OLJTOK U M P U Oy MALMINETSINTA

Transkriptio

1 OLJTOK U M P U Oy MALMINETSINTA K" Q 1/i-.;Ia..he.. VJ RAPORTTI VIMPANOINNISTA VAMMALAN SUVITIELLA. Johdanto suoritettiin Vammalan Suvitiella paineilmaporausta tarkoituksena tehda pintakartoitusta. Tyoskentelyssa oli muutamia katkoja, jotka johtuivat poraajana toimineen B Palviaisen sairaslomista seka laitteiston rikkoutumisista johtuneista viivastyksista. Yleista geologiasta Suvitien ultraemaksiset kivet muodostavat kaksi erillista pahkua kiillegneissiin. Itainen pahku ei ole taysin rajattu pohjoisessa, sen sijaan lantinen pahku on taysin raj attu. (kartta). Kiillegneissi Grafiit t i gneissi Gabrot Pegmatiitit Kiillegneissi ymparol ultraemaksisia intruusioita. Yleensa kiillegneissi on intruusion kontaktin lahella breksioitunutta ja usein siina on rikkikiisuverkosto. Granaattia sisaltavat kiillegneissimuunnokset ovat yleisia kontaktin lahella. Paikoin kontaktin lahella esiintyy kiilteettomi ~ f tiiviita, korkeissa lampotiloissa uudelleen kiteytyneita kivia, joita on kutsuttu h o infelsiksi. ~ Intruusiosta itaan suoritettavissa kairauksissa tavattiin emaksista, tiivista, vihertavaa, gra naatti-pitoista kivea. Tama saattaa olla kiillegneissin karsiutunut muunnos. Idemman ultraemaksisen pahkun kaakkoisosassa eslintyy karkeahkoa grafiittigneissia, jossa on myos kohtalaisesti rikkikiisua. Keski~akeisia, suuntautuneita, SV-PL-kivia, jotka reunustavat paikoin ultraemaksisia kivia. Pegmatiitteja esiintyy molemmissa pahkuissa runsaasti ja harvan pisteverkoston perusteella ne nayttavat esiintyvan taysin epasaannollisesti. ~... ~ eo. ~ 8 Pegmatiitit muodostuvat karkeista PL-kiteista. joiden valilla on biotiitteja (flogobiittia). ja paikoin myos vahan kloriittia ja serpentiinia.

2 OUTOKUMPU Oy MALMINETSiNTA ~2~(~~)~ ~ Paikoin pegmatiitit sisaltavat hiukan kuparikiisua ja magneettikiisua. Lantisen pahkun itaosissa on pegmatiitissa runsaasti kuparikiisua, Nikkoliittia ja gersdorffiittia. Ultraemaksiset kivet Muodostuman kivet ovat vihertavia y s'uhteellisen karkearakeisia ja niukasti magneettisia. Vihertava, karkea sarvivalke on kaikissa kivissa vallitseva mineraali. Usein on lantisen pahkun kivissa ruskeita pyrokseni-prismoja (hyperstenia) jotka ilmaisevat kivien olevan Cu-koyhan.? Oliviinia on niukasti, se esiintyy usein pienina rakeina sarvivalke-prismojen sisalla. Kivi on tervettai talkkia eitavatalainkaan, serpentiinia ja kloriitti-lustoja tavataan vain pegmatiiteissa. Kuparikiisua ja magneettikiisua (pentlandiittia) tavataan etenkin lantisen pahkun koillisen ja itakontaktien lahella seka itaisen pahkun lounaiskontaktin lahella. Yleista maaperasta Kairauksissa todetun maaperan keskisyvyys oli 7.1 ffi. Matalin kairausreika oli 0.7 m ja syvin 13.0 m. Alueella nayttaa vimpain-tietojen perusteella olevan seuraav9nlainen kerrosjarjestys (nakyy myos profiilikuvissa). Savi Moreeni "I" Sora + hiekka Moreeni "II" Kallio 8 Kallio Moreeni II Sora ja hiekka Kallion pinnan topografia vaihtelee kivilajeista riippumatta. Harmaa, vahalohkareinen, erittain kostea, runsaasti savea sisaltava Si Mr. Esiintyy vain yhdessa pisteessa kalliolohkareen distaali-puolella. Usein kallion pinnalla mutta myos moreeni II:n paalla. Myos paksuinakin linsseina moreeni I:ssa.

3 OUTOKUM P U Oy MALMINETSINTA 3 (6) Moreenin alaiset Sr- ja Hk-kerrokset sis~lt~v~t usein runsaasti vett~. Moreeni I Lohkareinen, ruskea HkMr (lohkareiden maks.0 25 dm.). Pinnalla yhten~inen lohkarevyo. Voi sis~lt~a useampia "patjoja", joita Hk- ja Srkerrokset erottavat. Savi Pehme~~, mahdollisesti h~iriytymisherkk~~. Tutkimuslaitteista Tutkimuslaitteistona oli Geotek Oy:n paineilmaporakone, vasarana BBE 53, alustana Muskeeg telaketjuajoneuvo ja voimanl~hteen~ Atlas Copcon kompressori. Porauskalustona 3 m tangot, joissa k9ysikierre. N~ytteenottoterin~ kaytettiin Helakkeen ja Kometan kovametalliteri~. Koneen siirto pisteelt~ toiselle Koneen siirto pisteelt~ toiselle tapahtui nopeasti ja vaivattomasti, jos kompressoria ei tarvinnut siirta~. Kuitenkin maastosta johtuen (kivikkoinen mets~nhakkuualue) letkujen vetaminen oli usein hyvin hankalaa. Silloin, kun porakoneenlis~ksi piti siirt~a kompressoria, aikaa kului tarpeetoman paljon kaikenlaisten tarvikkeiden lastaamiseen kompressorin pa~lle. Myos polttoainetynnyreita varten olisi pit~nyt olla teline kompressorivaunussa, jottei 200 litran polttoainetynnyreit~ olisi tarvinnut vieritt~~ maastossa. Poraus Poran eteneminen kaikkiin maalajeihin sek~ kallioon bli normaalisti vaivatonta. Myos tankojen!liittaminen toisiinsa k~vi katev~sti. Ainoat vaikeudet poran etenemisess~ johtuivat teraputkien ja tankojen tuk-! keutumisesta. Tallaista tukkeutumista tapahtui, kun talvella pora tunkeutui routaiseen pintamaahan ja routainen maa j~atyi teraputkeen kylm~n paineilman vaikutuksesta. Edelleen saattoi poraus esty~, kun kylm~ paineilma jaadytti maasta varsiin tulleen veden. Ainoa maalaji, joka tukki poran, oli savinen SiMr. T~lloin jokin pieni kivi tunkeutui ter~putkeen ja silttinen massa tukki koko ter~putken. 8 Poran ylosnostossa oli v~lill~ huomattavia vaikeuk~ sia, ja n~m~ johtuivat p~~asiassa vaikeasta maastosta, mutta lisan~ t~h~n oli koneen tehottomuus; porakoneen liittimen ohjaimet p~astiv~t painetta,alentaenkoneen tehoa..'

4 OI.JTOKUMPU Oy MALMINETSINTA 4 ( 6) Lohkareet, joiden lapi poraus oli suoritettu, estivat usein poran noston. Edelleen soraan porattu reika tukkeutui helposti virtaavan veden tuodessa reikaan soraa, joka tiivistyi poraa nostettaessa. Tankojen nostoon kaytetty aika on porauksessa kohtuuttoman suuri. Laitteistoa olisi kehitettava talta osin esimerkiksi istuttamalla teraputken "hartioihin" ja liittimiin kovametallipalat, jotta pora pystyisi tarvittaessa 'poraamaan i tsensa' myos takaisin maan pinnalle. Naytteen ottimina kaytettiin n. 2 em teria ja Helakkeen n. 1 em ja 2 em lapimittaista teraa. Nayte tarttui sita helpommin mita pienempi oli sen halkaisi j a. Toisaalta taas mi ta pienemmalui _teralla n~ytetta otettiin~ sita vahemman sita tuli ja sita vaikeampia. kivilajit olivat tunnistaa. Naytteen pysymisessa teraputkessa oli selvia vai~ keuksia, silla keskimaarin nayte saatiin aina vasta toisella porauskerrallla. Yleensa KGN:sta ja GB:sta nayte saatiin helposti, sen sijaan PRD:sta ja PG:sta nayte oli huomattavasti vaikeampi saada pysymaan terasputkessa tankojen noston ajan. Monista PRD- tai PG-pisteista nayte jai kokonaan saamatta kiven pehmeyden takia. Yleensa uudella teralla saatiin nayte helpommin pysymaan teraputkessa. Teran vanhetessa kartio kului, ja nayte menetettiin helpommin. Maaperalla oli tarkea merkitys naytteen saamiseen. Yleensa pisteissa, joissa oli soraa, oli naytteen pysyminen teraputkessa sattumanvaraista, silla vesi tunkerituessaan sorakerroksesta teraputkeen huuhtoi naytteen teraputkesta. Edelleen tangot tarttuivat usein sorakerrokseen kiinni. Mikali poraa joudutti:in Uiryttamaantankoja nostettaessa, menetettiin yleensa nayte. Kohtuuttomasti aikaa meni teraputken avaamiseen huonojen avaimien ja puristepenkin puutteentakia. myos TIaytteen saaminen teraputkesta oli hankalaa sopivan mannan puuttuessa. 8 Laitteiston toimintavarmuus Laitteisto oli kokonaisuudessaan toimintavarmag. Kovilla pakkasilla meni aamuisin aikaa kompressorin oljyjen lammittamiseen. Porakoneen ohjaimien paine

5 OUTO~<'UMPU MALMINETSINTA Oy 5 (6) ilmapaastot heikensivat koneen tehoa. Muutamia kertoja jouduttiin uusimaan paineilmaletkujen liitoksia. 8

6 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTA M Kokkola/LS TILASTOTIETOJA vimpanoinnista Suvitiella OKME:n (K Virtanen) havainto jen mukaan Maalisk. Huhtik. Toukok. Yhteensa Naytteenottoon johtanut poraus (kertahaut) m m 65.2 m m Turhat yritykset (uusintahaut) m m 74.0 m 6'08.1 m Tarkistusporaus kallioon 25.4 m 44.4 m 8.4 m 78.1 m Tyotunnit 92t 2min 84t 30min 18t 15min 195t 47min (= tv) Laitteen korjaustunnit 27t 40min 7t 50min 35t 30min (=4.44 tv) Erotus 64t 22min 76t 40min 18t 15min 160t 17min (=20.04 tv) Naytteita otettiin 106 pisteesta, joista saatiin 98 naytetta. 8 pisteessa naytteenotto ei onnistunut. Keskimaarin naytteita saatiin 4 kpl/ t odellinen tyovuoro ja 4.48 kpl/ laskutettu tv. Geotek Oy laskutti tv ja m jotka kumrnatkin ovat hieman yli OKME:n e.m. tehol l isten lukuj en, mutta alle kokonaisajan ja -porausmetrien. Pbrametrin hinnaksi t uli rok/m (naytteen ottoon johtanut poraus + tarkistus) ja rok/m _1 porametrit) Naytteen hinnaksi muodostui~) 8

7 'I O Linj a B= L! VAMMALA Suvitie MAAPERAPROFIILI V IMPAINHAVAINNOISTA/ KSV 1:500 A= ,... ::::0== \:;P '<: j' -- -/ 0, 10 r:- I. 0. o , " Lohkarelta. 1;'C,:il Ruskea HkMr Mr"!" ~ Tummo,vetinenSiMr ("SaMr") Mr"J[" Ig 0 ~ol Sora 15 -' f?::-: ::';\?) Hiekka ' 'a ~ USiltti ~Savi 1Porausreika Kallion pinta todettu

8 1 ) Linja B= 49,940 A= I. 500 o VAMMALA Suv itie MAAPERAPROFltLi VIMPAINHAVAINNOISTAj KSV 1: '. - t7 : ". ' ' Lohkareita., ' [QQ],'0, ',D',, I>t)n Ruskea HkMr Mr "I " 5 rtt?1l Tummo}vetinen SiMr ~ ("5aMrq) Mr "JI /I Ig o~ o l Sora..... CJ] :":.:'-:,'(/' Hiekka [[J]J Siltti ~ savi 1Porausrei k6 10 Kallion pinta tode.ttu 15

9 ~ '} Linja. 8= A= o Ii VAMMALA Suvitie MAAPERAPROFIILI VIMPAINHAVAINNOISTAj KSV 1 I : ,. "'0, -' ', ', 'I,',/' ~ f\...., 0. _: 1001Lohkareita. I:'on Ruskea HkMr Mr"I" ftl711 Tummo,vetinen SiMr l.q.l]j ("SaMr") Mr "ll" I~ 0 ~o l Sora R?T'I:1. ~ Hlekka ITID Siltti ~ Savi 1Porausreika Kallion pinta tode.ttu 15

10 ') VAMMALA Suvitie Linju B= MAAPERAPROFIIU VIMPAINHAVAINNOISTAj KSV I:'SOO A= I o I = 1001Lohkare.ita. 5 1:-.01Ruskea HkMr Mr "l" rrr?1l Tumma,vetinen SiMr ~ ("SaMr") Mr"ll" ~ Sora I'~'::: :':: ::-:-]. ". '. ' I ~. '.... H 'ekka 10 o o o o o o o [J] Siltti ~ 5avi 1Porousreikd Kallion pinta todettu r 15

11 ') Linja. A = o \ VA M MA LA. Suvifle MAAPERAPROFIILI VIMPAINHAVAINNOISTA/ KSV /:500 B'" Lohkare.ita. ]:'0 ] Ruskea HkMr Mr "I" 5 10, ',(j,, <J...' D ',,,,\7 /0 00 ' V' o 0 0 0'-- ' o '- ~. o " 0 ~ o o o a " ro ri171l Tummo,vetinen SiMr lq..l..::(j ("SoMr'f) Mr "II" ro:od ~ Sora ~. om L:.ill Hlekka Siltti ~ Savi 1Porausreikd Kallion p lnta todettu IS

12