LIIKUNTANEUVONTA. Järvenpäässä. Tässä mallissa on käytetty pohjana Helsingin liikuntaneuvonnan perehdytysmateriaalia 2.7.

Transkriptio

1 LIIKUNTANEUVONTA Järvenpäässä Tässä mallissa on käytetty pohjana Helsingin liikuntaneuvonnan perehdytysmateriaalia Tiina Kuronen

2 LIIKUNTANEUVONTA Järvenpään liikuntapalvelut

3 JOHDANTO Väestön fyysinen inaktiivisuus ja liikunnan vähäisyys aiheuttavat merkittäviä haasteita yhteiskunnallemme. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantaloudellisia kustannuksia. Lisäksi työelämän tuottavuus ja kilpailukyky heikentyvät. Liikkumattomuudella katsotaan myös olevan vaikuttavuutta väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. Liikuntaneuvonta on yksi keino terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien liikuntaaktiivisuuden lisäämiseen, liikunnalliseen elämäntapaan ohjaamiseen ja motivoimiseen (Muutosta liikkeellä 2013, Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020).

4 1. LIIKUNTANEUVONTA Keino aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, passiivisia kaikenikäisiä kuntalaisia Kohdennettua, poikkihallinnollista toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä Toteutetaan pääsääntöisesti yksilöneuvontana, motivoivan haastattelun keinoin, ja jossakin vaiheessa asiakasprosesseja on ryhmäneuvontaa Lisäksi aktivoinnin välineinä mm. sähköiset kannusteet (sähköposti/puhelinkontakti) sekä erilaiset tukimateriaalit (kuntokalenterit ym) Seurantana erilaiset mittaukset ja kyselyt kohderyhmästä riippuen Tavoitteena käytäntöjen vakiinnuttaminen mm. koulutuksien ja perehdytyksen avulla Lisäksi käytäntöjen seuranta ja arviointi Liikuntaneuvonta on osallistujille maksutonta

5 2. MOTIVAATIO Miksi asiakas lisäisi liikkumistaan? Mitä tavoittelee? Motivaatio on: avain muutokseen moniulotteinen ilmiö dynaaminen ja vaihteleva tila altis sosiaalisen kanssakäymisen vaikutuksille Motivaatioon on mahdollista vaikuttaa: sitä voi herättää, kasvattaa ja vahvistaa aidossa keskinäisessä dialogisessa vuorovaikutuksessa. Dialoginen vuorovaikutus tarkoittaa tasa-arvoista kumppanuutta ja keskustelua, jossa osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi (vaikuttaa) ja kuunnella (vaikuttua). Muutosmotivaation rakentaminen yhteistyössä tarkoittaa, että asiakasta autetaan tulemaan valmiiksi, halukkaaksi ja kykeneväksi. Liikuntaneuvojan aito, kunnioittava, lämmin, ystävällinen ja myötätuntoinen asennoituminen ja toiminta virittää muutosoptimismia ja vahvistaa muutosmotivaatiota. Tavoitteena voimistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen selvittämällä ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa. (Koski-Jännes A 2008) Tekeekö asiakas valintoja arjessa tavoitteensa mukaisesti?

6 3. MOTIVOIVA HAASTATTELU Motivoiva haastattelu on asiakaskeskeinen ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on voimistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen tutkimalla ja selvittämällä käyttäytymiseen sisältyvää ambivalenssia eli ristiriitaa. Vuorovaikutusta käytetään muutoksen voimana. ( fi) Professori William Millerin kehittämässä menetelmässä lähdetään siitä, että ihmisessä itsessään on muutoksen edellytykset, ne täytyy vain etsiä esiin vetoamalla haastateltavan omiin havaintoihin, tavoitteisiin ja arvoihin. Työntekijä kunnioittaa haastateltavan kykyä ja oikeutta valita itse omat tavoitteensa. ( Motivoivan haastattelun peruselementteinä ovat: yhteistyö herättely; muutoksen elementit ovat ihmisessä itsessään ne täytyy vain etsiä vetoamalla esim. haasteisiin ja arvoihin itsemääräytyminen; neuvoja kunnioittaa asiakkaan kykyjä ja oikeutta valita itse omat tavoitteensa (Koski-Jännes A 2008) Kuunteleminen tärkeää! On hyvä muistaa, että vuorovaikutustilanteen syntymiseen vaikuttaa neuvojan oma käytös. Kriittisyys ja käännytysinto voi herättää asiakkaassa kieltoa ja vastarintaa, kun taas tilanteessa luotu turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri vaikuttaa enneminkin asiakkaaseen myönteisesti ja avoimuutta lisäävästi.

7 4. MUUTOKSEN VAIHEET Esiharkintavaihe (Precontemplation) Harkintavaihe (Contemplation) Valmisteluvaihe (Prepation) Toimintavaihe (Action) Ylläpitovaihe (Maintenance) Pysyvä muutos (Exit) Retkahdus (Relapse) - voi sijoittua muutoksen eri kohtiin Prochaska J & DiClemente C (1982, 1983)

8 4.1 MUUTOKSEN VAIHEET ASIAKKAAN muutosvaihe ESIHARKINTAVAIHE En liiku suositusten mukaisesti. En kuitenkaan näe tarvetta muuttua, enkä halua muuttaa käyttäytymistäni tai en usko käyttäytymisen muutokseen. HARKINTAVAIHE Liikunnan lisääminen tekisi minulle hyvää ja harkitsen muutosta. En kuitenkaan vielä ole valmis muuttamaan käyttäytymistäni. VALMISTAUTUMISVAIHE Olen motivoitunut ja valmis lisäämään liikunnan harrastamista lähiaikoina. Teen jo pieniä muutoksia liikuntakäyttäytymisessäni Miten LIIKUNTANEUVOJA voi tukea muutosta - muutosvalmiuden arviointi - havahduttaminen - huomion kiinnittäminen seurauksiin - tutki ristiriitaa ja vaihtoehtoja - tutki muutoksen etuja ja haittoja - tue asiakkaan itseluottamusta - auta asiakasta suunnitelman laatimisessa - auta asiakasta asettamaan muutossuunnitelma kaiken muun edelle

9 4.1 MUUTOKSEN VAIHEET TOIMINTAVAIHE Toimin jo muutospäätökseni mukaisesti ja sitoudun siihen. Olen lisännyt liikunnan määrää YLLÄPITOVAIHE Olen ylläpitänyt lisättyä liikunnan määrää ainakin puoli vuotta. PYSYVÄ MUUTOS Ei tarvetta palata aikaisempiin tottumuksiin. Repsahdukset eivät enää huoleta. Liikunta on pysyvä osa elämäntapaani. RETKAHDUS Koen epäonnistuneeni ja kyvytön hallitsemaan huonoa tilannetta. Olen toivoton tapaus ja ehkä masentunut. Riski palata vanhaan toimintatapaan on lisääntynyt. - etsi hyviä ratkaisuja - hyödynnä muutosta tukevia sosiaalisia suhteita - palkintojen käyttö - mielihaluja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen - retkahdusta ehkäisevien tekniikoiden soveltaminen - elämätavan vakiinnuttaminen - liikuntaneuvojan työ on tehty - osoita myötätuntoa - retkahduksen tulkinta oppimiskokemukseksi - tue uutta muutosyritystä

10 4.2 PERUSMENETELMIÄ VAHVISTA JA TUE ilmeillä, nyökkäyksillä anna myönteistä palautetta älä esitä kohteliaisuuksia ellet voi olla vilpitön vältä väittelyä ja älä anna valmiita ohjeita TEE AVOIMIA KYSYMYKSIÄ niihin ei voi vastata vain kyllä tai ei ei sellaisia, joihin jo tiedät vastauksen älä tyrkytä muutosta, vaan tarjoa eri vaihtoehtoja vaihda toimintamallia, jos asiakas vastustaa KÄYTÄ HEIJASTAVAA KUUNTELUA esitä lisäkysymyksiä toista toisin sanoin mitä kuulit tarkista, oletko ymmärtänyt kuulemasi oikein vertauskuvat avuksi hyödynnä hyökkäystä TEE TIIVISTELMIÄ/YHTEEVETOJA KUULEMASTASI se osoittaa, että olet kuunnellut vältä omien tulkintojen lisäämisiä Koski-Jännes A (2008) Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto

11 5. YKSILÖNEUVONTA Liikuntaneuvonta on asiakkaan ja liikuntaneuvojan välinen vuorovaikutusprosessi, joka etenee vastavuoroisena keskusteluna ja yhteisten sopimusten tekemisenä. Sitoutumista ei tapahdu, jos ohjeet ovat ns. ylhäältä päin annettuja, epärealistisia tai sopimattomia ihmisen omiin tarpeisiin tai elämätilanteisiin. Elintapamuutoksen, kuten painonhallinnan onnistumisen edellytyksiä ovat mm. asiakkaan oma motivaatio, toiminta ja voimavarat. (Alahuhta 2010, Toropainen E ym. 2013, Fogerholm 2007, Nupponen R ja Suni J 2011) Yksilöllisyys tarkoittaa, että tietoa fyysisen aktiivisuuden merkityksestä terveydelle sovitetaan asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, edellytyksiin ja elämäntilanteeseen mahdollisimman hyvin. Lisäksi neuvonnan tavoitteet ja toteutus sovitetaan asiakkaan pyrkimyksiin, terveydentilaan sekä siihen, miten valmis hän on tarkastelemaan ja muuttamaan omia toimintatapojaan (Nupponen R ja Suni J 2011).

12 5. YKSILÖNEUVONTA HYVÄ LIIKUNTANEUVONTANEUVONTATILANNE: tasapuolinen vuorovaikutus asiakkaan kuuleminen vähittäinen eteneminen asiakkaan aktiivinen osallistuminen keskittyminen ongelmanratkaisuun Keskustelussa pyritään kehittämään asiakkaan omia näkemyksiä ja taitoja, jotta ne tukevat hänen terveyttään, hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Yhteisessä keskustelussa tulisi päätyä aina johonkin konkreettiseen ja kirjattavaan ehdotukseen. Asiakkaan tehtävä on kokeilla sitä käytännössä. Ammattilaisen olisi kyettävä tunnistamaan, miten asiakkaan valmiuksia oman osuutensa hoitamiseen kehitetään ja tuetaan sekä mikä on asiakkaalle paras etenemisjärjestys ja aikataulu. (Nupponen R ja Suni J 2014).

13 6. RYHMÄNEUVONTA Esim. PPP, kutsuttuna työttömien hyvinvointiryhmään, ENED-ryhmään tai vaikkapa omaishoitajien virkistysiltapäivään Ryhmämuotoisen ja yksilöllisen liikuntaneuvonnan yleiset tavoitteet ovat samat. Ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan edut ovat vertaistuki, joka motivoi ja helpottaa yksilön kannalta uusien asioiden oppimista (Elo-ranta & Virkki 2011). Ryhmän katsotaankin olevan ihmisen luonnollinen oppimisympäristö (Nikkola 2011). Ryhmäohjauksen etuja ovat mm. tuen ja vinkkien saaminen vertaisilta, oman tilanteen vertaaminen muihin sekä tunnistaminen, että ei ole yksin ongelmien kanssa (Laitinen 2008). Ryhmän syntyminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan ryhmän syntymisprosessi eli ryhmäytyminen vie oman aikansa. Barke ja Frey (1997) kuvaavat ryhmän kehittymistä neljän vaiheen avulla. 1. Ryhmään liittyminen 2. Toisten kohtaaminen 3. Työhön ryhtyminen 4. Ryhmän lopettaminen. Ohjaajan tulisikin kuunnella ryhmäläisiä ja huomioida toiminnan suunnittelussa myös ryhmäläisten toiveet ja mahdollinen ryhmäytymisen vaihe. (Nikkola 2011).

14 6. RYHMÄNEUVONTA TAVOITTEET Ryhmäyttää => tutustuminen, ilmapiiri, luottamus Kokemusten jakaminen hyvät vinkit arjesta Oppiminen Ajattelun kehittäminen Oivalluttaa Uusien näkökulmien antaminen Ongelmien ratkaiseminen Voimaannuttaa Vastuuttaa MENETELMIÄ Erilaiset virittäytymisharjoitukset Ongelman ratkaisumallien harjoittelua ja arviointia vaiheittain sekä ryhmässä että välitehtävinä Tulevaisuuspaja, jossa ryhmäläiset luovat omalle käyttäytymiselleen tavoitteita ja arvioivat kokemuksiaan. (Laitinen, Hannonen jne. Rapatti 2006)

15 6. RYHMÄNEUVONTA RYHMÄOHJAAJAN ROOLI Vertaisryhmän ohjaaja ei ole ryhmän jäsenten asioiden ja ongelmien analysoija, terapeutti tai kaiken tietävä neuvoja vaan ennemminkin mahdollistaja / fasilitoija. Ohjaajan tulisi toimia ryhmässään siten, että kurssilaiset voivat säilyä oman elämänsä asiantuntijoina. Ohjaajan on hyvä olla tietoinen siitä, että kaikki ryhmät käyvät läpi tietynlaisia vaiheita huolimatta siitä, miten niitä ohjataan. Vaiheet eivät aina etene koulukirjamaisesti ja terävimpiä särmiä voidaan lievittää, jos ilmapiirin rakentamiseen on panostettu Ryhmänvetäjän tehtävänä on auttaa ryhmää selviämään vaiheeseen, jossa aito vuorovaikutus ryhmän jäsenten välillä lisääntyy ja pystytään sopimaan yhdessä tavoista toimia. (Heiskanen T & Hiisijärvi S).

16 7. LIIKUNTA OSANA HOITOPOLKUA -PROSESSI Sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstö Liikkumattoman asiakkaan tunnistaminen Liikkumisen puheeksi ottaminen, Asiakkaan ohjaaminen eteenpäin (sähköinen liikkumiskysely) Seurantatapaamiset; liikkumisen huomiointi, tulosten arviointi Liikuntapalvelut LIIKUNTANEUVONTA (vo ~30min) suoravastaanotto ilman ajan var. PEGASOS resurssi KURONTII ma Just krs 1 ti Toimintakeskus, 1krs Myllytie 11 LIIKUNTAINFO asiakkaalle / työntekijälle tueksi to klo p a) matalan kynnyksen liikuntaryhmä b) liikunnan starttiryhmä c) liikuntapäivystys 3.sektorin ryhmät / harrastetoiminta (yhdistykset/seurat) Mahdollisuus yhteistyöhön; Ryhmämuotoinen elintapaohjaus / Hyvinvointistartit pienryhmässä; pienryhmä liikuntaneuvonta, liikuntakokeilut p

17 8. PROSESSIN SYKLI Ulos Sisäänotto Seuranta, mittaukset ja arviointi Liikuntaneuvonta Sähköpostikannusteet Tavoite Asenne Motivaatio Resurssit Yksilö -tai ryhmätuki Repsahdus, pudotus Vertaisryhmä Liikuntakokeilut

18 8.1 PROSESSIN KULKU ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN (kts haastattelulomake pohja) tilannekartoitus nykyiseen tilanteeseen johtanut historia, aikaisemmat ja nykyiset liikuntatottumukset A) Mittaukset? B) Muutosvaihe/ motivaatiotila haluanko muutosta? Muutosvalmius 1-10 (jana) mitä olen valmis tekemään muutoksen eteen? (näkökulman muutos) olenko valmis sitoutumaan muutokseen? (muutoksen määrä suhteessa aikaan) nykyisen tilanteen 100 % hyväksyminen C) Muutoksen suunnittelu eteneminen pienin askelin arkiaktiivisuuden korostaminen ensimmäinen askel TOINEN TAPAAMINEN tuntemukset 3 kk:n ajalta seurantamittaukset sekä Liikuntaharava-kysely, tulokset ja niiden läpikäyminen jatkosuunnitelma, tulevaisuuden hahmottaminen 1. kerran muutosvaihe/motivaatiotilan kertaus myönteinen palaute ja kannustus itsenäiseen toimintaan

19 9. Aikaa Sinulle! hankkeen aikana kehitetty liikuntaneuvonnan malli Liikuntaneuvonta kohdennettu vähän liikkuviin työikäisiin, joilla on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, DM2 riskipisteet >12 ovat jo sairastuneet tyypin 2 diabetekseen BMI yli 30 Asiakkaat tavoitetaan pääsääntöisesti terveysasemien henkilökunnan (lääkäri, diabeteshoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti) ohjauksen kautta. Osa asiakkaista ohjautuu painonhallinta- ja ened-ryhmien jatkona Aiemmin v asiakkaat tulivat ajanvarauksen kautta, liikunnanohjaajan vastaanotolle 60min ja asiakkaat kirjattiin aina pegasokseen; alkukartoitus/liikkuminen, liiikkumissuunnitelma ja miten jatkoseuranta hoidetaan. Vuonna 2017 asiakkaat tulevat non-stoppina, ilman ajanvarausta Vuonna 2018 asiakkaat kirjataan tilastointilomakkeeseen sekä Pegasokseen; osa asiakkaista käy vain kerran, osa useammin yksilöllisyys ja räätälöity palvelupolku

20 9.1 Liikuntaneuvonnan prosessi LIIKUNTANEUVONTA yksilö-/pienryhmäohjaus, liikkumissuunnitelma, a) pidempi prosessi 3-4 tapaamista b) yksittäinen käynti, tarvittaessa yhteydenotto LIIKUNTANEUVONTA 1.käynti - kartoitetaan lähtötilanne; arjen mahdollisuudet, asiakkaan liikkumishistoria TARVE ja TAVOITE asiakkaan toiveet ja tavoitteet - tehdään alustava LIIKKUMISSUUNNITELMA - Kirjaaminen a) SEURANTA / KANNUSTUS, 2-3 tapaamista + yhteydenpito sähköisesti/puhelimitse Liikuntatutustumiset/-kokeilut tarvittaessa ohjatusti, aktiiviseen arkeen kannustaminen Haasteet, suunnitelman tarkistus / jatkosuunnitelma ja arviointi b) OMAEHTOINEN LIIKKUMINEN, yhteydenotto tarvittaessa Liikunnan starttiryhmät Liikuntapäivystykset; kuntosali, vesijuoksu, senioripuisto.. Kaikille avoimet kevennetyt / kohdennetut liikuntaryhmät 20

21 9.2 PROSESSIN KULKU ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN Tavoitteet: Lähtötason kartoittaminen, asiakkaan elämäntilanteen ja aikaisemman liikuntahistorian selvittäminen Pysyvän elämäntapamuutoksen perusteiden selvittäminen Yhteisymmärryksen saavuttaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen A) Mittaukset, haluaako asiakas alkumittauksia voiko hän tehdä ne itse? (JUST omahoito pisteellä onnistuu mm verenpainemittaus, vyötärönympärys, paino) Päiväkirjat, askelmittarit tms B) Muutosvaihe/ motivaatiotila haluanko muutosta? Muutosvalmius 1-10 (jana) mitä olen valmis tekemään muutoksen eteen? (näkökulman muutos) olenko valmis sitoutumaan muutokseen? (muutoksen määrä suhteessa aikaan) nykyisen tilanteen 100 % hyväksyminen C) Muutoksen suunnittelu eteneminen pienin askelin, muutoksen suunta ratkaisee esim. muutoskuvio arkiaktiivisuuden korostaminen, itsekannustus esim. tähtitaivas Suunnitelman toimivuus esim. suunnistajan kartta ensimmäinen askel

22 9.3 PROSESSIN KULKU TOINEN TAPAAMINEN Tavoitteet: prosessin käynnistymisen tarkastaminen Suunnitelman muutostarpeen arviointi rohkaisevan fiiliksen luominen A) ensimmäisen kuukauden tuntemukset, fiilikset B) onko tarvetta muuttaa suunnitelmaa C) kannustaminen, toteutuneiden hyvien asioiden korostaminen KOLMAS TAPAAMINEN Tavoitteet: tilanteen tarkistus välitavoitteen arviointi Jatkosuunnitelman tarpeen arviointi A) tuntemukset menneestä 12 kk B) toiset seurantamittaukset? ja tulokset sekä niiden läpikäyminen C) suunnitelman toteutumisen tarkistaminen D) jatkosuunnitelman tarve vai jatketaanko samalla

23 9.4 PROSESSIN KULKU NELJÄS TAPAAMINEN Tavoite tilanteen tarkistus kokemusten kuulostelu vaikutusten arviointi jatkosuunnitelman teko itsenäiseen hyvinvoinnin hallintaan kannustaminen A) tuntemukset jälkimmäisestä koko vuodesta/kahdesta vuodesta B) kolmannet mittaukset sekä tulokset ja niiden läpikäyminen C) jatkosuunnitelma, tulevaisuuden hahmottaminen D) ensimmäisen kerran muutosvaihe/motivaatiotilan kertaus E) myönteinen palaute ja kannustus itsenäiseen toimintaan

24 9.5 KANNUSTEET JA VERTAISTUKIRYHMÄT SÄHKÖISET KANNUSTEET liikuntaneuvoja voi kysyä kuulumisia asiakkaalta sähköpostilla/puhelimitse tavoitteena on motivoida ja aktivoida asiakkaita omatoimisuuteen mahdollisten henkilökohtaisten tapaamisten välissä (tähän suunnitteilla digitaaliset mahdollisuudet/automaattinen tekstiviestimahdollisuus) RYHMÄT matalankynnyksen liikuntaryhmät toiminnan sisällöstä vastavat liikunnanohjaajat, mutta ryhmäläisten toiveet ja tarpeet otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa soveltuvia liikuntamuotoja; kuntosali, kehonhuolto, kevennetty jumppa, vesiliikunta ym MUUT LIIKUNTARYHMÄT liikuntapäivystykset (kuntosali, vesijuoksu, ulkopuisto), joissa ohjaus on maksuton asiakkaalle (sis.pääsy maksaa) liikuntaneuvontaan tulevilla on mahdollisuus kokeilla maksutta yhden kerran (VIP) liikuntapalveluiden kausitoimintaan kuuluvia erikseen sovittuja kevyitä / matalankynnyksen liikuntaryhmiä.

25 10. IKÄÄNTYVIEN LIIKUNTANEUVONTA KOHDERYHMÄ Iäkkäät järvenpääläiset, joilla on: haasteita arjessa selviytymisessä vaikeuksia ulkona liikkumisessa mielialan laskua ja / tai sosiaalisten kontaktien vähyyttä Kohderyhmä tavoitetaan: terveysasemien henkilökunnan (lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti) ohjauksen kautta sosiaali- ja lähityöntekijöiden kautta, omais-/kotihoidon henkilöstön kautta Myllytien toimintakeskuksen aulan liikuntaneuvontapisteellä Tavoitteet: lisätä liikuntaa arkeen motivoitua ohjattuun liikuntaan rohkaistua säännölliseen liikkumiseen tavata uusia ihmisiä

26 11. MITTAUKSET Mittaustilanne olisi hyvä vakioida; sama kellonaika, olosuhteet (ruokailu, juominen jne.) Tee mittaukset, jos mahdollista 2 tuntia syömisen tai suuren vesimäärän juomisen jälkeen Kehonkoostumus (Omron bf-511) Kehonkoostumusmittaus tehdään Omronin kehonkoostumusmittarilla (bf-511), jolla mitataan Henkilön paino, painoindeksi (BMI) sekä viskeraalinen rasva (VFat), eli sisäelinten ympärille kertynyt rasva. Paino BMI Viskeraalinen rasva Verenpaine, vyötäröympärys, paino; on mahdollista mitata JUSTin OMApisteellä

27 11.1 MITTAUKSET Vyötärönympärys Miehellä yli 100 cm ja naisella yli 90 cm vyötärönympärys lisää huomattavasti sairauksien vaaraa. Lievästi suurentunut vaara on, kun vyötärönympärys on miehellä yli 90 cm ja naisella yli 80 cm. Vyötärönympärys mitataan alimman kylkiluun ja suoliluun yläreunan puolivälistä normaalin uloshengityksen lopussa itse olen neuvonut navan kohdalta, niin tulisi aina samasta kohdasta, jos asiakas itse mittaa.. Elintapa-, motivaatiokyselyä voi käyttää, jos siihen näkee tarvetta

28 11.3 ELINTAPA- JA MOTIVAATIOKYSELY

29

30 12. VÄLINEITÄ YKSILÖ- JA RYHMÄNEUVONTAAN Liikuntaneuvonta on henkilö- tai ryhmäkohtaista, tavoitteellista toimintaa. Työkalut ovat tarkoitettu mm. asiakkaiden motivointiin, neuvonnan ja puheeksiottamisen avuksi. Työkaluja voi myös käyttää elintapamuutoksen mielikuvina ja havainnollistamisen keinoina sekä ryhmäyttämisen apuna. Liikuntaneuvonta on yksilöllistä tai ryhmäkohtaista, joten työkaluja sovelletaan kunkin tilanteen sekä tarpeiden ja mukaisesti.

31 12.1 MUUTOKSEN ETENEMINEN 1-2kk 6kk 1 v Tämän hetkinen tilanne Impulsiivinen muutoskokeilu Toimiva muutos Suominen H (2013)

32 12.1 MUUTOKSEN ETENEMINEN Pysyvä muutos alkaa aina ajatusprosessista. Muutoksen sisältö määräytyy lähtötason mukaan. Kaiken muutoksen pitää tuntua mahdolliselta ja positiiviselta. Määrä ei ole ratkaiseva vaan suunta. Vihreässä kuviossa jokainen aalto kuvaa pientä repsahdusta suunnitelmasta, mutta ei kuitenkaan estä muutoksen etenemistä. Punaisessa kuviossa jyrkkä alamäki johtuu impulsiivisesta päätöksestä muuttaa elämänsä kerralla kuntoon. Koska ihminen ei voi suorittaa onnellisuuttaan johtaa tämä lähes aina vanhaan toimintamalliin palaamiseen. Sen ollessa negatiivinen suhteessa terveyteen, painonhallintaan sekä henkiseen hyvinvointiin tulos on kuvatun kaltainen. Ei ole tärkeää edetä kauas lähtötasosta vuodessa, mutta on tärkeää ymmärtää, missä voisi olla ja miksi on tällä hetkellä huonossa kunnossa ja ylipainoinen (vihreän ja punaisen kuvion välimatka). Vuoden päästä on tavoite pystyä itse hallitsemaan omaa hyvinvointiaan. Se tarkoittaa parantunutta: omien tunnetilojen tunnistamista, repsahdusten ennakoimiskykyä, oman toiminnan yleistä tiedostamista, halua tehdä hyviä ratkaisuja omaan hyvinvointiin liittyen. On hyvä puhua viiden vuoden prosessista. Kysymys: missä haluan olla viiden vuoden päästä? on tehokas keino aktivoida asiakas ajattelemaan tulevaisuuttaan. Se auttaa myös ymmärtämään kiireettömyyden tärkeyttä ja keskittymään tuntemuksiin vaakalukemien sijaan.

33 12.2 HYVINVOINNIN TÄHTITAIVAS Jokainen hyvinvointia lisäävä teko päivässäsi vastaa yhtä tähteä Mitä enemmän tähtiä keräät päivääsi sitä valoisampi on taivas. Pienikin aktiivisuutta lisäävä/ ravinnon laatua parantava ratkaisu on tähden arvoinen Suominen H (2013)

34 12.3 SUUNNISTAJAN KARTTA Rastilta rastille on mahdotonta kulkea ilman karttaa eikä silloinkaan suoraan. Kiintopisteet pitävät reitillä ja oikeassa suunnassa. Kivet ja kuopat ohjaavat takaisin oikeaan suuntaan. Suunnitelma on elämäntapamuutoksen tekijän kartta. Suominen H (2013)

35 12.4 AJANKÄYTTÖ Jokaisella meistä on oma päivä-, viikko- ja jopa vuosirytmimme, jonka mukaan elämme. Työttömyys, sairastuminen, eläkkeelle jäänti tai jokin muu vastaava elämänmuutos voi sekoittaa ja muuttaa ihmisen ajankäyttöä. Yhtäkkiä päivä ei jäsennykään tietyillä turvalliselta tuntuvilla rutiineilla. Jos aikaa jostain syystä on käytettävissä aiempaa enemmän tai sen painopiste muuttuu, on syytä miettiä ja suunnitella ajankäyttöään uudelleen. Koko elämä on oppimista, ihminen voi tietoisesti kehittää itseään ja löytää mielekästä sisältöä päiviinsä ja muodostaa uudenlaisen päivä- ja viikkorytmin. (Möller S 2004)

36 12.4 AJANKÄYTÖN YMPYRÄ Alla oleva ympyrä on jaettu 24 lohkoon, joista jokainen kuvaa yhtä tuntia päivästäsi. Merkitse ympyrään lohkoja hyödyntäen päiväohjelmasi eli mitä tavallinen arkipäiväsi pitää sisällään ja kuinka paljon aikaa sinulta menee päivittäin kuhunkin asiaan (itsestä huolehtiminen, nukkuminen, kotityöt, harrastukset ) (Möller S 2004)

37 13. RYHMÄTOIMINTAMALLEJA

38 13.1 RYHMÄTOIMINTAMALLEJA TUPLATIIMIMALLI Ryhmätyöskentelytapa, jossa pyritään ryhmätyömenetelmin ratkaisemaan jokin ongelma keksimällä uusia ideoita ja ratkaisuja, ja valitsemalla näistä parhaimmat toteutettavaksi. (Innotiimi Oy) Työskentelytavalla pyritään nopeuttamaan ja varmistamaan ideointia poistamalla henkisiä ja sosiaalisia esteitä. Käytetään usein prosessienkehittämisessä, koska sen avulla saadaan aikaan uusia ideoita sekä sitoutetaan ryhmän jäsenet hyväksymään ja toteuttamaan itse valitsemansa ratkaisut (Marsh Esimerkki kahden kerran ryhmätapaamisesta Tuplatiiminä käsitellään elämäntapamuutosprosessia ensimmäinen tapaaminen - onnistumiset toinen tapaaminen - haasteet Pareittain Neljän hengen ryhmissä Ohjaajan johdolla nostaen tärkeimmät asiat pinnalle

39 14. RAVINTOKYSELY

40 15. KIRJAAMINEN KIRJAAMINEN Liikuntaneuvonnan asiakkaat kirjataan tilastointilomakkeeseen anonyymeinä sekä Pegasokseen tarkemmin Liikuntaneuvonnan asiakkaiden tavoitteet sekä mittaustulokset tms ovat osa vaikuttavuuden seurantaa. Haastattelulomakkeen tai Elintapa- ja motivaatiokyselyn ensimmäisen ja viimeisen käynnin tulokset kirjataan myöhempää vertailua varten vaikuttavuus.

41 16. LISÄTIETOJA Motivoiva haastattelu: Muutosvaihemalli: Findex.php%2FSA%2Farticle%2Fdownload%2F2484%2F3392&ei=_SnqUr_nA5GP4gSL5YCoDQ&usg=AFQjCNHvNdtkxvqTXwdg-OR-- hda2hkytw Elintapaohjaus ja tyypin 2 diabetes: Aikuisten liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät: Ravinto: Nuoret:

42 LÄHDELUETTELO Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. Tampere: Suomen yliopistopaino. Järvenpään kaupungin liikuntastrategia Koski-Jännes, A Motivoiva haastattelu diat, Tampereen yliopisto: sosiologian ja psykologian laitos. Prochaska J & DiClemente, C Transtheoretical therapy: Toward a more integrative model of change. Psychotherapy: Theory, Research & Practice, Vol 19(3). Prochaska, J & DiClemente, C Stages and processes of self-change of smoking: Toward an integrative model of change. Journal of Consulting and Clinical Psychology. Suominen, H Alahuhta, M Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiirteitä. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos. Juvenes print: Tampere. Toropainen e ym 2013 Käypä hoito suositus Tyypin 2 diabetes. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Eloranta, T & Virkki, S Ohjaus hoitotyössa. Sanoma Pro Oy. Nupponen, R & Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Kirjassa Terveysliikunta. Möller, S Sattumista suunnitelmallisuuteen. Lapsen elämäntilanteen kartoitus lastensuojelussa. Jyväskylä: Pesäpuu. Nikkola, T Oppimisen esteen ja mahdollisuudet ryhmässä. Syyllisyyden kehittyminen syntipukki-ilmiöksi opiskeluryhmässä ohjaajan tulkitsemana. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto painotalo: Jyväskylä. Laitinen, J ym Rapatti Ratkaisuja pattitilanteisiin. Työterveyslaitoksen julkaisuja. Heiskanen, T. & Hiisijärvi, S. Toiminnalliset menetelmät. Elä! sivuston verkkojulkaisut. Viitattu Bischoff, H.A. ym Identifying a cut-off point for normal mobility: A comparison of the timed 'up and go' test in communitydwelling and institutionalized elderly women. Age and Ageing 32 (3). Marsh, Laatutyökalut A:sta Ö:hön. Rastor, Helsinki. (Quality Toolkit, An A-Z of Tools and Techniques Fogerholm, M Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1 Laitinen, J ruokatieto.fi/uutiset/ryhmäntuki-auttaa-ehkaisemaan-kakkostyypin-diabetesta.fi. Viitattu Barke, C & Frey, L.R kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/viestintaryhmissa_rr Viitattu