Parikkalan kunta HYVINVOINTIKERTOMUS. päättyneen valtuustokauden arviointi

Transkriptio

1 Parikkalan kunta HYVINVOINTIKERTOMUS päättyneen valtuustokauden arviointi

2 PARIKKALAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS päättyneeltä valtuustokaudelta Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Parikkalan kunnan hyvinvointityöryhmä: Hallintojohtaja Eija Hämäläinen (pj) Kulttuuripäällikkö Eeva Paakkinen (siht) yhdyskuntatekniikan päällikkö Anu Nikulainen varhaiskasvatuspäällikkö Sari Kokkonen rehtori Sarri Aalto liikunnanohjaaja Jari Venhovaara 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista 1.1. KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA: Kunnan väkimäärän pieneneminen on ollut v aikana jatkuvaa (taulukko 1). Väestöennusteen mukaan väkimäärä olisi v asukasta. Ikärakenteesta johtuen kunnan huoltosuhde on korkea (taulukko 2) Työssäkäyvien osuus on pysynyt ennallaan (taulukko 3). Työttömien osuus on pysynyt jokseenkin samana (noin 14 %). Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden (25 64 vuotiaiden) osuus on vähentynyt vuodesta 2013 (1,1 %) vuoteen ,3 % yksikköä (taulukko 4). TAULUKKO 1 Vuoden 2016 lopussa Parikkalan asukasmäärä oli Asukasmäärä laski edellisestä vuodesta 109 asukkaalla. Muuttotappiota oli 29 henkeä ja luonnollinen poistuma oli -74 henkeä. Vuoden 2016 talousarviota laadittaessa ennuste väkiluvusta oli 5171, joten väliluku laskee ennustettua nopeammin. Eniten Parikkalaan muutettiin Savonlinnasta (29), Imatralta (17), Lappeenrannasta ja Rautjärveltä (11) sekä Kiteeltä ja Joensuusta(10). Parikkalasta eniten muutettiin Savonlinnaan (33) ja Lappeenrantaan (39).

3 TAULUKKO 2 Parikkalan väestön ikärakenne on hyvin vanhusvoittoinen. Vuonna 2014 väestöllinen huoltosuhde oli 79,3, kun sen vuoden 2016 lopussa oli jo 87,1. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 väestöllinen huoltosuhde Parikkalassa on 95,8. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti. Vanhusväestön määrän kasvu aiheuttaa paineita kunnan alueella järjestettäville vanhuspalveluille ja tulee enimmissä määrin vaikuttamaan myös kunnan verotulokertymään. TAULUKKO 3 Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Parikkalassa työllisten osuus oli v lopussa 33,3 %, maakunnan keskiarvon ollessa 37,8 % ja koko maan 41,1 % Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa.

4 TAULUKKO LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET: Kunnassa asuvien lapsiperheiden osuus on viime vuosien vähentynyt. Lapsiperheiden osuus perheistä oli päättyneen valtuustokauden alussa 26,90 % ja valtuustokauden lopussa 24,80 % (taulukko 5) Päivähoidossa olevien lasten osuuteen vaikuttaa vanhempien työllisyystilanne. Vaihteluväli on vuosittain noin 2-7 %. Vuonna 2016 päivähoidossa oli 67 % kunnan 3-5 vuotiaista lapsista (taulukko 6) Yksinhuoltajaperheiden osuus on vähentynyt vuodesta 2013 (21,4 %) vuoteen %. Moni yläkoulun 8-9 luokkien oppilaista kärsii yhä läheisten ystävien puutteesta. Vuodesta 2013 lukema on kuitenkin tilastollisesti parantunut (16,5 % >12,5 %), mutta on vielä korkea koko maan keskiarvoon verrattuna (taulukko 7) TAULUKKO 5

5 TAULUKKO 6 TAULUKKO NUORET JA NUORET AIKUISET: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien v nuorten osuus on ollut noin 6-8 % joka on suhteessa muiden vastaavan kokoisten kuntien kanssa. Nuorisotyöttömyys (18 24 v) on ollut vuosien aikana 17, % Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien vuotiaiden osuus vastaavan ikäisistä on 2,8 %. Luku on pysynyt muutosvälillä 1,8 2.8 % ja se vastaa samankokoisten kuntien keskiarvoa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien vuotiaiden määrä on vähentynyt (taulukko 8)

6 TAULUKKO TYÖIKÄISET Työttömien osuus on seutukunnalla yleisesti korkea. Työttömien työnhakijoiden keskiarvoinen osuus oli vuonna ,9 %, joka on lähes sama kuin päättyneen valtuustokauden aikaisempina vuosina. Työttömien osuus on kuitenkin ollut hieman pienempi kuin Imatran seutukunnalla. Yli vuoden työttömänä olleita oli joulukuun 2016 tilaston mukaan 119 henkilöä (111 henkilöä vuoden 2015 lopussa) ja alle 25-vuotiaita vastaavasti henkilöä 31 (33 henkilöä 2015 lopussa). Kuukausittain avoimia työpaikkoja on ollut 8 10 kappaletta. Työvoima vähenee vuosittain noin henkilöllä (taulukko 9). Työttömyys vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) vuotiaiden osalta suuri. Vaikeasti työllistyvien osuus on n. 5-7 % joka on jonkin verran suurempi kuin muissa vastaavan kokoisissa kunnissa (taulukko 10). Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 3,1 prosentista 5 prosenttiin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien v määrä vastaavanikäisestä väestöstä on noin 12 % joka edustaa vastaavankokoisten kuntien keskiarvoa (taulukko 11). Työikäisten henkinen hyvinvointi on vähentynyt kun tarkastellaan mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden määrää (taulukko 12). Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on vähentynyt (taulukko 13). TAULUKKO 9 TAULUKKO 10 Työttömien osuuden kehitys Parikkalassa v Rakennetyöttömyyden kehitys v

7 TAULUKKO 11 TAULUKKO 12 TAULUKKO 13

8 1.5. IKÄIHMISET: Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on Parikkalassa korkea. Kotona asuminen on ikäihmisten kohdalla entistä pidempään lisääntynyt. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus on vähentynyt ,7 % > 13,9 %. Kehityssuunta on valtakunnallisten tavoitteiden mukainen. (taulukko 14). Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on noin 2 % vastaavan ikäisestä väestöstä (taulukko 15). Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on noin % vastaavan ikäisestä väestöstä (taulukko 16) TAULUKKO 14 TAULUKKO 15

9 TAULUKKO KAIKKI IKÄRYHMÄT TERVEYS THL:n sairastavuusindeksi (taulukko 17) kuvaa suomalaisten kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. TAULUKKO 17

10 TAULUKKO 18 TURVALLISUUS TAULUKKO 19 TAULUKKO 20

11 TAULUKKO 21 TAULUKKO Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta Kunnanvaltuuston laatima kunnan strategia-asiakirja, tämä hyvinvointikertomus ja siinä mainitut analyysit, johtopäätökset ja haasteet tulevat olemaan kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja terveyden edistämisessä pohjana hyvinvointisuunnitelmalle, jolla resurssit annetaan vuosittaisissa talousarvioissa. Tämä hyvinvointikertomus ja sen käsittely ja analysointi antanevat pohjaa paremmalle poikkihallinnolliselle ja tietoon pohjautuvalle hyvinvoinnin johtamiselle kunnassa.

12 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kunnan kehitysvisio 2017 Parikkala - Kansainvälinen rajakunta vilkas, palveleva ja viihtyisä joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Strategia-alueet - kriittiset menestystekijät 1. Elinkeinot Vaikuttaminen uusien yritysten ja työpaikkojen lisäämiseen vahvistetaan Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena biotalouden uudet avaukset matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyrittäjyyden edistämiseen Olemassa olevan yritystoiminnan monipuolinen kehittäminen Parikkalan rajanylityspaikan mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kansainvälistämispäätös 2. Asuminen ja ympäristö Vetovoimainen asuin- ja yrittäjäympäristö uusien asuinalueiden kaavoitus ja olemassa olevien tonttien hyödyntäminen toimivat tietoliikenneyhteydet koko kunnan alueella Vuokra-asuntokannan kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, asuntopoliittinen ohjelma Jätevesihuoltoon valitun ratkaisun toteuttaminen Kasvihuonekaasupäästöjen määrän väheneminen asetetun tavoitteen mukaisesti Vesistöjen tilan näkyvä paraneminen 3. Palvelut Kustannustehokkaat ja tarpeita vastaavat lähipalvelut peruspalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut koulupalvelut päivähoitopalvelut Lukion aseman vahvistaminen hyödyntämällä yhteistyötä ja uutta viestintäteknologiaa Teknisten palvelujen kustannustehokkuus ja saatavuus puhdas vesi ja jätevesi kaukolämpö kadut ja tiet

13 4. Henkilöstö ja talous Sitoutunut ja hyvinvoiva kunnan henkilöstö ammattitaidon ajantasaisuus ja sen hyödyntäminen henkilöstön viihtyvyys ja työkyky vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Kestävä ja terve kuntatalous tuloveroprosentti korkeintaan sama kuin asukkaan kunnissa ajantasaiset maksut ja taksat 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Varhaiskasvatus: - Etelä-Karjalan alueellinen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVÄ JA TURVALLINEN ARKI LAPSELLE, Lastensuojelulain 12 mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Lapsen ja nuoren hyvä arki, Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella ( ) - Parikkalan kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelma - Parikkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma - esiopetuksen opetussuunnitelma - koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma - varhaiskasvatuksen laatukäsikirja - varhaiskasvatuksen kriisisuunnitelma - suomi toisena kielenä (S2) varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen Perusopetus: - Parikkalan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma - Parikkalan lukion opetussuunnitelma - tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma - lasten ja nuorten maakunnallinen hyvinvointisuunnitelma - koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma - Kriisi- ja pelastussuunnitelmat

14 - liikuntastrategia nuorisostrategia kulttuuristrategia (sis. kansalaisopisto, kirjasto, vapaa-aikapalvelut) - kansalaisopiston opetussuunnitelmat - Kulttuuripolku kulttuurikasvatussuunnitelma perusopetukseen - Asunto- ja kiinteistöohjelma HINKU-ohjelma 5. Tavoitteiden toteutuminen hyvinvoinnin edistämisestä päättyneellä valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Sosiaali ja terveys: Sosiaali ja terveys: Resurssit Arviointimittarit Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali ja terveys: Sosiaali ja terveys: Lähipalveluiden säilyttäminen, esim. neuvola, kouluterveyden huolto edunvalvonta palvelusopimusneuvotteluissa, vastuutaho kunnanhallitus hyvinvointikeskus kunnanjohtaja, hallintojohtaja Eksoten hyvinvointikertomukesta Hyvinvointikeskus on otettu käyttöön ja lähipalvelut ovat säilyneet. Perusopetus: kouluikäisillä on kehittäviä harrastuksia ja he osaavat toimia ryhmässä: he tulevat toimeen muiden ikäryhmänsä jäsenten ja aikuisten kanssa sekä koulussa että vapaaaikana tukea tarvitsevat oppilaat saavat oppimisessaan ja sosiaalisessa kehityksessään tarvitsemansa tuen Perusopetus: kerhotoiminnan kehittäminen oppilaiden toivomusten mukaan Oph:n myöntämällä kerhorahalla OKM:n tasa-arvorahalla toteutetaan ryhmätoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille kiusaamiseen puututaan KiVa-ohjelman mukaisesti taataan riittävät resurssit toteuttaa oppimisen kolmiportaista tukea ja auttaa oppimisvaikeuksissa koululla ja Eksotella riittävät valmiudet puuttua psyko-sosiaalisiin ongelmiin Perusopetus: Opetushallituksen kerhoraha, opetus- ja kulttuuriministe-riön tasa-arvoraha, koulun resurssissa ote-taan huomioon tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulujen oppilashuoltoryh-mät toimivat uuden oppilas- ja opiskelijahuolto-lain edellyttämällä tavalla Perusopetus: ei-toivottu käytös ja aggressio vähenevät, sosiaaliset suhteet paranevat oppilaat saavat perusopetuksen jälkeisen opiskelupaikan ja sosiaalistuvat yhteiskuntaan Kirjolan koulu on mukana KiVaohjelmassa oppilashuolto huolehtii kaikista tietoon tulleista oppimis- ja käyttäytymisongelmista sekä psykososiaalisista ongelmista KiVa-tiimi käsittelee kaikki tietoon tulleet kiusaamistapaukset ei toivottu käytös kurinpitotoimien määräämisen osalta vähentynyt 24% yksikköä kerhotoimintaa on vuosittain kehitetty oppilaiden toivomusten mukaisesti syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille on järjestetty ryhmätoimintaa Kiva- tiimi on käsitellyt menestyksekkäästi tietoon tulleet kiusaamistapaukset perusopetuksen jälkeiset opiskelupaikat saavutettu 100% oppilashuollon resurssit taattu hyvin ja oppilashuolto huolehtinut tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun sekä sosiaalisen elämän etenemisestä

15 Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatus: Tiimityön ja laadun arvioinnin myötä vahvistetaan varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetussuunni-telman ja lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista yhdessä lapsen perheiden ja yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja tukea perheiden kasvatustyötä. tiimisopimusten laatiminen ja arvioinnin vuosiympyrän toteuttaminen tiimeissä sovittujen toimintatapojen mukaan viikoittaiset tiimipalaveriajat huomioidaan työvuorolistoissa tiimisopimukset laadittu kaikissa tiimeissä, tiimikokoontumiskertojen määrä, arvioinnin vuosiympyrän toteutuminen oppilasverkko asennettu ja Wilma käytössä , perheiden opastus toteutetaan toimintavuoden alkaessa, ei toteudu. tiimisopimukset laadittu tiimipalaverit noin 25 krt/v arvioinnin vuosiympyrän mukaiset arvioinnit toteutettu Wilman käyttöönoton tavoitteena helpottaa tiedonkulkua perheiden kanssa sekä luoda jatkumo tiedonsiirrossa lapsen siirtyessä kouluun. Wilman käyttöönotto , henkilöstön koulutus kevät 2014 (paikallinen koulutus/ Marko Aronen). Ei toteudu, perheiden kanssa tiedonkulkuun riittävä väline sähköposti. Perusopetukseen jatkumona hyödynnetään oppilashuollon kirjaamiseen tarkoitettua ohjelmaa oppilasverkon asentaminen päiväkoteihin ja esiopetusryhmiin Wilmaa ei otettu käyttöön S2-suunnitelman ja monikulttuurisen varhaiskasvatuk-sen tavoitteena on tukea lapsen kaksikielisyytt ä ja olla perheen kotoutumisen tukena. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ja laatukäsikirjan päivittäminen sekä esiopetuksen opetussuunnitelman tekeminen uusien perusteiden pohjalta, tavoitteena vahvistaa suunnitelmallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta varmistaen mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen kasvulle ja kehitykselle. S2-suunnitelma käytössä Suunnitelman hyväksyminen siv. ltk:ssa, henkilöstön koulutus Varhaiskasvatussuunnitelman ja laatukäsikirjan päivitys valmis , koko henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja työskentelyyn. Tilauskoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle varhaiskasvatussuunnitelman tekemisen tueksi Jokaiselle maahanmuuttaja ta ustaiselle lapselle on tehty henkilökohtainen S2 -suunnitelma. Varhaiskasvatussuun nitelma ja laatukäsikirjan päivitys valmis Uusi esiopetussuunnitelma käytössä S2 suunnitelmat tehty Päivitetty, otettu käyttöön uusi esiopetussuunnitelma otettu käyttöön kerhotoiminnan kehittäminen koulujen iltapäiväkerhot koulun kanssa, perhekahvilatoiminta yhdistysten kanssa, kesäkerhot, uimakoulut talousarviomäärärahahenkilöstön määrä mitoitettu riittäväksi, vakituinen nuorisotyöntekijä alkaen järjestetyt kerhot, nuoriso. kulttuuri ja liikuntatilaisuudet Lasten kerhoja on järjestetty säännöllisesti lukuvuoden aikana sekä omana toimintana että yhdessä muiden toimijoiden kanssa, mm. Harris-kerhot, päiväleiritoiminta, perhekahvilatoiminta osallistuminen lastenkulttuuriverkostoon vuosittainen määräraha ja osallistuminen lastenkulttuuriverkoston kokouksiin ja työskentelyyn lasten kulttuuriin on varattu vuosittainen määräraha lasten ja nuorten kulttuuritarjontaa on kohdistettu suoraan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukioon sekä Metkat viikoille

16 lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen kirjasto yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa kirjastovirkailijan toimi täytetty kirjavinkkaukset varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksen ryhmille Heili-kimpan kuljetusten seuranta kirjavinkkaukset toteutuneet suunnitellusti Heili-kimpan kuljetukset toimivat Tarvetta vastaava asuminen huomioidaan suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa Vuokra-asunto ja tonttitarjonta, vastuutaho tekninen toimi leikki- ja liikuntapaikkojen ylläpito asuntosihteeri ja tekninen henkilöstö oma henkilöstö ja määräaikaiset asiakaspalaute Vuosittain korjattavien asuinhuoneistojen määrää on merkittävästi lisätty On kohentunut merkittävästi. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Nuoret ja nuoret aikuiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Tavoitteiden toteutuminen Yleishallinto: Yleishallinto: Yleishallinto: Yleishallinto: Nuorten kuuleminen ja osallistaminen yhteiskunnallisiin asioihin Nuorisotoimikunnan perustaminen vastuutaho vapaaaikapalvelut Kulttuuripäällikkö, nuorisotyöntekijä, rehtori nuorisotoimikunta perustettu 2015 Parikkalan nuorten toimikunta PNTK kokoontunut vuosittain vähintään neljä kertaa Sosiaali ja terveys: Sosiaali ja terveys: Sosiaali ja terveys: Sosiaali ja terveys: Lähipalveluiden säilyttäminen edunvalvonta palvelusopimusneuvotteluissa, vastuutaho kunnanhallitus hyvinvointikeskus kunnanjohtaja, hallintojohtaja Eksoten hyvinvointikertomuksesta Hyvinvointikeskus on otettu käyttöön ja lähipalvelut ovat säilyneet. Lukio: Lukio: Lukio: Lukio: lukiolaiset läpäisevät ylioppilaskirjoitukset ja / tai saavat päättötodistuksen lukiolaiset saavat riittävän jatkoopintokelpoisuuden ja vähintään 50 % lukion päättäneistä sijoittuu korkea-asteen opintoihin opiskelijat saavat sekä opiskelussaan että psykososiaalisissa ongelmissaan tarvittavan tuen vastuutahoina Parikkalan kunta koulutuksenjärjestäjänä ja Eksoten koululääkäri, koulukuraattori,, psykologi- ja terveydenhoitajapalvelut koulutuksen järjestäjä takaa riittävät resurssit tavoitteiden saavuttamiseen, pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit joko lähiopetuksena tai verkko-opetuksena opiskelijahuolto toimii oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla ylioppilaiden määrä lukion päättäneiden sijoittuminen korkeaasteen opintoihin Abiturienteista keskimäärin 83% kirjoitti ylioppilaaksi ja 90% sai lukion päättötodistuksen tietoa lukiosta valmistuneiden sijoittumisesta korkeaasteen jatkoopintoihin ei ole saatavilla ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia nuorisotilatoiminnan ylläpitäminen nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen perustamalla talotoimikuntia osallistuminen maakunnallisiin nuorisotoiminnan kehittämishankkeisiin kokoaikainen, vakituinen nuorisotyöntekijä talousarvioon varatut määrärahat yhteistyö järjestöjen kanssa nuorisotilaisuudet / vuosi Nuorisotila Kirnu avoinna syyshuhtikuut kaksi kertaa viikossa, Saaren Mylly vähintään joka toinen viikko, Uukuniemen Nuotta on toiminut yhdistysvetoisesti. Kirnussa talotmk. Mukana maakunnallisessa nuorisotyön kehittämishankkeessa Junareissu

17 Etsivä nuorisotyö ostopalveluna Laptuotteelta Etsivä nuorisotyö Laptuotteelta. nuorisotyötä tekevien järjestöjen avustaminen Nuorisotyötä tekeviä järjestöjä avustettu vuosittain sekä perusettä kohdeavustuksilla. kirjastopalvelujen Heilikimpan toiminta kokoelman laajentajana Heili-kimppa osoittautunut tarpeelliseksi ja on tuonut suuremman määrän aineistoa kuntalaisten saataville. huomioidaan suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa liikuntapaikat oma henkilöstö ja määräaikaiset asiakaspalaute On kohentunut 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työikäiset Tavoitteet Yleishallinto ja elinkeinot: uusien yritysten ja olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen Toimenpiteet ja vastuutaho Yleishallinto ja elinkeinot: kehittämisprojektien suuntaaminen yrittäjyyteen, osaamiseen ja innovaatioihin Resurssit Arviointimittarit Tavoitteiden toteutuminen Yleishallinto ja elinkeinot: Yleishallinto ja elinkeinot: Torirannan ja asemaalueen kehittäminen elinkeinopalvelut kehittämishankkeiden Simpelejärven onnistuminen jäähileasema Biotaloushanke, RAKI-hanke ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia oppimis- ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen aktivoiminen kunto- ja terveysliikuntaan kirjastopalvelujen Heilikimpan toiminta kokoelman laajentajana vastuutahoina kansalaisopisto, vapaaaikapalvelut ja kirjasto talousarvioon varatut määrärahat ja henkilöstö kansalaisopiston opetus- ja opiskelijamäärät lainausmäärä/ asukas järjestetyt kulttuuri- ja liikuntatilaisuudet Opiston opiskelijamäärät peilaavat kunnan asukaslukuun, joten vähentymistä on tapahtunut. Nettoopiskelijoita vuosittain n. 450 Kirjaston lainausmäärä / asukas v ,5. Liikuntaryhmiä vuosittain yht Kulttuuritilaisuuksia vuosittain huomioidaan suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa liikuntapaikat, yleiset alueet, asunnot; ylläpito ja kehittäminen oma henkilöstö ja määräaikaiset urakoitsijat asiakaspalaute, käyttöaste On kohentunut

18 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmiset Tavoitteet Sosiaali ja terveys: Toimenpiteet ja vastuutaho Sosiaali ja terveys: Resurssit Arviointimittarit Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali ja terveys: Sosiaali ja terveys: Lähipalveluiden säilyttäminen edunvalvonta palvelusopimusneuvotteluissa, vastuutaho kunnanhallitus hyvinvointikeskus kunnanjohtaja, hallintojohtaja Eksoten hyvinvointikertomuksesta Hyvinvointikeskus on otettu käyttöön ja lähipalvelut ovat säilyneet. ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia kansalaisopisto ja kirjasto säilytetään lähipalveluina ikääntyvien kuntalaisten aktivoiminen terveys- ja kuntoliikuntaan erityisliikunnan järjestäminen elinikäisten oppimismahdolli-suuksien tarjoaminen talousarvioon varatut määrärahat ja henkilöstö järjestetyt liikuntaryhmät ja kansalaisopiston opetustunti- ja opiskelijamäärät ikäluokittain Liikuntatoimella ja kansalaisopistolla pelkästään ikääntyneille ( tai yli 65 v.) suunnattuja liikuntaryhmiä seitsemän huomioidaan suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa yleiset alueet, liikuntapaikat, asunnot; ylläpito ja kehittäminen oma henkilöstö ja määräaikaiset urakoitsijat asiakaspalaute, käyttöaste Asunto- ja kiinteistöohjelma on laadittu ja hyväksytty. Ei merkittävää parannusta. Seniorija yhteisöasumisen työryhmä on tosin pohtinut ratkaisuja 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua