. Keskeinen huonetila oli avara pirtti, joka sai valonsa vastakkaisilta seiniltä avautuvista viisiosaisista ikkunoista. Arkkitehti Fedeley piirsi myös pursimajan huonekaluston. Siihen kuului 12 pöytää ruokasaliin ja verannalle, 60 kpl kokoontaitettavia tuoleja samoihin tiloihin, pöytä hallituksen huoneeseen, pyöreä pöytä ja viisi korituolia (N satavuotta juhlakirja, toim. Pekka Ruusukallio). Ruokasalin laajennuksen ja sisätilojen modernisoinnin suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen ja sen toteutus valmistui Tampereen Kotkien Laivueen pojat osallistuivat remontin viimeistelyyn pesemällä pirtin seinät ja ehostaen seinillä olevat viirit ja niiden kyltit. Mittavan laajennuksen mesenaattina toimi suurimmalta osin tuleva kommodori Ragnar Sjöholm. LIPUT JA VIIRIT Nykypäivänäkin astuttaessamme Pajasaaren paviljongin kauniiseen punahonkaiseen pirttiin eli juhlasaliin kiinnittyy heti huomnio seinillä oleviin viireihin ja niiden kilpiin, joissa näkyy veneiden nimiä. Näsijärven Purjehdusseuran toimiessa näissä tiloissa 62 vuoden aikana saimme nähdä seuramme kaikki lippu- ja viirilinnat. Pirttirakennuksen parvekkeen alla pohjoisseinällä olivat seuramme liput vuosilta ja sekä nykyisin voimassa oleva seuran lippu. Ennen molempia maailmansotia oli tapana, että jokaisella seuraan kuuluvalla veneellä oli oma rekisteröity viirinsä. Majan idän puoleisella seinällä näemme edelleen moottoriveneiden viirit ja länsiseinällä purjeveneiden. Viirien paikat olivat eriarvoisia ja mitä alempana viiri sai paikan, sitä kalliimpi se oli. Pohjoiseen Näsiselälle päin oli julkisivussa nähtävissä vain rundeli ja sen itäpuolella lyktan eli pari erkkeriä luvulla rundeli laajentui lyktaan päin kolmikanttiseksi laajemmaksi veranta-ruokailutilaksi, edelleen Fedeleyn suunnittelema (kommodori Lasse Syrénin muistelemana 1998). 6 ÄNNÄ 1/2015

8 Pohjoisseinällä keskellä edellämainittujen seuran lippujen alla oli purjevene Falkenin viiri. Veneen omistaja lahjoitti seuralle aikoinaan 5000 Smk ehdolla, että viiri saisi yksin olla tällä paikalla (Kommodori Lasse Syrénin muistelemana 1998). Purjeveneviireistä parhaiten säilyneitä ovat Inga-Lill XVI ja Spadilje II-veneille kuuluneet. Keskellä itäseinää oli suuri maalaus ensimmäisen kommodorimme ja seuramme luojan Magnus Lavoniuksen Tornado-veneestä. Sitä ympäröi köysipunos. Lavonius kilpapurjehti Rea- ja Tornado-veneillään. Lavonius oli Puuvillateollisuus Oy Lapinniemen isännöitsijä ja mm Suomen tasavallan kulkulaitosministeri. Nämä molemmat olivat 1928 paikkeilla Näsijärvelle ilmestyneitä Pohjoismaisia 22-luokan ns. ruffattuja kilpapurjehdusveneitä. Ne säilyttivät kilpailuarvonsa aina 1940-luvun lopulle asti, jolloin Hai-veneet ja Näsi-jollat tulivat suosioon. N-jollan suunnittelija oli Lapinniemen puuvillatehtaan tekninen johtaja Harri Relander. Hänen oma veneensä L-16, Nisse sai myös oman viirinsä ja kilpensä. Näsijollia valmistettiin yli 60 kpl. Edellä mainitut Kakskymmentäkakkoset olivat useiden eri huippusuunnittelijoitten suunnittelemia, nopeita ja mukavia retkiveneitä, joskin niiden syväys esti aivan jokaiseen laituriin pääsemisen. Viimeinen 22:sten oma kilpapurjehduslähtö järjestettiin Tällöin lähtölinjalla starttasi allekirjoittaneen ihailemat Väre, Spadilje II, Inga-Lill XVI sekä Gunnel. Huomattava osa viireistä, liput ja muu rekvisiitta siirrettiin sitten seuratoiminnan mukana uuteen tukikohtaan Jänissaareen. Sotien jälkeen viirejä lahjoittivat vain muutamat veneilijät molemmille pirtin seinille. Kulkiessaan Näsijärven Purjehdusseuran 100 vuotis-juhlakirja kädessään, voi seurata varsinkin purjeveneiden kehityshistoriaa maassamme ja N:n purjeveneiden kavalkadia eri vuosikymmeninä Näsijärvellä näiden viirien avustamana. MUUTA REKVISIITTAA Pajasaaren paviljongin loistokaudella pirtin seinille ja hyllyille kertyi purjehtijoiden arvostamaa muutakin rekvisiittaa. Maalauksen vieressä vasemmalla oli iso valokuva 22-luokan kilpailulähdöstä ja toisella puolella valokuva ns. eskaaderipurjehduksesta. Nämä yhteiset seurapurjehdukset olivat yleisiä varsinkin ennen ensimmäistä maailmansotaa luvulla niitä järjestettiin kommodori Rolf Frankin toimesta muutaman kerran. Samalla seinällä lasikaapissa oli sekä Tornadon että Colibri-purjeveneiden feliefit. Eteläseinällä riippui taiteilija Kimmo Kaivannon ( ) maalaama Ingrid purjeveneen kuva köysipunoksen ympäröimänä. Purjehdusseuran Ännä-lehdessä 2/2014 on maalauksesta otettujen jäljennöksien myynti-ilmoitus. Mainittu Ingrid O 10 oli ostettu Tampereen Kotkien Laivueelle Se oli vielä 1950 luvulla Näsijärven nopein. Pituutta veneellä oli 12m. Purjepintaa oli 30 m2 ja syväys yli 2m. Ingrid oli lakattua mahonkia ja siinä oli rimakansi. Pohja hiottin keväisin grafiitilla, joka suojasi sitä vesikasveilta. ÄNNÄ 1/2015 7

9 Näsijärven Purjehdusseuran yleinen kokous hyväksyi Tampereen kaupungin tarjouksen jonka mukaan Pajasaaren paviljonki, muut rakennelmat ja maissa oleva venevaja siirtyvät kaupungin omistukseen. Huomattava osa viireistä, liput ja muu rekvisiitta siirrettiin v N:n uuteen tukikohtaan Jänissaareen. Pajasaaren pirtin seinillä vielä olevat viirit ja kilvet ovat edelleen Näsijärven Purjehdusseuran omaisuutta. Ne jätettiin yhteisellä sopimuksella Pajasaaren kauniille honkaseinille mahdollisimman monien veneilijöiden ihailtaviksi Kalevi Lauslahti (ent. Kalevi Lahtinen 1965 asti) Näsijärven Purjehdusseuran varakommodori Tampereen Kotkien Laivueen seiniorijäsen Jätteet Jänissaaressa Jätteiden vastaanottopiste Jänissaaressa muuttuu, samoin sen käyttöohjeet Paloviranomaisten vaatimuksesta jäteastiat siirretään pois nykyisiltä paikoiltaan kevään aikana. Uusi aitaus sijaitsee paviljonkirakennuksen luoteispuolella. Siellä on astiat seuraavien jätteiden vastaanottoa varten: - sekajätteet - metallijätteet - tyhjäksi valutetut öljynsuodattimet - muovipusseihin pakatut maalijätteet (hiontapöly) - akut ja paristot Sekajäte on jätettä, josta on lajiteltu pois vaaralliset jätteet sekä kierrätykseen ja hyötykäyttöön sopivat jätteet. Kyseessä on siis tyypilliset kotitalouksissa syntyvät kuivajätteet. Metallijätteille varattu astia on tarkoitettu lähinnä tyhjiä kuivuneita maalipurkkeja varten. Sinne voi laittaa myös tyhjät juomatölkit, jotka eivät kelpaa palautukseen. Pantin omaavat juomatölkit ja lasipullot jokainen vie mukanaan pois saaresta. Niitä varten ei ole omia vastaanottoastioita. Varsinainen metalliromu voidaan tilapäisesti varastoida paviljongin takana olevalle aidatulle alueelle. Öljynsuodattimet on valutettava mahdollisimman tyhjäksi ennen niiden laittoa niille varattuun astiaan. Jäteöljyä ei saa jättää Jänissaareen! Jäteöljyjä varten on samalla laiturilla säiliö, missä on septitankkien tyhjennyspiste. Alueelta löytyy myös sekajäteastia, johon tyhjät öljyastiat voidaan pudottaa. 8 ÄNNÄ 1/2015

10 Maalijätteet, joita syntyy joko hionnan tai kaapimisen seurauksena, on kerättävä ehjiin muovipusseihin. Muovipussit on laitettava maalijätteitä varten varattuun astiaan. Tyhjiä maalipurkkeja ei laiteta samaan astiaan, vaan niiden paikka on metallijätteissä. Liottimet ja ohenteet, joista halutaan päästä eroon, voidaan kaataa jäteöljykonttiin. Tyhjät astiat ovat sekajätettä. Akkuja ja paristoja varten on oma kannellinen allas aitauksessa. Suositus on, että ostaessanne uuden akun otatte vanhan mukaan ja jätätte sen akkukauppiaalle. Jos jätteiden lajittelusta syntyy epäselvyyttä, ottakaa yhteys allekirjoittaneeseen. Hannu Vesterinen Ympäristövastaava Autojen pysäköinti Jänissaaressa On jäsenten edun mukaista, että autojen pysäköinnistä Jänissaaressa annettuja ohjeita noudatetaan. Pysäköinti saaressa on mahdollista asettamalla toimistosta lunastettu pysäköintilupa tuulilasista näkyvälle paikalle autoon. Koko kesäkauden kattava lupa maksaa 45. Huoltoajo, jossa tavaroita, työkaluja ja ihmisiä tuodaan veneelle on mahdollista. Kun auto on tyhjennetty on se välittömästi siirrettävä pois saaresta esimerkiksi mantereella olevalle aidatulle alueelle. Jänissaarenkatu on pidettävä palo- ja pelastustoimelle kulkukelpoisena kaikkina aikoina. Lunastamalla saareen oikeuttavan pysäköintiluvan elämä helpottuu huomattavasti. Seuran järjestämiin arvokilpailuihin saapuvat kilpailijat saavat ilmoittauduttuaan yhden tilapäisen saareen oikeuttavan pysäköintiluvan, joka on voimassa kilpailun ajan. Mikäli kilpailijoilla on trailereita, asuntoautoja tai -vaunuja, niiden sijoittelusta on sovittava erikseen satamakapteenin kanssa. Omien kilpailujen aikana pysäköinti vain kausiluvalla. On syytä muistuttaa, että ilman pysäköintilupaa saaressa tavatut ajoneuvot dokumentoidaan ja saatetaan hallitukselle tiedoksi. Lunastakaa siis Marjalta lupa! Terveisin Satamakapteeni ÄNNÄ 1/2015 9

11 Jänissaaren satama! Laituripaikat Laituripaikat jaetaan tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon veneen koko ja tyyppi. Satamakapteeni jakaa venepaikat ja niin uusille kuin vanhoillekin venepaikoille saatetaan tehdä muutoksia kuten tänä keväänä on jouduttu tekemään, johtuen veneiden kokojen kasvusta. Venepaikkaluettelo on nähtävissä hyvissä ajoin ennen veneiden yhteislaskua. Tarkista oma venepaikkasi ennen vesillelaskua ilmoitustaululta. Venepaikka on aina henkilö- ja venekohtainen eikä sitä voi vaihtaa tai siihen tuoda venettä ilman satamakapteenin lupaa. Venepaikan haltija on velvollinen huolehtimaan veneensä asianmukaisesta katsastamisesta Mikäli omassa venepaikassasi on ongelmia ota yhteyttä satamakapteeniin jonka kanssa asia ratkaistaan. Omin päin ei venepaikkaa tule vaihtaa. Luvatta laiturissa kiinnitettynä oleva vene tullaan poistamaan omistajansa kustannuksella. Luovuttaessaan veneensä seuran ulkopuoliselle henkilölle on veneen omistaja vastuussa vieraan käyttäytymisestä ja mahdollisista vahingoista. Vieras ei ole oikeutettu käyttämään seuran perälippua. Jokaisen satama-alueella liikkuvan on omalta osaltaan huolehdittava satama-alueen siisteydestä. Veneiden kiinnittäminen Veneiden kiinnityksen tulee kestää kaikissa olosuhteissa. Peräkiinnitykseen käytetään yhtä poijua, joka kiinnitetään köydellä veneen keskiviivan kohdalle. Veneiden kyljet on suojattava riittävällä määrällä lepuuttajia. Laiturialueen sähkö on ensisijassa veneiden kunnostustöihin tarvittavien laitteiden ja koneiden käyttöä sekä akkujen latausta varten. Kukin jäsen vastaa siitä, että käytettävät sähkölaitteet ja johdot ovat sähköturvallisuusmäärysten mukaisia. Tilapäisten lämmityslaitteiden käyttö on kielletty. Laiturista veneellä lähdettäessä ja siihen saavuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta ja nopeus on sovitettava sellaiseksi, että alus on kaikissa tilanteissa hallittavissa ja ettei aluksen synnyttämä aallokko aiheuta vaaraa laituriin kiinnittyneille veneille. Mahdollisen vahingon sattuessa on aluksen päällikön viipymättä ilmoitettava siitä vaurioituneen aluksen omistajalle. Veneiden telakointi Veneet saa talvitelakoida niille varatuille paikoille. Tänä vuonna saaren puolella telakoitujen veneiden pukit varustetaan erivärisin nauhoin syksyn pukkitalkoiden helpottamiseksi. Älä siis revi pukissasi olevaa värillistä nauhaa pois. Muutoin pukit tulee varustaa toimistolta saatavalla metallisella pukkinumerolaatalla ja se tulee asettaa pukkiin niin, että pressujen laiton jälkeen se on nähtävissä. Kesätelakoinnista on sovittava satamakapteenin kanssa erikseen. Kesätelakointi tapahtuu aina mantereen aitauksessa. Satama-alueen portit Jäsenen on huolehdittava satama-alueen portin lukitsemisesta käyntinsä yhteydessä ns. hiljaisena aikana satama-alueella olipa käyti päivällä tai illalla. Samoin jos käytät paviljongin yleisiä tiloja on niiden lukitsemisesta huolehdittava poistuttaessa tiloista. Älä myöskään jätä valoja palamaan. Kesäaikana portit ovat avoinna päiväaikaan ja tulee lukita viimeistään klo 21. Vartiointiohje on luettavissa vuosikirjasta. Vartiointiluettelo ilmestyy ennen veneilykauden alkua ilmoitustaululle. Esa Talvitie Satamakapteeni 10 ÄNNÄ 1/2015

12 YHTEYSTIEDOT NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSEURA- NÄSIJÄRVI-SEGELSÄLLSKAP RY. Postiosoite: Jänissaarenkatu 14 Sähköposti: Tampere Puh Pankkitili: FI AKTIA Hallitus-Styrelse 2015 Kommodori Pauli Hakala, Karkonmäenkatu 4 C Tampere Varakommodori talous: Pauli Koskinen, Jänislahdenkatu 6 E Tampere Varakommodori urheilu: Jyrki Mantere, Tuurnankatu Tampere Jäsenet: Hannu Vesterinen, Vesitorninkaarre 14 C Nokia Esa Talvitie, Jänissaarenkatu Tampere Nicholas Lindroos, Keulakatu Tampere Riitta Lias, Jänislahdenkatu 3 D Tampere Tapio Virtanen, Kortejärventie 205 as Sastamala Riikka Mansikkamäki, Pentinmaantie 431/ Pinsiö Sihteeri: Lasse Löyttyniemi, Silvontie Pirkkala Toimihenkilöt: Toimistosihteeri Marja Talvitie, Jänissaarenkatu Tampere Satamakapteeni: Esa Talvitie, Jänissaarenkatu Tampere Isännöitsijä Jänissaari: Hannu Vesterinen, Vesitorninkaarre 14 C Nokia ÄNNÄ 1/