Yhteisöllinen innovointi. Työpaja taustateorioista ja viitekehyksestä

Transkriptio

1 Yhteisöllinen innovointi Työpaja taustateorioista ja viitekehyksestä

2 YHTEISÖLLINEN INNOVOINTI - taustateorioita ja viitekehyksiä Tavoite: tutustua Yhteisöllisen innovoinnin kehittämisprosessin viitekehykseen ja päivittää se paremmin fasilitoijia ja uudistuvaa palvelua hyödyttäväksi Tervetuloa Yhteisöllisen innovoinnin pilotit ja niiden teoreettiset lähtökohdat Kehittyvän palveluprosessin painotukset ja vaikutus teoriaviitekehykseen (välikahvit) Metodiset valinnat (systeemiälykkyys, innovatiivisuus) Yhteiset johtopäätökset Työpajan päätös ja kiitokset

3 Yhteisöllinen innovointi Kunnan ja seurakuntien työntekijöiden, johdon ja päättäjien innostava verkostoituminen rajat ylittävien työelämäinnovaatioiden ja työelämälähtöisten palveluiden luomiseksi. Piloteista syntyvien oivallusten laaja levittäminen kansallisesti. TOTEUTUS: 1. Suunnittelutyöpaja, kehitysprosessiin kutsuttavien henkilöiden valinta; Osallistujiana kunnan ja seurakunnan johto (1/2 pv) 2. Asiakasasiantuntemus, front-office : Työntekijöiden yhteisöllisen innovoinnin verkostofoorumi (1/2pv, hlöä) 3. Johdon ja päättäjien verkostofoorumi (1/2pv, hlöä) 4. Open space: jalostetaan verkostofoorumeiden ajatukset uusiksi toimintatavoiksi, osallistujina kaikki edellisten vaiheiden henkilöt (1/2pv, hlöä) 5. Päättäjien työpaja, resursointi : johdon ja päättäjien kiteytykset innovaatioista projekteiksi ja toteutukseen viemiseksi, kansallisten projektien mahdollisuus huomioiden (1/2 pv, hlöä)

4 Yhteisöllinen innovointi Vaiheet rakentuvat toisilleen Opitaan prosessista, kokemuksista ja näkemyksistä Sovitaan lähtökohdat ja painotukset Säilytetään avoin, tutkiva ja kuunteleva mieli Annetaan tilaa vapautua ja siten ohjautua yhdessä Ei pakkoa, ei tyrmäyksiä Prosessin viimeisessä vaiheessa myös johdolla vapaus päättää olla päättämättä

5 Pilot-valintojen perustelua viitekehyksestä käsin Jotta rajat ylittävää vuorovaikutusta voi syntyä, tarvitaan yhteisöllisen kuuntelun vahvistamista ja yksilöllisten kokemusten jakamisen kautta yhteisten kokemusten tunnistamista. (Listening Post, OPUS esim ja 2015, sekä Gould&Stapley&Stein rganisation+for+the+understanding+of+society&ots=acyjzbfqfm&sig=pjqb4kk4v38yitay 1Yq9CSdgKi0); Innovatiivisuuden esille saamiseksi tarvitaan ajattelun, tunteiden ja toiminnan uudelleensuuntaamista sekä yksilö- että yhteisötasolla. (O. Scharmer Leading from the Future as it Emerges 2007 ja T. Takanen The Power of Being Present at Work -Cocreative Process Inquiry as a Developmental Approach, Aalto University 2013) Yhteisöllisen toimijuuden ja oman työn kautta käytäntöön viemisen tueksi napakassa prosessissa on vahvistettava yhteisön jäsenten innostusta, vastuunottoa ja vaikuttamismahdollisuuksia. (Open Space, Harrison Owen A User s Guide 1993).

6 Taustaa ja viitekehyksiä Kokemuksellinen oppiminen, tutkiva ja konsultoiva työote Systeemis-psykodynaaminen organisaatiokäsitys, prosessikonsultointi OPUS Organisation for Promoting Understanding in the Society Listening Post/Yhteisöllinen kuuntelu Open Space Sharmer U Innovaatioteoriat Systeemiälykkyys

7 Tutkiva työote ja kokemuksellinen oppiminen Tutkiva työote ja kokemuksellinen oppiminen, saman kolikon kaksi puolta, toinen edellyttää toista Kokemuksellinen oppiminen: osallistuu, tarkastelee, päätyy johtopäätöksiin, ottaa ne käyttöön (enemmän tunnepohjainen kuin tiedollinen tapahtuma) tutkiva työote on kokemuksellista työskentelyä, jossa kokemuksia pohtimalla, reflektoimalla voidaan tiedostaa kokemusten taustalla olevia merkityssisältöjä, tehdä tietoisia yleistyksiä ja soveltaa sen pohjalta uusia työtapoja käytäntöön. vapaan puhumisen ja kokemuksen tutkimisen kautta etsitään väyliä ja keinoja tulevaan toimintaan, konsultti pidättäytyy omien ajatusten ja ideoiden suorasta soveltamisesta oppimisen pohja on itsessä, omassa mielessä elämän- ja työhistorian kokemuksissa ja oppimisprosessissa vuorovaikutuksessa toiseen henkilöön, ryhmään, ryhmien välisiin suhteisiin ja koko organisaatioon psyykkinen raja sisäisen maailman ja ulkoisen toimintaympäristön välissä, tietoisen ja tiedostamattoman vuoropuhelua METANOIA INSTITUUTTI, koulutusohjelmat

8 Konsultoiva työote Konsultoiva työote on tapa lähestyä asiakasta ja toimia hänen kanssaan vuorovaikutuksessa. Sekä yksilö- että yritysasiakas kohdataan oman työnsä asiantuntijana ja työhön liittyvien kysymysten, pulmatilanteiden ja ratkaisujen esittäjänä. Asiakasta lähestytään tasavertaisena toimijana auttaen, ymmärtäen, kuunnellen ja kysymyksiä hyödyntäen. Konsultoiva työote antaa tilaa kuuntelulle, ihmettelylle, uusien näkökumien syntymiselle ja oivaltamiselle Terttu Malo

9 Konsultoiva työote on vuorovaikutusta ja suhteen luomista, jossa asiakas tunnistaa oman potentiaalinsa ja orientoituu vastavuoroiseen suhteeseen omassa toimintaympäristössään Terttu Malo

10 Pyrkimyksenä on löytää näkökulmia, oivaltaa ja oppia omasta toiminnasta, jolloin uudenlainen ajattelu ja toiminta tulevat mahdolliseksi Terttu Malo

11 Listening Post Listening Post -menetelmä on kehitetty OPUS-organisaatiossa Lontoossa (Organisation for Promoting Understanding in Society). Se perustuu ajatukselle että menetelmän mukaan työskentelemään kokoontuneilla ihmisillä on mahdollisuus keskittyneen kuuntelun avulla yksilöllisten kokemustensa pohjalta tavoittaa suuremman sosiaalisen järjestelmän ajankohtaisia piileviä tekijöitä ja virtauksia. Listening Post -seminaari pyrkii ymmärtämään yhteisöä ja yhteiskuntaa yksilön kokemusten kautta. Listening Post-menetelmä pyrkii siihen, että osanottajat sekä kansalaisina että työelämän toimijoina voisivat kehittää tietoisuuttaan omista huolenaiheistaan ja siitä, mitä ne kertovat ajankohtaisista yhteiskunnallisista prosesseista.

12 Yhteisöllinen kuuntelu Voidaan kysyä esim.: Mitä olemme päättäjinä, työntekijöinä tai kansalaisina ympäristössämme kohdanneet? Mitä ympärillämme tapahtuu? Mikä on tärkeää ja merkityksellistä yhteiskuntavastuun, arvojen ja eettisyyden kannalta? Mitä meidän tulisi kuulla, ajatella ja ymmärtää kokemusten pohjalta? Mistä voimme ottaa vastuuta yksilöinä ja yhteisöinä paremman tulevaisuuden hyväksi?

13 Open space Open Space on menetelmä ja filosofia erilaisten kokoontumisten toteuttamiseksi. mahdollistaa ihmisten innostuksen hyödyntämisen ja antaa ihmisille mahdollisuuden ottaa vastuuta ja vaikuttaa. tapahtuma alkaa ilman muodollista työjärjestystä. Kokoontumisen tarkoitus ja teema ohjaavat kokouksen työjärjestyksen rakentumista ja ihmisten energian suuntautumista. Terttu Malo

14 Open space - periaatteet Terttu Malo

15 Teoria U - Scharmer 2007 Muutoksessa keskeistä ei ole vain toiminnan muuttaminen, vaan ajattelu-, tunne- ja tahtotasojen uudelleensuuntaaminen sekä yksilöettä yhteisötasolla. Kaiken lähtökohtana ovat keskeiset kysymykset tässä hetkessä ja oma sisäinen tila. Keskeiset kysymykset työyhteisöissä ovat usein arkisia, ja niille voi rakentaa koko muutosprosessin. Kehittämisen aikana tapa hahmottaa haasteita muuttuu, ja sitoutuminen muutoksen luomiseen yhdessä syntyy. Kukaan ei voi muuttaa toista ihmistä eikä hänen tapaansa tehdä tai ajatella, mutta jokainen voi itse suunnata uudelleen ajatteluaan, tunteitaan ja toimintaansa, jos se tuntuu merkitykselliseltä arjen näkökulmasta. Terttu Malo

16 U-mallin toteutuminen havainnot reflektointi-toiminta

17 Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin (Scharmer 2007) samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut Ratkaisut Tutkitaan faktoja Kuunnellaan Tutkitaan faktoja ihmisiä Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan ekosysteemin kehitystä Luodaan tila dialogille Kuunnellaan ihmisiä Luodaan tila dialogille Hiljennytään Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tuetaan ekosysteemin kehitystä Rakennetaan mikrosysteemejä Tehdään prototyyppejä Kirkastetaan visiota Hiljennytään Terttu Malo

18 Oleellista asiakasnäkökulmasta - työpaja Yhteisöllisen innovoinnin prosessissa, käytännöissä ja toteutuksessa Ylpeys yhteistyöstä johdon mukanaolo altistusta/ altistumista mahdollisuus avoimeen keskusteluun käytännön neuvoja hyviä esimerkkejä ulkopuolinen fasilitaattori hyödyt esiin roolien riisuminen tietoa kuka tekee mitä arvokeskustelua.

19 Innovaatio käytössä oleva uudiste Tiede- ja teknologialähtöisesti vain 4% (Science, technology, innovation, STI) Yhtenäinen asiantuntijuus Tieteelliset läpimurrot, tekniset ratkaisut, keksinnöt ja niihin liittyvät konseptit Uudistus syntyy tieteen menetelmin, ne ovat ensisijaisesti materiaa; kaavoja, malleja, mekanismeja Käytäntölähtöisesti 96% (Doing, using, interacting, DUI) Älyllinen ristipölytys Organisatoriset uudistukset, sosiaaliset ja kulttuuriset uudistukset, palvelu-uudistukset Uudistus syntyy ongelmalähtöisen ja luovan oppimisen tuloksena, ensisijaisesti ihmisten tavasta toimia ja tehdä eri tavoin Susinno

20 Kokeileva kehittäminen, kokeilukulttuuri Ongelma Ohjaus Ongelman ymmärtäminen Arviointi Kokeilu Terttu Malo

21 Kokeiluiden menetelmiä 1. Prototyypit käyttöliittymä, video 2. Hahmomallit pienoismallit (legot, kuvantaminen, jne.) 3. Lean business canvas 4. Toiminnallinen roolipelit, simulaatiot 5. Skenaariot 6. Käsikirjoitukset kuva, teksti 7. Prosessi ja järjestelmäkuvaukset 8. Pop-up- kauppa 9. Haastattelut 10. Havainnointi 11. Palaute 12. Opitun reflektointi Terttu Malo

22 Systeemiälykkyys - R.Hämäläinen ja E.Saarinen Systeemiälykkyys merkitsee inhimillistä kykyä, kyvykkyyttä käyttäytyä älykkäästi kompleksisten systeemien konteksteissa liittyen vuorovaikutukseen, dynamiikkaan ja palautteeseen Toimiessamme systeemiälykkäästi me hyödynnämme tilannekohtaisesti kokonaisvaltaista tietoa ympäristömme Tunnistamme itsemme osana kokonaisuutta: sekä ympäristömme vaikutuksen itseemme että oman vaikutuksemme ympäristöömme Koska kykenemme havainnoimaan omaa vuorovaikutustamme ja toimintaamme intensiivisesti ympäristössämme, me pystymme toimimaan älykkäästi

23 Systeemiälykkyyden mausteet Aalto yliopistossa on tutkittu systeemiälykkyyttä tunneälykkyyden vastapainona (Hämäläinen, Jones, Saarinen Being Better Better Living with Systems Intelligence, Aalto University 2014). Näkökulma korostaa systeemiälykkyyttä sekä yksilöiden että systeemien ominaisuutena. Systeemiälykkyyden huomioiminen tuotteistusprosesseissa korostaa tarkastelussa yksilöiden merkitystä ja mahdollisesti syventää kiinnostusta viedä käytäntöön vielä piloteissa todettua laajemmin yhdessä yhteisöllisesti hahmotettuja uusia ratkaisuja. Systeemiälykkyys voi tuoda teoriaviitekehykseen uutta näkökulmaa ja vahvistaa yksilön toimijuuden merkitystä.

24 Systeemiälykkyys - Aalto yo systeemiälyn tutkimusryhmä, prof. E.Saarinen ja R.Hämäläinen Tunneälyn vastapaino Systeemiälykäs huomioi kokonaisuuden, arvioi ja suunnittelee omaa toimintaa Havaintokyky: näkee yksityiskohdat ja kokonaisuuden Sanaton yhteys: positiivinen, kannustava, kunnioittava asenne työkavereihin Asenne: älä puolustele, älä valita suhtaudu tulevaisuuteen ja haasteisiin positiivisesti Innostuva mieli: leiki ideoilla, etsi uusia lähestymistapoja Ajatteleminen: katso eri näkökulmista, ajattele seurauksia, haasta itsesi Viisas toiminta: ota vastaan neuvoja, ole kärsivällinen, säilytä mielenmaltti Heittäytyvä osallistuminen: luo tunnelmaa, kehu ja nosta parhaat puolet muissa esiin Aikaansaavuus: tärkeysjärjestys, periksiantamattomuus

25 Alustavat johtopäätöksen työpajan pohjalta Nykyiseen viitekehykseen sisältyvät Scharmerin U, Listening Post ja Open Space vaikuttavat edelleen olennaisilta ja hyödyllisiltä hahmotuksilta. Systeemiälykkyyttä on mahdollista mm. osallistujien valikoitumisen osalta soveltaa Yhteisöllisen innovoinnin prosessissa. Siitä voi löytää monia yhtymäkohtia nykyisen viitekehyksen periaatteisiin. Systeemiälykkyyden tai sitä sivuavan teorian (esim. pehmä systeemimetodologia) soveltaminen prosessiin voisi tuoda mukanaan ainakin systeemien näkyväksi tekemisen ja sitä myöten uusien mahdollisuuksien tunnistamisen ja/ tai syvemmän ymmärryksen tason. Heränneen kiinnostuksen perusteella asiaa kannattaa pohtia tuotteistushankkeessa ja mahdollisesti testata simulaatiotyöpajassa, koska on epäselvää hyödyttäisikö tällainen sinänsä kiinnostava syvempi tulkinnan taso paikallisia toimijoita. Menetelmäkoria ja Yhteisöllisen innovoinnin fasilitoinnin ohjeita miettiessä kaksi vastakkaista linjaa voi olla kiinnostavaa pitää esillä: Löyhän ohjauksen linja (korostuu osallistujien kokemukset, kypsyys, sitoutuminen, suotuisat lähtökohdat) Tiukan työkalupakin linja (korostuu tarve ravistella näkemyksiä, ennakoitavuus ja vahva ohjaus) Millä tasolla ja missä muodossa periaatteet kuvataan tuotteistushankkeen aineistossa on miettimättä. Fasilitoijien näkemys tähän on mahdollista saada näkyvien elementtien työpajassa.

26 YHTEISÖLLISEN INNOVOINNIN PROSESSI (lähtötilanne ennen tuotteistusta) Sitoutuminen ja kokeilevuus Keitä mukaan? Viestintä ja koordinointi Kotipesän tunnistaminen Hankeyhteistyö Toisiaan tukevat strategiset tahtotilat Pohdittavaksi (24.1.) Syvemmän merkityksen tason sisällytys Ohjaustyylit: löyhä vrs. runttaava Huolen aiheet ja uudet mahdollisuudet Arjen yhteistyön vahvistus Oma vaikuttajuus Rajat ylittävän Ideoiden yhteistyön yhtäläisyyksien mahdollisuudet tunnistaminen Johdon ja jalkautus kiinnostuksen ja Toimenpiteiden sitoutumisen kohdistaminen vahvistaminen Korosta! (17.1.) Ylpeys yhteistyöstä Johto mukaan heti Altistus iholle Avoin keskustelu

27 Esimerkkejä, mihin tilanteeseen sopii SINÄ voit käynnistää yhteisöllisen innovoinnin! Johdon vahva osallistuminen Arjen työntekijöitä mukana ohry:ssä Keitä mukaan prosessiin? Suosituksia pohdittavaksi Nykyinen yhteistyö lähtökohtana Kokeilevuuden ja ratkaisukeskeisyyden korostus Fasilitointiapu ja prosessin dokumentointi Slogan! YHTEISÖLLISEN INNOVOINNIN PROSESSI (työn alla) Altistus Huolen aiheet ja uudet mahdollisuudet Rajat ylittävän Ideoiden Arjen yhteistyön yhteistyön yhtäläisyyksien vahvistus mahdollisuudet tunnistaminen ja Oma vaikuttajuus Johdon jalkautus Persoonakorttien kiinnostuksen ja Toimenpiteiden hyödyntäminen sitoutumisen kohdistaminen yhdistävän vahvistaminen Systeemien näkyväksi tekeminen ja hyödyntäminen palvelutarpeen johdon ja päättäjien keskusteluissa tunnistamisessa Ylpeyttä yhteistyöstä! Mahdollisuuksia avoimelle keskustelulle! Vauhtia yhdessä tekemisen! Kotipesän tunnistaminen Hanke-yhteistyö Toisiaan tukevat strategiset tahtotilat Hyötyjen esiintuonti Esimerkkejä saavutetuista hyödyistä