Saarisen apatiittikaivoksen ympäristölupa ja vesitalouslupa sekä toiminnan- ja töidenaloittamislupa,

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 57/2012/1 Dnro ISAVI/92/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Saarisen apatiittikaivoksen ympäristölupa ja vesitalouslupa sekä toiminnan- ja töidenaloittamislupa, Siilinjärvi HAKIJA Yara Suomi Oy PL 20 Siilinjärvi TOIMINTA JA SIJAINTI ASIAN VIREILLETULO Saarisen apatiittikaivos sijaitsee Siilinjärven kunnan Kaaraslahden kylässä Särkijärvi - nimisessä kaivospiirissä; kaivosrekisteri 1298/1e Saarisen alue, Mustin rikastushiekka-altaan itäpuolella. Saarisen alueella suunniteltu toiminta sisältää apatiittimalmin louhinnan, sivukiven läjityksen, avolouhoksen kuivanapitoveden johtamisen rikastushiekka-altaalle ja Pitkälammesta Saarisenjärveen johtavan puron uoman siirtämisen avolouhoksen alueelta Purnunpuroon. Yara Suomi Oy on hakenut ympäristölupaa Saarisen avokaivoksen toimintaan ja vesilain mukaista lupaa pohja- ja valumaveden poistamiseen avokaivoksesta ja puron uoman siirtoon sekä lupaa toiminnan ja töiden aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Hakemusta on täydennetty ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaan kaivostoiminnalle ja 13 e) kohdan mukaan kaivannaisjätteen jätealueelle on oltava ympäristölupa. Saman asetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) ja 13 e) kohtien mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (45) Vesilain 1 luvun 18 :n 2 momentissa ja 9 luvun 7 :n 1 momentissa ja 8 :n 1 momentissa tarkoitettuun pohjavesiolojen muuttamiseen on oltava lupa. Vesilain 1 luvun 15 :n mukaan vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, joiden seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaan aluehallintovirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA KAAVOITUS- TILANNE Luvat Yara Suomi Oy:n Saarisen kaivoksen toiminta on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2012 eikä sille ole aikaisempia voimassa olevia lupia. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen nro 44/2011/1 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta, joka on koskenut Saarisen koelouhintaa. Toiminta sijoittuu hakijan Siilinjärven toimipaikan kaivos- ja teollisuusalueelle ja on osa teollisuusintegraatin toimintaa, jolle on annettu seuraavat luvat. Kemphos Oy:lle (nykyisin Yara Suomi Oy) on myönnetty ympäristölupa nro. 79/06/2 ja valituksen jälkeen Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro. 07/038771, annettu ratkaissut asian muuttamalla ympäristöluvan määräyksiä 26 ja 68. Kemphos Oy:lle (nykyisin Yara Suomi Oy) on myönnetty ympäristölupa rikkihappotehtaiden ja voimalaitoksen tuotannon lisäämiseen ja jäähdytysveden oton lisäykselle nro 133/07/2. Kemphos Oy:lle (nykyisin Yara Suomi Oy) on myönnetty ympäristölupa apatiittirikasteen kuivauslaitokselle nro 34/09/02. Yara Suomi Oy:lle on myönnetty ympäristölupa kipsijätteen jäteluokituksen poistamiseen siltä osin kun kipsiä hyödynnetään tuotteena tai tuotteen osana vanhentamisprosessin jälkeen nro 105/10/1. Ympäristönvaikutusten arviointi Pohjois-Savo ympäristökeskus on antanut lausunnon (PSA-2003-R-8-53) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee Siilinjärven kaivoksen laajentamista, jossa osana on myös Saarisen alue. Kaivospiiri Kauppa- ja teollisuusministeriö on liittänyt Saarisenjärven apatiittimalmiesiintymän käyttöalueen kaivospiiriin sekä Mustin altaan länsipuolelta vesialtaaksi tarkoitetun ja Ansanmäen sivukiven läjitysalueeksi tarkoitetun alueen kaivospiirin apualueiksi kaivoskirjalla nro 1298/1e.

3 3 (45) Kaavoitus Yara Suomi Oy:n omistuksessa oleva kiinteistö on Kuopion seudun maakuntakaavassa,(vahvistettu ) merkitty kaivostoimintojen alueeseen YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kasvillisuus ja eläimistö Saarisenjärvi Siilinjärven kaivos- ja tehdasalue on pohjois-etelä suunnassa, 2 3 km leveä ja noin 12 km pitkä sekä noin ha:n alue. Apatiittiesiintymä on 16 km pitkä, enimmillään 700 metriä leveä ja sen tunnettu syvyys on 800 metriä. Saarisen avokaivos sijaitsee esiintymän pohjois-osassa, Mustin rikastushiekka-alueen ja Saarisenjärven välissä. Saarisen kaivosalue sijaitsee Siilinjärven kunnan keskustaajamasta noin 9 km koilliseen Heinämäen kylän alueella. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat Purnunlammella, noin puoli kilometriä järven eteläosasta lounaaseen. Alueen maisema on metsäisten mäkien muodostamaa kumpuilevaa maastoa, jossa lammet ja suoalueet täplittävät laaksojen pohjat. Alueen suot on pääosin ojitettu. Saarisenjärven länsi- ja lounaisosat ovat pääasiassa tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusikoita ja sekametsiä, paikoin esiintyy myös tuoretta lehtoa. Alueella on tehty vähäisiä metsäojituksia ja alueen puustossa on yleisesti havaittavissa jälkiä vanhoista hakkuista. Järven länsirannalle laskeva rinnemetsä on tyypiltään tuoretta lehtoa. Länsi- ja etelärannalla on metsikköihin rajautuvat ruovikkoiset rantaluhdat. Järven muut rannat nousevat lähes suoraan kangasmaiksi. Eläimistöä ei ole tutkittu liito-oravaa lukuun ottamatta. Kesällä 2003 lajista ei löydetty merkkejä. Saarisesta tai sen alueen muiden vesistöjen linnustosta ei ole saatavissa kirjattuja havaintoja. Järvet tunnetaan tavanomaisina lintuvesinä. Saarisenjärvi (29,9 ha) kuuluu Ventojoen valuma-alueeseen (F= 91,5 km 2 ) ja sen oma valuma-alue on kooltaan noin 3,6 km 2. Järvi kerää vesiä Raasion, Pitkänlammen, Saarismäen ja Heinämäen alueilta ja purkaa vettä eteläosastaan Purnunpuron kautta Purnunlampeen ja edelleen Ventojokeen. Pitkänlammesta vesi virtaa Saarisenjärveen koelouhinta-alueen lävitse kulkevassa purossa. Pitkänlammesta Saarisenjärveen johtavan puron virtaamaa on seurattu mittapadolla vuoden 2011 maaliskuun alusta lähtien. Lisäksi toinen mittapato asennettiin lähelle Saarisenjärveä, jotta voitiin tarkkailla tarkemmin yhtyykö puroon muita vesiä. Tätä ei kuitenkaan havaittu vaan vesimäärät ovat olleet kahdessa mittauspaikassa verrattain yhtenevät. Kevään tulvahuippu pois lukien, puron keskimääräinen virtaama on ollut noin 450 m 3 /d Pitkänlammen suunnasta Saarisenjärven suuntaan. Saarisenjärven keski- ja eteläosissa on monin paikoin syvyyttä yli viisi metriä, suurimman syvyyden ollessa 12 metriä. Länsi- ja pohjoisosat järvestä ovat puolestaan laajalti noin 50 m:n päähän rannasta 0,5 1 metrin syvyisiä. Järvi on lievästi rehevä ja syvänteiden happitilanne on heikentynyt sekä kesällä että talvella.. Hapettomuutta ei kuitenkaan ole havaittu. Vuonna 2003 Kemphos Oy:n (nykyisin Yara Suomi Oy:n) toimesta YVA-selostusta varten suoritetussa pienvesien perustilaselvityksessä Saarisen-

4 Maaperä ja pohjavesi 4 (45) järven veden laatu keväällä 2003 oli heikentynyttä happitilannetta lukuun ottamatta hyvä ja ravinnepitoisuuden perusteella järvi oli karu. Syksyllä 2003 veden laatu oli kevään kaltainen, pintaveden kokonaistyppipitoisuudet olivat lievästi reheville vesille ja kokonaisfosforipitoisuudet karuille vesille tyypillisiä. Pitkänlammen länsipuolella kulkee pohjois-etelä -suuntainen graniittijuoni. Muuten alueen kivilajina on pääasiassa pohjagneissiä. Saarisenjärven länsipuolella tavataan välikerroksellista kiillegneissiä. Saarisenjärven länsipuolella on karbonatiittiesiintymä (malmiesiintymä), joka kulkee osin järven alapuolella. Saarisenjärven ympäristö on suurelta osin hienoainesmoreenin peittämää. Järven länsipuolella Surmanlahden ja Surmanniemen alueet sekä järven itäosa Leskelästä Heinämäelle ovat pääosin kalliomaata. Eloperäisiä maalajeja ja savialueita löytyy järven eteläosan purkualueelta. Saarisenjärven länsipuolen harjanteiden moreeni on hienoainesmoreenia, joka verhoaa ohuelti kallioperää. Ominaisuuksiltaan Saarisenjärven alue vastaa sekä kallio- että maaperältään nykyisen Särkijärven louhoksen aluetta. Hienoainesmoreeni on heikosti vettä läpäisevää ja vettä johtavaa. Saarisen alueen moreenit soveltuvat patorakentamiseen. Särkijärven ruhjeen alueella maakerroksen paksuus on m. Ylin maakerros, m koostuu kahdesta moreenipatjasta, joiden välissä on ohut kerroslajittunutta hiekkaa ja silttiä. Keskimmäisen moreenin alla on 1 2 m paksu hiekasta ja kerroksellisesta savesta muodostuva kerros. Alimmaisena on kolmas moreenikerros, joka kallionpintaa seuraten ohenee olemattomiin. Kerroksessa on runsaasti rapautuneen fosforimalmin kappaleita. Karttatulkinnan perusteella pohjaveden päävirtaus Saarisenjärveltä on kaakkoon Purnunlammen suuntaan. Suotautumista voi tapahtua rikkonaisen kallion kautta myös koilliseen ja luoteis/pohjois -suuntaan. Järveen valunee ja suotautunee vettä pääosin lännestä ja lounaasta Pitkänlammen suunnasta. Pohjaveden laatua ei ole tutkittu. Pohjavesipinta alueella on todennäköisesti alle kahden metrin syvyydellä maanpinnasta lukuun ottamatta suoalueita, joissa pohjavesipinta on lähellä maanpintaa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminta-alue Saarisen avokaivos on Särkijärvi-nimisen kaivospiirin Saarisen alue -nimisellä käyttöalueella. Käyttöalue on noin 112 hehtaaria. Saarisen alueelle suunniteltu toiminta sisältää louhittavan alueen päällä olevan maa-aineksen poiston, malmin paljastamiseksi tarvittavan sivukiven louhinnan sekä malmin louhinnan ja kuljetuksen Siilinjärven kaivokselle rikastettavaksi. Louhittavan malmin kokonaismäärä on yhteensä noin 25 milj. t ja sivukiven 15 milj. t. Alueelta poistettavan maa-aineksen määrä on noin 1 milj. k-m 3. Suunniteltu malmin vuosilouhinta on noin 3 milj. t/vuosi, jolloin sivukiveä louhitaan keskimäärin noin 1,5 milj. t/vuosi. Avokaivoksen pinta-ala on 21,2 ha ja sen syvyys tulee olemaan 120 m.

5 Toiminnan kuvaus Läjitysalue 5 (45) Maa-aines ja sivukivi kuljetetaan viereiselle Mustin rikastushiekka-altaalle ja käytetään patorakentamiseen ja maisemointiin tai kasataan louhoksen läheisyyteen läjitysalueelle. Läjitysalueen pinta-ala on noin 36 ha ja korkeus noin 210 m merenpinnan yläpuolella eli läjitysalue näkyy maisemassa, tosin pienessä näkemäsektorissa. Louheen irrotus tehdään avolouhintana poraamalla ja räjäyttämällä. Räjähdysaineena käytetään sekä patrunoitua että pumpattavaa emulsiotyyppistä räjähdysainetta. Louhinnassa tarvittavat räjähteet ja räjähdysaineet kuljetetaan Siilinjärven kaivokselta. Räjäytyksiä tehdään 1 2 kertaa viikossa maanantain ja perjantain välisenä aikana. Lastaus tehdään kaivinkoneella/pyöräkuormaajalla maansiirtoautoihin. Maa-aines ja sivukivi kuljetetaan viereiselle Mustin rikastushiekka-altaalle ja käytetään patorakentamiseen ja maisemointiin tai kasataan louhoksen läheisyyteen suunnitellulle läjitysalueelle. Malmilouhe kuljetetaan olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin Mustin rikastushiekka-alueelta kaivokselle, jossa se murskataan ja rikastetaan soveltaen samaa rikastusprosessia kuin jo tuotannossa olevalle Särkijärven louhoksen malmille. Pölyn sidonta porauksessa tehdään porauslaitteiden syklonien avulla. Lastauksessa ja kuljetuksessa pölyn leviäminen ympäristöön estetään kastelemalla. Louhinnan aikaiset louhosvedet pumpataan putkessa Mustin rikastushiekka-altaaseen, josta ne jatkavat edelleen rikastamon prosessivesikiertoon. Toiminta on ympärivuotista siten, että poraus tehdään keskeytyvässä 3-vuorotyössä maanantain ja perjantain välisenä aikana. Räjäytyksiä tehdään 1 2 kertaa viikossa maanantain ja perjantain välisenä aikana. Maa-aineksen poisto sekä sivukivi- ja malmilouheen kuljetus tarvittavine aputöineen kuten ylisuuren louheen rikotus ja teiden kunnossapito, tehdään seitsemänä päivänä viikossa keskeytymättömänä kolmivuorotyönä 24 h/vrk. Sivukiven ja maa-aineksen läjitysalueen tilavuus on 11 milj.m 3 rtr ja pohjanpinta-ala 35 ha. Läjitysalue on Mustin rikastushiekka-alueen koillis-itäpuolisen patorakenteen vieressä kohoten m sitä korkeammalle. Läjitysalueen liuskat pyöristetään ja verhoillaan kasvualustalla ja metsitetään sekapuustolla. Läjitysalueen kaakkoispuolella on tilapäinen murskevarasto, jossa varastoidaan mursketta tierakenteita varteen. Varaston tilavuus on m 3 rtr ja pohjan pinta-ala 0,8 ha. Raaka-aineet ja kemikaalit Louhinnassa ei käytetä varsinaisesti mitään kemikaaleja. Räjähdysaineena käytetään Yaran valmistamaa YarEx ammoniumnitraattipohjaista räjäytysainetta. YarEx räjäytysaineella on CE-merkintä. Räjäytysainetta käytetään louhinnassa noin t/a. Saarisen louhoksesta malmi kuljetetaan rikastamolle maansiirtoautoilla. Kuljetuskalustona käytetään pääsääntöisesti kokoluokaltaan noin 150 t:n maansiirtoautoja, jotka moottoripolttoaineena käyttävät kevyttä polttoöljyä. Vuosittainen malmin ja kaivosmassojen kuljettamiseen käytetty polttoöljymäärä on noin t/a toiminnan ollessa

6 6 (45) täydessä laajuudessa. Saarisen louhoksen alueelle ei tule polttoaineen jakelupisteitä tms. vaan maansiirtoautot tankataan olemassa olevalla varikkoalueella rikastamon läheisyydessä. Porakoneet ja kaivinkoneet tankataan paikanpäällä tankkiautolla, kuten toiminnassa olevassa Särkijärven louhoksessakin. Muita kemikaaleja tai polttoaineita ei Saarisen louhinnassa ole tarkoitus käyttää. Vedenhankinta ja viemäröinti Saarisen alueella ei ole tarvetta veden hankinnalle eikä sinne tulla asentamaan raakavesilinjoja. Saarisen louhos tulee laajimmassa vaiheessaan olemaan pinta-alaltaan m 2. Saarisen louhoksen alueelta arvioidaan kertyvän vettä vuosittain noin m 3. Koelouhinnan aikainen kokemus louhokseen tulevista vesistä kattaa sadannan lisäksi myös osittain lähialueen pintavalumavesiä sekä Mustin rikastushiekkaalueen suotovesiä. Näiden määrä huomioon ottaen arvioidaan Saarisen louhoksesta pumpattavan vesimäärän olevan suuruusluokaltaan noin m 3. Tämä vesi pumpataan louhoksesta Mustin rikastushiekka-alueelle, josta se menee rikastamon prosessivesikiertoon. Kaivannaisjätteiden jätehuolto Saarisen avokaivoksen alueelta poistetaan maa-ainesta noin 1 milj. k-m 3 ja sivukiveä 15 milj. k-m 3. Sivukiven ja maa-aineksen jäteluokitusnumero on Maa-aines on pääasiassa hienoainesmoreenia. Sivukivi koostuu diabaasista, feniitistä, tonaliitista ja heikkolaatuisesta malmista (20 40 %) sekä gneissistä. Maa-ainesta ja sivukiveä käytetään Mustin rikastushiekka-altaan patojen ja teiden rakentamiseen (arviolta 0,5 milj. k-m 3 ). Rakentamiseen kelpaamaton aines kasataan (arviolta yhteensä 11 milj. m 3 ) rikastushiekka-altaan itäreunan padon ja louhoksen väliin perustettavalle läjitysalueelle. Kaivannaisjätteenhyödyntäminen tyhjässä avolouhoksessa ei ole mahdollista. Lähimmät asutut kiinteistö ovat noin 0,5 km:n etäisyydellä. Itse louhoksen tai sen turva-alueella ei ole asuttuja kiinteistöjä. Mustin rikastushiekka-allas on luokiteltu valtioneuvoston asetuksen (VNA 379/2008) mukaan luokiteltu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi perustuen jätealueen rakenteelliseen vakauteen tai virheellisen toimintaan liittyvään ympäristölle tai ihmisen terveydelle aiheutuvaan vaaraan. Sivukiven läjitysalue on luokiteltu muuksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikka on turvallisuusselvityslaitos (VNA 59/1999). Turvallisuusselvityksen on TUKES hyväksynyt päätöksellään 589/36/2001. Kyseisessä selvityksessä on kuvattu toimipaikan turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja se sisältää sisäisen pelastussuunnitelman. Sivukiviläjitykset eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita eikä niistä leviä pölyä ympäristöön. Sivukivikasasta suotovesiin liukenevat ainemäärät (Na, Ca, Mg) ovat pieniä ja niistä aiheutuu ainoastaan vähäistä veden kovuuden, sähkönjohtavuuden ja ph:n nousua. Kiisumineraalien määrä on merkityksettömän vähäinen. Sivukiviläjitykset

7 7 (45) maisemoidaan maisemakuvaan sopivaksi. Läjityskasoihin tehdään täyttövaiheessa välitasanteita (turvatasoja), jotka peitetään maa-aineksella ja niille istutetaan puita. Tasanteita peitetään läjitysalueen täytön myötä. Louhosalueen pohjavesipisteet otetaan toimipaikan tarkkailuohjelmaan. Saarisen sivukiviläjityksen luiskien ja maisemoitavan alueen pinta-ala on noin m 2. Maa-aineksen kuormaus, kuljetus 2 3 km, vastaanotto ja levityskustannukset tälle alalle 10 cm:n kasvukerroksella muodostavat kustannuksiksi noin euroa. Lisäksi puuntaimet ja niiden istutukset vastaavat kustannuksiltaan noin euroa. Näin ollen hakija esittää Saarisen alueen sivukiven läjitysalueen vakuudeksi euroa. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Padon pääsuunnittelijan mukaan Saarisen louhos ei vaikuta toimipaikan patojen patoturvallisuuteen Saarisen louhoksen vedet pumpataan Mustin rikastushiekka-altaaseen ja vedet kulkevat sitä kautta rikastamon sisäiseen vesikiertoon. Vesikierto sinällään on jo olemassa oleva rakenne eikä hakija näe riskiä tässä järjestelyssä. Rikastamon vesikierrosta poistettava ylimääräinen vesi menee Sikopuron puhdistamolle, jonka käytöstä ja tarkkailusta on jo pitkä kokemus. Sikopuron puhdistamon ympäristöluparajoihin ei Saarisen louhoksen käyttöönotolla ole vaikutusta. Vesijakeet Saarisen louhinnasta tulevat olemaan samanlaisia kuin nykyisin louhittavasta Särkijärven louhoksesta, joten veden koostumus on tiedossa eikä siinä nähdä riskiä. Saarisen louhoksen pohjoispäähän on rakennettu kaksi kappaletta pohjaveden tarkkailupisteitä, jotka otetaan mukaan toimipaikan pohjavesien tarkkailuohjelmaan. Näin Saarisen louhoksen ympäristön pohjavesitilannetta pystytään tarkkailemaan säännöllisesti ja tarvittaessa reagoimaan pohjaveden tilan muutoksiin. Saarisen alueelle on tehty melumallinnus. Lisäksi koelouhinnan aikana on läheisimmissä taloissa tehty tärinämittaukset ja -kartoitukset. Lisäksi kolmeen lähirakennukseen on asennettu tärinäanturit, jolloin lähialueen tärinätasoja voidaan tarkkailla ja tarvittaessa puuttua poikkeamiin. Siilinjärven toimipaikalla on käytössä sisäinen poikkeamailmoitusjärjestelmä, jonka perustana on, että toiminnan jatkuva parantaminen edellyttää nopeaa ja tarkkaa tietoa toimipaikalla tapahtuneista poikkeamatilanteista, jotta niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä todellisia tapaturmia sekä omaisuus- ja ympäristövahinkoja, sekä laadullisia poikkeamia. Tässä poikkeamalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka poikkeaa sovitusta, suunnitellusta tai yleisesti hyväksytystä käytännöstä. Järjestelmä velvoittaa selvittämään poikkeamiin johtaneita syitä ja siltä pohjalta suorittamaan korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Myös ulkoisen työvoiman poikkeamat ilmoitetaan järjestelmän mukaisesti. Turvallisuussuunnitelmassa olevat hälytys- ja suojeluohjeet määrittävät onnettomuuden havaitsijan toimintaohjeet akuuteista onnettomuuksista ja uhkaavista vaaratilanteista. Esimiehen on lisäksi laadittava tapaturmista vakuutusyhtiön edellyttämä tapaturmailmoitus. Poikkeuksellisissa päästötilanteissa

8 8 (45) on lisäksi noudatettava toimintaohjeessa erikseen mainittuja "Ympäristöpäästöistä ilmoittaminen-kohdan" menettelytapoja. Liikenne ja liikennejärjestely Louhinnassa tarvittavat nallit, aloitepanokset sekä muut räjähdysaineet kuljetetaan Saarisen louhokselle Siilinjärven kaivokselta sijaitsevista räjähdevarastoista. Bulkkiräjähdysaine valmistetaan panostusautoissa, joihin raaka-aineet lastataan Siilinjärven kaivoksella sijaitsevalla emulsioasemalla, jolle on Tukesin lupa 30376/31/2009. Asemaa ja panostusautoja käytetään myös nykyisen Särkijärven louhoksen tarpeisiin. Bulkkiräjähdysainetoimituksia voidaan myös ostaa ulkopuolisilta räjähdysainealan yrityksiltä. Koska räjähdysaineeksi herkistäminen tapahtuu panostuksen yhteydessä, panostusautossa ei kuljetuksen aikana ole räjähdysaineita. Vuosittain tarvittavan räjähdysaineen määrä on noin t.. Kuljetus tapahtuu malminkuljetusreittä pitkin. Kuljetusmäärä on noin 100 kuormaa vuodessa. Saarisen louhoksesta malmi kuljetetaan rikastamolle maansiirtoautoilla. Kuljetuskalustona käytetään pääsääntöisesti kokoluokaltaan noin 150 t:n maansiirtoautoja, jotka moottoripolttoaineena käyttävät kevyttä polttoöljyä. Suunniteltu malmin vuosilouhinta on keskimäärin noin 3 milj. t/vuosi. Tämä tarkoittaa kuljetusmääränä t/d malmikuljetusta ja vastaa liikennemäärältään noin 55 kuljetusta vuorokaudessa. Sivukiveä Saarisen alueelta louhitaan keskimäärin noin 1,5 milj. t/vuosi. Tämä tarkoittaa vuorokautisena kuljetusmääränä noin t/d sivukiveä eli vajaata 30 kappaletta kuljetuksia vuorokaudessa. Maa-aines ja sivukivi kuljetetaan viereiselle Mustin rikastushiekka-altaalle ja käytetään patorakentamiseen ja maisemointiin tai kasataan louhoksen läheisyyteen suunnitellulle läjitysalueelle. Näin ollen sivukiven kuljetusmatkat jäävät malminkuljetusta pienemmiksi. Maa-aineksen poisto sekä sivukivi- ja malmilouheen kuljetus tarvittavine aputöineen kuten ylisuuren louheen rikotus ja teiden kunnossapito, suoritetaan seitsemänä päivänä viikossa keskeytymättömänä kolmivuorotyönä 24 h/vrk. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Saarisen matala arvoainepitoisuus ja arvoaineen matala hinta aiheuttavat, että esiintymä on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä vain avolouhintana. Louheen irrotus on suunniteltu tehtävän perinteisesti poraamalla ja räjäyttämällä, kuten jo tuotannossa olevassa Särkijärven avolouhoksessa. Esimerkiksi ns. kiven rouhinta erilaisilla jyrsintämenetelmillä on Särkijärven louhoksessa suoritetuissa kokeissa todettu teknisesti toimimattomaksi. Syynä on malmikiveä (glimmeriitti) leikkaavien diabaasijuonien suuri puristuslujuus noin 200 MPa ja epäsäännöllinen esiintyminen. Samat kivilajit tavataan Saarisen esiintymässä. Sivukivi- ja malmilouheen kuljetusmenetelmäksi on niin ikään valittu perinteinen autokuljetus isoilla maansiirtoautoilla. Malmille autokuljetuksen vaihtoehtona on selvitetty hihnakuljetusta. Hihnakuljetuksen etu on matala energiankulutus ja alhaisemmat käyttökustannukset, mutta etäisyydestä johtuen haittana on korkea alkuinvestointi. Lisäksi hihnakuljetus vaatii malmin murskauksen Saarisella ja kuljettimen kiinteän asentamisen luontoon. Perustuen yli kolmen vuosikymmenen kokemukseen Siilinjärven karbonatiitti -esiintymän hyödyntämisestä Särkijärven louhoksessa käytetty poraus-räjäytys-lastauskuljetusmenetelmä täyttää BAT vaatimukset myös Saarisen hyödyntämisen suhteen.

9 9 (45) TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Louhosvedet johdetaan Mustin rikastushiekka-altaalle kaivoksen vesikiertoon. Työntekijöiden taukotiloista aiheutuvat saniteettivedet ohjataan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Kuljetuskaluston sekä poraus- ja lastauskaluston huollot tehdään Särkijärven louhoksen tiloissa, joten niistä ei synny jätevesiä Saarisen alueelle. Malmin ja sivukiven louhinta tehdään kuivaporauksena. Poranterän murskaama kiviaines nostetaan reiästä puhaltamalla ilmaa porattavaan reikään. Reiästä nouseva murskattu kiviaines (porasoija) ja sen mukana nouseva pöly kierrätetään porauslaitteessa olevien syklonien kautta ja päästetään suuttimesta porattavan reiän viereen. Näin estetään pölyn leviäminen ympäristöön. Maamassojen kuljetuksesta muodostuu tavanomaista päällystämättömiltä teiltä nousevaa pölyä. Pölyämistä minimoidaan ja hallitaan kuljetusväyliä puhdistamalla ja kastelemalla. Kuljetuskalustona käytetään pääsääntöisesti maansiirtoautoja, jotka moottoripolttoaineena käyttävät kevyttä polttoöljyä. Vuosittainen malmin ja kaivosmassojen kuljettamiseen käytetty polttoöljymäärä on noin t/a toiminnan ollessa täydessä laajuudessa. Louhinnassa käytetystä räjähteestä (2 250 t/a) vapautuu ilmaan hiilidioksidia 166 g(co 2 )/kg räjähdettä. Sivukiven käsittely ja hyödyntäminen Melu ja tärinä Poistettu maa-aines ja sivukivi pyritään sijoittamaan Mustin rikastushiekka-altaan patojen ja teiden rakentamiseen tai maisemointiin (arviolta 0,5 milj. k-m 3/ a). Rakentamiseen kelpaamaton aines kasataan (arviolta yhteensä 11 milj. k-m 3 ) rikastushiekkaaltaan itäreunan padon ja louhoksen väliin perustettavalle läjitysalueelle. Läjityksen lakikorkeus nousee rikastushiekka-altaan nykyisen profiilin yläpuolelle noin 210 m:n korkeudelle merenpinnan tasosta. Läjitys tulee näkymään maisemassa, mutta pienissä näkymäsektoreissa läheltä katsottuna. Näkymäsektoreita rajaa läheiset mäet. Saarisen alueesta on tehty melumallinnus kahteen eri tuotannon vaiheeseen. Alkuvaiheeseen ja vaiheeseen, jossa louhinta on edennyt kolmanneksen tavoitesyvyydestä. Mallinnuksen mukaan valtioneuvoston ympäristömelun ohjearvot eivät ylity toiminnan seurauksena lähimmässä melulle altistuvassa kohteessa, joka on noin 700 metriä louhosalueen reunalta sijaitseva vapaa-ajan asunto. Kaivinkoneen ja dumpperiliikenteen aiheuttamaa melua on mitattu louhosalueelta m:n etäisyydellä olevassa kohteessa Melun keskiäänitaso oli päiväaikaan 41±3 db(a) ja yöaikaan 31± db(a). Melu ei ollut impulssimaista tai kapeakaistaista.

10 10 (45) Avattava louhos lisää toimipaikan sisäistä liikennettä lähinnä maa-aineksen, sivukiven ja malmin kuljetuksen muodossa. Kaivinkoneet ja maansiirtoautot toimivat seitsemänä päivänä viikossa vuorokauden ympäri. Lyhytaikaista melua ja tärinää, joiden kesto on muutamia sekunteja, aiheutuu louhintaräjäytyksistä. Räjäytyksiä tehdään 1 2 kertaa viikossa. Räjäytysten aikana mitataan tehdasalueen konttorirakennuksessa sekä painetta että kalliotärinää. Lisäksi ulkopuolinen urakoitsija on suorittanut lähialueen taloissa rakennusten katselmukset sekä tehnyt tärinämittauksia kolmessa kohteessa Saarisen alueen koelouhinnan aikana. Mittaustulosten perusteella koelouhinnan räjäytyksistä aiheutuneet tärinät jäävät selvästi raja-arvojen alle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Saarisen louhosalueen koillispuolella on Heinämäen kylän alue. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat Purnunlammella, noin puoli kilometriä järven eteläosasta lounaaseen. Itse louhoksen alueella tai sen turva-alueella ei ole asuttuja kiinteistöjä, joten louhoksen avaaminen ei suoraan vaikuta kiinteistöjen asumismahdollisuuksiin. Saarisen alueella harrastetaan jonkin verran liikuntaa, marjastusta ja kalastusta. Louhoksen rakentamisen ja käytön aikana ihmisten liikkumista ja virkistystoimintaa turva-alueen sisäpuolella ei voida sallia. Toiminnasta aiheutuu jonkin verran pölyämistä, melua ja tärinää, jotka saattavat aiheuttaa haittakokemuksia lähiasukkaissa. Mikäli tällaista esiintyy, tilanteet selvitetään aina tapauskohtaisesti. Louhosalueen vieressä sijaitsee Saarisenjärvi, joka on Yara Suomi Oy:n omistuksessa. Järven rannalla sijaitsee yksi ulkopuolinen kiinteistö, Pohjois-Savon Ajokoirayhdistyksen maja Punttisilimä. Avattavalla louhoksella ei ole vaikutusta järven virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Louhosalueen läpi kulkee puro, joka laskee Saarisenjärveen. Yara Suomi Oy hakee lupaa Vesilain 6 luvun 1 :n mukaiselle ojitukselle, jolla varmistetaan Saarisen louhosalueen kuivana pysyminen. Hakijan mukaan ojan siirto ei aiheuta vesilain 1 luvun 15 :ssä mainittuja seuraamuksia, kuten vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden tms. vaihteluita. Puron yläpuolisella alueella ei tapahdu virtaaman muutosta vaan puro tultaisiin ohjaamaan suoraan Pitkälammesta johtavasta ojasta Purnunpuroon eli vedet eivät kulkisi enää Saarisen järven kautta vaan ne ohjattaisiin suoraan Saarisenjärvestä purkavaan Purnunpuroon, joka laskee Purnunlampeen. Ojan ohjaaminen vaihtoehtoista reittiä Saarisenjärveen ei ole mahdollista, koska se vaatisi korkeuserojen ja matkan vuoksi huomattavia louhintamääriä. Ojan siirto ei myöskään aiheuta tulvan vaaraa, yleistä veden vähyyttä tai vesiluonnon vahingollista muuttumista. Koska oja on tarkoitus siirtää kohtaan, johon Saarisenjärvi luontaisestikin purkaa vetensä, ei alueen vesitase muutu muuta kuin Saarisen järven osalta. Ojan siirrolla on vaikutusta Saarisenjärven viipymäaikaan, mutta tätä ei voida pitää järven kannalta kovinkaan merkittävänä, koska järveen tulee monia vastaavanlaisia puroja/ojia.

11 11 (45) Saarisenjärven valuma-alue pienenee louhoksen myötä 3,6 km 2 :sta noin 2,7 km 2 :iin, eli noin 25 prosenttia. Valuma-alueen pienenemisellä on vaikutusta järven viipymään. Järven ulkoinen kuormitus ei sinällään muutu, koska Saarisen louhosalueen vedet tullaan pumppaamaan Mustin rikastushiekka-altaalle. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan GTK:n (1998) alueella tekemien seismisten luotausten avulla tutkittiin Saarisenjärven ja Pitkänlammen välistä ruhjetta. Saarisenjärven etelärannalla maanpeitteiden paksuudeksi havaittiin 8 m ja Pitkänlammen pohjoisrannalla 5 m. Järvien puolivälissä maakerrosten paksuudeksi havaittiin enimmillään 32,5 m. Ruhje jatkuu Pahkalammen suuntaan. Malmivyöhyke on geologisesti hyvin vanhaa. Esiintymä edustaa ns. arkeeista karbonaattia, jotka ovat maailmanmittakaavassakin hyvin harvinaisia. Esiintymän ikä on noin 2,6 miljardia vuotta. On mahdollista, että kallioperän ruhje- ja heikkousvyöhykkeet ovat täyttyneet pitkällisen rapautumisen seurauksena hienoaineksella, jolloin ruhjeiden vedenjohtavuus olisi alhainen. Varsinaista paikalleen rapautunutta savea ruhjeissa ei kuitenkaan ole havaittu. Nykyiseltä louhokselta saatujen kokemusten perusteella täytteisiä ruhjeita voidaan pitää todennäköisempänä vaihtoehtona. Tällöin avolouhoksella ei olisi vaikutusta alueen kalliopohjavesiolosuhteisiin. Moreenipeite on alueella keskimäärin melko ohut, luokkaa 2 3 metriä. Koska moreenin vedenjohtavuus on alhainen ja pohjaveden gradientti suuri, ei pohjaveden alenema avolouhoksen ympäristössä tule olemaan merkittävä. Tätä käsitystä tukevat myös pohjavesihavainnot nykyisen louhoksen ympäristössä. Irtomaaperän pohjaveden virtaaminen louhokseen voidaan estää teknisin järjestelyin. Kalliopohjaveden purkautuminen louhokseen on nykyisestä avolouhoksesta saatujen kokemusten perusteella vähäistä. Kallion ruhjevyöhykkeiden alueella pohjavettä voisi hyvinkin tulla louhokseen huomattavia määriä. Todennäköisesti alueen ruhjeet ovat kuitenkin ns. täytteisiä (tiivis pohjamoreeni, hienoaines), jolloin ruhjevyöhykkeiden vedenjohtavuus on niin alhainen, että purkautuvat vesimäärät ovat vähäisiä. Alueelle on asennettu kaksi pohjavesien tarkkailuputkea louhoksen ja Saarisenjärven väliin, joiden seuranta otetaan mukaan vuosittaiseen pohjavesien seurantaohjelmaan. Avattavan kaivoksen ilmapäästöillä ei ole suuria vaikutuksia ympäristöön. Mahdolliset pölyämisvaikutukset rajoittuvat lähialueelle, eikä ilmaan pääsevä pöly sisällä terveydelle haitallisia hiukkasia. Pölyn terveysvaikutuksia on käsitelty liitteenä olevan YVA:n erillisselvityksessä. Pääasiallisesti pölyämistä aiheutuu lisääntyneestä liikenteestä ja tätä pölyämistä minimoidaan teitä kastelemalla. Toisaalta Saarisen louhoksen käyttöönoton jälkeen louhintamäärät vuositasolla Särkijärven louhoksen louhinnassa pienenenevät ja sitä kautta kokonaisuudessaan louhinnasta aiheutuvat päästöt eivät lisäänny merkittävästi.

12 12 (45) TARKKAILU Yara Suomi Oy on toimittanut valvovalle viranomaiselle tarkkailusuunnitelman koskien koko toimipaikkaa viimeksi Saarisen louhosalueen pohjavesipisteet otetaan mukaan toimipaikan tarkkailuohjelmaan ja sitä toteutetaan vastaavalla tavalla kuin muutakin alueella olevaa pohjavesitarkkailua. Näytteet otetaan ja ne analysoidaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Louhittavat malmi- ja sivukivimäärät ilmoitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä. Sivukivien käyttö ja läjitysmäärät sisältyvät vuosittain tehtävään jäte- ja sivutuoteraportointiin, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle. Samassa raportoinnissa seurataan myös sivukiven hyötykäyttöä. Räjäytyksistä johtuvaa tärinää seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Jos jotakin poikkeavaa ilmenee, siihen reagoidaan välittömästi. Tärinämittausten yhteenveto toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Toiminnan- ja töidenaloittamislupa ja vakuus Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2012 ja toiminta on tarpeen päästä aloittamaan suunniteltuna aikana. Yara Suomi Oy hakee toiminnan- ja töidenaloittamislupaa. Saarisen louhos avataan teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueella, olemassa olevan teollisen toimipaikan yhteyteen. Louhoksen toiminta ei merkittävästi lisää toimipaikan kokonaispäästöjä ja vastaava louhos toimipaikalla on jo ennestään. Louhoksen avaaminen aikataulussaan on erittäin tärkeää toiminnan katkeamattomalle jatkumiselle. Saarisen louhoksesta saatavalla malmilla varmistetaan rikastamolle syötettävän malmin riittävyys ja tasalaatuisuus. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 5 milj.. Hakija esittää aloitusluvan vakuudeksi takauksena Mikäli haettu toiminta ei saa ympäristölupaa, tullaan Saarisen alue maisemoimaan niiltä osin, joilta pintamaat on poistettu ja aluetta louhittu. Lisäksi sen ympäristö saatetaan turvalliseen kuntoon. Edellä esitetty vakuussumma kattaa em. toimenpiteet maisemoinnin ja louhitun alueen turvalliseksi saattamisen osalta. Kesän 2011 aikainen koelouhinta alue on täyttynyt vedellä ja sen pumppaaminen on aloitettava välittömästi, ennen kuin porausta tai louhintaa voidaan suorittaa. Vedet ovat pääasiassa ympäristön valuma- ja sulamisvesiä. Pumppausjärjestelyt tulevat tapahtumaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla Mustin kiertovesialtaaseen ja sitä kautta rikastamon vesikiertoon. Pitkänlammesta Saarisenjärveen johtava puro kulkee tulevan louhoksen keskeltä. Siksi on erittäin tärkeää toiminnan katkeamattomalle jatkumiselle, että myös puron siirto voidaan toteuttaa aikataulussaan. Mikäli Saarisen malmiesiintymän louhinnan aloittaminen ei saa ympäristölupaa, tullaan Saarisen alue maisemoimaan niiltä osin, joilta pintamaat on poistettu ja aluetta louhittu. Lisäksi sen ympäristö saatetaan turvalliseen kuntoon. Uusi puron uoma voidaan myös tässä tapauksessa tukkia. Tällöin puro voidaan ohjata nykyiseen uomaansa Pitkälammesta Saarisenjärveen, jolloin se virtaisi maisemoidun louhinta-alueen lävitse. Louhinta-alueelle voitaisiin tarvittaessa jättää pieni lampi tai se voitaisiin täyttää uoman muotoon. Purkualue Saarisen järveen

13 13 (45) pysyy ennallaan, jolloin uoma voidaan ohjata louhinta-alueen jälkeen siihen. Lupahakemuksessa esitetty vakuussumma kattaa em. toimenpiteet maisemoinnin, louhitun alueen turvalliseksi saattamisen ja puron ennallistamisen osalta. Pumppaustoiminnan lopettamisesta louhoksesta Mustille ei sinällään aiheudu kustannuksia, jotka vakuudessa tarvitsisi huomioida. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Siilinjärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Uutis-Jousi -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Siilinjärven kunnalta. Lausunnot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) mukaan arviointimenettelyä sovelletaan 6 :n 2a)-kohdan mukaan metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhintaan, rikastamiseen ja käsittelyyn, kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään tonnia vuodessa tai avokaivoksiin, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria. Siilinjärven kaivoksen toiminnan jatkamisesta vuoden 2010 jälkeen uusien alueiden käyttöönotolla on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely vuosien aikana. Saarisen louhoksen käyttöönotto oli osa YVAmenettelyä. Yhteysviranomaisen lausunto hankkeesta on annettu Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta eroaa YVA -menettelyssä kuvatusta toiminnasta Saarisen järveen kohdistuvien toimenpiteiden osalta. YVA -menettelyssä louhoksen käyttöönoton arvioitiin edellyttävän patorakenteita, ja jopa järven veden pinnan laskua. Ympäristölupahakemuksessa tarvetta patorakenteisiin tai veden pinnan laskuun ei ole esitetty. Koska hakemuksessa kuvatun toiminnan ympäristövaikutukset eivät ole merkittävästi suuremmat kuin YVA -menettelyssä käsitellyn toiminnan, ei ympäristövaikutusten arvioinnin päivittämiseen Saarisen louhoksen käyttöönoton osalta ole perusteita. Ympäristölupahakemuksesta ei käy ilmi, tuleeko Saarisen louhoksen käyttöönotto vähentämään malmin louhintaa Särkijärvellä, vai toimivatko molemmat louhokset yhtäaikaisesti. Hakemuksesta ei myöskään selviä, aiheutuuko tästä muutoksia kaivostoimintojen vesitaseeseen kokonaisuutena, ja nopeutuuko rikastushiekka-alueen täyttyminen louhoksen avaamisen myötä, sekä miten näihin seikkoihin on varauduttu. Oletuksena on, että kaivostoiminnan volyymi säilyy nykyisellään, eli Saarisen louhinta korvaa osittain Särkijärven esiintymän louhintaa. Tällöin prosessivesien johtamisjärjestelmät ja kaivannaisjätealueiden täyttymistahti pysyvät nykyisellään. YVA:n arviointiselostuksessa mainitaan, että luvulla on Saarisenjärven länsipuolella tavattu harvinaista lettovillaa. Laji esiintyy yleensä ravinteikkailla soilla tai soi-

14 14 (45) silla rannoilla. YVA -selostuksen maastotöissä havaittiin lisäksi Saarisenjärven länsipuolella luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu soikkokaksikko, joka on Pohjois- Savossa harvinainen. Yhteysviranomainen totesi arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa, että selvitysalueelta tiedossa olevia uhanalaisten putkilokasvien vanhoja havaintoja ei ole tarkastettu. Hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelussa on kartoitettava alueiden kasvillisuus yksityiskohtaisesti ja pyrittävä varmistamaan uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien esiintymispaikkojen säilyminen. Luonnonsuojelulain 42 :n mukaan rauhoitettujen kasvien (soikkokaksikko) hävittäminen on kielletty. Lain 48 :n mukaan tämä ei kuitenkaan estä alueen käyttämistä mm. rakennustoimintaan tai rakennuksen taikka laitteen asianmukaista käyttämistä. Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Hakemuksesta tai sen liitteistä ei ilmene, missä soikkokaksikko on tarkkaan ottaen tavattu ja esiintyykö harvinainen lettovilla mahdollisesti samalla paikalla. Näin ollen hakijan tulee varmistaa lajin esiintymispaikan sijoittuminen suhteessa alueelle tulevaan toimintaan, ja olla asiasta yhteydessä Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Ainakin asiakirjoissa olevissa ilmakuvasovitteissa esiintymispaikalle näyttäisi kohdistuvan maankäytön muutoksia, jotka voivat kohdistua rauhoitettuun soikkokaksikkoon tai harvinaiseen lettovillaan. Vuonna 2004 laaditussa Siilinjärven kaivoksen laajentumista koskevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa todettiin Saarisen louhoksen käyttöönoton edellyttävän Saarisenjärven länsiosan patoamista tai kuivattamista. Molemmissa vaihtoehdoissa pato tehtäisiin kuivatyönä, mikä tarkoittaisi järven pinnan alentamista väliaikaisesti yhden talven aikana. Tämä tehtäisiin ojitusjärjestelyin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa on todettu, että arviot edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutuksesta Saarisenjärveen ovat puutteelliset. Hakemuksessa ei ole esitetty tarvetta Saarisenjärven länsiosan patoamiseen tai kuivattamiseen. Sen sijaan uuden louhosalueen kuivana pysymisen on katsottu edellyttävän louhosalueen läpi kulkevan puron uoman siirtämistä siten, että puron vedet eivät virtaa enää Saarisenjärven kautta, vaan ne ohjataan Pitkälammesta johtavasta ojasta suoraan Purnunpuroon. Hakijan mukaan Saarisenjärven valuma-alue pienenee noin 25 % eli 3,6 km 2 :sta 2,7 km 2 :iin vesien johtamisjärjestelyjen seurauksena. Hakija ei pidä valuma-alueen pienenemisen vaikutusta järven viipymään merkityksellisenä. Järven perustila on selvitetty YVA-prosessin yhteydessä vuonna Puron virtaamaa mitattiin koetoiminnan aikana. Keskimääräisen virtaaman arvoksi saatiin kevään tulvahuippu pois lukien 450 m 3 /d. Järven nykytilasta on hakemuksessa niukasti tietoa. Myös arvio veden tämän hetkisestä viipymästä järvessä ja viipymästä vesien johtamisjärjestelyjen jälkeen puuttuu. Saarisenjärven valuma-alue pienenee vähintään Pitkänjärven valuma-alueen (93 ha) ja louhoksen pinta-alan (maksimissaan 21,2 ha) verran. Koko Saarisenjärven valumaalue pienenee näin ollen 333 hehtaarista korkeintaan 219 hehtaariin eli vähintään

15 15 (45) 34 %. Hakijan tulee laatia tarkempi selvitys valuma-alueen pienenemisen vaikutuksista Saarisenjärven viipymään ja veden laatuun ennen ojitukseen ryhtymistä, sekä niiden merkittävyydestä vesistön kokonaistilaan. Saarisenjärvi tulee liittää vesistötarkkailuohjelmaan. Saarisen louhokselta tullaan pumppaamaan prosessivesikiertoon kuutiota vettä vuodessa. Ylijäämävedet johdetaan Sikopuron puhdistamolle. Lupahakemuksessa ei ole arvioitu, kuinka suuria vesimääriä puhdistamolle tultaisiin johtamaan, ja mikä vaikutus niillä olisi puhdistamon toimintaan ja edelleen Kuuslahteen kohdistuvaan kuormitukseen. Hakemuksessa ei ole myöskään arvioitu, voiko Mustin rikastushiekka-alueen suotovesimäärissä tapahtua muutoksia, ja onko sillä vaikutusta Syrjänlammen ja Kolmisopen kuormitukseen. Alueen pohjavesien laatua ei ole tutkittu, mutta toiminta-alueelle on asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea, jotka tullaan ottamaan mukaan vuosittaiseen pohjavesien seurantaohjelmaan. Hakemuksessa ei ole esitetty näistä tarkkailuputkista mitattujen veden pinnan korkeuksien tuloksia. Hakemuksesta ei myöskään selviä, onko Saarisenjärven louhoksen vaikutusalueella kaivoja. Jo ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa edellytettiin, että lupahakemuksiin on tehtävä Saarisen alueen pohjavesioloista tarkemmat tutkimukset ja arvioitava niiden perusteella vaikutukset ja vaikutusalue. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 todetaan teollisuuden jätevesien osalta muun muassa, että niiden käsittelyä tehostetaan erityisesti silloin, kun jätevesiä johdetaan vesiin, joiden tila on alle hyvän tai tila uhkaa heiketä, ja joilla vesien tilaa voidaan parantaa teollisuuden jätevesien puhdistusta tehostamalla. Lisäksi teollisuuden jätevesien ravinnekuormitusta vähennetään soveltaen kulloinkin parasta käyttökelpoista tekniikkaa ottaen huomioon ympäristöön kohdistuvat kokonaisvaikutukset. Periaatepäätöksen pohjalta laaditussa Pohjois- Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille on todettu, että erityisesti kaivosteollisuudessa toiminnanharjoittajien olisi paneuduttava entistä paremmin suunniteltujen toimintojen aiheuttamiin vesistövaikutuksiin ja vaikutusten estämiseksi tarvittavien jätevesien käsittelyratkaisujen suunnitteluun, toteutukseen, käyttöön ja seurantaan. Lisäksi kaivostoiminnan ympäristöluvissa olisi entistä tarkemmin rajattava luvanmukaisen tuotannon laajuus ja toiminta-aika. Hakijan tulee arvioida Sikopuron puhdistamolle johdettavien vesien määrä, sekä niiden vaikutus puhdistamon toimintaan ja Kuuslahteen kohdistuvaan kuormitukseen. Hakijan tulee myös selvittää, voiko Mustin rikastushiekka-alueen suotovesimäärissä tapahtua muutoksia, ja onko niillä vaikutusta Syrjänlammen ja Kolmisopen kuormitukseen. Hakijan tulee myös selventää, voiko louhoksen käyttöönotosta aiheutua sellaisia pohjavesivaikutuksia, joilla on merkitystä rikastushiekka-alueen ja sivukivien läjitysalueen stabiliteettiin. Hakemuksessa esitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on rajattu koskemaan Saarisen louhinnasta syntyvää pintamaan poistoa ja sivukivien läjitystä. Koko Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivostoiminnasta ei ole toistaiseksi laadittu valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (379/2008) mukaista kaivannaisjätteen jätehuoltosuun-

16 16 (45) nitelmaa. Edellä mainittu asetus tulee sovellettavaksi siirtymäsäännösten mukaan lähtien. Saarisesta louhittava malmi rikastetaan Särkijärven louhoksen malmin rikastusprosessia soveltaen. Rikastushiekka sijoitetaan Mustin rikastushiekka-alueelle. Poistettu maa-aines ja sivukivi pyritään sijoittamaan Mustin rikastushiekka-altaan patojen ja teiden rakentamiseen tai maisemointiin. Rakentamiseen kelpaamaton aines läjitetään rikastushiekka-alueen ja Saarisen louhoksen väliselle alueelle. Tämä alue tullaan maisemoimaan hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Hakijan mukaan kaivannaisjätteen hyödyntäminen tyhjässä avolouhoksessa ei ole mahdollista. Jätehuoltosuunnitelmasta puuttuvat tiedot vesien, maaperän ja ilman pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavista toimista toiminnan aikana ja sen päätyttyä. Kyseisen otsakkeen alla on käsitelty toiminnan tarkkailua. Yara Suomi Oy:n vuoden 2010 ympäristöraportin mukaan prosessiin saapuva louhittu kivimäärä oli tonnia. Varastoiduksi sivutuotteeksi merkittyä sivukiveä syntyi tonnia. Hakemuksen mukaan suunniteltu malmin vuosilouhinta on noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa, jolloin sivukiveä louhitaan keskimäärin noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Siilinjärven tuotantolaitoksia koskevassa ympäristöluvassa nro 79/06/2 on ilmoitettu kaivoksella louhittavan malmin määräksi noin t/a, kokonaislouhinnan ollessa t/a. Kaivannaisjäte hyödynnetään pääasiassa uuden jätelain (646/2011) etusijajärjestyksen mukaisesti. Hakijan tulee lisäksi perustella, miksi kaivannaisjätteen hyödyntäminen tyhjässä avolouhoksessa ei ole mahdollista. Nyt esitetty, pelkästään Saarisen louhintaa koskeva, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on yksinään liian suppea. Saarisen louhoksen toiminta on kiinteästi yhteydessä Yaran muuhun kaivos- ja rikastamotoimintaan, minkä vuoksi kaivannaisjätesuunnitelma olisi tullut esittää koko toiminnan käsittävänä. Hakemuksen mukaan toiminta louhoksella on ympärivuotista. Porauksia tehdään keskeytyvässä 3-vuorotyössä maanantain ja perjantain välisenä aikana, ja räjäytyksiä suoritetaan 1 2 kertaa viikossa maanantain ja perjantain välisenä aikana. Maaaineksen poistoa, teiden kunnossapitoa sekä sivukivi- ja malmilouheen kuljetusta ja rikotusta tehdään seitsemänä päivänä viikossa keskeytymättömänä kolmivuorotyönä 24 h/vrk. Saarisen alueelta tehdyn melumallinnuksen mukaan päiväaikaiset keskiäänitasot ovat korkeimmillaan 42±4,0 db(a) lähimmässä melulle alttiissa kohteessa, joka sijaitsee 700 m päässä louhokselta. Yöaikainen keskiäänitaso oli korkeimmillaan 35 db(a). Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedossa on kesällä 2011 tehdyn koelouhinnan ajalta yksi yhteydenotto melusta ja tärinästä. Kiinteistö, josta ilmoitus tehtiin, sijaitsee noin metrin päässä koelouhokselta. Melusta ja tärinästä asutukselle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi räjäytykset tulee tehdä arkipäivisin klo 8 16 välisenä aikana. Kivien rikotus tulee tehdä klo 8 20 välisenä aikana. Toiminnan alettua jo tehdyissä meluselvityksissä saadut tulokset on var-

17 17 (45) mennettava päivällä ja yöllä tehtävillä melumittauksilla lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä. Hakemuksessa on räjäytysten tärinävaikutuksia selvitetty louhoksen lähiympäristössä. Selvityksessä tuloksia on verrattu raja-arvoihin, jotka on määritelty rakennusten vahinkoriskien arviointiin. Lisäksi tulisi arvioida räjäytyksistä aiheutuvan tärinän ja ilman kautta etenevien ilmanpaineiskujen häiritsevyyttä lähikiinteistöillä. Koska kaivoksella tapahtuvista räjäytyksistä aiheutuvista ilmanpaineiskuista on tullut yleisöilmoituksia mm. 6 7 kilometrin etäisyydeltä luoteesta Pöljän kylän alueelta, ELY-keskus suosittelee, että rikastushiekka-altaalle sijoitettaisiin toinen tärinän ja ilmanpaineen mittauspiste. Edellä mainittu mittauspiste tarvitaan myös Mustin rikastushiekka-alueen reunapatojen stabiliteetin varmistamiseksi. Hakemuksen mukaan pölyn sidonta porauksessa tehdään porauslaitteiden syklonien avulla. Lastauksessa ja kuljetuksessa pölyn leviäminen ympäristöön estetään kastelemalla. Sivukivien läjityksestä ei aiheudu hakemuksen perusteella pölyämistä. Lisäksi läjitysalue tullaan maisemoimaan. Hakemuksessa esitetyt pölyn torjuntatoimet louhoksella sekä malmin lastauksessa ja kuljetuksessa ovat alalla vakiintunutta käytäntöä. Rikastushiekka-alueen pölyntorjunnasta on määrätty ympäristöluvassa ISY-2004-Y-272. Hakemuksen mukaan Saarisen alueelle asennetut pohjavesiputket otetaan mukaan toimipaikan tarkkailuohjelmaan, ja tarkkailua toteutetaan vastaavalla tavalla kuin muutakin alueen pohjavesitarkkailua. Saarisen alueen pohjavesitarkkailu voidaan tehdä kaivosalueen havaintopisteiden tarkkailun mukaisesti, kuten toimipaikan tarkkailuohjelman kohdassa on esitetty. Hakemusta tulee täydentää esityksellä järven tarkkailusta. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojelulautakunta on lausunut, että nykyisin käytössä olevasta Särkijärven avolouhoksesta noin 3 kilometriä koilliseen sijaitsevan Saarisen malmion hyödyntäminen lisää Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan kaivoksen aiheuttamia haitallisia ympäristöpäästöjä ja laajentaa kaivostoiminnan vaikutusalueita. Louhinnan, mukaan lukien rikotus, aiheuttama melun leviämisalue on suurin toiminnan alkuvaiheessa kuten hakemuksen liitteenä olevasta päivätystä melumallinnusraportista käy esille. Raportin mukaan "hajaantumisvaimennus on huomioitu palloaaltomallin mukaisesti". Mikäli näin on menetelty myös louheen ajon osalta, on saatu tulos aliarvio, sillä tie on melulähteenä viivalähde. Lautakunta esittää, että melumallinnuksen lähtökohdat tarkastetaan edellä mainituilta osin. Mikäli louheen ajoa on käsitelty pistelähteenä, on melumallinnus uusittava. Lisäksi lautakunta esittää, että ympäristöluvassa annetaan seuraavat melua koskevat määräykset: Saarisen kaivoksen toiminnasta mukaan lukien työmaakoneet ja kuljetukset tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) aiheutuva keskiäänitaso (LA eq ) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo olla enintään 55 db ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 db ja klo asuinkiinteistöjen pihalla 50 db ja loma-asuntojen pihalla 40 db. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Yli 10 db:n ylityksiä ei sallita lainkaan. Melutasojen luvanmukaisuus on varmistettava mittauksin, joiden on oltava edustavia ja luotettavia sekä edellä mainit-

18 18 (45) tuihin raja-arvoihin vertailukelpoisia. Melunmittaajalla on oltava riittävä asiantuntemus. Suunnitelma mittausjärjestelyistä on esitettävä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen mittauksia. Mittaustulokset tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY -keskukselle, Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnalle ja mittauskohteisiin heti niiden valmistuttua. Mittaustulosten perusteella arvioidaan mittausten jatkamistarve. Hakemuksen mukaan malmin hihnakuljetuksesta on luovuttu korkean alkuinvestoinnin vuoksi ja koska hihnakuljetus edellyttää malmin murskausta Saarisella. Lautakunnan käsityksen mukaan hakemuksessa esitetty malmin kuljetus ei ole ympäristönsuojelulain 4.1,3 :ssä säädetyn periaatteen (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate) mukainen eikä voimassa olevan ympäristöluvan määräysten 15.2 ja 15.3 mukainen. Hakemusta tulee täydentää malminkuljetusvaihtoehtojen vaikutuksia koskevalla tarkastelulla ottaen huomioon mahdollinen Saarisen alueen hyödyntäminen vuoden 2020 jälkeen. Lupahakemuksen liitteenä olevien koelouhinnan aikana ja tehtyjen räjäytysten tärinä mittausten tuloksiin ei ole oheistettu räjäytysten tärinävaikutusten arvioinnin kannalta olennaisia tietoja, esimerkiksi käytettyä ominaispanostusta ja koelouhinnassa käytetyn ominaispanostuksen määrää suhteessa tulevan toiminnan ominaispanostukseen. Tärinämittausten tulokset eivät vastaa toiminnan aikana tehtyjen räjäytysten aiheuttamaa tärinää. Saarisen louhoksen vedet, hakemuksen mukaan m 3 vuodessa johdetaan rikastamon prosessivesikiertoon. Huomattavaa on, että edellä mainittu arvio ei sisällä louhoksen pohjavesiä, vaikka pohjavesi alueella on alle kahden metrin syvyydellä. Hakemuksessa ei tarkastella uuden louhoksen vesimäärän vaikutusta rikastamon vesitaseeseen. Näin ollen ei ole mahdollista arvioida, lisääkö Saarisen louhoksen toiminta Sikopuroon johdettavan jäteveden määrää, mitä koskee voimassa olevan ympäristöluvan määräys 3 (jäteveden enimmäismäärä m 3 /vuorokausi puolivuosikeskiarvona laskettuna). Hakemuksessa ei myöskään tarkastella Saarisen louhosveden laatua, jolloin ei voida arvioida Saarisen louhosvesien vaikutusta Kuuslahteen kohdistuvaan kuormitukseen (vrt. ympäristöluvan määräys 5; jäteveden fosforipäästörajaarvo 0,1 mg/l, kiintoaine päästöraja-arvo 15 mg/l ja orgaanisen aineksen (COD Mn ) päästöraja-arvo 15 mg/l). Uusi louhos pienentää Saarinen-nimisen järven valuma-aluetta. Hakemuksen mukaan "valuma-alueen pienentämisellä on vaikutusta järven viipymään". Hakemuksessa ei esitetä viipymän alenemista eikä viipymän alenemisen vaikutuksia Saarisen vedenlaatuun. Ympäristönsuojelulautakunta viittaa valtioneuvoston hyväksymään Vuoksen vesienhoito suunnitelmaan ja toteaa, että lähtökohta Saarisen avolouhoksen toiminnassa tulee olla Juurusveden ja Saarisen hyvän tilan turvaaminen. Uusi louhostoiminta ei saa lisätä Juurusveden Kuuslahden jätevesikuormitusta eikä heikentää Saarisen vedenlaatua. Hakijan tulee täydentää hakemusta näitä koskevalla

19 19 (45) selvityksellä. Edellä mainittu korostuu erityisesti sen vuoksi, että nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa ei tarkastella Saarisen louhoksen avaamisen vaikutuksia toimipaikan muihin toimintoihin ja toimintojen sijoittumiseen eikä toimintojen ympäristövaikutuksiin. Malmin kuljetusreitin itäpuolella on Siilinjärven Riistanhoitoyhdistys ry:n ja Siilinjärven Urheiluampujat ry:n Raasion ampumakeskus. Ampumakeskuksella on Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antama ympäristölupa. Ampumakeskuksen päivätyn yleissuunnitelman mukaan haulikkoradan suoja-alue ulottuu tiehen. Tie on lähimmillään noin 140 metrin päässä heitinsuojasta. Haulien putoamisalue on metriä heitinsuojasta. Kenttämittarilla tehtyjen mittausten mukaan haulien putoamisalueella lyijypitoisuus maan pintaosassa on keskimäärin mg/kg ja 10 cm syvyydellä keskimäärin 50 mg/kg. Nyt vireillä olevassa hankkeessa tietä levennetään metriä ampumaradalle päin (Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan ympäristöpäällikkö Jouni Torssosen sähköposti ). Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä tien leventämisalueella. Mikäli maaperän lyijypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn ylemmän ohjearvo pitoisuuden 750 mg/kg, on pilaantunut maaperä puhdistettava. Lopuksi lautakunta toteaa, että Yara Suomi Oy ei ole toimittanut kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Itä-Suomen aluehallintoviraston Saarisen koelouhintailmoitusta koskevan, annetun päätöksen määräyksessä edellytettyä loppuraporttia. Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomainen on lausunut, että melumallinnuksen lähtökohtana olleet toiminta-ajat ovat erilaiset kuin hakemuksessa esitetyt. Mallinnuksessa on poravaunujen (2 kpl) työaika maanantai sunnuntai klo h ja klo h, ja hakemuksen mukaan poraus tehdään keskeytyvässä 3-vuorotyössä ma pe välisenä aikana. Rikotuksen työaika mallinnuksessa ma su klo h, kun taas hakemuksen mukaan rikotusta tehtäisiin ma su keskeytymättömänä 3- vuorotyönä, eli myös öisin Melu mallinnuksessa tulee käyttää toiminnan osalta sellaisia lähtöarvoja, jotka edustavat haettua toimintaa mahdollisimman tarkasti, sillä varsinkin porauksen toimintaaika vaikuttaa merkittävästi kokonaismelutasoon. kun mallinnuksen epävarmuus ja mittaustulokset huomioidaan, melutasojen ohjearvojen ylittyminen on mahdollista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mallinnuksen perusteella tulee tarvittaessa suunnitella ja mitoittaa asianmukaiset meluntorjuntatoimet ja -rakenteet. Itse toiminnassa tulee varmistaa, että toiminnot myös sijoitetaan niille melumallinnuksissa suunniteltuihin paikkoihin, ja että meluntorjunta säilyy paikallaan siihen saakka kuin sen on mallinnuksessa tarkoitettu paikalla sijaitsevan. Räjäytysten meluvaikutusten hallitsemiseksi räjäytykset tulee pyrkiä painottamaan samoihin ajankohtiin päivistä. Hakija tulee myös velvoittaa tiedottamaan räjäytyksistä etukäteen esimerkiksi äänimerkillä lähialueen asukkaille. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa pitämään toiminnassa käytettävät laitteet kunnossa, sillä laitteiden kuluminen ja vanhentuminen lisää niiden melupäästöjä. Melutasojen lainmukaisuus on varmistettava mittauksin, joiden on oltava edustavia ja luotettavia.

20 20 (45) Mustin rikastushiekka-alueelta leviää sopivissa sääolosuhteissa jo nyt runsaasti pölyä vähintään rikastushiekka-alueen pohjoispuolella sijaitsevalla Alavantielle, joka on noin 2,5 km:n etäisyydellä louhos- ja läjitysalueesta. Kaivoksen toiminnasta aihetuvasta pölyämisestä johtuvaa altistumista voidaan verrata altistumiseen kevätpölynepisodien aikaan taajamissa, joka aiheuttaa limakalvoärsytystä astmaatikoille ja muille herkille yksilöille. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava järjestämään myös Saarisen apatiittikaivoksen toiminta siten, että pölyn muodostuminen ja leviäminen on mahdollisimman vähäistä, sääolot huomioiden. Mikäli meluntorjunnassa tarvitaan valleja, nämä estäisivät myös pölyn leviämistä. Saarisenjärven ja Purnunlammen rannoilla on useita asuttuja kiinteistöjä. Louhoksen toiminta ei saa heikentää järvivesien käytettävyyttä uima- ja pesuvetenä. Ennaltaehkäisevien toimine lisäksi hakija on velvoitettava tarkkailemaan alapuolisen vesistön tilaa ja veden laatua. Hakemuksessa ei ole mainintaa lähialueella sijaitsevista talousvesikaivoista. Toiminta ei saa aiheuttaa mahdollisten talousvesikaivojen pilaantumisen vaaraa, ja jos näitä lähialueella sijaitsee, toiminnanharjoittaja tulee säännöllisesti seurata kaivovesien laatua. Pohjaveden tarkkailuputket tulisi ensisijaisesti sijoittaa toiminnan sijaintipaikasta katsoen siihen suuntaa, minne pohjavesi virtaa. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa huolehtimaan mahdollisten aliurakoitsijoiden perehdytyksestä ympäristölupaehtoihin, dokumentoidaan perehdytykset ja valvomaan, että he toimivat annetun ohjeistuksen mukaan. Muistutukset ja mielipiteet 1) AA:t (Lahdentaus ja Välikkö ) Saarisen louhoksen rajanaapureina ovat vaatineet, että Yara Suomi Oy ei saa hakemaansa ympäristölupaa, eikä lupaa aloittaa hakemuksessa kuvattua toimintaa ennen ympäristöluvan käsittelyä. Puutteelliset ja virheelliset asiakirjat Ympäristöluvan valmistelu on ollut huolimatonta ja puutteellista Rajanaapureista puuttuivat päivätyssä listassa mm. selkeä rajanaapuri Lahdentaus (r:nro 11:2). Täydennetty rajanaapurilista on päivätty , mutta se ei vieläkään ole ajantasainen mm. Lahdentauksen, Välikön ja Pahkalan tilojen osalta. Ympäristölupaan liittyvä kuulutus lähetettiin aiemmalle omistajalle (Olli Kinnunen). Vanhentuneiden omistajatietojen käyttäminen Yara Suomi Oy:n hakemusasiakirjoissa kuvastaa vähättelevää ja välinpitämätöntä asennettaan ympäristön asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin sekä yrityksen asennetta koko ympäristöluvan hakemisprosessia kohtaan. Hakemuspapereissa väitetään Heinämäentien olevan Kemphos Oy:n (nykyinen Yara) hoidossa ja sen eteläpäässä on vähäistä maatalousliikennettä. Mikäli Heinämäentie on todellisuudessa kokonaisuudessaan Yaran hoidossa, muistuttajat