TAMPEREEN ILMANLAATU 2007 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset

Transkriptio

1 TAMPEREEN ILMANLAATU 2007 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset Tampereen kaupunki Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2008

2 TAMPEREEN ILMANLAATU 2007 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset Teksti ja valokuvat: Ari Elsilä (toim.) Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2008 ISSN: ISBN: Tampereen yliopistopaino Oy 2008

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA PÄÄSTÖT 8 3 MENETELMÄT JA SÄÄOLOSUHTEET MITTAUSTULOKSET TULOSTEN ARVIOINTI 23 6 YHTEENVETO KIRJALLISUUTTA.36 LIITTEET

4 TAMPEREEN ILMANLAATU 2007 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset TIIVISTELMÄ Tampereen ilmanlaadun tarkkailumittauksista vuonna 2007 on vastannut kaupungin ympäristöpalvelut. Tarkkailua on toteutettu ympäristölupavelvollisten toiminnanharjoittajien kanssa solmitun yhteistarkkailusopimuksen pohjalta. Kustannukset on jaettu kaupungin ja toiminnanharjoittajien kesken. Typen oksidien päästöt Tampereella vuonna 2007 olivat 2403 tonnia, hiukkaspäästöt 140 tonnia, rikkidioksidipäästöt 604 tonnia ja kasvihuonekaasupäästöt (vuonna 2003) 1,75 miljoonaa tonnia (CO 2 ekv). Typen oksidien päästöt olivat edellisvuotista pienemmät. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli 20 g/m 3, Santalahdessa 18 µg/m 3 ja Niemessä 12 g/m 3. Typpidioksidin pitoisuudelle annetut raja ja ohjearvot eivät ylittyneet vuoden 2007 aikana. Hiukkaspäästöt Tampereella olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Koskipuistossa oli 12 g/m 3, Santalahdessa 21 g/m 3, Niemessä 12 ja Pirkankadulla 17 g/m 3. Hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) annetun raja arvon numeroarvo ylittyi vuonna 2007 Koskipuistossa 8 kertaa, Pirkankadun varrella 11 kertaa; Niemessä 3 kertaa ja Santalahdessa 17 kertaa. Raja arvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana yhdellä asemalla, joten itse raja arvo ei ylittynyt. Kansallinen ohjearvo ylittyi Pirkankadun mittausasemalla maaliskuussa ja Santalahdessa helmi, maalis ja huhtikuussa. Niemen alueella hiukkasten arseenipitoisuuden vuosikeskiarvo oli kesäkuussa 2006 kesäkuussa 2008 alle 4% ja nikkelipitoisuus alle 20% tavoitearvostaan. Lyijyn pitoisuus oli alle 1% raja arvostaan. Kromipitoisuuden vuosikeskiarvo oli alle 5 ng/m 3 ja kadmiumin pitoisuus jäi alle määritysrajan (0,1 µg / 14 vrk:n näyte). Pienhiukkasten (PM 2.5 ) lukumäärä ja massapitoisuutta seurattiin Pirkankadun varrella ulkoilma Elpi analysaattorilla. Pienhiukkasten lukumäärän vuosikeskiarvo oli Pirkankadun varrella (1/cm 3 ) ja massan vuosikeskiarvo 18 µg/m 3. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Niemessä oli 38 g/m 3. Alailmakehän otsonia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on annettu kynnyspitoisuus (180 µg/m 3 tuntikeskiarvona), jonka ylittyessä asiasta on tiedotettava. Tiedotuskynnys ei ylittynyt. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Pirkankadun varrella sekä Santalahdessa 0,13 mg/m 3. Korkein Pirkankadulla mitattu tuntikeskiarvo oli 2,5 mg/m 3 ja Santalahdessa 1,6 mg/m 3. Pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvojaan. Rikkidioksidipäästöt Tampereella ovat pienentyneet 1970 luvun lopun noin tonnista 600 tonniin. Vuonna 2007 rikkidioksidipäästöt olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna energiantuotannon kasvaneista päästöistä johtuen. Tampereella ei ole mitattu rikkidioksidin pitoisuutta vuoden 2003 jälkeen. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) on annettu ilmanlaadulle rajaarvot. Väestölle tiedotettiin kevätkaudella hengitettävien hiukkasten raja arvotason ylittymisestä arkipäivisin mm. kaupungin internet sivujen välityksellä. Lisätietoja: Tampereen kaupunki, ympäristöpalvelut, PL 487, Tampere. Puhelin , sähköposti: kirjaamo[at]tampere.fi Internet:

5 TAMPERE'S AIR QUALITY IN 2007 Emissions and Air Quality Measurements SUMMARY The environmental office has been responsible for Tampere's air quality monitoring in Monitoring is carried out according to a monitoring contract, made with industrial plants. The costs have been divided between the City of Tampere and industrial plants. The NO x emissions in Tampere in 2007 were 2403 tons. Dust emissions were 140 tons and SO 2 emissions were 604 tons. Greenhouse gas emissions were 1,75 million tons (CO 2 eq) in NO x emissions in Tampere were lower as during the previous year. The annual average of NO 2 concentration in Pirkankatu was 20 g/m 3 and in suburban area g/m 3. The guidelines or limit values of NO 2 were not exceeded. Dust emissions were a bit higher than last year. The PM 10 annual average in Koskipuisto was 12 g/m 3, at Pirkankatu it was 17 µg/m 3, in Santalahti 21 g/m 3 and in Niemi 12 g/m 3. The 24 h limit value level for PM 10 was exceeded in Koskipuisto 8 times, in Pirkankatu 11 times, in Niemi 3 times and in Santalahti 17 times. It is allowed to exceed the limit value level 35 times, so the limit value was not exceeded. The national guideline for PM 10 was exceeded at Pirkankatu in March and at Santalahti during February, March and April. At Niemi the annual average conc. of As was in June 2006 June 2008 below 4% of it s target value and the average of Ni below 20% of it s target value. The average value of Pb was below 1% of it s limit value. The average of Cr was below 5 ng/m 3 and the conc. of Cd was under determination level (0,1 µg/ sample). The number and mass of PM 2.5 concentration was measured at Pirkankatu by an Elpianalyser. PN 2.5 annual average was (1/cm 3 ) and PM 2.5 annual average was 18 µg/m 3. The annual average concentration of O 3 in Niemi was 38 g/m 3. The treshold value given to inform the public (180 g/m 3, 1h) was not exceeded. Annual average concentration of CO in the centre and in suburban area was 0,13 mg/m 3. The highest hourly average in Pirkankatu was 2,5 mg/m 3 and in suburban area 1,6 mg/m 3. The guidelines were not exceeded. The SO 2 emissions in Tampere have decreased since the end of the 1970's, from tons to 600 tons. SO 2 emissions were higher in 2007 as during the previous year because of the emissions from the energy production. We haven t measured concentration of SO 2 in Tampere after the year EU's new limit values for air quality took place in August If the limit values are exceeded, the public has to be informed about it immediately. For further information, please contact: City of Tampere, Environmental Office P.O. Box 487, Tampere, Finland. Tel: +358 (0) E mail: kirjaamo[at]tampere.fi Intenet:

6 7 1 TAUSTAA Tampereen ilmanlaatua on seurattu vuonna 2005 uusitun ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksen ja suunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun tarkkailuun on sisältynyt hiilimonoksidin, typen oksidien, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja niiden metallipitoisuuksien sekä pienhiukkasten pitoisuuksien mittaamista. Näsinneulassa ja Keskustorilla sijaitsevilla sääasemilla on tarkkailtu sääolosuhteita. Mittaustuloksista on raportoitu sopimusosapuolille neljännesvuosittain. Raportin on laatinut terveysinsinööri Ari Elsilä ja kenttätyöt on tehnyt ympäristövalvoja Kari Nieminen. Laitehuollosta on vastannut tilakeskuksen elektroniikka asentaja Kauno Välimäki. Elpi analysaattorilla kerätyn datan vuosilta on analysoinut ympäristötarkastaja Milla Hilli Lukkarinen ja laitteen huollosta on vastannut Dekati Oy. Ajantasaisia mittaustuloksia on ollut nähtävillä ilmanlaatuportaalissa osoitteessa Tietoa ilmanlaadusta on ollut yleisön saatavilla myös TV1:n aamusää ohjelmassa arkiaamuisin klo 8.30 uutisten sääosuudessa. Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) on annettu ilmanlaadulle raja arvot, jonka numeroarvon ylittymisestä on tiedotettava väestölle. Tulosten tarkastelussa sovelletaan myös edelleen voimassa olevaa valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996). Ympäristöpalvelut selvittää tutkimushankkeella vuonna 2008 pienhiukkasten terveysvaikutuksia. Tutkimus tehdään yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa hyödynnetään ympäristöpalveluiden ja ammattikorkeakoulun vuosina keräämää mittausaineistoa.

7 8 2 PÄÄSTÖT Päästötietoja on kerätty eri lähteistä. Energiantuotantoa ja teollisuutta koskevat päästötiedot on saatu toiminnanharjoittajilta ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen Vahti tietojärjestelmästä. Arvio liikenteen päästömääristä on saatu VTT:n LIISA 2006 tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmästä. Noin viiden vuoden välein tehtävä arvio kasvihuonekaasupäästöjen määrästä on vuodelta 2003 (Nurminen ja Lumme 2006). Päästömäärät Tampereella vuonna on esitetty taulukossa 1. Kuvissa 1 3 on esitetty päästömäärät lähderyhmittäin. Tampereen rikkidioksidipäästöt vuonna 2007 olivat 604 tonnia, typen oksidien päästöt 2403 tonnia, hiukkaspäästöt 140 tonnia ja hiilidioksidipäästöt (vuonna 2003) 1,75 miljoonaa tonnia (CO2 ekv). Päästölähteen sijainti ja päästökorkeus vaikuttavat merkittävästi aiheutuvaan pitoisuuteen. Liikenteen päästöillä on matalasta päästökorkeudesta johtuen määräänsä nähden suurin merkitys erityisesti katuympäristössä. Taulukko 1. Ilman epäpuhtauksien kokonaispäästöt (t/a) päästölähderyhmittäin Tampereella vuonna Table 1. Total emissions into the air in the City of Tampere (t/a) in SO2 NOx Hiukk Kasvih.kaasut CO2 ekv Ymp.lupavelvolliset laitokset Muut laitokset Aluelähteet Liikenne Yhteensä Selitykset: SO 2 NO x g/m 3 mg/m 3 CO2 ekv n.a. rikkidioksidi typen oksidit (laskettu NO 2:na eli typpidioksidina) mikro(miljoonasosa)grammaa ilmakuutiometrissä milli(tuhannesosa)grammaa ilmakuutiometrissä hiilidioksidiekvivalentti (eri kasvihuonekaasujen suhteellinen merkitys laskettuna hiilidioksidin ilmastonlämmityspotentiaalin mukaisesti) tieto ei ole saatavilla Tietolähteet: Ympäristölupavelvolliset laitokset Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä 2007 Ympäristölupavelvolliset laitokset Talvitie 2007 Muut laitokset, SO 2, NO o, pöly Ympäristövalvonta 2007 Aluelähteet Ympäristövalvonta 2007 (arvio) Liikenne LIISA 2006 laskentajärjestelmä Kasvihuonekaasupäästöt Holm 2007

8 9 Muut pistelähteet Liikenne Alueläht eet Lupavelv. pistelähteet Sähkölaitos lk ja varalk Sähkölaitos, peruslait okset Kuva 1. Tampereen rikkidioksidipäästöt vuonna 2007, yhteensä 604 tonnia. Figure 1. SO 2 emissions in Tampere in 2007, total 604 tons per year. Sähkölaitos, peruslaitokset Liikenne Sähkölaitos lk ja varalk Lupavelv. pisteläht eet Muut pistelähteet Aluelähteet Kuva 2. Tampereen typen oksidipäästöt vuonna 2007, yhteensä 2403 tonnia. Figure 2. NO x emissions in Tampere in 2007, total 2403 tons per year. Sähkölaitos, peruslaitokset Sähkölaitos lk ja varalk Liikenne Lupavelv. pistelähteet Aluelähteet M uut pistelähteet Kuva 3. Tampereen hiukkaspäästöt vuonna 2007, yhteensä 140 tonnia. Figure 3. Particle emissions in Tampere in 2007, total 140 tons per year.

9 10 3 MENETELMÄT JA SÄÄOLOSUHTEET 3.1 Mittauspaikat, menetelmät ja laitteet Ilmanlaadun mittauspaikat, menetelmät ja laitteet on esitetty taulukossa 2 ja mittaustulokset liitetaulukoissa Mittausasemien sijainnit Tampereella vuonna 2007 on esitetty kuvaliitteissä 1 6. Taulukko 2. Ilmanlaadun mittausasemat ja tekniikat Tampereella vuonna Table 2. Air quality monitoring network in Tampere in Aseman nimi ja tyyppi komponentti hiukkaskoko / laite / menetelmä Name of the station parameter device/method Niemi typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi (teollisuus) otsoni TEI model 49 / UV absorptio heng. hiukkaset PM10 / TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka metallit alkuaineanalyysit laboratoriossa TEOM analysaattorin sivuvirtauksesta kahden viikon kertymänä otetuista näytteistä Pirkankatu hiilimonoksidi TEI model 48 / IR absorptio (liikenne) typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi pienhiukkaset PM2.5 / Elpi / sähköinen alipaineimpaktori heng. hiukkaset PM10 / TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Keskustori, Kauppa Hämeen kiinteistö (sääasema) tuulitiedot 30 metriä maanpinnasta lämpötila 30 metriä maanpinnasta kosteus 30 metriä maanpinnasta Koskikatu heng. hiukkaset PM10 / TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka (liikenne) Santalahti typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi (liikenne) hiilimonoksidi TEI model 48 / IR absorptio heng. hiukkaset PM10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka Näsinneula tuulitiedot 135 m maanpinnasta (sääasema) lämpötila 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta kosteus 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta Kauppa Hämeen kiinteistön pohjataso on noin 89 metriä meren pinnan yläpuolella. Näsinneulan pohjataso on noin 115 metriä meren pinnan yläpuolella. Raportissa pitoisuudet on esitetty 20 C:een lämpötilassa, paitsi hiukkaset ulkoilman lämpötilassa ME = Monitor Europe, TEI = Thermo Environmental Instruments Inc g/m 3 = mikro(miljoonasosa)grammaa epäpuhtautta ilmakuutiometrissä mg/m 3 = milli(tuhannesosaa)grammaa epäpuhtautta ilmakuutiometrissä validiteetti = tulosten ajallinen kattavuus % kuukauden tunneista ja n.a.= tulosta ei saatavilla

10 11 rikkidioksidi, SO 2 Tyypillisen SO 2 analysaattorin toiminta perustuu UV fluoresenssiin. Menetelmässä rikkidioksidimolekyyli viritetään UV säteilyllä. Virittyneen molekyylin palatessa normaalitilaan se emittoi fluoresenssisäteilyä, joka mitataan. Säteilyn määrä on suoraan verrannollinen pitoisuuteen. Rikkidioksidin pitoisuuden jatkuvatoiminen seuraaminen Tampereella on lopetettu vuonna hengitettävät hiukkaset, PM 10 Ympäristöpalveluilla on käytössä neljä Teom 1400 analysattoria. Teom on värähtelytaajuuden muutokseen perustuva jatkuvatoiminen laite, jolla voidaan mitata halkaisijaltaan alle 10 m:n hiukkasfraktiota. Teom analysaattori imee vakionopeudella ilmaa PM 10 leikkurilla 1 m 3 /h kulloinkin vallitsevassa lämpötilassa. Virtaus jaetaan isokineettisesti ohivirtaukseen (13,75 l/min) ja näytevirtaukseen (3,01 l/min), joka johdetaan kartiomaisen elementin kärjessä olevan suotimen läpi. Näyteilman sisältämät hiukkaset jäävät pienelle suotimelle, jolloin elementin värähtelytaajuus pienenee kerätyn massan kasvaessa. Laite mittaa siis suotimelle kertyvää hiukkasmassaa. Ennen suotimelle tuloa näytevirtaus lämmitetään kosteuden poistamiseksi +50 C:een lämpötilaan. Näytesuodatin vaihdetaan noin kolmen viikon välein. Alkuaineiden pitoisuus hengitettävissä hiukkasissa Niemen alueella seurattiin mm. arseenin, kadmiumin ja nikkelin (valtioneuvoston asetus 164/2007) pitoisuutta hengitettävissä hiukkasissa Teom analysaattorin näytteenoton sivuvirtaukseen liitetyn ACCU system keräimen avulla (kuva 4a). Kuva 4a. ACCU näytekeräin. Figure 4a. ACCU sampler.

11 12 ACCU keräimessä on kahdeksan suodatinta. Teomin näytteenoton sivuvirtaus ohjataan kunkin suodattimen (Munktell MK360, halkaisija 47 mm) läpi kahden viikon ajan. Suodattimille kertyneen alkuaineiden massa määritetään Eurofins Scientific Finland Oy:n Lidköpingin laboratoriossa. standardin EN mukaisesti. Suodattimien läpi kulkeneen näyteilman tilavuus saadaan Teomin ohjauspaneelista, jonne näytteenottoajat määritellään etukäteen. Pitoisuudet raportoidaan yksikössä ng/m 3. Näytteistä määritettäviä alkuaineita ovat mm. As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Tl ja V. typen oksidit, NO x Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminesenssi menetelmää (SFS 5425). Ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit (NO ja NO 2 ) pelkistyvät NO:ksi. NO:n ja laitteen tuottaman otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä NO 2 molekyylejä, jotka perustilaan palatessaan emittoivat säteilyä. Säteilyn voimakkuus riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen NO pitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä, saadaan NO 2 pitoisuus typen oksidien kokonaispitoisuuden (pelkistetty näyte) ja NO pitoisuuden (pelkistämätön näyte) erotuksena. Typen oksidien analysaattori kalibroidaan noin kerran kuukaudessa sekä NO:n että NO 2 :n suhteen. NO kalibroinnissa käytetään pullokaasua, NO 2 kalibroinnissa permeaatioputkea. Nollakaasu saadaan SO 2 :na permeaatioputkesta. otsoni, O 3 hiilimonoksidi, CO Otsonimittaukset suoritetaan jatkuvatoimisina UV fotometriaan perustuvina mittauksina. Otsonin absorptio mitataan kahdella eri kyvetillä samanaikaisesti. Toisesta mittauskanavasta on katalyyttisesti poistettu otsoni. Toisella kanavalla mitataan siten samaan aikaan mahdollisesti häiritsevät aineet sekä otsoni, ja toisella taas mitataan pelkästään häiritsevät aineet ilman otsonia. Kumpaakin mittauskammiota vuorotellaan molempiin mittauksiin, näin saadaan poistettua eri kanavien mahdollinen eroavuus toisiinsa nähden. Kanavien vaihto tapahtuu magneetti venttiilien avulla. Pitoisuus lasketaan Beer Lambertin lain mukaan. Laiteella tehdään vertailumittauksia joka toinen vuosi. CO mittaukset suoritetaan jatkuvatoimisina ei dispersiiviseen IR absorptioon perustuvina mittauksina. Mittauskammioon lähetetään IR säteilyä kaasuchopperin (katkojan) läpi. Chopperissa IR säde lähetetään vuorotellen CO ja N 2 kaasua sisältävien kyvettien läpi. Välillä tulostuu myös nollavirta. Näin poistetaan häiritsevät aineet mittauksista. CO analysaattorit kalibroidaan kahden kolmen kuukauden välein ja nollatasot tarkistetaan kahdesti viikossa.

12 13 pienhiukkaset, PM 2.5 kalibroinnit tietojen käsittely Hiukkasten lukumäärän ja massapitoisuuden jakaumaa seurattiin Pirkankadun varrella ulkoilma Elpi mittauslaitteella. Laite mittaa hiukkasten lukumääräjakaumaa ja pitoisuutta reaaliaikaisesti. Mittauslaitteen näytteenoton virtaus on 30 litraa minuutissa ja keräysalustojen kokonaislukumäärä on 13. Näytteenotossa ilmanäyte kuivataan ja imetään koronavaraajan läpi. Varatut hiukkaset kulkeutuvat sähköisesti eristettyillä keräysalustoilla varustettuun alipaineimpaktoriin. Alustoille kertyvien hiukkasten varaus mitataan reaaliajassa elektrometreillä. Mitatut signaalit konvertoidaan kokojakaumaksi. Laitevalmistajan lupaama tarkkuus hiukkasten lukumääräpitoisuudelle on +/ 150 (1/cm 3 ). UlkoilmaElpin tulosten raportoinnissa on käytetty Dekati Oy:n laatimaa Excel pohjaista datankäsittelymakroa (Dekati 2006, Elpivi 4.0). Vuonna 2008 Tampereella käynnistettiin pienhiukkasten terveysvaikutuksia selvittelevä hanke, josa hyödynnetään ELPI analysaattorilla kerättyä dataa (Hilli Lukkarinen 2008). Tutkimus tehdään yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Tampereella kalibroidaan typenoksidianalysaattorit Environnement VE3M merkkisen kalibraattorin avaulla. Kalibraattorin toiminta perustuu permeaatioon. Kalibraattorissa on kaksi erillistä permeaatiouunia. Kalibraattoria voidaan tarvittaessa käyttää myös laimennusyksikkönä esim. NO kaasulle laimennusoption avulla. Permeaatioon perustuvassa kalibroinnissa permeaatioputket, jotka sisältävät paineistettua kaasua, luovuttavat kaasua vakiolämpötilassa vakionopeudella (ng/min). Kantokaasulla kuljetettavaan pitoisuuskaasuun sekoitetaan sekoituskammiossa laimennuskaasua, jonka määrää muuttamalla säädellään ulostulevan kaasun pitoisuutta. Ulkopuolisella konsultilla teetetään vertailukalibrointeja vuosittain. Analysaattoreilta tulevat mittaustulokset sekä säähavainnot kerätään Enviewtietokantaan puhelinverkon välityksellä. Keräimiltä saatavat tulokset syötetään erikseen tietokantaan. Mittaustuloksista tehdään raportti neljännesvuosittain. Reaaliaikaista tietoa Tampereen keskustan ilmanlaadusta löytyy ilmanlaatuportaalista osoitteesta:

13 Sääolosuhteet Säätietoja saadaan Näsinneulassa ja Keskustorin läheisyydessä sijaitsevilta sääasemilta. Tuuliruusu vuoden 2007 osalta Kauppahämeen sääasemalta esitetty kuvassa 4. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa. Kuva 4. Tuuliruusu Näsinneulan sääasemalta vuonna Figure 4. Wind rose from the observation tower in TEMP 5m[ C] Periodic Station Report Neula : :00 Interval 1 Hour Time 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/ TEMP 5m[ C] Kuva 5a. Lämpötilojen tuntikeskiarvot Näsinneulan sääasemalta vuonna Figure 5a. Temperatures (1h) from the obervation tower in 2007.

14 15 RH 5m[%] Periodic Station Report Neula : :00 Interval 24 Hour RH 5m[%] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 5b. Suhteellisen kosteuden 24h keskiarvot Näsinneulasta vuonna Figure 5b. RH% 24h avg from the obervation tower in 2007.

15 16 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Koskipuistossa oli 12 g/m 3 ja Santalahdessa 21 g/m 3. Pirkankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 17 g/m 3. Kuvassa 6 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kuukausikeskiarvot ja kuvassa 7 pitoisuuksien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot eri mittausasemilla. Kuvassa 8 on esitetty Pirkankadun ja kuvassa 9 Santalahden hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa. Oheisessa kuvaparissa on havainnollistettu sääolosuhteiden vaikutusta epäpuhtauksien pitoisuuksiin. Periodic Station Report Neula : :00 Interval 10 Min Value /03 27/03 28/ TEMP 135m C TEMP 5m C Inversio maaliskuussa Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 1 Hour 700 Value /03 27/03 28/03 PM10 µg/m3 NOx µg/m3 Pirkankadulla mitattiin vuoden korkein hiukkaspitoisuus kyseisen inversion aikana.

16 µg/m3 Pirkankatu PM10 Koskikatu PM10 Santalahti PM10 Niemi PM10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 6. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot Tampereella vuonna Figure 6. Monthly averages of PM 10 concentrations in Tampere in µg/m3 Pirkankatu PM10 Koskikatu PM10 Santalahti PM10 Niemi PM I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 7. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot Tampereella vuonna Figure 7. Second highest 24 hour average concentrations of PM 10 in Tampere in 2007.

17 18 PM10[µg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 24 Hour PM10[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Pirkankadulla. Figure hour average concentrations of PM 10 in Tampere s citycentre. PM10[µg/m3] Periodic Station Report Koskikatu : :00 Interval 24 Hour PM10[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time 4.2 Pienhiukkaset Kuva 9. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Koskikadulla vuonna Figure hour average concentrations of PM 10 in Tampere s citycentre in Pienhiukkasten (PM 2.5 ) lukumäärä ja massapitoisuutta seurattiin Pirkankadun varrella Elpi analysaattorilla 3 4 viikon jaksoissa. Pienhiukkasten lukumäärän vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella vuonna 2006 oli /cm 3 ja vuonna 2007 noin /cm 3. Pienhiukkasten massan vuosikeskiarvo oli 22 µg/m3 (2006) ja 18 µg/m 3 (2007). Pitoisuusjakaumia talvella ja kesällä 2007 on esitetty havainnekuvassa.

18 19 dn/dlogdp [1/cm³] Number Dp dm/dlogdp [mg/m³] Mass Dp Pienhiukkasten lukumäärä ja massapitoisuus Pirkankadulla tammikuussa 2007 (normalisoituna hiukkasten kokoluokan leveyden mukaan). dn/dlogdp [1/cm³] Number Dp dm/dlogdp [mg/m³] Mass Dp Pienhiukkasten lukumäärä ja massapitoisuus Pirkakadulla kesäkuussa Arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuus hengitettävissä hiukkasissa Arseenin pitoisuuden vuosikeskiarvo Niemen alueen hengitettävissä hiukkasissa on ollut kesäkuun 2006 kesäkuun 2008 välillä alle 0,2 ng/m 3. Kadmiumin pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan (0,1 µg/analysoitu näyte) kaikissa 24 kuukauden aikana otetuissa näytteissä. Nikkelin pitoisuuden vuosikeskiarvo on vaihdellut vuosina välillä 0,8 3,5 ng/m 3. Lyijyn pitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut 3,0 3,6 ng/m 3 Kromipitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut 4,1 4,8 ng/m Typen oksidit Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli 20 g/m 3, Santalahdessa 18 µg/m 3 ja keskiarvo Niemessä 12 g/m 3. Kuvassa 10 on esitetty typpidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Pirkankadulla ja Santalahdessa. Kuvassa 11 on esitetty vuorokausiohjearvoon ja kuvassa 12 tuntiohjearvoon verrannollisia typpidioksidipitoisuuksia. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa.

19 20 40 µg/m Pirkankatu NO2 Santalahti NO I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 10. Typpidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Tampereella vuonna Figure 10. Monthly average NO 2 concentrations in Tampere in Pirkankatu NO2 Santalahti NO2 µg/m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 11. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Tampereella vuonna Ohjearvo on 70 g/m 3. Figure 11. Second highest 24 hour NO 2 concentrations in Tampere in Guideline is 70 g/m 3.

20 µg/m3 Pirkankatu NO2 Santalahti NO I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 12. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Tampereella vuonna Ohjearvo on 150 g/m 3. Figure 12. The 99 percentile one hour NO 2 concentrations in Tampere in Guideline is 150 g/m 3. NO2[µg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 24 Hour NO2[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 13. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot Pirkankadulla vuonna Figure h average NO 2 concentrations in Pirkankatu in 2007.

21 Otsoni Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Niemessä oli 38 g/m 3. Otsonipitoisuuksia on esitetty kuvissa 14, 15 ja 16. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukossa. µg/m3 Niemi O3 80 Niemi O I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month Kuva 14. Otsonipitoisuuden kuukausikeskiarvot Tampereella vuonna Figure 14. Monthly average O 3 concentrations in Tampere in µg/m3 Niemi O3 100 Niemi O kuukausi / month Kuva 15. Otsonipitoisuuden korkeimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot Tampereella vuonna Figure 15. Highest 8 hour moving O 3 concentrations in Tampere in 2007.

22 23 µg/m3 Niemi O I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month Niemi O3 4.6 Hiilimonoksidi Kuva 16. Otsonipitoisuuden korkeimmat tuntikeskiarvot Tampereella vuonna Figure 16. Highest one hour O 3 concentrations in Tampere in Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadulla oli 0,13 mg/m 3 ja Santalahdessa niinikään 0,13 mg/m 3. Pitoisuuden kuukausikeskiarvot olivat Pirkankadulla ja Santalahdessa 0,1 0,2 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuuden suurimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot on esitetty kuvassa 17 ja suurimmat tuntikeskiarvot kuvassa 18. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa. 8 mg/m3 6 Pirkankatu CO Santalahti CO I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month Kuva 17. Hiilimonoksidipitoisuuden suurimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot Tampereella vuonna Ohjearvo on 8 mg/m 3. Figure 17. Highest 8 hour moving average CO concentrations in Tampere in Guideline is 8 mg/m 3.

23 24 20 mg/m3 15 Pirkankatu CO Santalahti CO I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month 4.7 Rikkidioksidi Kuva 18. Hiilimonoksidipitoisuuden suurimmat tuntikeskiarvot Tampereella vuonna Ohjearvo on 20 mg/m 3. Figure 18. Highest one hour CO concentrations in Tampere in Guideline is 20 mg/m 3. Rikkidioksidin pitoisuutta ei mitattu Tampereella vuonna 2007.

24 25 5 TULOSTEN ARVIOINTI 5.1 Tunnusluvut ilmanlaadun arvioimiseksi Tulosten arvioinnissa sovelletaan valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) ja valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (711/2001) Ilmanlaadun ohjearvot Kansalliset ulkoilman laatua koskevat ohjearvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996). Table 3. The present Finnish air quality guidelines. Aine Ohjearvo, 20 C Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi, CO 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Rikkidioksidi, SO g/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typpidioksidi, NO g/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma, TSP 120 g/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 g/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset, PM g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo Haisevien rikkiyhd. kok. määrä 10 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo (TRS) TRS ilmoitetaan rikkinä

25 Ilmanlaadun raja arvot Valtioneuvoston asetuksella 711/2001 annettiin ilmanlaadulle raja arvot, jotka on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Ilmanlaadun raja arvot. Table 4. Air quality limit values. Yhdiste Aika Raja arvo Sallitut ylitykset Saavutettava viim. µg/m 3 Rikkidioksidi tunti / vuosi SO 2 vrk / vuosi vuosi/talvi Typpidioksidi tunti / vuosi NO 2 kalenterivuosi Typenoksidit kalenterivuosi NO x Hiukkaset PM 10 vrk 50 (* 35 / vuosi PM 10 vuosi 40 (* Lyijy kalenterivuosi 0,5 (* Pb Bentseeni kalenterivuosi CO 8 tuntia 10 mg/m Pienhiukkaset PM 2.5 vuosi 25 (* * (* tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilasssa ja paineessa (** voimaan tulleen direktiivin ohjeellinen raja arvo (otettava kansalliseen lainsäädäntöön 2 vuoden kuluessa). Sitovana raja arvo 25 µg/m 3 vuosikeskiarvona tulee saavuttaa 2015 mennessä Epäpuhtauksien pitoisuuden ylittäessä taulukossa 4 esitetyn tunti tai vuorokausiarvonsa numeroarvon asiasta on viipymättä tiedotettava väestölle. Rikkidioksidin ja typen oksidien pitkän ajan raja arvot on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Suomessa raja arvon numeroarvo ylittyy keväisin korkeiden hiukkaspitoisuuksien takia Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä Valtioneuvoston asetuksella 164/2007 annettiin tavoitearvot arseenin, kadmiumin, elohopean, nikkelin ja polysyklisten aromaattisista hiilivetyjen pitoisuudelle ilmassa (taulukko 5.)

26 27 Taulukko 5. Arseenin, kadmiumin, elohopean, nikkelin ja bentso(a)pyreenin tavoitearvot. Table 5. Target values for As, Cd, Hg, Ni and Bentzo(a)pyrene. Epäpuhtaus keskiarvon laskenta aika tavoitearvo ( ) (* ng/m 3 Arseeni (As) kalenterivuosi 6 Kadmium (Cd) kalenterivuosi 5 Nikkeli (Ni) kalenterivuosi 20 Bentso(a)pyreeni (** kalenterivuosi 1 (* Pitoisuus määritetään hengitettävien hiukkasten massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tulokset ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. (** Bentso(a)pyreeni on polysyklinen aromaattinen yhdiste, jota käytetään näiden yhdisteiden syöpävaarallisuuden merkkiaineena. 5.2 Sääolosuhteet Lämpötilojen kuukausikeskiarvot vuonna 2007 sekä lämpötilojen 30 vuoden jakson kuukausikeskiarvot Tampereella on esitetty kuvassa 19 ja ilmankosteuden kuukausikeskiarvot kuvassa C Tre v Näsinneula, 5m Kauppahäme, 30 m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 19. Lämpötilojen kuukausikeskiarvot Näsinneulan ja Keskustorin sääasemalla vuonna 2007 ja Tampereella vuosina Figure 19. Monthly average temperatures from the observation tower and citycentre in 2007 and in Tampere during the years

27 RH % Kauppahäme, 30 m Näsinneula 135 m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5.3 Hiukkaset Kuva 20. Ilmankosteuden kuukausikeskiarvot Keskustorilla ja Näsinneulassa vuonna Figure 20. Monthly average RH% values from citycentre and in Näsinneula in Päästökartoitusten mukaan vuonna 2007 Tampereen 140 tonnin hiukkaspäästöistä 43% tuli liikenteestä ja loput piste ja pintalähteistä. Tampereen hiukkaspäästöt vuosina on esitetty liitetaulukossa ja kuvassa 23. Hiukkaspäästöt Helsingissä vuonna 2007 olivat 451 tonnia Hiukkaset / dust liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry Leijuma (TSP) vuosi / year Kuva 23. Hiukkaspäästöt (t/a) Tampereella vuosina Figure 23. Particle emissions (t/a) in Tampere during the years Leijuman mittaukset Tampereella lopetettiin joulukuussa Pääkaupunkiseudulla leijuman vuosikeskiarvot vuonna 2007 olivat eri mittausasemilla g/m 3.

28 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus kuvaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 0,01 mm:n hiukkasten määrää ilmassa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Koskikadulla vuonna 2007 oli 12 g/m 3, Pirkankadulla 17, Santalahdessa 21 g/m 3 ja Niemessä 12 µg/m 3. Korkein pitoisuuden kuukausikeskiarvo (38 g/m 3 ) todettiin Santalahdessa maaliskuussa. Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) ylittyi Pirkankadulla, Santalahdessa ja Koskikadulla maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja on esitetty kuvassa 24 ja liitetaulukoissa. Pääkaupunkiseudulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvot vuonna 2007 olivat g/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti ohjearvonsa Pirkankadun varrella huhtikuussa ja Santalahdessa helmi, maalis ja huhtkuussa. Raja arvon numeroarvo ylittyi Koskipuistossa 8 kertaa, Pirkankadulla 11 kertaa, Santalahdessa 17 kertaa ja Niemessä 3 kertaa vuoden 2007 aikana. 40 µg/m Pirkankatu PM10 Koskipuisto PM10 Santalahti PM10 Koskikatu PM10 Niemi PM Kuva 24. hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella. Figure 24. Annual average concentrations of PM 10 ( g/m 3 ) in Tampere Arseenin, kadmiumin, nikkelin ja lyijyn pitoisuus hengitettävissä hiukkasissa Arseenin pitoisuuden vuosikeskiarvo Niemen alueen hengitettävissä hiukkasissa on ollut kesäkuun 2006 kesäkuun 2008 välillä alle 0,2 ng/m 3 (alle 4 % tavoite arvosta 6 ng/m 3 ). Kadmiumin pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan (0,1 µg/analysoitu näyte) kaikissa 24 kuukauden aikana otetuissa näytteissä. Nikkelin pitoisuuden vuosikeskiarvo on vaihdellut vuosina välillä 0,8 3,5 ng/m 3 (mikä on 4 18 % tavoite arvosta 20 ng/m 3 ). Lyijyn pitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut 3,0 3.6 ng/m 3 (eli alle 1% raja arvosta). Kromipitoisuudelle, jolle ei ole ohjearvoa, vuosikeskiarvo on ollut 4.1 4,8 ng/m 3.

29 Pienhiukkaset (PM 2.5 ) 5.4 Typen oksidit Hiukkasten osalta ohje ja raja arvot koskevat hiukkasten massapitoisuuksia. Hiukkasten lukumääräpitoisuudelle ei ole annettu ohjearvoa. Pienhiukkasten lukumäärän vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella vuonna 2006 oli /cm 3 ja vuoden 2007 aikana /cm 3, massan vuosikeskiarvot olivat 22 µg/m3 (2006) ja 18 µg/m 3 (2007). Tampereella massapitoisuudet ovat suurempia kuin esim. Helsigissä mitatut vuosikeskiarvot (4 9 µg/m 3 ) johtuen osittain mittausmenetelmien erilaisuudesta. Vuonna 2008 annetun direktiivin vuosiraja arvo pienhiukkasten massapitoisuudelle on 25 µg/m 3. Vuonna 2007 Tampereen typen oksidien päästöistä noin 50 % tuli liikenteestä ja loput piste ja pintalähteistä. Typen oksidien päästöt olivat vuonna 2007 hieman edellisvuotta pienemmät. Typen oksidien päästömäärät Tampereella vuosina on esitetty kuvassa 25 ja liitetaulukossa. Typen oksidipäästöt Helsingissä vuonna 2007 olivat 9069 tonnia. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvoon (70 g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadulla % ja Santalahdessa % ohjearvosta. Tuntiohjearvoon (150 g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadun varrella % ja Santalahdessa % ohjearvosta t liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry vuosi / year Kuva 25. Typen oksidien päästöt NO 2 :na (t/a) Tampereella vuosina Figure 25. NO x emissions (t NO 2 /a) in Tampere during the years

30 µg/m3 Keskustori NO2 Lielahti NO2 Pirkankatu NO vuosi / year Kuva 26. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Figure 26. Annual average concentrations of NO2 ( g/m 3 ) in Tampere during different years Typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat Salmi ym. (2002) selvittivät vuonna 2002 Tampereen seudun typenoksidipäästöjen vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Tutkimusalueen typenoksidipäästöjen arvioitiin pienenevän 33 % vuoden 2000 tasosta vuoteen 2020 tultaessa autoliikenteen päästöjen vähetessä. Vaikka päästöt ja pitoisuudet yleisesti vähenevät, uusien liikenneväylien läheisyydessä typen oksidien pitoisuudet näyttäisivät pysyvän ennallaan. Typpidioksidipitoisuuden terveydellinen vuorokausiohjearvo ylitettiin laskelmien mukaan vuoden 2000 tilanteessa pääasiassa vilkkaimmilla risteysalueilla. Tuntiohjearvo sen sijaan alittui lähes koko tutkimusalueella. Ennustelaskelmien mukaan typpidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvo saattaa vuonna 2020 ylittyä joillain alueilla Helsinki Tampere moottoritien varrella, mutta tuntiohjearvon ylityksiä ei todennäköisesti esiinny enää lainkaan. Tutkimusalueen korkeimmat typpidioksidipitoisuudet pienenisivät 20 vuodessa noin %. Tampereen seudun typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat ylivoimaisesti eniten autoliikenteen päästöt. Korkeimmat pitoisuudet keskittyivät Tampereen keskustan alueelle ja vilkkaimmin liikennöityjen teiden, etenkin Helsinki Tampere moottoritien ja Paasikiven Kekkosentien, sekä vilkkaimpien risteysalueiden läheisyyteen. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vaikutus paikallisiin typenoksidipitoisuuksiin on huomattavasti pienempi, koska päästöt vapautuvat ulkoilmaan autojen päästöjä korkeammalta, jolloin ne laimenevat tehokkaasti. Tutkimuksessa laskettiin lisäksi Tampereen alueen 114 päiväkodin kohdalle syntyvät typpidioksidipitoisuudet. Suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat ohjearvon suuruisia tai hyvin lähellä ohjearvoa, mutta ennustelaskelmissa vuorokausikeskiarvot jäivät selvästi alle ohjearvon. Typpidioksidin tuntiohjearvo ei ylittynyt tarkasteluvuosina yhdenkään

31 32 päiväkodin kohdalla. Ennustelaskelmissa Tampereen seudun väestömäärän oletettiin kasvavan 20 vuodessa asukkaalla, jotka sijoittuvat lähinnä Vuoreksen ja Kaukajärven uusille asuntoalueille. Alueelliset (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi) pitoisuudet määriteltiin tutkimuksessa ilman epäpuhtauksien leviämistä kuvaavilla malleilla. Tutkimuksessa saatiin kattava kuva Tampereen seudun nykyisistä ja tulevista typenoksidipitoisuuksista. 5.5 Otsoni Valtioneuvoston asetuksessa (783/2006) on annettu tavoitearvot otsonipitoisuudelle terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi. Korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m 3 ja varoituskynnys 240 µg/m 3 tuntikeskiarvoina. Tiedotuskynnys ei ylittynyt Tampereella vuoden 2007 aikana. Otsonipitoisuuden vuorokausikeskiarvoja Lielahdessa ja Niemessä eri vuosina on esitetty kuvassa µg/m3 75 Lielahti O3 Niemi O vuosi / year Kuva 27. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereen Lielahdessa ja Niemessä eri vuosina. Figure 27. Annual average concentrations of O3 ( g/m 3 ) in Tampere's suburban area during different years.

32 Hiilimonoksidi Hiilimonoksidipäästöt Tampereella ovat lähes kokonaan peräisin liikenteestä. Hiilimonoksidin päästömääriä Tampereella eri vuosina on esitetty liitetaulukossa ja pitoisuuden vuosikeskiarvoja kuvassa 28. Liukuvaan kahdeksan tunnin ohjearvoon (8 mg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadulla 3 13% ja Santalahdessa 4 14% ohjearvosta. Tuntiohjearvoon (20 mg/m 3 ) verrannolliset hiilimonoksidipitoisuudet olivat Pirkankadulla 2 13% ja Santalahdessa 3 8% ohjearvosta. 2.0 mg/m3 1.5 Keskustori CO Pirkankatu CO vuosi / year Kuva 28. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (mg/m 3 ) Tampereelta. Figure 28. Annual average CO concentrations (mg/m 3 ) in Tampere. 5.7 Rikkidioksidi Rikkidioksidipäästöjen määrä Tampereella on pienentynyt 1970 luvun yli tonnista nykyiseen 600 tonniin. Kuvassa 21 ja liitetaulukossa on esitetty rikkidioksidin päästömäärät Tampereella vuosina Rikkidioksidin pitoisuutta ei mitattu Tampereella vuoden 2003 jälkeen. Rikkidioksidipitoisuudet Tampereella ovat vuosien varrella pudonneet huomattavasti 1970 luvun tilanteesta. Liitetaulukossa ja kuvassa 22 on esitetty rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Tampereella vuosina

33 SO2 t/a liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry vuosi / year Kuva 21. Rikkidioksidipäästöt (t/a) Tampereella vuosina Figure 21. SO 2 emissions (t/a) in Tampere in Lielahti SO2 Keskustori SO2 µg/m vuosi / year Kuva 22. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella vuosina Figure 22. Annual average SO 2 concentrations ( g/m 3 ) in Tampere during the years Kasvihuonekaasupäästöt Tampereen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 1990 olivat 1,52 miljoonaa tonnia ja vuonna ,75 miljoonaa tonnia (CO 2 ekv) (Holm 2006). Päästöjen muutos vuodesta 1990 vuoteen 2003 oli siis +15 % Asukasta kohti lasketut CO 2 ekv. päästöt vuonna 1990 olivat 8,8 tonnia ja vuonna 2003 ne olivat 8,7 tonnia.

34 Hajuhaitat Vuoden 2007 aikana Lielahden alueelta tuli ympäristöpalveluihn yksittäisiä valituksia teollisuuden aiheuttamista hajuhaitoista Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on mittaustulosten perusteella tunneittain laskettava luku, jolla voidaan kuvata ilmanlaatua yksinkertaisesti. Indeksi kuvaa hetkellistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje, raja, kynnys ja tavoitearvoihin sekä tunneittuhin terveysvaikutuksiin. Indeksiarvoa laskettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus ilmassa. Mittaustuloksista lasketaan tunneittain ilmanlaatuindeksille arvo. Indeksin laskennassa käytettävät taitepisteet on esitetty taulukossa 6. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Pirkankadun varrella oli vuoden 2007 aikana 108 päivänä hyvä, 204 päivänä tyydyttävä, 43 päivänä välttävä ja 4 päivänä huono. Ilmanlaatu luokittui erittäin huonoksi 2 päivänä. Mittaustiedot puuttuvat neljältä päivältä. Ajantasaista tietoa mm. Tampereen ilmanlaadusta löytyy internetistä osoitteesta Taulukko 6. Indeksin käännepisteet ( g/m 3, CO: mg/m 3 ). Table 6. The limit values for the air quality Index ( g/m 3, CO:mg/m 3 ). Indeksi CO NO2 SO2 O3 PM10 PM2.5 TRS 1h 1h 1h 1h 1h 1h >150 >30 >200 >350 >180 >200 >75 >50

35 36 Taulukko 7. Indeksin määrittely. Table 7. The air quality Index categories. Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Index Definition Health effects Other effects 0 50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 0 50 good no effects slight effects on ecosystems tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä fair adverse effects improbable slight effects on ecosystems välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä passable improbable marked effects on vegetation, effects on materials huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä poor adverse effects possible on sensitive subpopulation marked effects on nature, effects on materials 151 erittäin huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 very poor adverse effects possible on sensitive subpopulation marked effects on nature, effects on materials

36 37 6 YHTEENVETO Tampereen hiukkaspäästöt olivat hieman edellisvuotta suuremmat teollisuuden kasvaneista päästöistä johtuen. Hiekoitushiekan keväisin aiheuttamaa pölyämistä on torjuttu tehostamalla hiekan poistamista ja kastelemalla ja keskusta alueen pääväyliä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti ohjearvonsa Pirkankadun varrella huhtikuussa ja Santalahdessa helmi, maalis ja huhtkuussa. Raja arvon numeroarvo ylittyi Koskipuistossa 8 kertaa, Pirkankadulla 11 kertaa, Santalahdessa 17 kertaa ja Niemessä 3 kertaa vuoden 2007 aikana. Rajaarvon numeroarvo saa ylittyä kullakin asemalla 35 kertaa ennen kuin varsinainen raja arvo katsotaan ylittyneeksi, eli raja arvo ei Tampereella ylittynyt. Typen oksidien päästöt olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Puolet typen oksidien päästöistä tulee liikenteestä. Typpidioksidin vuorokausi ja tuntiohjearvo eivät ylittyneet. Typpidioksidi on kuitenkin kaupungeissa hengitettävien hiukkasten ohella kriittisin epäpuhtaus ohje ja raja arvojen kannalta. Rikkidioksidipäästöt Tampereella olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Pitoisuudet ovat viime vuosina Tampereella olleet kuitenkin hyvin matalia, joten rikkidioksidi ei ole Tampereella terveysvaikutusten kannalta merkittävä epäpuhtaus. Rikkidioksidipitoisuuden mittaaminen Tampereella lopetettiin kesäkuussa Hiilimonoksidin pitoisuutta mitattiin Santalahdessa ja Pirkankadulla. Pitoisuudet olivat alle 15% ohjearvoistaan. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Niemessä oli 38 µg/m 3. Alailmakehän otsonia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on annettu kynnyspitoisuus, jonka ylittyessä asiasta on tiedotettava. Kynnyspitoisuus 180 µg/m 3 tuntikeskiarvona ei ylittynyt. Vuoden 2007 aikana ympäristöpalveluihin tuli yksittäisiä valituksia Lielahden teollisuusalueen aiheuttamista hajuhaitoista. Valituksia tuli myös puun pienpolttoa koskien. Tietoa ilmanlaadusta on vuoden kuluessa tarjottu kuntalaisille tiedotusvälineiden ja Internetin välityksellä.

37 38 7 KIRJALLISUUTTA Dekati Electrical Low Pressure Impactor Data processing sheet for Microsoft EXCEL 97 (TM). Version 4.02 Elsilä, A Ote Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Elmatyvin raporttipalvelusta. EN Stationary source emissions. Determination of the total emission of As, Cd, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, TI and V. Hilli Lukkarinen M Pienhiukkasten lukumääräpitoisuus ja terveysvaikutukset Tampereella vuosina Luonnos Kariniemi, H Kaupunkiaerosolin hiukkaspitoisuudet Tampereella keväällä Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, 88 s. Niemi, J. ym Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV SAD. YTV:n julkaisuja 8/2008, Helsinki, 72 s + liitteet. Holm S Kirjallinen tiedoksianto. Kartastenpää R. ym Ilmanlaadun mittausohje, versio 1.0. Ilmatieteen laitos ilmanlaadun tutkimus. Helsinki, 68 s. + liitteet. Mäkelä, K Läänien ja kuntien tieliikenteen pakokaasupäästöt vuonna Lipasto 2005 laskentajärjestelmä, luettu Lumme, J Tampereen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Tampereen energiatoimisto, 28 s. Nurminen, M. ja Lumme J Tamperen energia ja kasvihuonetase Verkkojulkaisu. Pesonen, R. Rantakrans, E. & Valkonen, R Ilmatieteen laitos, ilmanlaatuosasto. Tampereen ilmanlaadun kehitys vuoteen 2000 mennessä. Helsinki, 144 s. + liitteet. Salmi, J., Pietarila, H. ja Rasila, T Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuosille 2000 ja Ilmatieteen laitos ilmanlaadun tutkimus, Helsinki, 76 s. + liitteet. ( SFS Ilmansuojelu. Ilman laatu. Typen oksidien määritys kemiluminesenssimenetelmällä. 8 s.

38 39 Tampereen ilmanlaadun mittaustulokset Neljännesvuosiraportit 1/2007, 2/2007, 3/2007 ja 4/2007. Monisteita. Tampereen kaupunki Tampereen ilmanlaatu Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset. Tampereen kaupunki, ympäristövalvonnan julkaisuja 2/2007, 63 s.

39 40 LIITETAULUKOT Taulukko I. Tarkkailusopimuksessa mukana olevien laitosten päästöt Tampereella Lopettaneet toimintansa (* Siegwerk Finland Oy (* M real Oyj Massatehdas (* LignoTech Finland kesällä 2008 SO2 NOx pöly Tampereen sähkölaitos t/a t/a t/a NSLI NSLII Lielahti Atala varalk Hakametsä lk Hervanta lk Multisilta varalk Myllypuro varalk Naistenlahti lk Nekala lk Pyynikki lk Rahola lk Ratina lk Sarankulma lk TAYS vara varalk Abloy Oy Rakennushelat Acta Print Oy Rahola) Comforta Oy Pirkanmaan lehtipaino Oy Suominen Joustopakkaukset Oy, Treen tehdas Metso Power Oy (Treen koelaitos) Fortum Power and Heat Hercules Finland Oy Keskipakovalu Oy Santen Oy Ligno Tech Finland Oy (* M Real Oyj Massatehdas (* M Real Oyj, Tako Board Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry Siegwerk Finland Oy (* Metso Minerals Finland Oy Tamfelt Oy Ab Tampereen kaupunki Katu ja vihertuotanto asf as Valtatie Oy, asf asema > NCC Roads UPM Raflatac Oy Tieliikelaitos, Metsä Mattilan asf as Yhteensä tonnia vuodessa

40 41 Liitetaulukko 1. Hiilimonoksidin pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 8h % 1h Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % Liitetaulukko 2. Hiilimonoksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 8h % 1h Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Liitetaulukko 3. Typpimonoksidin pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % 2

41 42 Liitetaulukko 4. Typpidioksidin pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Liitetaulukko 5. Otsonin pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % 38 Liitetaulukko 6. Typpimonoksidin pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % 9

42 43 Liitetaulukko 7. Typpidioksidin pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % Liitetaulukko 9. Typpimonoksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % 12 Liitetaulukko 10. Typpidioksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m %

43 44 Liitetaulukko 11. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta Pirkankatu PM10 µg/m % 61 Pirkankatu PM10 µg/m % 56 Pirkankatu PM10 µg/m % 161 Pirkankatu PM10 µg/m % 70 Pirkankatu PM10 µg/m % 31 Pirkankatu PM10 µg/m % 33 Pirkankatu PM10 µg/m % 27 Pirkankatu PM10 µg/m % 37 Pirkankatu PM10 µg/m % 44 Pirkankatu PM10 µg/m % 31 Pirkankatu PM10 µg/m % 36 Pirkankatu PM10 µg/m % Liitetaulukko 12. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 57 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 103 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 163 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 104 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 50 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 54 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 30 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 34 S1 (Santalahti) PM10 µg/m3 huolto S1 (Santalahti) PM10 µg/m3 huolto S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 26 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % Liitetaulukko 13. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta Niemi PM10 µg/m % 21 Niemi PM10 µg/m % 36 Niemi PM10 µg/m % 84 Niemi PM10 µg/m % 60 Niemi PM10 µg/m % 30 Niemi PM10 µg/m % 33 Niemi PM10 µg/m % 20 Niemi PM10 µg/m % 37 Niemi PM10 µg/m % 39 Niemi PM10 µg/m % 26 Niemi PM10 µg/m % 17 Niemi PM10 µg/m % 19 12

44 45 Liitetaulukko 14. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Koskikadun mittausasemalla. (TEOM) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta Koskikatu PM10 µg/m % 44 Koskikatu PM10 µg/m % 41 Koskikatu PM10 µg/m % 120 Koskikatu PM10 µg/m % 53 Koskikatu PM10 µg/m % 23 Koskikatu PM10 µg/m % 21 Koskikatu PM10 µg/m % 19 Koskikatu PM10 µg/m % 19 Koskikatu PM10 µg/m % 16 Koskikatu PM10 µg/m % 13 Koskikatu PM10 µg/m % 16 Koskikatu PM10 µg/m % Liitetaulukko 15. Tuulen suunta Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Tsuu DEG 99.7% Kauppahame Tsuu DEG 99.7% Kauppahame Tsuu DEG 99.7% Kauppahame Tsuu DEG 99.4% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 99.1% Kauppahame Tsuu DEG 96.1% Kauppahame Tsuu DEG 96.7% Kauppahame Tsuu DEG 99.2% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Liitetaulukko 16. Tuulen nopeus Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % 2.5

45 46 Liitetaulukko 17. Lämpötila Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % 5.4 Liitetaulukko 18. Suhteellinen kosteus Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % 80 Liitetaulukko 19. Tuulen suunta Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0%

46 47 Liitetaulukko 20. Tuulen nopeus Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % 7.3 Liitetaulukko 21. Lämpötila 5 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % 5.8 Liitetaulukko 22. Lämpötila 135 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % 5.3

47 48 Liitetaulukko 23. Suhteellinen kosteus 5 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % 81 Liitetaulukko 24. Suhteellinen kosteus 135 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % 78 Liitetaulukko 25a. Pienhiukkasten (halkaisija <2.5 µm) lukumääräpitoisuus Pirkankadun mittausasemalla vuonna 2006 (Elpi) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm3 n.a. n.a. 0% Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % 27962

48 49 Liitetaulukko 25b. Pienhiukkasten (halkaisija <2.5 µm) lukumääräpitoisuus Pirkankadun mittausasemalla vuonna 2007 (Elpi) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Pirkankatu N2.5 1/cm % Liitetaulukko 26a. Pienhiukkasten (halkaisija <2.5 µm) massapitoisuus Pirkankadun mittausasemalla vuonna 2006 (Elpi) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m3 n.a. 0% Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % 22 Liitetaulukko 26b. Pienhiukkasten (halkaisija <2.5 µm) massapitoisuus Pirkankadun mittausasemalla vuonna 2007 (Elpi) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % Pirkankatu PM2.5 µg/m % 18

49 50 Liitetaulukko 27. Ilmanlaatu Pirkankadun mittausasemalla. Indeksi hyvä tyyd. vältt. huono er. huo Päiviä n.a Yhteensä Liitetaulukko 28. Hengitettävien hiukkasten raja arvon numeroarvon ylitykset Report: Periodic Criteria Date: Criteria: PM10>50 Pirkankatu Time Base: 24Hour PM10 Date Time µg/m : : : : : : : : : : :00 70 _ 11 ylitystä Report: Periodic Criteria Date: Criteria: PM10>50 S1 (Santalahti) Time Base: 24Hour PM10 Date Time µg/m : : : : : : : : : : :00 55

50 : : : : : : ylitystä Report: Periodic Criteria Date: Criteria: PM10>50 Niemi Time Base: 24Hour PM10 Date Time µg/m : : : ylitystä Report: Periodic Criteria Date: Criteria: PM10>50 Koskikatu Time Base: 24Hour PM10 Date Time µg/m : : : : : : : : ylitystä

51 52 Liitetaulukko 29. Rikkidioksidipäästöt (t/a) Tampereella eri vuosina. Annex Table 29. SO 2 emissions (t/a) in Tampere in different years. tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä year point sources area sources traffic total Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa.

52 53 Liitetaulukko 30. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Annex Table 30. Annual average SO 2 concentrations ( g/m 3 ) in Tampere during different years. g/m 3 vuosi Lielahti Keskustori year suburban citycentre <5 < <5 < <5 < <

53 Liitetaulukko 31. Tampereen hiukkaspäästöt (t/a) vuosina Annex Table 31. Particle emissions (t/a) in Tampere during the years tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä year point sources area sources traffic total Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa.

54 Liitetaulukko 32. Leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Annex Table 32. Annual average concentrations of TSP and PM 10 ( g/m 3 ). 55 Paikka vuosi leijuma hengitettävät hiukkaset Station year TSP PM 10 Laite Keräin Koskipuistossa keräin, muilla asemilla TEOM Linnainmaa Teom Linnainmaa Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Koskipuisto (keräin ) Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto (Teom 2007 ) Santalahti (Teom 2005 ) Santalahti Santalahti Pirkankatu (Teom 2004 ) Pirkankatu Pirkankatu Pirkankatu Niemi (Teom 2007 )

55 56 Liitetaulukko 33. Typen oksidien päästöt typpidioksidina (t/a) Tampereella vuosina Annex Table 33. NO x emissions (t NO 2 /a) in Tampere during the years tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä year point sources area sources traffic total Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa. Liitetaulukko 34. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Annex Table 34. Annual average NO 2 concentrations ( g/m 3 ) in Tampere during the past years. g/m 3 vuosi Keskustori Lielahti Lintulampi Pirkankatu Santalahti year citycentre suburban suburban citycentre suburban * * **) *) Taulukon tuloksissa Keskustorilla mittausmenetelmänä vuoden 1996 loppun saakka DOAS, vuodesta 1997 alkaen kemiluminesenssi. **) Thermon model 42:t pois käytöstä huhtikuussa 2004, tilalle ME 9841B:t.

56 57 Liitetaulukko 35. Hiilimonoksidipäästöt (t/a) Tampereella eri vuosina vuosina. Annex Table 35. Carbon monoxide emissions (t/a) in Tampere in different years. tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä lähde year point sources area sources traffic total LIISA Pesonen LIISA LIISA 2005 Liitetaulukko 36. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (mg/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Annex Table 36. Annual average CO concentrations (mg/m 3 ) in Tampere during the past years. mg/m 3 vuosi Keskustori Pirkankatu Santalahti Linnainmaa year citycentre urban suburban suburban , , , , , , , , ,3 0, ,3 0, ,3 0, , ,2 0, ,2 0, ,13 0, ,13 0,13

57 58 Kuva 29. Mittausasemien sijainti Tampereella vuonna Figure 29. Tampere s air quality monitoring network in 2007.

58 59 KUVALIITE 1 PIRKANKADUN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Pirkankatu Osoite: Santalahdentie 8 Mittausparametrit: CO, NO x, PM 10 ja PM 2.5 Näytteenottokorkeus: Pistemittauksena 4 metrin korkeudelta 4 metriä maanpinnasta 121 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskusta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: CO / Thermo Environmental Instruments model 48 / CO / IR absorptio NOx / ME 9841B / kemiluminesenssi PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM 2.5 / UlkoilmaElpi / hiukkasten sähköinen varaaminen

59 60 KUVALIITE 2 KOSKIKADUN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Koskikatu Osoite: Hämeenkatu 14 a (Ravintola Rosso) Mittausparametrit: PM 10 ja TSP Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 120 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskusta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka

60 61 KUVALIITE 3 KESKUSTAN SÄÄASEMA Aseman nimi: Kauppahäme Osoite: Hämeenkatu 18 Mittausparametrit: lämpötila (T), kosteus (RH), tuulen suunta (Wd) ja tuulen nopeus (Ws) Näytteenottokorkeus: 30 metriä maanpinnasta 117 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskustorin reuna Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: WS 3 NAH / nopeusanturi, WS 3 SA / suunta anturi, WS 3 Pt100 / lämpötila anturi, WT KL / kosteusanturi

61 62 KUVALIITE 4 NIEMEN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Niemi Osoite: Lielahdenkatu Mittausparametrit: NO x, O 3, PM 10, metallit Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 115 metriä merenpinnasta Ympäristö: Niemen kartanon kulma teollisuusalueen pohjoispuolella Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: NOx / ME 9841B kemiluminesenssi O 3 / Thermo Environmental Instruments model 49 / UV absorptio PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka alkuaineanalyysit (laboratoriossa) PM 10 sivuvirtauksesta kahden viikon jaksoisssa otetuista näytteistä

62 63 KUVALIITE 5 SIIRRETTÄVÄ MITTAUSASEMA Aseman nimi: Siirrettävä / Santalahti Osoite: Rantatie 17 Mittausparametrit: NO x, CO ja PM 10 Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 115 metriä merenpinnasta Ympäristö: Pahvitehtaan kulma 50 m etäisyydellä Paasikiventien keskilinjasta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: NOx / ME 9841B / kemiluminesenssi CO / Thermo Environmental Instruments model 48 / IR absorptio PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka

63 64 KUVALIITE 6 NÄSINNEULAN SÄÄASEMA Aseman nimi: Näsinneula Osoite: Särkänniemi Mittausparametrit: tuulen suunta (Wd) ja tuulen nopeus (Ws) 135 metrin korkeudelta lämpötila (Temp) ja kosteus (RH) Näytteenottokorkeus: tuulitiedot 135 metriä maanpinnasta, lämpötila ja kosteus 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta Ympäristö: huvipuisto Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: Vaisala WAA 15 / nopeusanturi Vaisala WAV 15 / suunta anturi