Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/ /2012 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Pasi Tainio, Suomen ympäristökeskus Anniina Kontiokorpi, Parikkalan kunta

2 2 Sisällys Esipuhe... 4 Lyhenteet Yhteenveto Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistä Rakennuskanta ja kaavoitus Elinkeinorakenne Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähköntuotanto Parikkalan kunnan alueella Sähkönkulutus Parikkalan kunnan alueella Sähköenergiatase Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Lämpöenergiatase Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Kunnan kiinteistöt Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet Puupolttoaineet Peltobiomassat Jätepolttoaineet Biokaasun tuottaminen lannasta Biokaasun tuottaminen jätevesistä Hevosenlannan kaasuttaminen... 39

3 Muiden jätteiden energiahyödyntäminen Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Lämpöpumput Yhteenveto Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Öljylämmitteiset kiinteistöt pellettilämmitykseen tai maalämpöön Ilma-ilmalämpöpumput suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin Muiden omistuksessa olevat kohteet Biokaasulaitos Sikaco Oy:lle Mikkolanniemen toimintakeskuksen öljylämmityksen korvaaminen Ilmalämpöpumppu tyypilliseen suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon Toimenpiteiden rahoitusmallit Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut Vesistölämmön hyödyntäminen Energiatehokkuuden huomioiminen kaavoituksessa ja kaukolämpöverkon laajentaminen Seuranta ja tiedottaminen... 58

4 4 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Parikkalan kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Parikkalan kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus toteutetaan osana Parikkalan kunnan laatimaa kunta-alan energiaohjelman (KEO) toimintasuunnitelmaa vuosille Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Parikkalan kunta (40 %). Työ toteutettiin tammi-helmikuussa Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli 2011, jos raportissa ei muuta mainita. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat kunnanrakennusmestari Heikki Varis, elinkeinojohtaja Aune Ritola- Grahn ja kiinteistönhoitaja Jari Silventoinen. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI/suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk114) ja DI/projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunnasta.

5 5 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassaja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine)

6 6 1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Parikkalan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Parikkalan kunnan kokonaispinta-ala on noin 761 km 2 ja asukasluku ( ). Parikkalassa on neljä taajamaa, jotka ovat Kangaskylä, Särkisalmi, Akonpohja ja Niukkala. Taajamista asukasluvultaan suurin on Kangaskylä. Lisäksi Parikkalassa on joukko pieniä kyläkeskuksia. Parikkalan kunnan alueella on kaksi lämpölaitosta. Keskustaajamassa on 8,5 MW lämpölaitos, jossa pääpolttoaineena toimii hake ja varalla kevyt polttoöljy. Vuotuinen lämmöntuotanto on reilut 16 GWh. Toinen lämpölaitos sijaitsee Akonpohjassa. Lämpöä tuotetaan hakekattilalla (0,7 MW) sekä kevyt polttoöljykattilalla (0,6 MW). Lisäksi verkostoon on liitetty kaksi pienempää POK-kattilaa: Kaivotien lämpökeskus 0,45 MW sekä Kunnanviraston lämpökeskus 0,33 MW. Parikkalan kunnan lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain on esitetty kuvassa 1. Puupolttoaineet ovat merkittävin lämmöntuotantoon käytettävä polttoaine 36 % osuudella. 28 % kiinteistöistä lämpenee sähköllä, 15 % polttoöljyllä sekä 16 % kaukolämmöllä, josta noin 90 % tuotetaan hakkeella ja 10 % kevyellä polttoöljyllä. 1 % 0 % 4 % Kaukolämpö 16 % Sähkö Polttoöljy 36 % Puupolttoaineet 28 % Maalämpö ja kesämökkien lämpöpumput Kivihiili 15 % Muu polttoaine Kuva 1. Parikkalan kunnan alueen lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain Kuvassa 2 on esitetty Parikkalan kunnan alueen energiatase. Kokonaislämmöntuotanto Parikkalassa oli vuonna 2011 noin 119 GWh, josta muodostui häviöitä tuotannossa ja jakeluverkostoissa noin 15 GWh. Näin ollen kunnan alueen kiinteistöjen kokonaislämmönkulutus oli noin 103,8 GWh. Sähköä (ei sisällä lämmitys-

7 7 sähköä) kunnan alueella kului 23,9 GWh. Lämmityssähkön osuus kokonaissähkönkulutuksesta oli noin 56 %. Kasvihuonekaasupäästöjä lämmöntuotannosta aiheutui noin tonnia ja kulutussähkön osalta noin tonnia. Kuvassa on mukana myös tilastoissa näkyvä todennäköinen tilastovirhe, jonka mukaan Parikkalassa on kivihiilellä lämpeneviä kiinteistöjä. On hyvin todennäköistä, että näiden kiinteistöjen lämmitystapa on muuttunut, mutta tieto ei ole päivittynyt rekisteriin. Tilastoissa on myös yhdistetty polttoöljyn ja kaasun kulutus. Käytännössä tämä on Parikkalan kunnan alueella polttoöljyn kulutusta, mutta esimerkiksi Karjalan Konepajalla hyödynnetään nestekaasua lämmityksessä, joten kaasua ei voida kokonaan sulkea pois tarkastelusta. Lisäksi tilastot yhdistävät myös puun ja turpeen kulutuksen. Parikkalan kunnan alueella ei ole tiedossa merkittäviä turvetta lämpöenergian tuottamiseen käyttäviä kiinteistöjä, joten voidaan olettaa, että tässä osiossa kyse on lähes ainoastaan puupolttoaineista. Kuva 2. Parikkalan kunnan alueen energiatase vuonna 2011.

8 8 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Parikkalan kunnan alueella hyödynnetään puuta energiantuotannossa merkittävissä määrin. Kiinteistöistä 36 % käyttää pääasiallisena lämmitysmuotona puuta, yhteensä 44,4 GWh. Lisäksi kunnan alueella toimivat lämpölaitokset Parikkalan keskustaajamassa ja Akonpohjassa tuottavat lämpöä pääasiallisesti hakkeella. Parikkalan keskustaajaman lämpölaitoksen vuotuinen hakkeen kulutus on noin i-m 3. Akonpohjan lämpölaitoksen osalta hakkeen kulutus on noin i-m 3. Energiana tämä vastaa noin 17 GWh. Kaikkiaan kunnan alueella tuotetaan lähes 62 GWh energiaa puulla. Vapaata potentiaalia metsähakkeen osalta on kuitenkin jäljellä vielä 53 GWh. Parikkalan kunnan alueella tällä hetkellä hyödynnettävästä puupolttoaineesta osa tulee naapurikunnista sekä Venäjältä. Tämän määrän arvioiminen ei tämän katselmuksen yhteydessä ollut mahdollista. Kuvassa 3 on esitetty Parikkalan kunnan alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2011 sekä niiden vapaat potentiaalit. Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Muut jätteet Lannan kaasutus Biokaasu lannasta Peltobiomassat Puupolttoaineet Vapaa potentiaali [GWh] Käyttö/tuotto 2011 [GWh] Kuva 3. Parikkalan alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2011 sekä niiden vapaa potentiaali. Taulukossa 1 on esitetty yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Lisäksi taulukossa on poistettu kivihiilen aiheuttama tilastoharha eli kivihiilen käyttäminen energiantuotannossa poistuu.

9 9 Taulukko 1. Parikkalan alueen energialähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. (Huom. Ei sama asia kuin lämmitystapajakauma) NYKYTILANNE TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN GWh/a % GWh/a % CO 2 -vähennys, t/a Öljy 21,2 24 % 20,7 23 % 139 Turve 0 0 % 0 0 % 0 Kivihiili 0,1 0 % 0 0 % 341 Maakaasu 0 0 % 0 0 % 0 Muut uusiutumattomat 4,7 5 % 4,7 5 % 0 Yhteensä uusiutumattomat % 25,4 28 % 480 Puupolttoaineet 61,9 69 % 61,9 62, % sis. öljyyn Peltobiomassat 0,5 1 % 0,5 1 % 0 Biokaasu 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Jätepolttoaineet 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Tuulivoima 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Aurinkoenergia 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Vesivoima 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Muut uusiutuvat 1,0 1 % 1,0 1,5 1-2 % Uusiutuvat yhteensä 63,4 71 % 63,4 64,4 72 % Kaikki yhteensä 89,5 100 % 89,5 100 % max. 579 Sähkön tuonti 54,1-54,1 - - Sähkön vienti 0,0-0,0 - - Taulukossa 2 on esitettynä yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista Parikkalan kunnan kiinteistöissä. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia tukia uusiutuvaan energian osalta. Sähkölämmitteisille kiinteistöille on ehdotettu investointeja ilmalämpöpumppuihin ja öljylämmitteisille kiinteistöille investointia maalämpöön tai pellettiin. Laskelmien perusteella maalämmöllä on lyhyemmät takaisinmaksuajat. Lisäksi Parikkalan kunnan kannattaa harkita lämpöverkoston laajentamista, jolloin kaukolämmön piiriin saataisiin lisää kunnan omistamia kiinteistöjä, mutta myös ulkopuolelle jääviä rivitaloyhtiöitä ja mahdollisuuksien mukaan myös pientaloja. Kaukolämpö on hinnaltaan Parikkalassa kilpailukykyistä ja lisäksi kaukolämmön tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat varsin alhaisella tasolla.

10 10 Taulukko 2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Säästöt /a Investointikustannus Takaisinmaksuaika a Korvattava energialähde Uusiutuvien energialähteiden lisäys MWh/a CO2- päästön vähenemä t/a Raportin kohta 1 Uukuniemen palvelutalolle ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö s. 51 H 2 Käsityökeskukselle ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 3 Helenansaaren päärakennukseen+saunaan ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 18 7,2 s. 51 H 4 Saaren rantamajalle ja saunarakennukseen ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 9 3,6 s. 51 H 5 Satumäenpalvelutaloille (28A) ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 6 Satumäenpalvelutaloille (28B) ilmalämpöpumppujärjestelmä ,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 7 Uukuniemen kirjasto pellettiin maalämpöön 8 Kurkkummunkoulu/talo pellettiin maalämpöön 9 Särkisalmen palosema pellettiin maalämpöön 10 Tiviäntie 28 (eläinlääkäri) pellettiin maalämpöön ,8 6,3 7,6 6,1 11,7 7,7 9,4 6,8 öljy öljy öljy öljy Sovitut jatkotoimet T, P, H, E 1) s H s H s H s H

11 11 Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY 11 Kirjolan teollisuushalli 1) YHTEENSÄ pellettiin maalämpöön ilmalämpö pelletti maalämpö Säästöt /a Investointikustannus Takaisinmaksuaika a 8,5 7,0 ka. 5,7 ka. 90, ka. 6,8 Korvattava energialähde Uusiutuvien energialähteiden lisäys MWh/a öljy sähkö öljy öljy CO2- päästön vähenemä t/a , Raportin kohta Sovitut jatkotoimet T, P, H, E 1) s H - - T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvitystä, E = Ei toteuteta

12 12 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänin koillisosassa ja kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkeihin. Parikkalan kunnalla on yhteistä rajaa Venäjän valtion kanssa noin 65 km. Parikkalan kunta yhdistyi vuonna 2005 Saaren ja Uukuniemen kuntien kanssa. Uuden kunnan nimeksi muodostui Parikkala. Parikkalan kunnan kokonaispinta-ala on 761 km², josta vesistöä 168 km². Parikkalan kunnassa on asukkaita ( ) 1. Lisäksi Parikkalassa on runsaat kesämökkiä, joista ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa on yli Ulkokuntalaisia kesäasukkaita on noin Kuva 3. Parikkalan kartta ja sijainti Suomen kartalla. 3 1 Kuntaliitto Väestötietoja. Saatavilla Vierailtu: Parikkalan kunta. Mökkiläistoimikunta. Saatavilla Vierailtu: Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmä sekä Parikkalan kunnan yleisesittely.

13 Rakennuskanta ja kaavoitus Parikkalan kunnassa on tällä hetkellä asemakaava-aluetta n. 570 ha, josta entisen Saaren kunnan alueella sijaitsee 86 ha. Parikkalan kunnanvaltuuston vuonna 1989 hyväksymä keskusta-alueiden oikeusvaikutukseton yleiskaava 2010 käsittää n ha. Yleiskaavan laajennus Kolmikannan rajanylityspaikalle hyväksyttiin joulukuussa Parhaillaan on käynnissä Parikkalan keskustaajaman Kangaskylän asemakaavan ajantasaistaminen, jonka yhteydessä etsitään täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä mahdollisia uusia asuinalueita. Lisäksi Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen liittyvän osayleiskaavan valmistelu on alkanut. Parikkalan kunnan asukasluku on tippunut vuodesta 2008 vuoden 2011 loppuun mennessä noin 6,7 % eli reilulla 1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain 5. Kesämökkien määrä ei ole juurikaan kasvanut 2000-luvulla, vaan se on pysynyt vakiona noin kesämökissä 6. Parikkalassa on kesäasukkaita noin Parikkalan rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 4. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin rakennusta, joista noin oli asuinrakennuksia. Suurin osa kunnan alueen rakennuksista on rakennettu ja 1950-luvuilla. Lisäksi 1960-, 1970-, ja 1990-luvuilla kiinteistöjä on rakennettu tasaista tahtia, mutta 2000-luvulle tultaessa kiinteistöjen rakentaminen on vähentynyt selvästi. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen osuus oli vuonna %, rivi- ja ketjutalojen 7 % sekä kerrostalojen 6 %. Teollisuusrakennusten osalta vastaava osuus oli 8 % ja liikerakennusten osalta 7 %. Muiden rakennusten (liikenteen, hoitoalan, kokoontumis-, opetus-, varasto-, toimisto- ja muut luokittelemattomat rakennukset) osuus oli 16 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin m 2. On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului yli mökkiä Muut rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Opetusrakennukset Kokoontumisrakennukset Hoitoalan rakennukset Liikenteen rakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Kuva 4. Parikkalan rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 6

14 14 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten Parikkalan alueen kesämökkien (1 814 kpl) yhteenlasketuksi kerrosalaksi voidaan arvioida m 2. 6 Näin ollen koko kunnan alueen rakennuskannan kerrosala kasvaa neliöön. Kesämökkien osuus kunnan rakennuskannasta on noin 14 %. Parikkalan kunta omistaa tai hallinnoi (luvussa on mukana mm. yhteispalvelupisteen kunnan toimistojen tilavuus, vaikka toimistot on vuokrattu ulkopuoliselta kiinteistöyhtymältä) rakennuksia reilun rm 3 edestä. Tämä vastaa noin m 2 kerrosalana, jos oletetaan keskimääräiseksi rakennuksen korkeudeksi 3 metriä. Koko kunnan alueen rakennettu kerrosala on noin m 2, joten kunnan kiinteistöjen osuus kunnan alueen rakennuskannasta on noin 12 %. Kuvassa 5 on esitetty Parikkalan kunnan kiinteistöjen jakaantuminen tilavuuden mukaan asuin-, hoitoalan, toimisto- ja hallinto-, opetus- ja muiden rakennusten kesken. Hoitoalan rakennuksia kunnan kiinteistökannasta on 34 % ja saman verran opetusrakennuksia (sis. kirjastot ja tilavuudeltaan suuren liikuntahallin). Asuinrakennusten osuus kiinteistökannasta on 24 %, toimisto- ja hallintorakennusten 5 % sekä muiden rakennusten 3 %. 3 % 24 % 34 % 5 % Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Asuinrakennukset 34 % Kuva 5. Parikkalan kunnan omistaman kiinteistökannan jakaantuminen asuinrakennuksiin, hoitoalan rakennuksiin, toimisto- ja hallintorakennuksiin, opetusrakennuksiin ja muihin rakennuksiin rakennustilavuuden mukaan. 4 Parikkalan kunta. Tekninen hallinto ja kaavoitus. Saatavilla Vierailtu: Väestörekisterikeskus. Viralliset asukasluvut vuoden vaihteessa. Saatavilla Vierailtu: Tilastokeskus. Px-Web tietokannat. Asuminen/Rakennukset ja kesämökit. Saatavilla Vierailtu: Elinkeinorakenne Parikkalassa oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä ja kunnan työpaikkaomavaraisuus noin 87 %. Kunnan asukkaista noin 70 % oli töissä kunnan alueella. Parikkalassa työttömyysaste oli vuoden 2011 alussa 14,5 %, mikä on yli valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). Parikkalan kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 6. Palvelut vastaavat yli 60 % osuutta kunnan alueen työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 15 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 22 %. 7

15 15 2,5 % 21,7 % 60,6 % 15,2 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Kuva 6. Parikkalan kunnan alueen työpaikkojen jakautuminen toimialoittain vuoden 2011 alussa. 7 Parikkalan keskustaajamassa Kangaskylässä sijaitsee vuonna 2004 perusparannettu 8,5 MW:n suuruinen kiinteä lämpökeskus sekä siirrettävät lämpökeskukset vanhainkodilla ja paloaseman pihassa. Lämmitysenergiasta noin 90 % tuotetaan hakkeella ja loput raskaalla polttoöljyllä. Akonpohjan ja Niukkalan taajamissa sijaitsevat omat aluelämpölaitokset, joissa pääpolttoaineena on hake ja varalla kevyt polttoöljy. Niukkalan lämpölaitos ajetaan alas lähitulevaisuudessa, koska hakekattilan teho on liian suuri. Lämmitystarvetta on enää paloasemalla, jonne asennetaan vuoden 2013 aikana öljylämmityksen rinnalle ilmavesilämpöpumppu. Kaukolämpöverkostoa on yhteensä noin 7 km ja siihen on liittynyt noin 80 kuluttajaa. 8 Parikkalan keskustaajaman lämpölaitoksen osalta tehdään parhaillaan kehittämissuunnitelmaa, koska laitoksen varajärjestelmä eli raskaspolttoöljykattila alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä. Lisäksi lämpölaitoksen huipputehontarve on kasvanut viime vuosina. Lähitulevaisuudessa on myös tiedossa suuria uudisrakennuksia, joiden liittäminen osaksi lämpöverkkoa on erittäin perusteltua. Parikkalan kunta omistaa metsää hehtaaria. 9 Parikkalan kunnan alueella on metsää kaikkiaan hehtaaria 10 7 Tilastokeskus. Kuntien avainluvut. Parikkala. Saatavilla Vierailtu Parikkalan kunta. Tekninen toimi. Lämpölaitos. Saatavilla Vierailtu Marjatta Laukkanen, Parikkalan kunnan hallintojohtaja. Suullinen tiedonanto Seppo Repo, Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Suullinen tiedonanto

16 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Parikkala liittyi joulukuussa 2011 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on ollut mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Hankkeen tavoitteisiin kuuluvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnan alueella 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöön otolla. Parikkalan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puuja jätepolttoaineet sekä biokaasu. Parikkalan kunnassa ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Parikkalan kunta on teettänyt vuonna 2012 energiakatselmuksia Kirjolan koulussa, Kiipolan koulussa, Liikuntahallissa sekä Vanhainkoti Käskynkässä. Lisäksi kunta tulee teettämään vuonna 2013 energiakatselmoinnit Parikkalan terveyskeskuksessa, Saaren palvelukeskuksessa, Saaren koulussa ja Uukuniemen palvelutalolla. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Parikkalan kunta lähti mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-hankkeeseen vuonna HINKUhankkeessa on selvitetty Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen lähtötilanne. Vertailuvuotena hankkeessa toimii vuosi HINKU-hankkeen tavoitteena on vähentää koko kunnan alueella muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa 7 on esitetty Parikkalan kunnan alueella vuonna 2007 muodostuneet kasvihuonekaasupäästöt, joiden kokonaismäärä oli tonnia sekä vuoden 2011 tilanne, johon mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennettyä 12 %. Tämä vastaa noin kg asukasta kohden vuodessa. Kuva 7. Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus ja jakautuminen vuosina 2007 ja

17 17 Parikkalassa merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on maatalous, kun tarkastellaan kasvihuonekaasupäästötasetta tuotannollisesta näkökulmasta, kuten kuvassa 7. Parikkalan alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu KASVENER-mallilla, joka on tuotantoperusteinen laskentamalli. Mikäli asiaa tarkasteltaisiin kulutuksen näkökulmasta, vähentyisi maatalouden aiheuttamat päästöt, mutta vastaavasti kulutushyödykkeiden osalta päästöt kasvaisivat. Parikkalan kunnan alueella tuotetaan vuosittain litraa maitoa, joka vastaa parikkalalaisten ja lahtelaisten vuotuista maidon kulutusta. Liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa muodostuu valtatie kuuden läpikulkuliikenteestä. Kasvihuonekaasupäästöt tulee HINKU-kunnissa laskea vähintään kerran valtuustokaudessa. Parikkalan kunta on tilannut vuosittain kasvihuonekaasupäästöraportin CO 2 -raportin muodossa. CO 2 - raportti ei huomioi laskennassaan teollisuuden aiheuttamia päästöjä, mutta mm. sähkön- ja lämmönkulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta raporteista saa hyvän käsityksen vuotuisesta tasosta. Kuvassa 8 on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri sektoreille (ei teollisuus) vuonna Vuonna 2010 Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä muodostui tonnia ilman teollisuutta. CO 2 -raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa mm. sähkön ja kaukolämmön osalta, mutta tieliikenteen, maatalouden, jätehuollon ja erillislämmityksen osalta laskenta perustuu tuotannolliseen laskentatapaan % Jätehuolto 31 % Maatalous 40 % Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Kaukolämpö Maalämpö 7 % Erillislämmitys 0 % 2 % 8 % 11 % Tieliikenne Kuva 8. Parikkalan kunnan alueella muodostui kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan tonnia vuonna Laskelmaan ei sisälly teollisuuden päästöjä. Mukaillen CO 2 -raporttia HINKU-foorumi. Parikkalan infokortti. Saatavilla: Vierailtu: CO 2 -raportti. Parikkalan kasvihuonekaasupäästöt

18 18 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutetuksi lämmönkulutukseksi on arvioitu 200 kwh/m 2, joka on osoittautunut aikaisempiin selvityksiin nähden, hyvin onnistuneeksi arvioksi. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista. Polttoaineiden ja sähköntuotannon ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja, Motivan ohjeistusta ja CO 2 -raporttia. Parikkalan kaukolämmön päästökerroin on laskettu aiemmin. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 3. Lämpökattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. Taulukko 3. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet Ominaispäästökertoimia Kaukolämpö (keskustaajama) 74 t CO 2 -e/gwh Kaukolämpö (Akonpohja) 106 t CO 2 -e/gwh Kulutussähkö 198 t CO 2 -e/gwh Lämmityssähkö 400 t CO 2 -e/gwh Raskas polttoöljy 284 t CO 2 /GWh Kevyt polttoöljy 261 t CO 2 /GWh Puupolttoaineet 0 t CO 2 /GWh 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähköntuotanto Parikkalan kunnan alueella Parikkalan kunnan alueella ei ole sähköntuotantoa Sähkönkulutus Parikkalan kunnan alueella Parikkalan kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen tasolla GWh. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri sektoreille vuosina on esitetty taulukossa 4. Energiateollisuus ry:n kuntakohtaisissa tilastoissa sähkönkulutus on jaoteltu asumiseen ja maatalouteen, palveluihin ja rakentamiseen sekä teollisuuteen. Suurin osa asumiseen ja maatalouteen liittyvästä sähkönkulutuksesta kohdistuu rakennusten lämmitykseen. Taulukko 4. Parikkalan kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus vuosina Sähkönkulutus (GWh) Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Yhteensä

19 19 Sähkönkulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Parikkalassa oli mökkiä. Muita asuinrakennuksia Parikkalassa on noin Mökkien sähkön ja lämmön kulutus muodostavat suhteellisen merkittävän osan kunnan alueen energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty taulukossa 5. Uunia, takkaa tai kaminaa hyödynnetään kesämökkien lämmityksessä yli 90 % joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 14 Taulukko 5. Kesämökkien lämmitystapa kesämökkibarometrin 2009 mukaan. 14 Osuus Lämmitystapa kesämökeistä Takka, kamiina, uuni 91 % Suora sähkölämmitys 55 % Irrallinen lämmityslaite 17 % Lämpöpumppu 5 % Vesi- tai ilmakeskuslämmitys 1 % Muu lämmitystapa 0,5 % Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat lämmitysenergiaa huomattavasti enemmän kuin kesäkäytössä olevat mökit. Yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioriskiä. Peruslämmöllä pidetään nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 14 Sähköistetyn peruslämmöllä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin kwh vuodessa. Lämmityksen osuus kulutuksesta on noin kwh eli 97 %. Muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh eli 3 %. 15 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin kwh, joka on vain 15,5 % sähkölämmitteisen peruslämmöllä olevan mökin kulutuksesta. Parikkalan alueella on 1814 mökkiä, joista peruslämmöllä on 484 mökkiä ja ilman peruslämpöä mökkiä. Peruslämpöisten mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämmönkulutus on 3,8 GWh ja ilman peruslämpöä olevien mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämpöenergiankulutus on 1,6 GWh. Yhteensä kesämökeillä kuluu lämpöenergiaa 5,4 GWh vuodessa. Lämpöenergian kulutuksen jakautuminen eri lämmönlähteille on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Parikkalan kunnan alueen kesämökkien lämpöenergian kulutus. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on huomioitu pumppujen kuluttama sähkö (lämpökerroin 3). Sähkölämmitteisten mökkien osalta on lämmityksessä arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Perus- Ei perus- Lämpöenergian lämmössä lämmössä Yhteensä kulutus (GWh) Suora sähkö ,05 Lämpöpumppu ,11 Erillinen lämmityslaite ,35 Puulämmitys ,89 Yhteensä ,40 Muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön kuluu sähköä 260 kwh vuodessa %:lla kesämökeistä on sähköt, joka Parikkalan tapauksessa tarkoittaa kesämök-

20 20 kiä. Näiden kesämökkien vuotuiseksi muuksi kuin lämmitykseen tarvittavan sähkön kulutukseksi saadaan näin ollen 0,43 GWh. Vuotuinen yhteenlaskettu sähkönkulutus Parikkalan alueen kesämökeillä on näin ollen 4,6 GWh. Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastossa on rakennukset luokiteltu niiden päälämmönlähteiden mukaan. Yleensä omakotitaloissa ja usein myös rivitaloasunnoissa on puulämmitteinen takka, uuni tai kamiina sähkölämmityksen rinnalla, joten sähkölämmitteisten erillisten pientalojen sähkölämmitteisistä kerrosneliöistä siirrettiin 20 % puulämmitykseen ja vastaavasti rivi- ja ketjutalojen osalta 10 %. 16 Kiinteistöjen lämpöenergian ominaiskulutukseksi arvioitiin 200 kwh/rm 2. Näin ollen saatiin laskettua Parikkalan kunnan alueen kiinteistökannan lämmityssähkön tarve. Lämmityssähkön tarve kunnan alueen kiinteistöillä on yhteensä 29,6 GWh/a. Tästä erillisten pientalojen osuus on 58 %, rivi- ja ketjutalojen 7 %, kerrostalojen 1 %, kesämökkien 14 %, teollisuusrakennusten 5 % ja muiden rakennusten 15 %. Jakauma on esitelty alla olevassa kuvassa % Erilliset pientalot (17,18 GWh/a) Rivi- ja ketjutalot (2,07 GWh/a) 15 % Asuinkerrostalot (0,30 GWh/a) 1 % 5 % 7 % 58 % Teollisuusrakennukset (1,48 GWh/a) Muut rakennukset (4,44 GWh/a) Kesämökit (4,16 GWh/a) Kuva 9. Parikkalan alueen kiinteistöjen lämmityssähkön tarve. 13 Energiateollisuus ry. Kunnat sähkönkäytön suuruuden mukaan. Saatavilla: Vierailtu Nieminen. Kesämökkibarometri Saatavilla: 15 Sahari ja Perrels Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset Tilastokeskus. Px-Web tietokannat. Asuminen/Rakennukset ja kesämökit. Saatavilla Vierailtu:

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Lämpöyrittäjäpäivät Savonlinnassa

Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Lämpöyrittäjäpäivät Savonlinnassa Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Lämpöyrittäjäpäivät Savonlinnassa 18.4.2016 Anniina Kontiokorpi, Projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Faktoja Pohjois-Karjalasta 164

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot