KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI"

Transkriptio

1 KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI TARJOUS HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA -INSTITUUTTI Ruralia-instituutti, Kampusranta 9 C, Seinäjoki Puhelin , faksi (06) , Ruralia-institutet, Kampusranta 9 C, FI Seinäjoki Telefon , fax , Ruralia Institute, Kampusranta 9 C, FI Seinäjoki Phone , fax ,

2 2 Sisällysluettelo 1. Hankinnan tausta ja tavoitteet Tausta Tavoite Suunnitelma arviointityön toteuttamiseksi Arviointiraportin rakenne ja hankkeen toteuttamisen organisointi...5 Arviointiraportin rakenne...5 Hankkeen toteuttamisen organisaatio Käytettävät menetelmät, keinot ja työskentelytavat Palveluun tarjolla oleva henkilöstö Palvelun hinnoittelu Palvelun tarjoajan esittely Yrityksen perustiedot Referenssit Tarjouksen voimassaolo ja yhteystiedot...11

3 3 1. Hankinnan tausta ja tavoitteet 1.1. Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on vastannut kansallisten kannanhoitosuunnitelmien valmistelusta sudelle (toimeenpantu 2006), karhulle ja ilvekselle (toimeenpantu 2007) sekä ahmalle (viimeisteltävänä). Kannanhoitosuunnitelmien avulla on pyritty vastaamaan kansainvälisten sopimusten (Bernin sopimus; CBD; 92/43/ETY) vaatimuksiin lajien ekologisen kestävyyden toteuttamisesta ottaen samalla huomioon kansalliset tarpeet taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden takaamiseksi. Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen kannanhoitosuunnitelmien valmisteluun on hoidettu laajojen kuulemisten kautta. Kansallista suurpetopolitiikkaa toteuttaa julkinen riistakonserni, joka vastaa riistakantojen elinvoimaisuudesta, turvaa riistavaran monipuolisen ja kestävän käytön sekä yhteen sovittaa riistatalouteen liittyviä erilaisia odotuksia. Kannanhoitosuunnitelmat ovat tärkein suurpetostrategian toteuttamisen väline. Suurpetojen kannanhoitosuunnitelmissa todetaan, että hoitosuunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Tämä tarve on noussut etenkin suden kohdalla, mutta myös karhun ja ilveksen kohdalla on aika tähänastisen kannanhoidon arvioimiselle. Riistahallinnon uudistumisen myötä kentän toimijat hakevat edelleen kestäviä toimintamuotoja. Lisäksi prosessit ja toimenpiteet ohjauksen, tutkimuksen ja käytännön toteutuksen parissa, sekä etenkin kriisiytyneet tavoitteet ja näkemykset eri sidosryhmien välillä suurpetokantojen hoidosta ovat luoneet tarpeen kannanhoitosuunnitelmien päivittämiselle. Maa- ja metsätalousministeriön asettamassa tarjouspyynnössä kansallisen suurpetopolitiikan arvioimiseksi hankinnan kohteeksi asetetaan suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien täytäntöönpanon arviointi kehittämisehdotuksineen. Käytännössä tämä tarkoittaa ministeriön suurpetojen metsästyksen rajoittamisesta annettujen asetusten, poikkeuslupien myöntämisen, suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisen, suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyn, suurpetokantojen seurannan ja sitä tukevan tutkimuksen sekä näiden toimenpiteiden valmistelun ja osallistamisen arviointia. Arvioinnissa pyydetään ottamaan huomioon suurpetopolitiikan ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Ekologisen kestävyyden tarkastelussa on otettava huomioon suurpetokantojen kehitys tarkastelujaksolla, uhanalaisuusselvitys ja metsästyksen mitoitus. Taloudellisen kestävyyden tarkastelussa on otettava huomioon mm. hallinnon ja tutkimuksen kustannukset sekä suurpetovahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn osoitetut määrärahat. Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden tarkastelussa on otettava huomioon politiikan avoimuus, osallistavuus ja yhteiskunnallinen hyväksyntä.

4 Tavoite Tässä tarjottavassa kansallisen suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnissa keskiössä ovat suurpetojen kannanhoitosuunnitelmat; miten niiden avulla on saavutettu suurpetojen kannanhoidon ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys. Tavoitteena on tuottaa kokonaisarvio kansallisen suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta, tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta vuosina ja sen kehittämismahdollisuuksista. Kehittämisarvioinnissa ja etenkin tehtävissä kehittämisehdotuksissa avainasemassa on eri toimijoiden ristiriitaisten tavoitteiden tarkastelu ja huomioon ottaminen niin, että suurpetokantojen hoitaminen voi jatkua nykyistä kestävämmällä pohjalla. Suurpetojen kannanhoitoon liittyvän konfliktikentän purkamisessa ja pohdinnassa keskiössä on arviointityöhön kiinteästi liittyvä riskianalyysiryhmän toiminta. Alla jäsenneltynä kehittämisarvioinnissa käsiteltäviä kysymyksiä. 1. Suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuus. Miten tarkoituksenmukaisia toteutukseen valitut prosessit ja toimenpiteet ovat? Miten onnistuneesti kohde- ja sidosryhmät on tavoitettu ja miten hyvin niiden tarpeet on huomioitu? Voidaanko käytössä olevilla toimintatavoilla saavuttaa halutut tulokset ja vaikutukset? Tarkastelun kohteena ovat mm. metsästyksen mitoitus, suurpetoihin liittyvän hallinnon ja tutkimuksen mitoitus, suurpetovahinkojen korvaaminen ja niiden ennaltaehkäisy, sekä suurpetopolitiikan avoimuus ja osallistavuus. 2. Suurpetopolitiikan tuloksellisuus eli toimintatapojen ja prosessien onnistuminen. Ovatko toimintaprosessit tuottaneet toivottuja tuloksia? 3. Suurpetopolitiikan vaikuttavuus. Miten hyvin saavutetut vaikutukset toteuttavat asetettuja kannanhoidon ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita? Vastaavatko nämä saavutetut vaikutukset odotuksia? 4. Suurpetopolitiikan tehokkuus. Lisäksi otetaan huomioon toimintatapojen arviointi tuloksellisuuden näkökulmasta sekä toiminnan tehokkuus, eli arvioidaan miten tehokkaasti tuloksia on saatu aikaan käytettävissä olevilla resursseilla. 5. Suurpetopolitiikan ulkoiset tekijät tunnistetaan mahdollisimman tarkasti, rakennetaan keinoja niiden hallintaan ja niissä tapahtuvien muutosten havaitsemiseen. Oletusten testaamisessa auttaa riskianalyysin laatiminen. 6. Toiminnan kehittämissuosituksia esitetään edellä mainittujen tarkastelujen pohjalta perustuen havaintoihin onnistuneista ja epäonnistuneista toimintatavoista.

5 5 2. Suunnitelma arviointityön toteuttamiseksi 2.1. Arviointiraportin rakenne ja hankkeen toteuttamisen organisointi Arviointiraportin rakenne Arviointiraportin kirjoitustyylinä on yleistajuinen julkaisu. Sen yleisrakennetta voidaan tässä vaiheessa kuvata seuraavasti: 1. Tehtävänanto, arviointikysymykset ja toteutus 2. Toimintaympäristön kuvaus 3. Lajikohtaiset arvioinnit; tarkastelujakson alku, prosessi, lopputilanne, muutos ja sen merkitys 4. Riskianalyysi 5. Lajikohtaiset kannanhoidolliset kehitysehdotukset 6. Arvioinnin yhteenveto Arviointi pohjautuu kehittävään arviointiin ja arvioinnin tukena käytetään loogista viitekehystä. Arviointiraportissa tarkastellaan suurpetokantojen kehitystä tarkastelujaksolla ja suurpetojen uhanalaisuusluokitustilanteen mahdollista muutosta tarkastelujakson aikana. Arvioinnin pohjana oleva tarkastelu suoritetaan kautta linjan lajikohtaisena tarkastellen kunkin suurpetolajin kannanhoidon onnistumista ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden näkökulmasta arvioinnin kohdistuessa käytettyjen toimenpiteiden ja resurssien vaikutukseen kannanhoidon onnistumisessa. Arvioinnin mukana kulkeva lajikohtainen riskianalyysi tukee suurpetopolitiikalle asetettavia kehittämistoimenpiteitä. Suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa lajikohtaisen menetelmätarkastelun lisäksi selvitetään suurpetopoliittisten toimijoiden ja heidän välisensä työnjaon toteutumista yleisellä tasolla sekä tuotetaan meta-analyysi sidosryhmien ja kansalaisten kuulemisista ja analyysi osallistamisen onnistumisesta. Hankkeen toteuttamisen organisaatio Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä seuraa ja ohjaa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä osallistuu aktiivisesti arvioinnin suunnitteluun, itse arviointiin ja kehittämisehdotusten pohdintaan. Ohjausryhmä vahvistaa käytettävät arviointimenetelmät hankkeen alussa. Hankkeessa perustettava suurpetopolitiikasta päättävistä, asiantuntevista sekä toteuttavista henkilöistä koostuva riskianalyysiryhmä vastaa riskianalyysin valmistelusta, jolla tuetaan arvioinnin kehittämistoimenpiteiden yhteiskunnallista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Riskianalyysiryhmän peruskokoonpanon lisäksi tilaisuuksissa konsultoidaan käsiteltävän aiheen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Alustavan lupauksensa osallistumisesta on antanut vanhempi tutkija, FT John Linnell NINA:sta (Norsk Institutt for naturforskning). Hänen asiantuntemuksensa käsittää uhanalaisten lajien suojelun haasteet lajin ekologisten ja yhteiskunnallisten vaatimusten ristiriitakentällä. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, vastaa arviointihankkeen toteutuksesta ja raportoinnista. Hankkeelle asetetaan johtaja Sami Kurki sekä projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä ja asiantuntija Päivi Pylkkänen. Hankkeen projektipäällikkö toimii ohjausryhmän sekä riskianalyysiryhmän sihteerinä. Kehittämisarviointi suoritetaan aikavälillä Arviointiraportin alustavia tuloksia tarjotaan käyttöön susikannan hoitosuunnitelman päivityksen tarpeisiin mahdollisuuksien mukaan jo syksyllä 2013.

6 Käytettävät menetelmät, keinot ja työskentelytavat Suurpetopolitiikan evaluoinnissa ollaan kiinnostuneita sekä prosesseista että tuloksista, joten arvioitavaa toimintaa ajatellaan pidemmällä aikajänteellä. Tässä pidemmän aikajänteen huomioon ottavassa arvioinnissa, eli kehittävässä arvioinnissa tarkastellaan sekä suurpetojen kannanhoidon alkutilannetta, toteutuneita toimenpiteitä ja käytössä olleita resursseja, kannanhoidon nykytilannetta ja tilanteessa tapahtunutta muutosta ja sen merkitystä. Kehittävässä arvioinnissa yhdistyvät sekä prosessiarvioinnin että tulosarvioinnin näkökulmat. Kehittävän arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on tukea johtamista, päätöksentekoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kehittävässä arvioinnissa korostuu sidosryhmien aktiivinen osallistuminen arvioinnin suunnitteluun ja arviointiin sekä arviointitulosten perusteella tapahtuvaan jatkuvaan parantamiseen. Hankkeen ohjausryhmän toiminta on osa kehittävän arvioinnin toteutusta. Arvioinnissa otetaan huomioon toimintatapojen lisäksi erilaisia toiminnan tasoja: toiminnan hallinnoijat ja ohjaus, toteuttajat ja toteutus, kohderyhmät ja sidosryhmät. Suurpetopolitiikantoimintatapojen ja toimijoiden toiminnan arviointi toteutetaan sekä olemassa olevan dokumentaation pohjalta sisällönanalyysin menetelmin, että arvioinnin oman tiedonhankinnan keinoin, suorittamalla kyselyitä, haastattelemalla asiantuntijoita ja osallistamalla ulkomaalaisia asiantuntijoita. Arvioinnissa johtopäätösten välineenä käytetään loogista viitekehystä, joka on käytännössä nähtävä suurpetopoliittisten toimien ja kehittämistoimien logiikkana. Onko suurpetopolitiikan toimeenpanossa tehty oikeita asioita eli vastaavatko toteutetut toimet kehittämistarpeita ja miten aikaansaadut vaikutukset ratkaisevat kehittämistarpeita? Loogisen viitekehyksen mukaisesta tarkastelumallista nousevat erityisesti esille suurpetopolitiikan arvioinnin osalta hankkeen tavoitteissa esiin nostetut kysymykset; suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuus, suurpetopolitiikan tuloksellisuus, suurpetopolitiikan vaikuttavuus, suurpetopolitiikan tehokkuus ja suurpetopolitiikan ulkoiset tekijät. Riskianalyysi suurpetopolitiikan onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä tehdään kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin keräämällä kokemusperäistä tietoa. Riskianalyysiryhmän kokoamisessa noudatetaan nk. PATperiaatetta, eli ryhmään kutsutaan sekä päättäviä, asiantuntevia että toteuttavia henkilöitä. Riskianalyysiryhmä pohtii lajeittain jo olemassa olevia sekä suurpetopolitiikan kehittämisehdotusten mukanaan mahdollisesti tuomia konflikteja sekä niiden ratkaisumalleja. Käytettävä aineisto suhteessa työskentelytapoihin ja strategisiin tavoitteisiin on esitetty seuraavassa taulukossa.

7 7 Strateginen tavoite Arvioitava kannanhoidollinen toimi Aineistomuoto ja -lähde Toteutustapa Suurpetokantojen kannanhoidon ekologinen kestävyys Suurpetokantojen kehitys tarkastelujaksolla Suurpetojen uhanalaisuusselvitys RKTL:n kanta-arviot Suurpetojen seurantamenetelmät Kyselyt tehdyistä ja toivotuista kannan laskentamenetelmistä riistanhoitoyhdistyksille. Tutkimukset suurpetojen salakaadoista. Uhanalaisuusselvitykset 2006 ja 2012 Tarkastellaan suurpetokantojen kehitystä ja verrataan niiden suuntaa tarkastelujaksolla verrattuna kannanhoidollisiin toimiin tarkastelujaksolla. Tarkastellaan keinoja löytää sidosryhmien yhteisesti hyväksymä kannankoon määrittäminen. Selvitetään suurpetojen uhanalaisuusluokituksen perusteet ja mahdollisen muutoksen syyt. Suurpetojen metsästyksen mitoitus Pyyntiluvat Poikkeusluvat poronhoitoalueelle Poliisin myöntämät poikkeusluvat Tarkastellaan metsästyksen mitoituksen onnistumista suhteessa kannankoon kehitykseen. Tarkastellaan poikkeuslupien myöntöperusteita ja niiden vastaamista tarpeeseen. Hallinnon ja tutkimuksen kustannukset Tilastot hallinnon ja tutkimuksen kustannuksista tarkastelujaksolla. Tarkastelujaksolla toimeenpantujen tutkimusten yhteenveto. Tarkastellaan tulos- ja resurssiohjauksen kustannustehokkuutta. Suurpetokantojen kannanhoidon taloudellinen kestävyys Suurpetovahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn osoitetut määrärahat Suurpetovahinkotilastot ja maksetut korvaukset Eri ennaltaehkäisykeinojen osoitettu tarve ja toteutuneet toimenpiteet kustannuksineen. Tarkastellaan vahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn kohdennettujen varojen vastaamista todelliseen tarpeeseen sekä niiden kustannustehokkuutta, ja osallisuutta kannanhoidon yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamisessa mm. eri elinkeinojen kannalta. Suurpetopolitiikan avoimuus Riistakonsernin tiedotus tarkastelujaksolla. Julkishallinnollisten kontrollointikeinojen tarkastelu. Tarkastellaan tiedotuksen kattavuutta ja sidosryhmien kannanottoja. Suurpetokantojen kannanhoidon yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kestävyys Suurpetopolitiikan osallistavuus Suurpetojen kannanhoidon tueksi valmistetut tutkimukset sidosryhmien ja kansalaisten kuulemisesta. Alueellisten riistaneuvostojen suurpetokuulemisten (syksyllä 2013) sidosryhmätöiden yhteenvedot Laaditaan yhteenveto kansalaisten ja sidosryhmien toivomuksista kannanhoidolle ja tarkastellaan niiden toteutumista sekä mahdollista muutosta tarkastelujaksolla. Suurpetopolitiikan yhteiskunnallinen hyväksyntä Tutkimustulokset suurpetojen salakaadoista. Lehdistökatsaus. Erävalvonnan asiantuntijan haastattelu Tarkastellaan sidosryhmien ja kansalaisten keinoja haastaa suurpetopolitiikka aktiivisin ja passiivisin keinoin ja tehdään analyysi sen vakavuudesta ja vaatimista toimenpiteistä.

8 8 3. Palveluun tarjolla oleva henkilöstö Johtaja, FT Sami Kurki Ruralia-instituutin johtaja. Asiantuntemus maaseutuyrittäjyys, innovaatioverkostot, maisemaekologia ja biodiversiteettikysymykset. Suurpetohankkeiden johtaminen. projektipäällikkö, FM Mari Pohja-Mykrä Työtehtävät käsittävät ihmisten ja eläinten välisen konfliktikentän hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja koordinointia. Asiantuntemus vahinkoeläinlainsäädännön ja sidosryhmien eläinasenteiden kehittymisessä. asiantuntija, FM Päivi Pylkkänen Työtehtävät käsittävät arviointi- tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelua, toteutusta ja koordinointia. Asiantuntemus EU:n ja Suomen maaseutupolitiikassa sekä arvioinneissa, arviointitutkimuksessa ja arviointikoulutuksessa. Palveluun tarjolla olevan henkilöstön ansioluettelot ovat Liitteessä C. 4. Palvelun hinnoittelu Sitova enimmäispäivähinta on 800 (ei alv). Tarjouksen kokonaishinta kansallisen suurpetopolitiikan arvioinniksi on (ei alv.) Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on Liitteessä A. 5. Palvelun tarjoajan esittely 5.1. Yrityksen perustiedot Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Y-tunnus: Postiosoite: Kampusranta 9 C Seinäjoki Tarjouksen yhteyshenkilö: johtaja Sami Kurki p sposti: 5.2. Referenssit Ruralia-instituutin toimintoihin on kuulunut 25 toimintavuoden aikana mittavasti niin arviointi-, kehittämis- kuin tutkimushankkeita. Tehtävien ja toimeksiantojen suuren kokonaismäärän vuoksi tässä tarjouksessa kuvataan vain osa arviointiin, maaseutupolitiikkaan ja suurpetojen tutkimukseen liittyviä tehtäviä ja toimeksiantoja viime vuosilta. Ruralia-instituutin arviointi-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan voi tutustua instituutin verkkosivuilla

9 9 Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseudun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien ohjelmakauden tulosten arviointi, ennakointi ja toimeenpanon kehittäminen. Maakunnan paikallista maaseudun kehittämistä tukeva asiantuntijaraportti (julkaistaan 2013). Työtä koordinoi Suomen Aluetutkimus FAR. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Kajaanin yliopistokeskus/aikopa toimivat asiantuntijakumppaneina. (Tilaaja: Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmät: Keskipiste-Leader ry, Rieska- Leader ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Jomma ry ja Myötäle ry.) Kouvolan seudun elintarviketalouden aluetaloudellisten vaikutusten arviointi ( ). Seudun elintarvike-talouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen. Nykytilanne (2011) ja alustavat lähtökohdat kehi-tysvisiolle. Julkaisu: Määttä S., Törmä H., Virtanen P., Hyyryläinen T. ja Pylkkänen P. 2012: Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen, Nykytilanne ja alustavat lähtökohdat kehitysvisiolle, Raportteja 86. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto. (Tilaaja: Kouvolan kaupunki). Sitran Maaseutu Suomi -strategiassa asiantuntijaraportointi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Maaseutu Suomi -strategiassa -prosessi on käsittänyt seminaarin ja kolmen sidosryhmätyöpajan sarjan tuottamaan impulsseja etenkin Euroopan unionin rahoituskauden maaseutuajatteluun ja -ohjelmatyöhön. Ruralia-instituutin asiantuntijatyöryhmä vastasi työpajojen raportoinnista ja Maaseutu Suomi -strategiassa -loppuraportin ja tiivistelmäjulkaisun kirjoittamisesta. Julkaisu: (Tilaaja Sitra). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n arvioinnit Kokonaisuuteen sisältyy maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n itsearviointi ja osallistuminen yhteistyöryhmän ulkoiseen arviointiin arviointikonsortion osana. Julkaisut: Hyyryläinen T. 2010: Maaseutupolitiikan YTR. Itsearviointitutkimus. Julkaisuja 20. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto. Sillanpää K., Ålander T., Pylkkänen P., Kytölä L. & Keränen R Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja, Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere. (Tilaaja maa- ja metsätalousministeriö/maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR). Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla Tutkimushanke kattoi maaseudun innovaatiotoiminnan tukemisen kannalta keskeiset toimijat ja politiikanlohkot. Tarkasteltavina olivat elinkeinopolitiikan ja maaseutupolitiikan linjaukset ja keinovalikoimat maaseudun innovatiivisuuden tukemisessa. Erityisinä tutkimuskohteina olivat seudulliset kehittämisyhtiöt sekä paikalliset toimintaryhmät. Tutkimuskohteina olivat Kouvolan seutu, Pielisen Karjala, Etelä-Pohjanmaa sekä Ylä-Pirkanmaa. Tutkimuksen toteuttivat Ruralia-instituutti, Sente sekä Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Julkaisu: (Tilaaja: työ- ja elinkeinoministeriö) Leader-metodin kehittämisprosessi Prosessi tuotti perusteltuja esityksiä toimintaryhmätyön ja Leader-metodin kehittämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sen kautta saatiin tietoa ja ehdotuksia tulevan ohjelmakauden (2014-) suunnitteluun ja toteutukseen. Työskentelyprosessi kohdentui paikallisten toimintaryhmien toimijoihin, mutta myös eri tasoilla toimiviin viranomaisiin. Prosessista vastasi Ruralia-instituutti ja partnereina olivat Oulun yliopisto ja Otavan opisto. (leadermetodi.ning.com) (Tilaaja: MAVI). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ( ) ennakkoarviointi. Ruralia-instituutin yhteistyökumppaneina tässä laajassa arvioinnissa olivat Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ja MTT-taloustutkimus. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ( ) ennakkoarviointi. Maa- ja metsätalousministeriö (Tilaaja: maa- ja metsätalousministeriö). New Rural Governance in Diffused Power Contexts ( ). Hajautettu hallinta ja valta maaseutupolitiikan kontekstissa hankkeessa tarkasteltiin tutkimuslähtöisesti suomalaisen maaseutupolitiikan verkostoarkkitehtuuria, suomalaista toimintaryhmätyötä ja eurooppalaisen/suomalaisen maaseutupolitiikan arviointikäytäntöjä. Suomen akatemian tutkimushanke.

10 10 EU:n 6. puiteohjelma IN-SIGHT - Strengthening Innovation Processes for Growth and Development Hankkeessa rakennettiin käsitteellinen viitekehys ja tietopohja eurooppalaiseen maatalouden ja maaseudun innovaatiopolitiikasta. Mukana olivat Suomen lisäksi Latvia, Saksa, Hollanti, Italia, Ranska ja Sveitsi. Ruralia-instituutin vastuulla oli koordinoida maaseudun uusiin palveluliiketoimintoihin liittyvää teemaa. European Midterm evaluation on Leader + (2006). Kysymyksessä oli eurooppalainen synteesi eri maiden Leader-väliarvioinneista. Ruralia-instituutti toimi tässä alihankkijana itävaltalaiselle ÖIR tutkimuslaitokselle. Synthesis of mid-term evaluations of Leader + -programmes. Final Report. ÖIR Managementdienste GmbH. Commissioned by European Commission DG Agri. ANr. A Vienna. http: //ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/leaderplus/index_en_htm. Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnit ( ). Ruralia-instituutti (koordinoi Suomen Leader+ - ohjelman ( ) laajaa kaksivaiheista väliarviointiprosessia. Yhteistyökumppaneina arvioinnissa olivat Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti, Suomen aluetutkimus FAR ja Vaasan yliopiston Levóninstituutti. Arviointiprosessin osana järjestettiin myös arviointikoulutusta ja seminaareja sekä toimitettiin arvioinnin monikielinen julkaisu. Suomen Leader+ -väliarviointi 2003, Maa- ja metsätalousministeriön raportteja 2/2004 & Suomen Leader+ -väliarviointi 2005, Maa- ja metsätalousministeriö (Tilaaja: maa- ja metsätalousministeriö) European Leader mainstreaming assessment (2004). Kysymyksessä oli EU-komission käynnistämä erillistutkimus, jossa arvioitiin eri maissa käytettyjä menetelmiä, joilla Leader-lähestymistapaa oli sovellettu Leader II ja Leader + -ohjelmia laajemmin. Suomen valtavirtaistaminen oli yksi tapaustutkimus, jonka osalta Ruralia-instituutti toimi alihankkijana itävaltalaiselle ÖIR tutkimuslaitokselle. Methods for and Success of Mainstreaming Leader Innovations and Approach into Rural Development. Final Report. ÖIR- Managementdienste GmbH. Commissioned by European Commission DG Agriculture, Unit G4. ANr. A Vienna. Suomen susikannan hoitosuunnitelma ( ). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen susikannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisuja: Bisi J. & Kurki S Susipuhetta Suomessa Maakunnalliset ja kansalliset odotukset ja tavoitteet susikannan hoidossa. Julkaisuja 3, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Seinäjoki. Bisi, J., Kurki, S., Svensberg, M & Liukkonen, T Human dimensions of wolf (Canis lupus) conflicts in Finland. European Journal of Wildlife Research 53: ; Bisi, J., Liukkonen, T., Mykrä, S., Pohja-Mykrä, M. & Kurki, S The good bad wolf wolf evaluation reveals the roots of the Finnish wolf conflict. European Journal of Wildlife Research 56: Suomen karhukannan hoitosuunnitelman valmistelu ( ). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen karhukannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisu: Mykrä S, Liukkonen T., Bisi J. & Kurki S Kansalaisten karhukannat. Julkaisuja 6, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Seinäjoki. Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman valmistelu ( ). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen ilveskannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisuja: Liukkonen T., Mykrä S., Bisi J. & Kurki S. & Ilveksiä ja ihmisiä. Julkaisuja 7, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Seinäjoki; Liukkonen, T., Mykrä, S., Bisi, J. & Kurki, S Conflicts and compromises in lynx (Lynx lynx) conservation and management in Finland. Wildlife Biology 15(2): Suomen ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelu (2007). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä

11 11 kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisu: Pohja-Mykrä M. & Kurki S Asialistalla ahma. Julkaisuja 13, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Oy Fram Ab, Vaasa. Suurpetojen haaskaruokinnan yhteiskunnallisen kestävyyden haasteet (2008). Suurpetojen haaskaruokintaan liittyvien ristiriitojen tarkastelu eri sidosryhmien näkökulmasta arvokeskustelun pohjaksi ja luontoyrittäjyyden kestäväksi kehittämiseksi. Yhteistyökumppanina RKTL:n Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus. Julkaisu: Pohja-Mykrä M. & Kurki S Suurpetojen haaskaruokinnan sosiaalisen kestävyyden haasteet. Julkaisuja 16, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Oy Fram Ab, Vaasa. Kohti suurpetojen kannanhoidon yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä: oman käden oikeus suurpetojen kannanhoidossa; taustat, merkitys ja tulevaisuuden näkymät ( ) Suurpetojen salakaadot poliisin tutkintapyynnöissä ja käräjäoikeuksien tuomioissa vuosina , salakaatojen syyt ja yhteisön tuki suurpetojen salakaadoille. Julkaisuja: Pohja-Mykrä M Motives for large carnivore poaching Instrumental case study from Finland (käsikirjoitus); Pohja-Mykrä M. & Kurki S Strong Community Support to Poaching Challenges Wolf Management (käsikirjoitus); Pohja-Mykrä M. & Kurki S. 2013: Suurpetopolitiikka kriisissä - Salakaadot ja yhteisön tuki, Raportteja 98, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki (painossa). 6. Tarjouksen voimassaolo ja yhteystiedot Tarjous on voimassa saakka. Seinäjoella Sami Kurki, johtaja Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto Yhteystiedot johtaja Sami Kurki Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kampusranta 9 C Seinäjoki p sposti:

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella 2007-2013 Eero Pehkonen 24.11.2008 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI POHJA-MYKRÄ MARI & KURKI SAMI HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA -INSTITUUTTI 20.12.2013 Ruralia-instituutti, Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki Puhelin 050 415

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun hankintarenkaan jäsenyhteisöjen käyttöön

Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun hankintarenkaan jäsenyhteisöjen käyttöön Kainuun maakunta -kuntayhtymä TARJOUSPYYNTÖ 64/2008 1 (6) Tarjouspyyntö EU Kynnysarvon ylittävä hankinta Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun

Lisätiedot

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 114 KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI KUVA 2/3 kannen pinta-alasta Kuva: Yle Satakunta / Jari Pelkonen KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA MAASEUTU JA LUONTO. Maakuntakaavatyöryhmät Työsuunnitelma

Kymenlaakson Liitto KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA MAASEUTU JA LUONTO. Maakuntakaavatyöryhmät Työsuunnitelma Kymenlaakson Liitto KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA MAASEUTU JA LUONTO Maakuntakaavatyöryhmät Työsuunnitelma Kotka 18.4.2007 Työryhmien organisointi Kymenlaakson Liitto nimeää maakuntakaavan työryhmät. Työryhmien

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot