KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5."

Transkriptio

1 KUNTAKATSELMUS 1

2 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys:

3 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa 3 Toteutusohje Laajennettu mallisisällysluettelo Malliraportti 3

4 4

5 Osa 1 Toteutusohje Soveltamisala Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitus - Kuntakatselmus - on tarkoitettu kuntien energiankäytön, erityisesti polttoaineiden käytön, nykytilan ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen energiantuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Malli soveltuu myös muiden maantieteellisten kokonaisuuksien, kuten naapurikuntien, kesken yhteistyössä toteutettavaksi. Kuntakatselmuksen toteutus Kuntakatselmuksen käynnistäminen ja toteutuksen päävaiheet: Päätös kuntakatselmuksen tekemisestä Katselmussuunnitelman laatiminen Päätös aikataulusta, resursseista ja toteuttajasta Rahoituksen järjestäminen Hakemus TE-keskukselle Selvitykset ja analyysit Raportointi ja maksatus Raportti TE-keskukselle Uusiutuvien käytön lisäämistoimenpiteiden toteutus Uusiutuvien käytön kehittymisen seuranta KATSELMUS SÄÄNNÖLLISESTI ESIM. 5 VUODEN VÄLEIN 5

6 Tehtävien ja niiden laajuuden yleinen määrittely Kuntakatselmuksen tavoitteena on selvittää katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistöjen lämmityksen energiataseet, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat sekä löytää kohteita, joissa uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti korvata uusiutumattomien energialähteiden käyttöä. Katselmusalueena on yleensä kunta, mutta varsinkin uusiutuvien energialähteiden saatavuuden ja niillä tuotettavan energian arvioinnissa aluetta voidaan laajentaa, kunhan se esitetään raportissa. Tämän ohjeen on tarkoitus soveltua erikokoisten kuntien analysointiin. Tavoitteena ei ole mennä syvälle yksityiskohtiin vaan selvittää katselmusalueen nykytila, arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat ja selvittää kehittämistoimenpiteet, joilla uusiutuvien energialähteiden käyttöä voitaisiin lisätä. Tarkasteluissa käytetään jaottelua sähköntuotanto, lämmöntuotanto ja kiinteistöjen lämmitys. Aluksi määritellään katselmusalueen energiatase ja lopputuloksena esitetään kehittämistoimenpiteet sekä niiden vaikutus uusiutuvien käytön lisääntymiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentymiseen. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia arvioidaan sekä käyttökohteiden että tarjonnan kannalta. Mallissa otetaan huomioon myös tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Katselmusraportti koostuu seitsemästä pääkappaleesta: 1. Yhteenveto Katselmusalueen (kunnan) lyhyt esittely sekä yhteenveto kuntakatselmuksen keskeisistä tuloksista taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1: Käytetyt energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen Taulukko 2: Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin 2. Kohteen perustiedot Katselmoitavan alueen ja sen ominaispiirteiden esittely. 3. Energiantuotannon ja käytön nykytila Alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilan sekä energiataseen esittely. 4. Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Alueen uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien arviointi sekä vertaaminen uusiutuvien energialähteiden nykykäyttöön alueella. 5. Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksien analysointi Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi sektoreittain. 6

7 6. Jatkotoimenpide-ehdotukset Katselmuksessa esille tulleiden lisäämismahdollisuuksien tarkempi läpikäynti, toteuttamiskelpoisuuden arviointi sekä toimenpidekohtaiset vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Esitykset tarkemmiksi selvityksiksi ja muiksi jatkotoimenpiteiksi. 7. Uusiutuvien energialähteiden käytön seuranta Esitys toimenpiteiksi ja menettelytavoiksi uusiutuvien energialähteiden käytön kehittymisen seuraamiseksi. Kuntakatselmuksen tiedonkeruu Merkittävä osa kuntakatselmuksen työmäärästä on olemassa olevan tiedon kokoamista. Katselmuksen vaatima tiedonkeruu toteutetaan pääasiassa yhteistyössä kunnan kanssa. Työn toteutuksessa voidaan hyödyntää katselmusalueelle aiemmin tehtyjä selvityksiä. Käytettävien tietojen tulee olla valittuun tarkasteluvuoteen nähden ajantasaisia. Katselmuksessa käytettäviä tietolähteitä voivat olla esim. Tilastokeskus, ympäristökeskusten Vahti tietojärjestelmä, Motiva Oy, alueelliset energiatoimistot, kaukolämpöyhtiöt, alueelliset metsäkeskukset ja alueen yritykset. 7

8 Osa 2 Laajennettu mallisisällysluettelo 8

9 Sisältö 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistoimenpiteistä Katselmuskunta Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämismahdollisuudet 13 2 Kohteen perustiedot 15 3 Energiantuotannon ja käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja kulutus Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkönkulutus Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Kiinteistöjen lämmitys Energiatase 19 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Puupolttoaineet Jätepolttoaineet Biokaasu Tuulienergia Aurinkoenergia Vesivoima Muut Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista 22 5 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys 24 9

10 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa oleva kohteet Muiden omistuksessa olevat kohteet Yhteistyössä toteutettavissa olevat kohteet Jatkoselvitykset ja tutkimukset 27 7 Uusiutuvien energialäheiden käytön seuranta 29 10

11 Termien selitykset Seuraavassa on esitetty tässä ohjeessa käytettyjä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Aluelämmitys Biokaasu Energialähde Energiatase Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biokemiallisen reaktion tuloksena biomassasta syntyvä, pääasiassa metaania sisältävä kaasuseos, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmitys Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Lämpökeskus Lämpöyrittäjä Metsähake Peltobiomassat Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa lämpökeskuksen polttoaineen hankinnasta sekä laitoksen hoidosta ja saa korvauksen lämmön ostajalle myydyn energiamäärän mukaan. Ainespuun korjuussa uudistushakkuissa tai nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta tehty hake. Peltobiomassat ovat pelloilla tai soilla kasvatettavia energiakasveja tai energiametsää sekä viljakasvien osia, joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa joko kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa. 11

12 12

13 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteista Kappaleessa esitellään lyhyesti katselmoitava kohde ja kootaan yhteen analyysin keskeiset tulokset. 1.1 Katselmuskunta Lyhyt kuvaus kunnasta, sen koosta ja tuotantorakenteesta. Esitellään lyhyesti kunnan energiatase ja kuntakatselmuksen kannalta keskeisiä tietoja. 1.2 Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Yhteenveto kunnan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista sekä esitetyistä jatkotoimenpide-ehdotuksista. Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Taulukko1 Käytetyt energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/vuosi % GWh/vuosi % CO 2 muutos Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat Yhteensä uusiutumattomat - Puu Jätteet Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat Uusiutuvat yhteensä - Kaikki yhteensä Sähkön tuonti (+)/vienti(-) Taulukossa 2 esitetään yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista. 13

14 Taulukko 2 Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä EHDOTETTU TOIMENPIDE HANKKEEN TALOUDELLISET TIEDOT KORVATTAVA ENERGIALÄHDE UUSIUTUVIEN KÄYTÖN LISÄYS HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖN VÄHENEMÄ Investointi- Takaisinkustannus Säästöt maksuaika Nro /vuosi vuotta GWh/vuosi tonnia/vuosi RAPORTIN KOHTA YHTEENSÄ

15 2 Kohteen perustiedot Kappaleessa kuvataan katselmuksen kohteena oleva kunta tai muu alue sekä käytetyt maantieteelliset ja muut rajaukset ja kunnasta tarkastelun kannalta riittävät tiedot, joita voivat mm. olla: alueen kartta taajamarakenteen kuvaus (taajamien sijoittuminen) kaavoitustilanne asukasmäärä ja sen jakautuminen taajama- ja haja-asutusalueiden kesken metsämaan pinta-ala ja omistusosuudet alueen elinkeinorakenteen kuvaus ja merkittävimmät teollisuuslaitokset uudisrakentaminen alueella (uudisrakennusten lukumäärä ja rakennustilavuus) kunnan omistukset alueen energiantuotannossa energiankäytön tehostamistoimenpiteet, voimassa olevat sitoumukset energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tiedot alueella tehdyistä energiakatselmuksista kasvihuonekaasupäästöjen tase (mikäli sellainen on olemassa) muut mahdolliset, katselmuksen tuloksiin oleellisesti vaikuttavat tiedot 15

16 16

17 3 Energiantuotannon ja käytön nykytila Luvussa annetaan kokonaiskuva katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilasta ja esitetään alueen sähkö- ja lämpöenergian taseet. Esitettävät tiedot perustuvat katselmoitavalta kunnalta ja julkisista lähteistä saataviin sekä yksityisten tahojen vapaaehtoisesti ilmoittamiin tietoihin. 3.1 Lähtötiedot Kappaleessa kuvataan kuntakatselmuksessa käytettyjä lähtötietoja ja niiden hankintaan käytettyjä menetelmiä esim. seuraavasti: valittu tarkasteluvuosi ja sen erityispiirteet kunnalta saadut tiedot julkisista lähteistä saadut tiedot yksityisiltä tahoilta saadut tiedot tarkastelun pohjana olevat aiemmat selvitykset ja analyysit 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä ja käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus Sähkön erillistuotanto Kappaleessa kuvataan sähkön erillistuotantolaitokset alueella (lauhde-, vesi- ja tuulivoimalaitokset). Kuvataan laitoskohtaisesti tekniikka, käytetyt energialähteet (polttoaineenergiat), tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään voimalaitosten hyötysuhteet riittävällä tasolla. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon yhteydessä tapahtuva lauhdesähkön tuotanto voidaan sisällyttää yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kohtaan. Katselmuksen kohteena olevan alueen ulkopuolella sijaitsevat, alueen energiataseeseen vaikuttavat, uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät energiantuotannon tekijät voidaan ottaa tässä kohtaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Kappaleessa kuvataan sähkön- ja lämmöntuotannon voimalaitokset (kaukolämpövoimalaitokset ja teollisuuden prosessilämpöä tuottavat voimalaitokset). Kuvataan laitoskohtaisesti tekniikka, käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat). Kappaleessa voidaan kuvata tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään voimalaitosten hyötysuhteet. 17

18 3.2.3 Sähkönkulutus Kappaleessa esitetään alueen sähkönkulutus jaoteltuna käyttäjäryhmittäin esim. teollisuus ja muut kuluttajat, kunnan oma kulutus mahdollisuuksien mukaan eriteltynä. Voidaan esittää alueen merkittävimmät sähkönkuluttajat. 3.3 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Kappaleessa kuvataan katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen kauko- /aluelämpöjärjestelmän nykytila, esitetään kaukolämmitettävä alue karttapohjalla, kuvataan kaukolämmityksen historia lyhyesti, lämmönhankinta kaukolämpöverkostoon, perustiedot kattiloista, kaukolämmöntuotannon polttoaineet, lämpölaitosten hyötysuhteet ja kaukolämmityksen laajentamismahdollisuuksien huomioonottaminen kaavoituksessa. Lisäksi voidaan esitellä suunnitteilla tai tavoitteena oleva kaukolämmön laajentaminen suurimpine kaukolämmönkuluttajineen Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kappaleessa kuvataan teollisuuden tarpeita palvelevat lämpökeskukset, perustiedot kattiloista, käytetyt energialähteet (polttoaine-energiat) sekä tehdyt ja suunnitteilla olevat energiatasetta muuttavat investoinnit. Esitetään laitosten hyötysuhteet. Voimalaitoksissa sähköntuotannon yhteydessä tapahtuvaa teollisuuden prosessilämmön tuotantoa ei kuvata tässä kohdassa, jos se on kuvattu edellisissä kohdissa Lämpöyrittäjyyskohteet Kuvataan kunnan alueella toimivat lämpöyrittäjien hoitamat lämpökeskukset ja esitetään niistä perustiedot, joita voivat olla mm. lämpöyrittäjän ja lämpökeskuksen nimi, sijainti, teho ja polttoaineet, polttoaineiden kulutukset, toiminnan käynnistymisvuosi ja sopimuksen voimassaoloaika. 3.4 Kiinteistöjen lämmitys Kappaleessa esitetään alueen rakennuskannan lämmityksen jakautuminen eri lämmitysmuotojen kesken. Tarkastelussa voidaan esittää kiinteistömassojen jakautuminen asuinkiinteistöihin (pientalot, rivi- ja kerrostalot), julkisiin ja teollisuusrakennuksiin. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteiden yhteenvetotiedot esitetään taulukossa käyttäen taulukon 3 mukaista esittämistapaa. 18

19 Taulukko 3 Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet. Lämmönkäyttö Polttoaine-energia [GWh/vuosi] [GWh/vuosi] % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä 100 % Kaukolämmön ja sähkön käytön polttoaine-energiana voidaan käyttää arvioitua lämmönkäyttöä. Öljylle ja puulle arvioidaan polttoaine-energia lämmitystavalle tyypillisen hyötysuhteen mukaan. Muille energialähteille arvioidaan polttoaine-energia, mikäli se on lämmitystavan luonteen puolesta mahdollista arvioida. 3.5 Energiatase Kappaleessa esitetään tarkastelualueen energiatase jaoteltuna sähköntuotantoon, lämmöntuotantoon ja kiinteistöjen lämmitykseen käyttäen kohtien jaottelua. Tarvittaessa esityksen selkeyden kannalta voidaan esittää myös laitos- tai tuotantotapakohtaiset tiedot. Esitystapa voi olla esimerkiksi alla esitetyn mukainen. Esityksen tavoitteena on antaa yksinkertainen kokonaiskuva alueen energiataseesta ja käytetyistä polttoainelähteistä. Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh sähköä Polttoaine 3 GWh Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Polttoaine 1 GWh GWh sähköä Polttoaine 2 GWh Polttoaine 3 GWh GWh lämpöä Sähkötase: + alueen sähkönkulutus - alueen sähköntuotanto = sähkön nettotuonti 19

20 Lämmöntuotanto Kauko-/aluelämpö Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh lämpöä Polttoaine 3 GWh Teollisuuden erillislämmöntuotanto Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh sähköä Polttoaine 3 GWh Kiinteistöjen lämmitys Esitetään kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energioina. Esitykseen voidaan käyttää kuvan 1 mukaista esittämistapaa. Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet, GWh/v Kaukolämpö 0 50 Öljy Sähkö Puu Muut uusiutuvat 10 Muut fossiiliset 10 Kuva 1 Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet. 20

21 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Kappaleessa arvioidaan katselmuksen kohteena olevan (kunnan) alueen uusiutuvien polttoaineiden tuotantomahdollisuuksia sekä tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia ja verrataan arvioituja mahdollisuuksia tarkasteluvuoden toteutuneisiin määriin. Raportissa esitetään arvioinnin perusteet sekä siinä käytetyt tietolähteet ja menetelmät. 4.1 Puupolttoaineet Kappaleessa selvitetään mm. teollisuuden sivutuotteiden määrät katselmusalueella ja arvioidaan metsäpolttoaineen tuotantomahdollisuudet siellä. Teollisuuden polttokelpoisten sivutuotteiden määrät selvitetään merkittävimmistä teollisuuskohteista. Arvioidaan metsähakkeen teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali. 4.2 Jätepolttoaineet Arvioidaan kiinteän jätteen hyödyntämispotentiaali energiana katselmusalueella. 4.3 Biokaasu Arvioidaan biokaasun käytön teknis-taloudelliset mahdollisuudet energiantuotannossa. Biokaasun mahdollisia lähteitä ovat: Kaatopaikat (kaatopaikkakaasu) Jätteiden käsittely (kiinteät yhdyskuntajätteet, biojätteet) Jätevesien puhdistus Maatalous ja siihen rinnastettava toiminta 4.4 Tuulienergia Esitetään arvio katselmuksen kohteena olevan alueen tuuliolosuhteista ja mahdollisuuksista tuulienergian hyödyntämiseen. Energiapotentiaalin arvioimisessa voidaan hyödyntää mahdollisesti aiemmin alueelle teetettyjä tuulivoimaselvityksiä. 4.5 Aurinkoenergia Arvioidaan mahdollisuuksia aurinkolämmön ja sähkön tuottamiseen katselmusalueella. Aurinkoenergiapotentiaalin arvioimisessa voidaan hyödyntää alueelle aiemmin mahdollisesti teetettyjä selvityksiä. 21

22 4.6 Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle. 4.7 Muut Muiden energialähteiden kohdalla voidaan arvioida mm. lämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuuksia sekä peltobiomassojen tuotantomahdollisuuksia katselmusalueella. 4.8 Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista Kappaleessa esitetään yhteenveto katselmusalueen uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja käytön lisäämismahdollisuuksista. Arvioinnin tulokset voidaan esittää esim. taulukon 4 mukaisesti. Taulukko 4 Uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja arvioidut lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksen kohteena olevalla alueella. Käyttö vuonna 2 [GWh/vuosi] Arvioidut käytön lisäämismahdollisuudet [GWh/vuosi] Käyttö suhteessa arvioituihin mahdollisuuksiin Puupolttoaineet - teollisuuden sivutuotteet - metsähake - muut puupolttoaineet Jätepolttoaineet Biokaasu Tuulisähkö Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Muut Yhteensä - 22

23 5 Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksien analysointi Kappaleessa analysoidaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia eri sektoreilla (sähköntuotanto, lämmöntuotanto ja kiinteistöjen lämmitys). Analyysin tavoitteena on löytää uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisia lisäämiskohteita raportin kohdassa 6 tai erikseen tehtävää tarkempaa tarkastelua varten. Analyysissä pyritään löytämään uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia ja kohteita seuraavien kriteereiden perusteella: Taloudellinen kannattavuus - teknis-taloudellisesti toteutettavissa nykyisellä kaupallisella teknologialla viiden vuoden kuluessa - investoinnin kohtuullinen takaisinmaksuaika toteuttajataholle (esim. alle 10 vuotta) Hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus Muut myönteiset ympäristövaikutukset Myönteinen vaikutus energiansäästöön 5.1 Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata uusiutumattomia polttoaineita lauhdesähkön tuotannossa uusiutuvilla tai vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla polttoaineilla tai rakentaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa uutta sähkön erillistuotantokapasiteettia Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettäviä uusiutumattomia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla sekä mahdollisuuksia rakentaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteettia. 5.2 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Arvioidaan mahdollisuuksia korvata alue-/kaukolämmöntuotannossa käytettäviä uusiutumattomia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla. Mikäli tarkasteltavalla alueella ei ole kaukolämpötoimintaa, arvioidaan toiminnan käynnistämismahdollisuuksia. Alueilla, joilla on kaukolämpötoimintaa, arvioidaan ja kuvaillaan sen verkoston laajentamismahdollisuuksia. Tässä kohdassa voidaan analysoida mahdollisuuksia liittää uusia asuin- ja teollisuusalueita ja muita kiinteistöjä kaukolämpöverkostoon. Esitetään luettelo mahdollisista kaukolämpöön liitettävistä kiinteistöistä ja niiden lämmöntarpeista. 23

24 5.2.2 Teollisuuden erillislämmöntuotanto Arvioidaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia teollisuuden erillislämmöntuotannossa. 5.3 Kiinteistöjen lämmitys Arvioidaan mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä. Kunnan omistamista kiinteistöistä pyritään esittämään selvityksen kannalta oleellisia tietoja, kuten esim. luettelo kunnan hallinnoimista öljylämmitteisistä kiinteistöistä perustietoineen: kiinteistön rakennustilavuus, öljykattilan ikä, kunto, arvioitu uusimisajankohta ja toteutunut öljynkulutus. Energiankulutukseltaan merkittävistä erillislämmitettävistä kohteista tulisi esittää tarkempia tietoja. Esitetään luettelo lämpöyrittäjyystoimintaan soveltuvista kiinteistöistä, joita ei ole arvioitu liitettävän kauko- tai aluelämpöverkostoon. Arvioidaan lämpöpumppujen käytön lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä. 24

25 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset Tässä luvussa esitetään analyysissä esille tulleiden uusiutuvien energialähteiden kiinnostavien lisäämiskohteiden ja -mahdollisuuksien tarkempi tarkastelu, jossa selvitetään kohteittain arvioitu taloudellinen kannattavuus, toimenpiteen vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön alueella ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Mikäli tarkasteltava kohde on jonkun muun osapuolen kuin katselmuksen tilaajan hallussa, kohteen omistajalta on saatava suostumus tarkastelun laatimiseen katselmuksen yhteydessä. Tarkastelu jaetaan kunnan omistamiin kohteisiin muiden omistamiin kohteisiin yhteistyössä kunnan ja muiden toimijoiden kesken toteutettaviin kohteisiin Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet määritetään laskemalla yhteen esitettyjen yksittäisten toimenpiteiden vaikutukset. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet esitetään yhteenvetona luvun 1 taulukoissa 1 ja 2. Taulukossa 1 ei oteta huomioon tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaa energiankulutuksen kasvua. Arviointiperusteet Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolla on tyypillisesti monialaisia vaikutuksia. Tarkastelussa määritetään ainakin alustavasti toimenpiteiden taloudellinen kannattavuus. Tätä varten esitetään arvio vaadittavista investoinneista ja muista toimenpiteistä sekä niiden tuottamista suorista taloudellisista hyödyistä. Investointien kannattavuudesta laaditaan laskelma. Taloudellisen kannattavuuden kriteerinä käytetään alle 10 vuoden korotonta takaisinmaksuaikaa. Mikäli esitettävistä toimenpiteistä on investointipäätökset olemassa, taloudellista tarkastelua ei tarvitse esittää. Katselmuksessa löytyvien mahdollisten lisäämiskohteiden tarkastelun laajuus tulee suhteuttaa tarkasteluun käytettävissä oleviin resursseihin. Tässä kohdassa voidaan myös hyödyntää aiemmin tehtyjä selvityksiä. Tarkasteltavien teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla ja toimiviksi havaittuja (ts. on olemassa referenssikohteita). Investoinnin suuruusluokka tulee selvittää alustavalla esisuunnitelmatasolla, esim. arvioimalla konsultin kokemusten mukaan vastaavien kohteiden ominaisinvestointikustannukset tai hankkimalla päälaitteiden hintatiedot laitevalmistajilta. Biopolttoaineen hintaa ja saatavuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti. Biopolttoaineen mahdollinen tuonti alueelle tulee ottaa huomioon. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä yritysten ja kuntien uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja tehostamiseen haettavissa oleva rahoitustuki voi parantaa investoinnin kannattavuutta. Energiainvestointeihin myönnettävä tuki on harkinnanvaraista valtionapua ja sen myöntäminen käsitellään aina tapauskohtaisesti. Tuen suuruuteen vaikuttaa mm. investoinnin teknologinen taso sekä investoinnin suuruus ja kannattavuus. Julkisen rahoitustuen mahdollisuus otetaan vaihtoehtona huomioon. Tukea koskevaa tietoa voi hankkia alueen TE-keskuksen yritysosastolta tai kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolta. 25

26 Esitettävillä toimenpiteillä tulee olla myönteisiä ympäristövaikutuksia ja niiden tulee lisätä kokonaisuutena, vähintään kunnan alueen laajuisesti tarkasteltuna, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tarkastelussa tulee esittää ehdotetun toimenpiteen vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin alueella. Mikäli toimenpide kasvattaa alueella tapahtuvaa sähköntuotantoa, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan verrata Suomessa tuotetun sähkön keskimääräiseen ominaispäästöön tai muuten osoittaa, että toimenpiteellä on hiilidioksidipäästöjä alentava vaikutus. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1999 laatimassa KASVENER-laskentamallissa Suomen sähköntuotannon keskimääräiseksi hiilidioksidin ominaispäästöksi on arvioitu 218 g/kwh. 6.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa todetut toimenpiteet, joilla kunta voi itse toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteillä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 6.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet toimenpiteet, joilla muu taho kuin kunta voi toteuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteellä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 6.3 Yhteistyössä toteutettavat kohteet Kohdan alaotsikkojen alla kuvataan katselmuksessa esille tulleet kohteet, joissa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksen toteuttaminen vaatii kunnan ja muiden organisaatioiden välistä yhteistyötä. Toimenpiteistä esitetään taloudelliset tiedot (nettoinvestointi, vuosisäästöt ja takaisinmaksuaika) tai muut kriteerit, joiden perusteella ehdotetut toimenpiteet on arvioitu toteuttamiskelpoisiksi. Lisäksi esitetään korvattavat energianlähteet, toimenpiteellä saavutettava uusiutuvien energialähteiden käytön lisäys ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä katselmuksen kohteena olevalla alueella. 26

27 6.4 Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Tässä kohdassa esitetään kuntakatselmuksessa havaitut asiat, jotka vaativat lisäselvitysten tekemistä tai joissa ehdotetaan muita jatkotoimia. Tällaisia asioita ovat mm. analyysissä esille tulleet mahdolliset toimenpiteet, joiden taloudellisen kannattavuuden riittävä selvittäminen ei ole ollut mahdollista katselmuksen yhteydessä, tai käytettävissä ei ole ollut aiemmin tehtyjä riittävän tarkkoja selvityksiä. Ehdotetut jatkoselvitykset esitetään kukin omana alaotsikkonaan. Ehdotetuista jatkoselvityksistä laaditaan toimenpidekohtaiset kustannusarviot ja toimenpiteet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Tässä kohdassa voidaan myös esittää kunnan toimenpiteitä, joilla voidaan edistää uusiutuvien käytön lisäämistä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esim. henkilöstön koulutus, uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton huomioonottaminen kunnan kaavoituksessa ja yritysten ympäristölupa-asioissa. 27

28 28

29 7 Uusiutuvien energialähteiden käytön seuranta Tässä luvussa laaditaan esitys toimenpiteiksi ja toimintatavoiksi, joilla kuntakatselmuksessa määritettyjen lisäämismahdollisuuksien toteutumista voidaan seurata säännöllisesti kunnan hallinnossa ja päivittää selvitys säännöllisesti. 29

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Osa 3 Malliraportti Sisältö ESIPUHE... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. KATSELMUSKUNTA... 4 1.2. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET...

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki

Saarijärven kaupunki TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: 10.6.2009 Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Saarijärven kaupunki

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Think global act local

Think global act local Think global act local 1 Toiminta-ajatus Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Palveluiden ja hankkeiden tuottaminen ympäristötietoisuuden

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 7.11.2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kohdekatselmusten raportoinnista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään energiatehokkuuslain

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus Seinäjoen seudun ilmastostrategia 21.11.2011 Pertti Koski Toimenpiteet kuntien

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Tarjouspyyntöpohja hyödynnettäväksi Uusiutuvan energian kuntakatselmusta käynnistettäessä

Tarjouspyyntöpohja hyödynnettäväksi Uusiutuvan energian kuntakatselmusta käynnistettäessä TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 18.3.2015 Tarjouspyyntöpohja hyödynnettäväksi Uusiutuvan energian kuntakatselmusta käynnistettäessä Tarjouspyynnön lähettäjä muokkaa yksityiskohdat vastaamaan lähtökohtiaan ja erityistarpeitaan

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POPELY/0101/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 1.4.2014 Katselmuksen tilaaja: Iin kunta Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 30.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN ERILLISOHJE

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN ERILLISOHJE LIITE 2 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN ERILLISOHJE Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Helsinki Toukokuu 21 2 3 Esipuhe Uusiutuvan energian kuntakatselmus on työ- ja elinkeinoministeriön tukema

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014

VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014 VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POSELY/0157/05.02.09/2013 Päätöksen päivämäärä: 17.12.2013 MOTIVA-ENERGIAKATSELMUS

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 30.9.2014 Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0103/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 15.5.2012 Katselmuksen tilaaja: Asikkalan kunta Asikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

TUUSULAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: UUDELY/0018/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 27.1.2014 Katselmuksen tilaaja: Tuusulan kunta PL 60 04301 Tuusula TUUSULAN KUNTA UUSIUTUVAN

Lisätiedot