Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/ /2012 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Padasjoen kunta Padasjoen kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen

2 Sisältö Esipuhe... 3 Lyhenteet Yhteenveto Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistä Rakennuskanta ja kaavoitus Elinkeinorakenne Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Lämmön tuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet Puupolttoaineet Peltobiomassat Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Lämpöpumput Yhteenveto Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Muiden omistuksessa olevat kohteet Toimenpiteiden rahoitusmallit Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut Vesistölämmön hyödyntäminen Kaukolämpöverkon laajentaminen Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Seuranta ja tiedottaminen Lähteet Liite 1. Hyödyllisiä tietolähteitä Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

3 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Padasjoen kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpideehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Padasjoen kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus tehdään samanaikaisesti Kuhmoisten uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kanssa, jolloin voidaan tunnistaa myös molempien kuntien yhteisiä hankeaihioita. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Padasjoen kunta (40 %). Työ toteutettiin loka-joulukuussa Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Padasjoen ja Kuhmoisten kuntien ympäristösihteeri Maria Virtanen sekä Suomen Ympäristökeskuksen Hiilineutraalin kunnat -hankkeen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI Aki Pesola (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk103) ja DI Erkka Ryynänen Gaia Consulting Oy:stä. 3 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

4 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämpö Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja - jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine) Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa 4 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

5 1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Padasjoen kunnan kokonaispintaala on 729,9 km 2 ja asukasluku Padasjoella on yksi taajama, Padasjoki, jossa asuu suurin osa kunnan asukkaista. Lisäksi Padasjoella on joukko pieniä kyläkeskuksia. Padasjoen keskustaajamassa ensisijainen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Myös suurin osa kunnan kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöverkkoon. Vapon omistama lämpölaitos otettiin käyttöön 2009 ja kaukolämpöverkkoa laajennetaan edelleen. Kunnan alueella toimii muutamia teollisuuslaitoksia, jotka käyttävät teollisuuden sivuvirroista syntyvää purua sekä haketta ja pellettejä lämmön tuotantoon. Myös maatiloilla lämpöä tuotetaan jonkin verran hakkeella, oljella ja muulla biopolttoaineella. Kunnan alueella toimii lisäksi yksi pienvesivoimala 1. Padasjoki on yksi maamme vilkkaimpia kesämökkikuntia ja kunnan alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Näissä pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö. CO2-päästöt Sähkö tnco2 Lämpö tnco2 Häviöt Sähkö 0,3 GWh Lämpö 14,1 GWh Hake 13,0 GWh Raskas polttoöljy 1,4 GWh Kaukolämpö 14,4 GWh Lämmön kulutus 67,7 GWh (sis. lämmityssähkön) Kevyt polttoöljy 18,5 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 22,2 GWh Kaukolämpö 14 % Sähkö 33 % Öljy 22 % Puu/turve 28 % Muu erillislämmitys 3 % Puupolttoaineet 23,7 GWh Muu 2,4 GWh Muu sähkö (tuonti) 14,2 GWh Vesivoima (paikallinen) 1,3 GWh Sähkön kulutus 14,6 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 21 % Asuminen ja maatalous n. 18 % Palvelut ja rakentaminen n. 62 % Kuva 1. Padasjoen kunnan energiatase vuonna Kunnan alueella, Palsan Myllymuseon yhteydessä, sijaitsee lisäksi museokäytössä oleva pienvesivoimala. Voimalan sähköntuotto on nimellistä, joten sen tarkastelu tämän selvityksen puitteissa ei ole tarpeellista. 5 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

6 Padasjoen kunnan energiatase on esitelty yllä kuvassa 1. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella, jonka varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Yleisimpiä lämmitysmuotoja ovat sähkölämmitys, öljylämmitys, kaukolämpö ja puulämmitys. Pientalot kuluttavat noin 50 % lämmöstä ja asuinrakennukset yhteensä noin 60 %. Lisäksi kesämökit ja teollisuusrakennukset ovat merkittäviä lämmönkuluttajia. Padasjoen sähkönkulutuksesta reilut 50 % käytetään lämmityssähkönä. Muun kuin lämmityssähkön kulutus jakautuu melko tasaisesti asumisen muun kulutuksen, palveluiden ja rakentamisen sekä teollisuuden kesken. 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Padasjoen kunnassa käytetään uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen erillislämmityksessä sekä kaukolämmön tuotannossa, josta vastaa Vapo Oy. Kunnalla on potentiaalia tuottaa lämpöä ja sähköä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Merkittävin potentiaali liittyy tuulivoiman, puu- ja peltobiomassa sekä lämpöpumppujen lisähyödyntämiseen. Myös biokaasua voidaan hyödyntää lähitulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa ja liikennepolttoaineen valmistuksessa. Taulukossa 1 on esitetty uusiutuvan energian nykykäyttö/-tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet Padasjoella. Hyödyksi saatava lämpömäärä on joidenkin energialähteiden osalta taulukossa esitettyä alhaisempi, sillä arvoissa ei ole huomioitu energiantuotannon hyötysuhteita (nämä on merkitty taulukkoon tunnuksella käyttö ). Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on kerrottu oletukset, joihin lisäämismahdollisuudet perustuvat. Tuulivoiman tekninen kokonaispotentiaali on Padasjoella huomattava - lähes puolet koko Päijät- Hämeen maakunnan 500 GWh:n tuulivoimatavoitteesta. Keskipitkällä aikavälillä tuulivoimahankkeiden onnistuminen riippuu ennen kaikkea alueellisista tuuliolosuhteista ja asukkaiden suhtautumisesta. Moni lupaava tuulivoimahanke on kaatunut lähialueiden asukkaiden vastustukseen. Puubiomassan käytön lähiajan lisäämispotentiaali on erillislämmityksessä suurempi kuin alueellisessa lämmöntuotannossa. Tämä johtuu siitä, että kaukolämpö tuotetaan jo nyt lähes kokonaan metsähakkeella ja verkon huomattava laajentuminen lähivuosina on epätodennäköistä. Kunnan asukkaat ja muut yksityiset tahot voivat siirtyä hyödyntämään puupolttoaineita nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Puupolttoaineiden käyttö Padasjoella on nykyisin noin 40 % kunnan tehostetun tason mukaisesta metsäenergiapotentiaalista. Lämpöpumppujen lyhyen aikavälin hyödyntämismahdollisuuksia on arvioitu kiinteistöjen osalta siten, että tarkastelussa otetaan huomioon sekä maalämpöpumput että ilmalämpöpumput. Taulukossa 1 esitetystä potentiaalista noin 55 % koostuu maalämmöstä ja loppuosa ilmalämpöpumppujen tuottamasta lämmöstä. Mikäli Padasjoen lämmöntarve pysyisi ennallaan, kaikki kunnan alueen kiinteistökohtaiset öljylämmitysjärjestelmät korvattaisiin maalämpöjärjestelmillä sekä kaikkiin sähkölämmitteisiin erillispientaloihin hankittaisiin 6 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

7 ilmalämpöpumput 2, muodostuisi lämpöpumpuilla tuotetuksi lämpömääräksi vuositasolla noin 21 GWh. Tämä vastaa lähes kolmasosaa Padasjoen rakennuskannan vuotuisesta lämmönkulutuksesta. Padasjoen nauta- ja sikatiloilta sekä jätevedenpuhdistamolta saatavan lietteen kokonaisenergiapotentiaali on noin 3,3 GWh. Taloudellisesti järkevintä olisi sijoittaa mahdollinen biokaasulaitos mahdollisimman lähelle suurta eläintilaa, johon voitaisiin kuljettaa lantaa koordinoidusti muilta potentiaalisilta tiloilta. Kunnalta saatujen tietojen mukaan Padasjoella on ainakin yksi merkittävän kokoinen sikatila. Biokaasulaitoksen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös etäisyys kohteeseen, jossa lämpöä kulutetaan. Tärkeää on pyrkiä löytämään laitokselle sellainen sijainti, että sekä syötteen että tuotetun lämmön siirtomatkat muodostuvat mahdollisimman lyhyiksi. Taulukko 1. Uusiutuvan energian nykykäyttö tai -tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet. Puupolttoaineet (käyttö) Käyttö/tuotanto 2011 [GWh] Lähiajan lisäämismahdollisuudet [GWh] - aluelämmön tuotannossa 13,0 2,6 - erillislämmityksessä 23,7 3,7 Peltobiomassat (käyttö) 0,0 0,3 Biokaasu (käyttö) 0,0 2,8 Jätepolttoaineet (käyttö) 0,0 0,0 Tuulivoima (tuotanto) 0,0 105,0 Aurinkosähkö (tuotanto) 0,0 0,3 Huomioita Mikäli kaukolämpöverkkoa laajennetaan nykyisestä 20 % ja tuotannon polttoaineiden keskinäiset osuudet pysyvät muuttumattomina. Mikäli 20 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan käyttämään puupolttoaineita (hake/pelletti). Kattiloiden hyötysuhteiden oletetaan pysyvän entisellään (80 %). Mikäli kaukolämpöverkkoa laajennetaan nykyisestä 20 % ja lisääntyvän tuotannon kiinteistä polttoaineista 10 % katetaan peltobiomassalla. Mikäli toteutetaan raportissa esitetty biokaasulaitos ja syötetään tuotettu lämpö nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Luvussa on mukana myös liikennepolttoaineen energiasisältö. Ei taloudellisesti kannattavaa rakentaa omaa jätteenpolttolaitosta. Mikäli toteutetaan puolet Päijät-Hämeen alustavassa tuulivoimaselvityksessä esitetyistä tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat Padasjoen kunnan alueella. Mikäli 15 kunnan omistamistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä ja 10 %:iin kunnan alueen erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkolämpö (tuotanto) 0,0 0,4 Mikäli 15 kunnan omistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä ja 30 %:iin kunnan alueen öljylämmitteisistä erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä. Vesivoima (tuotanto) 1,3 0,0 Arvioitu, että potentiaali kokonaan käytössä. Lämpöpumput (pumpuilla tuotettu lämpö) 2,3 2,7 Yhteensä 40,2 117,8 Mikäli 10 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan maalämpöjärjestelmään ja 20 % sähkölämmitteisistä erillispientaloista hankkii ilmalämpöpumpun (sähköenergiansäästö vuositasolla 20 % ja lämpökerroin 2,5). 2 Oletuksena sähköenergian säästö vuositasolla 20 % ja pumpun lämpökerroin 2,5. 7 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

8 Uusiutuvalla energiantuotannolla ja paikallisia energialähteitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös kustannussäästöjä sekä tehostaa alueen elinkeinorakennetta. Katselmuksessa tarkasteltiin Koiravuoren rivitalokiinteistön nykyisen öljylämmitysjärjestelmän korvaamista pellettilämmityksellä tai maalämmöllä. Ehdotetuilla toimenpiteillä öljynkulutusta voitaisiin vähentää kohteessa vuosittain noin litralla; samalla kunnan omistamien kiinteistöjen erillislämmityksessä ei kuluisi öljyä enää lainkaan. Toimenpiteiden vaikutus energialähteiden kulutukseen Padasjoen kunnan alueella on esitetty taulukossa 2. Toimenpiteiden jälkeiset energialähteiden kulutukset on Koiravuoren kiinteistön osalta laskettu kannattavamman investoinnin mukaisesti eli kaukolämpöön liittymiselle. Lisäksi on oletettu, että kunnan alueelle rakennetaan biokaasulaitos. Taulukosta 2 nähdään, että energialähteiden kulutus on toimenpiteiden jälkeen suurempi kuin nykytilanteessa. Tämä johtuu siitä, että biokaasu ei tässä tapauksessa korvaa muuta tuotantoa, vaan se käsitellään lisäpolttoaineena kaukolämpöjärjestelmässä ja liikenteessä. Lämpöpumppujen kuluttama sähkö sisältyy kokonaissähkönkulutukseen. Taulukko 2. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa (2011) ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/v % GWh/v % CO2-vähenemä, tnco2/v Öljy 19,9 34 % 19,6 32 % 69 Muut uusiutumattomat 0,1 0 % 0,1 0 % 0 Yhteensä uusiutumattomat 20,0 34 % 19,7 32 % 69 Puupolttoaineet 36,7 63 % 37,0 61 % Peltobiomassat 0 0 % 0 0 % Biokaasu 0 0 % 2,8 5 % Jätepolttoaineet 0 0 % 0 0 % Tuulivoima 0 0 % 0 0 % Aurinkoenergia 0 0 % 0 0 % Vesivoima 1,3 2 % 1,3 2 % Muut uusiutuvat 0 0 % 0 0 % Yhteensä uusiutuvat 38,0 66 % 41,1 68 % Yhteensä kaikki 57,9 100 % 60,8 100 % 69 Sähkön tuonti (+) tai vienti (-) 36,5 100 % 36,5 100 % 0 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä. Koiravuoren osalta on annettu kaksi vaihtoehtoista toimenpidesuositusta (pellettikattila vs. maalämpö). Taulukosta ilmenee toimenpiteiden taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset. Taulukkoon on myös merkitty raportin luku, jossa toimenpiteet avataan tarkemmin, sekä sovitut jatkotoimet. Biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on suhteellisen korkea, mutta pienenee, kun kannattavuuslaskentaan sisällytetään työ- ja elinkeinoministeriön investointituki. Taulukon yhteensä-rivin arvoissa on otettu huomioon pelkästään Koiravuoren liittäminen kaukolämpöön sekä biokaasulaitos. 8 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

9 Taulukko 3. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Nro Ehdotettu toimenpide Taloudelliset tiedot Toimenpiteiden vaikutukset Erittely Korvattava Investointi Säästöt/ tulot Koroton TMA energialähde Uusiutuvien lisäys CO2- vähenemä Raportin luku Sovitut jatkotoimet /v v MWh/v tnco2/v T, P, H, E * 1 Koiravuoren rivitalo pellettilämmitykseen ,7 POK H 2 Koiravuoren rivitalo maalämpöön ,8 POK H 3 Koiravuoren rivitalo kaukolämpöön ,3 POK H 4 Biokaasulaitos ,9 (Hake) H Yhteensä * T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvityksiä, E = Ei toteuteta ** Toimenpide ei lähtökohtaisesti korvaa fossiilisia energialähteitä, mikäli biokaasulaitos liitettäisiin kaukolämpöverkkoon. Ks. tarkemmin luku Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

10 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Padasjoen kunta sijaitse Päijät-Hämeen maakunnassa Lahdesta noin 50 km pohjoiseen. Padasjoen naapurikunnat ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Kunnan ainoa taajama on Padasjoki, jossa asuu suurin osa kunnan asukkaista. Keskustaajama sijaitsee Päijänteen rannalla. Lisäksi Padasjoella on joukko pieniä kyläkeskuksia. Padasjoen kunnassa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. 3 Lisäksi kuntan tulee kesäisin yli kesäasukasta. 4 Kunnan kokonaispinta-ala on 729,9 km 2, josta maapinta-alaa on 523,2 km² ja sisävesiä 206,7 km². Kuva 2. Padasjoen kunta on rajattu kartalla keltaisella. Koko Suomen karttaan Padasjoki sijainti on merkattu punaisella Rakennuskanta ja kaavoitus Padasjoen yleiskaava on päivitetty noin kaksi vuotta sitten. Merkittäviä kaavoja ei ole parhaillaan vireille. Alueelle ei ole näillä nykimin suunniteltu merkittävää uutta asuinrakennuskantaa eikä uusia teollisuusalueita ole kaavoitettu. 3 Kuntaliitto Väestötietoja. Saatavilla Vierailtu: Tilastokeskus Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 5 Karttapohja on haettu SYKE:n Hertta-järjestelmästä. 10 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

11 Padasjoen asukasluku on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana reilulla prosentilla vuosittain ja on nykyisellään noin Samalla kunnan alueella olevien kesämökkien lukumäärä on kasvanut noin 14 mökillä vuosittain 7 ja kesäisin Padasjoen asukasluku lisääntyy jopa kesäasukkaalla. Padasjoen rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja mm. maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 3. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin rakennusta, joista noin oli asuinrakennuksia. Suurin osa teollisuusrakennuksista, asuinkerrostaloista ja rivi- ja ketjutaloista on rakennettua ja luvuilla, jolloin myös pientalojen ja muiden kiinteistöjen rakentaminen oli vilkasta. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen kerrosala oli vuonna %, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen molempien noin 6 % Padasjoen rakennuskannan kerrosalasta. Teollisuusrakennusten ja muiden rakennusten vastaavat osuudet olivat 10 % ja 23 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin m 2. 8 On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului yli mökkiä ja joiden yhteenlaskettu kerrosala oli m Muut rakennukset Teollisuusrakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Pientalot 0 Kuva 3. Padasjoen rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Muut rakennukset sisältää liike-, toimisto-, kokoontumis-, opetus- ja varastorakennukset sekä liikenteen ja hoitoalan rakennukset. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 9 Kunnan omistaman rakennuskannan jakauma on esitetty kuvassa 4. Kiinteistöjen tilavuudet jakautuvat melko tasan kolmen suurimman ryhmän kesken, joihin kuuluvat asuinrakennukset, hoitoalan rakennukset, opetusrakennukset. Lisäksi kunnan kiinteistöihin kuuluu mm. monitoimitalo, 6 Väestörekisterikeskus Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa 7 Tilastokeskus Kesämökit (lkm) alueittain Huomaa, että Padasjoella on huomattava määrä kesämökkejä, joiden kerrosaloja ei ole huomioitu tässä. 9 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 11 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

12 kunnantalo, vesilaitos ja joukko pienempiä rakennuksia. Kunnan kiinteistöjen tilavuus on yhteensä noin m 3, mikä vastaa arviolta 13 % kunnan koko rakennuskannasta m Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Kuva 4. Kunnan kiinteistöjen tilavuuksien jakautuminen rakennusten käyttötarkoituksen mukaan 11 Padasjoki on yksi Suomen suosituimmista kesämökkikunnista ja kunnan alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Kesämökkien määrä on kasvanut melko tasaisesti ja alueelle on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana noin 14 uutta kesämökkiä vuosittain. Viimeisten viiden vuoden aikana rakentaminen on kuitenkin hidastunut. Kesämökkien tuomista kesäasukkaasta suurin osa tulee Tampereelta, Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta. 12 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten koko mökkikannan kokonaiskerrosala on arviolta m 2. Näin ollen koko Padasjoen yhteenlaskettu kerrosala kasvaa m 2, josta kesämökkien osuus on noin 41 %. 2.3 Elinkeinorakenne Padasjoella oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä 959 ja kunnan työpaikkaomavaraisuus noin 80 %. Kunnan asukkaista 62,9 % oli töissä kunnan alueella. Padasjoella työttömyysaste oli vuoden 2011 alussa 11,1 %, mikä on hieman yli valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). 13 Kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 5. Palvelut vastaavat yli 50 % osuutta kunnan työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 25 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 15 %. 14 Padasjoella toimiviin merkittävimpiin yrityksiin kuuluvat Padasjoen metalli, Eimi Kaluste, Aarnon Puu ja Warrior Sports. 10 Kunnan alueella sijaitsevan rakennuskannan kerros-ala on m2. Jos kerroskorkeuden arvioidaan olevan keskimäärin 3 m, on kunnan alueen rakennuskannan tilavuus m3. Tästä tuo m3 on noin 13 %. 11 Lähde: Pasi Tainio / Syke 12 Tilastokeskus Rakennukset ja kesämökit. 13 Tilastokeskus Kuntien avainluvut 14 Tilastokeskus Kuntien avainluvut 12 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

13 3 % 15 % Alkutuotanto 57 % 25 % Jalostus Palvelut Muut Kuva 5. Padasjoen kunnassa sijaitsevien työpaikkojen jakautuminen vuoden 2011 alussa Padasjoen keskustaajaman kerrostalot ja useat kunnan rakennukset on kytketty kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkko on kunnan omistuksessa mutta tuotantolaitoksesta, sen ylläpidosta sekä lämmön tuotannosta vastaa Vapo Oy. Energianlähteenä tuotannossa käytetään turvetta, haketta ja öljyä ja lämmöntuotannon yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 19 MW. Kunnan alueella on lisäksi ainakin yksi haketta käyttävä pienempi lämpölaitos sekä joitain maatilakoon hakelämpölaitoksia. 15 Padasjoella toimii myös pieni vesivoimala, jonka vuotuinen tuotanto on keskimäärin MWh 16. Padasjoen metsäpinta-ala on yhteensä noin ha 17, josta noin ha on kunnan omistuksessa 18. Loppuosa on yksityisten metsänomistajien hallinnassa. Kokonaispeltopinta-ala kunnassa on noin ha. 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Padasjoki liittyi vuonna 2010 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää huolellisesti uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on osallistunut vuodesta 2008 Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöön panostaminen. Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puu- ja jätepolttoaineet, tuulienergia sekä biokaasu. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Padasjoen kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu Hinku-hankkeen yhteydessä tehdyssä selvityksessä. 19 Kunnan kasvihuonepäästöt asukasta kohden olivat reilut 9 tnco 2 -ekv ja niiden jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Päästöt jakautuivat siten, että liikenteen osuus oli noin 50 %, 15 Koisti et al Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys. 16 Timo Oksanen, Arrakosken voimalan omistajasuvun edustaja, henkilökohtainen tiedonanto Koisti et al Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys. 18 Maria Virtanen, Padasjoki. Henkilökohtainen tiedonanto. 19 SYKE Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 13 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

14 rakennusten lämmityksen noin 25 %, maatalouden reilut 15 % ja muiden mukaan lukien jätehuolto, muu polttoaineen käyttö ja muu sähkön käyttö reilut 15 %. Kuva 6. Padasjoen kunnan kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden vuonna Henkilöautojen osuus liikenteen päästöistä oli miltei 60 %. Kuorma ja pakettiautojen osuus oli vastaavasti noin 35 % ja linja-autojen 5 %. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt jakautuvat suurin piirtein tasan kotieläimien ja maatalousmaan käytön kesken. 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä kunnan nimeämiltä yhteyshenkilöiltä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. 21 Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutettu lämmönkulutus on arvioitu rakennusten ikä- ja tyyppijakauman perusteella 22. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista 23. Polttoaineiden 24 ja sähköntuotannon 25 ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja sekä Motivan ohjeistusta. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Kunnan 20 Lähde: SYKE Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 21 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 22 Ks. esim. Heljo J., Nippala E., Nuuttila H. Rakennusten energiankulutus ja CO 2 -ekv päästöt Suomessa, 2005 ja Nieminen J. Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa (esitys ). 23 Energiateollisuus ry Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. 24 Motiva Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat; sekä Tilastokeskus. Energiatilasto, vuosikirja Biopohjaiset polttoaineet luokitellaan selvityksessä päästöttömiksi. 25 Sähkön päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen ilmoittamaa kansallista vuoden keskiarvoista kerrointa, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Myös lämmityssähkölle on käytetty samaa keskiarvokerrointa, vaikka sähköntuotannon päästöt ovat lähtökohtaisesti lämmityskaudella keskiarvoa korkeammat, kun erillistuotannon osuus sähköntuotannossa kasvaa. Mikäli lämmityssähkön päästökertoimena käytettäisiin esimerkiksi hiililauhdetuotannon kerrointa, olisivat lämmityksen aiheuttamat päästöt katselmuksessa esitettyä suuremmat. 14 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

15 kaukolämpöverkolle on laskennassa käytetty Vapon antamia kattilakohtaisia hyötysuhteita. Kaukolämpöverkossa tapahtuvien häviöiden arvioidaan olevan noin 13 % 26. Kaukolämpöverkkoon kuulumattomien lämpökattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. 27 Taulukko 4. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet. Sähkön kerrointa ei ollut vuodelta 2011 vielä saatavilla, joten käytettiin vuoden 2010 arvoa. Ominaispäästökertoimet gco2/kwh Sähkö (2010) 270 Kaukolämpö (Padasjoki) 44 Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 267 Kivihiili 341 Maakaasu Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Padasjoen Arrakoskella on käytössä oleva vesivoimala, jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin MWh. Voimala on yksityisessä omistuksessa Sähkönkulutus Sähkönkulutus Padasjoella vuonna 2011 oli noin 37 GWh. Tästä teollisuuden osuus oli 3 GWh, palveluiden ja rakentamisen 9 GWh ja asumisen ja maatalouden 25 GWh. Suurin osa asumisen ja maatalouden sähkönkulutuksesta käytetään lämmitykseen. Padasjoen vuotuinen sähkönkulutus on laskenut vuoteen 2007 verrattuna noin 2 GWh, mikä johtuu pääosin muutoksesta lämmitysenergian kulutuksessa. Tässä luvussa esitellään tarkemmin sähkölämmönkulutuksen arviot kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Sähkön kulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Padasjoella oli mökkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että Padasjoella on noin mökkiä enemmän kuin muita rakennuksia yhteensä. Sen vuoksi niiden sähkön ja lämmön kulutus muodostaa merkittävän osan kunnan alueella tapahtuvasta energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty kuvassa 7. Yli 90 % mökeistä hyödyntää uunia, takkaa tai kamiinaa lämmityksessä joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 26 Seppo Rantanen, tekninen johtaja, Padasjoki Energiateollisuus ry Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. Saatavilla: Vierailtu: Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

16 100,0 % 90,7 % 80,0 % 60,0 % 54,5 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 16,6 % 1 4,9 % 0,9 % 0,5 % Uuni, takka tai kamiina Irrallinen lämmityslaite Vesi- tai ilmakeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Lämpöpumppu Jokin muu lämmitystapa Kuva 7. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa. Arvio perustuu vuonna 2008 kesämökkibarometrissa kerättyyn tietoon. 28 Mökkien energiankulutus riippuu pitkälti niiden käyttötavasta. Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat huomattavasti enemmän lämmitysenergiaa. Riippumatta talvikäytöstä yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Peruslämmössä on nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 29 Sähköistetyn peruslämmössä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin kwh vuodessa, josta lämmityksen osuus on noin kwh ja muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh. 30 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin kwh. Arvio Padasjoella olevien kesämökkien lämpöenergian kulutuksesta perustuen edellä mainittuihin oletuksiin on esitetty taulukossa 5. Lämmitystapojen osalta on oletettu, että suora sähkölämmitys, lämpöpumppu ja irrallinen lämmityslaite ovat toisensa poissulkevia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan lämpöenergian kulutus on noin 8,29 GWh, josta 6,36 GWh tuotetaan sähköllä, 1,38 GWh puulla ja 0,56 GWh erillisillä lämmityslaitteilla, joiden oletetaan myöhemmissä laskelmissa olevan öljykäyttöisiä. 28 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 29 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 30 Sahari ja Perrels Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

17 Taulukko 5. Mökkien lämpöenergian kulutus Padasjoella. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on ilmoitettu pumppujen kuluttama sähkö; pumppujen lämpökertoimeksi on oletettu 3. Varsinaisen sähkölämmityksen ohella näissä mökeissä on arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Peruslämmössä Ei Lämpöenergian Yhteensä peruslämmössä kulutus (GWh) Suora sähkö ,17 Lämpöpumppu ,19 Erillinen lämmityslaite ,56 Puulämmitys ,38 Yhteensä ,29 Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Sähkön kulutuksesta kiinteistöjen lämmityssähkön osuuden on laskettu Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastojen perusteella olevan vuonna 2011 noin 24,2 GWh. 31 Kulutuksesta asuinrakennusten eli pientalojen, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen osuus on noin 60 %, kesämökkien 26 % ja teollisuuden ja muiden kiinteistöjen 14 %. Lämmityssähkön kulutuksen jakautuminen osa-alueittain on esitetty kuvassa 8. Huomioitavaa on, että vuosi 2011 oli Suomessa poikkeuksellisen leuto pienentäen lämmitysenergian kulutusta tavalliseen talveen verrattuna Padasjoella noin 13 %. 32 6,35 26 % Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot 2,49 10 % 1,00 4 % 0,54 2 % 1,56 7 % 12,22 51 % Teollisuusrakennukset Muut rakennukset Kesämökit Kuva 8. Padasjoen lämmityssähkön jakauma rakennustyypeittäin vuonna 2011 (GWh). 31 Pientalojen sekä rivi- ja ketjutalojen jakaumaa on korjattu siten, että Tilastokeskuksen ilmoittamasta lämmityssähkön osuudesta on siirretty osa puulämmitykselle. Korjaus perustuu siihen, että Tilastokeskus tilastoi pelkästään kohteiden ensisijaiset lämmitysmuodot ja esim. Sähkölämmitteisiksi rekisteröidyissä pien-, rivi- ja ketjutaloissa on usein rinnakkaislämmitysmuotona puulämmitys. Puulämmityksen osuuden lämmöntuotannosta on oletettu olevan sähkölämmitteisissä erillisissä pientaloissa 20 % ja rivi- ja ketjutaloissa 10 %. 32 Ilmatieteenlaitos Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: 17 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

18 3.2.3 Sähköenergiatase Padasjoella on pienvesivoimala, joka sijaitsee Arrakoskella. Voimala tuottaa sähköä vuosittain noin MWh. Tämä on noin 3,5 % kunnan alueella kulutetusta sähköstä, loppuosa sähkönkulutuksesta katetaan verkkosähköllä. Kokonaissähkönkulutus kunnassa vuonna 2011 oli 37 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 8,4 % (3,1 GWh). Noin kaksi kolmasosaa sähköstä kuluu asumiseen ja maatalouden tarpeisiin. Sähkön jakelu- ja siirtohäviöiden osalta otetaan huomioon ainoastaan kunnan alueella tapahtuvat jakeluhäviöt, joiden on arvioitu Energiateollisuus ry:n laskeman keskiarvon mukaisesti olevan noin 2 %. Alueelle myydyn ja alueella kulutetun sähkön erotus (häviö) vuonna 2011 oli laskentatulosten perusteella 0,76 GWh. Padasjoen kunnan sähköenergiatase on esitetty kuvassa 9. Taseessa esitetyt päästöt on laskettu tuotantoperusteisesti siten, että tuotantomäärästä (kulutus + jakeluhäviöt) on vähennetty kunnan alueella tuotettu päästötön vesivoiman tuotanto ja saatu erotus on kerrottu valtakunnallisella sähkön päästökertoimella. Päästöissä on otettu huomioon kaikki kunnan alueella kulutettu sähkö - myös lämmityssähkö. CO2-päästöt tnco2 Häviöt 0,76 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 22,2 GWh Muu sähkö (tuonti) 14,2 GWh Sähkön kulutus 37,0 GWh (sis. lämmityssähkön) Teollisuus n. 8 % Asuminen ja maatalous n. 68 % Palvelut ja rakentaminen n. 24 % Vesivoima (paikallinen) 1,3 GWh Kuva 9. Padasjoen kunnan sähköenergiatase vuonna 2011 Kunnan alueen sähkönkulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 10. Yli puolet (54 %) kulutuksesta on lämmityssähköä. Muut merkittävät kulutusluokat ovat suuruusjärjestyksessä teollisuus (19 %), asumisen muu sähkönkulutus (14 %) sekä palvelut ja rakentaminen (13 %). 18 Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

19 17,0 19 % 11,0 13 % 30,97 36 % Lämmitys - Asuinrakennukset Lämmitys - Kesämökit Lämmitys - Teollisuus ja muut rakennukset Asuminen (ei lämmitys) ja maatalous 12,4 14 % 6,32 7 % 9,28 11 % Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 10. Padasjoen sähkönkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmien mukaan vuonna 2011 (GWh). 3.3 Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Padasjoen keskustaajaman kaukolämpöverkon rakentaminen alkoi 2008 ja varsinainen lämpökeskus vihittiin käyttöön vuonna Taajamaan on rakentanut kaukolämpöverkkoa n. 8 km ja siihen ovat liittyneet kunnan kiinteistöt sekä muutama yksityinen käyttäjä. Merkittävimpiin liittyjiin kuuluvat Padasjoen seurakunta, jonka omistuksessa olevat seurakuntatalo, pappila ja kirkko lämmitetään kaukolämmöllä. Kunnalla on keskustaajamassa vielä muutamia sähkölämmitteisiä kiinteistöjä, joita liitetään kaukolämpöverkkoon noin yksi vuodessa. Kaukolämpöverkkoon liitetty rakennuskannan kokonaistilavuus on m 3 (2011). Padasjoen alueen kaukolämmön tuotannosta vastaa Vapo Oy. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös turvetta. Lisäksi varalla on raskasta polttoöljyä käyttävä kattila. Kattiloiden kapasiteetit ovat 2,5 MW (hake/turve) ja 3 MW (POR). Vuonna 2011 noin 90 % lämmöstä tuotettiin hakkeella ja 10 % öljyllä. Turvetta ei käytetty tuotannossa. Taulukossa 6 on esitelty Padasjoen kaukolämpöverkkoon liitettyjen lämpökattiloiden lämpötehot ja tuotannot sekä hyötysuhteet vuodelta Kaukolämpöverkon hyötysuhde on 87 %. Kaukolämmön kulutus vuonna 2011 oli noin 10,8 GWh. Kokonaisuudessaan kaukolämmöntuotannon päästökerroin vuonna 2011 oli 37 gco 2 /kwh ja kaukolämmöntuotannon kokonaispäästöt 404 tnco Vapo Padasjoen lämpökeskus säästänyt jo miljoona öljylitraa. Tiedote, Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

20 Taulukko 6. Padasjoen kaukolämpöverkkoon liitettyjen kattiloiden lämpötehot, hyötysuhteet ja vuonna 2011 tuotettu lämpöenergia. Kaukolämmön tuotanto Lämpöteho [MW] Kattilahyötysuhde [%] Tuotettu lämpöenergia 2010 [GWh] Hake/Turve kattila 2, Öljykattila (vara) 3, Yhteensä 5, Teollisuuden erillislämmöntuotanto Vuonna 2011 Padasjoen kunnalla ei ollut teollisuuden erillislämmöntuotantokohteita. Sen sijaan kunnan alueella toimivista yrityksistä mm. Eimi Kaluste ja Aarnon Puu tuottavat lämpöä teollisuuden sivuvirroista, hakkeesta ja pelleteistä. Lisäksi joillain kunnan alueella toimivista yrityksistä on käytössä esimerkiksi öljykattiloita Lämpöyrittäjyyskohteet Kunnassa ei ole varsinaisia lämpöyrittäjyyskohteita. Vapo Oy:n toteuttamaa kaukolämmön tuotantoa voidaan kuitenkin pitää eräänlaisena lämpöyrittäjyystoimintana Lämpöenergiatase Padasjoen lämpöenergiatase on esitetty kuvassa 11. Kokonaislämmönkulutus Padasjoella oli vuonna 2011 noin 81,8 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 13 % (6,5 GWh). Lämmöntuotantoon käytetystä primäärienergiasta noin 14,1 GWh kului tuotannossa ja jakeluverkossa tapahtuviin häviöihin. Kaukolämpöä Padasjoella tuotettiin vuonna 2011 arviolta 14,4 GWh, jolloin kaukolämmön osuus kulutetusta lämmöstä oli noin 18 %. Kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa syntyvät häviöt olivat vuonna noin 5,2 GWh. Päästöjä lämmöntuotannosta syntyi yhteensä reilu tnco 2. Lämmön tuotanto jakautuu kaukolämpöön, polttoöljyyn, lämmityssähköön, puupolttoaineisiin 34 ja muihin lämmönlähteisiin. Muiden lämmitysmuotojen osuus, joihin kuuluu mm. maalämpö ja hiili 35, oli noin 2,4 GWh. Sähkön osuutta nostaa tyypillisesti sähkölämmitteiset kesämökit, joita kunnassa on runsaasti. On huomattava, että lämmityssähkö sisältyy tarkastelussa sekä sähkö- että lämpöenergiataseeseen; päällekkäisyys on poistettu kokonaisenergiataseesta. 34 Tilastokeskus tilastoi puupolttoaineet ja turpeen yhdessä. Tässä on oletettu, että turvetta ei käytetä erillistuotannossa polttoaineena. 35 Tilastokeskuksen lämmitystapatilaston (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan ) mukaan hiiltä käytetään kolmessa pientalossa kunnan alueella. Todennäköisesti näissä kohteissa lämmitystapa on vaihdettu, mutta tieto ei ole päivittynyt tilastoihin. Lisäksi voidaan olettaa, että maalämmön osuus nykyisin on suurempi kuin tässä on esitetty, sillä näiden asentamiseen ei ole tarvinnut hakea toimenpidelupaa ennen vuotta Padasjoen kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Vesa Vihanninjoki Suomen ympäristökeskus SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot