Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous"

Transkriptio

1 Suurpetopolitiikan arviointi Ohjausryhma 3 kokous Aika: ma klo Paikka: Läsnä: Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3 A, Helsinki, Kokoustila Niskavuori Jaana Husu-Kallio, puheenjohtaja Juha Ojala, maa- ja metsätalousministeriö, varapuheenjohtaja Sami Niemi, maa- ja metsätalousministeriö Aarno Puttonen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Madeleine Nyman, Metsähallitus Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys Riitta Rahkonen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Sami Kurki, Ruralia-instituutti, HY Heikki Paltto, Saamelaiskäräjät, II varapuheenjohtaja Seppo Sivula, Sisäasiainministeriö Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto Panu Hiidenmies, Suomen metsästäjäliitto Hannu S. Laine, Suomen riistakeskus Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus Petteri Tolvanen, WWF Suomi Matti Osara, ympäristöministeriö Harri Norberg, Suomen riistakeskus, asiantuntijasihteeri Mari Pohja-Mykrä, Ruralia-instituutti, HY, sihteeri Poissa: Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto Anna Grenfors, Suomen metsästäjäliitto 1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja Husu-Kallio avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. 2) Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin.

2 3) Suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin loppuraportti, projektipäällikkö Mari Pohja- Mykrä (HY, Ruralia-instituutti) Pohja-Mykrä esitteli kehittämisarvioinnin loppuraportin keskeisiä asioita ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyysnäkökulman kautta. Tarkastelu on tehty lajikohtaisesti ja loogisen viitekehyksen avulla. Tämä tarkoittaa suurpetopoliittisten toimien tarkoituksenmukaisuutta, tulosten vaikuttavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä tavoiteasettelun saavuttamisen mahdollisuuksia tunnistaen samalla ulkoisten tekijöiden vaikutukset. Pohja-Mykrä avasi tarkastelua esimerkkien kautta. Lisäksi hän nosti esiin median arvoviritteisen uutisoinnin, suurpetokonfliktien ylläpidon poliittisten päämäärien saavuttamiseksi sekä ekologisen tiedon käytön julkisessa puheessa. Lajikohtaisessa tarkastelussa Pohja-Mykrä nosti esiin lajien kannanhoitoon liittyvät erityishaasteet, jotka on myös loppuraportin tiivistelmäosassa kuvattu. Pohja-Mykrä avasi kehittämistoimenpiteiden taustalla olevaa logiikkaa. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa ja yhteiskunnassa on nähtävissä käynnissä oleva murrosvaihe, jossa sosiaalisen kestävyyden saavuttamisen merkitys on tiedostettu ja tavoiteasettelua on siten muutettava tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä kehitys ei näy ainoastaan Suomessa, mutta myös muualla Euroopassa, missä on havahduttu suurpetojen ja ihmisten välisen yhteiselon haasteisiin. Uuden tavoiteasettelun kautta on kehittämistoimissa rakennettu suurpetojen kannanhoidolle suunnanmuutos, jossa tavoitteena on suurpetojen psykologisen omistajuuden rakentuminen jakamalla vastuuta, antamalla oikeuksia ja rakentamalla luottamusta. Suurpetojen kannanhoidon ongelmat asetetaan tavoitteiksi ja käyttöön otetaan paikkaperustainen ja ongelmalähtöinen kannanhoito. Kannanhoidon onnistumista arvioidaan sosiaalisesti hyväksyttävän kannankoon kautta siten, että taloudellisten panostusten tulee olla siedettäviä ja pitkällä aikatähtäimellä suurpetokannoille tavoitellaan ekologisesti kestävää tasoa. Suurpetojen kannanhoidon uuden tavoiteasettelun seuraamiseksi ja arvioimiseksi ehdotetaan perustettavaksi uutta asiantuntijaelintä. Keskustelu arvioinnin tuloksista ja suurpetopolitiikan uusista linjauksista Ohjausryhmän jäsenet toivat esiin omat näkökulmansa arviointiraportin havainnoista. Veistola / SLL: Ajatus siirtää painopiste ekologisesta kestävyydestä sosiaaliseen kestävyyteen on ongelmallinen, koska lainsäätäjä on jo tämän pohtinut siten, että ekologinen puoli on juridisesti kärjessä. Maaseudun yhteisötkin ovat nykyään heterogeenisia, eivät homogeenisia, ja niissä on luonnonsuojelijoitakin mukana. Alueellisiin riistaneuvostoihin on hyvä saada ympäristöjärjestöt mukaan. Paikallinen lähestymistapa on haastava, koska suurpedot kulkevat pitkiä matkoja. Puheenjohtaja huomautti, että Bernin sopimuksessa on huomioitu myös sosiaalinen ulottuvuus. Pohja-Mykrä tarkensi, että kansainvälisissä suojelusopimuksissa on sisällä kestävän kehityksen käsite ja sosiaaliset reunaehdot huomioidaan näissä. Myös viimeaikaisissa kansainvälisissä työryhmissä on tunnistettu sosiaalisen kestävyyden haasteet ja näiden huomioiminen kestävän suojelun saavuttamiseksi. Pohja-Mykrä tarkensi salakaatojen tukemisen tutkimista. Oleellista on tietää niiden yhteisön jäsenten tuki tai tuomio salakaadoille, joilla on merkitystä sille tapahtuuko suurpedon salakaato vai ei. On siis keskitytty niihin ryhmiin, joilla on jotain vaikutusta suurpetopolitiikan tai salakaatojen hyväksyttävyyteen. Paikkaperustaisessa lähestymistavassa kaikkien sidosryhmien osallistaminen on erityisen tärkeä voimavara. Hankerahoituksilla ja talkootoimilla on mahdollista paikallisesti vaikuttaa suurpetojen ja ihmisten sopuisampaan yhteiseloon.

3 Hiidenmies / Metsästäjäliitto: Valmisteltu kehittämisarviointi on hyvä ja osoittaa selkeän muutostarpeen nykyiseen suurpetopolitiikkaan. Esityksessä on hyviä avauksia kuten suurpetojen riista-arvon nostaminen. Tämäntyyppisillä avauksilla päästään eteenpäin ja tekemään työtä yhteistyössä. Seuraavaksi päästään työstämään toimenpiteitä. Kunhan kaikki osapuolet ovat avoimia uusille ratkaisuesityksille, niin niiden puitteissa päästään eteenpäin. Paltto / Saamelaiskäräjät: Tehty loppuraportti on hyvä, mutta menee enemmän suurpetojen suojelun kuin hoidon puolelle. Omistajuuden käsite on hankala. Kuka on se omistaja, ja kuka korvaa vahingot, jos on itse omistaja. Kuka on oikeuden puolesta vastuussa mitä on tapahtunut. Kysymysmerkiksi ahman kohdalla nousee raportissa mainittu kohta Tunturi-Lapin poronomistajien osallistamisesta ahmakannan hoitoon. Pohja-Mykrä tarkensi, että omistajuudella ei tarkoiteta konkreettista omistajuutta vaikkakin psykologinen omistajuus rakentuu samoista asioista kuin konkreettinen omistajuus. Ahman kohdalla täytyy löytää kannustava vahinkokorvausmalli ja ahman arvoa on nostettava. Ollila / Paliskuntain yhdistys: Tämä on hyvä raportti ja tulee tunne, että meitä on kuultu ja myös ymmärretty. Olilla nosti raportista neljää asiaa esiin. Paikallistason hyväksyntää on korostettu ja todettu, että salakaatoja ei saada kuriin ilman paikallistason hyväksyntää. Ahman osalta on kuitenkin esitetty reviiripohjaista korvausjärjestelmää, jota paikallistaso vastustaa. Näin ei vastata arviointiraportin kehittämisehdotuksiin paikallisen mielipiteen huomioimisesta. Raportissa on todettu vahinkoperusteisten karhupoikkeuslupien osalta, että ei ole tarvetta, koska niitä ei ole haettu. Tässä kohtaa on virhe; poikkeusluville on tarvetta ja niitä on myös haettu. Niitä ei kuitenkaan haeta helposti, koska poikkeuslupaa on vaikea saada vahinkojen löytämisen ja toteamisen vaikeuden vuoksi. Uhanalaisuuskriteerien tarkastelussa on käännytty sisäänpäin kansalliselle tasolle, kun kansainvälisissä yhteyksissä on korostettu populaatiotasoista tarkastelua. Pohja-Mykrän mukaan populaatioperustaista tarkastelua on raportissa avattu, mutta on mahdollista vielä tarkastaa painotukset. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää raportissa suositellaan pohdittavaksi, koska tutkijoiden tulee tietää missä ahmoja on ja kuinka paljon niitä on. Vastuuta pitää olla molemmin puolin, sekä tutkijoilla että poronomistajilla. Ollila huomautti, että Paliskuntain yhdistyksen hallitus on kirjoittanut kirjallisen kannanoton, että nykyisessä vahinkotilanteessa ei voida uutta korvausjärjestelmää ahmalle hyväksyä sellaisenaan. Raportissa tulisi korostaa, että voidaan pohtia reviiripohjaista korvausjärjestelmää, mutta ei siirtyä suoraan siihen. Laine / VRN: Kehittämisarvioinnin keskeinen löydös on se, että vanha hallintomalli, jolla suurpetoja hallitaan on vanhaa perua. Aina kun on tehty toimenpiteitä susikannan suhteen, kanta on laskenut. Kehittämisehdotuksissa esiin tuotu johtamisjärjestelmän muutos on hyvä ajatus. Puhtaasta biologisen kestävyyden tarkastelusta on päästävä myös yhteiskunnallisten eli sosiaalisten kestävyyden kriteereiden tarkasteluun. Tämä muutos ei ole kuitenkaan helppoa. Olemme tottuneet tiettyyn toimintamalliin ja se mitä voidaan saada rahalla voidaan muuttaa nopeasti, mutta ihmisten mielipiteiden muutos on vaikeampi. Valtaa ja vastuuta pitää kuitenkin jakaa kentälle ja esimerkiksi ilveksen kohdalla on vahvojen kantojen alueella pelivaraa kokeilla uusia lähestymistapoja. Puttonen / MTK: Kiitokset kehittämisarvioinnista, asiaa on tarkasteltu laajemmalta pohjalta kuin mitä aluksi osasi odottaa. Arvioinnissa esiin tuotu suunta alueiden vaikuttavuuteen ja vastuun siirtoon alueille on oikeansuuntainen toimenpide. Suurpedoista aiheutuvien kustannusten ja työn jakautuminen on hyvä tiedostaa ja luottamuksen rakentaminen muun muassa petohavaintojen suhteen on tärkeää. Tästä on hyvä jatkaa.

4 Liukko / SYKE: Kehittämisarvioinnissa on tuotu esiin odotettu siirto sosiaalisten näkökulmien parempaan huomioimiseen ja kyseessä on tervetullut ajatuksen laajennus. Jonkinlainen ekologinen perälauta on kuitenkin oltava ja kysymykseksi nousee, että missä ovat sosiaalisten ja ekonomisten näkökulmien perälaudat. Uhanalaisuusarvioinnin nostaminen suureen rooliin arvioinnissa on kuitenkin hämmentänyt koska kyseessä ei ole sellainen työkalu, jonka pitäisi vaikuttaa näin voimakkaasti. IUCN:n arviointikriteereiden tulkintaan liittyy sitkeästi elänyt väärinkäsitys. IUCN:n kriteerien mukaan lähialueet on otettava huomioon ja viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa naapurimaiden vaikutus katsottiin neutraaliksi. Kymmenen vuotta sitten arvioinnissa puolestaan katsottiin, että Suomeen tulee muuttovoittoa. EU:n suuntaan kommentoidaan lajien suojelutasoa. Uhanalaisuusarviointi ei ole mukana tässä keskustelussa, vaan keskusteluissa merkittävä asia on suotuisa suojelun taso. Tämä keskustelutaso EU:n suuntaan olisi relevantimpi näkökulma kuin mikä on meidän suurpetolajien uhanalaisuusarviointi. Puheenjohtaja totesi, että asian esiin tuonti on hyvä. EU:n näkökulmaa olisi ollut hyvä avata kehittämisarvioinnissa enemmänkin. Pohja-Mykrän mukaan uhanalaisuusarviointi oli mukana toimeksiannossa ja siten yksi arvioitava työkalu. Itse raportissa uhanalaisuusarviointi ei nouse merkittävään osaan. Tässä esiintuodut näkökulmat otetaan huomioon loppuraportin viimeisissä korjauksissa. Osara / YM: Kehittämisarviointiraportti on hyvä ja se on seurannut muualla käytävää petokeskustelua Bernin sopimuksen puitteissa. Luonnonsuojelupuolella on myös pari lajia, joiden kanssa on jouduttu käymään läpi vastaavaa ajattelua. Esimerkiksi saimaannorpan suojelun perustana on samanlaisia asioita kuin jota tässä raportissa on esitetty. Luottamus tutkijoiden, hallinnon, kalastajien ja paikallisten ihmisten välillä on keskeistä. Myös reviiripohjaisesta korvausjärjestelmästä on kokemusta. Maakotkan vahinkojen korvaaminen perustuu reviiripohjaiseen järjestelmään. Metsähallitus käy poromiesten kanssa lävitse havainnot ja tämä yhteistyö toimii saumattomasti. Näin myös uudet löydetyt reviirit tulevat välittömästi korvausjärjestelmän piiriin, joka takaa myös rauhan maakotkan pesimäalueilla. Nyman / MH: Kehittämisarviointiraportti on hyvä. Kehittämisarvioinnin väliraportin havainnot esitettiin itsenäisyyspäivänä Ruotsissa pidetyssä seminaarissa ja tästä kehittämisarvioinnista oltiin kovasti kiinnostuneita. Ruotsissa on valmisteltu neljä vuotta suurpetopolitiikkaa ja siellä siirrytään suojelusta hoitoon från bevarande till förvaltning. Ruotsissa myös pohditaan suurpetojen kohdalla tulevaisuutta, eli missä näemme tilanteen olevan viiden vuoden kuluttua. On tärkeää hakea alueelliset roolit, ymmärtää omistajuus ja vastuu ja se, mitkä ovat meidän kunkin roolit tässä laajemmassa kysymyksessä. Tolvanen / WWF: Kehittämisarvioinnissa on tehty monipuolinen, ansiokas ja laaja tarkastelu. Keskeinen havainto omistajuuden painottamisesta on oikea. Paikallisen vastuun lisääminen on myös haaste. Vaikka tavoitteena olisi sosiaalisesti kestävä kannantaso, niin taustalla on kuitenkin myös vaatimus suotuisasta suojelutasosta. Miten esimerkiksi susilaumojen määrä alueellisesti saadaan hoidettua tämän sosiaalisen hyväksyttävyyden raameissa. Tekstissä puidaan uhanalaisuutta turhan paljon, voisi tuoda populaatiotasoisesti esille suojelutason näkökulmat. Puheenjohtaja muistutti Kuhmon petotyöryhmän lausunnosta, jonka mukaan alueella voidaan pitää susia. Ehkä alueellisesti ei kuitenkaan ole nollatoleranssi susien esiintymisen suhteen. Rahkonen / RKTL: Kehittämisarviointi vetää hyvin yhteen nykytilanteen sekä hyvässä että pahassa. Kehittämisehdotuksissa esiin nostettu ehdotus, jossa psykologisen omistajuuden kautta lähdetään hakemaan ratkaisuja, on uusi ja raikas. Jotain uutta täytyy joka tapauksessa tehdä. Toimenpiteiden mukana tulee koko ajan kulkea arviointi, jotta on valmius muuttaa kurssia, jos siltä näyttää. Kehittämisarvioinnin läpileikkaavana teemana on paikallinen hyväksyttävyys. Tässä mietityttää yhteiskunnallinen hyväksyntä ainoastaan salakaatojen kautta tarkasteltuna.

5 Näkökulmia on muitakin. Tarkasteltaessa riistapolitiikan avoimuutta julkaisukanavien kautta on unohdettu Riistapäivät, joka kokoaa vuosittain yhteen pari sataa toimijaa. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa on riistakonsernin strategiapäivät. Kannanarvioinnin ongelmat on raportissa nostettu esiin ja nämä onkin hyvä tuoda esiin. Kannanarviointimenetelmät eivät voi olla paikallisia huutoäänestyksiä, vaan niiden on oltava myös ajallisesti, paikallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia. Pohja-Mykrän mukaan luottamusta täytyy rakentaa myös siksi, että RKTL:lle mahdollistetaan kannanarvioinnin toteuttaminen kestävällä tavalla. Niin tutkijoilla kuin paikallisilla ihmisillä pitää olla käytettävissä sama kantatieto. Puheenjohtaja muistutti tavoitteesta asettaa kaikki riistatieto avoimesti nettiin kaikkien saataville. Niemi / MMM: Suurpetopolitiikan tavoiteasettelu on tapahtunut EU:n ohjeiden mukaan vuodesta 2005 alkaen. Bernin sopimuksen tulkinta on väljempää, mutta Luontodirektiivi on kiskot, jotka ohjaavat kulkua. Vasta 2010-luvulla on ollut nähtävissä laajemmalla kentällä sosiaalisten vaikutusten huomioiminen. Viime vuonna Bernin sopimuksessa nostettiinkin mukaan myös sosiaaliset ulottuvuudet sekä suurpetojen vaikutukset alueellisiin riistavaroihin. Laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ei ole vielä ollut, joten tämän raportin myötä tämäkin näkökulma tulee legitiimimmäksi. Ojala / MMM: Kehittämisarvioinnin ansiona on uusien ja ennakkoluulottomien asioiden keskusteluun tuominen. Arviointi sisältää hyviä ideoita, joita voidaan ottaa harkintaan toimenpiteinä. On tärkeää sisäistää, että ilman taloudellisen ja sosiaalisen näkökulman huomioon ottamista ei voi toteutua myöskään ekologinen kestävyys. Krogell / MMM: Bernin sopimuksessa Suomella on poikkeus karhun ja suden sekä kanahaukan osalta. Kurki / HY, Ruralia-instituutti: Suurpetopolitiikan valuviat ovat sosiaalisen kestävyyden puolella, joten sieltä myös pitää löytää seuraavat tekemisen paikat. Tavoiteasettelu ei ole muutoin muuttunut, vaan edelleen tavoitellaan suurpetokannoille ekologista kestävyyttä eli suotuisaa suojelutasoa sekä taloudellista kestävyyttä. Suurpetopolitiikan kehittämistyötä pitää ajatella pitemmällä aikajänteellä, mieluummin kymmenissä vuosissa kuin yhdessä talvessa. Kurki myös totesi, että mikäli metsästys on vastoin henkilön arvomaailmaa siten, ettei voi kyseistä toimintaa hyväksyä, niin silloin voi olla myös mahdotonta hyväksyä näitä kehittämistoimia. Arvioinnissa lähdetään siitä, että metsästys on yksi työkalu suurpetojen kannanhoidossa. Kurki kiitti omasta puolestaan ohjausryhmän jäseniä yhteistyöstä, ja siitä, että ulkopuolinen arviointi on voitu tehdä täysin ulkopuolisena ilman että arvioitsijoihin olisi pyritty vaikuttamaan. Veistola / SLL: Luontodirektiivissä ekologinen kestävyys on tavoitteena, korvaus- ja sietopalkkiot sekä poikkeusluvat työkaluina. Ihmisten asenteet muuttuvat ajassa ja paikassa. Muistettakoon, että 1800-luvullakaan rahvas ei saanut tapettua susia loppuun vaan se oli säätyläisten ja senaatin projekti. Tämän raportin ongelma on, että kun siinä on lähdetty pohtimaan sosiaalista kestävyyttä ja riskejä, siinä korostuu salametsästys ja mennään vain sen ehdoilla. Siksi ei ole nähty muita petokonflikteja, kuten ilveksen kestävän enimmäistuoton ylittävä metsästys ja Luonto-Liiton kritiikki poronhoitoalueen sudenpyyntiin. Tapporaha susille ei ole hyvä idea, koska ihmiset oppisivat äkkiä houkuttelemaan susia pihoihin, jotta niitä saisi pyytää pois. Pohja-Mykrän mukaan salakaatoja käytettiin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden mittarina sen vuoksi, että kyseinen ilmiö on mitattavissa. Huolena on, että susi suojellaan hengiltä. Rakennettavilla toimenpiteillä, omistajuuden rakentamisella, pitää pystyä vaikuttamaan yhteisön salakaadoille antamaan tukeen. Kommenttina historian tapahtumiin Pohja-Mykrä korjasi, että

6 aiemmin suden poistamiseen oli yhteisöllinen vastuu riippumatta säädystä. Valtiovallan taholta tappamista kannustettiin tapporahoin, mutta tässä näkyy suurpetojen erilaisuus. Suden perään lähdettiin huolimatta tapporahan suuruudesta toisin kuin muiden suurpetojen kohdalla. Ainoastaan tilanteessa, jossa paikallisilta loppuivat keinot, lähetti valtio alueellisesti erikoisjoukkoja auttamaan susijahdeissa. Ihmisen ja suden välit ovat olleet aina konfliktoituneet. Paltto / Saamelaiskäräjät: Maakotkan reviiripohjainen korvausjärjestelmä on hyvä, mutta ei kuitenkaan sovellu rajojen yli kulkeville suurpedoille. Alkuperäiskansojen oikeuksiin kuuluu, että voidaan harjoittaa elinkeinoa ja poronhoito säilyy elävänä. Kun petokannat ovat suuret, niin myös petovahingot ovat suuret. Hiidenmies / Metsästäjäliitto: Metsästäjäpuolella on kovat odotukset suurpetopolitiikan kehittämisen suhteen. Jos paikallisväestön suurpetopolitiikan hyväksynnän osalta asioita ei saada kuntoon, niin ei myöskään ongelmia salametsästyksen suhteen saada hallintaan. Oikea keino ei välttämättä ole usuttaa juristeja pohtimaan kehittämisehdotusten arviointia, vaan kuunnella alueiden ihmisiä. Asiaa ei tulla ratkaisemaan otteita koventamalla. Ollila / PaIiskuntain yhdistys: Susiryhmän poronlihaboikotti aiheutti ihmisissä vastareaktion eli poronlihan menekki kasvoi tuona aikana huimasti. Krogell / MMM: Kehittämisarvioinnissa on löydetty asian ydin, se että yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on keskeistä suurpetopolitiikan kehittämisessä jatkossa ja tulevaisuudessa. Tämä kehityskulku on nähtävissä myös kansainvälisissä keskusteluissa, joten on nähtävissä, että myös EU saadaan mukaan näihin talkoisiin. Norberg / Suomen riistakeskus: Kehittämisarviointiraportissa on käsitelty suurpetopolitiikkaa monipuolisesti ja kattavasti. Suomen riistakeskuksen näkökulmasta myös EU:n sääntelystä lähtevää lainsäädäntöä ja juridiikkaa olisi voitu avata raportissa enemmän, mutta se ei varsinaisesti ollut tämän työn toimeksiannossa. Toimenpiteet vaativat myös uusia resursseja, niin henkilöresursseja kuin taloudellisia resursseja. Uusia tiedottajia ja lisää henkilöstöä myös muihin tehtäviin. Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava on laskenut alustavasti, että kehittämisarvioinnista nousevat toimenpiteet voisivat maksaa 3,5-5 miljoonaa euroa. Pohja-Mykrä kiitti omasta ja Ruralia-instituutin puolesta ohjausryhmää yhteistyöstä. Loppuraporttia tarkistetaan vielä kuluvan viikon ajan ja raportti valmistuu perjantaina. Puheenjohtajan raporttia koskevat loppukommentit Kehittämisarvioinnin valmistumisen jälkeen jatketaan työskentelyä aiheen tiimoilta. Suotuisan suojelutason legitimiteettiä ei kyseenalaisteta, mutta on syytä tiedostaa, että ilman sosiaalisen ja taloudellisen puolen huomioimista ei enää tulla toimeen. Valvonnan lisääminen ei ole tätä päivää, vaan sen sijaan velvollisuuksien, oikeuksien ja vastuiden paketoiminen toimivaksi toimintamalliksi. Luottamuksen rakentaminen on haaste, kuinka luotetaan toinen toisiimme ja päästään yli kiistelystä. Kokonaisuutta ei myöskään hoideta korvausjärjestelmillä, vaan ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettava. Vahingoista ei koskaan päästä kokonaan eroon, mutta nykytilanne on sietämätön ja yhteistyötä tarvitaan. Riistastrategiassa on otettu huomioon paikallistaso. Tämä antaa eväät jatkaa seuraaviin askeliin ja pohtia ovatko toimintamallit parhaat vai onko niissä vielä jotain säätämistä. On syytä löytää yhteinen näkemys siitä miten asioita hoidetaan tästä eteenpäin. 4) Muut asiat Käytiin tiedoksiantona lävitse ahmakannan hoitosuunnitelman tilanne. Sami Niemi kertoi lausuntokierrokselle lähtevästä hoitosuunnitelmasta. Ahmakannan hoitosuunnitelman lausun-

7 toversio lähtee todennäköisesti huomenna (tiistaina ) liikkeelle. Hoitosuunnitelman keskeisiä toimenpiteitä ovat seuraavat: Kannanhoitoalueiden määrittely. Pohjoinen ja itäinen poronhoitoalue muodostavat oman kannanhoitoalueensa, muu poronhoitoalue ja Metsä-Suomi omansa. Rajoitettujen poikkeuslupien käyttö pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Siirtoistutusten jatkaminen Metsä-Suomeen. Reviiripohjaisen korvausjärjestelmän pilotointi. Paimennustuki pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueelle. Tutkimuksen panostaminen Metsä-Suomen alueelle, missä metsäahma tunnetaan huonosti. Myös Ruotsissa painopiste on siirtymässä tuntureilta metsäalueelle, joten sieltä saadaan tutkimustiedon suhteen tukea. Keskustelu kehittämisarvioinnin tiedottamisesta ja sen avoimuudesta Hankkeesta tiedotetaan ohjausryhmän jälkeen järjestettävässä tiedotustilaisuudessa alkaen klo 14:30 yhdessä ahmakannan hoitosuunnitelman kanssa. Loppuraportin tiivistelmää voi jakaa jo tämän ohjausryhmäkokouksen jälkeen eteenpäin, mutta ei vielä koko arviointiraporttia. Ruralia-instituutti luovuttaa lopullisen kehittämisarviointiraportin pdf-muodossa maa- ja metsätalousministeriölle perjantaina ja tämän jälkeen MMM laittaa raportin nettisivuille kaikkien nähtäväksi. Raportti käännetään aikanaan myös englanniksi ja ruotsiksi. Pöytäkirjan hyväksyminen Pöytäkirja hyväksytään aiempaan tapaan sähköisesti, mutta nopeutetulla aikataululla. Ohjausryhmän sihteeri toimittaa pöytäkirjan sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille tiistaina Ohjausryhmän jäsenet tarkastavat pöytäkirjan keskiviikkona Kommentoimatta jättäminen merkitsee hyväksymistä. Pöytäkirja laitetaan kiinni torstaina ) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia toivottaen kaikille hyvää ja ansaittua joululomaa ja päätti kokouksen klo 14:00. Pöytäkirja on hyväksytty sähköisesti to Noormarkussa Mari Pohja-Mykrä, ohjausryhmän sihteeri

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone 7.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 13.1.2014 klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone Osallistujat Markus Lohi Juhani

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Muistio 1 (10) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00-10:53 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja 9.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 9.1.2015 klo 12:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs nuijamies neuvotteluhuone Osallistujat: Markus

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: torstai 26.8.2010 kello 9.01 10.56 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 2466/444/2013 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen ahmakannan hoitosuunnitelmaksi

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 2466/444/2013 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen ahmakannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö, ylijohtaja Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi)

Lisätiedot

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa. 07/2016 Aika: Tiistai 16.8.2016 klo 16.00 18.00 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 16.08. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 2/2016 14 Vapaa-ajan asukastoimikunta 13.05.2016 Aika 13.05.2016 klo 16:00-18:45 Paikka Läsnä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, 47900 Vuohijärvi Luettelon

Lisätiedot

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan kaupunki

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

NAANTALIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Seurakuntaneuvosto (7)

NAANTALIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Seurakuntaneuvosto (7) Seurakuntaneuvosto 7.9.2016 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 7/2016 Asialista: 99 Kokouksen avaus 100 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 101 Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta 102 Esityslistan hyväksyminen

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika, kello 9:00 12:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman Itella,pj, operaattori

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 Asialista Kauppalankatu 1, 53300 Lappeenranta P. 040 3126 400, 040 3126 401 www.lappeenrannanseurakunnat.fi Aika Maanantai 14.3.2016 klo 17.30 18.20 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 ASIALISTA

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Vero TORI-siirtoprojekti, ohjausryhmä. 1 Esityslistan hyväksyminen. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Vero TORI-siirtoprojekti, ohjausryhmä. 1 Esityslistan hyväksyminen. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Pöytäkirja 1 / 5 Vero TORI-siirtoprojekti, ohjausryhmä Aika klo 13-14:25 Paikka Osallistujat Lync Puheenjohtaja: Markku Heikura, tietohallintojohtaja, Verohallinto Jäsenet: Verohallinto Juha Vuojärvi,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/2013 ESITYSLISTA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/2013 ESITYSLISTA Aika: Tiistaina 8.10.2013, klo 16 20 Paikka: Nuortentila Vaihde, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Heidi Sahivaara avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 Asialista Kauppalankatu 1, 53300 Lappeenranta P. 040 3126 400, 040 3126 401 www.lappeenrannanseurakunnat.fi Aika Maanantai 14.11.2016 klo 17.30 18.23 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

Lisätiedot

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 8/2014 YM027:00/2012

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 8/2014 YM027:00/2012 SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 8/2014 YM027:00/2012 MUISTIO Kokousaika: Tiistai 19.8.2014 klo 10.00-15.10 Kokouspaikka: Ympäristöministeriö, neuvotteluhuone Kastelli, Kasarmikatu 25, Helsinki ja virtuaalihuone

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 17/2016 Aika: 11. toukokuuta 2016 klo 12.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Muu jakelu: Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen,

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 149 30.11.2015 Yhtymävaltuusto 31 14.12.2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2016-2018 173/3.30.300/2015 Yhtymähallitus 30.11.2015 149 Kuntalain 110 mukaisesti valtuuston on

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän ja palvelurakennetyöryhmän yhteiskokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän ja palvelurakennetyöryhmän yhteiskokous nro 6/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (10) Sote-Satakunnan johtoryhmän ja palvelurakennetyöryhmän yhteiskokous nro 6/2016 Aika 3.5.2016 kello 18:00 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali, Hallituskatu 12 Läsnäolijat

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän ja palvelurakennetyöryhmän yhteiskokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän ja palvelurakennetyöryhmän yhteiskokous nro 6/2016 Pöytäkirja 1 (10) Sote-Satakunnan johtoryhmän ja palvelurakennetyöryhmän yhteiskokous nro 6/2016 Aika 3.5.2016 kello 18:00-19:46 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali, Hallituskatu 12 Allekirjoitukset

Lisätiedot

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 26.1.2007 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 21.1.2007 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Kari Meriläinen, Sari Söderman, Jari Kaivolahti.

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 14.2.2013 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 9 PÖYTÄKIRJA Aika: 14.2.2013 klo 10.00 Paikka: Lapin yliopisto, Fellin iso kabinetti Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen avaus Projektipäällikkö

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen Yhdistystoiminnan peruskurssi: Yhdistyksen kokouskäytännöt 2.2.2015 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen Illan aiheet Yhdistyksen eri kokoukset ja kokousten

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen VANHUSNEUVOSTOT Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen o Alueellinen vanhusneuvosto o Alueellinen vanhussuunnitelma

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2011 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 17.2.2011 klo 14.00 17.03 Paikka RADISSON BLU PLAZA HOTEL Mikonkatu 23, Helsinki Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena Pajukoski Kangasala

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2012 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 5.4.2012 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO HUTK, historiatieteet PÖYTÄKIRJA

OULUN YLIOPISTO HUTK, historiatieteet PÖYTÄKIRJA Aika Ma 14.9.2009, klo 10 Paikka HU 110 yliopistonlehtori Reija Satokangas yliopistonlehtori Kari Väyrynen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.15. 2 Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen pöytäkirja

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot