Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun. Rosalan Bölen kylä Rosala Böle by

Transkriptio

1 Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Rosalan Bölen kylä Rosala Böle by Västra Granholmenin ranta-asemakaava Stranddetaljplan för Västra Granholmen Kiinteistöt Fastigheter Kanonviken Norrvik Solvik Lugnvik Bunkerberget Österudden Työt/arbete: E24277, E24278 Turku/Åbo, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA ROSALAN BÖLEN KYLÄ VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA 1. PERUSTIEDOT Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylän tiloja Kanonviken , Norrvik , Solvik , Lugnvik , Bunkerberget ja Österudden Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-4 sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1.1 Alueen sijainti Alue sijaitsee Rosalan saaren eteläpuolella Rosalan kylästä 2,7 km itään. Kaavoitettavien tilojen yhteispinta-ala on 9,7 hehtaaria. 1.2 Kaavoitustilanne Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole kaava-aluetta koskevia merkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-12) on 5-7 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 40 % hyväksytty maakuntakaava on vahvistettavana. Siinä ei ole aluetta koskevia kaavamerkintöjä. Västra Granholmen kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2, jolla mitoitusnormit ovat samat kuin edellä mainitut. Västra Granholmen on lähellä Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kehittämisvyöhykkeen rajaa, mutta sen ulkopuolella (vihreä viiva sijaintikartan eteläreunassa).

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa jokaiselle rantaasemakaavan alueeseen kuuluvalle tilalle on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka. Ote rantaosayleiskaavasta Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. 1.3 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Se korvasi Dragsfjärdin kunnan hyväksytyn rakennusjärjestyksen Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik , Solvik , Lugnvik ja Bunkerberget omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi. Itäisemmät tilat Kanonviken ja Österudden omistaa Susan ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu lähinnä Rosalan ja Kasnäsin palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on saunarakennus. Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus. Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat rakentamattomia. 1.9 Luonto, ympäristö Suurin osa alueesta on kalliosta metsää. Puusto on kasvanut sotien jälkeen ja on nyt täysikasvuista. Sodan aikaan alueen keskeisin osa oli lähes paljas alueella olleen tykkiaseman takia.

4 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 Keskeisin osa on yksi noin 17 metriä korkea mäki. Ruovikkoisen lahdenpohjukan itäpuolella on toinen mäkialue. Alueen pohjoisrajalla on erillisiä kukkuloita. Rannoilla on avokalliota. Kuva on Kanonvikenin tilan rakennuksilta kapean lahden suun yli Bengtskärin suuntaan. Kuvasta näkyy hyvin alueelle tyypillisen puuston määrä ja ikä. Alueen luontoselvitys tehtiin kaavatyön aluksi. Liite 2: Luontoselvitys 1.10 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähimmät suuret venesatamat ovat Rosalassa ja Kasnäsissä Pohjakartta Kaavoitustyön alussa laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on Maanmittauslaitoksen hyväksymä. Kartan laati AIRIX Ympäristö Oy. Rakennusalojen osoittamiseksi maaston ja maiseman kannalta sopiviin paikkoihin, on pohjakartassa korkeuskäyrien käyrävälinä 1 m, kun se normaalisti mittausluokassa 3 on 2 m. 2. TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan aluevarauksia tarkentaen. Lisäksi rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta tarkistetaan. Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu poikkeamisluvalla tilan keskelle lahden suuhun toisin kuin rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean ja rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. Alueella olevan vanhan tykkiaseman alue suojellaan.

5 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA MITOITUS 3.1 Kantatilatarkastelu Ranta-asemakaava perustuu rantaosayleiskaavan kantatilatarkasteluun. Rantaosayleiskaavan kantatilavuoden 1985 mukainen kantatila on Andersstuga Sille osoitettiin rakennuspaikkoja rantaosayleiskaavan sen mitoituksen perusteella. Rantaosayleiskaavassa jokaisen kuuden Västra Granholmemissa sijaitsevan nykyisen tilan alueelle on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka. Rantaosayleiskaavan laatimisen jälkeen on lohkottu nykyiset tilat niin, että jokaisen alueella on yksi rantaosayleiskaavan mukainen rakennuspaikka. Tilasta Andersstuga lohkottiin Kanonviken Samasta Anderstugan kantatilasta (tuolloin ) lohkottiin : - Norrvik Solvik Lugnvik Bunkerberget Österudden Lohkomisilla on toteutettu rantaosayleiskaavan aluevarauksia. Jokaisella tilalla on RArakennuspaikka sekä M-aluetta. 3.2 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus Rakennusoikeuden määrä ja jakautuminen kantatilojen alueilla on päätetty rantayleiskaavassa. Ranta-asemakaavalla ei siirretä rakennusoikeuksia kaavan alueelle eikä siltä pois. Ranta-asemakaavalla osoitetaan rantaosayleiskaavassa osoitettu määrä rakennuspaikkoja eli kuusi. 4. RANTA-ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Ranta-asemakaavalla osoitetaan jokaisen tilan enimmäisrakennusoikeus. Kaava on laadittu rantaosayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti sitä tarkentaen. Rakennetut rakennuspaikat on rajattu rakentamistilanteen mukaisesti niin, että lisärakentaminen muodostaa pihapiirin nykyisten rakennusten kanssa. Lisäksi rakennusalat on rajattu rakennettavuuden ja maaston muotojen kannalta sekä maisemallisin perustein hyviin paikkoihin. Rakennukset voidaan sijoittaa puuston suojaan. Vapaata rantaa on osoitettu riittävästi. 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta.

6 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Toteutuessaan kaava edistää rakennustoiminnan myötä jonkin verran lähiseudun taloudellista kasvua, elinkeinojen kehittymisedellytyksiä ja työllisyyttä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. 4.3 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Ranta-asemakaavalla tarkistetaan rantaosayleiskaavan aluevarauksia osoittamalla yksi rakentamaton rakennuspaikka rakennettavuuden, saavutettavuuden ja luontoarvojen kannalta parempaan paikkaan. Muiden rakennuspaikkojen rajauksia tarkennetaan ja rakennusaloilla osoitetaan rakentaminen maaston, maiseman ja rakennettavuuden kannalta hyville paikoille. Maaston kohdilla, joihin rakennuspaikat on rajattu, ei ole erityisiä luontoarvoja. Västra Granholmenissa kasvaa vahva puusto. 4.4 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muihin ranta-asemakaava-alueisiin. 4.5 Maankäyttö Korttelialueet Kemiönsaaren kunta laatii itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosta. Siinä on tarkoitus nostaa rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta vastaamaan muiden kunnan alueella olevien rantayleiskaavojen rakennusoikeuksia. Vyöhykkeelle, jolla Västra Granholmen on, on tavoitteena osoittaa rakennusoikeutta rakennuspaikkakohtaisesti yhteensä 200 m 2. Ranta-asemakaava on laadittu sen mukaisesti, että rakennuspaikan normaali rakennusoikeus on tuo 200 m 2. Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu neljä korttelia, joissa on yhteensä kuusi rakennuspaikkaa. Näistä vain kaksi ovat rakentamattomia. RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m 2 :n loma-asunnon, enintään 25 k-m 2 :n vierasmajan, enintään 25 k-m 2 :n saunan ja 40 k-m 2 talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. RA-rakennuspaikkojen yhteispinta-ala on 2,71 hehtaaria, joka on 28 % kaava-alueen pinta-alasta. Rakennuspaikkojen keskikoko on 4516 m 2. Rakentamiseen liittyvät yleiset määräykset - Tonttijako on ohjeellinen. - Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. - Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. - Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. - Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. - Jätteet tulee kompostoida tai kuljettaa pois.

7 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA Maa- ja metsätalousalueet Rakennuspaikkojen ulkopuoliset osat on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M). M- alueilla ei ole rakennusoikeutta. Rannat on osoitettu alueina, jotka säilytetään luonnonmukaisena. Alueen puustoa ja muuta kasvillisuutta ei saa poistaa. Vain turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet ovat sallittuja. Alueella oleva tervaleppälehto on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo). M-aluetta on yhteensä 7,0 hehtaaria, joka on 72 % koko kaava-alueen pinta-alasta. Todellista rantaviivaa kaava-alueella on 1340 metriä. Tästä RA-korttelien rantaviivaa on yhteensä 430 metriä. Vapaata rantaa luonnonrantaviivasta laskettuna on siten 68 % Suojelu Kanonvikenin tilalla on sotien aikainen tykkiasema (kuvassa). Se on osoitettu suojeltavana alueen osana (s-1). Bunkerbergetin tilalla on tykkiasemaan liittyvä bunkkeri. Sekin on osoitettu s-1-alueena. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että alueella olevia sotahistoriallisesti arvokkaita rakennelmia ei saa purkaa eikä tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat alueen historiallista arvoa Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähin suuri venesatama on Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Taalintehtaalla. Rosalassa ja Kasnäsissä on jonkin verran palveluita Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois. 4.6 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentaminen tapahtuu vaiheittain maanomistajan aikataulun mukaisesti.

8 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttaminen on lähinnä täydennysrakentamista nykyisille rakennuspaikoille. Vain kaksi rakennuspaikkaa ovat uusia. Suuri osa tilojen pinta-alasta jää edelleen rakentamisen ulkopuolelle ja alueen metsäinen yleisilme säilyy. Uudisrakennuksille löytyy rakennuspaikoilta sopivia suojaisia maaston kohtia, joilta rakennukset eivät näy merimaisemassa häiritsevästi. Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Veneily ei olennaisesti lisäänny täydennysrakentamisen myötä. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. Etäisyys autotien päässä olevista venesatamista (Rosala, Kasnäs) on kohtuullisen lyhyt. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Kaava-alueen käytössä olevat viisi rakennuspaikkaa ja yksi uusi suuntautuvat niin, että ne eivät juuri näy naapurisaarien rakennuspaikoille. Vastarannat ovat varsin kaukana. Västra Granholmenin muiden tilojen rakennuspaikat suuntautuvat pois päin kaavoitetusta alueesta. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kunnan kiinteistöverotulot kasvavat yhden lomarakennuspaikan veron verran. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä luontoselvitys tehtiin syksyllä pohjakartta valmistui joulukuussa osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen tammikuussa kunta kuulutti kaavan vireille tulon ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi 6.3 Ehdotusvaihe - viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen, kunnan ja kaavan laatijan - kaavaehdotus valmistui kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ja kaavasta pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ja tarvittavat kunnan lautakuntien lausunnot

9 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) Turku, AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Omistusoikeusselvitys Luontoselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake

10 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Töyhtötiainen kuuluu alueen paikkalintuihin Suomen Luontotieto Oy 4/2011 Jyrki Oja, Satu Oja

11 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Alueen yleiskuvaus lohkoittain Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

12 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Johdanto Airix-Ympäristö Oy tilasi syksyllä 2010 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiönsaaren Rosalan kylän itäpuolella sijaitsevan Västrä Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä tullaan käyttämään tausta-aineistona alueelle laadittavaa kaavamuutosta varten. Selvitys koskee koko suunnittelualuetta. 2. Aineisto ja menetelmät Koko suunnittelualueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Suunniteltujen rakennuspaikkojen alueilta ja niiden lähiympäristöstä tehtiin tarkempi kasvillisuusselvitys, jonka yhteydessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden runkojen epifyyttilajit). Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynneillä 2.11 ja Ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei inventoitu, mutta paikkalinnuista tehtiin havaintoja. Erityishuomio kiinnitettiin mahdollisten merikotkan pesien etsintään ja alueen puut tarkastettiin pesien löytämiseksi. Maastotöistä vastasi Jyrki Oja Suomen Luontotieto Oy:stä ja raportin kirjoittamisesta FM biologi Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin tehty yksittäisiä luonto- ja kasvillisuusselvityksiä, mutta aluetta on mahdollisesti inventoitu laajempien selvitysten yhteydessä (Faunatica Oy 2010) Suunnitelualueen länsiosan kalliomännikköä 3

13 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Tutkimusalue Västra Granholmenin saari sijaitsee välisaaristossa Hiittisten Rosalan kylän itäpuolisella saaristoalueella. Nyt inventoinnin kohteena ollut alue sijaitsee melko suojaisella saaristovyöhykkeellä, joskin suunnittelualue rajautuu eteläpuoleltaan ulkosaaristovyöhykkeeseen. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Tälle vyöhykkeelle tyypillisiä ovat jalopuu- ja pähkinälehdot, joita saaristoalueella esiintyy yleisesti. Suunnittelualueella jalopuita tai pähkinäpensaita ei kuitenkaan esiinny. Suunnittelualueen kalliot ovat karuja silikaattikallioita, eikä emäksisiä kivilaatuja esiinny alueella. Nyt tarkastelun kohteena oleva alue on pääosin puustoista kalliomaastoa ja tiheää havumetsää. Inventointialueeseen kuuluvaa kapeaa lahdenpohjukkaa ja sitä reunustavaa kuusettunutta tervaleppälehtoa lukuun ottamatta koko alue on kallioista mäntyä kasvavaa karua saaristomännikköä. Rantavyöhyke on alueella yhtä ruovikoitunutta merenlahtea lukuun ottamatta hyvin kapea. Suunnittelualueen eteläreunan kallion laella on vanhan, toisen maailmansodanaikaisen tykkipatterin perustukset. Alueella on historiallista merkitystä. Koko eteläosan kallioalue on vanhan valokuvan perusteella hakattu paljaaksi toisen maailmansodan aikana. 4. Tulokset 4.1 Alueen yleiskuvaus lohkoittain Alue jaettiin lähinnä maankäyttömuotojen ja pinnanmuotojen perusteella neljään lohkoon, joista tehtiin luontoarvojen yleiskuvaus. Lohkojen rajaus ei noudata kasvillisuustyyppien rajausta. Lohkojen rajaus on esitetty karttaliitteessä 1. Näkymä nykyiseltä rakennuspaikalta etelänsuuntaan 4

14 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Lohko 1. Kapea merenlahti ja tervaleppälehto Inventointialueen keskellä sijaitsevan poukaman pohjukassa on tervaleppälehtokuvio, joka sisäosiltaan on pahoin kuusettunut. Suurten tervaleppien (Alnus glutinosa) lisäksi alueen puustoon kuuluu kuusia (Picea abies), Mäntyä (Pinus sylvestris) sekä muutamia hieskoivuka (Betula pubescens). Pensaskerroksen lajistoon kuuluu niukkana esiintyvät tuomi (Prunus padus) sekä mustaherukka (Ribes nigrum). Alue on sisäosiltaan hyvin tiheäpuustoinen ja kuusi varjostaa aluetta tehokkaasti. Aluskasvillisuuden lajisto on melko niukkaa ja koostuu mm. mesiangervosta (Filipendula ulmaria), vadelmasta (Rubus idaeus), puna-ailakista (Silene dioica), metsäkastikasta (Calamagrostris arundinacea). nurmilauhasta (Deschampsia cespitosa) ja metsänalvejuuresta (Dryopteris carthusiana). Lehtolajeja on niukasti ja niistä mainittakoon hiirenporras (Athyrium filix-femina), lehtonurmikka (Poa nemorosa), sinivuokko (Hepatica nobilis), lehtonurmikka (Poa nemoralis) ja niukkana esiintynyt koiranvehnä (Elymus caninus). Tervaleppälehdon ja kokonaan ruovikoituneen poukaman väliin jää hyvin kapea mesiangervovaltainen suurruohoniittyreunus, jonka seassa kasvaa runsaasti järviruokoa. Erityisesti lohkon sisäosissa on runsaasti lahoavaa kuusta ja lehtipuustoa niin pystypuina kuin tuulenkaatoinakin. Alueelta on kerätty jonkin verran polttopuuta. Alueella on myös ollut pienimuotoista lammaslaidunnusta joitakin vuosia sitten. Lahdenpohjukan tervaleppälehto 5

15 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Lohko 2 Lohkon käsittää toisen maailmansodan aikaisen tykkipatterin perustukset ja sitä ympäröivät louhoskivestä muodostuneet vallit. Vaikka kohteen luontoarvot ovat vähäiset, on patterin perustuksilla huomattava historiallinen merkitys. Toisen maailmansodan aikana alue oli täysin puuton, sillä alue oli raivattu kokonaan. Nykyisin patterin perustuksia ympäröivä maasto on niukkalajista saaristomännikköä, jossa aluskasvillisuus on niukkaa. Lohko 3 Lohkon alue käsittää koko suunnittelualueen etelä- ja länsiosan kallioisen ja mäntyvaltaisen alueen. Männyn lisäksi lohkon sisäosissa kasvaa jonkin verran kuusta. Pensaskerroksessa esiintyy paikoin runsaasti katajaa (Juniperus communis) sekä pihlajaa (Sorbus aucuparia). Vaikka alue on kallioista, laajoja avokallioita on niukasti eikä alueella ole kallioketoja. Rantavyöhyke on kallioista ja paikoin kallio päättyy suoraan mereen ilman varsinaista rantavyöhykettä. Kaoean rantavyöhykkeen aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu ruokolaukka (Allium schoenoprasum), ruokohelpi (Phalaris arundinaceus), rantakukka (Lythrum salicaria), puna-ailakki (Silene dioica), rantamatara (Galium palustre), meriratamo (Plantago maritima), suolavihvilä (Juncus gerardii) sekä rönsyrölli (Agrostris stolonifera). Vaateliaampaa lajistoa ei lohkon alueella esiinny. Erityisesti lohkon sisäosissa on jonkin verran lahoavaa mäntyä ja muutamia tuulenkaatoja. Alueen historiasta johtuen puusto on iältään melko nuorta. Alueella havaittiin kolme teertä ja töyhtötiainen, mutta muuten paikkalinnuista tehtiin niukasti havaintoja. Lohko 4 Lohko käsittää suunnittelualueen itäosan eli lohkon 1 merenlahden pohjoisosan. Alue on hyvin kallioista ja paikoin vaikeakulkuista. Jyrkän rantakallion päällä on vapaa-ajan asunto ja jyrkänteen puolivälissä on saunarakennus. Ranta on kallioista, eikä varsinaista rantavyöhykettä ole alueella. Kallion lakialue on paikoin melko vankkapuustoista männikköä. Aluskasvillisuuden valtalajisto koostuu puolukasta (Vaccinium vitis-idaea), kanervasta (Calluna vulgaris), variksenmarjasta (Empetrum nigrum) sekä metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). Vaateliaampaa lajistoa ei alueella esiinny. Alueella on muutamia mäntykeloja, mutta muuten lahopuuta on niukasti. Alueen kallioilta on esteetön näkymä etelänsuuntaan. Tykkipatterin jalusta ympäristöineen (Lohko 2) 6

16 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Yhteenveto Nyt inventoidulla saarella ei ole Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alue on metsätalouskäytön ulkopuolella, joten alueella ei ole Metsälain määritelmän mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Koko suunnittelualue on metsätalouskäytön ulkopuolella alueen sijainnin ja puuston niukkatuottoisuuden vuoksi. Alueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä tai puroja. Alueella ei ole myöskään vanhan metsän kuvioita eikä perinnebiotooppeja eikä alueen puusto ole poikkeuksellisen vanhaa. Tosin tervaleppälehdon sisäosissa on runsaasti nuorehkoa lahopuuta. Pesimälinnustoselvitystä ei ajankohdan vuoksi voitu tehdä ja ympäristön perusteella alueen pesimälinnusto on tavanomaista saariston havumetsävaltaisten saarten lajistoa. Lintudirektiivin liitteen I lajeja ei inventointialueella todennäköisesti pesi. Inventointialueella ei ole merikotkan pesiä. Alueella ei esiinny liito-oravia ja muiden luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen alueella ei ole todennäköistä, viitasammakkoa lukuun ottamatta. Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvia viitasammakoita saattaisi esiintyä tervaleppälehdon ja merenlahden poukaman alueella. Alueella ei ole lepakoiden lisääntymiseen tai talvehtimiseen soveltuvia kohteita, kuten vanhoja rakennuksia, maakellareita tai kiviraunioita. Alueen putkilokasvilajisto on hyvin tavanomaista välisaariston peruslajistoa eikä vaateliasta lajistoa esiinny. Isomaksaruohoa alueella esiintyy niukasti ja todennäköisesti alueella ei ole merkitystä isoapollon lisääntymisympäristönä. Suunnittelualueen ruovikoitunut lahdenpohjukka 7

17 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Lähteet ja kirjallisuus Faunatica Oy Kemiönsaaren rantaosayleiskaavan luontoselvitys. Luonnos Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 8

18 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Liitteet Karttaliite 9

19 KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 3 ROSALAN BÖLEN KYLÄ VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylään laaditaan Västra Granholmenin rantaasemakaava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Kaava laaditaan Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylän tiloille Kanonviken , Norrvik , Solvik , Lugnvik , Bunkerberget ja Österudden Alue sijaitsee Rosalan saaren eteläpuolella Rosalan kylästä 2,7 km itään. Kaavoitettavien tilojen yhteispinta-ala on noin kymmenen hehtaaria. 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole kaava-aluetta koskevia merkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-12) on 5-7 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 40 % hyväksytty maakuntakaava on vahvistettavana. Siinä ei ole aluetta koskevia kaavamerkintöjä. Västra Granholmen kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2, jolla mitoitusnormit ovat samat kuin edellä mainitut. Västra Granholmen on lähellä Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kehittämisvyöhykkeen rajaa, mutta sen ulkopuolella (vihreä viiva sijaintikartan eteläreunassa).

20 Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa jokaiselle rantaasemakaavan alueeseen kuuluvalle tilalle on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka. Ote rantaosayleiskaavasta Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik , Solvik , Lugnvik ja Bunkerberget omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi. Itäisemmät tilat Kanonviken ja Österudden omistaa Susan ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki. 2.3 Rakentamistilanne Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on loma-asunto. Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus. Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat rakentamattomia. 2.4 Perusselvitykset Kaavan laatimisen alussa laadittiin alueen luontoarvojen perusselvitys. 3. Alustavat tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan aluevarauksia tarkentaen. Lisäksi rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta tarkistetaan. Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu tilan keskelle lahden suuhun toisin kuin rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean ja rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. Alueella olevan vanhan tykkiaseman suojelemista harkitaan yhteistyössä maakuntamuseon kanssa.

21 4. Laadittavat vaihtoehdot Alueen suppeudesta ja maastosta johtuen erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita. Rantaosayleiskaava ja tilajaotus toimivat perusteina rakennuspaikkojen osoittamiselle 5. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - maisemaan ja luontoon - kuntatalouteen - liikenteeseen sekä mahdolliset muut vaikutukset. 6. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistaja - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - rakennus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - saaristolautakunta - maaseutulautakunta - Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta - palo- ja pelastustoimi Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) - Museovirasto (muinaismuistot) 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä luontoselvitys tehtiin syksyllä pohjakartta valmistui joulukuussa osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen tammikuussa kunta kuulutti kaavan vireille tulon ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi (arviolta helmikuun lopusta maaliskuun puoleen väliin 2011) 7.3 Ehdotusvaihe - viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen, kunnan ja kaavan laatijan kesken (arvioilta maaliskuussa 2011) - kaavaehdotus valmistui (arviolta maaliskuussa 2011) - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan (arviolta huhtitoukokuussa 2011) ja kaavasta pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ja tarvittavat kunnan lautakuntien lausunnot

22 7.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) (arviolta toukokuussa 2011) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) (arviolta toukokesäkuussa 2011) 8. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista jakavat: Kaavan laativa konsultti: - AIRIX Ympäristö Oy DI Jukka Liikari puhelin faksi sähköposti jukka.liikari@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), Turku Kemiönsaaren kunta Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg Kaavoittaja Juha Suominen puhelin (02) faksi (02) sähköposti etunimi.sukunimi@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, Kemiö Turku, AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari Kaavan laatija DI, SNIL, YKS-121