Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/ /2012 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Padasjoen kunta Padasjoen kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen

2 Sisältö Esipuhe... 3 Lyhenteet Yhteenveto Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistä Rakennuskanta ja kaavoitus Elinkeinorakenne Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Lämmön tuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet Puupolttoaineet Peltobiomassat Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Lämpöpumput Yhteenveto Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Muiden omistuksessa olevat kohteet Toimenpiteiden rahoitusmallit Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut Vesistölämmön hyödyntäminen Kaukolämpöverkon laajentaminen Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Seuranta ja tiedottaminen Lähteet Liite 1. Hyödyllisiä tietolähteitä Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

3 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Padasjoen kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpideehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Padasjoen kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus tehdään samanaikaisesti Kuhmoisten uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kanssa, jolloin voidaan tunnistaa myös molempien kuntien yhteisiä hankeaihioita. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Padasjoen kunta (40 %). Työ toteutettiin loka-joulukuussa Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Padasjoen ja Kuhmoisten kuntien ympäristösihteeri Maria Virtanen sekä Suomen Ympäristökeskuksen Hiilineutraalin kunnat -hankkeen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI Aki Pesola (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk103) ja DI Erkka Ryynänen Gaia Consulting Oy:stä. 3 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

4 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämpö Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja - jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine) Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa 4 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

5 1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Padasjoen kunnan kokonaispintaala on 729,9 km 2 ja asukasluku Padasjoella on yksi taajama, Padasjoki, jossa asuu suurin osa kunnan asukkaista. Lisäksi Padasjoella on joukko pieniä kyläkeskuksia. Padasjoen keskustaajamassa ensisijainen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Myös suurin osa kunnan kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöverkkoon. Vapon omistama lämpölaitos otettiin käyttöön 2009 ja kaukolämpöverkkoa laajennetaan edelleen. Kunnan alueella toimii muutamia teollisuuslaitoksia, jotka käyttävät teollisuuden sivuvirroista syntyvää purua sekä haketta ja pellettejä lämmön tuotantoon. Myös maatiloilla lämpöä tuotetaan jonkin verran hakkeella, oljella ja muulla biopolttoaineella. Kunnan alueella toimii lisäksi yksi pienvesivoimala 1. Padasjoki on yksi maamme vilkkaimpia kesämökkikuntia ja kunnan alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Näissä pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö. CO2-päästöt Sähkö tnco2 Lämpö tnco2 Häviöt Sähkö 0,3 GWh Lämpö 14,1 GWh Hake 13,0 GWh Raskas polttoöljy 1,4 GWh Kaukolämpö 14,4 GWh Lämmön kulutus 67,7 GWh (sis. lämmityssähkön) Kevyt polttoöljy 18,5 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 22,2 GWh Kaukolämpö 14 % Sähkö 33 % Öljy 22 % Puu/turve 28 % Muu erillislämmitys 3 % Puupolttoaineet 23,7 GWh Muu 2,4 GWh Muu sähkö (tuonti) 14,2 GWh Vesivoima (paikallinen) 1,3 GWh Sähkön kulutus 14,6 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 21 % Asuminen ja maatalous n. 18 % Palvelut ja rakentaminen n. 62 % Kuva 1. Padasjoen kunnan energiatase vuonna Kunnan alueella, Palsan Myllymuseon yhteydessä, sijaitsee lisäksi museokäytössä oleva pienvesivoimala. Voimalan sähköntuotto on nimellistä, joten sen tarkastelu tämän selvityksen puitteissa ei ole tarpeellista. 5 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

6 Padasjoen kunnan energiatase on esitelty yllä kuvassa 1. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella, jonka varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Yleisimpiä lämmitysmuotoja ovat sähkölämmitys, öljylämmitys, kaukolämpö ja puulämmitys. Pientalot kuluttavat noin 50 % lämmöstä ja asuinrakennukset yhteensä noin 60 %. Lisäksi kesämökit ja teollisuusrakennukset ovat merkittäviä lämmönkuluttajia. Padasjoen sähkönkulutuksesta reilut 50 % käytetään lämmityssähkönä. Muun kuin lämmityssähkön kulutus jakautuu melko tasaisesti asumisen muun kulutuksen, palveluiden ja rakentamisen sekä teollisuuden kesken. 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Padasjoen kunnassa käytetään uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen erillislämmityksessä sekä kaukolämmön tuotannossa, josta vastaa Vapo Oy. Kunnalla on potentiaalia tuottaa lämpöä ja sähköä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Merkittävin potentiaali liittyy tuulivoiman, puu- ja peltobiomassa sekä lämpöpumppujen lisähyödyntämiseen. Myös biokaasua voidaan hyödyntää lähitulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa ja liikennepolttoaineen valmistuksessa. Taulukossa 1 on esitetty uusiutuvan energian nykykäyttö/-tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet Padasjoella. Hyödyksi saatava lämpömäärä on joidenkin energialähteiden osalta taulukossa esitettyä alhaisempi, sillä arvoissa ei ole huomioitu energiantuotannon hyötysuhteita (nämä on merkitty taulukkoon tunnuksella käyttö ). Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on kerrottu oletukset, joihin lisäämismahdollisuudet perustuvat. Tuulivoiman tekninen kokonaispotentiaali on Padasjoella huomattava - lähes puolet koko Päijät- Hämeen maakunnan 500 GWh:n tuulivoimatavoitteesta. Keskipitkällä aikavälillä tuulivoimahankkeiden onnistuminen riippuu ennen kaikkea alueellisista tuuliolosuhteista ja asukkaiden suhtautumisesta. Moni lupaava tuulivoimahanke on kaatunut lähialueiden asukkaiden vastustukseen. Puubiomassan käytön lähiajan lisäämispotentiaali on erillislämmityksessä suurempi kuin alueellisessa lämmöntuotannossa. Tämä johtuu siitä, että kaukolämpö tuotetaan jo nyt lähes kokonaan metsähakkeella ja verkon huomattava laajentuminen lähivuosina on epätodennäköistä. Kunnan asukkaat ja muut yksityiset tahot voivat siirtyä hyödyntämään puupolttoaineita nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Puupolttoaineiden käyttö Padasjoella on nykyisin noin 40 % kunnan tehostetun tason mukaisesta metsäenergiapotentiaalista. Lämpöpumppujen lyhyen aikavälin hyödyntämismahdollisuuksia on arvioitu kiinteistöjen osalta siten, että tarkastelussa otetaan huomioon sekä maalämpöpumput että ilmalämpöpumput. Taulukossa 1 esitetystä potentiaalista noin 55 % koostuu maalämmöstä ja loppuosa ilmalämpöpumppujen tuottamasta lämmöstä. Mikäli Padasjoen lämmöntarve pysyisi ennallaan, kaikki kunnan alueen kiinteistökohtaiset öljylämmitysjärjestelmät korvattaisiin maalämpöjärjestelmillä sekä kaikkiin sähkölämmitteisiin erillispientaloihin hankittaisiin 6 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

7 ilmalämpöpumput 2, muodostuisi lämpöpumpuilla tuotetuksi lämpömääräksi vuositasolla noin 21 GWh. Tämä vastaa lähes kolmasosaa Padasjoen rakennuskannan vuotuisesta lämmönkulutuksesta. Padasjoen nauta- ja sikatiloilta sekä jätevedenpuhdistamolta saatavan lietteen kokonaisenergiapotentiaali on noin 3,3 GWh. Taloudellisesti järkevintä olisi sijoittaa mahdollinen biokaasulaitos mahdollisimman lähelle suurta eläintilaa, johon voitaisiin kuljettaa lantaa koordinoidusti muilta potentiaalisilta tiloilta. Kunnalta saatujen tietojen mukaan Padasjoella on ainakin yksi merkittävän kokoinen sikatila. Biokaasulaitoksen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös etäisyys kohteeseen, jossa lämpöä kulutetaan. Tärkeää on pyrkiä löytämään laitokselle sellainen sijainti, että sekä syötteen että tuotetun lämmön siirtomatkat muodostuvat mahdollisimman lyhyiksi. Taulukko 1. Uusiutuvan energian nykykäyttö tai -tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet. Puupolttoaineet (käyttö) Käyttö/tuotanto 2011 [GWh] Lähiajan lisäämismahdollisuudet [GWh] - aluelämmön tuotannossa 13,0 2,6 - erillislämmityksessä 23,7 3,7 Peltobiomassat (käyttö) 0,0 0,3 Biokaasu (käyttö) 0,0 2,8 Jätepolttoaineet (käyttö) 0,0 0,0 Tuulivoima (tuotanto) 0,0 105,0 Aurinkosähkö (tuotanto) 0,0 0,3 Huomioita Mikäli kaukolämpöverkkoa laajennetaan nykyisestä 20 % ja tuotannon polttoaineiden keskinäiset osuudet pysyvät muuttumattomina. Mikäli 20 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan käyttämään puupolttoaineita (hake/pelletti). Kattiloiden hyötysuhteiden oletetaan pysyvän entisellään (80 %). Mikäli kaukolämpöverkkoa laajennetaan nykyisestä 20 % ja lisääntyvän tuotannon kiinteistä polttoaineista 10 % katetaan peltobiomassalla. Mikäli toteutetaan raportissa esitetty biokaasulaitos ja syötetään tuotettu lämpö nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Luvussa on mukana myös liikennepolttoaineen energiasisältö. Ei taloudellisesti kannattavaa rakentaa omaa jätteenpolttolaitosta. Mikäli toteutetaan puolet Päijät-Hämeen alustavassa tuulivoimaselvityksessä esitetyistä tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat Padasjoen kunnan alueella. Mikäli 15 kunnan omistamistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä ja 10 %:iin kunnan alueen erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkolämpö (tuotanto) 0,0 0,4 Mikäli 15 kunnan omistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä ja 30 %:iin kunnan alueen öljylämmitteisistä erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä. Vesivoima (tuotanto) 1,3 0,0 Arvioitu, että potentiaali kokonaan käytössä. Lämpöpumput (pumpuilla tuotettu lämpö) 2,3 2,7 Yhteensä 40,2 117,8 Mikäli 10 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan maalämpöjärjestelmään ja 20 % sähkölämmitteisistä erillispientaloista hankkii ilmalämpöpumpun (sähköenergiansäästö vuositasolla 20 % ja lämpökerroin 2,5). 2 Oletuksena sähköenergian säästö vuositasolla 20 % ja pumpun lämpökerroin 2,5. 7 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

8 Uusiutuvalla energiantuotannolla ja paikallisia energialähteitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös kustannussäästöjä sekä tehostaa alueen elinkeinorakennetta. Katselmuksessa tarkasteltiin Koiravuoren rivitalokiinteistön nykyisen öljylämmitysjärjestelmän korvaamista pellettilämmityksellä tai maalämmöllä. Ehdotetuilla toimenpiteillä öljynkulutusta voitaisiin vähentää kohteessa vuosittain noin litralla; samalla kunnan omistamien kiinteistöjen erillislämmityksessä ei kuluisi öljyä enää lainkaan. Toimenpiteiden vaikutus energialähteiden kulutukseen Padasjoen kunnan alueella on esitetty taulukossa 2. Toimenpiteiden jälkeiset energialähteiden kulutukset on Koiravuoren kiinteistön osalta laskettu kannattavamman investoinnin mukaisesti eli kaukolämpöön liittymiselle. Lisäksi on oletettu, että kunnan alueelle rakennetaan biokaasulaitos. Taulukosta 2 nähdään, että energialähteiden kulutus on toimenpiteiden jälkeen suurempi kuin nykytilanteessa. Tämä johtuu siitä, että biokaasu ei tässä tapauksessa korvaa muuta tuotantoa, vaan se käsitellään lisäpolttoaineena kaukolämpöjärjestelmässä ja liikenteessä. Lämpöpumppujen kuluttama sähkö sisältyy kokonaissähkönkulutukseen. Taulukko 2. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa (2011) ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/v % GWh/v % CO2-vähenemä, tnco2/v Öljy 19,9 34 % 19,6 32 % 69 Muut uusiutumattomat 0,1 0 % 0,1 0 % 0 Yhteensä uusiutumattomat 20,0 34 % 19,7 32 % 69 Puupolttoaineet 36,7 63 % 37,0 61 % Peltobiomassat 0 0 % 0 0 % Biokaasu 0 0 % 2,8 5 % Jätepolttoaineet 0 0 % 0 0 % Tuulivoima 0 0 % 0 0 % Aurinkoenergia 0 0 % 0 0 % Vesivoima 1,3 2 % 1,3 2 % Muut uusiutuvat 0 0 % 0 0 % Yhteensä uusiutuvat 38,0 66 % 41,1 68 % Yhteensä kaikki 57,9 100 % 60,8 100 % 69 Sähkön tuonti (+) tai vienti (-) 36,5 100 % 36,5 100 % 0 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä. Koiravuoren osalta on annettu kaksi vaihtoehtoista toimenpidesuositusta (pellettikattila vs. maalämpö). Taulukosta ilmenee toimenpiteiden taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset. Taulukkoon on myös merkitty raportin luku, jossa toimenpiteet avataan tarkemmin, sekä sovitut jatkotoimet. Biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on suhteellisen korkea, mutta pienenee, kun kannattavuuslaskentaan sisällytetään työ- ja elinkeinoministeriön investointituki. Taulukon yhteensä-rivin arvoissa on otettu huomioon pelkästään Koiravuoren liittäminen kaukolämpöön sekä biokaasulaitos. 8 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

9 Taulukko 3. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Nro Ehdotettu toimenpide Taloudelliset tiedot Toimenpiteiden vaikutukset Erittely Korvattava Investointi Säästöt/ tulot Koroton TMA energialähde Uusiutuvien lisäys CO2- vähenemä Raportin luku Sovitut jatkotoimet /v v MWh/v tnco2/v T, P, H, E * 1 Koiravuoren rivitalo pellettilämmitykseen ,7 POK H 2 Koiravuoren rivitalo maalämpöön ,8 POK H 3 Koiravuoren rivitalo kaukolämpöön ,3 POK H 4 Biokaasulaitos ,9 (Hake) H Yhteensä * T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvityksiä, E = Ei toteuteta ** Toimenpide ei lähtökohtaisesti korvaa fossiilisia energialähteitä, mikäli biokaasulaitos liitettäisiin kaukolämpöverkkoon. Ks. tarkemmin luku Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

10 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Padasjoen kunta sijaitse Päijät-Hämeen maakunnassa Lahdesta noin 50 km pohjoiseen. Padasjoen naapurikunnat ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Kunnan ainoa taajama on Padasjoki, jossa asuu suurin osa kunnan asukkaista. Keskustaajama sijaitsee Päijänteen rannalla. Lisäksi Padasjoella on joukko pieniä kyläkeskuksia. Padasjoen kunnassa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. 3 Lisäksi kuntan tulee kesäisin yli kesäasukasta. 4 Kunnan kokonaispinta-ala on 729,9 km 2, josta maapinta-alaa on 523,2 km² ja sisävesiä 206,7 km². Kuva 2. Padasjoen kunta on rajattu kartalla keltaisella. Koko Suomen karttaan Padasjoki sijainti on merkattu punaisella Rakennuskanta ja kaavoitus Padasjoen yleiskaava on päivitetty noin kaksi vuotta sitten. Merkittäviä kaavoja ei ole parhaillaan vireille. Alueelle ei ole näillä nykimin suunniteltu merkittävää uutta asuinrakennuskantaa eikä uusia teollisuusalueita ole kaavoitettu. 3 Kuntaliitto Väestötietoja. Saatavilla Vierailtu: Tilastokeskus Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 5 Karttapohja on haettu SYKE:n Hertta-järjestelmästä. 10 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

11 Padasjoen asukasluku on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana reilulla prosentilla vuosittain ja on nykyisellään noin Samalla kunnan alueella olevien kesämökkien lukumäärä on kasvanut noin 14 mökillä vuosittain 7 ja kesäisin Padasjoen asukasluku lisääntyy jopa kesäasukkaalla. Padasjoen rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja mm. maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 3. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin rakennusta, joista noin oli asuinrakennuksia. Suurin osa teollisuusrakennuksista, asuinkerrostaloista ja rivi- ja ketjutaloista on rakennettua ja luvuilla, jolloin myös pientalojen ja muiden kiinteistöjen rakentaminen oli vilkasta. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen kerrosala oli vuonna %, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen molempien noin 6 % Padasjoen rakennuskannan kerrosalasta. Teollisuusrakennusten ja muiden rakennusten vastaavat osuudet olivat 10 % ja 23 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin m 2. 8 On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului yli mökkiä ja joiden yhteenlaskettu kerrosala oli m Muut rakennukset Teollisuusrakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Pientalot 0 Kuva 3. Padasjoen rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Muut rakennukset sisältää liike-, toimisto-, kokoontumis-, opetus- ja varastorakennukset sekä liikenteen ja hoitoalan rakennukset. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 9 Kunnan omistaman rakennuskannan jakauma on esitetty kuvassa 4. Kiinteistöjen tilavuudet jakautuvat melko tasan kolmen suurimman ryhmän kesken, joihin kuuluvat asuinrakennukset, hoitoalan rakennukset, opetusrakennukset. Lisäksi kunnan kiinteistöihin kuuluu mm. monitoimitalo, 6 Väestörekisterikeskus Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa 7 Tilastokeskus Kesämökit (lkm) alueittain Huomaa, että Padasjoella on huomattava määrä kesämökkejä, joiden kerrosaloja ei ole huomioitu tässä. 9 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 11 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

12 kunnantalo, vesilaitos ja joukko pienempiä rakennuksia. Kunnan kiinteistöjen tilavuus on yhteensä noin m 3, mikä vastaa arviolta 13 % kunnan koko rakennuskannasta m Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Kuva 4. Kunnan kiinteistöjen tilavuuksien jakautuminen rakennusten käyttötarkoituksen mukaan 11 Padasjoki on yksi Suomen suosituimmista kesämökkikunnista ja kunnan alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Kesämökkien määrä on kasvanut melko tasaisesti ja alueelle on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana noin 14 uutta kesämökkiä vuosittain. Viimeisten viiden vuoden aikana rakentaminen on kuitenkin hidastunut. Kesämökkien tuomista kesäasukkaasta suurin osa tulee Tampereelta, Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta. 12 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten koko mökkikannan kokonaiskerrosala on arviolta m 2. Näin ollen koko Padasjoen yhteenlaskettu kerrosala kasvaa m 2, josta kesämökkien osuus on noin 41 %. 2.3 Elinkeinorakenne Padasjoella oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä 959 ja kunnan työpaikkaomavaraisuus noin 80 %. Kunnan asukkaista 62,9 % oli töissä kunnan alueella. Padasjoella työttömyysaste oli vuoden 2011 alussa 11,1 %, mikä on hieman yli valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). 13 Kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 5. Palvelut vastaavat yli 50 % osuutta kunnan työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 25 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 15 %. 14 Padasjoella toimiviin merkittävimpiin yrityksiin kuuluvat Padasjoen metalli, Eimi Kaluste, Aarnon Puu ja Warrior Sports. 10 Kunnan alueella sijaitsevan rakennuskannan kerros-ala on m2. Jos kerroskorkeuden arvioidaan olevan keskimäärin 3 m, on kunnan alueen rakennuskannan tilavuus m3. Tästä tuo m3 on noin 13 %. 11 Lähde: Pasi Tainio / Syke 12 Tilastokeskus Rakennukset ja kesämökit. 13 Tilastokeskus Kuntien avainluvut 14 Tilastokeskus Kuntien avainluvut 12 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

13 3 % 15 % Alkutuotanto 57 % 25 % Jalostus Palvelut Muut Kuva 5. Padasjoen kunnassa sijaitsevien työpaikkojen jakautuminen vuoden 2011 alussa Padasjoen keskustaajaman kerrostalot ja useat kunnan rakennukset on kytketty kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkko on kunnan omistuksessa mutta tuotantolaitoksesta, sen ylläpidosta sekä lämmön tuotannosta vastaa Vapo Oy. Energianlähteenä tuotannossa käytetään turvetta, haketta ja öljyä ja lämmöntuotannon yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 19 MW. Kunnan alueella on lisäksi ainakin yksi haketta käyttävä pienempi lämpölaitos sekä joitain maatilakoon hakelämpölaitoksia. 15 Padasjoella toimii myös pieni vesivoimala, jonka vuotuinen tuotanto on keskimäärin MWh 16. Padasjoen metsäpinta-ala on yhteensä noin ha 17, josta noin ha on kunnan omistuksessa 18. Loppuosa on yksityisten metsänomistajien hallinnassa. Kokonaispeltopinta-ala kunnassa on noin ha. 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Padasjoki liittyi vuonna 2010 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää huolellisesti uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on osallistunut vuodesta 2008 Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöön panostaminen. Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puu- ja jätepolttoaineet, tuulienergia sekä biokaasu. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Padasjoen kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu Hinku-hankkeen yhteydessä tehdyssä selvityksessä. 19 Kunnan kasvihuonepäästöt asukasta kohden olivat reilut 9 tnco 2 -ekv ja niiden jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Päästöt jakautuivat siten, että liikenteen osuus oli noin 50 %, 15 Koisti et al Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys. 16 Timo Oksanen, Arrakosken voimalan omistajasuvun edustaja, henkilökohtainen tiedonanto Koisti et al Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys. 18 Maria Virtanen, Padasjoki. Henkilökohtainen tiedonanto. 19 SYKE Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 13 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

14 rakennusten lämmityksen noin 25 %, maatalouden reilut 15 % ja muiden mukaan lukien jätehuolto, muu polttoaineen käyttö ja muu sähkön käyttö reilut 15 %. Kuva 6. Padasjoen kunnan kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden vuonna Henkilöautojen osuus liikenteen päästöistä oli miltei 60 %. Kuorma ja pakettiautojen osuus oli vastaavasti noin 35 % ja linja-autojen 5 %. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt jakautuvat suurin piirtein tasan kotieläimien ja maatalousmaan käytön kesken. 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä kunnan nimeämiltä yhteyshenkilöiltä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. 21 Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutettu lämmönkulutus on arvioitu rakennusten ikä- ja tyyppijakauman perusteella 22. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista 23. Polttoaineiden 24 ja sähköntuotannon 25 ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja sekä Motivan ohjeistusta. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Kunnan 20 Lähde: SYKE Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 21 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 22 Ks. esim. Heljo J., Nippala E., Nuuttila H. Rakennusten energiankulutus ja CO 2 -ekv päästöt Suomessa, 2005 ja Nieminen J. Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa (esitys ). 23 Energiateollisuus ry Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. 24 Motiva Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat; sekä Tilastokeskus. Energiatilasto, vuosikirja Biopohjaiset polttoaineet luokitellaan selvityksessä päästöttömiksi. 25 Sähkön päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen ilmoittamaa kansallista vuoden keskiarvoista kerrointa, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Myös lämmityssähkölle on käytetty samaa keskiarvokerrointa, vaikka sähköntuotannon päästöt ovat lähtökohtaisesti lämmityskaudella keskiarvoa korkeammat, kun erillistuotannon osuus sähköntuotannossa kasvaa. Mikäli lämmityssähkön päästökertoimena käytettäisiin esimerkiksi hiililauhdetuotannon kerrointa, olisivat lämmityksen aiheuttamat päästöt katselmuksessa esitettyä suuremmat. 14 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

15 kaukolämpöverkolle on laskennassa käytetty Vapon antamia kattilakohtaisia hyötysuhteita. Kaukolämpöverkossa tapahtuvien häviöiden arvioidaan olevan noin 13 % 26. Kaukolämpöverkkoon kuulumattomien lämpökattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. 27 Taulukko 4. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet. Sähkön kerrointa ei ollut vuodelta 2011 vielä saatavilla, joten käytettiin vuoden 2010 arvoa. Ominaispäästökertoimet gco2/kwh Sähkö (2010) 270 Kaukolämpö (Padasjoki) 44 Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 267 Kivihiili 341 Maakaasu Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Padasjoen Arrakoskella on käytössä oleva vesivoimala, jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin MWh. Voimala on yksityisessä omistuksessa Sähkönkulutus Sähkönkulutus Padasjoella vuonna 2011 oli noin 37 GWh. Tästä teollisuuden osuus oli 3 GWh, palveluiden ja rakentamisen 9 GWh ja asumisen ja maatalouden 25 GWh. Suurin osa asumisen ja maatalouden sähkönkulutuksesta käytetään lämmitykseen. Padasjoen vuotuinen sähkönkulutus on laskenut vuoteen 2007 verrattuna noin 2 GWh, mikä johtuu pääosin muutoksesta lämmitysenergian kulutuksessa. Tässä luvussa esitellään tarkemmin sähkölämmönkulutuksen arviot kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Sähkön kulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Padasjoella oli mökkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että Padasjoella on noin mökkiä enemmän kuin muita rakennuksia yhteensä. Sen vuoksi niiden sähkön ja lämmön kulutus muodostaa merkittävän osan kunnan alueella tapahtuvasta energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty kuvassa 7. Yli 90 % mökeistä hyödyntää uunia, takkaa tai kamiinaa lämmityksessä joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 26 Seppo Rantanen, tekninen johtaja, Padasjoki Energiateollisuus ry Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. Saatavilla: Vierailtu: Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

16 100,0 % 90,7 % 80,0 % 60,0 % 54,5 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 16,6 % 1 4,9 % 0,9 % 0,5 % Uuni, takka tai kamiina Irrallinen lämmityslaite Vesi- tai ilmakeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Lämpöpumppu Jokin muu lämmitystapa Kuva 7. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa. Arvio perustuu vuonna 2008 kesämökkibarometrissa kerättyyn tietoon. 28 Mökkien energiankulutus riippuu pitkälti niiden käyttötavasta. Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat huomattavasti enemmän lämmitysenergiaa. Riippumatta talvikäytöstä yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Peruslämmössä on nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 29 Sähköistetyn peruslämmössä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin kwh vuodessa, josta lämmityksen osuus on noin kwh ja muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh. 30 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin kwh. Arvio Padasjoella olevien kesämökkien lämpöenergian kulutuksesta perustuen edellä mainittuihin oletuksiin on esitetty taulukossa 5. Lämmitystapojen osalta on oletettu, että suora sähkölämmitys, lämpöpumppu ja irrallinen lämmityslaite ovat toisensa poissulkevia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan lämpöenergian kulutus on noin 8,29 GWh, josta 6,36 GWh tuotetaan sähköllä, 1,38 GWh puulla ja 0,56 GWh erillisillä lämmityslaitteilla, joiden oletetaan myöhemmissä laskelmissa olevan öljykäyttöisiä. 28 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 29 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 30 Sahari ja Perrels Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

17 Taulukko 5. Mökkien lämpöenergian kulutus Padasjoella. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on ilmoitettu pumppujen kuluttama sähkö; pumppujen lämpökertoimeksi on oletettu 3. Varsinaisen sähkölämmityksen ohella näissä mökeissä on arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Peruslämmössä Ei Lämpöenergian Yhteensä peruslämmössä kulutus (GWh) Suora sähkö ,17 Lämpöpumppu ,19 Erillinen lämmityslaite ,56 Puulämmitys ,38 Yhteensä ,29 Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Sähkön kulutuksesta kiinteistöjen lämmityssähkön osuuden on laskettu Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastojen perusteella olevan vuonna 2011 noin 24,2 GWh. 31 Kulutuksesta asuinrakennusten eli pientalojen, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen osuus on noin 60 %, kesämökkien 26 % ja teollisuuden ja muiden kiinteistöjen 14 %. Lämmityssähkön kulutuksen jakautuminen osa-alueittain on esitetty kuvassa 8. Huomioitavaa on, että vuosi 2011 oli Suomessa poikkeuksellisen leuto pienentäen lämmitysenergian kulutusta tavalliseen talveen verrattuna Padasjoella noin 13 %. 32 6,35 26 % Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot 2,49 10 % 1,00 4 % 0,54 2 % 1,56 7 % 12,22 51 % Teollisuusrakennukset Muut rakennukset Kesämökit Kuva 8. Padasjoen lämmityssähkön jakauma rakennustyypeittäin vuonna 2011 (GWh). 31 Pientalojen sekä rivi- ja ketjutalojen jakaumaa on korjattu siten, että Tilastokeskuksen ilmoittamasta lämmityssähkön osuudesta on siirretty osa puulämmitykselle. Korjaus perustuu siihen, että Tilastokeskus tilastoi pelkästään kohteiden ensisijaiset lämmitysmuodot ja esim. Sähkölämmitteisiksi rekisteröidyissä pien-, rivi- ja ketjutaloissa on usein rinnakkaislämmitysmuotona puulämmitys. Puulämmityksen osuuden lämmöntuotannosta on oletettu olevan sähkölämmitteisissä erillisissä pientaloissa 20 % ja rivi- ja ketjutaloissa 10 %. 32 Ilmatieteenlaitos Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: 17 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

18 3.2.3 Sähköenergiatase Padasjoella on pienvesivoimala, joka sijaitsee Arrakoskella. Voimala tuottaa sähköä vuosittain noin MWh. Tämä on noin 3,5 % kunnan alueella kulutetusta sähköstä, loppuosa sähkönkulutuksesta katetaan verkkosähköllä. Kokonaissähkönkulutus kunnassa vuonna 2011 oli 37 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 8,4 % (3,1 GWh). Noin kaksi kolmasosaa sähköstä kuluu asumiseen ja maatalouden tarpeisiin. Sähkön jakelu- ja siirtohäviöiden osalta otetaan huomioon ainoastaan kunnan alueella tapahtuvat jakeluhäviöt, joiden on arvioitu Energiateollisuus ry:n laskeman keskiarvon mukaisesti olevan noin 2 %. Alueelle myydyn ja alueella kulutetun sähkön erotus (häviö) vuonna 2011 oli laskentatulosten perusteella 0,76 GWh. Padasjoen kunnan sähköenergiatase on esitetty kuvassa 9. Taseessa esitetyt päästöt on laskettu tuotantoperusteisesti siten, että tuotantomäärästä (kulutus + jakeluhäviöt) on vähennetty kunnan alueella tuotettu päästötön vesivoiman tuotanto ja saatu erotus on kerrottu valtakunnallisella sähkön päästökertoimella. Päästöissä on otettu huomioon kaikki kunnan alueella kulutettu sähkö - myös lämmityssähkö. CO2-päästöt tnco2 Häviöt 0,76 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 22,2 GWh Muu sähkö (tuonti) 14,2 GWh Sähkön kulutus 37,0 GWh (sis. lämmityssähkön) Teollisuus n. 8 % Asuminen ja maatalous n. 68 % Palvelut ja rakentaminen n. 24 % Vesivoima (paikallinen) 1,3 GWh Kuva 9. Padasjoen kunnan sähköenergiatase vuonna 2011 Kunnan alueen sähkönkulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 10. Yli puolet (54 %) kulutuksesta on lämmityssähköä. Muut merkittävät kulutusluokat ovat suuruusjärjestyksessä teollisuus (19 %), asumisen muu sähkönkulutus (14 %) sekä palvelut ja rakentaminen (13 %). 18 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

19 17,0 19 % 11,0 13 % 30,97 36 % Lämmitys - Asuinrakennukset Lämmitys - Kesämökit Lämmitys - Teollisuus ja muut rakennukset Asuminen (ei lämmitys) ja maatalous 12,4 14 % 6,32 7 % 9,28 11 % Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 10. Padasjoen sähkönkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmien mukaan vuonna 2011 (GWh). 3.3 Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Padasjoen keskustaajaman kaukolämpöverkon rakentaminen alkoi 2008 ja varsinainen lämpökeskus vihittiin käyttöön vuonna Taajamaan on rakentanut kaukolämpöverkkoa n. 8 km ja siihen ovat liittyneet kunnan kiinteistöt sekä muutama yksityinen käyttäjä. Merkittävimpiin liittyjiin kuuluvat Padasjoen seurakunta, jonka omistuksessa olevat seurakuntatalo, pappila ja kirkko lämmitetään kaukolämmöllä. Kunnalla on keskustaajamassa vielä muutamia sähkölämmitteisiä kiinteistöjä, joita liitetään kaukolämpöverkkoon noin yksi vuodessa. Kaukolämpöverkkoon liitetty rakennuskannan kokonaistilavuus on m 3 (2011). Padasjoen alueen kaukolämmön tuotannosta vastaa Vapo Oy. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös turvetta. Lisäksi varalla on raskasta polttoöljyä käyttävä kattila. Kattiloiden kapasiteetit ovat 2,5 MW (hake/turve) ja 3 MW (POR). Vuonna 2011 noin 90 % lämmöstä tuotettiin hakkeella ja 10 % öljyllä. Turvetta ei käytetty tuotannossa. Taulukossa 6 on esitelty Padasjoen kaukolämpöverkkoon liitettyjen lämpökattiloiden lämpötehot ja tuotannot sekä hyötysuhteet vuodelta Kaukolämpöverkon hyötysuhde on 87 %. Kaukolämmön kulutus vuonna 2011 oli noin 10,8 GWh. Kokonaisuudessaan kaukolämmöntuotannon päästökerroin vuonna 2011 oli 37 gco 2 /kwh ja kaukolämmöntuotannon kokonaispäästöt 404 tnco Vapo Padasjoen lämpökeskus säästänyt jo miljoona öljylitraa. Tiedote, Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

20 Taulukko 6. Padasjoen kaukolämpöverkkoon liitettyjen kattiloiden lämpötehot, hyötysuhteet ja vuonna 2011 tuotettu lämpöenergia. Kaukolämmön tuotanto Lämpöteho [MW] Kattilahyötysuhde [%] Tuotettu lämpöenergia 2010 [GWh] Hake/Turve kattila 2, Öljykattila (vara) 3, Yhteensä 5, Teollisuuden erillislämmöntuotanto Vuonna 2011 Padasjoen kunnalla ei ollut teollisuuden erillislämmöntuotantokohteita. Sen sijaan kunnan alueella toimivista yrityksistä mm. Eimi Kaluste ja Aarnon Puu tuottavat lämpöä teollisuuden sivuvirroista, hakkeesta ja pelleteistä. Lisäksi joillain kunnan alueella toimivista yrityksistä on käytössä esimerkiksi öljykattiloita Lämpöyrittäjyyskohteet Kunnassa ei ole varsinaisia lämpöyrittäjyyskohteita. Vapo Oy:n toteuttamaa kaukolämmön tuotantoa voidaan kuitenkin pitää eräänlaisena lämpöyrittäjyystoimintana Lämpöenergiatase Padasjoen lämpöenergiatase on esitetty kuvassa 11. Kokonaislämmönkulutus Padasjoella oli vuonna 2011 noin 81,8 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 13 % (6,5 GWh). Lämmöntuotantoon käytetystä primäärienergiasta noin 14,1 GWh kului tuotannossa ja jakeluverkossa tapahtuviin häviöihin. Kaukolämpöä Padasjoella tuotettiin vuonna 2011 arviolta 14,4 GWh, jolloin kaukolämmön osuus kulutetusta lämmöstä oli noin 18 %. Kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa syntyvät häviöt olivat vuonna noin 5,2 GWh. Päästöjä lämmöntuotannosta syntyi yhteensä reilu tnco 2. Lämmön tuotanto jakautuu kaukolämpöön, polttoöljyyn, lämmityssähköön, puupolttoaineisiin 34 ja muihin lämmönlähteisiin. Muiden lämmitysmuotojen osuus, joihin kuuluu mm. maalämpö ja hiili 35, oli noin 2,4 GWh. Sähkön osuutta nostaa tyypillisesti sähkölämmitteiset kesämökit, joita kunnassa on runsaasti. On huomattava, että lämmityssähkö sisältyy tarkastelussa sekä sähkö- että lämpöenergiataseeseen; päällekkäisyys on poistettu kokonaisenergiataseesta. 34 Tilastokeskus tilastoi puupolttoaineet ja turpeen yhdessä. Tässä on oletettu, että turvetta ei käytetä erillistuotannossa polttoaineena. 35 Tilastokeskuksen lämmitystapatilaston (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan ) mukaan hiiltä käytetään kolmessa pientalossa kunnan alueella. Todennäköisesti näissä kohteissa lämmitystapa on vaihdettu, mutta tieto ei ole päivittynyt tilastoihin. Lisäksi voidaan olettaa, että maalämmön osuus nykyisin on suurempi kuin tässä on esitetty, sillä näiden asentamiseen ei ole tarvinnut hakea toimenpidelupaa ennen vuotta Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0103/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 15.5.2012 Katselmuksen tilaaja: Asikkalan kunta Asikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus

Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus 12.5.2014 Aki Pesola, Laura Hakala, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: UUDELY/0025/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä:

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 30.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POPELY/0101/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 1.4.2014 Katselmuksen tilaaja: Iin kunta Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Osa 3 Malliraportti Sisältö ESIPUHE... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. KATSELMUSKUNTA... 4 1.2. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET...

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5. KUNTAKATSELMUS 1 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys: 17.5.2004 2 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki

Saarijärven kaupunki TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: 10.6.2009 Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Saarijärven kaupunki

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot