KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM() 820 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Komission kanta EU-johtajien teemakeskusteluun muuttoliikepolitiikan ulkoista ja sisäistä ulottuvuutta koskevasta etenemistavasta FI FI

2 Aiomme tehdä Euroopan unionista vahvemman ja kestävämmän osoittamalla vieläkin suurempaa yhtenäisyyttä ja keskinäistä solidaarisuutta ja noudattamalla yhteisiä sääntöjä (...) ja lupaamme tehdä työtä seuraavan hyväksi: turvallinen ja suojattu Eurooppa: unioni, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, joka huolehtii ulkorajojensa turvallisuudesta ja harjoittaa tehokasta, vastuullista ja kestävää kansainvälisten normien mukaista muuttoliikepolitiikkaa. (Rooman julistus, 27. maaliskuuta ) Muuttoliikeasioiden on pysyttävä seurannassamme. Eurooppa ei ole linnake, eikä siitä pidä koskaan tullakaan sellaista. Eurooppa on nyt ja sen on oltava vastaisuudessakin solidaarisuuden manner, josta vainoa pakenevat voivat löytää suojan. (Jean-Claude Juncker, puhe unionin tilasta, 13. syyskuuta ) Muuttoliikekysymykset edellyttävät meiltä vielä paljon kovaa työtä. Meidän on vakiinnutettava ulkoinen muuttoliikepolitiikkamme, parannettava palauttamisvalmiuksiamme ja päästävä kestäviin ratkaisuihin uudistetun turvapaikkajärjestelmän alalla. (Donald Tusk, 21. syyskuuta ) Pakolais- ja muuttoliikekriisi edellytti Euroopan unionilta ja sen jäsenvaltioilta nopeaa ja päättäväistä toimintaa. Välimerellä pelastettiin yli ihmishenkeä EU:n toimien ansiosta 1, humanitaarista apua annettiin enemmän 2, muuttoliikkeen perimmäisiin syihin paneuduttiin tehokkaammin ja ulkorajojen valvontaa tehostettiin. Toimien avulla myös laittomien rajanylittäjien määrä väheni: Kreikkaan saapuvien tulijoiden määrä laski noin :sta vuonna noin :een vuonna, ja Italiaan saapui 30 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin samana ajanjaksona vuonna. Melkein ihmistä käytti hyväkseen uusia valvottuja ja laillisia maahantuloväyliä EU:n uudelleensijoittamisohjelmien kautta. Alusta alkaen on kuitenkin ollut selvää, että keskeisenä haasteena on ottaa käyttöön pitkällä aikavälillä vahvempi ja turvallisempi järjestelmä. Muuttoliikedynamiikka on yhä verkostoituneemmassa maailmassa pysyvää. EU:n ja sen naapurimaiden väestökehitys viittaa pitkän aikavälin haasteeseen 3. Kansalaiset pitävät muuttoliikepolitiikkaa tärkeänä, joten sitä on hallinnoitava tehokkaasti. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa EU-johtajien asialistan mukaisesti käytävä teemakeskustelu muuttoliikkeen sisäisestä ja ulkoisesta ulottuvuudesta tarjoaa tilaisuuden antaa korkeimmalla 1 Tiedot saatu italialaisista ja kreikkalaisista pelastusoperaatioista, eurooppalaisen raja- ja merivartioston Tritonja Poseidon -operaatioista sekä Sophia-operaatiosta. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön hankkeessa Missing migrants ( ) raportoidaan ihmisen kuolleen Välimerellä vuonna (tilanne 27. marraskuuta), mikä on pienin määrä kahteen vuoteen (vuonna 2015 määrä oli ja vuonna määrä oli 5 143). 2 Esimerkiksi keskimäärin pakolaista ja maahanmuuttajaa saa kuukausittain käteisavustusta hätätilanteen tukeen kuuluvasta käteisavustusohjelmasta. Turkissa hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko, joka on yksi EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen hankkeista, kattaa nyt 1,1 miljoonaa ihmistä. 3 Euroopan väkiluvun ennustetaan olevan vuonna 2050 alhaisempi kuin nykyään, kun taas monissa Afrikan ja Aasian maissa väestö kasvaa edelleen huomattavasti (Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisten ja sosiaalisten asiain osasto, väestöyksikkö (). World Population Prospects: The Revision. ESA/P/WP/248). 1

3 poliittisella tasolla tärkeimpiä poliittisia linjauksia koskevat strategiset suuntaviivat tulevaisuutta silmällä pitäen. Viime vuosina saatu kokemus on osoittanut, että yksipuoliset toimenpiteet ovat tuottaneet vähän tulosta, ne ovat olleet kalliimpia toteuttaa ja ne ovat uhanneet heikentää Schengenin tuomia etuja. Komissio antoi syyskuussa Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanoa vuodesta 2015 koskevan tilannekatsauksen. 4 Siitä käy ilmi, että erittäin epävakaa tilanne on pystytty haasteista huolimatta vakauttamaan yhteisellä lähestymistavalla, resurssien asteittaisella yhdistämisellä ja työskentelemällä koordinoidusti yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Komissio korosti myös tarvetta ottaa käyttöön kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa hyödynnetään kaikkia EU:n käytettävissä olevia välineitä, yhdistetään oikeudelliset kehykset, toimintapoliittiset välineet ja EU:n talousarvio tulosten aikaansaamiseksi. Komissio otti esiin myös suurimpien muuttopaineiden hallinnassa ilmenneet puutteet, kuten riittämättömän valmistautumisen, sekä tiedonjakojärjestelyt, nopean toiminnan operatiiviset valmiudet ja EU:n tason joustavat rahoitusvälineet. Nyt on aika löytää ratkaisuja ja siirtyä kriisinhallintaan perustuvasta tilapäisestä lähestymistavasta kohti vakaata tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa turvapaikkakehystä, joka on osa täysin yhdennettyä EU:n muuttoliikepolitiikkaa. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää uudistaa Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä siten, että siitä tulee täysin tarkoitukseensa sopiva. Vahvistamalla nykyisiä toimiaan ja sopimalla yhteisvastuusta ja vastuun jakamisesta EU voi osoittaa, että sillä on vahva turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden hallintakehys, joka on vakuuttava ja herättää keskinäistä luottamusta tulevaisuutta silmällä pitäen. 1. SISÄINEN JA ULKOINEN ULOTTUVUUS: KOKONAISVALTAINEN LÄHESTYMISTAPA Euroopan unioni on vuodesta 2015 alkaen toteuttanut toimia useilla alueilla vastatakseen vakavimpaan muuttoliikehaasteeseen sitten toisen maailmansodan. Muuttoliikkeen hallintaan on vähitellen muodostunut uusi lähestymistapa. Se perustuu erilaisten sisäisten ja ulkoisten politiikan välineiden yhdistämiseen. Kahdesta viime vuodesta saatu kokemus on osoittanut, että ainoastaan kokonaisvaltainen lähestymistapa toimii. Ei riitä, että keskitytään pelkästään sisäiseen ulottuvuuteen ja tuetaan jäsenvaltioita. Myöskään ulkoisella muuttoliikepolitiikalla yksinään ei voida ratkaista Euroopan muuttoliikehaastetta. EU on toteuttanut merkittäviä toimia tukeakseen jäsenvaltioita, erityisesti Kreikkaa ja Italiaa, joissa pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä on poikkeuksellisen suuri. Järjestelykeskusten perustamisen myötä kansalliset hallintoelimet ja yksiköt ovat työskennelleet yhdessä EU:n virastojen asiantuntijoiden kanssa ja viime kädessä varmistaneet ulkorajojen valvonnan tehostamisen. Jäsenvaltiot ovat myös osoittaneet yhteisvastuutaan sisäisten siirtojen järjestelyn kautta. Vaikean käynnistysvaiheen jälkeen Kreikasta ja Italiasta on siirretty siirtojärjestelmän avulla ihmistä muihin EU:n jäsenvaltioihin. Järjestelmä on osoittautunut arvokkaaksi välineeksi, jolla voidaan auttaa kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä ja vähentää Kreikan ja Italian turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvaa painetta. Kreikka ja Italia sekä muutkin jäsenvaltiot ovat saaneet myös kohdennettua taloudellista tukea. EU on ottanut käyttöön uuden välineen humanitaarisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi 4 Ks. tiedonanto Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanosta, COM() 558,

4 rajojensa sisällä. Tämän hätätilanteen tuen varoilla on tehty sopimuksia yli 440 miljoonan euron arvosta pakolaistilanteen helpottamiseksi Kreikassa. Komission ehdotuksesta 5 päästiin yhteisymmärrykseen ennätysajassa, ja äskettäin perustetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisella vahvistetaan tehokkaasti ulkorajojen valvontaa. Vartiosto voi antaa myös nopeaa apua jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suuria muuttopaineita. Eurooppalaisella raja- ja merivartiostolla on raja- ja merivartijaa täydentämässä ulkorajojen valvontaa, josta jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu. Euroopan raja- ja merivartiovirasto toimii jäsenvaltioiden kanssa ja niiden hyväksi. Sen nopeus ja tehokkuus riippuu hallintoneuvoston ja siihen kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien sitoutuneisuudesta ja ohjauksesta. Sitoutuminen ja ohjaus ovat välttämättömiä, jotta jäsenvaltioiden välille syntyy keskinäinen luottamus ja turvallisuus lisääntyy. Kaikkein suurimman muuttopaineen alaisina oleville jäsenvaltioille annetun EU:n tuen tehokkuutta on vahvistettu toteuttamalla samanaikaisesti toimia kolmansien kumppanimaiden kanssa. EU:n tuki Kreikalle on auttanut maata selviytymään suuresta pakolaismäärästä, ja muuttoliikkeen yhteinen hallinta EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti on vähentänyt vaarallisia Egeanmeren ylityksiä ja vähentänyt huomattavasti muuttopainetta. EU:n Turkinpakolaisavun koordinointiväline on edistänyt merkittävästi vakautta Turkin suuren pakolaisväestön keskuudessa. Sen kautta on tuettu Turkkia pakolaisten peruselintason, koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämisessä. Merivartiostot ja maahanmuuttoviranomaiset ovat toimineet tiiviimmässä yhteistyössä sekä operaatioiden että valmiuksien kehittämisen osalta. Poliisi- ja lainvalvontaviranomaiset kehittävät uusia lähestymistapoja torjuakseen yhdessä ihmissalakuljetusta harjoittavia verkostoja. Myös Italia on saanut tukea maahan saapuneen suuren maahanmuuttaja- ja pakolaismäärän vuoksi 3. helmikuuta annetun Maltan julistuksen 6 mukaisesti. EU on toteuttanut Italian kanssa toimia tiiviissä yhteistyössä Libyan, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja muiden YK:n erityisjärjestöjen kanssa laittomien muuttovirtojen hillitsemiseksi keskisellä Välimerellä sekä reitin varrelle jääneiden pakolaisten ja maahanmuuttajien suojelun ja avustamisen parantamiseksi. EU:n rahoittamat hankkeet auttavat ja suojelevat yli henkilöä säilöönottokeskuksissa, maihinnousupaikoissa ja vastaanottajayhteisöissä Libyassa. EU on myös tehnyt yhteistyötä muiden Afrikan maiden kanssa kesäkuussa sovitun kumppanuuskehyksen mukaisesti. Afrikan sarvessa parhaillaan toteutettavilla EU:n rahoittamilla hankkeilla luodaan yli uutta työpaikkaa Etiopiaan, Keniaan ja Somaliaan, ja hankkeiden suoralla rahoituksella saadaan uutta työpaikkaa Etelä-Sudaniin. Hankkeilla tuetaan perussosiaalipalvelujen toimittamista yli 2,3 miljoonalle ihmiselle. Länsi-Afrikassa ja Sahelissa tehtävän työn tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa ja tukea lähes mikroyritystä sekä pientä ja keskisuurta yritystä. Niger on tehostanut EU:n tuella salakuljetuksen torjuntaa yhdellä tärkeimmistä Libyaan johtavista reiteistä. Muun muassa Bangladesh on sopinut EU:n kanssa käytännön 5 Euroopan komission 15. joulukuuta 2015 ehdottamasta eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevasta asetuksesta päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa 22. kesäkuuta, ja se hyväksyttiin virallisesti 14. syyskuuta yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun sitä oli ehdotettu. Asetus tuli voimaan 6. lokakuuta. Nopean toiminnan reservin toiminta käynnistyi 7. joulukuuta ja palauttamiseen osallistuvien reservien toiminta 7. tammikuuta. 6 Eurooppa-neuvoston jäsenten antama Maltan julistus muuttoliikkeen ulkoisista näkökohdista: keskisen Välimeren reitti. 3

5 järjestelyistä niiden kansalaistensa palauttamisprosessin tehostamiseksi, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:hun. Ensimmäisen EU:n laajuisen uudelleensijoittamisjärjestelmän perustaminen heinäkuussa 2015 on kaikilta osin vähentänyt laittoman muuttoliikkeen aiheuttamaa painetta, ja se tarjoaa kansainvälistä suojelua tarvitseville ihmisille laillisen maahantuloväylän. Tämän järjestelmän sekä EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla perustetun järjestelmän puitteissa on uudelleensijoitettu melkein henkilöä. Puheenjohtaja Junckerin kuluvan vuoden syyskuussa asettama uusi, kunnianhimoisempi henkilön tavoite on saavutettavissa. Palauttamispolitiikka on toinen hyvä esimerkki kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarpeesta ja hyödystä. Palauttamispolitiikan EU-ulottuvuutta on vahvistettu, millä on saatu parannettua kansallisten palauttamisjärjestelmien koordinointia ja tehokkuutta. Lisäämällä synergiaa palauttamis- ja turvapaikkamenettelyjen välillä voitaisiin merkittävästi tehostaa palauttamispolitiikkaa ja pysyä ajan tasalla sen vaikutuksista jatkuvan seurannan avulla ja jakamalla ajantasaisia tietoja EU:n kanssa. Palauttamista voidaan myös tehostaa parantamalla Euroopan raja- ja merivartioviraston tukivalmiuksien integrointia. Kansallisilla järjestelmillä on samaan aikaan suurempi kannustin tehostaa toimintaansa, jos sopimista hyvin toimivista takaisinottosopimuksista tai käytännön järjestelyistä tärkeimpien alkuperä- tai kauttakulkumaiden kanssa jatketaan. 2. ETEENPÄIN KAIKILLA ALUEILLA EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan eri pilarit kytkeytyvät toisiinsa, ja niiden tulokset perustuvat pitkälti siihen, että toimia jatketaan kaikilla alueilla. Käynnissä on parhaillaan toimia muuttoliikeasioiden käsittelemiseksi kolmansien maiden kanssa, EU:n ulkorajojen suojan vahvistamiseksi ja yhteisvastuun ja vastuullisuuden toteuttamiseksi EU:n sisällä. Kaikilla alueilla on tehtävää saavutettujen tulosten vakiinnuttamiseksi ja puutteiden korjaamiseksi. EU:n on jatkettava käynnissä olevia toimia laittomien ja vaarallisten matkojen vähentämiseksi edelleen. Joissakin tapauksissa tämä merkitsee menestyksekkäitä aloitteita koskevan työn jatkamista. Toisissa tapauksissa se edellyttää valmiiden suunnitelmien toteuttamista, kuten eurooppalaisen raja- ja merivartioston täyteen toimintavalmiuteen saattamista ja uudelleensijoittamista koskevien lupausten täyttämistä. Se edellyttää myös, että EU jatkaa tukeaan niille jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suurin muuttopaine. Toimintamekanismien käyttöönottamiseksi tehty työ on mahdollistanut sen, että EU pystyy käsittelemään kriisiä tehokkaasti, ja työtä on jatkettava edelleen. Muussa tapauksessa tähänastinen kehitys vaarantuu. Saatua kokemusta olisi käytettävä sellaisten välineiden kehittämiseen, joilla varmistetaan, että maahanmuuttojärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin muun muassa rakenteellisten ratkaisujen avulla. Yhtä tärkeää on se, että jäsenvaltioilla on tarvittavat hallinnolliset valmiudet panna uudistettu oikeudellinen, toiminnallinen ja taloudellinen kehys tehokkaasti täytäntöön. Kaikissa näissä toimissa EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhtenäisyys takaa parhaiten sen, että saadaan kehitettyä yhdennetty kokonaisvaltainen lähestymistapa, jota tarvitaan tulosten saavuttamiseksi. 3. KRIISINHALLINNASTA VAKAASEEN TULEVAISUUDEN VAATIMUKSET HUOMIOON OTTAVAAN TURVAPAIKKAKEHYKSEEN Yhtenäinen toimintapaketti kestävää turvapaikkajärjestelmää varten 4

6 Vuoden touko- ja heinäkuussa komissio ehdotti yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistusta ja esitti joukon välineitä EU:n turvapaikkajärjestelmän vahvistamiseksi ja mukauttamiseksi uusiin haasteisiin. Nykyisen järjestelmän uudistaminen on tarpeen sen varmistamiseksi, että pystymme nopeasti antamaan suojelua niille, jotka sitä tarvitsevat, ja palauttamaan ne, jotka eivät suojelua tarvitse. Lisäksi on torjuttava laittoman edelleen liikkumisen riskiä ja järjestelmän väärinkäyttöä, jotka heikentävät luottamusta Schengen-alueeseen ja Schengen-alueen sujuvaa toimintaa. Uudistuksella on myös tarkoitus yhdenmukaistaa EU:n turvapaikkajärjestelmää, jotta turvapaikkahakijoiden kohtelu olisi tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa koko EU:n alueella. Yhteisessä eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä saman kansalaisuuden omaavien hakijoiden hyväksymisaste ei saisi vaihdella jäsenvaltioiden välillä yhtä paljon kuin nykyään. Esimerkiksi Afganistanin kansalaisten turvapaikkahakemuksista on hyväksytty 0 98 prosenttia riippuen jäsenvaltiosta 7. On myös tarpeen varmistaa menettelyjen nopeus ja tehokkuus. Nykyään turvapaikkamenettelyt voivat kestää joissakin jäsenvaltioissa muutaman kuukauden ja toisissa muutaman vuoden. Näihin kysymyksiin puuttumalla unioni poistaa myös houkutusta turvapaikkashoppailuun ja vähentää EU:hun houkuttelevia vetotekijöitä. Komission ehdotukset Dublin-asetuksen, aseman määrittelyä koskevan asetuksen ja turvapaikkamenettelyasetuksen sekä vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin uudistamisesta luovat edellytykset järjestelmälle, jonka avulla ulkorajoilla pystytään paremmin kohtaamaan mahdollisesti suuret määrät kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä. Ne luovat edellytykset myös mekanismeille, joilla voidaan saavuttaa yhteisvastuu siten, että turvapaikanhakijoiden määrän ollessa suurin vastuu heidän käsittelemisestään jaetaan. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto on helpottanut jäsenvaltioiden auttamista ulkorajojen suojelussa. Tämän perusteella komissio on ehdottanut myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston muuttamista täysimittaiseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastoksi, jotta jäsenvaltioille voidaan antaa tehokkaammin tukea turvapaikkaasioiden hallinnoinnissa. Komissio on lisäksi ehdottanut unionin uudelleensijoittamiskehyksen perustamista, jotta kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille saadaan asianmukaisia ja turvallisia väyliä Eurooppaan, sekä Eurodac-sormenjälkitietokannan vahvistamista laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat parhaillaan kaikkia näitä uudistusehdotuksia. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat asettaneet ne prioriteeteiksi vuoden yhteisessä julistuksessa 8. Ehdotukset tehtiin puolitoista vuotta sitten, ja nyt ne ovat lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa. Jotkut ovat lähellä hyväksymistä, kuten Euroopan turvapaikkavirastoa ja Eurodacin uudistusta koskevat ehdotukset. Unionin uudelleensijoittamiskehyksen, aseman määrittelyä koskevan asetuksen sekä vastaanottoolosuhteita koskevan direktiivin käsittely etenee. Sen sijaan turvapaikkamenettelyasetusta koskevan ehdotuksen sekä Dublin-asetuksen tarkistamista koskevan ratkaisevan tärkeän ehdotuksen osalta on tehtävä vielä huomattavasti työtä. Tässä yhteydessä EU:n määrittelemää turvallisen kolmannen maan käsitettä olisi myös kehitettävä ottaen huomioon kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmät. 7 Lähde: EASOn vuosikertomus. Turvapaikkahakemusten hyväksymisasteen erilaisuuteen voivat olla syynä myös objektiiviset tekijät, mutta erot ovat joka tapauksessa huomattavia. 8 Euroopan parlamentin puhemiehen ja neuvoston ja komission puheenjohtajien yhteinen julistus EU:n lainsäädäntöprioriteeteista vuodelle,

7 Uudistuspaketissa on tärkeintä toisiinsa sidoksissa olevien toimenpiteiden yhtenäinen kokonaisuus, jolla pyritään tarkoituksenmukaiseen yhdenmukaistamiseen edessä oleviin haasteisiin vastaamiseksi. Niitä on tarkasteltava kokonaisuutena, ja ne olisi hyväksyttävä pakettina, vaikka tekninen työ voi edetä eri nopeuksilla. On tärkeää, että jo nyt vahvistetaan keskeiset toiminnalliset perusteet, joilla koko uudistus voidaan käynnistää nopeammin, mutta Euroopan turvapaikkavirastoa ja Eurodac-järjestelmää koskevat ehdotukset voitaisiin hyvin hyväksyä tarvitsematta odottaa muiden pääosien hyväksymistä. Niihin mahdollisesti paketin muista osista johtuvat muutokset voidaan tehdä myöhemmin. Yhteisvastuu ja keskinäinen vastuunjako ovat yhtenäisen paketin tärkeimmät osat Vakaa ja tulevaisuuteen suuntautunut turvapaikkakehys on rakennettava vahvalle perustalle ja selkeille arvoille: tarvitaan tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi lähestymistapa, joka perustuu yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon. Kyseisten periaatteiden keskeisyys käy ilmi perussopimuksista, joissa määrätään, että tässä rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa luvussa tarkoitetussa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta. Unionin tämän luvun nojalla antamiin säädöksiin sisällytetään tarvittaessa aina asianmukaisia toimenpiteitä tämän periaatteen soveltamiseksi 9. EU:n tähänastiset toimet ovat perustuneet näihin perusperiaatteisiin. EU on toiminut operationaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti yhä tiiviimmin yhdessä tukeakseen jäsenvaltioita, joihin kohdistuu eniten paineita. Tukea on annettu sisäisten siirtojen ja uudelleensijoittamisten avulla ja antamalla operatiivista apua raja- ja turvapaikka-asioissa myös EU:n virastojen kautta. Työ on ollut tehokkainta silloin, kun toimet ovat olleet laajimpia, kaikki jäsenvaltiot ovat hyötyneet toimista ja kaikki jäsenvaltiot ovat osallistuneet niihin. Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa on löydettävä sopiva tasapaino vastuunjaon ja yhteisvastuun välillä. Yhteisessä järjestelmässä ja sisärajattomalla Schengenalueella ei ole mahdollista soveltaa yhtä ilman toista. Yhteistyön lisääminen on aina viimeinen keino murtaa lukkiutunut tilanne, mutta tällä alalla se ei ole oikea keino saada aikaan yhteisvastuun ja vastuunjaon mekanismia, johon kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava. Jos tätä ei saavuteta, paine Schengen-järjestelmää kohtaan kasvaa edelleen. Viime vuosien aikana saatuja kokemuksia ja kehitettyjä parhaita käytäntöjä olisi hyödynnettävä ohjenuorana sopimukseen pääsemiseksi. Dublin-asetuksen uudistamisessa herättää eniten ristiriitoja yhteisvastuumekanismi ja sen tasapainottaminen vastuunjaon kanssa. Tähän on olemassa erilaisia tapoja. Komissio esitti ensin ehdotuksen pysyvän kehyksen luomisesta kriisitilanteen siirtomekanismia varten. Toukokuussa se esitti kokonaisvaltaisemman ja paremmin ennustettavissa olevan lähestymistavan, jossa Dublinsääntöihin sisällytettäisiin oikeudenmukaisuuteen tähtäävä korjausmekanismi, joka käynnistettäisiin tietyissä olosuhteissa. Tämän ehdotuksen perusteella neuvoston puheenjohtajavaltiot Slovakia, Malta ja Viro ovat työstäneet vaiheittaista lähestymistapaa. Euroopan parlamentti ehdottaa pakollista uudelleensijoittamisjärjestelmää, jota sovellettaisiin yleisesti riippumatta muuttopaineista. Nämä kannat huomioon ottaen ratkaisuna voisi olla lähestymistapa, jossa pakollista uudelleensijoittamista sovellettaisiin vakavissa kriisitilanteissa, kun taas vähemmän haastavissa tilanteissa uudelleensijoittaminen perustuisi jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Kyseisissä tilanteissa yhteisvastuu ilmenisi eri muodoissa yhdennetyn kokonaisvaltaisen muuttoliikepolitiikan sisäisen ja ulkoisen 9 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artikla. 6

8 ulottuvuuden pohjalta. Tässä hengessä puheenjohtaja Juncker totesi unionin tilasta vuonna pitämässään puheessa, että tämän uudistuksen aikaansaamiseksi tarvitaan kompromissia, ja että sen tuloksen olisi oltava unionin kannalta oikea ja jäsenvaltioille oikeudenmukainen. 4. ULKOINEN ULOTTUVUUS EU on ottanut vaiheittain käyttöön aidon ulkoisen muuttoliikepolitiikan, jolla täydennetään ja vahvistetaan sisäistä ulottuvuutta. Tämä työ on auttanut vähentämään vaarallisia matkoja, pelastamaan muuttajien henkiä ja nostamaan uudelle tasolle EU:n tuen toimille, joilla pyritään puuttumaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja huolehtimaan pakolaisten ja muuttajien suojelusta. Koska muuttopaine Eurooppaan pysyy haasteena tulevinakin vuosina, muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden vahvistamiselle ja lujittamiselle ei ole vaihtoehtoa. Itäisen Välimeren reitillä on välttämätöntä varmistaa EU:n ja Turkin julkilausuman täysimääräisen täytäntöönpanon jatkuminen. Jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet EU:n ja Turkin julkilausumassa 3 miljardin euron lisärahoituksen vapauttamisen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle pian sen jälkeen, kun nykyisin käytettävissä olevista resursseista on tehty sopimukset ja EU:n ja Turkin julkilausumassa vahvistetut muut ehdot on täytetty. Tässä olisi sovellettava vuonna hyväksyttyä mallia, jolla toimet jaetaan EU:n talousarvion ja kansallisten talousarvioiden kesken 10. Turkista tehtävien uudelleensijoitusten tahti olisi säilytettävä samana. Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän täytäntöönpanolla annetaan lisää laillisia väyliä Turkissa oleville syyrialaispakolaisille. Länsi-Balkanin reitin varrella oleviin maihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota jatkamalla EU:n tukea niille, ja laitonta edelleen liikkumista olisi pidettävä silmällä. On myös tarpeen vahvistaa toimia keskisen Välimeren reitillä ja panna täytäntöön kaikki Maltan julistuksessa ja keskistä Välimerta koskevassa toimintasuunnitelmassa vahvistetun strategian osat. EU ja jäsenvaltiot yhdessä Libyan viranomaisten, Afrikan unionin, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja muiden YK:n erityisjärjestöjen kanssa vauhdittavat kiireellisesti toimia sen varmistamiseksi, että muuttajia ja pakolaisia suojellaan heidän ihmisoikeuksiaan täysin kunnioittaen ja rikollisverkostojen väkivalta ja hyväksikäyttö lopetetaan. Abidjanissa 29. marraskuuta ilmoitetun mukaisesti EU on sen vuoksi perustanut Afrikan unionin ja YK:n kanssa erityistyöryhmän muuttajien ja pakolaisten suojelemiseksi reittien varrella ja erityisesti Libyassa. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ohjelmaa, jolla järjestetään vapaaehtoisia paluita Libyasta alkuperämaihin, voidaan tämän vuoksi nopeuttaa, koska rahoitus henkilön palauttamiseksi helmikuuhun 2018 mennessä on varmistunut. Tripoliin on perustettu kauttakulku- ja lähtökeskus kansainvälistä suojelua tarvitseville ihmisille, ja EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tuettava YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun hätätapauksissa käytettävän siirtomekanismin kautta tapahtuvia uudelleensijoittamisia Libyasta. Mekanismin kautta on määrä sijoittaa uudelleen ainakin henkilöä helmikuuhun 2018 mennessä. Salakuljettajien toimintamallin murtaminen on edelleen etusijalla. EU:n pitäisi tässä yhteydessä tukea uusia hankkeita, joiden tavoitteena on työpaikkojen luominen ja sosioekonominen kehitys erityisesti Libyan ja Nigerin paikallisyhteisöissä. Muuttovirtojen muutokset edellyttävät jatkuvaa valvontaa. Esimerkiksi läntisen Välimeren/Atlantin reittiä Espanjaan tulleiden maahanmuuttajien kokonaismäärä nousi :aan vuonna eli määrä oli noin 105 prosenttia suurempi kuin samana ajanjaksona jäsenvaltion ja komission sopimus 3. helmikuuta : 1 miljardi euroa rahoitetaan EU:n talousarviosta ja 2 miljardia euroa jäsenvaltioiden maksuosuuksista sen mukaan, mikä on niiden osuus EU:n bruttokansantulosta. 7

9 vuonna. Yhteistyö Marokon ja muiden kyseisen reitin varrella olevien maiden kanssa on elintärkeää. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin lisärahoitusta. Afrikka-hätärahaston Pohjois-Afrikan osion rahoituksen lisääminen on sen vuoksi välttämätöntä. Jotkut jäsenvaltiot ovat antaneet viimeisimmän Eurooppa-neuvoston jälkeen lisää lupauksia, mutta on välttämätöntä, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat tasapuolisesti 340 miljoonan euron (joista 110 miljoonaa euroa on tarkoitettu välittömiin tarpeisiin) rahoitusvajeen täyttämiseen. Pohjois-Afrikan lisäksi Afrikka-hätärahastosta tuetaan esimerkiksi elintarviketurvaa, työpaikkojen luomista nuorille tai muuttoliikkeen hallinnan parantamista koskevia hankkeita 21 maassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Itä-Afrikassa Sahelia ja Tšad-järven aluetta koskevan osion ja Afrikan sarvea koskevan osion kautta. Sopimuksia on jo tehty 178, ja niiden arvo on yhteensä 1,2 miljardia euroa. Mukana on myös useammasta osiosta rahoitettavia hankkeita. Käytettävissä olevat varat ovat käymässä vähiin. On välttämätöntä varmistaa niiden optimaalinen kohdentaminen ja tehokas käyttö rahaston jäljellä olevien vuosien aikana. Jäsenvaltioiden olisi myös annettava lisäsitoumuksia erityisesti ottaen huomioon tarve toteuttaa toimia Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokouksessa 29. ja 30. marraskuuta saavutettujen tulosten pohjalta. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin viisumipolitiikan ja muiden politiikkojen tarjoamia vaikutuskeinoja, jotta lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa saataisiin tehtyä takaisinottosopimuksia tai sovittua käytännön järjestelyistä. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin olisi edelleen puututtava vahvasti kehitysyhteistyön, myös digitaalitekniikkaan liittyvän tuen, ja Afrikka-hätärahaston kohdennettujen toimien avulla sekä moninkertaistamalla yksityiset investoinnit ulkoisen investointiohjelman puitteissa. Kumppanuuksien tueksi olisi myös kehitettävä laillista muuttoliikettä koskevia paketteja. Afrikan unionin ja EU:n huippukokouksessa vahvistui, että näillä maanosilla on mahdollisuus kehittyä kohti vahvempaa ja laajempaa kumppanuutta, jonka keskeisiä aiheita ovat nuoriso ja kehitys. Muuttoliike muodostaa globaalin haasteen, minkä vuoksi EU ja Afrikka ovat aktiivisia YK:n tulevien, muuttoliikettä koskevien Global Compact -aloitteiden muotoilemisessa. 5. MUUTTOLIIKKEEN RAHOITUS: RIITTÄVÄT RESURSSIT, JOUSTAVAT VÄLINEET Muuttoliikkeen hallinta edellyttää merkittäviä investointeja. Kun nykyiset EU:n rahoitusvälineet kehitettiin vuonna 2011, muuttoliikkeen merkitys ei ollut niin suuri kuin tänään. Kriisin puhkeamisen jälkeen muuttoliikkeeseen alunperin ohjelmoitua rahoitusta lisättiin 74,6 prosentilla (6 miljardilla eurolla) vuoteen 2020 saakka toimien rahoittamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. EU:n talousarviotuki on osoittautunut välttämättömäksi, jotta jäsenvaltioita, joihin kohdistuu suurin paine, voidaan auttaa vastaamaan rajavalvonnan uusiin tarpeisiin, perustamaan järjestelykeskuksia ja antamaan tarvittavaa humanitaarista apua, mukaan lukien suojaa ja terveydenhuoltoa, pakolaisille ja maahanmuuttajille. Euroopan rajaja merivartioviraston, Europolin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kautta saadut asiantuntijat ja kalusto ovat vahvistaneet jäsenvaltioiden toimintavalmiuksia. EU:n antama rahoitus jäsenvaltioille suojelun tarpeessa olevien henkilöiden uudelleensijoittamista varten on avannut enemmän uusia laillisia väyliä, joiden kautta maahanmuuttajat pääsevät Eurooppaan turvallisesti. Nämä tarpeet ovat olemassa myös tulevaisuudessa. 8

10 Tulevina vuosina tarvitaan hyvin suunniteltuja, joustavia ja yksinkertaistettuja välineitä muuttoliikkeen asettamiin haasteisiin vastaamiseksi. Varojen ohjelmointia koskevat joustamattomat säännöt estivät aiemmin nopean reagoinnin jäsenvaltioiden pyyntöihin tai johtivat järjestelmälliseen (rajallisen) hätärahoituksen käyttöön. Tietyillä aloilla EU:n rahoitusvälineet voisivat tulevaisuudessa olla merkittävämmässä asemassa. Niillä voitaisiin tukea esimerkiksi paikallisyhteisöjä, jotka ovat vastaanottaneet suuren määrän maahanmuuttajia tai pakolaisia, ja sillä tavoin helpottaa kotoutumista ja sosiaali- ja terveyskysymysten ratkaisemista. Rahoitus on keskeisen tärkeää EU:n ulkoisen muuttoliikepolitiikan kannalta. Tällä alalla uusiin prioriteetteihin on tarvittu tilapäisiä välineitä, kuten EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointiväline, Afrikka-hätärahasto ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto. Vaikka nämä välineet luotiin siinä tarkoituksessa, että rahoitus saadaan sekä EU:n talousarviosta että jäsenvaltioilta, kansallisen rahoituksen saaminen on osoittautunut vaikeaksi. Jatkoa ajatellen olisi pohdittava, kuinka voidaan varmistaa myös muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden rahoitus ja varmistaa sisäisten ja ulkoisten resurssien joustavuus, nopea käyttöönotto ja koordinoitu käyttö. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on otettava opiksi tästä kokemuksesta ja tarkasteltava myös tulevaisuuden muuttoliikehaasteita. 9

11 Etenemissuunnitelma sopimukseen pääsemiseksi kattavasta muuttoliikepaketista kesäkuuhun 2018 mennessä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat edistyneet muuttoliikepolitiikan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden käsittelyssä. Muuttoliikkeen haaste ja muuttopaine ovat kuitenkin edelleen erittäin suuret. Ottaen huomioon yhteisen sitoumuksemme palata takaisin Schengen-järjestelmään kesään 2018 mennessä ja siirtyä järjestelmään, jolla taataan selviytymiskyky tulevissa kriiseissä, komissio kehottaa johtajia sopimaan jäljempänä esitetyistä etenemissuunnitelman osista, jotta johtajien olisi mahdollista sopia kattavasta toimenpidepaketista kesäkuuhun 2018 mennessä. Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistustyön tehostaminen, jotta EU:n turvapaikkavirastoa ja Eurodac-järjestelmää koskevat ehdotukset saadaan hyväksyttyä maaliskuuhun 2018 mennessä; Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsevät poliittiseen yhteisymmärrykseen aseman määrittelyä koskevasta asetuksesta maaliskuun 2018 loppuun mennessä; Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsevät poliittiseen yhteisymmärrykseen vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä ja unionin uudelleensijoittamiskehyksestä toukokuuhun 2018 mennessä; Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät neuvottelujen aloittamisen turvapaikkamenettelyjä koskevasta asetuksesta toukokuuhun 2018 mennessä; saadaan aikaan tasapaino vastuunjaon ja yhteisvastuun välillä seuraavien vaiheiden kautta: sopimuksen pääpiirteet esitetään huhtikuuhun 2018 mennessä; sopimukseen oikeasta tasapainosta vastuunjaon ja yhteisvastuun välillä päästään EU-johtajien kokouksessa Sofiassa toukokuussa 2018; neuvostolle annetaan nopeasti valtuudet neuvotella Dublin-asetuksesta; kesäkuun Eurooppa-neuvostossa päästään poliittiseen yhteisymmärrykseen yhteisen turvapaikkajärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Saatetaan päätökseen tehokkaan ulkorajojen valvontajärjestelmän kehittäminen erityisesti varmistamalla, että jäsenvaltiot antavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston nopean toiminnan reservin käyttöön kaiken sen tarvitseman kaluston ja henkilöstön, jotta se on täysin toimintavalmis maaliskuuhun 2018 mennessä. Saatetaan Euroopan raja- ja merivartioviraston palautusvalmiudet täysin toimiviksi maaliskuuhun 2018 mennessä siten, että yhdessä viraston kanssa järjestetyissä operaatioissa palautettujen maahanmuuttajien lukumäärä kasvaisi vähintään 20 prosentilla verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna ja 50 prosentilla kesäkuuhun 2018 mennessä. Ottaen huomioon kolmansien maiden, kuten Bangladeshin, kanssa tehdyistä takaisinottojärjestelyistä saadut myönteiset kokemukset samantapaisista järjestelyistä tai takaisinottosopimuksista olisi sovittava vielä kolmen muun kumppanimaan kanssa toukokuuhun 2018 mennessä. Huolehditaan riittävistä laillisista väylistä Eurooppaan. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiot lupaavat uudelleensijoittaa ainakin suojelun tarpeessa olevaa ihmistä helmikuuhun 2018 mennessä. Niistä 50 prosenttia olisi toteutettava lokakuuhun 2018 mennessä ja loput toukokuuhun 2019 mennessä. Osa uudelleensijoituksista toteutetaan YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun hätätapauksissa käytettävän siirtomekanismin kautta Libyasta. Käynnistetään tärkeimmille kumppanimaille esitettyjen taloudellisiin syihin perustuvaa laillista maahanmuuttoa koskevien tarjousten koordinoimista koskevat ensimmäiset pilottihankkeet toukokuuhun 2018 mennessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsevät poliittiseen yhteisymmärrykseen sinistä korttia koskevasta direktiivistä, jossa säädetään kolmansista maista tulevien erittäin pätevien työntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, kesäkuuhun 2018 mennessä. Toteutetaan ulkoisen muuttoliikepolitiikan eri toimintalinjoja. Jatketaan EU:n ja Turkin julkilausuman täysimääräistä täytäntöönpanoa. Tuetaan yhteistyössä Libyan viranomaisten, Afrikan unionin ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa vapaaehtoisen lisähenkilön paluuta Libyasta alkuperämaihinsa, ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun hätätapauksissa käytettävän siirtomekanismin kautta vähintään henkilön uudelleensijoittamista Libyasta helmikuuhun 2018 mennessä. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava Afrikka-hätärahaston Pohjois-Afrikan osion 340 miljoonan euron rahoitusvajeen täyttämiseen maaliskuuhun 2018 mennessä. Ottaen huomioon EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen päätelmät tuetaan EU:n, Afrikan unionin ja YK:n erityistyöryhmän työtä ja vahvistetaan strategista kumppanuutta Afrikan kanssa mukaan lukien panemalla nopeasti täytäntöön EU:n ulkoisen investointiohjelman kaikki osat. Hyväksytään ensimmäiset Euroopan kestävän kehityksen rahastosta rahoitettavat hankkeet toukokuuhun 2018 mennessä. 10

12 Jotta etenemissuunnitelman kaikkien osien edistymistä voidaan mitata, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä muuttoliikeasioita varten tukiryhmä. 11

13 Lisäys 1 - Euroopan muuttoliikeagenda: Tärkeimpien ehdotusten tilanne 23 Euroopan komissio on esittänyt Junckerin komission toimikauden alkamisen jälkeen 23 keskeistä lainsäädäntöaloitetta Näistä 23 aloitteesta Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat hyväksyneet yhdeksän. Käsiteltävänä on vielä 14 komission lainsäädäntöaloitetta, jotka edellyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää. TÄHÄNASTINEN EDISTYS TÄRKEIMPIEN LAINSÄÄDÄNTÖALOITTEIDEN OSALTA JA NIIDEN NYKYTILANNE Euroopan komissio Euroopan parlamentt i Ehdotus Kuvaus Tilanne Euroopan unionin neuvosto Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä Kansainvälinen suojelu: väliaikaiset toimenpiteet Italian ja Kreikan hyväksi Yhtenäinen viisumin kaava Kansainvälinen suojelu: väliaikaiset toimenpiteet Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi Palauttamista varten myönnettävä eurooppalainen matkustusasiakirja Tällä päätöksellä perustetaan kaksi vuotta kestävä tilapäinen ja poikkeuksellinen sisäisten siirtojen järjestelmä Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin tehtäviä siirtoja varten. Tällä asetuksella vahvistetaan uusi viisumitarran yhteinen malli, jolla nykyaikaistetaan turvaominaisuuksia väärennösten torjumiseksi. Tällä päätöksellä otetaan käyttöön Italian ja Kreikan hyväksi kansainvälisen suojelun alalla toteutettavia väliaikaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea kyseisiä valtioita, jotta ne selviytyisivät paremmin niihin kohdistuvan, kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon aiheuttamasta hätätilanteesta. Tällä asetuksella otetaan käyttöön maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista varten myönnettävä yhtenäinen eurooppalainen matkustusasiakirja. Toukokuu 2015 Kesäkuu 2015 Syyskuu 2015 Joulukuu 2015 Euroopan komissio Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto Esitetty ehdotus Ehdotus esitetään myöhemmin Neuvotteluvaltuuksista sovittu tai säädös hyväksytty Neuvotteluvaltuuksista sovitaan myöhemmin Neuvotteluvaltuuksista sovittu tai säädös hyväksytty Neuvotteluvaltuuksista sovitaan myöhemmin 12

14 TÄHÄNASTINEN EDISTYS TÄRKEIMPIEN LAINSÄÄDÄNTÖALOITTEIDEN OSALTA JA NIIDEN NYKYTILANNE Euroopan komissio Euroopan parlamentt i Ehdotus Kuvaus Tilanne Euroopan unionin neuvosto Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä Tietokantojen käyttöön perustuvien tarkastusten vahvistaminen ulkorajoilla Euroopan raja- ja merivartiovirasto Tällä asetuksella otetaan käyttöön pakolliset järjestelmälliset tietokantojen käyttöön perustuvat tarkastukset EU:n ulkorajoilla myös EU-kansalaisten osalta. Tällä asetuksella perustetaan yhteisten tiukkojen rajavalvontavaatimusten soveltamiseksi Euroopan rajaja merivartiovirasto, joka antaa operatiivista tukea ja vastaa tarvittaessa nopeasti ulkorajoilla puhkeamassa oleviin kriisitilanteisiin. Joulukuu 2015 Joulukuu 2015 Rajanylitystietojärjestel mä (älykkäät rajat) Turvapaikka-asiat: Dublinjärjestelmä Turvapaikkavirasto Turvapaikka-asiat: Eurodac Kolmansien maiden kansalaisten maahantulo ja maassa oleskelu korkeaa osaamistasoa vaativan työn vuoksi (sininen Oleskeluluvan yhtenäinen kaava Vastaanotto-olosuhteet Turvapaikan saamisen edellytykset Turvapaikkamenettely Unionin uudelleensijoittamiskeh ys Rajanylitystietojärjestelmä rekisteröi EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten rajanylitykset, ja sen avulla voidaan valvoa lyhytaikaista luvallista oleskelua EU:ssa. Järjestelmän avulla saatetaan ulkoinen rajavalvonta ajan tasalle parantamalla valvonnan laatua ja tehokkuutta ja tehostamalla asiakirjaväärennösten ja Tämän ehdotuksen tavoitteena on luoda oikeudenmukaisempi, tehokkaampi ja kestävämpi järjestelmä turvapaikkahakemusten jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken. Tällä ehdotuksella perustetaan täysivaltainen Euroopan unionin turvapaikkavirasto, jonka toimintavaltuuksia on lisätty ja tehtäviä laajennettu huomattavasti. Tehtäviin kuuluu muun muassa valmius lähettää turvapaikkaasioiden tukiryhmiä ja antaa operationaalista ja teknistä apua. Tämän ehdotuksen tavoitteena on mukauttaa Eurodacjärjestelmää ja vahvistaa sitä, jotta palautuksia voidaan helpottaa ja torjua laitonta muuttoliikettä. Komissio esitti tämän ehdotuksen laillisesta muuttoliikkeestä eli sinisen kortin järjestelmästä vuoden puolivälissä. Tällä asetuksella nykyaikaistetaan ja parannetaan oleskelulupien turvaominaisuuksia. Tällä ehdotuksella yhdenmukaistetaan vastaanottoolosuhteet koko EU:n alueella. Tällä ehdotuksella yhdenmukaistetaan suojeluedellytykset EU:ssa ja lopetetaan laiton edelleen liikkuminen ja turvapaikkashoppailu. Tällä ehdotuksella kavennetaan eroja hakemusten hyväksymisasteessa, torjutaan laitonta edelleen liikkumista ja varmistetaan turvapaikanhakijoille yhteiset tehokkaat menettelylliset takeet. Tässä ehdotuksessa on kyse siitä, miten EU uudelleensijoittaa alueensa ulkopuolelta, kuten pakolaisleireiltä, tulevia pakolaisaseman saaneita henkilöitä. Komissio antoi ehdotuksen viime vuoden heinäkuussa. Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Heinäkuu Heinäkuu Marraskuu Joulukuu Kesä kuu Hein äkuu Touk okuu Hein äkuu Lokaku u Joulukuu Kesä kuu Hein äkuu Marraskuu Hein äkuu Marraskuu Euroopan komissio Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto Esitetty ehdotus Ehdotus esitetään myöhemmin Neuvotteluvaltuuksista sovittu tai säädös hyväksytty Neuvotteluvaltuuksista sovitaan myöhemmin Neuvotteluvaltuuksista sovittu tai säädös hyväksytty Neuvotteluvaltuuksista sovitaan myöhemmin 13

15 Euroopan komissio Euroopan parlamentt i Ehdotus Kuvaus Tilanne Euroopan unionin neuvosto Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä Ulkoinen investointiohjelma / Euroopan kestävän kehityksen rahasto EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmä Schengenin tietojärjestelmän perustaminen, toiminta ja käyttö poliisiyhteistyössä ja rikosoikeudellisessa yhteistyössä rajatarkastuksissa Lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen tästä ehdotuksesta jo kesäkuussa eli alle vuoden kuluttua siitä, kun komissio antoi sen syyskuussa. Ehdotuksen tarkoituksena on käyttää EU:n varoja yksityisten investointien aikaansaamiseen suunnattaviksi kehitysyhteistyöhankkeisiin Afrikassa ja EU:n Tällä ehdotuksella luodaan automaattinen järjestelmä, joka mahdollistaa etukäteistarkastusten tekemisen ja tarvittaessa maahanpääsyn epäämisen viisumivaatimuksesta vapautetuilta EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta. Tällä taataan, että jäsenvaltioilla on paremmin tietoa Eurooppaan tulevista EU:n ulkopuolisten Komissio esitti joulukuussa ehdotuksia Schengenin tietojärjestelmän tarkistamiseksi tavoitteena erityisesti rajavalvonnan ja muuttoliikkeen hallinnan parantaminen. Syyskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu Lokaku u Marraskuu Kesä kuu Marraskuu EU:n alueella sääntöjenvastaisesti oleskelevien kolmansien maiden Joulukuu Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu- LISA) Rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sisärajoille koskevien sääntöjen tarkistaminen Tällä ehdotuksella tarkistetaan eu-lisan perustamisasetusta ja vahvistetaan sen toimeksiantoa, jotta se pystyisi vastaamaan nykyisiin EU:n tason haasteisiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Virasto on erityisesti vastuussa teknisten ratkaisujen kehittämisestä ja toteuttamisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Komissio esitti tämän ehdotuksen syyskuussa. Sen tavoitteena on muuttaa rajavalvonnan väliaikaista palauttamista koskevat säännöt paremmin nykyisiä ja tulevia haasteita vastaaviksi. Kesäkuu Syyskuu Euroopan komissio Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto Esitetty ehdotus Ehdotus esitetään myöhemmin Neuvotteluvaltuuksista sovittu tai säädös hyväksytty Neuvotteluvaltuuksista sovitaan myöhemmin Neuvotteluvaltuuksista sovittu tai säädös hyväksytty Neuvotteluvaltuuksista sovitaan myöhemmin 14

16 Lisäys 2 - Afrikka-hätärahasto Afrikka-hätärahastoa koskevat lupaukset ja rahoitusosuudet Afrikka-hätärahastoon on tähän mennessä osoitettu varoja 3,3 miljardia euroa: Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja EU:n rahoitusvälineistä yli 2,9 miljardia euroa ja EU:n jäsenvaltioilta ja muilta avunantajilta (Sveitsi ja Norja) 375 miljoonaa euroa, joista tähän mennessä on maksettu 315,1 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä rahoitustaan marraskuussa 2015 antamiensa sitoumusten täyttämiseksi. Afrikka-hätärahastoa koskevat lupaukset ja rahoitusosuudet (miljoonaa euroa, tilanne 4.12.) Jäsenvaltio / assosioitunut valtio Lupaukset Maksettu Itävalta 6 6 Belgia 10 6 Bulgaria 0,55 0,05 Kroatia 0,2 0,2 Kypros Tšekki 1,67 1,67 Tanska 10 6 Viro 1,45 1,45 Suomi 5 5 Ranska 9 3 Saksa Kreikka Unkari 0,7 0,7 Irlanti 6 1,2 Italia Latvia 0,3 0,3 Liettua 0,2 0,05 Luxemburg 3,1 3,1 Malta 0,25 0,1 Alankomaat 26,36 13,36 Puola 8,13 8,13 Portugali 0,45 0,45 Romania 0,1 0,1 Slovakia 1,6 0,6 Slovenia 0,05 0,05 Espanja 9 3 Ruotsi 3 3 Yhdistynyt kuningaskunta 3 1,2 Norja 8,78 8,78 Sveitsi 4,1 3,6 Rahoitusosuudet yhteensä ,1 Rahoitusosuus EU:n talousarviosta [1] 2 928,4 [1] Mukaan lukien muut EU:n rahoitusvälineet kuten Euroopan kehitysrahasto. 15

17 Afrikka-hätärahaston toimintakomitea on hyväksynyt kolmella alueella 4. joulukuuta mennessä 120 ohjelmaa, joiden kokonaisarvo on noin 1 960,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden toteuttajien kanssa on tähän mennessä allekirjoitettu yhteensä 194 sopimusta (86 Sahelissa/Tšad-järven alueella, 69 Afrikan sarvessa, 16 Pohjois-Afrikan alueella ja 23 osioiden välisiin hankkeisiin liittyvää sopimusta), ja niiden kokonaisarvo on 1 352,2 miljoonaa euroa. Maksujen kokonaisarvo on 490,6 miljoonaa euroa. Osio Hyväksytty summa Sovittu summa Maksettu summa Afrikan sarvi 665,0 430,3 146,6 Pohjois-Afrikka 293,6* 132,3 60,4 Sahel ja Tšad-järvi 988,8* 787,0 282,9 Osioiden väliset hankkeet 13* 2,6 0,7 Kaikki yhteensä 1 960,4* 1 352,2 490,6 * Luvut ovat pyöristettyjä. Afrikka-hätärahaston Pohjois-Afrikan osio Afrikka-hätärahaston Pohjois-Afrikan osiolta puuttuu erityisesti varoja, huolimatta siitä, että alueen merkitys keskisen Välimeren reitin muuttovirtojen vähentämisessä on erittäin suuri. Hätärahaston Pohjois-Afrikan osioon on tähän mennessä hyväksytty ohjelmia 294 miljoonan euron arvosta, ja sopimuksia on tehty 132 miljoonan euron arvosta. Lisärahoitusta tarvitaan 340 miljoonan euron (joista 110 miljoonaa euroa tarvitaan välittömiin tarpeisiin) rahoitusvajeen täyttämiseksi. Komissio kehotti heinäkuussa antamaan enemmän rahoitusta Pohjois-Afrikan osiolle, ja lokakuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita varmistamaan riittävän ja kohdennetun rahoituksen. Kyseisen osioon oli 4. joulukuuta luvattu rahoitusta yli 140 miljoonaa euroa: MAA VIRALLISEN LUPAUKSEN TAI MAKSUTODISTUKSEN ALLEKIRJOITUSPÄIVÄ MÄÄRÄ Itävalta Bulgaria Kroatia Tšekki Tanska Viro Saksa Italia Latvia Liettua Alankomaat Norja Puola Slovakia YHTEENSÄ Huom. Ranska ja Espanja lupasivat kumpikin 6 miljoonaa euroa lisää Afrikka-hätärahastoon ja Irlanti 3 miljoonaa euroa, mutta ne eivät ilmoittaneet osiokohtaista määrää. 16

18 Lisäys 3 - Eurooppalainen raja- ja merivartiosto Euroopan raja- ja merivartiovirasto, josta sovittiin ennätysajassa komission ehdotuksen pohjalta, perustettiin lokakuussa sen varmistamiseksi, että Eurooppa voi paremmin suojella yhteisiä ulkorajojaan ja vastata uusiin muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin. EUROOPAN RAJA- JA MERIVARTIOVIRASTON TUKIJOUKOT TÄLLÄ HETKELLÄ: Kreikassa: 742 Bulgariassa: 137 Italiassa: 322 Länsi-Balkanilla: 91 Espanjassa: 79 YLI HENKILÖÄ KOKO EU:SSA Merkittävät puutteet vaikeuttavat viraston toiminnan aloittamista Viime vuoden aikana on toteutettu merkittäviä toimia uuden viraston toiminnan aloittamiseksi. Niihin kuuluu muun muassa rajavartijoista ja kalustosta koostuvien nopean toiminnan reservien perustaminen. Huolimatta siitä, että jäsenvaltioita on toistuvasti kehotettu panemaan täytäntöön sitoumuksensa, reserveissä on yhä merkittäviä puutteita erityisesti teknisen kaluston osalta. Esimerkiksi Kreikassa, Italiassa ja Bulgariassa meneillään olevissa yhteisissä operaatioissa on myös jatkuvasti pulaa jäsenvaltioiden lähettämästä henkilöstöstä. ARVIOITU HENKILÖSTÖPULA TAMMIKUUSSA 2018 Kreikka 92 Italia 18 Bulgaria 114 Espanja 8 17

19 NOPEAN TOIMINNAN RESERVI Nopean toiminnan reserviin (1 500 henkilöä) on nimittämättä tällä hetkellä 206 rajavartijaa. JÄSENVALTIO VAADITTU HENKILÖSTÖ PUUTTUU JÄSENVALTIO VAADITTU HENKILÖSTÖ PUUTTUU ITÄVALTA 34 LATVIA 30 BELGIA 30 LIETTUA 39 BULGARIA 40 LUXEMBURG 8 1 KROATIA 65 ΜΑLTA 6 KYPROS 8 8 ALANKOMAAT 50 TŠEKKI 20 NORJA 20 8 TANSKA 29 PUOLA 100 VIRO 18 PORTUGALI SUOMI 30 ROMANIA 75 RANSKA 170 SLOVAKIA SAKSA 225 SLOVENIA 35 3 KREIKKA 50 ESPANJA UNKARI 65 RUOTSI 17 ISLANTI* 2 2 SVEITSI 16 ITALIA 125 YHTEENSÄ: NOPEAN TOIMINNAN KALUSTORESERVI Ainostaan 14 jäsenvaltiota antaa teknistä kalustoa nopean toiminnan kalustoreserviin, minkä vuoksi kalustossa on suuria puutteita. KALUSTOTYYPPI PUUTTUU (KALUSTO - KUUKAUSI) 53 KALUSTOA ANTAVAT 14 JÄSENVALTIOTA:

20 Lokaku Marraskuu Joulukuu Tammik Huht Tou Kesä Hei Elokuu Syyskuu u Helmiku Maalis Lokaku Joulukuu Tammik Helmiku Maali Huht Tou Kesä Hei Elokuu Syyskuu Lokaku Marraskuu Lisäys 4 - Sisäiset siirrot ja uudelleensijoittaminen Sisäiset siirrot EU:n sisäisten siirtojen järjestelmä on kahden vuoden aikana osoittautunut menestykseksi. Sillä on autettu pakolaisia aloittamaan uusi elämä ja varmistettu, että vastuu on jaettu tasapuolisemmin jäsenvaltioiden kesken. ITALIASTA SIIRRETYT KREIKASTA SIIRRETYT YHTEENSÄ: ITALIASTA JA KREIKASTA SIIRRETYT IT EL Yhteensä (LOKAKUU MARRASKUU ) Kreikassa on jäljellä noin 500 sisäisten siirtojen piiriin kuuluvaa henkilöä ja Italiassa Jäsenvaltioiden olisi siirrettävä jäljellä olevat henkilöt kiireellisesti. Komissio on valmis edelleen taloudellisesti tukemaan sisäisiä siirtoja jatkavia jäsenvaltioita. 19