Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun. Rosalan Bölen kylä Rosala Böle by

Transkriptio

1 Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Rosalan Bölen kylä Rosala Böle by Västra Granholmenin ranta-asemakaava Stranddetaljplan för Västra Granholmen Kiinteistöt Fastigheter Kanonviken Norrvik Solvik Lugnvik Bunkerberget Österudden Työt/arbete: E24277, E24278 Turku/Åbo, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA ROSALAN BÖLEN KYLÄ VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA 1. PERUSTIEDOT Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylän tiloja Kanonviken , Norrvik , Solvik , Lugnvik , Bunkerberget ja Österudden Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-4 sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1.1 Alueen sijainti Alue sijaitsee Rosalan saaren eteläpuolella Rosalan kylästä 2,7 km itään. Kaavoitettavien tilojen yhteispinta-ala on 9,7 hehtaaria. 1.2 Kaavoitustilanne Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole kaava-aluetta koskevia merkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-12) on 5-7 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 40 % hyväksytty maakuntakaava on vahvistettavana. Siinä ei ole aluetta koskevia kaavamerkintöjä. Västra Granholmen kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2, jolla mitoitusnormit ovat samat kuin edellä mainitut. Västra Granholmen on lähellä Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kehittämisvyöhykkeen rajaa, mutta sen ulkopuolella (vihreä viiva sijaintikartan eteläreunassa).

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa jokaiselle rantaasemakaavan alueeseen kuuluvalle tilalle on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka. Ote rantaosayleiskaavasta Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. 1.3 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Se korvasi Dragsfjärdin kunnan hyväksytyn rakennusjärjestyksen Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik , Solvik , Lugnvik ja Bunkerberget omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi. Itäisemmät tilat Kanonviken ja Österudden omistaa Susan ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu lähinnä Rosalan ja Kasnäsin palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on saunarakennus. Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus. Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat rakentamattomia. 1.9 Luonto, ympäristö Suurin osa alueesta on kalliosta metsää. Puusto on kasvanut sotien jälkeen ja on nyt täysikasvuista. Sodan aikaan alueen keskeisin osa oli lähes paljas alueella olleen tykkiaseman takia.

4 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 Keskeisin osa on yksi noin 17 metriä korkea mäki. Ruovikkoisen lahdenpohjukan itäpuolella on toinen mäkialue. Alueen pohjoisrajalla on erillisiä kukkuloita. Rannoilla on avokalliota. Kuva on Kanonvikenin tilan rakennuksilta kapean lahden suun yli Bengtskärin suuntaan. Kuvasta näkyy hyvin alueelle tyypillisen puuston määrä ja ikä. Alueen luontoselvitys tehtiin kaavatyön aluksi. Liite 2: Luontoselvitys 1.10 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähimmät suuret venesatamat ovat Rosalassa ja Kasnäsissä Pohjakartta Kaavoitustyön alussa laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on Maanmittauslaitoksen hyväksymä. Kartan laati AIRIX Ympäristö Oy. Rakennusalojen osoittamiseksi maaston ja maiseman kannalta sopiviin paikkoihin, on pohjakartassa korkeuskäyrien käyrävälinä 1 m, kun se normaalisti mittausluokassa 3 on 2 m. 2. TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan aluevarauksia tarkentaen. Lisäksi rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta tarkistetaan. Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu poikkeamisluvalla tilan keskelle lahden suuhun toisin kuin rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean ja rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. Alueella olevan vanhan tykkiaseman alue suojellaan.

5 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 3. MITOITUS 3.1 Kantatilatarkastelu Ranta-asemakaava perustuu rantaosayleiskaavan kantatilatarkasteluun. Rantaosayleiskaavan kantatilavuoden 1985 mukainen kantatila on Andersstuga Sille osoitettiin rakennuspaikkoja rantaosayleiskaavan sen mitoituksen perusteella. Rantaosayleiskaavassa jokaisen kuuden Västra Granholmemissa sijaitsevan nykyisen tilan alueelle on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka. Rantaosayleiskaavan laatimisen jälkeen on lohkottu nykyiset tilat niin, että jokaisen alueella on yksi rantaosayleiskaavan mukainen rakennuspaikka. Tilasta Andersstuga lohkottiin Kanonviken Samasta Anderstugan kantatilasta (tuolloin ) lohkottiin : - Norrvik Solvik Lugnvik Bunkerberget Österudden Lohkomisilla on toteutettu rantaosayleiskaavan aluevarauksia. Jokaisella tilalla on RArakennuspaikka sekä M-aluetta. 3.2 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus Rakennusoikeuden määrä ja jakautuminen kantatilojen alueilla on päätetty rantayleiskaavassa. Ranta-asemakaavalla ei siirretä rakennusoikeuksia kaavan alueelle eikä siltä pois. Ranta-asemakaavalla osoitetaan rantaosayleiskaavassa osoitettu määrä rakennuspaikkoja eli kuusi. 4. RANTA-ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Ranta-asemakaavalla osoitetaan jokaisen tilan enimmäisrakennusoikeus. Kaava on laadittu rantaosayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti sitä tarkentaen. Rakennetut rakennuspaikat on rajattu rakentamistilanteen mukaisesti niin, että lisärakentaminen muodostaa pihapiirin nykyisten rakennusten kanssa. Lisäksi rakennusalat on rajattu rakennettavuuden ja maaston muotojen kannalta sekä maisemallisin perustein hyviin paikkoihin. Rakennukset voidaan sijoittaa puuston suojaan. Vapaata rantaa on osoitettu riittävästi. 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta.

6 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Toteutuessaan kaava edistää rakennustoiminnan myötä jonkin verran lähiseudun taloudellista kasvua, elinkeinojen kehittymisedellytyksiä ja työllisyyttä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. 4.3 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Ranta-asemakaavalla tarkistetaan rantaosayleiskaavan aluevarauksia osoittamalla yksi rakentamaton rakennuspaikka rakennettavuuden, saavutettavuuden ja luontoarvojen kannalta parempaan paikkaan. Muiden rakennuspaikkojen rajauksia tarkennetaan ja rakennusaloilla osoitetaan rakentaminen maaston, maiseman ja rakennettavuuden kannalta hyville paikoille. Maaston kohdilla, joihin rakennuspaikat on rajattu, ei ole erityisiä luontoarvoja. Västra Granholmenissa kasvaa vahva puusto. 4.4 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muihin ranta-asemakaava-alueisiin. 4.5 Maankäyttö Korttelialueet Kemiönsaaren kunta laatii itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosta. Siinä on tarkoitus nostaa rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta vastaamaan muiden kunnan alueella olevien rantayleiskaavojen rakennusoikeuksia. Vyöhykkeelle, jolla Västra Granholmen on, on tavoitteena osoittaa rakennusoikeutta rakennuspaikkakohtaisesti yhteensä 200 m 2. Ranta-asemakaava on laadittu sen mukaisesti, että rakennuspaikan normaali rakennusoikeus on tuo 200 m 2. Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu neljä korttelia, joissa on yhteensä kuusi rakennuspaikkaa. Näistä vain kaksi ovat rakentamattomia. RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m 2 :n loma-asunnon, enintään 25 k-m 2 :n vierasmajan, enintään 25 k-m 2 :n saunan ja 40 k-m 2 talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. RA-rakennuspaikkojen yhteispinta-ala on 2,71 hehtaaria, joka on 28 % kaava-alueen pinta-alasta. Rakennuspaikkojen keskikoko on 4516 m 2. Rakentamiseen liittyvät yleiset määräykset - Tonttijako on ohjeellinen. - Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. - Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. - Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. - Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. - Jätteet tulee kompostoida tai kuljettaa pois.

7 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Maa- ja metsätalousalueet Rakennuspaikkojen ulkopuoliset osat on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M). M- alueilla ei ole rakennusoikeutta. Rannat on osoitettu alueina, jotka säilytetään luonnonmukaisena. Alueen puustoa ja muuta kasvillisuutta ei saa poistaa. Vain turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet ovat sallittuja. Alueella oleva tervaleppälehto on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo). M-aluetta on yhteensä 7,0 hehtaaria, joka on 72 % koko kaava-alueen pinta-alasta. Todellista rantaviivaa kaava-alueella on 1340 metriä. Tästä RA-korttelien rantaviivaa on yhteensä 430 metriä. Vapaata rantaa luonnonrantaviivasta laskettuna on siten 68 % Suojelu Kanonvikenin tilalla on sotien aikainen tykkiasema (kuvassa). Se on osoitettu suojeltavana alueen osana (s-1). Bunkerbergetin tilalla on tykkiasemaan liittyvä bunkkeri. Sekin on osoitettu s-1-alueena. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että alueella olevia sotahistoriallisesti arvokkaita rakennelmia ei saa purkaa eikä tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat alueen historiallista arvoa Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähin suuri venesatama on Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Taalintehtaalla. Rosalassa ja Kasnäsissä on jonkin verran palveluita Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois. 4.6 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentaminen tapahtuu vaiheittain maanomistajan aikataulun mukaisesti.

8 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttaminen on lähinnä täydennysrakentamista nykyisille rakennuspaikoille. Vain kaksi rakennuspaikkaa ovat uusia. Suuri osa tilojen pinta-alasta jää edelleen rakentamisen ulkopuolelle ja alueen metsäinen yleisilme säilyy. Uudisrakennuksille löytyy rakennuspaikoilta sopivia suojaisia maaston kohtia, joilta rakennukset eivät näy merimaisemassa häiritsevästi. Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Veneily ei olennaisesti lisäänny täydennysrakentamisen myötä. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. Etäisyys autotien päässä olevista venesatamista (Rosala, Kasnäs) on kohtuullisen lyhyt. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Kaava-alueen käytössä olevat viisi rakennuspaikkaa ja yksi uusi suuntautuvat niin, että ne eivät juuri näy naapurisaarien rakennuspaikoille. Vastarannat ovat varsin kaukana. Västra Granholmenin muiden tilojen rakennuspaikat suuntautuvat pois päin kaavoitetusta alueesta. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kunnan kiinteistöverotulot kasvavat yhden lomarakennuspaikan veron verran. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä luontoselvitys tehtiin syksyllä pohjakartta valmistui joulukuussa osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen tammikuussa kunta kuulutti kaavan vireille tulon ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi 6.3 Ehdotusvaihe - viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen, kunnan ja kaavan laatijan - kaavaehdotus valmistui kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ja kaavasta pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ja tarvittavat kunnan lautakuntien lausunnot

9 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) Turku, AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Omistusoikeusselvitys Luontoselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake

10 KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 3 ROSALAN BÖLEN KYLÄ VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylään laaditaan Västra Granholmenin rantaasemakaava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Kaava laaditaan Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylän tiloille Kanonviken , Norrvik , Solvik , Lugnvik , Bunkerberget ja Österudden Alue sijaitsee Rosalan saaren eteläpuolella Rosalan kylästä 2,7 km itään. Kaavoitettavien tilojen yhteispinta-ala on noin kymmenen hehtaaria. 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole kaava-aluetta koskevia merkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-12) on 5-7 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 40 % hyväksytty maakuntakaava on vahvistettavana. Siinä ei ole aluetta koskevia kaavamerkintöjä. Västra Granholmen kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2, jolla mitoitusnormit ovat samat kuin edellä mainitut. Västra Granholmen on lähellä Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kehittämisvyöhykkeen rajaa, mutta sen ulkopuolella (vihreä viiva sijaintikartan eteläreunassa).

11 Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa jokaiselle rantaasemakaavan alueeseen kuuluvalle tilalle on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka. Ote rantaosayleiskaavasta Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik , Solvik , Lugnvik ja Bunkerberget omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi. Itäisemmät tilat Kanonviken ja Österudden omistaa Susan ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki. 2.3 Rakentamistilanne Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on loma-asunto. Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus. Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat rakentamattomia. 2.4 Perusselvitykset Kaavan laatimisen alussa laadittiin alueen luontoarvojen perusselvitys. 3. Alustavat tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan aluevarauksia tarkentaen. Lisäksi rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta tarkistetaan. Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu tilan keskelle lahden suuhun toisin kuin rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean ja rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. Alueella olevan vanhan tykkiaseman suojelemista harkitaan yhteistyössä maakuntamuseon kanssa.

12 4. Laadittavat vaihtoehdot Alueen suppeudesta ja maastosta johtuen erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita. Rantaosayleiskaava ja tilajaotus toimivat perusteina rakennuspaikkojen osoittamiselle 5. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - maisemaan ja luontoon - kuntatalouteen - liikenteeseen sekä mahdolliset muut vaikutukset. 6. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistaja - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - rakennus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - saaristolautakunta - maaseutulautakunta - Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta - palo- ja pelastustoimi Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) - Museovirasto (muinaismuistot) 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä luontoselvitys tehtiin syksyllä pohjakartta valmistui joulukuussa osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen tammikuussa kunta kuulutti kaavan vireille tulon ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi (arviolta helmikuun lopusta maaliskuun puoleen väliin 2011) 7.3 Ehdotusvaihe - viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen, kunnan ja kaavan laatijan kesken (arvioilta maaliskuussa 2011) - kaavaehdotus valmistui (arviolta maaliskuussa 2011) - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan (arviolta huhtitoukokuussa 2011) ja kaavasta pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ja tarvittavat kunnan lautakuntien lausunnot

13 7.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) (arviolta toukokuussa 2011) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) (arviolta toukokesäkuussa 2011) 8. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista jakavat: Kaavan laativa konsultti: - AIRIX Ympäristö Oy DI Jukka Liikari puhelin faksi sähköposti jukka.liikari@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), Turku Kemiönsaaren kunta Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg Kaavoittaja Juha Suominen puhelin (02) faksi (02) sähköposti etunimi.sukunimi@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, Kemiö Turku, AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari Kaavan laatija DI, SNIL, YKS-121