Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous"

Transkriptio

1 Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous Aika: ma klo Paikka: Läsnä: Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3 A, Helsinki, Kokoustila Niskavuori Jaana Husu-Kallio, puheenjohtaja Juha Ojala, maa- ja metsätalousministeriö, varapuheenjohtaja Sami Niemi, maa- ja metsätalousministeriö Aarno Puttonen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Madeleine Nyman, Metsähallitus Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys Riitta Rahkonen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Sami Kurki, Ruralia-instituutti, HY Heikki Paltto, Saamelaiskäräjät, II varapuheenjohtaja Seppo Sivula, Sisäasiainministeriö Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto Panu Hiidenmies, Suomen metsästäjäliitto Hannu S. Laine, Suomen riistakeskus Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus Petteri Tolvanen, WWF Suomi Matti Osara, ympäristöministeriö Harri Norberg, Suomen riistakeskus, asiantuntijasihteeri Mari Pohja-Mykrä, Ruralia-instituutti, HY, sihteeri Poissa: Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto Anna Grenfors, Suomen metsästäjäliitto 1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja Husu-Kallio avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. 2) Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin.

2 3) Suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin loppuraportti, projektipäällikkö Mari Pohja- Mykrä (HY, Ruralia-instituutti) Pohja-Mykrä esitteli kehittämisarvioinnin loppuraportin keskeisiä asioita ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyysnäkökulman kautta. Tarkastelu on tehty lajikohtaisesti ja loogisen viitekehyksen avulla. Tämä tarkoittaa suurpetopoliittisten toimien tarkoituksenmukaisuutta, tulosten vaikuttavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä tavoiteasettelun saavuttamisen mahdollisuuksia tunnistaen samalla ulkoisten tekijöiden vaikutukset. Pohja-Mykrä avasi tarkastelua esimerkkien kautta. Lisäksi hän nosti esiin median arvoviritteisen uutisoinnin, suurpetokonfliktien ylläpidon poliittisten päämäärien saavuttamiseksi sekä ekologisen tiedon käytön julkisessa puheessa. Lajikohtaisessa tarkastelussa Pohja-Mykrä nosti esiin lajien kannanhoitoon liittyvät erityishaasteet, jotka on myös loppuraportin tiivistelmäosassa kuvattu. Pohja-Mykrä avasi kehittämistoimenpiteiden taustalla olevaa logiikkaa. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa ja yhteiskunnassa on nähtävissä käynnissä oleva murrosvaihe, jossa sosiaalisen kestävyyden saavuttamisen merkitys on tiedostettu ja tavoiteasettelua on siten muutettava tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä kehitys ei näy ainoastaan Suomessa, mutta myös muualla Euroopassa, missä on havahduttu suurpetojen ja ihmisten välisen yhteiselon haasteisiin. Uuden tavoiteasettelun kautta on kehittämistoimissa rakennettu suurpetojen kannanhoidolle suunnanmuutos, jossa tavoitteena on suurpetojen psykologisen omistajuuden rakentuminen jakamalla vastuuta, antamalla oikeuksia ja rakentamalla luottamusta. Suurpetojen kannanhoidon ongelmat asetetaan tavoitteiksi ja käyttöön otetaan paikkaperustainen ja ongelmalähtöinen kannanhoito. Kannanhoidon onnistumista arvioidaan sosiaalisesti hyväksyttävän kannankoon kautta siten, että taloudellisten panostusten tulee olla siedettäviä ja pitkällä aikatähtäimellä suurpetokannoille tavoitellaan ekologisesti kestävää tasoa. Suurpetojen kannanhoidon uuden tavoiteasettelun seuraamiseksi ja arvioimiseksi ehdotetaan perustettavaksi uutta asiantuntijaelintä. Keskustelu arvioinnin tuloksista ja suurpetopolitiikan uusista linjauksista Ohjausryhmän jäsenet toivat esiin omat näkökulmansa arviointiraportin havainnoista. Veistola / SLL: Ajatus siirtää painopiste ekologisesta kestävyydestä sosiaaliseen kestävyyteen on ongelmallinen, koska lainsäätäjä on jo tämän pohtinut siten, että ekologinen puoli on juridisesti kärjessä. Maaseudun yhteisötkin ovat nykyään heterogeenisia, eivät homogeenisia, ja niissä on luonnonsuojelijoitakin mukana. Alueellisiin riistaneuvostoihin on hyvä saada ympäristöjärjestöt mukaan. Paikallinen lähestymistapa on haastava, koska suurpedot kulkevat pitkiä matkoja. Puheenjohtaja huomautti, että Bernin sopimuksessa on huomioitu myös sosiaalinen ulottuvuus. Pohja-Mykrä tarkensi, että kansainvälisissä suojelusopimuksissa on sisällä kestävän kehityksen käsite ja sosiaaliset reunaehdot huomioidaan näissä. Myös viimeaikaisissa kansainvälisissä työryhmissä on tunnistettu sosiaalisen kestävyyden haasteet ja näiden huomioiminen kestävän suojelun saavuttamiseksi. Pohja-Mykrä tarkensi salakaatojen tukemisen tutkimista. Oleellista on tietää niiden yhteisön jäsenten tuki tai tuomio salakaadoille, joilla on merkitystä sille tapahtuuko suurpedon salakaato vai ei. On siis keskitytty niihin ryhmiin, joilla on jotain vaikutusta suurpetopolitiikan tai salakaatojen hyväksyttävyyteen. Paikkaperustaisessa lähestymistavassa kaikkien sidosryhmien osallistaminen on erityisen tärkeä voimavara. Hankerahoituksilla ja talkootoimilla on mahdollista paikallisesti vaikuttaa suurpetojen ja ihmisten sopuisampaan yhteiseloon.

3 Hiidenmies / Metsästäjäliitto: Valmisteltu kehittämisarviointi on hyvä ja osoittaa selkeän muutostarpeen nykyiseen suurpetopolitiikkaan. Esityksessä on hyviä avauksia kuten suurpetojen riista-arvon nostaminen. Tämäntyyppisillä avauksilla päästään eteenpäin ja tekemään työtä yhteistyössä. Seuraavaksi päästään työstämään toimenpiteitä. Kunhan kaikki osapuolet ovat avoimia uusille ratkaisuesityksille, niin niiden puitteissa päästään eteenpäin. Paltto / Saamelaiskäräjät: Tehty loppuraportti on hyvä, mutta menee enemmän suurpetojen suojelun kuin hoidon puolelle. Omistajuuden käsite on hankala. Kuka on se omistaja, ja kuka korvaa vahingot, jos on itse omistaja. Kuka on oikeuden puolesta vastuussa mitä on tapahtunut. Kysymysmerkiksi ahman kohdalla nousee raportissa mainittu kohta Tunturi-Lapin poronomistajien osallistamisesta ahmakannan hoitoon. Pohja-Mykrä tarkensi, että omistajuudella ei tarkoiteta konkreettista omistajuutta vaikkakin psykologinen omistajuus rakentuu samoista asioista kuin konkreettinen omistajuus. Ahman kohdalla täytyy löytää kannustava vahinkokorvausmalli ja ahman arvoa on nostettava. Ollila / Paliskuntain yhdistys: Tämä on hyvä raportti ja tulee tunne, että meitä on kuultu ja myös ymmärretty. Olilla nosti raportista neljää asiaa esiin. Paikallistason hyväksyntää on korostettu ja todettu, että salakaatoja ei saada kuriin ilman paikallistason hyväksyntää. Ahman osalta on kuitenkin esitetty reviiripohjaista korvausjärjestelmää, jota paikallistaso vastustaa. Näin ei vastata arviointiraportin kehittämisehdotuksiin paikallisen mielipiteen huomioimisesta. Raportissa on todettu vahinkoperusteisten karhupoikkeuslupien osalta, että ei ole tarvetta, koska niitä ei ole haettu. Tässä kohtaa on virhe; poikkeusluville on tarvetta ja niitä on myös haettu. Niitä ei kuitenkaan haeta helposti, koska poikkeuslupaa on vaikea saada vahinkojen löytämisen ja toteamisen vaikeuden vuoksi. Uhanalaisuuskriteerien tarkastelussa on käännytty sisäänpäin kansalliselle tasolle, kun kansainvälisissä yhteyksissä on korostettu populaatiotasoista tarkastelua. Pohja-Mykrän mukaan populaatioperustaista tarkastelua on raportissa avattu, mutta on mahdollista vielä tarkastaa painotukset. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää raportissa suositellaan pohdittavaksi, koska tutkijoiden tulee tietää missä ahmoja on ja kuinka paljon niitä on. Vastuuta pitää olla molemmin puolin, sekä tutkijoilla että poronomistajilla. Ollila huomautti, että Paliskuntain yhdistyksen hallitus on kirjoittanut kirjallisen kannanoton, että nykyisessä vahinkotilanteessa ei voida uutta korvausjärjestelmää ahmalle hyväksyä sellaisenaan. Raportissa tulisi korostaa, että voidaan pohtia reviiripohjaista korvausjärjestelmää, mutta ei siirtyä suoraan siihen. Laine / VRN: Kehittämisarvioinnin keskeinen löydös on se, että vanha hallintomalli, jolla suurpetoja hallitaan on vanhaa perua. Aina kun on tehty toimenpiteitä susikannan suhteen, kanta on laskenut. Kehittämisehdotuksissa esiin tuotu johtamisjärjestelmän muutos on hyvä ajatus. Puhtaasta biologisen kestävyyden tarkastelusta on päästävä myös yhteiskunnallisten eli sosiaalisten kestävyyden kriteereiden tarkasteluun. Tämä muutos ei ole kuitenkaan helppoa. Olemme tottuneet tiettyyn toimintamalliin ja se mitä voidaan saada rahalla voidaan muuttaa nopeasti, mutta ihmisten mielipiteiden muutos on vaikeampi. Valtaa ja vastuuta pitää kuitenkin jakaa kentälle ja esimerkiksi ilveksen kohdalla on vahvojen kantojen alueella pelivaraa kokeilla uusia lähestymistapoja. Puttonen / MTK: Kiitokset kehittämisarvioinnista, asiaa on tarkasteltu laajemmalta pohjalta kuin mitä aluksi osasi odottaa. Arvioinnissa esiin tuotu suunta alueiden vaikuttavuuteen ja vastuun siirtoon alueille on oikeansuuntainen toimenpide. Suurpedoista aiheutuvien kustannusten ja työn jakautuminen on hyvä tiedostaa ja luottamuksen rakentaminen muun muassa petohavaintojen suhteen on tärkeää. Tästä on hyvä jatkaa.

4 Liukko / SYKE: Kehittämisarvioinnissa on tuotu esiin odotettu siirto sosiaalisten näkökulmien parempaan huomioimiseen ja kyseessä on tervetullut ajatuksen laajennus. Jonkinlainen ekologinen perälauta on kuitenkin oltava ja kysymykseksi nousee, että missä ovat sosiaalisten ja ekonomisten näkökulmien perälaudat. Uhanalaisuusarvioinnin nostaminen suureen rooliin arvioinnissa on kuitenkin hämmentänyt koska kyseessä ei ole sellainen työkalu, jonka pitäisi vaikuttaa näin voimakkaasti. IUCN:n arviointikriteereiden tulkintaan liittyy sitkeästi elänyt väärinkäsitys. IUCN:n kriteerien mukaan lähialueet on otettava huomioon ja viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa naapurimaiden vaikutus katsottiin neutraaliksi. Kymmenen vuotta sitten arvioinnissa puolestaan katsottiin, että Suomeen tulee muuttovoittoa. EU:n suuntaan kommentoidaan lajien suojelutasoa. Uhanalaisuusarviointi ei ole mukana tässä keskustelussa, vaan keskusteluissa merkittävä asia on suotuisa suojelun taso. Tämä keskustelutaso EU:n suuntaan olisi relevantimpi näkökulma kuin mikä on meidän suurpetolajien uhanalaisuusarviointi. Puheenjohtaja totesi, että asian esiin tuonti on hyvä. EU:n näkökulmaa olisi ollut hyvä avata kehittämisarvioinnissa enemmänkin. Pohja-Mykrän mukaan uhanalaisuusarviointi oli mukana toimeksiannossa ja siten yksi arvioitava työkalu. Itse raportissa uhanalaisuusarviointi ei nouse merkittävään osaan. Tässä esiintuodut näkökulmat otetaan huomioon loppuraportin viimeisissä korjauksissa. Osara / YM: Kehittämisarviointiraportti on hyvä ja se on seurannut muualla käytävää petokeskustelua Bernin sopimuksen puitteissa. Luonnonsuojelupuolella on myös pari lajia, joiden kanssa on jouduttu käymään läpi vastaavaa ajattelua. Esimerkiksi saimaannorpan suojelun perustana on samanlaisia asioita kuin jota tässä raportissa on esitetty. Luottamus tutkijoiden, hallinnon, kalastajien ja paikallisten ihmisten välillä on keskeistä. Myös reviiripohjaisesta korvausjärjestelmästä on kokemusta. Maakotkan vahinkojen korvaaminen perustuu reviiripohjaiseen järjestelmään. Metsähallitus käy poromiesten kanssa lävitse havainnot ja tämä yhteistyö toimii saumattomasti. Näin myös uudet löydetyt reviirit tulevat välittömästi korvausjärjestelmän piiriin, joka takaa myös rauhan maakotkan pesimäalueilla. Nyman / MH: Kehittämisarviointiraportti on hyvä. Kehittämisarvioinnin väliraportin havainnot esitettiin itsenäisyyspäivänä Ruotsissa pidetyssä seminaarissa ja tästä kehittämisarvioinnista oltiin kovasti kiinnostuneita. Ruotsissa on valmisteltu neljä vuotta suurpetopolitiikkaa ja siellä siirrytään suojelusta hoitoon från bevarande till förvaltning. Ruotsissa myös pohditaan suurpetojen kohdalla tulevaisuutta, eli missä näemme tilanteen olevan viiden vuoden kuluttua. On tärkeää hakea alueelliset roolit, ymmärtää omistajuus ja vastuu ja se, mitkä ovat meidän kunkin roolit tässä laajemmassa kysymyksessä. Tolvanen / WWF: Kehittämisarvioinnissa on tehty monipuolinen, ansiokas ja laaja tarkastelu. Keskeinen havainto omistajuuden painottamisesta on oikea. Paikallisen vastuun lisääminen on myös haaste. Vaikka tavoitteena olisi sosiaalisesti kestävä kannantaso, niin taustalla on kuitenkin myös vaatimus suotuisasta suojelutasosta. Miten esimerkiksi susilaumojen määrä alueellisesti saadaan hoidettua tämän sosiaalisen hyväksyttävyyden raameissa. Tekstissä puidaan uhanalaisuutta turhan paljon, voisi tuoda populaatiotasoisesti esille suojelutason näkökulmat. Puheenjohtaja muistutti Kuhmon petotyöryhmän lausunnosta, jonka mukaan alueella voidaan pitää susia. Ehkä alueellisesti ei kuitenkaan ole nollatoleranssi susien esiintymisen suhteen. Rahkonen / RKTL: Kehittämisarviointi vetää hyvin yhteen nykytilanteen sekä hyvässä että pahassa. Kehittämisehdotuksissa esiin nostettu ehdotus, jossa psykologisen omistajuuden kautta lähdetään hakemaan ratkaisuja, on uusi ja raikas. Jotain uutta täytyy joka tapauksessa tehdä. Toimenpiteiden mukana tulee koko ajan kulkea arviointi, jotta on valmius muuttaa kurssia, jos siltä näyttää. Kehittämisarvioinnin läpileikkaavana teemana on paikallinen hyväksyttävyys. Tässä mietityttää yhteiskunnallinen hyväksyntä ainoastaan salakaatojen kautta tarkasteltuna.

5 Näkökulmia on muitakin. Tarkasteltaessa riistapolitiikan avoimuutta julkaisukanavien kautta on unohdettu Riistapäivät, joka kokoaa vuosittain yhteen pari sataa toimijaa. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa on riistakonsernin strategiapäivät. Kannanarvioinnin ongelmat on raportissa nostettu esiin ja nämä onkin hyvä tuoda esiin. Kannanarviointimenetelmät eivät voi olla paikallisia huutoäänestyksiä, vaan niiden on oltava myös ajallisesti, paikallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia. Pohja-Mykrän mukaan luottamusta täytyy rakentaa myös siksi, että RKTL:lle mahdollistetaan kannanarvioinnin toteuttaminen kestävällä tavalla. Niin tutkijoilla kuin paikallisilla ihmisillä pitää olla käytettävissä sama kantatieto. Puheenjohtaja muistutti tavoitteesta asettaa kaikki riistatieto avoimesti nettiin kaikkien saataville. Niemi / MMM: Suurpetopolitiikan tavoiteasettelu on tapahtunut EU:n ohjeiden mukaan vuodesta 2005 alkaen. Bernin sopimuksen tulkinta on väljempää, mutta Luontodirektiivi on kiskot, jotka ohjaavat kulkua. Vasta 2010-luvulla on ollut nähtävissä laajemmalla kentällä sosiaalisten vaikutusten huomioiminen. Viime vuonna Bernin sopimuksessa nostettiinkin mukaan myös sosiaaliset ulottuvuudet sekä suurpetojen vaikutukset alueellisiin riistavaroihin. Laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ei ole vielä ollut, joten tämän raportin myötä tämäkin näkökulma tulee legitiimimmäksi. Ojala / MMM: Kehittämisarvioinnin ansiona on uusien ja ennakkoluulottomien asioiden keskusteluun tuominen. Arviointi sisältää hyviä ideoita, joita voidaan ottaa harkintaan toimenpiteinä. On tärkeää sisäistää, että ilman taloudellisen ja sosiaalisen näkökulman huomioon ottamista ei voi toteutua myöskään ekologinen kestävyys. Krogell / MMM: Bernin sopimuksessa Suomella on poikkeus karhun ja suden sekä kanahaukan osalta. Kurki / HY, Ruralia-instituutti: Suurpetopolitiikan valuviat ovat sosiaalisen kestävyyden puolella, joten sieltä myös pitää löytää seuraavat tekemisen paikat. Tavoiteasettelu ei ole muutoin muuttunut, vaan edelleen tavoitellaan suurpetokannoille ekologista kestävyyttä eli suotuisaa suojelutasoa sekä taloudellista kestävyyttä. Suurpetopolitiikan kehittämistyötä pitää ajatella pitemmällä aikajänteellä, mieluummin kymmenissä vuosissa kuin yhdessä talvessa. Kurki myös totesi, että mikäli metsästys on vastoin henkilön arvomaailmaa siten, ettei voi kyseistä toimintaa hyväksyä, niin silloin voi olla myös mahdotonta hyväksyä näitä kehittämistoimia. Arvioinnissa lähdetään siitä, että metsästys on yksi työkalu suurpetojen kannanhoidossa. Kurki kiitti omasta puolestaan ohjausryhmän jäseniä yhteistyöstä, ja siitä, että ulkopuolinen arviointi on voitu tehdä täysin ulkopuolisena ilman että arvioitsijoihin olisi pyritty vaikuttamaan. Veistola / SLL: Luontodirektiivissä ekologinen kestävyys on tavoitteena, korvaus- ja sietopalkkiot sekä poikkeusluvat työkaluina. Ihmisten asenteet muuttuvat ajassa ja paikassa. Muistettakoon, että 1800-luvullakaan rahvas ei saanut tapettua susia loppuun vaan se oli säätyläisten ja senaatin projekti. Tämän raportin ongelma on, että kun siinä on lähdetty pohtimaan sosiaalista kestävyyttä ja riskejä, siinä korostuu salametsästys ja mennään vain sen ehdoilla. Siksi ei ole nähty muita petokonflikteja, kuten ilveksen kestävän enimmäistuoton ylittävä metsästys ja Luonto-Liiton kritiikki poronhoitoalueen sudenpyyntiin. Tapporaha susille ei ole hyvä idea, koska ihmiset oppisivat äkkiä houkuttelemaan susia pihoihin, jotta niitä saisi pyytää pois. Pohja-Mykrän mukaan salakaatoja käytettiin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden mittarina sen vuoksi, että kyseinen ilmiö on mitattavissa. Huolena on, että susi suojellaan hengiltä. Rakennettavilla toimenpiteillä, omistajuuden rakentamisella, pitää pystyä vaikuttamaan yhteisön salakaadoille antamaan tukeen. Kommenttina historian tapahtumiin Pohja-Mykrä korjasi, että

6 aiemmin suden poistamiseen oli yhteisöllinen vastuu riippumatta säädystä. Valtiovallan taholta tappamista kannustettiin tapporahoin, mutta tässä näkyy suurpetojen erilaisuus. Suden perään lähdettiin huolimatta tapporahan suuruudesta toisin kuin muiden suurpetojen kohdalla. Ainoastaan tilanteessa, jossa paikallisilta loppuivat keinot, lähetti valtio alueellisesti erikoisjoukkoja auttamaan susijahdeissa. Ihmisen ja suden välit ovat olleet aina konfliktoituneet. Paltto / Saamelaiskäräjät: Maakotkan reviiripohjainen korvausjärjestelmä on hyvä, mutta ei kuitenkaan sovellu rajojen yli kulkeville suurpedoille. Alkuperäiskansojen oikeuksiin kuuluu, että voidaan harjoittaa elinkeinoa ja poronhoito säilyy elävänä. Kun petokannat ovat suuret, niin myös petovahingot ovat suuret. Hiidenmies / Metsästäjäliitto: Metsästäjäpuolella on kovat odotukset suurpetopolitiikan kehittämisen suhteen. Jos paikallisväestön suurpetopolitiikan hyväksynnän osalta asioita ei saada kuntoon, niin ei myöskään ongelmia salametsästyksen suhteen saada hallintaan. Oikea keino ei välttämättä ole usuttaa juristeja pohtimaan kehittämisehdotusten arviointia, vaan kuunnella alueiden ihmisiä. Asiaa ei tulla ratkaisemaan otteita koventamalla. Ollila / PaIiskuntain yhdistys: Susiryhmän poronlihaboikotti aiheutti ihmisissä vastareaktion eli poronlihan menekki kasvoi tuona aikana huimasti. Krogell / MMM: Kehittämisarvioinnissa on löydetty asian ydin, se että yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on keskeistä suurpetopolitiikan kehittämisessä jatkossa ja tulevaisuudessa. Tämä kehityskulku on nähtävissä myös kansainvälisissä keskusteluissa, joten on nähtävissä, että myös EU saadaan mukaan näihin talkoisiin. Norberg / Suomen riistakeskus: Kehittämisarviointiraportissa on käsitelty suurpetopolitiikkaa monipuolisesti ja kattavasti. Suomen riistakeskuksen näkökulmasta myös EU:n sääntelystä lähtevää lainsäädäntöä ja juridiikkaa olisi voitu avata raportissa enemmän, mutta se ei varsinaisesti ollut tämän työn toimeksiannossa. Toimenpiteet vaativat myös uusia resursseja, niin henkilöresursseja kuin taloudellisia resursseja. Uusia tiedottajia ja lisää henkilöstöä myös muihin tehtäviin. Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava on laskenut alustavasti, että kehittämisarvioinnista nousevat toimenpiteet voisivat maksaa 3,5-5 miljoonaa euroa. Pohja-Mykrä kiitti omasta ja Ruralia-instituutin puolesta ohjausryhmää yhteistyöstä. Loppuraporttia tarkistetaan vielä kuluvan viikon ajan ja raportti valmistuu perjantaina. Puheenjohtajan raporttia koskevat loppukommentit Kehittämisarvioinnin valmistumisen jälkeen jatketaan työskentelyä aiheen tiimoilta. Suotuisan suojelutason legitimiteettiä ei kyseenalaisteta, mutta on syytä tiedostaa, että ilman sosiaalisen ja taloudellisen puolen huomioimista ei enää tulla toimeen. Valvonnan lisääminen ei ole tätä päivää, vaan sen sijaan velvollisuuksien, oikeuksien ja vastuiden paketoiminen toimivaksi toimintamalliksi. Luottamuksen rakentaminen on haaste, kuinka luotetaan toinen toisiimme ja päästään yli kiistelystä. Kokonaisuutta ei myöskään hoideta korvausjärjestelmillä, vaan ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettava. Vahingoista ei koskaan päästä kokonaan eroon, mutta nykytilanne on sietämätön ja yhteistyötä tarvitaan. Riistastrategiassa on otettu huomioon paikallistaso. Tämä antaa eväät jatkaa seuraaviin askeliin ja pohtia ovatko toimintamallit parhaat vai onko niissä vielä jotain säätämistä. On syytä löytää yhteinen näkemys siitä miten asioita hoidetaan tästä eteenpäin. 4) Muut asiat Käytiin tiedoksiantona lävitse ahmakannan hoitosuunnitelman tilanne. Sami Niemi kertoi lausuntokierrokselle lähtevästä hoitosuunnitelmasta. Ahmakannan hoitosuunnitelman lausun-

7 toversio lähtee todennäköisesti huomenna (tiistaina ) liikkeelle. Hoitosuunnitelman keskeisiä toimenpiteitä ovat seuraavat: Kannanhoitoalueiden määrittely. Pohjoinen ja itäinen poronhoitoalue muodostavat oman kannanhoitoalueensa, muu poronhoitoalue ja Metsä-Suomi omansa. Rajoitettujen poikkeuslupien käyttö pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Siirtoistutusten jatkaminen Metsä-Suomeen. Reviiripohjaisen korvausjärjestelmän pilotointi. Paimennustuki pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueelle. Tutkimuksen panostaminen Metsä-Suomen alueelle, missä metsäahma tunnetaan huonosti. Myös Ruotsissa painopiste on siirtymässä tuntureilta metsäalueelle, joten sieltä saadaan tutkimustiedon suhteen tukea. Keskustelu kehittämisarvioinnin tiedottamisesta ja sen avoimuudesta Hankkeesta tiedotetaan ohjausryhmän jälkeen järjestettävässä tiedotustilaisuudessa alkaen klo 14:30 yhdessä ahmakannan hoitosuunnitelman kanssa. Loppuraportin tiivistelmää voi jakaa jo tämän ohjausryhmäkokouksen jälkeen eteenpäin, mutta ei vielä koko arviointiraporttia. Ruralia-instituutti luovuttaa lopullisen kehittämisarviointiraportin pdf-muodossa maa- ja metsätalousministeriölle perjantaina ja tämän jälkeen MMM laittaa raportin nettisivuille kaikkien nähtäväksi. Raportti käännetään aikanaan myös englanniksi ja ruotsiksi. Pöytäkirjan hyväksyminen Pöytäkirja hyväksytään aiempaan tapaan sähköisesti, mutta nopeutetulla aikataululla. Ohjausryhmän sihteeri toimittaa pöytäkirjan sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille tiistaina Ohjausryhmän jäsenet tarkastavat pöytäkirjan keskiviikkona Kommentoimatta jättäminen merkitsee hyväksymistä. Pöytäkirja laitetaan kiinni torstaina ) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia toivottaen kaikille hyvää ja ansaittua joululomaa ja päätti kokouksen klo 14:00. Pöytäkirja on hyväksytty sähköisesti to Noormarkussa Mari Pohja-Mykrä, ohjausryhmän sihteeri

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 2466/444/2013 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen ahmakannan hoitosuunnitelmaksi

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 2466/444/2013 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen ahmakannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö, ylijohtaja Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi)

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Riistapäivät Vantaa 22.1.2014

Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Metsästäjät ja suurpedot Panu Hiidenmies Toiminnanjohtaja Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Suurpetometsästyksen mittakaava Suomessa esimerkiksi Noin 2000

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI

KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI KANSALLISEN SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI TARJOUS HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA -INSTITUUTTI 18.2.2013 Ruralia-instituutti, Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki Puhelin 050 415 1150, faksi (06) 414

Lisätiedot

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla

Lisätiedot

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 19.2.2013 277/13/2013 Jussi Laanikari VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi.

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi. Suomen Automaatioseura ry Turvallisuusjaosto PÖYTÄKIRJA 1 (3) 6.5.2004 Aika: 6.5.2004 Paikka: Heureka Läsnä: Osallistujalista liitteessä 1 1 Vuosikokouksen avaus Kokouksen avasi Mika Kaijanen toivottaen

Lisätiedot

Susisovittelijan arki

Susisovittelijan arki Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen

Lisätiedot

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo 11.3.2015 Hirvet ja suurpedot Versio 10.3.2015 13.3.2015 Suomen riistakeskus 1 Hirvitalousalueet PS 1: Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Maaninka, osa Iisalmea

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan

Lisätiedot

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.

Lisätiedot

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015 AIKA Torstaina 4. kesäkuuta 2015 klo 10-11 PAIKKA Eräjärven seurakuntatalo, Eräjärventie 1553 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Strategisen johtoryhmän kokous 1/2014

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Strategisen johtoryhmän kokous 1/2014 Pöytäkirja VM140:00/2013 1 (5) 18.9.2014 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Strategisen johtoryhmän kokous 1/2014 Aika torstai 18.9.2014 klo 9.00 11.00 Paikka Osallistujat valtiovarainministeriö,

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoin kokous 3/13

RL Nuorisotyöryhmän avoin kokous 3/13 Aika 26.5.2013 klo: 9:00 Paikka Kiljava Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Raksanuorten

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005 1(6) Aika 3.2.2005 Paikka Läsnä Poissa Ravintola Teatteri, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Suvi Hirvonen, hallituksen jäsen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

NAANTALIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Seurakuntaneuvosto (7)

NAANTALIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Seurakuntaneuvosto (7) Seurakuntaneuvosto 7.9.2016 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 7/2016 Asialista: 99 Kokouksen avaus 100 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 101 Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta 102 Esityslistan hyväksyminen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 1 Kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä viime talvena (1/3) Susille ei oltu myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia

Lisätiedot

MUISTIO 5/2014 Aika 5.6.2014 klo 17.30-19.15 Paikka Nikkilän uusi terveysasema, Jussaksentie 14, Sipoo, iso kokoustila, 3. kerros

MUISTIO 5/2014 Aika 5.6.2014 klo 17.30-19.15 Paikka Nikkilän uusi terveysasema, Jussaksentie 14, Sipoo, iso kokoustila, 3. kerros ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGÅ SIBBO OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 5/2014 5.6.2014 Muistio ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 5/2014 Aika

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 Kirkkoneuvosto 102-116 28.10.2014 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 Kirkkoneuvosto 102-116 28.10.2014 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Kirkkeuvosto 102-116 28.10.2014 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Tiistai 28.10.2014 kello 18.00 19.45 Paikka: Rusk seurakuntakeskuksen (Vanhatie 7, 21290 Rusko) kokoustilassa Kirkkeuvost jäsenet Pasi Salminen,

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 Seurakuntaneuvosto 20.1.2010 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 20.1.2010 klo 17-18.20 Paikka: Seurakuntakoti Läsnä: Sirén Petri puheenjohtaja Heino,

Lisätiedot

Lisäksi Sauli Böhm hallituksen puheenjohtaja KY:n hallituksen jäseniä KY-säätiön hallituksen jäseniä

Lisäksi Sauli Böhm hallituksen puheenjohtaja KY:n hallituksen jäseniä KY-säätiön hallituksen jäseniä KYE 5/2012 EDUSTAJISTON KOKOUS Aika: tiistai 24.4.2012 klo 17.00 Paikka: Iso puoli, KY-talo Läsnä Wahlroos Lauri 2. varapuheenjohtaja Ora Tommi edustajiston jäsen Kaistinen Jussi Väisänen Tuukka kohdasta

Lisätiedot

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 8/2014 YM027:00/2012

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 8/2014 YM027:00/2012 SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 8/2014 YM027:00/2012 MUISTIO Kokousaika: Tiistai 19.8.2014 klo 10.00-15.10 Kokouspaikka: Ympäristöministeriö, neuvotteluhuone Kastelli, Kasarmikatu 25, Helsinki ja virtuaalihuone

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä

JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä Aika: Tiistaina 17.5.2011, klo 16 18 Paikka: JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Viivi Setälä avasi kokouksen klo 16.08. 2. Kokouksen toteaminen lailliseksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 SIEVIN KYLÄT 200 HANKE Päivämäärä to 0.5.2007 Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 Aika: 9.00-2.00 Paikka: Kortesjärven säästöpankki Sievin konttori alakerran kokoushuone Kokouksen tyyppi Sievin kylät 200

Lisätiedot

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI LAPIN LIITTO SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen Kuvat: Etukansi: Aarne Aatsinki Lapin

Lisätiedot

K ymenlaakson Osakunta OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUS 1/2015 PÖYTÄKIRJA

K ymenlaakson Osakunta OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUS 1/2015 PÖYTÄKIRJA OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUS 1/2015 PÖYTÄKIRJA Aika 15.1.2015 klo 18:45 Paikka DG Osakuntatilat Läsnä 9 (Joonas Ollila, Jenni-Maria Käki, Sofia Rahikainen, Esa-Pekka Helanne, Pasi Pykälistö, Tiina Heikkilä,

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Kirkkoneuvosto 13.05.2015

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Kirkkoneuvosto 13.05.2015 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 20.00 Paikka: Lamminniemen kappeli Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Henkilökoh. varajäsen Läsnä Karjalainen Esa

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 Asialista Kauppalankatu 1, 53300 Lappeenranta P. 040 3126 400, 040 3126 401 www.lappeenrannanseurakunnat.fi Aika Maanantai 14.3.2016 klo 17.30 18.20 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 ASIALISTA

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä

Palveluverkkotyöryhmä Palveluverkkotyöryhmä Aika: Keskiviikko 2.4.2014 klo 14.30 16.37 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. kokoustila Vellamo Läsnä: Raila Lindholm, Kärkölä, puheenjohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen

Lisätiedot

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 34 KIINTEISTÖKANNAN SALKUTUS (LIITE) 2 35 TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN LISÄMAAKSI (LIITE) 5

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 34 KIINTEISTÖKANNAN SALKUTUS (LIITE) 2 35 TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN LISÄMAAKSI (LIITE) 5 KUNNANVALTUUSTO ESITYSLISTA 8/2014 Kokousaika 27.8.2014 klo 18.30 Kokouspaikka Kapellby skola, Lapinjärventie 45 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 4 YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA 3

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 4 YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA 3 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGÅ SIBBO OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 5/2014 5.6.2014 Esityslista ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ ESITYSLISTA

Lisätiedot