Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0103/ /2012 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Asikkalan kunta Asikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

2 Sisältö Esipuhe... 3 Lyhenteet Yhteenveto Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistä Rakennuskanta ja kaavoitus Elinkeinorakenne Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Lämmön tuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet Puupolttoaineet Peltobiomassat Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Lämpöpumput Yhteenveto Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Muiden omistuksessa olevat kohteet Toimenpiteiden rahoitusmallit Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut Vesistölämmön hyödyntäminen Kaukolämpöverkon laajentaminen Seuranta ja tiedottaminen Lähteet Liite 1. Hyödyllisiä tietolähteitä Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

3 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Asikkalan kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpideehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Asikkalan kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Asikkalan kunta (40 %). Työ toteutettiin toukokuun 2012 ja syyskuun 2012 välisenä aikana. Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Asikkalan kunnasta ympäristönsuojelusihteeri Katja Puurtinen, tekninen johtaja Harri Hirvonen, työmaapäällikkö Kari Pitkänen, kaavoituspäällikkö Samuli Kantola ja talonrakennusmestari Pekka Ahlqvist. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI Erkka Ryynänen (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk102), DI Aki Pesola ja TkT Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy:stä. 3 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

4 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämpö Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja - jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine) Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa 4 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

5 1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Asikkalan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Asikkalan kunnan kokonaispintaala on 755,54 km 2 ja kunnan asukasluku on noin Asikkalassa on yksi taajama, Vääksy, jossa asuu suurin osa kunnan asukkaista. Lisäksi kunnassa on useita pieniä kyläkeskuksia. Vääksyssä on maakaasua ensisijaisena polttoaineenaan käyttävä kaukolämpöverkko, johon suurin osa kunnan kiinteistöistä sekä kerrostalot ja suuremmat keskukset on liitetty. Kaukolämmön toimituksesta vastaa Lahti Energia. Teollisuusalueilla lämpöä tuotetaan myös teollisuuden sivuvirroista ja maatiloilla jonkin verran hakkeella, oljella ja muulla biopolttoaineella. Asikkala on yksi Suomen vilkkaimpia kesämökkikuntia ja alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Kesämökeillä pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö. Asikkalan kunnan energiatase on esitelty kuvassa 1. Kaukolämmöstä tuotetaan suurin osa maakaasulla, jonka varavoimana on raskas polttoöljy. Tärkein lämmitysmuoto on kuitenkin sähkö. Muita yleisiä lämmöntuotantomuotoja ovat öljylämmitys ja puulämmitys. Erityisesti maatiloilla sekä joillain teollisuuslaitoksilla on käytössä pienempiä hakekattiloita. Pientalot kuluttavat yli 50 % kunnan lämmöstä ja asuinrakennukset yhteensä lähes 70 %. Näiden lisäksi kesämökit ja teollisuusrakennukset ovat merkittäviä lämmön kuluttajia molemmat vajaan 10 % osuudella. Kunnan alueella ei tuoteta sähköä, joten kaikki sähkö on tuontisähköä. Sähkölämmityksen osuus sähkön kulutuksesta on reilut 50 %, jonka lisäksi muu asuminen kuten valaistus kuluttaa noin 14 %. Lisäksi palveluiden ja rakentamisen osuus on noin 19 % ja teollisuuden noin 13 % Asikkalan sähkönkulutuksesta. 5 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

6 CO2-päästöt Sähkö tnco2 Lämpö tnco2 Häviöt Sähkö 1 GWh Lämpö 24 GWh Maakaasu 32 GWh Raskas polttoöljy 2 GWh Kaukolämpö 27 GWh Lämmön kulutus 143 GWh (sis. lämmityssähkön) Kevyt polttoöljy 39 GWh Maakaasu 4 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 48 GWh Kaukolämpö 19 % Sähkö 32 % Öljy 21 % Puu/turve 22 % Maakaasu 3 % Muu erillislämmitys 2 % Puupolttoaineet 40 GWh Muu 3 GWh Tuontisähkö (ei sis. lämmityssähköä) 41 GWh Sähkön kulutus 40 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 27 % Asuminen ja maatalous n. 31 % Palvelut ja rakentaminen n. 42 % Kuva 1. Asikkalan kunnan energiatase vuonna Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Asikkalan kunnassa käytetään uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen erillislämmityksessä. Kaukolämpö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla; tuotannosta vastaa Lahti Energia Oy. Kunnalla on potentiaalia tuottaa lämpöä ja sähköä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Merkittävin potentiaali on tuulivoiman, puupolttoaineiden ja lämpöpumppujen lisähyödyntämisessä. Myös biokaasua voidaan hyödyntää lähitulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi aluelämmön tuotannossa ja liikennepolttoaineen valmistuksessa. Taulukossa 1 on esitetty uusiutuvan energian nykykäyttö/-tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet Asikkalassa. Hyödyksi saatava lämpömäärä on joidenkin energialähteiden osalta taulukossa esitettyä alhaisempi, sillä arvoissa ei ole huomioitu energiantuotannon hyötysuhteita (nämä on merkitty taulukkoon tunnuksella käyttö ). Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on kerrottu oletukset, joihin lisäämismahdollisuudet perustuvat. Tuulivoiman tekninen kokonaispotentiaali on Asikkalassa huomattava - selvästi yli puolet koko Päijät- Hämeen maakunnan 500 GWh:n tuulivoimatavoitteesta. Keskipitkällä aikavälillä tuulivoimahankkeiden onnistuminen riippuu ennen kaikkea alueellisista tuuliolosuhteista ja asukkaiden suhtautumisesta. Puubiomassan hyödyntämispotentiaali voisi olla huomattavasti taulukossa esitettyä suurempi, mikäli puuta voitaisiin hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. Koska Asikkala ei kuitenkaan omista 6 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

7 kaukolämmön tuotantokapasiteettia, voisi yksi vaihtoehto olla puupolttoaineen jalostaminen ja myyminen naapurikunnille. Tämä ei tosin vaikuttaisi kunnan omaan energiataseeseen tai energiantuotannon päästöihin. Kunnan asukkaat ja muut yksityiset tahot voivat kuitenkin siirtyä hyödyntämään puupolttoaineita nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Puupolttoaineiden käyttö Asikkalassa on nykyisin noin 40 prosenttia kunnan tehostetun tason mukaisesta metsäenergiapotentiaalista. Lämpöpumppujen lyhyen aikavälin hyödyntämismahdollisuuksia on arvioitu kunnan kaikkien kiinteistöjen osalta siten, että tarkastelussa otetaan huomioon sekä maalämpöpumput että ilmalämpöpumput. Taulukossa 1 esitetystä potentiaalista reilu 60 % koostuu maalämmöstä ja loppuosa ilmalämpöpumppujen tuottamasta lämmöstä. Mikäli kunnan lämmöntarve pysyisi ennallaan, kaikki kunnan alueen kiinteistökohtaiset öljylämmitysjärjestelmät korvattaisiin maalämpöjärjestelmillä sekä kaikkiin sähkölämmitteisiin erillispientaloihin hankittaisiin ilmalämpöpumput 1, muodostuisi lämpöpumpuilla tuotetuksi lämpömääräksi vuositasolla noin 40 GWh. Kyseinen määrä vastaa lähes kolmasosaa koko Asikkalan rakennuskannan vuotuisesta lämmönkulutuksesta. Asikkalan nauta- ja sikatiloilla syntyvän lannan energiapotentiaali on yli 8 GWh. Haasteena on, että tiloja on lukumääräisesti monta, joten potentiaali jakautuu laajalle alueelle. Taloudellisesti järkevintä olisi sijoittaa mahdollinen biokaasulaitos mahdollisimman lähelle suurta eläintilaa, johon voitaisiin kuljettaa lantaa koordinoidusti muilta potentiaalisilta tiloilta. Biokaasulaitoksen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös etäisyys kohteeseen, jossa lämpöä kulutetaan. Tärkeää on pyrkiä löytämään laitokselle sellainen sijainti, että sekä lannan että tuotetun lämmön siirtomatkat muodostuvat mahdollisimman lyhyiksi. 1 Oletuksena sähköenergian säästö vuositasolla 20 % ja pumpun lämpökerroin 2. 7 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

8 Taulukko 1. Uusiutuvan energian nykykäyttö tai -tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet. Puupolttoaineet (käyttö) Käyttö/tuotanto 2010 [GWh] Lähiajan lisäämismahdollisuudet [GWh] - aluelämmön tuotannossa 0,0 2,2 - erillislämmityksessä 40,2 8,7 Peltobiomassat (käyttö) 0,0 0,2 Biokaasu (käyttö) 0,0 2,8 Jätepolttoaineet (käyttö) 0,0 0,0 Tuulivoima (tuotanto) 0,0 150,0 Aurinkosähkö (tuotanto) 0,0 0,6 Aurinkolämpö (tuotanto) 0,0 1,1 Vesivoima (tuotanto) 0,0 0,0 Lämpöpumput (pumpuilla tuotettu lämpö) 3,0 5,5 Yhteensä 43,2 171,1 Huomioita Mikäli Pasolanharjun uuden asuinalueen kuluttama lämpö tuotetaan hakkeella. Hakekattilan hyötysuhteeksi oletetaan 85 %. Mikäli 20 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan käyttämään puupolttoaineita (hake/pelletti). Kattiloiden hyötysuhteiden oletetaan pysyvän entisellään (80 %). Mikäli Pasolanharjun uuden asuinalueen kuluttama lämpö tuotetaan hakkeella ja peltobiomassalla siten, että peltobiomassan energiaosuus seospoltossa on 10 %. Mikäli Pasolanharjun uuden asuinalueen kuluttama lämpö tuotetaan osittain biokaasulla; biokaasun osuus alueella kulutetusta lämpöenergiasta on noin 85 %. Lisäksi tuotetaan 44,5 tonnia paineistettua biokaasua liikennepolttoaineeksi. Ei taloudellisesti kannattavaa rakentaa omaa jätteenpolttolaitosta. Mikäli toteutetaan puolet Päijät-Hämeen alustavassa tuulivoimaselvitysluonnoksessa esitetyistä tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat Asikkalan kunnan alueella. Mikäli 30 %:iin kunnan omistamista rakennuksista integroidaan 100 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä ja 10 %:iin kunnan alueen erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä. Mikäli 30 %:iin kunnan omistamista rakennuksista integroidaan 100 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä ja 30 %:iin kunnan alueen öljylämmitteisistä erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä. Ei tarkasteltu; vähäinen pienvesivoimapotentiaali Vääksynjoella. Mikäli 10 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan maalämpöjärjestelmään ja 20 % sähkölämmitteisistä erillispientaloista hankkii ilmalämpöpumpun (sähköenergiansäästö vuositasolla 20 % ja lämpökerroin 2). Uusiutuvalla energiantuotannolla ja paikallisia energialähteitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös kustannussäästöjä sekä tehostaa alueen elinkeinorakennetta. Runsaasti energiaa kuluttavia kunnan omistamia kiinteistöjä kaukolämpöverkon ulkopuolella ovat Urajärven koulu ja asuntola sekä Vesivehmaan koulu ja päiväkoti, joissa ei ole myöskään suoritettu kiinteistöjen energiakatselmusta. Näiden kohteiden osalta on tarkasteltu nykyisen öljylämmitysjärjestelmän korvaamista pellettilämmityksellä tai maalämmöllä. Ehdotetuilla toimenpiteillä öljynkulutusta voitaisiin vähentää näissä kohteissa vuosittain yli litralla. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden vaikutus energialähteiden kulutukseen Asikkalan kunnan alueella on esitetty taulukossa 2. Toimenpiteiden jälkeiset energialähteiden kulutukset on koulujen osalta laskettu kannattavimpien investointien mukaisesti, eli pellettikattilainvestoinneille. Lisäksi on oletettu, että Pasolanharjuun rakennetaan biokaasulaitos. Taulukosta nähdään, että energialähteiden kulutus on toimenpiteiden jälkeen suurempi kuin nykytilanteessa. Tämä johtuu siitä, että laskennassa on oletettu, että lämmöntarve kasvaa Pasolanharjun rakentumisen jälkeen ja lämpö tuotetaan pääosin biokaasulla (noin 15 % lämmöstä tuotetaan maakaasulla). Bio- ja maakaasu 8 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

9 eivät siis tässä tapauksessa korvaa muuta tuotantoa. Lämpöpumppujen kuluttama sähkö sisältyy kokonaissähkönkulutukseen. Taulukko 2. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa (2010) ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/v % GWh/v % CO2-vähenemä, tnco2/v Öljy 41,1 35 % 40,5 34 % 162 Muut uusiutumattomat 35,8 31 % 35,7 30 % 361 Yhteensä uusiutumattomat 76,9 66 % 76,2 64 % 523 Puupolttoaineet 40,2 34 % 40,8 34 % Peltobiomassat 0 0 % 0 0 % Biokaasu 0 0 % 2,8 2 % Jätepolttoaineet 0 0 % 0 0 % Tuulivoima 0 0 % 0 0 % Aurinkoenergia 0 0 % 0 0 % Vesivoima 0 0 % 0 0 % Muut uusiutuvat 0 0 % 0 0 % Yhteensä uusiutuvat 40,2 34 % 43,6 36 % Yhteensä kaikki 117,1 100 % 119,8 100 % 523 Sähkön tuonti (+) tai vienti (-) 88,8 100 % 88,8 100 % 4 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä. Koulujen osalta on annettu kaksi vaihtoehtoista toimenpidesuositusta (pellettikattila vs. maalämpö). Myös tulevaisuudessa rakentuvan Pasolanharjun lämmöntuotantoa on tarkasteltu kahden vaihtoehdon kautta (hakelämpökeskus ja biokaasulaitos). Taulukosta ilmenee toimenpiteiden taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset. Taulukkoon on myös merkitty raportin luku, jossa toimenpiteet avataan tarkemmin, sekä sovitut jatkotoimet. Katselmuksen toimenpide-ehdotukset kohdistuvat ennen kaikkea Asikkalan kunnan omistamiin kohteisiin, koska kunnan vaikutusmahdollisuudet näissä ovat suuremmat kuin yksityisten omistamissa kohteissa. On huomattava, että uusiutuvan energian lisäämispotentiaali on selvästi taulukossa esitettyä suurempi, kuten edellä taulukosta 1. Ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen koroton takaisinmaksuaika on 5,5 vuotta. Ehdotetuista toimenpiteistä biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on korkein. Mikäli biokaasulaitos jätetään huomioimatta, laskee keskimääräinen takaisinmaksuaika noin 5 vuoteen. Taulukon 3 luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisten tukien vaikutusta. Myös biokaasulaitos muodostuu kannattavaksi investoinniksi (TMA noin 6 vuotta), kun kannattavuuslaskentaan sisällytetään TEM:n investointituki. 9 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

10 Taulukko 3. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Huom! Toimenpiteillä 6 ja 7 ei suoraan korvata olemassa olevaa tuotantoa. Nro Ehdotettu toimenpide Taloudelliset tiedot Toimenpiteiden vaikutukset Erittely Korvattava Investointi Säästöt/ tulot Koroton TMA energialähde Uusiutuvien lisäys CO2- vähenemä Raportin luku Sovitut jatkotoimet /v v MWh/v tnco2/v T, P, H, E * 1 Urajärven koulu ja asuntola pellettilämmitykseen ,9 POK H 2 Urajärven koulu ja asuntola maalämpöön ,7 POK H 3 Vesivehmaan koulu ja päiväkoti pellettilämmitykseen ,4 POK H 4 Vesivehmaan koulu ja päiväkoti maalämpöön ,7 POK H 5 Nuorisotaloon ilmalämpöpumppu ,5 Sähkö E 6 Hakelämpökeskus Pasolanharjuun** ,9 Maakaasu (418) H 7 Biokaasulaitos Pasolanharjuun ,5 Maakaasu (357) E Yhteensä * T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvityksiä, E = Ei toteuteta ** Toimenpidettä on arvioitu suhteessa maakaasukattilainvestointiin (ks. yksityiskohtainen selitys luvusta 5.1.3). 10 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

11 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Asikkalan kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Lahdesta noin 25 km pohjoiseen. Asikkalan naapurikunnat ovat Sysmä, Padasjoki, Heinola, Nastola, Hollola, Hämeenkoski sekä Hämeenlinna. Kunnan keskustaajama on Vääksy ja se sijaitsee Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. Asikkalassa oli asukasta huhtikuussa Asikkalan kokonaispinta-ala on 755,54 km 2. Asikkalan pinta-alasta reilu neljännes eli 192,17 km 2 on sisävesiä ja 563,37 km 2 maa-alaa. Rantaviivaa kunnassa on 581 km. Asikkalassa on yksi taajama, Vääksy, jossa suurin osa kuntalaisista asuu. Muut merkittävät kyläkeskukset ovat Urajärvi, Kalkkinen, Vesivehmaa, Hillilä, Kurhila, Viitaila, Asikkalan kirkonkylä, Salonsaari. Nämä alueet on merkattu myös kuvassa 2 esitettyyn Asikkalan karttaan. Valtaosa Asikkalan väestöstä asuu kuntakeskuksessa Vääksyssä. Lisäksi kuntan tulee kesäisin yli kesäasukasta. 3 Kuva 2. Asikkalan kunta on rajattu kartalla keltaisella. Koko Suomen karttaan Asikkalan sijainti on merkattu punaisella Rakennuskanta ja kaavoitus Asikkalassa on tällä hetkellä vireillä kolme osayleiskaavaa: Ruotsalainen rantaosayleiskaava sekä Urajärven ja Vesivehmaan osayleiskaavat. Näistä kahteen ensimmäiseen ei liity merkittävää 2 Väestörekisterikeskus (2012) Väestötietojärjestelmä rekisteritilanne Tilastokeskus Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 4 Karttapohja on haettu SYKE:n Hertta-järjestelmästä. 11 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

12 lisärakentamista, mutta Vesivehmaalle on tarkoitus kaavoittaa uutta asuinaluetta useille sadoille asukkaille. Lisäksi Pasolanharjulle Vääksyn taajaman itäosaan laaditaan asemakaavaa, jossa on noin sataa uutta tonttia pientaloille. Uusia teollisuusalueita ei Asikkalaan ole kaavoitettu. 5 Vuonna 2010 Asikkalassa myönnettiin 154 rakennuslupaa, mikä on asukaslukuun suhteutettuna Suomen keskiarvoa enemmän. 6 Siten Asikkalaa voidaan pitää rakentamisen suhteen kohtuullisen vilkkaana kuntana. Asikkalan asukasluku on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana noin 2 % ja on nykyisellään noin Asukasluvun on ennustettu kuitenkin kääntyvän kasvuun ja kasvavan noin 10 % vuoteen 2030 mennessä. Myös kesämökkien lukumäärä on kasvanut ja kesäisin Asikkalan asukasluku lisääntyy yli kesäasukkaalla. Asikkalan rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja mm. maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 3. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin rakennusta, joista noin oli asuinrakennuksia. Suurin osa teollisuusrakennuksista, asuinkerrostaloista ja rivi- ja ketjutaloista on rakennettua ja lukujen välisenä aikana, jolloin myös pientalojen ja muiden kiinteistöjen rakentaminen oli vilkasta. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen kerrosala oli vuonna %, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen molempien noin 9 % Asikkalan rakennuskannan kerrosalasta. Teollisuusrakennusten ja muiden rakennusten vastaavat osuudet olivat 8 % ja 20 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin m Asikkalan kunta Kaavoituskatsaus 2011 ja kaavoitusohjelma Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 7 Huomaa, että Asikkalassa on huomattava määrä kesämökkejä, joiden kerrosaloja ei ole huomioitu tässä. 12 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

13 Muut rakennukset Teollisuusrakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Pientalot 0 Kuva 3. Asikkalan rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Muut rakennukset sisältää liike-, toimisto-, kokoontumis-, opetus- ja varastorakennukset sekä liikenteen ja hoitoalan rakennukset. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 8 Kunnan omistaman rakennuskannan jakauma on esitetty kuvassa 4. Valtaosa Asikkalan kiinteistöistä on hoitoalan rakennuksia, opetus- tai kokoontumisrakennuksia, ja toimisto- ja hallintorakennuksia. Lisäksi kunnalla on joitakin vuokrattavia asuinrakennuksia sekä esimerkiksi liikenteen rakennuksia. Kunnan kiinteistöjen ala on yhteensä noin m 2, mikä on alle 5 % koko kunnan rakennuskannasta Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Liikenteen rakennukset Kuva 4. Kunnan kiinteistöjen kerrospinta-alan jakautuminen rakennusten käyttötarkoituksen mukaan. Asikkala on yksi Suomen suosituimmista kesämökkikunnista ja kunnan alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Kesämökkien määrä on kasvanut melko tasaisesti ja alueelle on rakennettu viimeisen 20 8 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 13 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

14 vuoden aikana reilut 60 uutta kesämökkiä vuosittain. Kesämökkien tuomista kesäasukkaasta noin tulee Lahdesta ja noin pääkaupunkiseudulta. 9 Kesämökkien keskimääräinen pintaala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten koko mökkikannan kokonaiskerrosala on arviolta m Näin ollen koko Asikkalan yhteenlaskettu kerrosala kasvaa m 2, josta kesämökkien osuus on noin 20 %. 2.3 Elinkeinorakenne Asikkalassa oli vuonna 2007 työpaikkoja yhteensä Kunnan alueen työpaikkamäärä on kuitenkin vähentynyt tätä edeltävän viiden vuoden aikana noin 10 %. Asikkalan työpaikkaomavaraisuus oli tuolloin 74 %. Kunnan asukkaista 51 % oli töissä Asikkalan kunnan alueella ja noin 30 % Lahdessa. 11 Asikkalassa työttömyysaste oli vuonna ,3 %, mikä on hieman yli valtakunnallisen keskiarvon (9,9 %). 12 Asikkalan kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakautuminen toimialoittain on esitetty kuvassa 5. Teollisuus ja yhteiskunnalliset palvelut ovat selvästi suurimmat työllistäjät noin 25 % osuuksilla. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat alkutuotanto, rakentaminen sekä kauppa- ja majoitusala. Asikkalassa on muutamia suurempia teollisia tuotantolaitoksia, joista merkittävin on Jeld-Wen Suomi Oy:n ovitehdas ja logistiikkakeskus. Lisäksi alueella toimii useita muita tuotantoyksiköitä kuten Rapalan kalastusvälinetehdas sekä useita mm. matkailualan yrityksiä kuten matkailukeskukset Lehmonkärki ja Tallukka. Suurin osa teollisesta tuotannosta on keskittynyt Vääksyn taajamaan % 47 2 % % % % Teollisuus Yhteiskunnalliset palvelut Alkutuotanto Kauppa ja Majoitus % Rakentaminen Yksityiset palvelut Kuljetus % % Tuntematon Kuva 5. Asikkalan elinkeinorakenne työpaikkojen mukaan vuoden 2007 lopussa 9 Tilastokeskus Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 10 Tilastokeskus Rakennukset ja kesämökit. 11 Uudenmaan ELY-keskus Asikkala - Kuntakohtainen hankekortti 12 Tilastokeskus Kuntien avainluvut 14 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

15 Asikkala kytkeytyy Lahden maakaasuverkkoon, johon kunnan alueella tapahtuva kaukolämmön tuotanto pitkälti perustuu. Lisäksi Asikkalassa on muutamia erillisiä teollisuusmaakaasuasiakkaita. Maakaasuverkko ja tähän kytkeytyvä kaukolämpöverkko rajoittuvat tällä hetkellä Vääksyyn jossa maakaasupohjaisen öljyä varavoimana käyttävän kaukolämpötuotannon yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 19 MW. Uusi 8 MW maakaasukattila otetaan kuitenkin käyttöön syksyllä Kunnan alueen maakaasunmyynnistä ja kaukolämmöntuotannosta vastaa Lahti Energia Oy. Kunnan alueella on myös joitakin erillisiä teollisuuden sivuainevirtoja, maatalouden jätteitä tai haketta käyttäviä pienempiä lämpö- ja lämpövoimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 5 10 MW. 13 Kunnassa ei ole erillistä sähköntuotantoa. Asikkalan metsäpinta-ala on yhteensä noin ha 14, josta noin 550 ha on kunnan omistuksessa. Loppuosa on yksityisten metsänomistajien hallinnassa. Kokonaispeltopinta-ala kunnassa on noin ha 15. Viljelykasveista kaura on eniten viljelty lajike. Turvesoiden määrä on kartoitettu Asikkalassa ainakin vuonna 1980, jolloin mukana kartoituksessa olivat kaikki laajuudeltaan yli 15 ha yhtenäiset suoalueet. 16 Näitä oli tuolloin alueella 39 kappaletta ja niiden yhteisala oli 1411 ha. Tästä alasta noin 420 ha on syvyydeltään yli 2m. Nykyisin tuotantokelpoisina pidetään yli 1,5m syvää ja vähintään 10 ha kokoista suota. 17 Vuonna 2010 tulleessa selvityksessä tutkittiin pienempi osa eli 940 ha Asikkalan soita, joista 43 % (403 ha) todettiin olevan yli 1,5 m syvää ja noin 22 % (211 ha) teknisesti käyttökelpoista. 18 Asikkalassa soita ei kuitenkaan käytetä turvetuotantoon. 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Asikkala liittyi hiljattain Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää huolellisesti uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on osallistunut vuodesta 2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöön panostaminen. Asikkala on nostanut esiin katselmuksen painoalueiksi puupolttoaineet, tuulienergian, biokaasun sekä aurinkoenergian. Lisäksi kiinteistöjen lämmitysratkaisut kuten maalämmön hyödyntäminen nähdään kiinnostavana. 13 Kosti Metsä- ja peltoenergiaselvitys Kanta- ja Päijät-Häme 14 Kosti Metsä- ja peltoenergiaselvitys Kanta- ja Päijät-Häme 15 Päijät-Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvityksessä maatalousmaan alan arvioitiin olevan ha. 16 Raikamo Asikkalan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Osaraportti Päijät-Hämeen turvevarojen kokonaisselvityksestä. Espoo 17 Suomi, Lehmuskoski ja Moisanen Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3. Geologian tutkimuskeskus. Turvetutkimusraportti Virtanen ym Suomen turvevarat Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

16 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Asikkalan kasvihuonepäästöjä laaditaan parhaillaan selvitystä, joka julkaistaan vuoden 2012 lopulla. Tulokset eivät ehtineet mukaan tähän selvitykseen. 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä kunnan nimeämiltä yhteyshenkilöiltä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. 19 Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutettu lämmönkulutus on arvioitu rakennusten ikä- ja tyyppijakauman perusteella 20. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista 21. Polttoaineiden 22 ja sähköntuotannon 23 ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja sekä Motivan ohjeistusta. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Vääksyn kaukolämpöverkolle on laskennassa käytetty Lahti Energia Oy:n antamia kattilakohtaisia hyötysuhteita. Lahti Energia Oy arvio kaukolämpöverkossa tapahtuvien häviöiden olevan suuruudeltaan 87 %. Kaukolämpöverkkoon kuulumattomien lämpökattiloiden ja maakaasukattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 % Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 20 Ks. esim. Heljo J., Nippala E., Nuuttila H. Rakennusten energiankulutus ja CO 2 -ekv päästöt Suomessa, 2005 ja Nieminen J. Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa (esitys ). 21 Energiateollisuus ry Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. 22 Motiva Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat; sekä Tilastokeskus. Energiatilasto, vuosikirja Biopohjaiset polttoaineet luokitellaan selvityksessä päästöttömiksi. 23 Sähkön päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen ilmoittamaa kansallista vuoden keskiarvoista kerrointa, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Myös lämmityssähkölle on käytetty samaa keskiarvokerrointa, vaikka sähköntuotannon päästöt ovat lähtökohtaisesti lämmityskaudella keskiarvoa korkeammat, kun erillistuotannon osuus sähköntuotannossa kasvaa. Mikäli lämmityssähkön päästökertoimena käytettäisiin esimerkiksi hiililauhdetuotannon kerrointa, olisivat lämmityksen aiheuttamat päästöt katselmuksessa esitettyä suuremmat. 24 Energiateollisuus ry Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. Saatavilla: Vierailtu: Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

17 Taulukko 4. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet. Sähkön ja kaukolämmön kertoimet kuvaavat vuotta Ominaispäästökertoimet gco2/kwh Sähkö 270 Kaukolämpö (Vääksy) 246 Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 267 Maakaasu Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Asikkalassa ei ole alueellista sähköntuotantoa Sähkönkulutus Sähkönkulutus Asikkalassa vuonna 2010 oli noin 87 GWh. Tästä teollisuuden osuus oli 11 GWh, palveluiden ja rakentamisen 17 GWh ja asumisen ja maatalouden 59 GWh. Suurin osa asumiseen liittyvästä sähkönkulutuksesta käytetään lämmitykseen. Sähkönkulutus on kasvanut vuoteen 2007 verrattuna noin 5 GWh. Asumisen ja maatalouden sähkönkulutuksesta valtaosa kytkeytyy kiinteistöjen lämmitykseen. Tässä luvussa esitellään tarkemmin sähkölämmönkulutuksen arviot kesämökkien ja muiden kiinteistöjen osalta. Sähkön kulutus kesämökeissä Asikkalassa oli mökkiä vuonna Tämä tarkoittaa sitä, että Asikkalassa oli enemmän mökkejä kuin kaikkia muita kiinteistöjä yhteensä. Sen vuoksi mökkien sähkön ja lämmön kulutus muodostaa merkittävän osan kunnallisesta energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty kuvassa 6. Yli 90 % mökeistä hyödyntää uunia, takkaa tai kamiinaa lämmityksessä joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 % mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 %. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 % mökeistä. 17 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

18 100,0 % 90,7 % 80,0 % 60,0 % 54,5 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 16,6 % 1 4,9 % 0,9 % 0,5 % Uuni, takka tai kamiina Irrallinen lämmityslaite Vesi- tai ilmakeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Lämpöpumppu Jokin muu lämmitystapa Kuva 6. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa. 25 Mökkien energiankulutus riippuu pitkälti niiden käyttötavasta. Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat huomattavasti enemmän lämmitysenergiaa. Riippumatta talvikäytöstä yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Peruslämmössä on nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 26 Sähköistetty peruslämmössä oleva mökki kuluttaa keskimäärin arviolta kwh vuodessa, josta noin kwh kuluu mökin lämmitykseen ja 260 kwh muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön. 27 Ilman peruslämpöä kesämökkien lämmön kulutus on noin kwh. Arvio Asikkalassa olevien kesämökkien lämpöenergian kulutuksesta perustuen edellä mainittuihin oletuksiin on esitetty taulukossa 5. Lämmitystapojen osalta on oletettu, että suora sähkölämmitys, lämpöpumppu ja irrallinen lämmityslaite ovat toisensa poissulkevia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan lämpöenergian kulutus on noin 11,27 GWh, josta 9,28 GWh tuotetaan sähköllä, 1,18 GWh puulla ja 0,81 GWh erillisillä lämmityslaitteilla, joiden oletetaan myöhemmissä laskelmissa olevan öljykäyttöisiä. 25 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 26 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 27 Sahari ja Perrels Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

19 Taulukko 5. Mökkien lämpöenergian kulutus Asikkalassa. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen hyötysuhteeksi on oletettu 3. Mökkien lukumäärän on arvioitu vuonna 2010 olevan eli 40 vähemmän kuin vuonna 2011, mikä vastaa vuosien keskimääräistä uusien mökkien rakennusnopeutta. Lämmitystapa Peruslämmössä Ei Lämpöenergian Yhteensä peruslämmössä kulutus (GWh) Suora sähkö ,01 Lämpöpumppu ,27 Erillinen lämmityslaite ,81 Ainoastaa puulämmitys ,18 Yhteensä ,27 Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Sähkön kulutuksesta kiinteistöjen lämmityssähkön osuuden on laskettu Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastojen perusteella olevan vuonna noin 46,6 GWh. 29 Kulutuksesta asuinrakennusten eli pientalojen, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen osuus on noin 66 %, kesämökkien 20 % ja teollisuuden ja muiden kiinteistöjen 14 %. Lämmityssähkön kulutuksen jakautuminen osa-alueittain on esitetty kuvassa 7. Huomioitavaa on, että vuoden 2010 talvi oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä lisäten lämmityssähkön kulutusta tavalliseen talveen verrattuna Asikkalassa noin 10 %. 30 9,28 20 % Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot 2,30 5 % 0,03 0 % 4,02 9 % 5,05 11 % 25,89 55 % Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Muut rakennukset Kesämökit Kuva 7. Asikkalan lämmityssähkön jakauma rakennustyypeittäin vuonna 2010 (GWh). 28 Perustuu osin vuoden 2011 tietoihin, kun 2010 tietoja ei ollut saataville. Vuonna 2011 ei kuitenkaan toteutunut poikkeuksellista lisärakentamista, joten virhe vuoteen 2010 verrattuna on 1 % luokkaa tai pienempi. Lisäksi molempien vuosien talvet olivat poikkeuksellisen kylmiä. 29 Pientalojen sekä rivi- ja ketjutalojen jakaumaa on korjattu siten, että Tilastokeskuksen ilmoittamasta lämmityssähkön osuudesta on siirretty osa puulämmitykselle. Korjaus perustuu siihen, että Tilastokeskus tilastoi pelkästään kohteiden ensisijaiset lämmitysmuodot ja esim. Sähkölämmitteisiksi rekisteröidyissä pien-, rivi- ja ketjutaloissa on usein rinnakkaislämmitysmuotona puulämmitys. Puulämmityksen osuuden lämmöntuotannosta on oletettu olevan sähkölämmitteisissä erillisissä pientaloissa 20 % ja rivi- ja ketjutaloissa 10 %. 30 Ilmatieteenlaitos Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: Vierailtu: Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

20 3.2.3 Sähköenergiatase Sähköenergiataseen tuotantopuolta ei tässä kuvata, sillä Asikkalassa ei tuoteta sähköä. Kaikki kulutettu sähkö tuodaan kunnan rajojen ulkopuolelta. Kokonaissähkönkulutus kunnassa vuonna 2010 oli 87 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli noin 4 % (3,5 GWh). Sähkön jakelu- ja siirtohäviöiden osalta huomioidaan ainoastaan kunnan alueella tapahtuvat jakeluhäviöt, joiden on arvioitu Energiateollisuuden laskeman keskiarvon mukaisesti olevan noin 2 %. Alueelle myydyn ja alueella kulutetun sähkön erotus (häviö) vuonna 2010 oli laskentatulosten perusteella 1,7 GWh. Sähkönkulutuksen jakautuminen Asikkalassa on esitetty alla kuvassa 8. 17,0 19 % 11,0 13 % 30,97 36 % Lämmitys - Asuinrakennukset Lämmitys - Kesämökit Lämmitys - Teollisuus ja muut rakennukset Asuminen (ei lämmitys) ja maatalous 12,4 14 % 6,32 7 % 9,28 11 % Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 8. Asikkalan sähkönkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmien mukaan vuonna 2010 (GWh). 3.3 Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Asikkalaan Vääksyyn kaukolämpöverkko rakennettiin pääosin 1980 luvulla ja kaukolämmön tuotanto alkoi vuonna Verkkoa on myöhemmin laajennettu rakennuskannan laajentuessa. Kaukolämpöverkkoon on kytketty suurin osa kunnan kiinteistöistä ja muista alueen isommista kiinteistöistä sekä merkittävä osa Vääksyn asuinkiinteistöistä. Lisäksi kaukolämpöä tai maakaasua 32 hyödynnetään osalla teollisuusalueista. Kaukolämpöverkkoon liitetty rakennuskannan kokonaistilavuus on m 3. Kaukolämpö tai maakaasuverkkoon ei ole tällä hetkellä suunnitteilla laajennuksia, mutta tilanne elää ja muuttuu tarpeen mukaan nopeastikin. Esimerkiksi Pasolanharjulle kaavaillulle pientaloalueelle maakaasun toimitus voisi olla mahdollista. Kunnan maakaasu- ja kaukolämpöverkko on hahmoteltu kuvassa 9. Nykyinen kaukolämmön tuotantokapasiteetti poikkeaa hiukan kuvan esittämästä: Vääksyn ala-asteen ja Tallukan lämpökeskukset eivät ole enää käytössä. 31 Energiateollisuus ry Kaukolämpötilastot 32 Rapalan tehtaalle ja Vehkoon teollisuusalueelle on johdettu maakaasu. 20 Asikkalan kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Vesa Vihanninjoki Suomen ympäristökeskus SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot