OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. KOKEMUKSIA GEOTEK 0Y:N Nayt teenot toyksikko SUORITTAMASTA VIMPANOINNISTA PORIN HYVELXSSX

Transkriptio

1 0 0 K MALMINETSINTX KOKEMUKSIA GEOTEK 0Y:N Nayt teenot toyksikko SUORITTAMASTA VIMPANOINNISTA PORIN HYVELXSSX Teho ja kustannukset Porin Hyveltissa on alkaen tybskennellyt Geotek 0y:n Muskeg-alustalle rakennettu vimpain. Porakoneena siinti on Atlas Copcon BBE-53, joka on varustettu kahdella py6ritysmoottorilla. Yksikdn kompressorina on erillinen Broomwade Wr-700, jonka ilma tuotto Geotekin ilmoituksen mukaan on noin 21 m 3 /min. Yksikbn maastokelpoisuutta ei Hyvelan tydmaalla liiemmtilti paasty kokeilemaan, koska naytteenotto tapahtui varsin rajoitetulla ja suppealla alueella ja lzhes puolet naytepisteistti sijaitsi tien v8littomiissa ltiheisyydessti pellolla. Osa ntiytteenottoaluetta oli kuitenkin sahkolinjan alla, siis aukkohakkuuta vastaavalla alueella, joka osittain oli soistunut. Itse Muskeg-alustalle rakennettu porausyksikko liikkui alueella vaivattomasti ja eritttiin kettertisti. Sen sijaan kompressori, vaikka olikin siirretty vakioalustaltaan erilliselle kuorma-auton telialustalle, oli varsin hankala liikuteltava. Soisessa maastossa se upposi useampaankin otteeseen lahes akseliaan mydten ja jumiutui niin, ettei Muskeg pystynyt sit8 itse irrottamaan vaan apuun piti huutaa SM0y:n ltihistb11a ollut Terra-metsatraktori. On ilmeista, ettei ttillaista kuuden tonnin telatonta ja itse vettimatontg kappaletta maastossa kovinkaan herkasti liikutella. Lisavaikeus koituu luonnollisesti siitti, jos menntian metsiian, miss3 puitakin pita8 yritta8 jotenkin kierrella. Yksikon teho oli aluksi varsin heikko. Marraskuussa nsytteitti kertyi tyovuorossa 3,6 ja poraustakin tehbiin vain 44, 8 metria/tyovuoro. Joulu-tammikuussa tyateho nousi oleellisesti, silla tygvuorossa saatiin keskimiiarin 7,2 naytetta ja poraustakin oli 81,4 metria. Koska laskutus tapahtui tyovuoroittain, tuli marraskuussa naytteen keskihinnaksi 648,16 markkaa, kun taas loppupuolella naytteen hinta oli en2a 336,88 markkaa. Osaltaan tahan tehon paranemiseen on vaikuttanut ohuemmat ja helpommin lapaistiivat irtomaapeitteet, porarin tottuminen tamtintapaiseen naytteenottoon ja tehostunut valvonta. Kaiken kaikkiaan Hyvelan tyomaalta saatiin 167 kalliomurske- ja 11 moreenintiytetta. Koska laskutuksen kokonaishinta oli , 15 markkaa, muodostui kalliomurskeen yksikkohinnaksi 485,82 markkaa ja moreeninaytteet mukaanlukien 455,79 markkaa.

2 Q 0 K MALMINETSINTX Irtomaapeitteen lkivistysporausta nkiytteenottoineen suoritettiin tyomaalla kaikkiaan 1 565,6 metriki. Tarkistusporausta oli 180,8 metrig ja ns. uusintaporauksia, ts. porausta vkilittonkisti aiemman reign viereen, koska siitki ei ollut saatu nkiytettki, oli 412,l metriki. Kokonaisporauksen perusteella muodostui porausmetrikustannuksiksi 37,59 markkaa. Jos taas vertailukohdaksi otetaan pelkastakin ns..lttehollinen porauslt, ts. varsinainen naytteenotto ja tarkistusporaus, muodostui metrihinnaksi 46,46 markkaa. Tyovaiheiden jakautumisessa on laskutuksessa ja 0KME:n tekemien havaintojen valillki vahaistki eroa. Laskutuksen mukaan siirtoihin ja valmistaviin tdihin kaytettiin noin 11 %:a tyoajasta, poraukseen, ngytteenottoon ja tankojen nostoon yhteensa 68,8 %:a ja yksikon korjaukseen 20,2 %:a. 0KME:n kirjanpidon mukaan vastaavat prosenttiluvut ovat 9,9, 62,O ja 28,1. 0KME:nkin tekemisski tilastoissa on poraukseen laskettu laitteiston valiton huolto, joten lukujen tulisi periaatteessa olla keskenaan vertailukelpoisia. Ntiytteet Nkiytteiden saanti yksikolla oli varsin hyvki. Nkiytteet olivat enimmakseen erittkiin hyviti ja niiden perusteella pystyttiin kivinappien suuresta koosta ja nkiytemakiran edustavuudesta johtuen erittain hyvin mkikirittkimakin kohteen kivilaji. Kivinappien lisaksi naytteenoton yhteydessa saatiin useimmissa tapauksissa runsas soijanayte. Moreeninaytteisiin jouduttiin turvautumaan vain poikkeustapauksissa, jolloin irtomaapeitteen stratigrafia aiheutti lahinna runsaskivisyydellaan tehollisen rajan nkiytteenottoyksikolle. Nkiytteenoton yhteydesski todettiin, etta tkillki yksikt5112 Helakkeen valmistamat terat kestivat paremmin ja niillki saatiin huomattavasti paremmin nkiyte kuin Kometan vastaavilla terillki. Tamki havainto on taysin pkiinvastainen 0KME:n aikaisemmilla tybmailla ja johtunee Helakkeen teran valmistusmenetelmkiparannuksista. Yhteenvetona suoritetusta vimpanoinnista voldaan todeta, etta naytteenottoyksikko oli kkiyttokelpoinen ja nkiisski olosuhteissa varsin sopiva. Routaantuneella pellolla liikkuminen tapahtui jalkia enemmiten jiittamkittki, sen sijaan sulassa suomaastossa tyon alkuvaiheessa koettiin tiettyja vaikeuksia. Naytteenottoyksikon tekninen teho oli riittkiva. Naytteenottoyksikon tehoon verrattuna tulokset jkiivat ennakko-odotuksia alhaisemmiksi, mutta vauhdin parant'uessa tyoajan loppupuolta kohden pkiastiin sentkiiin tyydyttavaiin kokonaistulokseen. Kokonaisuudessaan nkiytte.ita otettiin 5,2 kpl/tyovuoro ja poraustakin tehtiin samassa ajassa 61,2 metria. Saadut naytteet olivat hyvia ja niiden perusteella pystyttiin ltihes kaikissa naytteenottopisteissii mlilirittiimkign kohteen kivilaji.

3

4

5

6 Q 0 K MALMINETSINTX KALLIOMURSKENXYTTEENOTTO VIMPAIMELLA PORIN HYVELXSSX Tybn tarkol tus Tyon suoritus TyBn eri vaiheet Tarkoituksena oli selvittaa gabromuodostuman sijainti lapiiisemallii maapeite paineilmaporakoneella ja ottamalla kalliosta naytteita klvilajimiiiiritystti ja tarkernpaa analyysia varten. Poraus suoritettiin linjoittaln. Llnjat oli pmasiassa mitattu ja merkitty maastoon jo etukateen; samoin porauspisteiden paikat. Linjat oli alustavasti suunniteltu syvtikairausten antamien tulosten mukaan. ' Toisaalta tutkimus palveli viela tulevia kairauksia. Linjavali oli alunperin 25 m ja 50 m. Tunnetun malmipuhkeaman alueella linjavali oli 25 m. Tyon edistyessa tamakin viela jaettlin siten, etta linjavali oli 12 ja 13 m. Nain tihealla linjavalilla tutkittiln koko malnipuhkeama. Se oli malmipuhkeamassa ja erain kohdin muuallakin gb-alueella. Kiillegneissialueella pistevali 10 ja 20 m. Jos kivllajikontakti osui eslm. 10 m:n pistevalille, se pyrittiin viela puolittamaan kontaktin tarkentamiseksi. Plsteiden paikkoja jouduttlin monastl siirtsmaan esim. maastolllsten vaikeuksien takla 1-2 m, jopa enemmankin. Tybssa kaytetty porausyksikko oli varsin tehokas, mutta liikkeissiiiin melkoisen kankea. Itse vimpain oli hyvinkin maastokelpolnen tela-alustoineen, mutta sits samaa ei voi sanoa periissa vedettiivasta kompressorista. Kompressori painoi n. 6 tn ja sulan maan aikana sen liikuttelu metsassii ja suomaastossa oli varsin hankalaa. Monasti kompressori jouduttiinkin jattiimaan kelvollisen kulkuvaylan varteen kantavalle pohjalle, josta se syotti porakoneelle ilmaa aina 50 m:n psahan ilmaletkua pitkln. Porauksessa ksytettiin Kometan 3 m:n tangoista muhveilla toisiinsa liitettya tangostoa ja paaasiassa Helakkeen teraa ja naytekarkea. Jonkin aikaa kaytettiin myos Kometan teraa ja ngytekarkea, mutta silla el saatu laheskzan yhta hyvla tuloksia ja yhta hyvia naytteita kuin Helakkeen kalustolla. Erittiiin vaikeissa tapauksissa kaytossa oli Helakkeen valmlstama melko suurireikainen ristipaa, jolla myos saatiin kalliomurskeniiytteita. Poraus aloitettiin suoraan naytekarjella, jolla 1spaistiin maapeite. Tavallisestl nayte otettlin heti kallionpinnasta alkaen nsytekarjen mittaiselta matkalta (n. 0,6 m). Joissakin tapauksissa poraus onnistui karjellii 1,5-2 m ja kallionayte saatiin ttilloin syvemmalta. Joskus taas nayteksrki tukkeutuljo cn; kallioonajon jalkeen.

7 9 0 K MALMINETSINTX Erittgin vaikeissa paikoissa, joissa naytteen saanti ei onnistunut useammasta yrityksesta huolimatta, kaytettiin suojaputkia. Usein tallaiset reiat olivat syvia (10-15 m:n maapeite). Maaputkitukseen jouduttiin tavallisesti sen takia, etta ilma ei passsyt nousemaan enaa ylos ja naytekarki tukkeutui tankoja vaihdettaessa. JOissakin tapauksissa auttoi erillisen ilmareian poraaminen ensin ja sitten varsinainen naytereikg sen viereen. Mikali nayteputki tukkeutui alas ajettaessa, se oli aina pakko nostaa ylos ja tyhjentag. Sama tilanne oli silloin, kun naytekarki tiiyttyi lohkarenaytteesta. Kun kallionayte oli saatu naytekarkeen, nostettiin tangot ylos. Naytekarki irrotettiin tyhjentlimista varten. Tyhjentzminen ei onnistunut taristamiilla. Tyhjentaminen sinallaan oli oma ty8vaiheensa, joka joskus oli hyvinkin hankala ja aikaavieva osittain vajavaisten ja tarkoituksenmukaisten tyovalineiden puuttuessa. Nayte tyhjennettiin isoon muovikauhaan, jos ta poimittiin muutamia "nappe jau pesua ja lahempaa tarkastelua varten. Pesu suoritettiin tavallisesti purossa huljuttelemalla naytetta kauhamallisessa taloussiivilassa. Muu osa naytteesta kaadettiin n. 1 1:n Minigrip-pakastepussiin myohempaa kasittelya varten. Alkuvaiheessa kallionpinnan tarkistukseen ryhdyttiin valittomasti taman jiilkeen poraamalla tavallisella ristipaallii 3 m kallioon. Nain tehtiin, jos pistevali oli suurempi kuin 5 m. Koska tama oli hyvin aikaavieva operaatio, vahennettiin kallioporausta mybhemmin 1,T-2 m:iin. Tallainen tarkistus, vaikka olikin tarkka ja - luotettava, kulutti paljon aikaa. Samalla tarkistusajalla olisi todennakoisesti saatu jo seuraava nayte. Taman vuoksi systeemiii oli pakko muuttaa siten, etta nayte pyrittiin ottamaan mahdollisimman syvalta kalliosta, jolloin tarkistus tulisi samalla suoritetuksi. Tassa oli kuitenkin vaarana naytekarjen juuttuminen kallioon, jota silloin talloin sattuikin. Erillisiin tarkistuksiin ryhdyttiin vain epgvarmoissa ja pakottavissa tapauksissa. Taman tyyppisessa tarkistuksessa on tehtava jonkinlainen kompromissi tuloksen ehdottoman varmuuden/tyon joustavuuden (=> kustannustekijat) valil la. Kun nayte oli otettu talteen ja mahdollinen kalliontarkistus oli tehty, voitiin siirtya seuraavalle pisteelle. Mikali tilanne edellytti kivilajitarkastelua, esim. turhien kairausten tai siirtojen,valttamiseksi, porakone odotti uuden kairauspisteen maaraamista.

8 Q 0 K MALMINETSINT# Tulokse t Yhteensti porausta oli 2 158,4 m. Tiistti oli kertahakuja 1 565,5 m, uusintahakuja 412,l m ja tarkistusporausta 180,8 m. Naytteita otettiin 163 eri pisteestti. Niiytemaarg oli kuitenkin suurempi, silla monasti jouduttiin samasta pisteestti hakemaan useampi nzyte riittavkin tai kelvollisen naytteen saamiseksi. (Sis. Lo-niiytteet ja Mr-ntiyt teet. ) Tarkasteluja ja parannusehdotuksia Kokonaistyoaika oli 301 t 15 min, josta porausta 59 t 35 min, korjausta 59 t 35 min, siirtoja 43 t 15 min ja huoltoa 20 t 20 min. GB-muodostuma malmipuhkeamineen saatiin kutakuinkin rajatuksi. Muodostuman lansi-lounaispag jtii kuitenkin tassa vaiheessa viela 16pullisesti selvitttimattti vaikeiden maasto-olosuhteiden ja tyohon varatun ajan loppumisen takia. Tama on myos kustannustekijti, silla todennakoisesti ntiytepisteet ko. alueella olisivat.. -. tulleet erittain kalliiksi. Hyvissti olosuhteissa esim. kantavalla maalla ja helppokulkuisessa maastossa (= jiiinen pelto) yhdistelma on tehokas ja erittiiin kaytannollinen. Heti, kun menngtin metsaan, ojitettuun maastoon tai pehmeikolle, syntyy kompressorin kanssa vaikeuksia, miktili sita ei voida jattiia kauemmaksi. Edelleen kiinnittyy huomio melkoisiin huolto- (= tankkaukset monine eri vaiheineen) ja korjausaikoihin. Varsinkin polttoainehuolto voisi olla joustavampi, mutta se lienee ko. yhdistelmgllti vaikea parantaa. Koneen ei tarvitsisi valttamtittti joutua seisomaan esim. kalustotappioiden vuoksi, miktili urakoitsija huolehtisi minimikalustotarpeesta ajoissa eikz vasta silloin, kun viimeisetkin ovat jo rikki tai kuluneet. KO. nzytteenottoa varten olisi jzrjestettzvz urakoitsijan taholta sopivat ja parhaat mahdolliset tyovalineet esim. avaimia, naytteenpoistajia jne. Koneen, porarin ja apumiehen saumaton ja tunnollinen yhteistyo. Tapio Muurinen

9 Q 0 K MALMINETSINTSI KUSTANNUS- JA AIKAJAKAUMA GEOTEK 0Y:N VIMPAIMELLA LASKUTUSJAKSOITTAIN Laskutusjaksot I = I1 = Ntiyt teitti Kamu Mr Porausta Ntiytteenotto Tarkistus 604,2 m 108,9 m 961,3 m. 71,9 m 1565,5 m 180,8 m ' Uusinta Kustannukse t Teho NSyte Po rame t ri Teholl. poram. ntiyteltv Tyovuo ro j a Porausta/tv Porausta/ntiyte Ntiytt. otto + tark./nayte Naytt.otto