KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5."

Transkriptio

1 KUNTAKATSELMUS 1

2 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys:

3 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa 3 Toteutusohje Laajennettu mallisisällysluettelo Malliraportti 3

4 4

5 Osa 1 Toteutusohje Soveltamisala Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitus - Kuntakatselmus - on tarkoitettu kuntien energiankäytön, erityisesti polttoaineiden käytön, nykytilan ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen energiantuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Malli soveltuu myös muiden maantieteellisten kokonaisuuksien, kuten naapurikuntien, kesken yhteistyössä toteutettavaksi. Kuntakatselmuksen toteutus Kuntakatselmuksen käynnistäminen ja toteutuksen päävaiheet: Päätös kuntakatselmuksen tekemisestä Katselmussuunnitelman laatiminen Päätös aikataulusta, resursseista ja toteuttajasta Rahoituksen järjestäminen Hakemus TE-keskukselle Selvitykset ja analyysit Raportointi ja maksatus Raportti TE-keskukselle Uusiutuvien käytön lisäämistoimenpiteiden toteutus Uusiutuvien käytön kehittymisen seuranta KATSELMUS SÄÄNNÖLLISESTI ESIM. 5 VUODEN VÄLEIN 5

6 Tehtävien ja niiden laajuuden yleinen määrittely Kuntakatselmuksen tavoitteena on selvittää katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistöjen lämmityksen energiataseet, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat sekä löytää kohteita, joissa uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti korvata uusiutumattomien energialähteiden käyttöä. Katselmusalueena on yleensä kunta, mutta varsinkin uusiutuvien energialähteiden saatavuuden ja niillä tuotettavan energian arvioinnissa aluetta voidaan laajentaa, kunhan se esitetään raportissa. Tämän ohjeen on tarkoitus soveltua erikokoisten kuntien analysointiin. Tavoitteena ei ole mennä syvälle yksityiskohtiin vaan selvittää katselmusalueen nykytila, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat ja selvittää kehittämistoimenpiteet, joilla uusiutuvien energialähteiden käyttöä voitaisiin lisätä. Tarkasteluissa käytetään jaottelua sähköntuotanto, lämmöntuotanto ja kiinteistöjen lämmitys. Aluksi määritellään katselmusalueen energiatase ja lopputuloksena esitetään kehittämistoimenpiteet sekä niiden vaikutus uusiutuvien käytön lisääntymiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentymiseen. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia arvioidaan sekä käyttökohteiden että tarjonnan kannalta. Mallissa otetaan huomioon myös tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Katselmusraportti koostuu seitsemästä pääkappaleesta: 1. Yhteenveto Katselmusalueen (kunnan) lyhyt esittely sekä yhteenveto kuntakatselmuksen keskeisistä tuloksista taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1: Käytetyt energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen Taulukko 2: Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin 2. Kohteen perustiedot Katselmoitavan alueen ja sen ominaispiirteiden esittely. 3. Energiantuotannon ja käytön nykytila Alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilan sekä energiataseen esittely. 4. Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Alueen uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien arviointi sekä vertaaminen uusiutuvien energialähteiden nykykäyttöön alueella. 5. Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksien analysointi Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi sektoreittain. 6

7 6. Jatkotoimenpide-ehdotukset Katselmuksessa esille tulleiden lisäämismahdollisuuksien tarkempi läpikäynti, toteuttamiskelpoisuuden arviointi sekä toimenpidekohtaiset vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Esitykset tarkemmiksi selvityksiksi ja muiksi jatkotoimenpiteiksi. 7. Uusiutuvien energialähteiden käytön seuranta Esitys toimenpiteiksi ja menettelytavoiksi uusiutuvien energialähteiden käytön kehittymisen seuraamiseksi. Kuntakatselmuksen tiedonkeruu Merkittävä osa kuntakatselmuksen työmäärästä on olemassa olevan tiedon kokoamista. Katselmuksen vaatima tiedonkeruu toteutetaan pääasiassa yhteistyössä kunnan kanssa. Työn toteutuksessa voidaan hyödyntää katselmusalueelle aiemmin tehtyjä selvityksiä. Käytettävien tietojen tulee olla valittuun tarkasteluvuoteen nähden ajantasaisia. Katselmuksessa käytettäviä tietolähteitä voivat olla esim. Tilastokeskus, ympäristökeskusten Vahti tietojärjestelmä, Motiva Oy, alueelliset energiatoimistot, kaukolämpöyhtiöt, alueelliset metsäkeskukset ja alueen yritykset. 7

8 Osa 2 Laajennettu mallisisällysluettelo 8

9 Sisältö 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistoimenpiteistä Katselmuskunta Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämismahdollisuudet 13 2 Kohteen perustiedot 15 3 Energiantuotannon ja käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja kulutus Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkönkulutus Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Kiinteistöjen lämmitys Energiatase 19 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Puupolttoaineet Jätepolttoaineet Biokaasu Tuulienergia Aurinkoenergia Vesivoima Muut Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista 22 5 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys 24 9

10 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa oleva kohteet Muiden omistuksessa olevat kohteet Yhteistyössä toteutettavissa olevat kohteet Jatkoselvitykset ja tutkimukset 27 7 Uusiutuvien energialäheiden käytön seuranta 29 10

11 Termien selitykset Seuraavassa on esitetty tässä ohjeessa käytettyjä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Aluelämmitys Biokaasu Energialähde Energiatase Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biokemiallisen reaktion tuloksena biomassasta syntyvä, pääasiassa metaania sisältävä kaasuseos, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmitys Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Lämpökeskus Lämpöyrittäjä Metsähake Peltobiomassat Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa lämpökeskuksen polttoaineen hankinnasta sekä laitoksen hoidosta ja saa korvauksen lämmön ostajalle myydyn energiamäärän mukaan. Ainespuun korjuussa uudistushakkuissa tai nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta tehty hake. Peltobiomassat ovat pelloilla tai soilla kasvatettavia energiakasveja tai energiametsää sekä viljakasvien osia, joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa joko kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa. 11

12 12

13 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteista Kappaleessa esitellään lyhyesti katselmoitava kohde ja kootaan yhteen analyysin keskeiset tulokset. 1.1 Katselmuskunta Lyhyt kuvaus kunnasta, sen koosta ja tuotantorakenteesta. Esitellään lyhyesti kunnan energiatase ja kuntakatselmuksen kannalta keskeisiä tietoja. 1.2 Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Yhteenveto kunnan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista sekä esitetyistä jatkotoimenpide-ehdotuksista. Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Taulukko1 Käytetyt energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/vuosi % GWh/vuosi % CO 2 muutos Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat Yhteensä uusiutumattomat - Puu Jätteet Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat Uusiutuvat yhteensä - Kaikki yhteensä Sähkön tuonti (+)/vienti(-) Taulukossa 2 esitetään yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista. 13

14 Taulukko 2 Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä EHDOTETTU TOIMENPIDE HANKKEEN TALOUDELLISET TIEDOT KORVATTAVA ENERGIALÄHDE UUSIUTUVIEN KÄYTÖN LISÄYS HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖN VÄHENEMÄ Investointi- Takaisinkustannus Säästöt maksuaika Nro /vuosi vuotta GWh/vuosi tonnia/vuosi RAPORTIN KOHTA YHTEENSÄ

15 2 Kohteen perustiedot Kappaleessa kuvataan katselmuksen kohteena oleva kunta tai muu alue sekä käytetyt maantieteelliset ja muut rajaukset ja kunnasta tarkastelun kannalta riittävät tiedot, joita voivat mm. olla: alueen kartta taajamarakenteen kuvaus (taajamien sijoittuminen) kaavoitustilanne asukasmäärä ja sen jakautuminen taajama- ja haja-asutusalueiden kesken metsämaan pinta-ala ja omistusosuudet alueen elinkeinorakenteen kuvaus ja merkittävimmät teollisuuslaitokset uudisrakentaminen alueella (uudisrakennusten lukumäärä ja rakennustilavuus) kunnan omistukset alueen energiantuotannossa energiankäytön tehostamistoimenpiteet, voimassa olevat sitoumukset energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tiedot alueella tehdyistä energiakatselmuksista kasvihuonekaasupäästöjen tase (mikäli sellainen on olemassa) muut mahdolliset, katselmuksen tuloksiin oleellisesti vaikuttavat tiedot 15

16 16

17 3 Energiantuotannon ja käytön nykytila Luvussa annetaan kokonaiskuva katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilasta ja esitetään alueen sähkö- ja lämpöenergian taseet. Esitettävät tiedot perustuvat katselmoitavalta kunnalta ja julkisista lähteistä saataviin sekä yksityisten tahojen vapaaehtoisesti ilmoittamiin tietoihin. 3.1 Lähtötiedot Kappaleessa kuvataan kuntakatselmuksessa käytettyjä lähtötietoja ja niiden hankintaan käytettyjä menetelmiä esim. seuraavasti: valittu tarkasteluvuosi ja sen erityispiirteet kunnalta saadut tiedot julkisista lähteistä saadut tiedot yksityisiltä tahoilta saadut tiedot tarkastelun pohjana olevat aiemmat selvitykset ja analyysit 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä ja käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus Sähkön erillistuotanto Kappaleessa kuvataan sähkön erillistuotantolaitokset alueella (lauhde-, vesi- ja tuulivoimalaitokset). Kuvataan laitoskohtaisesti tekniikka, käytetyt energialähteet (polttoaineenergiat), tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään voimalaitosten hyötysuhteet riittävällä tasolla. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon yhteydessä tapahtuva lauhdesähkön tuotanto voidaan sisällyttää yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kohtaan. Katselmuksen kohteena olevan alueen ulkopuolella sijaitsevat, alueen energiataseeseen vaikuttavat, uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät energiantuotannon tekijät voidaan ottaa tässä kohtaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Kappaleessa kuvataan sähkön- ja lämmöntuotannon voimalaitokset (kaukolämpövoimalaitokset ja teollisuuden prosessilämpöä tuottavat voimalaitokset). Kuvataan laitoskohtaisesti tekniikka, käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat). Kappaleessa voidaan kuvata tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään voimalaitosten hyötysuhteet. 17

18 3.2.3 Sähkönkulutus Kappaleessa esitetään alueen sähkönkulutus jaoteltuna käyttäjäryhmittäin esim. teollisuus ja muut kuluttajat, kunnan oma kulutus mahdollisuuksien mukaan eriteltynä. Voidaan esittää alueen merkittävimmät sähkönkuluttajat. 3.3 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Kappaleessa kuvataan katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen kauko- /aluelämpöjärjestelmän nykytila, esitetään kaukolämmitettävä alue karttapohjalla, kuvataan kaukolämmityksen historia lyhyesti, lämmönhankinta kaukolämpöverkostoon, perustiedot kattiloista, kaukolämmöntuotannon polttoaineet, lämpölaitosten hyötysuhteet ja kaukolämmityksen laajentamismahdollisuuksien huomioonottaminen kaavoituksessa. Lisäksi voidaan esitellä suunnitteilla tai tavoitteena oleva kaukolämmön laajentaminen suurimpine kaukolämmönkuluttajineen Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kappaleessa kuvataan teollisuuden tarpeita palvelevat lämpökeskukset, perustiedot kattiloista, käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat) sekä tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään laitosten hyötysuhteet. Voimalaitoksissa sähköntuotannon yhteydessä tapahtuvaa teollisuuden prosessilämmön tuotantoa ei kuvata tässä kohdassa, jos se on kuvattu edellisissä kohdissa Lämpöyrittäjyyskohteet Kuvataan kunnan alueella toimivat lämpöyrittäjien hoitamat lämpökeskukset ja esitetään niistä perustiedot, joita voivat olla mm. lämpöyrittäjän ja lämpökeskuksen nimi, sijainti, teho ja polttoaineet, polttoaineiden kulutukset, toiminnan käynnistymisvuosi ja sopimuksen voimassaoloaika. 3.4 Kiinteistöjen lämmitys Kappaleessa esitetään alueen rakennuskannan lämmityksen jakautuminen eri lämmitysmuotojen kesken. Tarkastelussa voidaan esittää kiinteistömassojen jakautuminen asuinkiinteistöihin (pientalot, rivi- ja kerrostalot), julkisiin ja teollisuusrakennuksiin. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteiden yhteenvetotiedot esitetään taulukossa käyttäen taulukon 3 mukaista esittämistapaa. 18

19 Taulukko 3 Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet. Lämmönkäyttö Polttoaine-energia [GWh/vuosi] [GWh/vuosi] % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä 100 % Kaukolämmön ja sähkön käytön polttoaine-energiana voidaan käyttää arvioitua lämmönkäyttöä. Öljylle ja puulle arvioidaan polttoaine-energia lämmitystavalle tyypillisen hyötysuhteen mukaan. Muille energialähteille arvioidaan polttoaine-energia, mikäli se on lämmitystavan luonteen puolesta mahdollista arvioida. 3.5 Energiatase Kappaleessa esitetään tarkastelualueen energiatase jaoteltuna sähköntuotantoon, lämmöntuotantoon ja kiinteistöjen lämmitykseen käyttäen kohtien jaottelua. Tarvittaessa esityksen selkeyden kannalta voidaan esittää myös laitos- tai tuotantotapakohtaiset tiedot. Esitystapa voi olla esimerkiksi alla esitetyn mukainen. Esityksen tavoitteena on antaa yksinkertainen kokonaiskuva alueen energiataseesta ja käytetyistä polttoainelähteistä. Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh sähköä Polttoaine 3 GWh Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Polttoaine 1 GWh GWh sähköä Polttoaine 2 GWh Polttoaine 3 GWh GWh lämpöä Sähkötase: + alueen sähkönkulutus - alueen sähköntuotanto = sähkön nettotuonti 19

20 Lämmöntuotanto Kauko-/aluelämpö Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh lämpöä Polttoaine 3 GWh Teollisuuden erillislämmöntuotanto Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh sähköä Polttoaine 3 GWh Kiinteistöjen lämmitys Esitetään kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energioina. Esitykseen voidaan käyttää kuvan 1 mukaista esittämistapaa. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet, GWh/v Kaukolämpö 0 50 Öljy Sähkö Puu Muut uusiutuvat 10 Muut fossiiliset 10 Kuva 1 Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet. 20

21 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Kappaleessa arvioidaan katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen uusiutuvien polttoaineiden tuotantomahdollisuuksia sekä tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia ja verrataan arvioituja mahdollisuuksia tarkasteluvuoden toteutuneisiin määriin. Raportissa esitetään arvioinnin perusteet sekä siinä käytetyt tietolähteet ja menetelmät. 4.1 Puupolttoaineet Kappaleessa selvitetään mm. teollisuuden sivutuotteiden määrät katselmusalueella ja arvioidaan metsäpolttoaineen tuotantomahdollisuudet siellä. Teollisuuden polttokelpoisten sivutuotteiden määrät selvitetään merkittävimmistä teollisuuskohteista. Arvioidaan metsähakkeen teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali. 4.2 Jätepolttoaineet Arvioidaan kiinteän jätteen hyödyntämispotentiaali energiana katselmusalueella. 4.3 Biokaasu Arvioidaan biokaasun käytön teknis-taloudelliset mahdollisuudet energiantuotannossa. Biokaasun mahdollisia lähteitä ovat: Kaatopaikat (kaatopaikkakaasu) Jätteiden käsittely (kiinteät yhdyskuntajätteet, biojätteet) Jätevesien puhdistus Maatalous ja siihen rinnastettava toiminta 4.4 Tuulienergia Esitetään arvio katselmuksen kohteena olevan alueen tuuliolosuhteista ja mahdollisuuksista tuulienergian hyödyntämiseen. Energiapotentiaalin arvioimisessa voidaan hyödyntää mahdollisesti aiemmin alueelle teetettyjä tuulivoimaselvityksiä. 4.5 Aurinkoenergia Arvioidaan mahdollisuuksia aurinkolämmön ja sähkön tuottamiseen katselmusalueella. Aurinkoenergiapotentiaalin arvioimisessa voidaan hyödyntää alueelle aiemmin mahdollisesti teetettyjä selvityksiä. 21

22 4.6 Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle. 4.7 Muut Muiden energialähteiden kohdalla voidaan arvioida mm. lämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuuksia sekä peltobiomassojen tuotantomahdollisuuksia katselmusalueella. 4.8 Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista Kappaleessa esitetään yhteenveto katselmusalueen uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista. Arvioinnin tulokset voidaan esittää esim. taulukon 4 mukaisesti. Taulukko 4 Uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja arvioidut lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksen kohteena olevalla alueella. Käyttö vuonna 2 [GWh/vuosi] Arvioidut käytön lisäämismahdollisuudet [GWh/vuosi] Käyttö suhteessa arvioituihin mahdollisuuksiin Puupolttoaineet - teollisuuden sivutuotteet - metsähake - muut puupolttoaineet Jätepolttoaineet Biokaasu Tuulisähkö Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Muut Yhteensä - 22

23 5 Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksien analysointi Kappaleessa analysoidaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia eri sektoreilla (sähköntuotanto, lämmöntuotanto ja kiinteistöjen lämmitys). Analyysin tavoitteena on löytää uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisia lisäämiskohteita raportin kohdassa 6 tai erikseen tehtävää tarkempaa tarkastelua varten. Analyysissä pyritään löytämään uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia ja kohteita seuraavien kriteereiden perusteella: Taloudellinen kannattavuus - teknis-taloudellisesti toteutettavissa nykyisellä kaupallisella teknologialla viiden vuoden kuluessa - investoinnin kohtuullinen takaisinmaksuaika toteuttajataholle (esim. alle 10 vuotta) Hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus Muut myönteiset ympäristövaikutukset Myönteinen vaikutus energiansäästöön 5.1 Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata uusiutumattomia polttoaineita lauhdesähkön tuotannossa uusiutuvilla tai vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla polttoaineilla tai rakentaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa uutta sähkön erillistuotantokapasiteettia Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettäviä uusiutumattomia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla sekä mahdollisuuksia rakentaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteettia. 5.2 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata alue-/kaukolämmöntuotannossa käytettäviä uusiutumattomia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla. Mikäli tarkasteltavalla alueella ei ole kaukolämpötoimintaa, arvioidaan toiminnan käynnistämismahdollisuuksia. Alueilla, joilla on kaukolämpötoimintaa, arvioidaan ja kuvaillaan sen verkoston laajentamismahdollisuuksia. Tässä kohdassa voidaan analysoida mahdollisuuksia liittää uusia asuin- ja teollisuusalueita ja muita kiinteistöjä kaukolämpöverkostoon. Esitetään luettelo mahdollisista kaukolämpöön liitettävistä kiinteistöistä ja niiden lämmöntarpeista. 23

24 5.2.2 Teollisuuden erillislämmöntuotanto Arvioidaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia teollisuuden erillislämmöntuotannossa. 5.3 Kiinteistöjen lämmitys Arvioidaan mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä. Kunnan omistamista kiinteistöistä pyritään esittämään selvityksen kannalta oleellisia tietoja, kuten esim. luettelo kunnan hallinnoimista öljylämmitteisistä kiinteistöistä perustietoineen: kiinteistön rakennustilavuus, öljykattilan ikä, kunto, arvioitu uusimisajankohta ja toteutunut öljynkulutus. Energiankulutukseltaan merkittävistä erillislämmitettävistä kohteista tulisi esittää tarkempia tietoja. Esitetään luettelo lämpöyrittäjyystoimintaan soveltuvista kiinteistöistä, joita ei ole arvioitu liitettävän kauko- tai aluelämpöverkostoon. Arvioidaan lämpöpumppujen käytön lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä. 24

25 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset Tässä luvussa esitetään analyysissä esille tulleiden uusiutuvien energialähteiden kiinnostavien lisäämiskohteiden ja -mahdollisuuksien tarkempi tarkastelu, jossa selvitetään kohteittain arvioitu taloudellinen kannattavuus, toimenpiteen vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön alueella ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Mikäli tarkasteltava kohde on jonkun muun osapuolen kuin katselmuksen tilaajan hallussa, kohteen omistajalta on saatava suostumus tarkastelun laatimiseen katselmuksen yhteydessä. Tarkastelu jaetaan kunnan omistamiin kohteisiin muiden omistamiin kohteisiin yhteistyössä kunnan ja muiden toimijoiden kesken toteutettaviin kohteisiin Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet määritetään laskemalla yhteen esitettyjen yksittäisten toimenpiteiden vaikutukset. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet esitetään yhteenvetona luvun 1 taulukoissa 1 ja 2. Taulukossa 1 ei oteta huomioon tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaa energiankulutuksen kasvua. Arviointiperusteet Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolla on tyypillisesti monialaisia vaikutuksia. Tarkastelussa määritetään ainakin alustavasti toimenpiteiden taloudellinen kannattavuus. Tätä varten esitetään arvio vaadittavista investoinneista ja muista toimenpiteistä sekä niiden tuottamista suorista taloudellisista hyödyistä. Investointien kannattavuudesta laaditaan laskelma. Taloudellisen kannattavuuden kriteerinä käytetään alle 10 vuoden korotonta takaisinmaksuaikaa. Mikäli esitettävistä toimenpiteistä on investointipäätökset olemassa, taloudellista tarkastelua ei tarvitse esittää. Katselmuksessa löytyvien mahdollisten lisäämiskohteiden tarkastelun laajuus tulee suhteuttaa tarkasteluun käytettävissä oleviin resursseihin. Tässä kohdassa voidaan myös hyödyntää aiemmin tehtyjä selvityksiä. Tarkasteltavien teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla ja toimiviksi havaittuja (ts. on olemassa referenssikohteita). Investoinnin suuruusluokka tulee selvittää alustavalla esisuunnitelmatasolla, esim. arvioimalla konsultin kokemusten mukaan vastaavien kohteiden ominaisinvestointikustannukset tai hankkimalla päälaitteiden hintatiedot laitevalmistajilta. Biopolttoaineen hintaa ja saatavuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti. Biopolttoaineen mahdollinen tuonti alueelle tulee ottaa huomioon. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä yritysten ja kuntien uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja tehostamiseen haettavissa oleva rahoitustuki voi parantaa investoinnin kannattavuutta. Energiainvestointeihin myönnettävä tuki on harkinnanvaraista valtionapua ja sen myöntäminen käsitellään aina tapauskohtaisesti. Tuen suuruuteen vaikuttaa mm. investoinnin teknologinen taso sekä investoinnin suuruus ja kannattavuus. Julkisen rahoitustuen mahdollisuus otetaan vaihtoehtona huomioon. Tukea koskevaa tietoa voi hankkia alueen TE-keskuksen yritysosastolta tai kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolta. 25

26 Esitettävillä toimenpiteillä tulee olla myönteisiä ympäristövaikutuksia ja niiden tulee lisätä kokonaisuutena, vähintään kunnan alueen laajuisesti tarkasteltuna, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tarkastelussa tulee esittää ehdotetun toimenpiteen vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin alueella. Mikäli toimenpide kasvattaa alueella tapahtuvaa sähköntuotantoa, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan verrata Suomessa tuotetun sähkön keskimääräiseen ominaispäästöön tai muuten osoittaa, että toimenpiteellä on hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1999 laatimassa KASVENER-laskentamallissa Suomen sähköntuotannon keskimääräiseksi hiilidioksidin ominaispäästöksi on arvioitu 218 g/kwh. 6.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa todetut toimenpiteet, joilla kunta voi itse toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteillä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 6.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet toimenpiteet, joilla muu taho kuin kunta voi toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteellä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 6.3 Yhteistyössä toteutettavat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet kohteet, joissa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen toteuttaminen vaatii kunnan ja muiden organisaatioiden välistä yhteistyötä. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteellä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 26

27 6.4 Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Tässä kohdassa esitetään kuntakatselmuksessa havaitut asiat, jotka vaativat lisäselvitysten tekemistä tai joissa ehdotetaan muita jatkotoimia. Tällaisia asioita ovat mm. analyysissä esille tulleet mahdolliset toimenpiteet, joiden taloudellisen kannattavuuden riittävä selvittäminen ei ole ollut mahdollista katselmuksen yhteydessä, tai käytettävissä ei ole ollut aiemmin tehtyjä riittävän tarkkoja selvityksiä. Ehdotetut jatkoselvitykset esitetään kukin omana alaotsikkonaan. Ehdotetuista jatkoselvityksistä laaditaan toimenpidekohtaiset kustannusarviot ja toimenpiteet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Tässä kohdassa voidaan myös esittää kunnan toimenpiteitä, joilla voidaan edistää uusiutuvien käytön lisäämistä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esim. henkilöstön koulutus, uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton huomioonottaminen kunnan kaavoituksessa ja yritysten ympäristölupa-asioissa. 27

28 28

29 7 Uusiutuvien energialähteiden käytön seuranta Tässä luvussa laaditaan esitys toimenpiteiksi ja toimintatavoiksi, joilla kuntakatselmuksessa määritettyjen lisäämismahdollisuuksien toteutumista voidaan seurata säännöllisesti kunnan hallinnossa ja päivittää selvitys säännöllisesti. 29

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 30.9.2014 Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Vesa Vihanninjoki Suomen ympäristökeskus SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot