KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI"

Transkriptio

1 KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI TARJOUS HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA -INSTITUUTTI Ruralia-instituutti, Kampusranta 9 C, Seinäjoki Puhelin , faksi (06) , Ruralia-institutet, Kampusranta 9 C, FI Seinäjoki Telefon , fax , Ruralia Institute, Kampusranta 9 C, FI Seinäjoki Phone , fax ,

2 2 Sisällysluettelo 1. Hankinnan tausta ja tavoitteet Tausta Tavoite Suunnitelma arviointityön toteuttamiseksi Arviointiraportin rakenne ja hankkeen toteuttamisen organisointi...5 Arviointiraportin rakenne...5 Hankkeen toteuttamisen organisaatio Käytettävät menetelmät, keinot ja työskentelytavat Palveluun tarjolla oleva henkilöstö Palvelun hinnoittelu Palvelun tarjoajan esittely Yrityksen perustiedot Referenssit Tarjouksen voimassaolo ja yhteystiedot...11

3 3 1. Hankinnan tausta ja tavoitteet 1.1. Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on vastannut kansallisten kannanhoitosuunnitelmien valmistelusta sudelle (toimeenpantu 2006), karhulle ja ilvekselle (toimeenpantu 2007) sekä ahmalle (viimeisteltävänä). Kannanhoitosuunnitelmien avulla on pyritty vastaamaan kansainvälisten sopimusten (Bernin sopimus; CBD; 92/43/ETY) vaatimuksiin lajien ekologisen kestävyyden toteuttamisesta ottaen samalla huomioon kansalliset tarpeet taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden takaamiseksi. Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen kannanhoitosuunnitelmien valmisteluun on hoidettu laajojen kuulemisten kautta. Kansallista suurpetopolitiikkaa toteuttaa julkinen riistakonserni, joka vastaa riistakantojen elinvoimaisuudesta, turvaa riistavaran monipuolisen ja kestävän käytön sekä yhteen sovittaa riistatalouteen liittyviä erilaisia odotuksia. Kannanhoitosuunnitelmat ovat tärkein suurpetostrategian toteuttamisen väline. Suurpetojen kannanhoitosuunnitelmissa todetaan, että hoitosuunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Tämä tarve on noussut etenkin suden kohdalla, mutta myös karhun ja ilveksen kohdalla on aika tähänastisen kannanhoidon arvioimiselle. Riistahallinnon uudistumisen myötä kentän toimijat hakevat edelleen kestäviä toimintamuotoja. Lisäksi prosessit ja toimenpiteet ohjauksen, tutkimuksen ja käytännön toteutuksen parissa, sekä etenkin kriisiytyneet tavoitteet ja näkemykset eri sidosryhmien välillä suurpetokantojen hoidosta ovat luoneet tarpeen kannanhoitosuunnitelmien päivittämiselle. Maa- ja metsätalousministeriön asettamassa tarjouspyynnössä kansallisen suurpetopolitiikan arvioimiseksi hankinnan kohteeksi asetetaan suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien täytäntöönpanon arviointi kehittämisehdotuksineen. Käytännössä tämä tarkoittaa ministeriön suurpetojen metsästyksen rajoittamisesta annettujen asetusten, poikkeuslupien myöntämisen, suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisen, suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyn, suurpetokantojen seurannan ja sitä tukevan tutkimuksen sekä näiden toimenpiteiden valmistelun ja osallistamisen arviointia. Arvioinnissa pyydetään ottamaan huomioon suurpetopolitiikan ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Ekologisen kestävyyden tarkastelussa on otettava huomioon suurpetokantojen kehitys tarkastelujaksolla, uhanalaisuusselvitys ja metsästyksen mitoitus. Taloudellisen kestävyyden tarkastelussa on otettava huomioon mm. hallinnon ja tutkimuksen kustannukset sekä suurpetovahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn osoitetut määrärahat. Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden tarkastelussa on otettava huomioon politiikan avoimuus, osallistavuus ja yhteiskunnallinen hyväksyntä.

4 Tavoite Tässä tarjottavassa kansallisen suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnissa keskiössä ovat suurpetojen kannanhoitosuunnitelmat; miten niiden avulla on saavutettu suurpetojen kannanhoidon ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys. Tavoitteena on tuottaa kokonaisarvio kansallisen suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta, tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta vuosina ja sen kehittämismahdollisuuksista. Kehittämisarvioinnissa ja etenkin tehtävissä kehittämisehdotuksissa avainasemassa on eri toimijoiden ristiriitaisten tavoitteiden tarkastelu ja huomioon ottaminen niin, että suurpetokantojen hoitaminen voi jatkua nykyistä kestävämmällä pohjalla. Suurpetojen kannanhoitoon liittyvän konfliktikentän purkamisessa ja pohdinnassa keskiössä on arviointityöhön kiinteästi liittyvä riskianalyysiryhmän toiminta. Alla jäsenneltynä kehittämisarvioinnissa käsiteltäviä kysymyksiä. 1. Suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuus. Miten tarkoituksenmukaisia toteutukseen valitut prosessit ja toimenpiteet ovat? Miten onnistuneesti kohde- ja sidosryhmät on tavoitettu ja miten hyvin niiden tarpeet on huomioitu? Voidaanko käytössä olevilla toimintatavoilla saavuttaa halutut tulokset ja vaikutukset? Tarkastelun kohteena ovat mm. metsästyksen mitoitus, suurpetoihin liittyvän hallinnon ja tutkimuksen mitoitus, suurpetovahinkojen korvaaminen ja niiden ennaltaehkäisy, sekä suurpetopolitiikan avoimuus ja osallistavuus. 2. Suurpetopolitiikan tuloksellisuus eli toimintatapojen ja prosessien onnistuminen. Ovatko toimintaprosessit tuottaneet toivottuja tuloksia? 3. Suurpetopolitiikan vaikuttavuus. Miten hyvin saavutetut vaikutukset toteuttavat asetettuja kannanhoidon ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita? Vastaavatko nämä saavutetut vaikutukset odotuksia? 4. Suurpetopolitiikan tehokkuus. Lisäksi otetaan huomioon toimintatapojen arviointi tuloksellisuuden näkökulmasta sekä toiminnan tehokkuus, eli arvioidaan miten tehokkaasti tuloksia on saatu aikaan käytettävissä olevilla resursseilla. 5. Suurpetopolitiikan ulkoiset tekijät tunnistetaan mahdollisimman tarkasti, rakennetaan keinoja niiden hallintaan ja niissä tapahtuvien muutosten havaitsemiseen. Oletusten testaamisessa auttaa riskianalyysin laatiminen. 6. Toiminnan kehittämissuosituksia esitetään edellä mainittujen tarkastelujen pohjalta perustuen havaintoihin onnistuneista ja epäonnistuneista toimintatavoista.

5 5 2. Suunnitelma arviointityön toteuttamiseksi 2.1. Arviointiraportin rakenne ja hankkeen toteuttamisen organisointi Arviointiraportin rakenne Arviointiraportin kirjoitustyylinä on yleistajuinen julkaisu. Sen yleisrakennetta voidaan tässä vaiheessa kuvata seuraavasti: 1. Tehtävänanto, arviointikysymykset ja toteutus 2. Toimintaympäristön kuvaus 3. Lajikohtaiset arvioinnit; tarkastelujakson alku, prosessi, lopputilanne, muutos ja sen merkitys 4. Riskianalyysi 5. Lajikohtaiset kannanhoidolliset kehitysehdotukset 6. Arvioinnin yhteenveto Arviointi pohjautuu kehittävään arviointiin ja arvioinnin tukena käytetään loogista viitekehystä. Arviointiraportissa tarkastellaan suurpetokantojen kehitystä tarkastelujaksolla ja suurpetojen uhanalaisuusluokitustilanteen mahdollista muutosta tarkastelujakson aikana. Arvioinnin pohjana oleva tarkastelu suoritetaan kautta linjan lajikohtaisena tarkastellen kunkin suurpetolajin kannanhoidon onnistumista ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden näkökulmasta arvioinnin kohdistuessa käytettyjen toimenpiteiden ja resurssien vaikutukseen kannanhoidon onnistumisessa. Arvioinnin mukana kulkeva lajikohtainen riskianalyysi tukee suurpetopolitiikalle asetettavia kehittämistoimenpiteitä. Suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa lajikohtaisen menetelmätarkastelun lisäksi selvitetään suurpetopoliittisten toimijoiden ja heidän välisensä työnjaon toteutumista yleisellä tasolla sekä tuotetaan meta-analyysi sidosryhmien ja kansalaisten kuulemisista ja analyysi osallistamisen onnistumisesta. Hankkeen toteuttamisen organisaatio Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä seuraa ja ohjaa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä osallistuu aktiivisesti arvioinnin suunnitteluun, itse arviointiin ja kehittämisehdotusten pohdintaan. Ohjausryhmä vahvistaa käytettävät arviointimenetelmät hankkeen alussa. Hankkeessa perustettava suurpetopolitiikasta päättävistä, asiantuntevista sekä toteuttavista henkilöistä koostuva riskianalyysiryhmä vastaa riskianalyysin valmistelusta, jolla tuetaan arvioinnin kehittämistoimenpiteiden yhteiskunnallista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Riskianalyysiryhmän peruskokoonpanon lisäksi tilaisuuksissa konsultoidaan käsiteltävän aiheen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Alustavan lupauksensa osallistumisesta on antanut vanhempi tutkija, FT John Linnell NINA:sta (Norsk Institutt for naturforskning). Hänen asiantuntemuksensa käsittää uhanalaisten lajien suojelun haasteet lajin ekologisten ja yhteiskunnallisten vaatimusten ristiriitakentällä. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, vastaa arviointihankkeen toteutuksesta ja raportoinnista. Hankkeelle asetetaan johtaja Sami Kurki sekä projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä ja asiantuntija Päivi Pylkkänen. Hankkeen projektipäällikkö toimii ohjausryhmän sekä riskianalyysiryhmän sihteerinä. Kehittämisarviointi suoritetaan aikavälillä Arviointiraportin alustavia tuloksia tarjotaan käyttöön susikannan hoitosuunnitelman päivityksen tarpeisiin mahdollisuuksien mukaan jo syksyllä 2013.

6 Käytettävät menetelmät, keinot ja työskentelytavat Suurpetopolitiikan evaluoinnissa ollaan kiinnostuneita sekä prosesseista että tuloksista, joten arvioitavaa toimintaa ajatellaan pidemmällä aikajänteellä. Tässä pidemmän aikajänteen huomioon ottavassa arvioinnissa, eli kehittävässä arvioinnissa tarkastellaan sekä suurpetojen kannanhoidon alkutilannetta, toteutuneita toimenpiteitä ja käytössä olleita resursseja, kannanhoidon nykytilannetta ja tilanteessa tapahtunutta muutosta ja sen merkitystä. Kehittävässä arvioinnissa yhdistyvät sekä prosessiarvioinnin että tulosarvioinnin näkökulmat. Kehittävän arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on tukea johtamista, päätöksentekoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kehittävässä arvioinnissa korostuu sidosryhmien aktiivinen osallistuminen arvioinnin suunnitteluun ja arviointiin sekä arviointitulosten perusteella tapahtuvaan jatkuvaan parantamiseen. Hankkeen ohjausryhmän toiminta on osa kehittävän arvioinnin toteutusta. Arvioinnissa otetaan huomioon toimintatapojen lisäksi erilaisia toiminnan tasoja: toiminnan hallinnoijat ja ohjaus, toteuttajat ja toteutus, kohderyhmät ja sidosryhmät. Suurpetopolitiikantoimintatapojen ja toimijoiden toiminnan arviointi toteutetaan sekä olemassa olevan dokumentaation pohjalta sisällönanalyysin menetelmin, että arvioinnin oman tiedonhankinnan keinoin, suorittamalla kyselyitä, haastattelemalla asiantuntijoita ja osallistamalla ulkomaalaisia asiantuntijoita. Arvioinnissa johtopäätösten välineenä käytetään loogista viitekehystä, joka on käytännössä nähtävä suurpetopoliittisten toimien ja kehittämistoimien logiikkana. Onko suurpetopolitiikan toimeenpanossa tehty oikeita asioita eli vastaavatko toteutetut toimet kehittämistarpeita ja miten aikaansaadut vaikutukset ratkaisevat kehittämistarpeita? Loogisen viitekehyksen mukaisesta tarkastelumallista nousevat erityisesti esille suurpetopolitiikan arvioinnin osalta hankkeen tavoitteissa esiin nostetut kysymykset; suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuus, suurpetopolitiikan tuloksellisuus, suurpetopolitiikan vaikuttavuus, suurpetopolitiikan tehokkuus ja suurpetopolitiikan ulkoiset tekijät. Riskianalyysi suurpetopolitiikan onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä tehdään kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin keräämällä kokemusperäistä tietoa. Riskianalyysiryhmän kokoamisessa noudatetaan nk. PATperiaatetta, eli ryhmään kutsutaan sekä päättäviä, asiantuntevia että toteuttavia henkilöitä. Riskianalyysiryhmä pohtii lajeittain jo olemassa olevia sekä suurpetopolitiikan kehittämisehdotusten mukanaan mahdollisesti tuomia konflikteja sekä niiden ratkaisumalleja. Käytettävä aineisto suhteessa työskentelytapoihin ja strategisiin tavoitteisiin on esitetty seuraavassa taulukossa.

7 7 Strateginen tavoite Arvioitava kannanhoidollinen toimi Aineistomuoto ja -lähde Toteutustapa Suurpetokantojen kannanhoidon ekologinen kestävyys Suurpetokantojen kehitys tarkastelujaksolla Suurpetojen uhanalaisuusselvitys RKTL:n kanta-arviot Suurpetojen seurantamenetelmät Kyselyt tehdyistä ja toivotuista kannan laskentamenetelmistä riistanhoitoyhdistyksille. Tutkimukset suurpetojen salakaadoista. Uhanalaisuusselvitykset 2006 ja 2012 Tarkastellaan suurpetokantojen kehitystä ja verrataan niiden suuntaa tarkastelujaksolla verrattuna kannanhoidollisiin toimiin tarkastelujaksolla. Tarkastellaan keinoja löytää sidosryhmien yhteisesti hyväksymä kannankoon määrittäminen. Selvitetään suurpetojen uhanalaisuusluokituksen perusteet ja mahdollisen muutoksen syyt. Suurpetojen metsästyksen mitoitus Pyyntiluvat Poikkeusluvat poronhoitoalueelle Poliisin myöntämät poikkeusluvat Tarkastellaan metsästyksen mitoituksen onnistumista suhteessa kannankoon kehitykseen. Tarkastellaan poikkeuslupien myöntöperusteita ja niiden vastaamista tarpeeseen. Hallinnon ja tutkimuksen kustannukset Tilastot hallinnon ja tutkimuksen kustannuksista tarkastelujaksolla. Tarkastelujaksolla toimeenpantujen tutkimusten yhteenveto. Tarkastellaan tulos- ja resurssiohjauksen kustannustehokkuutta. Suurpetokantojen kannanhoidon taloudellinen kestävyys Suurpetovahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn osoitetut määrärahat Suurpetovahinkotilastot ja maksetut korvaukset Eri ennaltaehkäisykeinojen osoitettu tarve ja toteutuneet toimenpiteet kustannuksineen. Tarkastellaan vahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn kohdennettujen varojen vastaamista todelliseen tarpeeseen sekä niiden kustannustehokkuutta, ja osallisuutta kannanhoidon yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamisessa mm. eri elinkeinojen kannalta. Suurpetopolitiikan avoimuus Riistakonsernin tiedotus tarkastelujaksolla. Julkishallinnollisten kontrollointikeinojen tarkastelu. Tarkastellaan tiedotuksen kattavuutta ja sidosryhmien kannanottoja. Suurpetokantojen kannanhoidon yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kestävyys Suurpetopolitiikan osallistavuus Suurpetojen kannanhoidon tueksi valmistetut tutkimukset sidosryhmien ja kansalaisten kuulemisesta. Alueellisten riistaneuvostojen suurpetokuulemisten (syksyllä 2013) sidosryhmätöiden yhteenvedot Laaditaan yhteenveto kansalaisten ja sidosryhmien toivomuksista kannanhoidolle ja tarkastellaan niiden toteutumista sekä mahdollista muutosta tarkastelujaksolla. Suurpetopolitiikan yhteiskunnallinen hyväksyntä Tutkimustulokset suurpetojen salakaadoista. Lehdistökatsaus. Erävalvonnan asiantuntijan haastattelu Tarkastellaan sidosryhmien ja kansalaisten keinoja haastaa suurpetopolitiikka aktiivisin ja passiivisin keinoin ja tehdään analyysi sen vakavuudesta ja vaatimista toimenpiteistä.

8 8 3. Palveluun tarjolla oleva henkilöstö Johtaja, FT Sami Kurki Ruralia-instituutin johtaja. Asiantuntemus maaseutuyrittäjyys, innovaatioverkostot, maisemaekologia ja biodiversiteettikysymykset. Suurpetohankkeiden johtaminen. projektipäällikkö, FM Mari Pohja-Mykrä Työtehtävät käsittävät ihmisten ja eläinten välisen konfliktikentän hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja koordinointia. Asiantuntemus vahinkoeläinlainsäädännön ja sidosryhmien eläinasenteiden kehittymisessä. asiantuntija, FM Päivi Pylkkänen Työtehtävät käsittävät arviointi- tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelua, toteutusta ja koordinointia. Asiantuntemus EU:n ja Suomen maaseutupolitiikassa sekä arvioinneissa, arviointitutkimuksessa ja arviointikoulutuksessa. Palveluun tarjolla olevan henkilöstön ansioluettelot ovat Liitteessä C. 4. Palvelun hinnoittelu Sitova enimmäispäivähinta on 800 (ei alv). Tarjouksen kokonaishinta kansallisen suurpetopolitiikan arvioinniksi on (ei alv.) Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on Liitteessä A. 5. Palvelun tarjoajan esittely 5.1. Yrityksen perustiedot Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Y-tunnus: Postiosoite: Kampusranta 9 C Seinäjoki Tarjouksen yhteyshenkilö: johtaja Sami Kurki p sposti: 5.2. Referenssit Ruralia-instituutin toimintoihin on kuulunut 25 toimintavuoden aikana mittavasti niin arviointi-, kehittämis- kuin tutkimushankkeita. Tehtävien ja toimeksiantojen suuren kokonaismäärän vuoksi tässä tarjouksessa kuvataan vain osa arviointiin, maaseutupolitiikkaan ja suurpetojen tutkimukseen liittyviä tehtäviä ja toimeksiantoja viime vuosilta. Ruralia-instituutin arviointi-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan voi tutustua instituutin verkkosivuilla

9 9 Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseudun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien ohjelmakauden tulosten arviointi, ennakointi ja toimeenpanon kehittäminen. Maakunnan paikallista maaseudun kehittämistä tukeva asiantuntijaraportti (julkaistaan 2013). Työtä koordinoi Suomen Aluetutkimus FAR. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Kajaanin yliopistokeskus/aikopa toimivat asiantuntijakumppaneina. (Tilaaja: Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmät: Keskipiste-Leader ry, Rieska- Leader ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Jomma ry ja Myötäle ry.) Kouvolan seudun elintarviketalouden aluetaloudellisten vaikutusten arviointi ( ). Seudun elintarvike-talouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen. Nykytilanne (2011) ja alustavat lähtökohdat kehi-tysvisiolle. Julkaisu: Määttä S., Törmä H., Virtanen P., Hyyryläinen T. ja Pylkkänen P. 2012: Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen, Nykytilanne ja alustavat lähtökohdat kehitysvisiolle, Raportteja 86. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto. (Tilaaja: Kouvolan kaupunki). Sitran Maaseutu Suomi -strategiassa asiantuntijaraportointi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Maaseutu Suomi -strategiassa -prosessi on käsittänyt seminaarin ja kolmen sidosryhmätyöpajan sarjan tuottamaan impulsseja etenkin Euroopan unionin rahoituskauden maaseutuajatteluun ja -ohjelmatyöhön. Ruralia-instituutin asiantuntijatyöryhmä vastasi työpajojen raportoinnista ja Maaseutu Suomi -strategiassa -loppuraportin ja tiivistelmäjulkaisun kirjoittamisesta. Julkaisu: (Tilaaja Sitra). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n arvioinnit Kokonaisuuteen sisältyy maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n itsearviointi ja osallistuminen yhteistyöryhmän ulkoiseen arviointiin arviointikonsortion osana. Julkaisut: Hyyryläinen T. 2010: Maaseutupolitiikan YTR. Itsearviointitutkimus. Julkaisuja 20. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto. Sillanpää K., Ålander T., Pylkkänen P., Kytölä L. & Keränen R Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja, Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere. (Tilaaja maa- ja metsätalousministeriö/maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR). Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla Tutkimushanke kattoi maaseudun innovaatiotoiminnan tukemisen kannalta keskeiset toimijat ja politiikanlohkot. Tarkasteltavina olivat elinkeinopolitiikan ja maaseutupolitiikan linjaukset ja keinovalikoimat maaseudun innovatiivisuuden tukemisessa. Erityisinä tutkimuskohteina olivat seudulliset kehittämisyhtiöt sekä paikalliset toimintaryhmät. Tutkimuskohteina olivat Kouvolan seutu, Pielisen Karjala, Etelä-Pohjanmaa sekä Ylä-Pirkanmaa. Tutkimuksen toteuttivat Ruralia-instituutti, Sente sekä Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Julkaisu: (Tilaaja: työ- ja elinkeinoministeriö) Leader-metodin kehittämisprosessi Prosessi tuotti perusteltuja esityksiä toimintaryhmätyön ja Leader-metodin kehittämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sen kautta saatiin tietoa ja ehdotuksia tulevan ohjelmakauden (2014-) suunnitteluun ja toteutukseen. Työskentelyprosessi kohdentui paikallisten toimintaryhmien toimijoihin, mutta myös eri tasoilla toimiviin viranomaisiin. Prosessista vastasi Ruralia-instituutti ja partnereina olivat Oulun yliopisto ja Otavan opisto. (leadermetodi.ning.com) (Tilaaja: MAVI). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ( ) ennakkoarviointi. Ruralia-instituutin yhteistyökumppaneina tässä laajassa arvioinnissa olivat Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ja MTT-taloustutkimus. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ( ) ennakkoarviointi. Maa- ja metsätalousministeriö (Tilaaja: maa- ja metsätalousministeriö). New Rural Governance in Diffused Power Contexts ( ). Hajautettu hallinta ja valta maaseutupolitiikan kontekstissa hankkeessa tarkasteltiin tutkimuslähtöisesti suomalaisen maaseutupolitiikan verkostoarkkitehtuuria, suomalaista toimintaryhmätyötä ja eurooppalaisen/suomalaisen maaseutupolitiikan arviointikäytäntöjä. Suomen akatemian tutkimushanke.

10 10 EU:n 6. puiteohjelma IN-SIGHT - Strengthening Innovation Processes for Growth and Development Hankkeessa rakennettiin käsitteellinen viitekehys ja tietopohja eurooppalaiseen maatalouden ja maaseudun innovaatiopolitiikasta. Mukana olivat Suomen lisäksi Latvia, Saksa, Hollanti, Italia, Ranska ja Sveitsi. Ruralia-instituutin vastuulla oli koordinoida maaseudun uusiin palveluliiketoimintoihin liittyvää teemaa. European Midterm evaluation on Leader + (2006). Kysymyksessä oli eurooppalainen synteesi eri maiden Leader-väliarvioinneista. Ruralia-instituutti toimi tässä alihankkijana itävaltalaiselle ÖIR tutkimuslaitokselle. Synthesis of mid-term evaluations of Leader + -programmes. Final Report. ÖIR Managementdienste GmbH. Commissioned by European Commission DG Agri. ANr. A Vienna. http: //ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/leaderplus/index_en_htm. Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnit ( ). Ruralia-instituutti (koordinoi Suomen Leader+ - ohjelman ( ) laajaa kaksivaiheista väliarviointiprosessia. Yhteistyökumppaneina arvioinnissa olivat Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti, Suomen aluetutkimus FAR ja Vaasan yliopiston Levóninstituutti. Arviointiprosessin osana järjestettiin myös arviointikoulutusta ja seminaareja sekä toimitettiin arvioinnin monikielinen julkaisu. Suomen Leader+ -väliarviointi 2003, Maa- ja metsätalousministeriön raportteja 2/2004 & Suomen Leader+ -väliarviointi 2005, Maa- ja metsätalousministeriö (Tilaaja: maa- ja metsätalousministeriö) European Leader mainstreaming assessment (2004). Kysymyksessä oli EU-komission käynnistämä erillistutkimus, jossa arvioitiin eri maissa käytettyjä menetelmiä, joilla Leader-lähestymistapaa oli sovellettu Leader II ja Leader + -ohjelmia laajemmin. Suomen valtavirtaistaminen oli yksi tapaustutkimus, jonka osalta Ruralia-instituutti toimi alihankkijana itävaltalaiselle ÖIR tutkimuslaitokselle. Methods for and Success of Mainstreaming Leader Innovations and Approach into Rural Development. Final Report. ÖIR- Managementdienste GmbH. Commissioned by European Commission DG Agriculture, Unit G4. ANr. A Vienna. Suomen susikannan hoitosuunnitelma ( ). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen susikannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisuja: Bisi J. & Kurki S Susipuhetta Suomessa Maakunnalliset ja kansalliset odotukset ja tavoitteet susikannan hoidossa. Julkaisuja 3, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Seinäjoki. Bisi, J., Kurki, S., Svensberg, M & Liukkonen, T Human dimensions of wolf (Canis lupus) conflicts in Finland. European Journal of Wildlife Research 53: ; Bisi, J., Liukkonen, T., Mykrä, S., Pohja-Mykrä, M. & Kurki, S The good bad wolf wolf evaluation reveals the roots of the Finnish wolf conflict. European Journal of Wildlife Research 56: Suomen karhukannan hoitosuunnitelman valmistelu ( ). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen karhukannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisu: Mykrä S, Liukkonen T., Bisi J. & Kurki S Kansalaisten karhukannat. Julkaisuja 6, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Seinäjoki. Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman valmistelu ( ). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen ilveskannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisuja: Liukkonen T., Mykrä S., Bisi J. & Kurki S. & Ilveksiä ja ihmisiä. Julkaisuja 7, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Seinäjoki; Liukkonen, T., Mykrä, S., Bisi, J. & Kurki, S Conflicts and compromises in lynx (Lynx lynx) conservation and management in Finland. Wildlife Biology 15(2): Suomen ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelu (2007). Ruralia-instituutti vastasi kansallisen ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelusta ja toteutti laajan kansallisten ja alueellisten sidosryhmien sekä

11 11 kansalaisten kuulemisen kannanhoidon tueksi. Julkaisu: Pohja-Mykrä M. & Kurki S Asialistalla ahma. Julkaisuja 13, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Oy Fram Ab, Vaasa. Suurpetojen haaskaruokinnan yhteiskunnallisen kestävyyden haasteet (2008). Suurpetojen haaskaruokintaan liittyvien ristiriitojen tarkastelu eri sidosryhmien näkökulmasta arvokeskustelun pohjaksi ja luontoyrittäjyyden kestäväksi kehittämiseksi. Yhteistyökumppanina RKTL:n Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus. Julkaisu: Pohja-Mykrä M. & Kurki S Suurpetojen haaskaruokinnan sosiaalisen kestävyyden haasteet. Julkaisuja 16, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Oy Fram Ab, Vaasa. Kohti suurpetojen kannanhoidon yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä: oman käden oikeus suurpetojen kannanhoidossa; taustat, merkitys ja tulevaisuuden näkymät ( ) Suurpetojen salakaadot poliisin tutkintapyynnöissä ja käräjäoikeuksien tuomioissa vuosina , salakaatojen syyt ja yhteisön tuki suurpetojen salakaadoille. Julkaisuja: Pohja-Mykrä M Motives for large carnivore poaching Instrumental case study from Finland (käsikirjoitus); Pohja-Mykrä M. & Kurki S Strong Community Support to Poaching Challenges Wolf Management (käsikirjoitus); Pohja-Mykrä M. & Kurki S. 2013: Suurpetopolitiikka kriisissä - Salakaadot ja yhteisön tuki, Raportteja 98, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki (painossa). 6. Tarjouksen voimassaolo ja yhteystiedot Tarjous on voimassa saakka. Seinäjoella Sami Kurki, johtaja Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto Yhteystiedot johtaja Sami Kurki Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kampusranta 9 C Seinäjoki p sposti:

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella 2007-2013 Eero Pehkonen 24.11.2008 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous

Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous Aika: ma 16.12.2013 klo 12.00 14.00 Paikka: Läsnä: Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3 A, Helsinki, Kokoustila Niskavuori Jaana Husu-Kallio,

Lisätiedot

16.11.2015 TARJOUSPYYNTÖ KEHITTÄVÄSTÄ ARVIOINNISTA 1. YLEISTÄ

16.11.2015 TARJOUSPYYNTÖ KEHITTÄVÄSTÄ ARVIOINNISTA 1. YLEISTÄ 16.11.2015 TARJOUSPYYNTÖ KEHITTÄVÄSTÄ ARVIOINNISTA 1. YLEISTÄ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hallinnoi ja toteuttaa KAIKU-hanketta. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry pyytää tarjouksia

Lisätiedot

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 114 KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI KUVA 2/3 kannen pinta-alasta Kuva: Yle Satakunta / Jari Pelkonen KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015

Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015 Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015 Sokos Hotel Lappee, Brahenkatu 1, Lappeenranta projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi ULKOISEN ARVIOINNIN TILAAMISEN TARKASTUSLISTA Tarkistuslistan avulla tilaaja voi seurata ja jäsentää ulkoisen arvioinnin tilaamisen prosessin etenemistä. Taulukkomuotoon kirjatun tarkistuslistan kohdat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 # 42712 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 Viestintäsuunnitelman on laatinut maa ja metsätalousministeriön maaseutuverkosto ja maaseudun kehittämisyksiköiden sekä Maaseutuviraston

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Toimintaryhmätyö on suomenkieleen

Toimintaryhmätyö on suomenkieleen Toimintaryhmätyö paikallisen kehittämisen metodina TORSTI HYYRYLÄINEN Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Toimintaryhmätyö on suomenkieleen vakiintunut termi Leader-metodista. Se tarkoittaa maaseudun

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot