Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/ /2012 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Pasi Tainio, Suomen ympäristökeskus Anniina Kontiokorpi, Parikkalan kunta

2 2 Sisällys Esipuhe... 4 Lyhenteet Yhteenveto Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistä Rakennuskanta ja kaavoitus Elinkeinorakenne Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähköntuotanto Parikkalan kunnan alueella Sähkönkulutus Parikkalan kunnan alueella Sähköenergiatase Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Lämpöenergiatase Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Kunnan kiinteistöt Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet Puupolttoaineet Peltobiomassat Jätepolttoaineet Biokaasun tuottaminen lannasta Biokaasun tuottaminen jätevesistä Hevosenlannan kaasuttaminen... 39

3 Muiden jätteiden energiahyödyntäminen Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Lämpöpumput Yhteenveto Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Öljylämmitteiset kiinteistöt pellettilämmitykseen tai maalämpöön Ilma-ilmalämpöpumput suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin Muiden omistuksessa olevat kohteet Biokaasulaitos Sikaco Oy:lle Mikkolanniemen toimintakeskuksen öljylämmityksen korvaaminen Ilmalämpöpumppu tyypilliseen suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon Toimenpiteiden rahoitusmallit Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut Vesistölämmön hyödyntäminen Energiatehokkuuden huomioiminen kaavoituksessa ja kaukolämpöverkon laajentaminen Seuranta ja tiedottaminen... 58

4 4 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Parikkalan kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Parikkalan kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus toteutetaan osana Parikkalan kunnan laatimaa kunta-alan energiaohjelman (KEO) toimintasuunnitelmaa vuosille Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Parikkalan kunta (40 %). Työ toteutettiin tammi-helmikuussa Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli 2011, jos raportissa ei muuta mainita. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat kunnanrakennusmestari Heikki Varis, elinkeinojohtaja Aune Ritola- Grahn ja kiinteistönhoitaja Jari Silventoinen. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI/suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk114) ja DI/projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunnasta.

5 5 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassaja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine)

6 6 1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Parikkalan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Parikkalan kunnan kokonaispinta-ala on noin 761 km 2 ja asukasluku ( ). Parikkalassa on neljä taajamaa, jotka ovat Kangaskylä, Särkisalmi, Akonpohja ja Niukkala. Taajamista asukasluvultaan suurin on Kangaskylä. Lisäksi Parikkalassa on joukko pieniä kyläkeskuksia. Parikkalan kunnan alueella on kaksi lämpölaitosta. Keskustaajamassa on 8,5 MW lämpölaitos, jossa pääpolttoaineena toimii hake ja varalla kevyt polttoöljy. Vuotuinen lämmöntuotanto on reilut 16 GWh. Toinen lämpölaitos sijaitsee Akonpohjassa. Lämpöä tuotetaan hakekattilalla (0,7 MW) sekä kevyt polttoöljykattilalla (0,6 MW). Lisäksi verkostoon on liitetty kaksi pienempää POK-kattilaa: Kaivotien lämpökeskus 0,45 MW sekä Kunnanviraston lämpökeskus 0,33 MW. Parikkalan kunnan lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain on esitetty kuvassa 1. Puupolttoaineet ovat merkittävin lämmöntuotantoon käytettävä polttoaine 36 % osuudella. 28 % kiinteistöistä lämpenee sähköllä, 15 % polttoöljyllä sekä 16 % kaukolämmöllä, josta noin 90 % tuotetaan hakkeella ja 10 % kevyellä polttoöljyllä. 1 % 0 % 4 % Kaukolämpö 16 % Sähkö Polttoöljy 36 % Puupolttoaineet 28 % Maalämpö ja kesämökkien lämpöpumput Kivihiili 15 % Muu polttoaine Kuva 1. Parikkalan kunnan alueen lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain Kuvassa 2 on esitetty Parikkalan kunnan alueen energiatase. Kokonaislämmöntuotanto Parikkalassa oli vuonna 2011 noin 119 GWh, josta muodostui häviöitä tuotannossa ja jakeluverkostoissa noin 15 GWh. Näin ollen kunnan alueen kiinteistöjen kokonaislämmönkulutus oli noin 103,8 GWh. Sähköä (ei sisällä lämmitys-

7 7 sähköä) kunnan alueella kului 23,9 GWh. Lämmityssähkön osuus kokonaissähkönkulutuksesta oli noin 56 %. Kasvihuonekaasupäästöjä lämmöntuotannosta aiheutui noin tonnia ja kulutussähkön osalta noin tonnia. Kuvassa on mukana myös tilastoissa näkyvä todennäköinen tilastovirhe, jonka mukaan Parikkalassa on kivihiilellä lämpeneviä kiinteistöjä. On hyvin todennäköistä, että näiden kiinteistöjen lämmitystapa on muuttunut, mutta tieto ei ole päivittynyt rekisteriin. Tilastoissa on myös yhdistetty polttoöljyn ja kaasun kulutus. Käytännössä tämä on Parikkalan kunnan alueella polttoöljyn kulutusta, mutta esimerkiksi Karjalan Konepajalla hyödynnetään nestekaasua lämmityksessä, joten kaasua ei voida kokonaan sulkea pois tarkastelusta. Lisäksi tilastot yhdistävät myös puun ja turpeen kulutuksen. Parikkalan kunnan alueella ei ole tiedossa merkittäviä turvetta lämpöenergian tuottamiseen käyttäviä kiinteistöjä, joten voidaan olettaa, että tässä osiossa kyse on lähes ainoastaan puupolttoaineista. Kuva 2. Parikkalan kunnan alueen energiatase vuonna 2011.

8 8 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Parikkalan kunnan alueella hyödynnetään puuta energiantuotannossa merkittävissä määrin. Kiinteistöistä 36 % käyttää pääasiallisena lämmitysmuotona puuta, yhteensä 44,4 GWh. Lisäksi kunnan alueella toimivat lämpölaitokset Parikkalan keskustaajamassa ja Akonpohjassa tuottavat lämpöä pääasiallisesti hakkeella. Parikkalan keskustaajaman lämpölaitoksen vuotuinen hakkeen kulutus on noin i-m 3. Akonpohjan lämpölaitoksen osalta hakkeen kulutus on noin i-m 3. Energiana tämä vastaa noin 17 GWh. Kaikkiaan kunnan alueella tuotetaan lähes 62 GWh energiaa puulla. Vapaata potentiaalia metsähakkeen osalta on kuitenkin jäljellä vielä 53 GWh. Parikkalan kunnan alueella tällä hetkellä hyödynnettävästä puupolttoaineesta osa tulee naapurikunnista sekä Venäjältä. Tämän määrän arvioiminen ei tämän katselmuksen yhteydessä ollut mahdollista. Kuvassa 3 on esitetty Parikkalan kunnan alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2011 sekä niiden vapaat potentiaalit. Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Muut jätteet Lannan kaasutus Biokaasu lannasta Peltobiomassat Puupolttoaineet Vapaa potentiaali [GWh] Käyttö/tuotto 2011 [GWh] Kuva 3. Parikkalan alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2011 sekä niiden vapaa potentiaali. Taulukossa 1 on esitetty yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Lisäksi taulukossa on poistettu kivihiilen aiheuttama tilastoharha eli kivihiilen käyttäminen energiantuotannossa poistuu.

9 9 Taulukko 1. Parikkalan alueen energialähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. (Huom. Ei sama asia kuin lämmitystapajakauma) NYKYTILANNE TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN GWh/a % GWh/a % CO 2 -vähennys, t/a Öljy 21,2 24 % 20,7 23 % 139 Turve 0 0 % 0 0 % 0 Kivihiili 0,1 0 % 0 0 % 341 Maakaasu 0 0 % 0 0 % 0 Muut uusiutumattomat 4,7 5 % 4,7 5 % 0 Yhteensä uusiutumattomat % 25,4 28 % 480 Puupolttoaineet 61,9 69 % 61,9 62, % sis. öljyyn Peltobiomassat 0,5 1 % 0,5 1 % 0 Biokaasu 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Jätepolttoaineet 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Tuulivoima 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Aurinkoenergia 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Vesivoima 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Muut uusiutuvat 1,0 1 % 1,0 1,5 1-2 % Uusiutuvat yhteensä 63,4 71 % 63,4 64,4 72 % Kaikki yhteensä 89,5 100 % 89,5 100 % max. 579 Sähkön tuonti 54,1-54,1 - - Sähkön vienti 0,0-0,0 - - Taulukossa 2 on esitettynä yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista Parikkalan kunnan kiinteistöissä. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia tukia uusiutuvaan energian osalta. Sähkölämmitteisille kiinteistöille on ehdotettu investointeja ilmalämpöpumppuihin ja öljylämmitteisille kiinteistöille investointia maalämpöön tai pellettiin. Laskelmien perusteella maalämmöllä on lyhyemmät takaisinmaksuajat. Lisäksi Parikkalan kunnan kannattaa harkita lämpöverkoston laajentamista, jolloin kaukolämmön piiriin saataisiin lisää kunnan omistamia kiinteistöjä, mutta myös ulkopuolelle jääviä rivitaloyhtiöitä ja mahdollisuuksien mukaan myös pientaloja. Kaukolämpö on hinnaltaan Parikkalassa kilpailukykyistä ja lisäksi kaukolämmön tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat varsin alhaisella tasolla.

10 10 Taulukko 2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Säästöt /a Investointikustannus Takaisinmaksuaika a Korvattava energialähde Uusiutuvien energialähteiden lisäys MWh/a CO2- päästön vähenemä t/a Raportin kohta 1 Uukuniemen palvelutalolle ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö s. 51 H 2 Käsityökeskukselle ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 3 Helenansaaren päärakennukseen+saunaan ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 18 7,2 s. 51 H 4 Saaren rantamajalle ja saunarakennukseen ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 9 3,6 s. 51 H 5 Satumäenpalvelutaloille (28A) ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 6 Satumäenpalvelutaloille (28B) ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 7 Uukuniemen kirjasto pellettiin maalämpöön 8 Kurkkummunkoulu/talo pellettiin maalämpöön 9 Särkisalmen palosema pellettiin maalämpöön 10 Tiviäntie 28 (eläinlääkäri) pellettiin maalämpöön ,8 6,3 7,6 6,1 11,7 7,7 9,4 6,8 öljy öljy öljy öljy Sovitut jatkotoimet T, P, H, E 1) s H s H s H s H

11 11 Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY 11 Kirjolan teollisuushalli 1) YHTEENSÄ pellettiin maalämpöön ilmalämpö pelletti maalämpö Säästöt /a Investointikustannus Takaisinmaksuaika a 8,5 7,0 ka. 5,7 ka. 90, ka. 6,8 Korvattava energialähde Uusiutuvien energialähteiden lisäys MWh/a öljy sähkö öljy öljy CO2- päästön vähenemä t/a , Raportin kohta Sovitut jatkotoimet T, P, H, E 1) s H - - T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvitystä, E = Ei toteuteta

12 12 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänin koillisosassa ja kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkeihin. Parikkalan kunnalla on yhteistä rajaa Venäjän valtion kanssa noin 65 km. Parikkalan kunta yhdistyi vuonna 2005 Saaren ja Uukuniemen kuntien kanssa. Uuden kunnan nimeksi muodostui Parikkala. Parikkalan kunnan kokonaispinta-ala on 761 km², josta vesistöä 168 km². Parikkalan kunnassa on asukkaita ( ) 1. Lisäksi Parikkalassa on runsaat kesämökkiä, joista ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa on yli Ulkokuntalaisia kesäasukkaita on noin Kuva 3. Parikkalan kartta ja sijainti Suomen kartalla. 3 1 Kuntaliitto Väestötietoja. Saatavilla Vierailtu: Parikkalan kunta. Mökkiläistoimikunta. Saatavilla Vierailtu: Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmä sekä Parikkalan kunnan yleisesittely.

13 Rakennuskanta ja kaavoitus Parikkalan kunnassa on tällä hetkellä asemakaava-aluetta n. 570 ha, josta entisen Saaren kunnan alueella sijaitsee 86 ha. Parikkalan kunnanvaltuuston vuonna 1989 hyväksymä keskusta-alueiden oikeusvaikutukseton yleiskaava 2010 käsittää n ha. Yleiskaavan laajennus Kolmikannan rajanylityspaikalle hyväksyttiin joulukuussa Parhaillaan on käynnissä Parikkalan keskustaajaman Kangaskylän asemakaavan ajantasaistaminen, jonka yhteydessä etsitään täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä mahdollisia uusia asuinalueita. Lisäksi Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen liittyvän osayleiskaavan valmistelu on alkanut. Parikkalan kunnan asukasluku on tippunut vuodesta 2008 vuoden 2011 loppuun mennessä noin 6,7 % eli reilulla 1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain 5. Kesämökkien määrä ei ole juurikaan kasvanut 2000-luvulla, vaan se on pysynyt vakiona noin kesämökissä 6. Parikkalassa on kesäasukkaita noin Parikkalan rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 4. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin rakennusta, joista noin oli asuinrakennuksia. Suurin osa kunnan alueen rakennuksista on rakennettu ja 1950-luvuilla. Lisäksi 1960-, 1970-, ja 1990-luvuilla kiinteistöjä on rakennettu tasaista tahtia, mutta 2000-luvulle tultaessa kiinteistöjen rakentaminen on vähentynyt selvästi. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen osuus oli vuonna %, rivi- ja ketjutalojen 7 % sekä kerrostalojen 6 %. Teollisuusrakennusten osalta vastaava osuus oli 8 % ja liikerakennusten osalta 7 %. Muiden rakennusten (liikenteen, hoitoalan, kokoontumis-, opetus-, varasto-, toimisto- ja muut luokittelemattomat rakennukset) osuus oli 16 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin m 2. On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului yli mökkiä Muut rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Opetusrakennukset Kokoontumisrakennukset Hoitoalan rakennukset Liikenteen rakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Kuva 4. Parikkalan rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 6

14 14 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten Parikkalan alueen kesämökkien (1 814 kpl) yhteenlasketuksi kerrosalaksi voidaan arvioida m 2. 6 Näin ollen koko kunnan alueen rakennuskannan kerrosala kasvaa neliöön. Kesämökkien osuus kunnan rakennuskannasta on noin 14 %. Parikkalan kunta omistaa tai hallinnoi (luvussa on mukana mm. yhteispalvelupisteen kunnan toimistojen tilavuus, vaikka toimistot on vuokrattu ulkopuoliselta kiinteistöyhtymältä) rakennuksia reilun rm 3 edestä. Tämä vastaa noin m 2 kerrosalana, jos oletetaan keskimääräiseksi rakennuksen korkeudeksi 3 metriä. Koko kunnan alueen rakennettu kerrosala on noin m 2, joten kunnan kiinteistöjen osuus kunnan alueen rakennuskannasta on noin 12 %. Kuvassa 5 on esitetty Parikkalan kunnan kiinteistöjen jakaantuminen tilavuuden mukaan asuin-, hoitoalan, toimisto- ja hallinto-, opetus- ja muiden rakennusten kesken. Hoitoalan rakennuksia kunnan kiinteistökannasta on 34 % ja saman verran opetusrakennuksia (sis. kirjastot ja tilavuudeltaan suuren liikuntahallin). Asuinrakennusten osuus kiinteistökannasta on 24 %, toimisto- ja hallintorakennusten 5 % sekä muiden rakennusten 3 %. 3 % 24 % 34 % 5 % Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Asuinrakennukset 34 % Kuva 5. Parikkalan kunnan omistaman kiinteistökannan jakaantuminen asuinrakennuksiin, hoitoalan rakennuksiin, toimisto- ja hallintorakennuksiin, opetusrakennuksiin ja muihin rakennuksiin rakennustilavuuden mukaan. 4 Parikkalan kunta. Tekninen hallinto ja kaavoitus. Saatavilla Vierailtu: Väestörekisterikeskus. Viralliset asukasluvut vuoden vaihteessa. Saatavilla Vierailtu: Tilastokeskus. Px-Web tietokannat. Asuminen/Rakennukset ja kesämökit. Saatavilla Vierailtu: Elinkeinorakenne Parikkalassa oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä ja kunnan työpaikkaomavaraisuus noin 87 %. Kunnan asukkaista noin 70 % oli töissä kunnan alueella. Parikkalassa työttömyysaste oli vuoden 2011 alussa 14,5 %, mikä on yli valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). Parikkalan kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 6. Palvelut vastaavat yli 60 % osuutta kunnan alueen työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 15 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 22 %. 7

15 15 2,5 % 21,7 % 60,6 % 15,2 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Kuva 6. Parikkalan kunnan alueen työpaikkojen jakautuminen toimialoittain vuoden 2011 alussa. 7 Parikkalan keskustaajamassa Kangaskylässä sijaitsee vuonna 2004 perusparannettu 8,5 MW:n suuruinen kiinteä lämpökeskus sekä siirrettävät lämpökeskukset vanhainkodilla ja paloaseman pihassa. Lämmitysenergiasta noin 90 % tuotetaan hakkeella ja loput raskaalla polttoöljyllä. Akonpohjan ja Niukkalan taajamissa sijaitsevat omat aluelämpölaitokset, joissa pääpolttoaineena on hake ja varalla kevyt polttoöljy. Niukkalan lämpölaitos ajetaan alas lähitulevaisuudessa, koska hakekattilan teho on liian suuri. Lämmitystarvetta on enää paloasemalla, jonne asennetaan vuoden 2013 aikana öljylämmityksen rinnalle ilmavesilämpöpumppu. Kaukolämpöverkostoa on yhteensä noin 7 km ja siihen on liittynyt noin 80 kuluttajaa. 8 Parikkalan keskustaajaman lämpölaitoksen osalta tehdään parhaillaan kehittämissuunnitelmaa, koska laitoksen varajärjestelmä eli raskaspolttoöljykattila alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä. Lisäksi lämpölaitoksen huipputehontarve on kasvanut viime vuosina. Lähitulevaisuudessa on myös tiedossa suuria uudisrakennuksia, joiden liittäminen osaksi lämpöverkkoa on erittäin perusteltua. Parikkalan kunta omistaa metsää hehtaaria. 9 Parikkalan kunnan alueella on metsää kaikkiaan hehtaaria 10 7 Tilastokeskus. Kuntien avainluvut. Parikkala. Saatavilla Vierailtu Parikkalan kunta. Tekninen toimi. Lämpölaitos. Saatavilla Vierailtu Marjatta Laukkanen, Parikkalan kunnan hallintojohtaja. Suullinen tiedonanto Seppo Repo, Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Suullinen tiedonanto

16 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Parikkala liittyi joulukuussa 2011 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on ollut mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Hankkeen tavoitteisiin kuuluvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnan alueella 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöön otolla. Parikkalan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puuja jätepolttoaineet sekä biokaasu. Parikkalan kunnassa ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Parikkalan kunta on teettänyt vuonna 2012 energiakatselmuksia Kirjolan koulussa, Kiipolan koulussa, Liikuntahallissa sekä Vanhainkoti Käskynkässä. Lisäksi kunta tulee teettämään vuonna 2013 energiakatselmoinnit Parikkalan terveyskeskuksessa, Saaren palvelukeskuksessa, Saaren koulussa ja Uukuniemen palvelutalolla. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Parikkalan kunta lähti mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-hankkeeseen vuonna HINKUhankkeessa on selvitetty Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen lähtötilanne. Vertailuvuotena hankkeessa toimii vuosi HINKU-hankkeen tavoitteena on vähentää koko kunnan alueella muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa 7 on esitetty Parikkalan kunnan alueella vuonna 2007 muodostuneet kasvihuonekaasupäästöt, joiden kokonaismäärä oli tonnia sekä vuoden 2011 tilanne, johon mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennettyä 12 %. Tämä vastaa noin kg asukasta kohden vuodessa. Kuva 7. Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus ja jakautuminen vuosina 2007 ja

17 17 Parikkalassa merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on maatalous, kun tarkastellaan kasvihuonekaasupäästötasetta tuotannollisesta näkökulmasta, kuten kuvassa 7. Parikkalan alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu KASVENER-mallilla, joka on tuotantoperusteinen laskentamalli. Mikäli asiaa tarkasteltaisiin kulutuksen näkökulmasta, vähentyisi maatalouden aiheuttamat päästöt, mutta vastaavasti kulutushyödykkeiden osalta päästöt kasvaisivat. Parikkalan kunnan alueella tuotetaan vuosittain litraa maitoa, joka vastaa parikkalalaisten ja lahtelaisten vuotuista maidon kulutusta. Liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa muodostuu valtatie kuuden läpikulkuliikenteestä. Kasvihuonekaasupäästöt tulee HINKU-kunnissa laskea vähintään kerran valtuustokaudessa. Parikkalan kunta on tilannut vuosittain kasvihuonekaasupäästöraportin CO 2 -raportin muodossa. CO 2 - raportti ei huomioi laskennassaan teollisuuden aiheuttamia päästöjä, mutta mm. sähkön- ja lämmönkulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta raporteista saa hyvän käsityksen vuotuisesta tasosta. Kuvassa 8 on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri sektoreille (ei teollisuus) vuonna Vuonna 2010 Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä muodostui tonnia ilman teollisuutta. CO 2 -raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa mm. sähkön ja kaukolämmön osalta, mutta tieliikenteen, maatalouden, jätehuollon ja erillislämmityksen osalta laskenta perustuu tuotannolliseen laskentatapaan % Jätehuolto 31 % Maatalous 40 % Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Kaukolämpö Maalämpö 7 % Erillislämmitys 0 % 2 % 8 % 11 % Tieliikenne Kuva 8. Parikkalan kunnan alueella muodostui kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan tonnia vuonna Laskelmaan ei sisälly teollisuuden päästöjä. Mukaillen CO 2 -raporttia HINKU-foorumi. Parikkalan infokortti. Saatavilla: Vierailtu: CO 2 -raportti. Parikkalan kasvihuonekaasupäästöt

18 18 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutetuksi lämmönkulutukseksi on arvioitu 200 kwh/m 2, joka on osoittautunut aikaisempiin selvityksiin nähden, hyvin onnistuneeksi arvioksi. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista. Polttoaineiden ja sähköntuotannon ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja, Motivan ohjeistusta ja CO 2 -raporttia. Parikkalan kaukolämmön päästökerroin on laskettu aiemmin. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 3. Lämpökattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. Taulukko 3. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet Ominaispäästökertoimia Kaukolämpö (keskustaajama) 74 t CO 2 -e/gwh Kaukolämpö (Akonpohja) 106 t CO 2 -e/gwh Kulutussähkö 198 t CO 2 -e/gwh Lämmityssähkö 400 t CO 2 -e/gwh Raskas polttoöljy 284 t CO 2 /GWh Kevyt polttoöljy 261 t CO 2 /GWh Puupolttoaineet 0 t CO 2 /GWh 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähköntuotanto Parikkalan kunnan alueella Parikkalan kunnan alueella ei ole sähköntuotantoa Sähkönkulutus Parikkalan kunnan alueella Parikkalan kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen tasolla GWh. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri sektoreille vuosina on esitetty taulukossa 4. Energiateollisuus ry:n kuntakohtaisissa tilastoissa sähkönkulutus on jaoteltu asumiseen ja maatalouteen, palveluihin ja rakentamiseen sekä teollisuuteen. Suurin osa asumiseen ja maatalouteen liittyvästä sähkönkulutuksesta kohdistuu rakennusten lämmitykseen. Taulukko 4. Parikkalan kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus vuosina Sähkönkulutus (GWh) Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Yhteensä

19 19 Sähkönkulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Parikkalassa oli mökkiä. Muita asuinrakennuksia Parikkalassa on noin Mökkien sähkön ja lämmön kulutus muodostavat suhteellisen merkittävän osan kunnan alueen energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty taulukossa 5. Uunia, takkaa tai kaminaa hyödynnetään kesämökkien lämmityksessä yli 90 % joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 14 Taulukko 5. Kesämökkien lämmitystapa kesämökkibarometrin 2009 mukaan. 14 Osuus Lämmitystapa kesämökeistä Takka, kamiina, uuni 91 % Suora sähkölämmitys 55 % Irrallinen lämmityslaite 17 % Lämpöpumppu 5 % Vesi- tai ilmakeskuslämmitys 1 % Muu lämmitystapa 0,5 % Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat lämmitysenergiaa huomattavasti enemmän kuin kesäkäytössä olevat mökit. Yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioriskiä. Peruslämmöllä pidetään nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 14 Sähköistetyn peruslämmöllä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin kwh vuodessa. Lämmityksen osuus kulutuksesta on noin kwh eli 97 %. Muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh eli 3 %. 15 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin kwh, joka on vain 15,5 % sähkölämmitteisen peruslämmöllä olevan mökin kulutuksesta. Parikkalan alueella on 1814 mökkiä, joista peruslämmöllä on 484 mökkiä ja ilman peruslämpöä mökkiä. Peruslämpöisten mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämmönkulutus on 3,8 GWh ja ilman peruslämpöä olevien mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämpöenergiankulutus on 1,6 GWh. Yhteensä kesämökeillä kuluu lämpöenergiaa 5,4 GWh vuodessa. Lämpöenergian kulutuksen jakautuminen eri lämmönlähteille on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Parikkalan kunnan alueen kesämökkien lämpöenergian kulutus. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on huomioitu pumppujen kuluttama sähkö (lämpökerroin 3). Sähkölämmitteisten mökkien osalta on lämmityksessä arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Perus- Ei perus- Lämpöenergian lämmössä lämmössä Yhteensä kulutus (GWh) Suora sähkö ,05 Lämpöpumppu ,11 Erillinen lämmityslaite ,35 Puulämmitys ,89 Yhteensä ,40 Muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön kuluu sähköä 260 kwh vuodessa %:lla kesämökeistä on sähköt, joka Parikkalan tapauksessa tarkoittaa kesämök-

20 20 kiä. Näiden kesämökkien vuotuiseksi muuksi kuin lämmitykseen tarvittavan sähkön kulutukseksi saadaan näin ollen 0,43 GWh. Vuotuinen yhteenlaskettu sähkönkulutus Parikkalan alueen kesämökeillä on näin ollen 4,6 GWh. Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastossa on rakennukset luokiteltu niiden päälämmönlähteiden mukaan. Yleensä omakotitaloissa ja usein myös rivitaloasunnoissa on puulämmitteinen takka, uuni tai kamiina sähkölämmityksen rinnalla, joten sähkölämmitteisten erillisten pientalojen sähkölämmitteisistä kerrosneliöistä siirrettiin 20 % puulämmitykseen ja vastaavasti rivi- ja ketjutalojen osalta 10 %. 16 Kiinteistöjen lämpöenergian ominaiskulutukseksi arvioitiin 200 kwh/rm 2. Näin ollen saatiin laskettua Parikkalan kunnan alueen kiinteistökannan lämmityssähkön tarve. Lämmityssähkön tarve kunnan alueen kiinteistöillä on yhteensä 29,6 GWh/a. Tästä erillisten pientalojen osuus on 58 %, rivi- ja ketjutalojen 7 %, kerrostalojen 1 %, kesämökkien 14 %, teollisuusrakennusten 5 % ja muiden rakennusten 15 %. Jakauma on esitelty alla olevassa kuvassa % Erilliset pientalot (17,18 GWh/a) Rivi- ja ketjutalot (2,07 GWh/a) 15 % Asuinkerrostalot (0,30 GWh/a) 1 % 5 % 7 % 58 % Teollisuusrakennukset (1,48 GWh/a) Muut rakennukset (4,44 GWh/a) Kesämökit (4,16 GWh/a) Kuva 9. Parikkalan alueen kiinteistöjen lämmityssähkön tarve. 13 Energiateollisuus ry. Kunnat sähkönkäytön suuruuden mukaan. Saatavilla: Vierailtu Nieminen. Kesämökkibarometri Saatavilla: 15 Sahari ja Perrels Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset Tilastokeskus. Px-Web tietokannat. Asuminen/Rakennukset ja kesämökit. Saatavilla Vierailtu:

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POPELY/0101/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 1.4.2014 Katselmuksen tilaaja: Iin kunta Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Padasjoen kunta Padasjoen kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0103/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 15.5.2012 Katselmuksen tilaaja: Asikkalan kunta Asikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Osa 3 Malliraportti Sisältö ESIPUHE... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. KATSELMUSKUNTA... 4 1.2. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET...

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus

Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus 12.5.2014 Aki Pesola, Laura Hakala, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: UUDELY/0025/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä:

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5. KUNTAKATSELMUS 1 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys: 17.5.2004 2 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki

Saarijärven kaupunki TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: 10.6.2009 Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Saarijärven kaupunki

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Think global act local

Think global act local Think global act local 1 Toiminta-ajatus Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Palveluiden ja hankkeiden tuottaminen ympäristötietoisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot