Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere

Transkriptio

1 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere

2 ÄNNÄ 1/2014 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry.

3 Kommodorin mietteitä Pitkä veneilykausi Aikainen kevät on tuomassa Näsijärven historian aikaisimman jäiden lähdön. Tätä kirjoittaessa ei selällä juuri jäätä enää näkynyt. Myös touhu seuran rannassa näytti olleen kovassa käynnissä. Kesän tapahtumat tulevat noudattelemaan tuttuja kaavoja paitsi Säynästen osalta. Elykeskus on myöntänyt poikkeusluvan Säynästen pikkusaunan uusimisille. Rakennuslupa-anomus on myöskin jätetty Ylöjärven kaupungille. Toimeen olisi tarkoitus päästä jo ensi kuussa ja uusi pytinki saada käyttöön syksyyn mennessä. Ensimmäisiä veneitä laitetaan veteen jo varmaankin ensi viikolla. Kausi pääsee siis alkamaan ennätysaikaisin. Toivotaan hyviä kelejä ja sitten lämmintä syksyä kevään ja kesän jatkoksi. Vanha hyvin palvellut rakennus on yksinkertaisesti tullut tiensä päähän, lattiat alkavat useista remonteista huolimatta olla lahot ja paloturvallisuuskaan ei ole ihan paras mahdollinen. Sitten takaisin töihin. Vene pitäisi saada vesiin heti pääsiäisen jälkeen ja masto pystyyn vapuksi. Hyvää kesää. KOMMODORI PAULI HAKALA 2 ÄNNÄ 1/2014

4 ÄNNÄ lehti 1/2014 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN Toimitus: Päätoimittaja: Pauli Hakala Toimituskunta: Pauli Hakala, Jyrki Itävuori, Kari Kivento, Taitto: Marja Talvitie Painopaikka: Nekapaino Levikki: 600 Kansikuvat Marja Talvitie Sisällys: Kommodorin mietteitä Ansiomerkkien saajat Veneilykoulu Veneilypäivä Satama-asiaa, retkitukikohtien talkoot, veneilypäivän keittiötalkoot William Lomax Laivamatka Titanicille Sähköinen laskutus N:n nimikkovene Junnukuulumisia Meripelastusseura Piirroksia Runoilijan Tien varrelta Yhteystiedot Kuva: Marja Talvitie Syksyn lipunlaskujuhlassa ansiomerkkejä jaettiin seuraavasti: Hopeinen kunniamerkki: Markku Parviainen, pronssisen kunniamerkin saivat: Risto Mansikkamäki, Ilmari Dunder (kuvassa oikealla) ja Arto Nännimäinen (kuvassa) Harrastusmerkin saivat: Salla Vadén, Lasse Löyttyniemi ja Aada Ala-Tala (kuvassa kaikki harrastusmerkin saaneet) ÄNNÄ 1/2014 3

5 MA 2.6 KE 4.6 TO 5.6 MA 9.6 TO ÄNNÄ 1/2014

6 Veneilypäivä klo Toimintasuunnitelman mukainen Veneilypäivä pidetään tänä vuonna hieman poikkeavalla konseptilla. Koska emme peri yleisöltä pääsymaksua, on tapahtuman tuottoodotus rajoittamassa ilmoittelua. Kokeilumielessä olemme kutsuneet kaksi tamperelaista venealan yritystä Bike & BoatWorld (Honda) ja Yamaha Center tapahtumaan mukaan. He järjestävät perinteisesti keväisin edustamiensa kaluston koe-ajotilaisuuksia ja nyt tilaisuus keskitetään Jänissaareen. Yritykset markkinoivat tapahtumaa eri medioiden avulla ja tekevät N:n Veneilypäivää näin tunnetuksi varsin laajalti. Odotamme siis merkittävästi enemmän yleisöä ja ravintolatoiminnan kautta myös tuottoa. Muutosta entiseen toteutukseen tulee lähinnä yleisöpurjehdusta koskien. B-laiturin eteläpuoli (vierasvenepaikat) ja 5 poijupaikkaa A-laiturin pohjoispuolelta varataan koeajoveneiden tarpeisiin. Tässä vaiheessa yleisöpurjehdus hoidetaan D-laiturin päästä. Myös muita mahdollisia vaihtoehtoja tutkitaan. Esitän vetoomuksen kaikille seuramme jäsenille saapua koko perheen ja myös naapureiden voimin Jänissaareen Hyvää ruokaa ja juomaa on tarjolla kohtuulliseen hintaan. Myös vapaaehtoista talkooväkeä tarvitaan. Eri osa-alueiden vastuuhenkilöt saattavat ottaa yhteyttä etukäteen. Toivon myönteistä suhtautumista. Tehdään porukka viihtyisä pyhäpäivä Jänissaareen! Osa-alueiden yhteyshenkilöt: -Yleisöpurjehdus Sakari Mansikkamäki, Tommi Syrjänen, Petri Kivinen -Junioritoiminta Nicholas Lindroos -Ravintolatoiminta Riitta Liias - Liikenteen ohjaus Teemu Rauhala, Harjun Veikot Järjestelytoimikunnan puolesta Hannu Vesterinen Omien veneiden esittelyä laitureissa ei laajassa mittakaavassa toteuteta. Yleisöpurjehdukseen pyritään saamaan mukaan eri tyyppisiä veneitä, joihin yleisö voi tutustua. Junioritoiminta on tänä vuonna hyvin esillä. N:n valinta Tulevaisuuden Menestysseuraksi SPV:n toimesta, kohdistaa työnsä juuri nuorisoon. Kuluva vuosi on nimetty liittotasolla nuorisovuodeksi. Veneilypäivän järjestämisen tavoitteena on saada lisää jäseniä purjehduksen ja veneilyn piiriin. Samoin uusia veneitä tyhjille venepaikoille Jänissaareen on saatava. Tähän tavoitteeseen pyritään myös koulutuksen tarjonnalla niin aikuisille kuin nuorille. Tästä toiminnasta kerromme toivon mukaan suurelle yleisöjoukolle Info-pisteessä. ÄNNÄ 1/2014 5

7 Satama Kevät näyttäisi olevan tänä vuonna melko ajoissa. Niin ovat myös joka vuotiset ystävämme lokitkin. Kuten tiedämme lokki on rauhoitettu eläin. Näin ollen meillä ei ole mahdollisuutta lokkien metsästämiseen tai muuten niiden hävittämiseen. Ainoa lain sallima keino on pesimäpaikkaa etsivien lintujen häiritseminen. Tällaiseksi voidaan tulkita ensimmäisten pesärisujen poisto. Pesä jossa on jo munat, nauttii selvästi lain suojaa. Näin ollen nyt tarvitaan kaikkien jäsenien yhteispeliä, jos ja kun haluamme eroon lokki ongelmasta. Aktiivinen liikkuminen aallonmurtajalla on keino millä saadaan lokkien pesimä ajatukset siirtymään muualle. Karkotushaukkojen käyttö on hyvä lisä laitureilla. Niiden kanssa pitää olla aktiivinen, koska lokit tottuvat niihin melko pian. Niitä täytyy siirrellä säännöllisin väliajoin. Vartioinnin alkaessa vartioiden on hyvä liikkua myös aallonmurtajalla. Mitä enemmän saamme liikettä saareen sitä todennäköisemmin lokit löytävät rauhallisemman pesimäpaikan muualta. Oheisesta linkistä löytyy yksityiskohtaisempi selvitys. Yhteislasku tehdään edellisvuosien tapaan perjantaina 9. toukokuuta mantereella klo 17 alkaen ja 10. toukokuuta saaressa klo 9 alkaen. Toivon mahdollisimman monen osallistuvan yhteislaskuun, jotta saamme veneet vesiin ennen kevään tapahtumia. Pukkitalkoot pidetään klo 17 alkaen. Saari ja tarpeen mukaan mantere siivotaan 21 toukokuuta klo 17 eteenpäin. Laitetaan saari siistiin kuntoon 25. toukokuuta olevaa Veneilypäivää varten. Satamakapteeni Ilkka Hurmansalo Retkitukikohtien talkoot Säynässaaret Kipparinmaa Viitasaari 5.7. Puosunmaa lokkiongelma.pdf VENEILYPÄIVÄN KEITTIÖTALKOISIIN HAETAAN HENKILÖKUNTAA! Veneilypäivänä keittiössä tarvitaan niin kahvinkeittäjiä kuin tiskareitakin. Riitta Liias odottaa sinunkin yhteydenttoasi: puh Kuva: Marja-Liisa Enbom 6 ÄNNÄ 1/2014

8 William Lomax ( ) Jänissaaren eteisaulan seinällä on valokuva, joka on aiheuttanut kysymisiä sen alkuperästä. Finlaysonin kutomomestari William Lomax oli innokas valokuvaaja ja mukana perustamassa Fotografiklubben i Tammerfors -valokuvaseuraa vuonna Hän kuvasti laajalti sen aikaista Tamperetta ja sen ympäristöä. Lomax oli myös innokas purjehtija ja todennäköisesti myös Näsijärvi Segelsällskap r.y:n jäsen. Seinällä oleva kuva on ollut näytteillä Vapriikissa järjestetyssä Lomax -näyttelyssä kesällä Hyttisen Hannu löysi kuvan varastosta ja kaupunki oli valmis lahjoittamaan sen seurallemme tallennettavaksi ympäristöön, johon se kuuluu. Kiitos Hannun aktiivisuuden, saimme erään tärkeän osan seuramme historiaa jälkipolvien ihailtavaksi. Ketä kuvassa on, ei valitettavasti ole tiedossa. Kuvausajankohta on1900 -luvun alkupuolelta ja todennököisesti samalta ajalta, kuin Pajasaari rakennettiin. Onko kyseessä Pajasaaren aallonmurtaja jää vain arvailujen varaan. Hannu Vesterinen ÄNNÄ 1/2014 7

9 Laivamatka Titanicille Aamulehti kertoi viime vuoden lopulla, että Titanic on saapunut Tallinnaan. Kyseessä on Amerikassa kasattu näyttely, jossa on sekä oikeita esineitä R.M.S. Titanicilta että myös näyttelyä varten tehtyjä rakennelmia. Tämä herätti samanaikaisen kiinnostuksen useassa ännäläiskodissa. Näyttelyyn tahtovien ryhmään kuuluivat kommodoripariskunta Pauli ja Arja Hakala sekä Jyrki ja Marja Itävuori sekä Kimmo ja Tuulikki Kuusi. Reissua alettiin suunnitella ja ensiksi törmättiin aikatauluongelmaan. Näyttely oli avoinna vielä kolme kuukautta ja meidän piti löytää viikonloppu, joka sopisi kaikille. Se löytyi helmikuun lopusta ja matkaa voitiin ryhtyä hankkimaan. Matkapojilta löytyi sopiva reissu. Hämäränä lauantaiaamuna keräännyimme Tampereen linja-autoasemalle. Pian Matkapoikien tilausbussi saapui paikalle ja nousimme autoon. Kyyti kohti Helsinkiä ja Katajanokkaa sujui joutuisasti. Autossa oli tarjolla tilauslappuja, joilla voisi hankkia Tallinnan tuliaiset suoraan bussin tavaraboxiin. Omalle kontolle jäisi vain ostosten maksu laivalla. Tämä tapa on nyttemmin tullin mielestä säännösten vastainen. Saavuimme Katajanokalle Viking terminaaliin ja siirryimme Viking XPRS -alukseen. Reilun parin tunnin merimatkan jälkeen laiva kiinnittyi Tallinnan satamaan. Olimme varanneet majoituksen Tallink Express Hotellista, jonne oli vain parin sadan metrin kävelymatka laivalta. Otimme pienen iltapäivälevon ja sen jälkeen olimme valmiita Tallinnan kulttuuritarjontaan. Tallinnan vanhan kaupungin Paksu Margareta -tykkitornissa sijaitsee Viron Merimuseo. Tallinn this week -julkaisussa kerrotaan: Tämä sataman lähellä sijaitseva linnoitus on osa alkuperäisestä kaupunginmuurista. Museossa löytyy tietoa paikallisista satamista, majakoista ja navigointilaitteista ja monessa kerroksessa on esillä kaikkea merenkulkuun liittyvää esineistöä; laivojen pienoismalleja ja vaikkapa vanhoja sukelluspukuja. Pihalla voi nähdä vanhoja ankkureita ja tornin katolla on tasanne, josta näkee vanhaan kaupunkiin, satamaan ja Suomenlahdelle. Näyttelyesineistö on tosiaankin monipuolinen ja historiaa valottava. Estonia -laivan kohtalo on virolaisille varmaankin kova paikka. Näyttelyssä on Estoniasta vain yksi maalaus ja pienoismalli. Uppoamisestakin on kerrottu ainoastaan yhdellä lauseella. Merimuseosta poistuessamme iltakin oli jo laskeutunut ja Titanic - näyttelyyn päätimme tutustua seuraavana päivänä. Suunnistimme vanhan kaupungin läpi tutkimaan virolaista ruoka- ja juomakulttuuria. Molemmat havaitsimme meille suomalaisille sopiviksi. Palasimme hotellille Tallinnan keskustaan viime vuonna avatun vierasvenesataman kautta. Arja ja Pauli katselivat satamaa sillä silmällä tulevaa kesää ajatellen. Paten tarkastelussa pääpaino taisi olla bunkraus -puolella. Harvassa satamassa pääsee veneellä parinkymmenen metrin päähän viinakaupan ovesta. Sunnuntain aamupalan jälkeen lähdimme kävellen kohti Lennusadam ia. Matkalla tutustuimme neuvostoaikaiseen betoniseen City Hall -rakennukseen. Tämä vailla käyttöä oleva betonikolossi käy taisteluaan aikaa ja sään sekä vandaalien kulutusta vastaan. City Hallin vieressä on kalasatama. Satamassa oli pari kalastusalusta. Merellä olimme nähneet yhden aluksen. Taitaa tuo kalastus olla Virossakin poistuvien ammattien joukossa. Vajaan puolen tunnin kävelyn ja paikkojen rähjäisyyden ihmettelyn jälkeen saavuimme näyttelypaikkaan. Lennusadam - suomeksi Lentosatama - on osa Pietaria suojellutta Tallinnan-Porkkalan merilinnoitusketjua. Sataman hangaarit rakennettiin vuosina Vuoteen 1940 saakka Viron ilmavoimat säilyttivät ja huolsivat vesitasolentokoneitaan näissä hangaareissa. Nykyisin Lentosatama on osa Viron Merimuseota. Siellä on pysyvä näyttely ja vaihtuvana näyttelynä maaliskuun loppuun asti 8 ÄNNÄ 1/2014

10 oli Titanic tarina, löydöt, legendat -näyttely. Kun astuimme siään näyttelyyn, saimme kukin Boardin Pass in. Se oli kopio laivan todelliselle matkustajalle annetusta matkalipusta. Näyttelystä poistuttaessa saimme tarkastaa miten kullekin matkustajalle oli käynyt. Suurimmalle osalle Titanicin neitsytmatka oli viimeinen. Näyttelyssä oli esillä parisen sataa lähes neljän kilometrin syvyydestä nostettua esinettä. Niiden joukossa oli astioita, rahoja, hiusharja, kasvopeili ja muita pikkuesineitä. Näyttelyn tunnistetuin kohta oli oikeassa koossa olevan Titanicin pääportaikko. Todennäköisesti jokainen näyttelyvieras ikuistutti itsensä valokuvaan saman kellon alla missä Leonardo DiCaprio odotti Kate Winslett iä seuraansa. Näyttelyn kontrasteina esitettiin vaatimaton kolmannen luokan neljän henkilön hytti verrattuna ylelliseen ensimmäisen luokan hyttiin jalopuu- ja plyyshisisustuksella. Lentosataman pysyvä näyttely on myös käymisen arvoinen. Hangaareista löytyy mm. Viron tasavallan tilaama vuonna 1937 valmistunut sukellusvene Lembit. Ulkoalueella laiturissaan on maailman suurin alkuperäiskuosissaan säilynyt höyryjäänmurtaja Suur Töll. Näyttelyssä vierähtää tunti poikineen. Onneksi paikalta löytyy kahvila-ravintola Maru, josta nälkäinen tai janoinen voi ostaa syötävää ja juotavaa. Lentosataman aulatiloissa on myös museokauppa, jossa mainos kertoo olevan Tallinnan monipuolisin meriaiheisten muistoesineiden, lelujen ja lahjatavaroiden valikoima. Hienoja kokemuksia rikkaampina kävelimme takaisin hotellille. Kävimme tuliaisostoksilla ja nousimme Viking XPRS:iin. Illalla olimme Helsingissä ja bussin kyydissä palasimme Tampereelle. Kesää ja purjehduskautta jaksaa odottaa paremmin kunhan etsii ja joskus löytääkin merellisiä mielenkiintoisia juttuja. Jallu Itävuori Ruokasaliin johtava portaikko ja taustalla kello jonka oli elokuvan kohtauksessakin Sähköinen laskutus! Suosi sähköistä laskutusta ja lähetä seuralle oma sähköpostiosoitteesi johon lähetämme niin jäsen - kuin venepaikkalaskutkin. Seuran lähettämät laskut tulevat osoitteesta: annapurjehdusseura@gmail.com Niitä joilla on gmail-osoite pyydetään tarkastamaan roskaposti - koska liitteelliset laskut ovat joillakin menneet roskapostiin. Jos et jostain syystä ole saanut omaa jäsenmaksulaskuasi tai venepaikkalaskuasi ota yhteyttä toimistoon, nsailing@saunalahti.fi tai Muu tiedottaminen tapahtuu edelleen osoitteesta: nsailing@saunalahti.fi Terveisin Marja ÄNNÄ 1/2014 9

11 N:n nimikkovene N-vene, josta käytetään myös nimeä Näsijolla. Ännäläisen Harry Relanderin vuonna 1945 suunnittelema vene jonka ansiosta purjehduskilpailut Tampereella kasvoivat ennennäkemättömiin mittoihin sodan jälkeen. Tässä 5.26 m pitkässä ja 1.76 m leveässä ja 12.6 neliön purjein varustetussa kääntyväkölisessä yksityyppiveneessä ei ole saaristoristelijöiden nopeutta eikä eleganssia, mutta se purjehtii mukavasti ja oli edullinen rakentaa. Tampereella veneitä rakensi ainakin Edgar Pälviranta Särkänniemen veneveistämöllä. N-veneiden hankintahintaa piti kurissa myös se, että niiden rungon tuli olla mäntyä. Muissa osissa männyn sai korvata oregonmännyllä, tammella tai mahongilla. Harry Relander piirsi N:n nimikkoveneelle yksinkertaiset linjat, jotka kuitenkin tuottivat mukavasti purjehtijan ja kätevän veneen. Kun Näsijärven Purjehdusseura vuonna 1948 juhli puolta vuosisataansa, regatan lähtölinjalle ilmestyi peräti 17 N-venettä. Kaikkiaan näitä veneitä rakennettiin 60 kappaletta. Harry Relander kehitti N-veneestä myös kiinteäkölisen version, joka tunnettiin nimellä Pirkka. Sen purjepinta-ala oli pari neliötä suurempi kuin N-veneen. Pirkat olivat mukavia pieniä retkiveneitä ja niillä ajettiin myös kisaa joinakin kesinä 50-luvulla. Kuva: Marja Talvitie N-veneet sen sijaan esiintyivät Näsijärven kilpapurjehdusohjelmassa aina vuoteen 1982 asti - lähes 40 vuoden ajan. Seuran venerekisterissä niitä oli enimmillään 14 kappaletta. Nykyisin seuran venerekisterissä on kaksi N-jollaa. 10 ÄNNÄ 1/2014

12 Junnukuulumiset Mennen talven lumia Seuran junioritoiminta ja ennenkaikkea junnut ovat kokoontuneet myös menneen talven aikana erilaisten toiminnallisissa tapaamisissa. Junnut ovat käyneet pelaamassa jalkapalloa, ovat olleet laskettelemassa, geokätköilemässä ym. ym. Eli talvellakaan ei ole löhöilty vaan on pidetty yhdessä hauskaa. Tuleva kesä Nyt katseet on aikaisen kevään myötä käännetty jo tulevaan kesäkauteen. Valmistelut on aloitettu; junnuveneet on otettu talvisäilöstä, varusteita on tarkistettu ja ohjaajat ovat pitäneet palavereja koskien niin kesän purjehdusohjausta ja niiden järjestelyjä kuin kesän kilpailujakin. Kesän purjehdusohjaukseen ilmoittautuminen on alkanut ja lisää odotellaan. Niin purjehdusohjaukseen kuin kilpailuihin panostetaan tänä vuonna erityisesti, koska Näsijärven Purjehdusseura ry on valittu Purjehdus ja Veneilyliiton toimesta Tulevaisuuden menestysseuraksi. Kauden purjehdusohjaus starttaa käyntiin vkolla 23 -jatko- ja kisaryhmänkursseilla aamupäivä klo ja iltapäivä vko 24 -alkeiskurssit niin aamupäivällä klo 8-12 ja iltapäivällä vko 27 -lomailijoiden alkeiskurssi klo Hinta 100 (sis.vuoden 2014 seuran jäsenmaksun sekä Purjehdus ja Veneilyliiton kautta saatavan vakuutuksen) Kisaryhmällä harjoituksia kolme (3) kertaa viikossa. Junioriosasto osallistuu myös Veneilypäivään omalla osastollaan ja junioriohjaajat ovat silloin paikalla kertomassa iloisesta ja mukavasta harrastuksesta veden äärellä ja vesillä. Junnukisat Junnut kisaavat oman ohjelmansa mukaisesti tiistai-iltaisin läpi kesän ja Junnucup päätöskilpailu purjehditaan Kilpailu päättää kilpailukauden. Mutta vielä tämä ja kaikki muu hauska toiminta on vasta alkamassa. TULE SINÄKIN VIETTÄMÄÄN HAUSKA KESÄ MEIDÄN KANSSAMME! Toivottavat: Salla, Aada, Oskari ja Helmer Kuva: Esa Talvitie Ilmoittautua voit: Tämän lisäksi jollapurjehtijoille on harjoituksia kaksi (2) kertaa viikossa. ÄNNÄ 1/

13 VAPAAEHTOISET PELASTAVAT JA AUTTAVAT PIRKANMAALLA Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi Seura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa. Meripelastusseuralla on noin 150 pelastusalusta rannikolla ja sisävesillä Hangosta Inariin. Alukset on jaettu viiteen pelastusveneluokkaan sekä pelastusristeilijä- ja apuveneluokkiin. Seuran toiminta- ja koulutuskeskus sijaitsee Bågaskärissä Inkoon ulkosaaristossa. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Vapaaehtoisyksiköiden ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella sitoo vuosittain yli 730 miestyövuotta (noin 34 M ). Suomen Meripelastusseura, Pirkanmaa ry perustettiin kun Valkeakosken ja Tampereen meripelastusyhdistykset yhdistyivät ja kokosivat voimansa koko Pirkanmaan kattavaksi yhdistykseksi. Tampereen vapaaehtoisen meripelastuksen juuret ovat Kuru-laivan uppoamisessa. Sisävesien ensimmäinen pelastusasema perustettiin juuri Tampereelle vuonna SMPS Pirkanmaa ry vaalii tätä perinnettä. Yhdistyksellä on kaksi pelastusasemaa, toinen Valkeakoskella ja toinen Tampereella. Valkeakosken pelastusasemalla on kalustona kaksi alusta, Tylli ja Walkiakoski. Tampereen pelastusasemalla on kalustona Näsijärvellä PV417 ja apuvene Särkkä sekä Pyhäjärvellä PV Turva. Alusten miehistö koostuu täysin vapaaehtoisista toimijoista, palkkaa tai palkkioita ei miehistölle makseta. Pelastusasemiemme hälytysmiehistöt päivystävät veneilykauden aikana ympäri vuorokauden. Pirkanmaan pelastuslaitos on kiinnittänyt yhdistyksen alukset toimintaalueen vesipelastusvasteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että tehtävät välitetään Pirkanmaan Hätäkeskuksesta koko hälytysmiehistölle, minkä jälkeen pelastusalukset miehitetään hätätilanteessa mahdollisimman nopeasti, kuitenkin aina viimeistään 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Vuonna 2013 Valkeakosken ja Tampereen pelastusasemien alukset suorittivat 150 erilaista tehtävää, joista 105 oli Hätäkeskuksen hälyttämää pelastus- ja avustustehtävää. Näiden lisäksi alukset miehistöineen suorittivat n 50 ennalta ehkäisevää valistus- ja koulutustehtävää sekä turvaamistehtävää. Yhdistys oli valtakunnan tasolla toiseksi eniten tehtäviä suorittanut yhdistys. Pelastusasemien miehistöön tarvitaan jatkuvasti miehistöä. Asemilla tulokkaista koulutetaan kansimiehiä Meripelastusseuran koulutusjärjestelmän mukaisesti. Koulutusjärjestelmän mukaisesti koulutetulla miehistöllä on laissakin (laki alusten miehityksestä) määritelty erikoisasema. Ota 12 ÄNNÄ 1/2014

14 rohkeasti yhteyttä pelastusasemille ja lähde miehistöön. Yhdistyksen alukset ovat tekniikaltaan ja elektroniikaltaan huippunykyaikaisia, liittymällä miehistöön pääset käyttämään nykyaikaista ja monipuolista kalustoa ja laitteita ja opit toimimaan erilaisissa pelastustehtävissä. Kaikesta tästä on hyötyä myös vapaaajan veneilyssä, oma ja läheistesi turvallisuus vesillä lisääntyy, kun osaat toimia erilaisissa tilanteissa. PV 417 Näsijärvi PV TYLLI/Valkeakoski PV WALKIAKOSKI / Valkeakoski PV TURVA Pyhäjärvi ÄNNÄ 1/

15 Jos tarvitset apua vesialueella, on tärkeää, että soitat yleiseen hätänumeroon 112. Hätäkeskus osaa välittää tehtävän lähimmälle jja tarkoituksenmukaiselle yksikölle. Tärkeintä on kuitenkin, että pidät veneesi ja varusteesi kunnossa, muistat käyttää pelastusliivejä ja tiedät aina vesillä missä olet ja mihin olet menossa. Pidä huoli, ettet ole veneessä koskaan ainoa, joka osaa toimia vesillä. Muista, että viisas veneilijä lukee säätiedotukset, katselee taivaalle ja uskaltaa olla lähtemättä myrskyyn. Meripelastajat toimivat Pirkanmaallakin vapaaehtoisina ja keräävät varat toimintaansa itse. Paras tapa tukea vapaaehtoisten toimintaa ja varmistaa merkipelastajien toimintaedellytykset on liittyä SMPS Pirkanmaan ry:n tukijäseneksi. 20 euroalla vuodessa saat Meripelastajalehden neljästi vuodessa, yhdistyksen jäsenpostin ja tärkeimpänä olet mukana turvaamassa vesillä liikkumista Pirkanmaalla. Liittymislomakkeen ja lisätietoa löydät osoitteesta Olet myös tervetullut tutustumaan toimintaamme ja aluksiin, meillä on aina avoimet ovet. Vesa Rauhala SMPS Pirkanmaa ry. Kuva kopioitu kirjasta Purjein ja piirtimin Runoilijan Tiellä. Kirjan on lahjoittanut seuralle kirjan tekijä Bo Bjurström vuonna Kuvan nimi on Pajasaari. Kirjaa voi selailla kahviossa pyydettäessä. Se sisältää kuvia niin Kautun kanavalta kuin Ruoveden kirkosta. 14 ÄNNÄ 1/2014

16 YHTEYSTIEDOT: NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA - NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP RY. Postiosoite: Jänissaarenkatu 14 Sähköpostiosoite: nsailing@saunalahti.fi Tampere Internet: Puhelin: Pankkitili FI AKTIA HALLITUS-STYRELSE 2014 puh. Kommodori: Pauli Hakala, Karkonmäenkatu 4 C, Tampere Varakommodori talous: Pauli Koskinen, Jänislahdenkatu 6 E 79, Tampere Varakommodori urheilu: Timo Kulonen, Lentäjänkatu 3, Pirkkala Jäsenet: Ilkka Hurmansalo, Majavankaarre 22, Nokia Riikka Mansikkamäki, Pentinmaantie 431/19, Pinsiö Nicholas Lindroos, Keulakatu 1, Tampere Riitta Liias, Jänislahdenkatu 3 D 50, Tampere Hannu Vesterinen, Vesitorninkaarre 14 C 4, Nokia Kari Mäkisalo, Vinokaskatu 7, Nokia Sihteeri: Lasse Löyttyniemi, Silvontie Pirkkala TOIMIHENKILÖT - FUNKTIONÄRER Toimistosihteeri: Marja Talvitie, Jänissaarenkatu 14, Tampere Satamakapteeni: Ilkka Hurmansalo, Majavankaarre 22, Nokia Isännöitsijä Jänissaari: Hannu Vesterinen, Vesitorninkaarre 14 C 4, Nokia ÄNNÄ 1/