LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Fortum Power and Heat Oy, Jätteen energiahyötykäyttöhanke, Kokkola

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum Dnro Dnr LSU-2003-R-5(53) Fortum Power and Heat Oy, Heat PL FORTUM Viite Hänvisning Asia Ärende LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Fortum Power and Heat Oy, Jätteen energiahyötykäyttöhanke, Kokkola 1 HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Fortum Power and Heat Oy on hankkeesta vastaavana toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994, muutos 267/1999) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen koskien Fortum Power and Heat Oy:n Kokkolan voimalaitoksen yhteyteen rakennettavaa jätettä polttoaineena käyttävää kattilalaitosta. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVAmenettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi. Hankkeesta vastaava: Fortum Power and Heat, Heat PL FORTUM Konsultti: Enprima Oy PL VANTAA Yhteysviranomainen: Länsi-Suomen ympäristökeskus PL VAASA Ympäristötalo Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka (06) Miljöhuset Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki PL/PB 262, VAASA/VASA PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI Koulukatu/Skolhusgatan 19 Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Telefax (06) Telefax (06) Telefax (06) förnamn.efternamn@ymparisto.fi

2 2/8 Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin ja asetuksen 6 :n 1 momentin 11 b kohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitoksiin tai fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on YVA-lain mukainen selvitys, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, yhtenäinen arvio eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista sekä suunnitelma haitallisten vaikutusten lieventämisestä ja seurannasta. Hankkeessa on kyse jätteen laitosmaisesta hyödyntämisestä, jolloin sen toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain ja asetuksen (86/2000, 169/2000) mukaista ympäristölupaa. Uudisrakennukset tarvitsevat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan. Hanke edellyttää lisäksi ilmailulaitoksen lausuntoa rakennuslupahakemuksen liitteeksi sekä jäähdytysvesien ottamisen osalta vesilain (264/1961) mukaista lupaa veden johtamiseksi vesistöstä nesteenä käytettäväksi. Tiedot hankkeesta Hanke käsittelee jätteen energiahyötykäyttölaitoksen sijoittamista Kokkolan kaupungin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevan Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen yhteyteen. Kattilalaitoksessa on tarkoitus käyttää polttoaineena lajiteltua yhdyskuntajätettä, rakennusjätettä ja mahdollisesti jätevedenpuhdistamon lietettä, joiden oletettu kertymä on toteutusvaihtoehdosta riippuen / tonnia vuodessa. Jäteperäisillä polttoaineilla korvattaisiin osittain voimalaitoksen nykyisten turve- ja öljykattiloiden tuotantoa. Uusi arinapolttotekniikkaan perustuva kattilalaitos on suunniteltu osaksi nykyistä voimalaitosta, jolloin voidaan hyödyntää voimalaitoksen olemassa olevia prosesseja, infrastruktuuria ja rakenteita. Uusi polttoaineiden purkausasema, kattila ja savukaasujen puhdistuslaitteistot on tarkoitus sijoittaa voimalaitostontin länsireunaan nykyiselle hiilikentälle. Polttolaitoksessa tuotettavaa energiaa käytettäisiin sähkön, prosessihöyryn ja kaukolämmön tuottamiseen olemassa olevalla voimalaitoksella. Uuden kattilan rinnalla käytettäisiin myös nykyistä turvekattilaa. Suunnitelman mukaan laitos otettaisiin käyttöön vuoden 2006 lopussa. Arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot Vaihtoehto 1 (VE 1) arinakattila t/a 65 MW tehoinen kattilalaitos, jossa poltetaan jäteperäisiä polttoaineita n t/a eli n. 450 t/vrk. Mitoitus perustuu kuuden Pohjanmaalla toimivan jätehuoltoyhtiön alueella syntyvään polttokelpoiseen jätteeseen. Savukaasujen puhdistuksessa käytetään joko puolikuivaa tai märkää puhdistusmenetelmää. Vaihtoehto 2 (VE 2) arinakattila t/a 110 MW tehoinen kattilalaitos, jossa poltetaan jäteperäisiä polttoaineita n t/a eli n. 760 t/vrk. Mitoituksen maksimimäärässä tuotaisiin Pohjanmaan alueen jätehuollon hankintarenkaan lisäksi Oulun seudulta. Savukaasujen puhdistuksessa käytetään joko puolikuivaa tai märkää puhdistusmenetelmää.

3 3/8 Nollavaihtoehto (VE 0) Hanketta ei toteuteta, jolloin tarvittava energia tuotettaisiin Kokkolan voimalaitoksella nykyisin käytössä olevilla polttoaineilla poissulkien jäteperäiset polttoaineet. Tulevaisuudessa voimalaitoksen lämmöntuotanto säilyisi ennallaan, mutta sähköntuotanto lisääntyisi. Alueen jätteet käsitellään muualla ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti. 2 ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Yhteysviranomainen on kuuluttanut arviointiselostuksen Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Kokkolan kaupungin pääkirjastossa, joissa arviointiselostus oli yleisön nähtävillä. Kuulutus on julkaistu myös alueella ilmestyvissä sanomalehdissä Keskipohjanmaa ja Österbottningen. Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuudet ja Arviointiselostuksesta on pyydetty lausunto Kokkolan kaupunginhallitukselta, Keski-Pohjanmaan liitolta, Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan alueelliselta palveluyksiköltä, Pohjanmaan TE-keskukselta ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiriltä. Yhteysviranomaiselle on toimitettu yhteensä 4 lausuntoa ja 1 mielipide. 3 YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Kokkolan kaupunki Lausunnon mukaan YVA-selostus on kattava ja perusteellinen antaen erinomaiset mahdollisuudet arvioida hankkeen ympäristövaikutukset. Kokkolan kaupunki esittää ympäristövaikutusten mittakaavaan viitaten että hanke on kannatettava ja se tulisi toteuttaa. Hankkeen sijoituspaikkaa pidetään mainiona edellyttäen että Satamatie hanke toteutuu. YVAprosessin osallistumismenettelyjä, tiedottamista ja vuorovaikutusta pidetään riittävinä. Kokkolan kaupunki nosti kuitenkin esiin YVA-selostuksessa esiintyviä puutteita jotka tulisi huomioida hankeen jatkokäsittelyssä. Huomioitavia asioita ovat jätebunkkerin tilavuuden suurentaminen erityisesti useamman päivän häiriötilanteita ajatellen, jätteen laatuun sisältyvät kemialliset analyysit erityisesti lietteiden osalta ja jätteen eli polttoaineen energiasisällöt eri polttoainetyypeillä. Lisäksi eri tuhkatyypeistä tulisi suorittaa niiden laadun ja hyötykäyttökelpoisuuden toteamisen kannalta tarpeelliset esiselvitykset ja analyysit, mikä pohjustaisi tuhkien lopullisen sijoittamisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien suunnittelua. Lausunnossa todetaan myös, että Fortumin omien ilmapäästöjen esittämisen lisäksi tulisi niihin vertailla erityisesti Ykspihlajan teollisuusalueen kokonaispäästöjä, olemassa olevia ilmanlaadun mittaustietoja ja varsinkin metallien osalta bioindikaattoriselvityksen tuloksia. Keski-Pohjanmaan liitto Lausunnossa todetaan, että arviointiselostus on pääsääntöisesti kattava ja riittävä, hankkeen vaikutuksia ympäristöön käsitellään laajasti ja voimalaitosprosessi kuvattu hyvin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on hankkeen luonteesta ja sijaintipaikasta johtuen käytetty lähinnä muiden vastaavien hankkeiden aineistoa. Liiton mukaan valittu sijaintipaikka on erittäin perusteltu (mm. maakuntakaavassa teollisuus- ja satama-alue, ei merkittäviä maisemahaittoja) eikä siten ole välttämätöntä tarkastella muita vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja.

4 Polttotekniikan valinnan perustelut ovat pääosin teknis-taloudelliset ja liiton mielestä selostuksessa olisi voinut olla tarkempi vertailu esimerkiksi leijupetikattilaan. 4/8 Lausunnon mukaan liikennemäärien kasvu on arvioitu vähäiseksi mutta nykyinen tieverkko on kuitenkin riittämätön Kokkolan satamaan suuntautuvalle liikenteelle erityisesti liikenneturvallisuuden kannalta, mistä syystä satamatien rakentaminen lähitulevaisuudessa on perusteltua. Liiton mukaan arviointiselostuksesta ei ilmene, millainen vaikutus jätehuollon keskittämisellä on liikenteen määrään ja sitä kautta kustannus-hyöty suhteeseen esimerkiksi maakunnallisella tasolla. Arviointiselostuksessa on lisäksi jäänyt selvittämättä jätteiden kuljettamisen ja jätepolttolaitoksen rakentamisen vaikutukset jätehuollon kustannusrakenteeseen ja kokonaisliikenteeseen, mikäli jätteitä kootaan laajoilta alueilta. Lausunnossa todetaan että Oulun Energian vastaava hanke saattaa vaikuttaa toteutuessaan myös Keski-Pohjanmaahan, jos jätteiden hankinta-alueet ovat osittain päällekkäin. Tästä johtuen YVA-selostuksessa olisi ollut hyvä huomioida muut lähialueilla vireillä olevat vastaavantyyppiset hankkeet, jotka vaikuttavat Ykspihlajaan suunnitellun laitoksen toimintaan. Liiton mukaan hanke on maakunnallisesti merkittävä ja vaikuttaa olennaisesti alueen jätehuollon toimivuuteen ja kehittämiseen tulevaisuudessa. Lausunnossa todetaan että arviointiselostuksen perusteella toteuttamiskelpoisin vaihtoehto lienee VE 1, jossa jäte kerätään Pohjanmaalta Kokkolan lähialueelta. Länsi-Suomen lääninhallitus Lausunnon mukaan arviointiselostus tuo esiin riittävällä tavalla ihmisiin kohdistuvat vaikutukset eri vaihtoehtojen osalta. Arviointiselostuksessa ei kuitenkaan esitetä toimenpideohjeita laitoksen mahdollisten käyntikatkojen aiheuttamissa tilanteissa ja tulisi selvittää miten ja missä jäte tuolloin välivarastoidaan. Lääninhallitus suhtautuu hankkeeseen erittäin myönteisesti, koska nykyisen tekniikan johdosta jätteenpolttolaitokset ovat paras jätteenkäsittelytapa ihmisille jätteistä aiheutuvien mikrobiperäisten terveyshaittojen kannalta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja Kokkolan Seudun luonto ry (yhteinen lausunto) Lausunnossa todetaan, että ilmapäästöjen raja-arvolaskelmissa on huomioitava koko teollisuusalueen päästöt ja verrattava uuden laitoksen päästöjä muihin tehdasalueen päästöihin, mitä kautta selviäisi ylittyvätkö kokonaispäästöjen raja-arvot. Myös jätteen kuljetus lisää ilmapäästöjen määrää. Vasta kokonaispäästöjen selvittämisen jälkeen voidaan tarkastella kyseisen laitoksen vaikutuksia Rummelö-Harbådan Natura 2000 alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Lisäksi lämpimän meriveden leviämisestä tulisi esittää jonkinlainen arvio perusteineen ja vaikutusten arviointi pelkän toteamisen sijasta. Lausunnon mukaan tulisi laskea energiataloudellisesti järkevä toteuttamisvaihtoehto kun huomioidaan jätteiden keruuseen kuluva energiamäärä. Jätteen lajittelun laatuun on kiinnitettävä huomiota motivoimalla asukkaita lajitteluun ja valvomalla jätteen laatua. Päästöjen puhdistamiseen on käytettävä parasta mahdollista teknologiaa ja päästöjä on seurattava. Myös alueen paloturvallisuus on otettava huomioon. Lausunnossa todetaan, että jätteenpoltto estää jätepolitiikan tavoitteiden toteutumista hankaloittamalla jätteiden syntymisen vähentämistä ja kilpailemalla kierrätyksen kanssa samoista materiaaleista. Lisäksi jätteenpoltto vie motivaation jätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen kehittämiseltä koska tuolloin ei kiinnitetä huomiota kestävän tason ylittävään luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lausunnon mukaan yhdyskuntajätteiden keräily, käsittely, kuljetukset ja polttaminen vievät vähintään puolet siitä energiamäärästä, jonka jätteiden polttaminen tuottaa ja jätteen-

5 5/8 poltto kilpailee aidosti uusiutuvien energialähteiden kanssa kehittämisrahoista. Jätteenpoltto saattaa tuottaa myrkyllisiä tai haitallisia päästöjä, kuten tuhkia, savukaasupäästöjä tai savukaasujen puhdistuksen jätevesiä. Syntyvän tuhkan määrä ja sen käsittelytavat tulisi selvittää perusteellisesti ennen rakentamista. Lisäksi lausunnossa todetaan että jätteenpoltto saattaa jätteen vaihtelevan laadun vuoksi olla epävarma lämmönlähde. Jätteenpolttodirektiivin mukaan savukaasupäästöille määrättyjä raja-arvoja ei saa missään olosuhteissa ylittää yli neljän tunnin ajan. Jos laitos on ajettava alas ja korjattava, on oltava käytettävissä jokin muu lämmöntuotantojärjestelmä Heikki Aalto Mikäli Fortum Power and Heat Oy:n energianhyötykäyttölaitos rakennetaan, Heikki Aalto varaa itselleen oikeuden anoa korvauksia koskien kalastusta kyseisillä vesialueilla. Haitat johtuvat hänen mukaansa laitoksen päästöistä. 4 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Arviointiselostuksessa on esitetty tarpeellisessa määrin tiedot hankkeesta, sen suunnitteluvaiheesta, sijainnista ja hankkeesta vastaavasta. Hankkeen tavoitteiden ja tarkoituksen yhteydessä on esitetty jätehuollon kytkeminen energiantuotantoon toisiaan täydentävällä tavalla. Arviointiselostuksessa on mukana riittävä kuvaus hankkeen maankäyttötarpeesta sekä liittymisestä muihin hankkeisiin, kuten alueelliseen jätehuoltoon ja suunnitteilla olevaan Satamatie-hankkeeseen. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhdetta alueen maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin on kuvattu pääosin riittävästi. Uusi maakuntakaava, alueen yleiskaava ja uusittu Outokummun alueen asemakaava tukevat suunnitellun laitoksen sijoituspaikkaa; alue on varattu maakuntakaavassa teollisuus- ja satama-alueeksi ja asemakaavassa energiantuotantoa palvelevien laitosten alueeksi. Hanketta perustellaan arviointiselostuksessa mm. kansallisella ilmastostrategialla ja biojätestrategialla, Länsi-Suomen ympäristöohjelmalla sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla jätehuollon tavoitteilla. Jätteen polton todetaan olevan sopusoinnussa jätteitä koskevan lainsäädännön ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Arviointiselostuksen mukaan hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Rummelön- Harrbådan Natura 2000 alueeseen tai muihin lähialueilla oleviin arvokkaisiin luontokohteisiin kun tarkastellaan laitokselle asetettuja raja-arvoja. Luonnonsuojelulain mukaan tulisi kuitenkin huomioida myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset Natura-kohteille. Selostuksessa on esitetty pääosin riittävästi hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta kuten tuotteista, tuotantomääristä, prosessissa käytettävistä raaka-aineista, liikenteestä ja materiaaleista. Toiminnan kuvaukseen tulisi sisällyttää kierrätyspolttoaineiden mahdollinen välivarastointi huoltojen ja muiden mahdollisten seisokkien aikana. Prosessissa syntyvien jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä on esitetty pääosin riittävä kuvaus. Poltettavien lietteiden määristä, käsittelystä ja tuhkan koostumuksesta tulisi olla tarkemmat arviot sisältäen mahdolliset raskasmetallipitoisuudet. Hanketta on tarkasteltu laitoksen rakentamisvaiheesta jätteenpolttolaitoksen toiminnan lopettamiseen saakka, mutta prosessissa syntyvän tuhkan ja puhdistustuotteiden osalta ei ole

6 6/8 esitetty varsinaista käsittely- tai hyötykäyttösuunnitelmaa. Arviointiselostuksessa on kuvattu riittävällä tarkkuudella hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Hankkeen vaikutusalueen ympäristön nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu riittävästi keskittyen hankkeen kannalta olennaisiin vaikutuskohteisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkastelemalla työllisyysvaikutuksia, pöly- ja meluhaittoja, liikenteeseen liittyvää viihtyisyyshaittaa ja onnettomuusriskiä, savukaasupäästöjen terveysvaikutuksia sekä maiseman muutoksia. Lisäksi on arvioitu kaasutuslaitoksen vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, kaupunkikuvaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tarkastelualueiden rajaukset eri vaikutusten osalta ovat hankkeen ominaisuuksien kannalta perusteltuja. Hankkeen vaikutuksia on tarkasteltu pääosin riittävästi. Prosessissa syntyvän tuhkan ja puhdistustuotteiden osalta ei ole esitetty varsinaista käsittely- tai hyötykäyttösuunnitelmaa, jolloin hankkeen koko toiminnan elinkaaren todennäköisten vaikutusten tunnistaminen ja selvittäminen ei ole ollut kaikilta osin mahdollista. Erityisesti haitallisia aineita sisältävän lentotuhkan osalta tulisi olla ainakin alustava suunnitelma sijoituspaikasta ja käsittelystä, koska Perämeren rannikkoalueet ovat happamia alunamaita liuottaen tehokkaasti mm. betonirakenteita. Selostuksessa tulisi kuvata tarvittaessa myös tuhkan mahdollista välivarastointia ja sen vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia koskevien selvitysten ja arvioiden menetelmät ja niihin liittyvät taustaoletukset on kuvattu pääosin riittävästi. Eri vaikutustarkastelujen yhteydessä tulisi mainita analyysimenetelmä, lähde ja kyseisten selvitysten tekijät, jolloin menetelmän soveltuvuutta ja arvioinnin laatua voitaisiin paremmin analysoida. Meluvaikutukset on käsitelty lyhyesti eikä kyseistä mittausraporttia menetelmineen esitetä selostuksessa. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on viitattu lähinnä muiden vastaavien hankkeiden aineistoon, mutta raportteja tai käytettyjä menetelmiä ei ole esitetty tarkemmin. Tällöin ei pystytä kriittisesti tarkastelemaan selostuksessa esitettyjä perusteluita joiden mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Sosiaalisten vaikutusten analyysin yleisluonteisuus näkyy myös seurantasuunnitelmassa, jossa viitataan avoimeen tiedonvaihtoon ja mahdolliseen asukastyytyväisyyskyselyyn. Muilta osin arvioinnissa käytettyjä menetelmiä, esitettyjen tietojen puutteita ja keskeisiä epävarmuustekijöitä on tarkasteltu riittävästi, samoin toiminnasta aiheutuvia ympäristöriskejä. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muutoksen suuruuden perusteella sekä vertaamalla tulevan toiminnan vaikutuksia ympäristökuormitusta koskeviin raja-arvoihin ja ympäristönlaatunormeihin. Erityisesti ilmapäästöjen osalta tarkastelu tulisi suhteuttaa alueella nykyisin vallitsevaan ympäristökuormitukseen. Esimerkiksi rikkidioksidin ja typenoksidien vuosipitoisuuksien tarkastelussa on käytetty Vaasan alueelle laskettua leviämismallia, jolloin Kokkolan tarkastelussa pitoisuudet ulottuvat tosiasiallisesti lähemmäs keskustaaluetta. Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus

7 7/8 Selostuksessa on tarkasteltu kahta toteuttamisvaihtoehtoa ja hankkeen toteuttamatta jättämistä. Nollavaihtoehdossa voimalaitoksen lämmöntuotanto säilyisi tulevaisuudessa ennallaan, mutta sähköntuotanto lisääntyisi. Vaihtoehtojen valinta ja rajaukset on perusteltu asianmukaisesti. Kaikki vaihtoehdot on esitetty toteuttamiskelpoisina, mutta arviointiselostuksessa vaihtoehto 1 (65 MW/ t jätettä) esitetään päävaihtoehtona ja savukaasujen todennäköisenä puhdistusmenetelmänä esitetään puolikuiva menetelmä. Tämä on heijastunut osittain myös vaikutustarkasteluihin jolloin esimerkiksi vesistövaikutusten kuvaus painottuu puolikuivan puhdistusmenetelmän käyttöön. Myöskään veden ottamisen tarvetta ei ole esitetty yhdenmukaisella tarkkuudella eri toteuttamisvaihtoehtojen välillä. Toteuttamisvaihtoehtoja on verrattu nollavaihtoehdon vaikutuksiin ja nykytilaan. Vaihtoehtojen vertailu erilaisten ympäristövaikutusten kautta on toteutettu kvalitatiivisesti ilman painottamismenetelmiä. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Arviointiselostuksessa on esitetty suunnitelma haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, sekä ympäristövaikutusten seurantaohjelma. Varautumista hankkeen aiheuttamiin ympäristöriskeihin ja onnettomuustilanteisiin on kuvattu melko suppeasti. Osallistuminen Arviointimenettelyn osallistumisjärjestelyt on kuvattu arviointiselostuksessa ja niitä voidaan pitää riittävinä. Prosessin aikana saadut näkemykset on huomioitu arviointiselostuksessa. Raportointi Arviointiselostus on raportoitu laadukkaasti ja siinä on mukana yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto. Arviointiselostuksen riittävyys Arviointiselostuksessa vaikutukset on selvitetty arviointiohjelman ja sitä täydentäneen yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Fortum Power and Heat Oy:n Jätteen energiahyötykäyttöhankkeesta laadittua ympäristövaikutusten arviointiselostusta voidaan pitää riittävänä, edellyttäen että yhteysviranomaisen tässä lausunnossa esittämät täsmennykset huomioidaan hankkeen jatkotarkastelussa. 5 LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausunnonantajille. Lisäksi lausunto pidetään yleisön nähtävillä yhden kuukauden ajan virka-aikana Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Kokkolan kaupungin pääkirjastossa. Yhteysviranomainen toimittaa hankkeesta vastaavalle jäljennökset annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa.

8 8/8 Johtaja Pertti Sevola Projektipäällikkö Martta Ylilauri Suoritemaksu Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku Maksu määräytyy Valtion maksuperustelain (150/1992) 8 ja ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Valtion maksuperustelain perusteella maksua koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että maksun määräytymisessä on tapahtunut virhe, voi sen sijaan vaatia siihen kirjallisesti oikaisua Länsi-Suomen ympäristökeskukselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräytymisestä. Jakelu Fortum Power and Heat Oy, Heat PL FORTUM TIEDOKSI: Lausunnon antajat Mielipiteen esittäjät Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus + 2 kpl arviointiselostuksia käännöksineen