TARKISTUKSET (Osa I)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisiä käsittelevä erityisvaliokunta /2242(INI) TARKISTUKSET (Osa I) Mietintöluonnos Pervenche Berès (PE v01-00) rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö) (2010/2242(INI)) AM\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegReport PE v /162 AM\ doc

3 1 Rolandas Paksas Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. ottaa huomioon, että kriisin kustannukset jäivät veronmaksajien kannettaviksi; ottaa huomioon, että globaalin talouden merkittävän taantuman ja rahoituslaitosten pelastamisen vuoksi useiden jäsenvaltioiden julkistalouden alijäämät kasvoivat räjähdysmäisesti, kun taas uusien työpaikkojen luominen ja hyvinvointivaltion järjestelmien toiminta kärsivät, 2 Rolandas Paksas Johdanto-osan A b kappale (uusi) A b. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden ennennäkemättömät budjettirajoitukset korostavat tarvetta hankkia uudenlaisia ja kestäviä tuloja; ottaa huomioon, että veronkierron ja veropetosten vastaisia toimia on vahvistettava, ja on varmistettava, että rahoituslaitokset osallistuvat kohtuullisella osuudella jatkuvan kriisin seurauksista selviytymiseen, AM\ doc 3/162 PE v02-00

4 3 José Manuel García-Margallo y Marfil Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, B. ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan ja Lähi-idän kansannousut osoittavat, että globalisaatio edellyttää kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka liittyvät perusoikeuksien ja -vapauksien tunnustamiseen ja kunnioittamiseen ja maiden sekä kunkin maan yhteiskuntaluokkien välisten erojen korjaamiseen, Or. es 4 Sergio Gaetano Cofferati, Hannes Swoboda, Pervenche Berès Johdanto-osan B kappale B ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, B ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää taloudellisten ja sosiaalisten puutteiden sekä eriarvoisuuden ja erityisesti koulutettuun, nuoreen sukupolveen vaikuttavan korkean työttömyysasteen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, 5 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric Johdanto-osan B kappale PE v /162 AM\ doc

5 B ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, B ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumat muistuttavat meille demokratian ja kansallisen itsenäisyyden kallisarvoisuudesta, 6 Rodi Kratsa-Tsagaropoulou Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, B. ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta sekä EU:n kohtaamista poliittisista ja taloudellisista haasteista, Or. el 7 Sirpa Pietikäinen, Burkhard Balz, Othmar Karas Johdanto-osan B kappale B ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, B ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää muun muassa talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, AM\ doc 5/162 PE v02-00

6 8 Andreas Mölzer Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, B. ottaa huomioon, että Välimeren etelärannan tapahtumia voidaan pitää myös talouksien yhteenkytkeytymisen seurauksena ja että ne muistuttavat meille demokratian kallisarvoisuudesta, Or. de 9 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. ottaa huomioon, että velkakriisi on eurooppalainen eikä kansallinen ongelma, vaikka jäsenvaltioiden käyttämät valtavat rahamäärät yksityisten yritysten pelastamiseen johtivat julkisen alijäämän ja velan räjähdysmäiseen kasvuun, 10 Sirpa Pietikäinen, Corien Wortmann-Kool, Othmar Karas Johdanto-osan C kappale PE v /162 AM\ doc

7 C ottaa huomioon, että kolme vuotta Lehman Brothersin romahduksen jälkeen vieläkään ei ole saavutettu rahoitusmarkkinoiden uudistusten tavoitteita, kuten pitkän aikavälin investointitarpeiden rahoittaminen ja työpaikkojen luominen, eikä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä ole riittävän tehokkaasti käsitelty maailman ja unionin tason epätasapainotiloja, C ottaa huomioon, että kolme vuotta Lehman Brothersin romahduksen jälkeen on toteutettu monia toimia rahoituskriisin torjumiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan sellaisen kestävän rahoitusalan luomiseksi, joka kykenee pitkän aikavälin investointitarpeiden rahoittamiseen ja työpaikkojen luomiseen, eikä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä ole riittävän tehokkaasti käsitelty maailman ja unionin tason epätasapainotiloja, 11 Kay Swinburne, Roberts Zīle Johdanto-osan C kappale C ottaa huomioon, että kolme vuotta Lehman Brothersin romahduksen jälkeen vieläkään ei ole saavutettu rahoitusmarkkinoiden uudistusten tavoitteita, kuten pitkän aikavälin investointitarpeiden rahoittaminen ja työpaikkojen luominen, eikä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä ole riittävän tehokkaasti käsitelty maailman ja unionin tason epätasapainotiloja, C ottaa huomioon, että kolme vuotta Lehman Brothersin romahduksen jälkeen vieläkään ei ole saavutettu rahoitusmarkkinoiden uudistusten tavoitteita, kuten reaalitalouden rahoittaminen, mieluiten pitkän aikavälin investointitarpeiden rahoittamisen kautta, ja työpaikkojen luominen, eikä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä ole riittävän tehokkaasti käsitelty maailman ja unionin tason epätasapainotiloja, 12 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric Johdanto-osan C kappale AM\ doc 7/162 PE v02-00

8 C ottaa huomioon, että kolme vuotta Lehman Brothersin romahduksen jälkeen vieläkään ei ole saavutettu rahoitusmarkkinoiden uudistusten tavoitteita, kuten pitkän aikavälin investointitarpeiden rahoittaminen ja työpaikkojen luominen, eikä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä ole riittävän tehokkaasti käsitelty maailman ja unionin tason epätasapainotiloja, C ottaa huomioon, että kolme vuotta Lehman Brothersin romahduksen jälkeen vieläkään ei ole saavutettu rahoitusmarkkinoiden uudistusten tavoitteita, kuten pitkän aikavälin investointitarpeiden rahoittaminen, työpaikkojen luominen ja aggressiivisen keinottelun torjuminen; ottaa huomioon, että talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä ei ole käsitelty maailman ja unionin tason epätasapainotiloja, 13 Mario Borghezio Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. Ottaa huomioon, että merkittävä eurooppalainen taloustieteilijä ja Nobelpalkittu Maurice Allais ( ) totesi nykyisen kriisin syntyneen tyhjästä luoduista maksumenettelyistä, joihin liittyi valtava velkamäärä vailla reaalitalouden tarjoamaa vastinetta, sekä puutteellisesta sääntelystä rahoitusmarkkinoilla, joita ei valitettavasti kuunneltu, Or. it 14 Pascal Canfin Johdanto-osan D a kappale (uusi) PE v /162 AM\ doc

9 D a. ottaa huomioon, että rahoituskriisi on käynnistänyt talous- ja sosiaalikriisin, joka johtaa poliittiseen kriisiin, ja panee merkille, että tarvittavia suuria uudistuksia ei ole toteutettu, 15 Pascal Canfin Johdanto-osan D b kappale (uusi) D b. ottaa huomioon, että öljyn entistä korkeampi hinta ruokkii inflaatiota ja on saanut korot nousemaan, 16 Pascal Canfin Johdanto-osan D c kappale (uusi) D c. ottaa huomioon, että planeetan fyysisiä rajoja on venytetty äärimmilleen, erityisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen osalta, 17 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric AM\ doc 9/162 PE v02-00

10 Johdanto-osan E kappale E ottaa huomioon, että kriisi paljastaa luottamus- ja näkemyspulan EU:n sisällä, E. ottaa huomioon, että kriisi paljastaa EU:n toimielinten ja koko unionin kasvavaan demokratiavajeeseen perustuvan luottamus- ja näkemyspulan EU:n sisällä, 18 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric Johdanto-osan E a kappale (uusi) E a. ottaa huomioon, että EU:n ja jäsenvaltioiden ilmoittama talouden kiristämispolitiikka johtaa yhä heikompaan ostovoimaan ja sisäiseen kysyntään, verotulojen laskuun sekä taantuman tai laman pidentymiseen ja että tällaisella talouden kiristämispolitiikalla ei saavuteta julkisesti esitettyä tavoitetta julkisen velan vähentämisestä, työllisyyden lisäämisestä ja "talouden vihertämisestä", 19 José Manuel García-Margallo y Marfil Johdanto-osan E a kappale (uusi) E a. ottaa huomioon, että kriisi on PE v /162 AM\ doc

11 osoittanut tarpeen edetä kohti todellista unionin talouden ohjausjärjestelmää, joka muodostuu järjestelmällisestä yhdistelmästä eri politiikkoja, joiden avulla voidaan taata kestävä kasvu, vakaa ja laadukas työllisyystilanne, budjettikuri, kohtuuttoman makrotaloudellisen epätasapainon korjaaminen, EU:n talouden kilpailukyky ja tuottavuus ja rahoitusmarkkinoiden tiukempi sääntely ja valvonta sekä riittävä mekanismi rahoituskriisin ratkaisemiseksi, Or. es 20 José Manuel García-Margallo y Marfil Johdanto-osan E b kappale (uusi) E b. ottaa huomioon, että unionin kestävän kasvun takaamiseksi ja Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on i) kohdennettava uudelleen käyttämättä jääneet maksumäärärahat kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeville yhteisön ohjelmille ja ii) tehostettava EIP:n myöntämiä lainoja ja pantava täytäntöön julkisia ja yksityisiä sijoittajia houkuttelevat obligaatiomarkkinat, joiden avulla voidaan rahoittaa koko unionia hyödyttäviä yhteisiä hankkeita (erityisiä hankkeita koskevat obligaatiot), Or. es 21 José Manuel García-Margallo y Marfil AM\ doc 11/162 PE v02-00

12 Johdanto-osan E c kappale (uusi) E c. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti pyysi unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä vakautta koskevan kehyksen parantamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, että "perustetaan pysyvä mekanismi tai elin (Euroopan valuuttarahasto)" ja että "laaditaan vuoden kuluessa toteutettavuusarviointi mahdollisuudesta perustaa pitkällä aikavälillä järjestelmä, jossa jäsenvaltiot voivat osallistua yhteisten Euroopan joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskemiseen, ja tarkastellaan järjestelmän luonnetta, riskejä ja etuja", Or. es 22 Sirpa Pietikäinen, Frank Engel, Othmar Karas Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. ottaa huomioon, että sosiaalisen markkinatalouden ja sen arvojen kehittäminen on Euroopan unionin merkittävä tavoite, 23 Sirpa Pietikäinen, Gay Mitchell, Othmar Karas Johdanto-osan F b kappale (uusi) PE v /162 AM\ doc

13 F b. ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen rahoituskriisi on vaikuttanut vakavasti vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti tavoitteen, jonka mukaan maailmanlaajuinen köyhyys tulee puolittaa vuoteen 2015 mennessä, 24 Gunnar Hökmark, Krišjānis Kariņš, Bendt Bendtsen Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. palauttaa mieliin, että avointen globaalien markkinoiden ja kaupan ansiosta suhteellisen vauraasti elävien ihmisten määrä on noussut yhdestä neljään miljardiin viimeisten 25 vuoden aikana, 25 Gunnar Hökmark, Krišjānis Kariņš, Bendt Bendtsen Johdanto-osan F b kappale (uusi) F b. korostaa tämän kehityksen jatkumisen välttämättömyyttä, AM\ doc 13/162 PE v02-00

14 26 Sari Essayah Väliotsikko 1 I. Euroopan valtionvelka- ja eurokriisi sekä julkisten velkakirjojen ja euroobligaatioiden keskinäinen liikkeeseenlasku I. Euroopan valtionvelka- ja eurokriisi Or. fi 27 Bastiaan Belder Väliotsikko 1 I Euroopan valtionvelka- ja eurokriisi sekä julkisten velkakirjojen ja euroobligaatioiden keskinäinen liikkeeseenlasku I Euroopan valtionvelka- ja eurokriisi 28 Sirpa Pietikäinen, Corien Wortmann-Kool, Othmar Karas 1 kohta 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa joidenkin jäsenvaltioiden liialliset menot ja rahoituskriisi ovat edistäneet osaltaan merkittävästi julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne PE v /162 AM\ doc

15 on kiristynyt; 29 Kay Swinburne, Roberts Zīle 1 kohta 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on lisännyt entisestään kriisiä edeltäneitä julkisen talouden vajeita suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt kaikkein velkaantuneimmissa valtioissa; 30 Miguel Portas, Nikolaos Chountis, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric 1 kohta 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden vajeita ja vakavan taantuman, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt joissakin euroalueen maissa; Or. pt 31 Sari Essayah AM\ doc 15/162 PE v02-00

16 1 kohta 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien yhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut yksityisen talouden vajeita, joka on aiheuttanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; Or. fi 32 Olle Schmidt ALDE-ryhmän puolesta 1 kohta 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on osaltaan kasvattanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; 33 Andreas Mölzer 1 kohta 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden vajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; 1. palauttaa mieliin keskinäisten heikkouksien kolmiyhteyden, jossa rahoituskriisi on aiheuttanut julkisen talouden lisävajeita, jolloin julkisen talouden markkinatilanne on kiristynyt; PE v /162 AM\ doc

17 Or. de 34 Bastiaan Belder 1 a kohta (uusi) 1 a. korostaa, että vakaus- ja kasvusopimusta ei noudatettu useisiin vuosiin ennen kriisin käynnistymistä; vaatii seuraamusten välitöntä soveltamista, jos jäsenvaltiot eivät noudata vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä; 35 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric 1 a kohta (uusi) 1 a. muistuttaa, että Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan täytäntöönpanemat vakautusohjelmat sekä suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita vallalla oleva "pakkomielle määrätä säästötoimia" luovat lisää epävakautta, syventävät taantumaa ja sen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia (työttömyys, köyhyys, konkurssit, alijäämäkierre jne.); vaatii muuttamaan välittömästi jäsenvaltioiden ja koko EU:n talouspolitiikkaa kohti uusia työpaikkoja luovaa, ympäristön kannalta kestävää kasvua Euroopan kansalaisten eduksi. AM\ doc 17/162 PE v02-00

18 36 Rolandas Paksas 1 a kohta (uusi) 1 a. katsoo, että veronkorotukset ja julkisiin menoihin kohdistuvat lisäleikkaukset eivät tarjoa kestävää ratkaisua jatkuvaan kriisiin ja hitaaseen talouskasvuun Euroopan tasolla; toistaa tukensa EU:n tason rahoituslaitosverolle ja pyytää komissiota toteuttamaan yksityiskohtaisen tutkimuksen tällaisen veron mahdollisista vaikutuksista ja määrittämään sen asianmukaisen muodon ja tarvittavat säännöt, joilla pyritään siihen, ettei taakka, kuten tavallisesti, jää pääasiassa kuluttajien kannettavaksi; 37 Andreas Mölzer 2 kohta 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; 2. korostaa, että kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, tämä heijastaa todellisia olosuhteita näissä maissa, ja korot ovat täysin verrattavissa ennen euron käyttöönottoa olleeseen korkotasoon; tulee siihen johtopäätökseen, että talouden perustekijöiden pohjalta perusteeton korkotason alentaminen näissä maissa euron käyttöönoton myötä pahensi PE v /162 AM\ doc

19 velkakriisiä merkittävällä tavalla; Or. de 38 Carl Haglund 2 kohta 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; 2. korostaa, että sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, tällä oli järjestelmällisiä heijastusvaikutuksia koko euroalueeseen, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; 39 Olle Schmidt (ALDE-ryhmän puolesta) 2 kohta 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; 2. korostaa, että sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, tällä oli järjestelmällisiä heijastusvaikutuksia koko euroalueeseen, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston AM\ doc 19/162 PE v02-00

20 tarjoamaan rahoitusapuun; 40 Rodi Kratsa-Tsagaropoulou 2 kohta 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta perustaa eurooppalainen luottoluokituslaitos; Or. el 41 Kay Swinburne, Roberts Zīle 2 kohta 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat korkean tason julkisesta alijäämästä kärsineiden Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä PE v /162 AM\ doc

21 Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; 42 Miguel Portas, Nikolaos Chountis, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric 2 kohta 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka ja Irlanti eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; 2. korostaa, että spekulaatiot ja sijoittajien varovaisuus lisääntyivät sen jälkeen, kun luottoluokituslaitokset laskivat Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtionvelan luokitusta, minkä seurauksena Kreikka, Irlanti ja Portugali eivät enää saaneet markkinoilta rahoitusta kestävällä korkotasolla, joka johti EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston tarjoamaan rahoitusapuun; Or. pt 43 Sergio Gaetano Cofferati, Pervenche Berès 2 a kohta (uusi) 2 a. katsoo, että ILO:lle on annettava tehtävä ja erityisvaltuudet EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston taloudellista tukea koskevissa ohjelmissa; AM\ doc 21/162 PE v02-00

22 44 Sirpa Pietikäinen, Corien Wortmann-Kool, Othmar Karas 2 a kohta (uusi) 2 a. muistuttaa, että luottoluokituslaitoksilla oli merkittävä asema rahoituskriisin muodostumisessa, kun ne antoivat strukturoiduille rahoitusvälineille virheellisiä luokituksia, joita oli alennettava keskimäärin kolmesta neljään pykälään kriisin aikana; hyväksyy finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän lokakuussa 2010 asettamat periaatteet, jotka ohjaavat siinä, kuinka vähennetään riippuvuutta ulkoisista luottoluokituksista, ja on tyytyväinen komission marraskuussa 2010 käynnistyneeseen julkiseen kuulemiseen; 45 José Manuel García-Margallo y Marfil 2 a kohta (uusi) 2 a. korostaa, että spekulatiiviset liikkeet ovat osaltaan laajentaneet euroalueen maiden obligaatioiden osto- ja myyntihinnan eroja, jotka lisääntyisivät, jos jokin maista ilmoittaisi täydellisestä tai osittaisesta maksukyvyttömyydestä; katsoo, että euro-obligaatioiden yhteinen liikkeeseenlasku jäsenvaltioiden sellaisten velkaosuuksien rahoittamiseksi, joiden maksaminen ei vaaranna millään tavoin julkisen talouden kestävyyttä, loisi paljon nykyisiä markkinoita maksukykyisemmät markkinat; katsoo, että yhteisvastuu PE v /162 AM\ doc

23 auttaisi jarruttamaan keinottelua ja edistämään euron asemaa varantovaluuttana; Or. es 46 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric 2 a kohta (uusi) 2 a. vaatii järjestämään julkisen kansalaiskuulemisen valtionvelasta sen alkuperän määrittämiseksi ja velkakirjojen pääasiallisten haltijoiden henkilöllisyyden ja perittävien määrien selvittämiseksi; Or. fr 47 José Manuel García-Margallo y Marfil 2 b kohta (uusi) 2 b. huomauttaa, että moraalikadon estämiseksi ainoastaan uskottavaa talousja talousarviopolitiikkaa harjoittavat maat voisivat hankkia lainoja euroobligaatioiden turvin lainsäädännössä asetettuun enimmäismäärään asti, kun taas järkeväksi katsotun politiikan harjoittamisesta poikkeamisen vuoksi vähemmän uskottaviksi luokiteltujen maiden olisi maksettava korkeampi hinta, jos poikkeamia ei katsota huomattaviksi; ehdottaa, että koko kiintiön käyttäminen olisi kielletty, jos poikkeamat katsotaan AM\ doc 23/162 PE v02-00

24 vakaviksi, ja että lainojen hankinta olisi kiellettävä kokonaan, jos poikkeamat katsotaan erityisen vakaviksi; Or. es 48 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Patrick Le Hyaric 3 kohta 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; Poistetaan. 49 Andreas Mölzer 3 kohta 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; Poistetaan. Or. de 50 Marta Andreasen PE v /162 AM\ doc

25 3 kohta 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; 3. toteaa, että Euroopan kansakunnat tunnustavat, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat paras tapa puuttua valtiovelkakriisiin; 51 José Manuel García-Margallo y Marfil 3 kohta 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, rahoitusvakaudelle ja euron uskottavuudelle ja pitää myönteisenä ajatusta talous- ja talousarviopolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; Or. es 52 Kay Swinburne, Roberts Zīle 3 kohta 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; 3. on tyytyväinen ajatukseen talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta sisäisen epätasapainon ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi koko EU:ssa; AM\ doc 25/162 PE v02-00

26 53 Anneli Jäätteenmäki 3 kohta 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta, joka pyrkii yhdenmukaistamaan Eurooppa strategian ja kasvu- ja vakaussopimuksen raportoinnin ja käsittelyaikataulut; katsoo, että näin saadaan makrotalouden julkisen talouden vakauttamisesta, makrotalouden mukautuksista ja rakennepoliittisista uudistuksista aikaisempaa yhteensopivampia; Or. fi 54 Sari Essayah 3 kohta 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat ovat uhka taloudelliselle lähentymiselle, ja pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; 3. toteaa, että jäsenvaltioiden monenkeskiset lähestymistavat eivät uhkaa taloudellista lähentymistä, mutta pitää myönteisenä ajatusta talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta; Or. fi PE v /162 AM\ doc

27 55 Marta Andreasen 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; Poistetaan. 56 Andreas Mölzer 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti jälleen kerran Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa tästä syystä, että euroalueella on tehtävä rakenneuudistus ja on luotava valuutta-alueita, joihin kuuluvat maat ovat samankaltaisia kansantaloudelliselta vahvuudeltaan; tunnustaa, että yhteinen eurooppalainen talouspolitiikka ei toimi Euroopan unionin kansantalouksissa vallitsevien valtavien erojen vuoksi, mistä syystä tulevaisuudessa ei pidä enää käyttää lisää Euroopan unionin budjettivaroja niin kutsuttuun kriisinhallintaan ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämiseen; AM\ doc 27/162 PE v02-00

28 Or. de 57 Sari Essayah 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, samalla kuitenkin pitäen EU:n talousarvion osuuden BKT:sta nykyisen suuruisena, sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallinnan yhtenäistämistä varten; Or. fi 58 Bastiaan Belder 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan yhtenäistämistä varten; PE v /162 AM\ doc

29 59 Bendt Bendtsen, Krišjānis Kariņš, Gunnar Hökmark 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 60 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikan järjestelmä yritysveroasioita varten sekä solidaarisuutta ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen alan yhteistyötä ja koordiointia varten; AM\ doc 29/162 PE v02-00

30 61 Olle Schmidt (ALDE-ryhmän puolesta) 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen keskinäisen riippuvuuden riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä finanssipolitiikan paljon tiiviimpää koordinointia ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 62 Carl Haglund 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen keskinäisen riippuvuuden riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä finanssipolitiikan paljon tiiviimpää koordinointia ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 63 Rodi Kratsa-Tsagaropoulou PE v /162 AM\ doc

31 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä ja menettelytapoja kriisinhallintaa, talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä ja kasvua varten; Or. el 64 Pascal Canfin 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia symmetrisiä säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 65 Sirpa Pietikäinen, Corien Wortmann-Kool, Alain Lamassoure, Othmar Karas AM\ doc 31/162 PE v02-00

32 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri, osin omin varoin rahoitettu EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten yhteinen yritysverokanta mukaan lukien; 66 Kay Swinburne, Roberts Zīle 4 kohta 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen eurooppalainen finanssipolitiikka ja riittävän suuri EU:n talousarvio sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten; 4. painottaa, että julkisen talouden velkakriisi paljasti Euroopan sisäisen epätasapainon riskit; korostaa, että EU:n on reagoitava yhtenäisesti, kehitettävä yhteinen euroalueen finanssipolitiikka sekä otettava käyttöön asiaankuuluvia säännöksiä kriisinhallintaa ja talouspolitiikan ja verotuksen yhtenäistämistä varten, kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden suvereniteettia verotuksen osalta; 67 Sirpa Pietikäinen, Burkhard Balz, Othmar Karas PE v /162 AM\ doc

33 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa tarvetta järkeistää jäsenvaltioiden menoja EU:n talousarvion kautta erityisesti aloilla, joilla EU:lla on enemmän lisäarvoa kuin kansallisilla talousarvioilla; 68 Sergio Gaetano Cofferati, Pervenche Berès 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa, että jäsenvaltioiden kasvunäkymät on katsottava ratkaisevaksi tekijäksi määritettäessä valtion velkaan liittyvää korkotasoa, erityisesti mitä tulee Euroopan rahoitusvakausvälineen ja vuodesta2013 alkaen Euroopan vakausmekanismin tarjoamaan tukeen; 69 Pascal Canfin 5 kohta 5. antaa tunnustusta erittäin velkaantuneiden jäsenvaltioiden tekemille talousarvio- ja rakenneuudistuksille; 5. antaa tunnustusta erittäin velkaantuneiden jäsenvaltioiden tekemille jatkuville talousarvio- ja rakenneuudistuksille ja tunnustaa niiden tarpeen; korostaa säästöohjelmien AM\ doc 33/162 PE v02-00

34 sosiaalisesti epätasapainoista ja taloudellisesti epäluotettavaa luonnetta, joka todennäköisesti johtaa julkisen velan entistä suurempaan osuuteen suhteessa BKT:hen; 70 Miguel Portas 5 kohta 5. antaa tunnustusta erittäin velkaantuneiden jäsenvaltioiden tekemille talousarvio- ja rakenneuudistuksille; 5. antaa tunnustusta erittäin velkaantuneiden jäsenvaltioiden tekemille talousarvio- ja rakenneuudistuksille; katsoo kuitenkin, että nämä ponnistelut ovat turhia ja jopa haitallisia, koska Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa talousarviopolitiikasta on tehty myötäsyklinen, rahapolitiikka on vapautettu talouskasvun edistämisestä ja rakenneuudistuksiksi katsotaan työmarkkinoiden sääntelyn purkaminen ja hyvinvointivaltion tärkeiden osaalueiden yksityistäminen; Or. pt 71 Nikolaos Chountis, Miguel Portas, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric 5 kohta 5. antaa tunnustusta erittäin velkaantuneiden jäsenvaltioiden tekemille talousarvio- ja rakenneuudistuksille; 5. on huolestunut erittäin velkaantuneiden jäsenvaltioiden tekemien talousarvio- ja rakenneuudistusten kielteisistä vaikutuksista; PE v /162 AM\ doc

35 72 Olle Schmidt (ALDE-ryhmän puolesta) 5 a kohta (uusi) 5 a. myöntää, että niin alijäämän kuin kasvavan valtionvelan vähentäminen ovat suuria poliittisia haasteita, joita jäsenvaltioiden on tarkasteltava kiireesti perussopimusten mukaisesti; 73 Roberts Zīle, Kay Swinburne 5 a kohta (uusi) 5 a. korostaa, että euroalueen jäsenvaltioissa toimivien emopankkien on kannettava osuutensa vastuusta niiden tytärpankkien muissa EU:n jäsenvaltioissa harjoittamista vastuuttomista lainakäytännöistä, jotka esimerkiksi edistivät osaltaan asuntokuplien muodostumista Espanjassa, Irlannissa ja Latviassa ja johtivat näissä jäsenvaltioissa nyt koettaviin talousarviovaikeuksiin; toteaa tämän vuoksi, että rahoitustuen tarjoaminen näille velkaantuneille jäsenvaltioille, jos sellainen on tarpeen, ei ole hyödyksi pelkästään niille, vaan myös nimenomaan niille euroalueen jäsenvaltioille, joiden emopankit eivät alun alkaen onnistuneet kehittämään vastuullisia lainakäytäntöjä AM\ doc 35/162 PE v02-00

36 tytärpankeissaan; 74 Roberts Zīle 5 a kohta (uusi) 5 a. panee merkille, että toisin kuin veroja menopolitiikka, pörssi- ja asuntokuplat ovat pääsyy Espanjassa, Irlannissa ja Latviassa koettuihin talousarviovaikeuksiin, jotka nyt pakottavat ne toteuttamaan niin kutsuttuja "sisäisen devalvoinnin" ohjelmia; 75 Carl Haglund 5 a kohta (uusi) 5 a. myöntää, että niin alijäämän kuin kasvavan valtionvelan vähentäminen ovat suuria poliittisia haasteita, joita jäsenvaltioiden on tarkasteltava kiireesti perussopimusten mukaisesti; 76 Andreas Mölzer PE v /162 AM\ doc

37 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. kehottaa tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; Or. de 77 Nikolaos Chountis, Cornelis de Jong, Patrick Le Hyaric 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle, kun nykyisestä talouskriisistä on selvitty; AM\ doc 37/162 PE v02-00

38 78 Miguel Portas 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja vahvistetaan EMU:n taloudellista pilaria; kehottaa lisäksi ratkaisemaan nykyisen kaupan epätasapainon suorittamalla samanaikaisesti uudistuksia sekä alijäämäisissä että ylijäämäisissä jäsenvaltioissa; huomauttaa, että alijäämäisten jäsenvaltioiden on harjoitettava talouskasvua edistävää politiikkaa, jotta ne voivat palata kestävän julkistalouden tielle; Or. pt 79 Bendt Bendtsen, Krišjānis Kariņš, Gunnar Hökmark 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; PE v /162 AM\ doc

39 on palattava kestävän julkistalouden tielle; 80 Sari Essayah 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; Or. fi 81 Bastiaan Belder 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi 6. vaatii toteuttamaan yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia AM\ doc 39/162 PE v02-00

40 tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 82 Pascal Canfin 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valuuttarahaston Euroopan vakausmekanismin yhdistettynä velkaasioita käsittelevään uuteen EU-virastoon perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 83 Sirpa Pietikäinen, Burkhard Balz, Corien Wortmann-Kool, Othmar Karas 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja PE v /162 AM\ doc

41 yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja jolla kehitetään Euroopan valtiovarainministeriön perustamista EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia, joissa tarkastellaan EU strategian tavoitteita sekä julkisen velkakriisin taustalla olevia perustavaa laatua olevia syitä, ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 84 Olle Schmidt (ALDE-ryhmän puolesta) 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja kehottaa lisäksi antamaan komissiolle valtuudet taloudellisen pilarin vahvistamiseksi toimimalla eräänlaisena Euroopan valtiovarainministeriönä, tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; AM\ doc 41/162 PE v02-00

42 85 José Manuel García-Margallo y Marfil 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valuuttarahaston perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän ja järkevän julkistalouden tielle; Or. es 86 Sergio Gaetano Cofferati, Antolín Sánchez Presedo 6 kohta 6. vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen pureutuvia rakenteellisia uudistuksia ja tasapainottamaan julkisia menoja; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on palattava kestävän julkistalouden tielle; 6. korostaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on keskusvastapuolen merkitys; vaatii toteuttamaan kattavan, sosiaalisesti osallistavan ja yhdenmukaistavan uudistuspaketin, jolla puututaan julkisen talouden velkakriisin taustalla oleviin syihin ja rahoitusjärjestelmän heikkouksiin ja johon kuuluu Euroopan valtiovarainministeriön perustaminen EMU:n taloudellisen pilarin vahvistamiseksi; kehottaa lisäksi tarvittaessa toteuttamaan kilpailukyvyn puuttumiseen toteuttamalla asianmukaisia PE v /162 AM\ doc