KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 )

Transkriptio

1 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto AIKA klo 18:00-21:00 PAIKKA Kemin kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 5 3 Asemakaavan muutos 27. Jungon kaupunginosan kortteliin Kaavoituskatsaus Kemin Satama Oy:n satamajärjestys 10 6 Eropyyntö kaupunginhallituksen jäsenyydestä / Ritva Sonntag 12 7 Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi 8 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alkaen 17 9 Kemin kaupungin vammaispoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssointi työ- ja toimintakyvyn arviointiin 11 Kaupunginvaltuuston kokousasiakirjojen jakaminen sähköisesti Valtuutettu Kimmo Hirvenmäen ja 23 muun valtuutetun aloite luottamustoimissa toimivien matkakulukorvauksien poistamisesta alle viiden kilometrin matkoilta 13 Valtuutettu Mikko Ekorren aloite sanomalehti Lapin Kansan tilausten lopettamisesta 14 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite talousarvion toteuman seurannan tehostamisesta sekä tulospalkkiosta 15 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite tuoda selvitys valtuustolle Meri-Lapin kehittämiskeskus ry:n toiminnasta, toiminnan vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta Kemin kaupunkistrategian näkökulmasta 16 Valtuutettu Kati Tervon ja 17 muun valtuutetun aloite ilmaisesta päivähoidosta Kemiin 17 Valtuutettu Anneli Rantalan ja neljän muun valtuutetun aloite ilmaisesta ehkäisystä alle 25-vuotiaille 18 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jatkoaloite selvityksen tekemiseksi Meri-Lapin kehittämiskeskuksen uudesta toimintamallista, edunvalvonnan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista 19 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotuksista ja niiden vaikutusten seurannasta erityisesti vähävaraisten ja huonompiosaisten osalta

2 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Aheinen Ritva 18:00-21:00 Jäsen Alamommo Jaakko 18:00-21:00 Jäsen Ekorre Mikko 18:00-21:00 Jäsen Halonen Hilkka 18:00-21:00 Jäsen Helske Kalle 18:00-21:00 Jäsen Henttinen Pertti 18:00-21:00 Jäsen Holopainen Raimo 18:00-21:00 Jäsen Hyötylä Pirita 18:00-21:00 Jäsen Härkönen Heikki 18:00-21:00 Jäsen Ikäläinen Jukka 18:00-21:00 Jäsen Jestilä Teija 18:00-21:00 Jäsen Juntunen Jouko 18:00-21:00 Jäsen Kapraali Riitta 18:00-21:00 Jäsen Keskikallio Raimo 18:00-21:00 Jäsen Kettunen Matti 18:00-21:00 Jäsen Korrensalo Sisko 18:00-21:00 Jäsen Kourula Tuire 18:00-21:00 2. varapuheenjohtaja Kumpulainen Tytti 18:00-21:00 Jäsen Kumpumäki Veikko 18:00-21:00 1. varapuheenjohtaja Kurtti Mikko 18:00-21:00 Jäsen Leskio Marko 18:00-21:00 Jäsen Mikkanen Anneli 18:00-21:00 Jäsen Moisanen Sari 18:00-21:00 Jäsen Mäki-Jokela Antero 18:00-21:00 Jäsen Määttä Pasi 18:00-21:00 Jäsen Niskala Sirpa 18:00-21:00 Jäsen Nyberg Sven 18:00-20:10 Jäsen Pasanen Aarne 18:00-21:00 Jäsen Pasanen Antti 18:00-21:00 Jäsen Pasoja Jouko 18:00-21:00 Jäsen Puro Juha 18:00-21:00 Jäsen Päkkilä Matti 18:00-21:00 Puheenjohtaja Rantala Anneli 18:00-21:00 Jäsen Sonntag Ritva 18:00-21:00 Jäsen Särkelä Esko 18:00-21:00 Jäsen Taanila Juha 18:00-21:00 Jäsen Tauriainen Harri 18:00-21:00 Jäsen Tiilikainen Aaro 18:00-21:00 Jäsen Tiitinen Pekka 18:00-21:00 Jäsen Virtala Aili 18:00-21:00 Jäsen Laitinen Marja-Leena 18:00-21:00 Varajäsen Pimperi Jorma 18:00-21:00 Varajäsen Sykkö Tuula 18:00-21:00 Varajäsen MUU Grönvall Mika 18:00-21:00 tekninen johtaja Kosonen Anu-Liisa 18:00-21:00 koulutoimenjohtaja Mikkola Allan 18:00-20:10 kehittämisjohtaja Niiranen Liisa 18:00-21:00 sos-terv. johtaja Nissinen Tero 18:00-21:00 kaupunginjohtaja Vilen Jukka 18:00-21:00 kansliajohtaja, sihteeri

3 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) POISSA Ekorre-Nummikari Sari Jäsen Hirvenmäki Kimmo Jäsen Muranen Matti 3. varapuheenjohtaja Heberg Katri vs. henkilöstöpäällikkö Karjalainen Atte sisäinen tarkastaja ALLEKIRJOITUKSET Matti Päkkilä Puheenjohtaja Jukka Vilén Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 1-19 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kaupunginkansliassa Antti Pasanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kaupunginkansliassa Todistaa Jouko Pasoja Jukka Vilén kansliajohtaja

4 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginvaltuusto Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä Lounais-Lapissa eli neljä päivää ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista on toimitettu valtuutetuille ja kaupunginhalli tuksen jäsenille eli valtuuston työjärjestyksen mukaisesti. Seuraavat valtuutetut ovat ilmoittaneet olevansa estyneitä saapumasta valtuuston kokoukseen, minkä johdosta kokoukseen on kutsuttu varajä sen: Esteen ilmoittanut: Sari Ekorre-Nummikari Muranen Matti Hirvenmäki Kimmo Kutsuttu varajäsen: Jorma Pimperi Laitinen Marja-Leena Sykkö Tuula Ehdotus PJ Päkkilä: Todetaan valtuuston kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös KV : Osallistujalista on liitteenä. Valtuuston kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Liitteet Liite 1 osallistujalista

5 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien vaali Kaupunginvaltuusto Ehdotus PJ Päkkilä: Päätös KV : Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Antti Pasanen ja Jouko Pasoja, varalle Juha Puro ja Anneli Rantala. Julkisessa kokouskutsussa on ilmoitettu, että pöytäkirja on yleisön nähtävänä kaupunginkansliassa perjantaina Pöytäkirja tarkastetaan torstaina klo kaupunginkansliassa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antti Pasanen ja Jouko Pasoja, varalle Juha Puro ja Anneli Rantala.

6 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asemakaavan muutos 27. Jungon kaupunginosan kortteliin / /2015 Tekninen lautakunta Valmistelu: kaavoituspäällikkö R. Vallin Suomen Lähikauppa on esittänyt kiinnostuksen sijoittaa Siwa -myymälä Jungon - Tervaharjun alueelle ja tarkemmin kortteliin 2701, jossa on Junkohalli ja jäähalli. Jotta hanke voisi toteutua, kortteliin tarvitaan asemakaavan muutos. Kotteli on vahvistetussa kaavassa YU -urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Myymälä tarvitsee K - liiketontin. Koska kaavamuutos ei ole hyväksytyssä kaavoitusohjelmassa, muutos on pantava erikseen vireille. Ehdotus KAAVPÄ Vallin: Lautakunta panee kaavan muutoksen vireille Jungon kaupunginosan kortteliin Päätös TEKLA : Kimmo Arstio ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Lautakunta kävi asiasta keskustelua. Keskustelun päätteeksi lautakunta päätti laittaa kaavan muutoksen vireille Jungon kortteliin Tekninen lautakunta Valmistelu: kaavoituspäällikkö R. Vallin Kaavoitus on valmistellut asemakaavan muutoksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos ovat olleet MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä välisen ajan. Nähtävilläoloaikana ei tullut huomautuksia. Kaavamuutoksella muodostuu uusi liiketontti Iso-Törmänkadun, Jungonkadun ja Rovankadun risteykseen.tontti on kooltaan 2572 m2 ja tehokkuusluku e=0,30. Kerroskorkeus on l. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue pienenee samalla neliömäärällä. Rakennusoikeus määrittyy tehokkuusluvulla e=0,30 ja kerroskorkeus on ll. Asemakaavatarkastajat ovat käsitelleet kaavaehdotusta ja heillä ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta.

7 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Junkohalli Oy:n, Perämeren Jäähalli Oy:n ja Suomen Lähikauppa Oy:n kanssa on käyty neuvottelu Kokousmuistio liitteenä. Ehdotuksesta on neuvoteltu puhelimitse Ely-keskuksen kanssa. Liitteenä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavatarkastajien pöytäkirja sekä muutettava asemakaava, asemakaavaehdotus ja merkkien selitykset. Kaavaselostus liitteenä. Yritysvaikutusten arvioinnin osalta todetaan, että hanke toteuttaa kaupungin elinkeinostrategiaa ja täydentää toteutuessaan kaupungin palveluverkkoa. Ehdotus KG Rantajärvi: Lautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen ja laittaa sen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Päätös TEKLA : Kimmo Arstio ilmoitti esteellisyytensä tämän pykälän käsittelyyn ja poistui pykälän käsittelyn ajaksi. Lautakunta hyväksyi kaavamuutosehdotuksen ja päätti laittaa sen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Tekninen lautakunta Valmistelu: kaavoituspäällikkö R. Vallin Asemakaavan muutosehdotus on pidetty julkisesti nähtävänä Nähtävänäoloaikana ei jätetty muistutuksia. Lapin Ely-keskus on ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa kyseessä olevasta asemakaavaehdotuksesta. Kaavaselostus on luettavissa valitusajan loppuun asti osoitteessa: vireillaolevat-kaavat/ Ehdotus KAAVPÄ Vallin: Lautakunta hyväksyy asemakaavan muutoksen ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

8 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös TEKLA : Kimmo Arstio ilmoitti esteellisyytensä tämän pykälän käsittelyyn ja poistui pykälän käsittelyn ajaksi klo Lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen ja päätti lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan asemakaavan muutoksen ja esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös KH : Marko Leskio ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Jungon kaupunginosaan kortteliin 2701 tehtävän asemakaavamuutoksen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 2 Kokousmuistio Liite 3 OAS Junko kortteli 2701 tontti 2 Liite 4 Asemakaavan tarkastuspöytäkirja 27. Junko Liite 5 Muutettava asemakaava, asemakaavaehdotus ja merkkien selitykset Liite 6 Kaavaselostus Junko kortteli 2701 tontti 2

9 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaavoituskatsaus / /2015 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: kaavoituspäällikkö R. Vallin Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukainen suunnitelma vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoitus on laatinut oheismateriaalina olevan esityksen vuoden 2016 kaavoituskohteista sekä 2017 ja sen jälkeen käsittelyyn tulevista laajoista kaavahankkeista. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaavoituskatsauksen 2016 ja lähettää sen tekniselle lautakunnalle sekä valtuustolle tiedoksi. Päätös KH : Kaavoituspäällikkö Riitta Vallin esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä kaavoituskatsauksen 2016 tiedoksi. Päätös KV : Tekninen johtaja Mika Grönvall esitteli asiaa. Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tietoon saatetuksi. Oheismateriaali Kaavoituskatsaus 2016

10 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kemin Satama Oy:n satamajärjestys 468/ /2015 Kaupunginhallitus Kemin Satama Oy:n ote pöytäkirjasta "Kemin Satamalla on voimassa oleva satamajärjestys, jonka Kemin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kun Kemin Satama aloitti toimintansa yhtiömuotoisena laadittiin satamalle päivitetty satamajärjestys, jonka runko oli sama kuin liikelaitosmuodossa. Yhtiömuotoisena toiminnan aloittaminen oli pääsyy uudelle satamajärjestykselle. Vuonna 2012 oli vielä hieman auki ns. toimivaltakysymys, eli kuka vahvistaa satamajärjestyksen. Koska aikaisemmin kaupunginvaltuusto oli vahvistuksen suorittanut, niin jatkettiin samoin toimintavaltuuksin. Satamayhtiöt toimivat kuitenkin juridisina yksilöinä ja siten vastaavat satamatoiminnoista itse ja itseellisesti. Satamalaitkin kumottiin vuoden 2014 loppupuolella ja siten sataman pitäjä noudattaa Suomen lakeja ja asetuksia sekä viranomaismääräyksiä. Tärkeimmäksi yleiseksi sataman alueella noudatettavaksi asiapaperiksi muodostuu satamajärjestys, jonka muodosta ja sisällöstä vastaa satamayhtiö ja tässä tapauksessa Kemin Satama Oy. Suomen Satamaliitto antoi jäsensatamilleen mallin satamajärjestykseksi satamayhtiöissä. Malli on päivätty Satama on valmistellut uuden satamajärjestyksen, joka on päivätty Ehdotus KJ Nissinen: Päätös: Kemin Sataman hallitus hyväksyi ja ottaa käyttöön uuden satamajärjestyksen alkaen ja kumoaa entisen Kemin kaupunginvaltuuston hyväksymän satamajärjestyksen ja samalla sen voimassaolo päättyy Sataman hallitus saattaa päätöksensä kaupunginvaltuuston tietoon. Kaupunginhallitus päättää merkitä uuden satamajärjestyksen alkaen tiedoksi ja antaa sen tiedoksi valtuustolle.

11 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KH : Ritva Sonntag ja Jouko Pasoja ilmoittivat esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistuivat kokoushuoneesta. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus tarkasti pöytäkirjan kokouksessa tämän pykälän osalta. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää merkitä uuden satamajärjestyksen alkaen tiedoksi. Kaupunginvaltuusto päätti merkitä tiedoksi, että Kemin Satama Oy:llä on uusi satamajärjestys alkaen.

12 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Eropyyntö kaupunginhallituksen jäsenyydestä / Ritva Sonntag 513/ /2014 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Ritva Sonntag on esittänyt sähköpostitse seuraavan eropyynnön: "Pyydän saada eron kaupunginhallituksen jäsenyydestä, kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtajan tehtävästä, konserni- ja suunnittelujaoston jäsenyydestä sekä kaupunginhallituksen edustajan tehtävästä Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunnassa, koska työpaikkani muuttuu alkaen kehittämisosastolle suunnittelijaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtäviin." Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että Ritva Sonntagille myönnetään ero ko. luottamustoimista ja hänen tilalle valitaan henkilöt ko. luottamustoimiin. Kaupunginhallitus päättää valita edustajan Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakuntaan. Päätös KH : Ritva Sonntag ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui kokoushuoneesta. Kaupunginhallitus valitsi Teija Jestilän esityksestä Jouko Juntusen Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakuntaan kaupunginhallituksen edustajaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää myöntää Ritva Sonntagille eron kaupunginhallituksen jäsenyydestä, kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtajan tehtävästä, konserni- ja suunnittelujaoston jäsenyydestä ja valitsee tilalle uudet jäsenet kaupunginhallitukseen sekä konserni- ja suunnittelujaostoon sekä nimeää kaupunginhallitukselle uuden 3. varapuheenjohtajan.

13 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Tuire Kourula toimitti puheenjohtajalle eronpyyntönsä kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävästä. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti ottaa asian käsittelyyn ja myöntää valtuutettu Tuire Kourulalle eron kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävästä. Valtuutettu Juha Taanila esitti, että Ritva Sonntagille myönnetään ero kaupunginhallituksen jäsenyydestä ja kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtajan tehtävästä ja valtuusto valitsee hänen tilalleen kaupunginhallituksen jäseneksi Tuire Kourulan ja kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtajaksi Jouko Juntusen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Juha Taanilan tekemän päätösesityksen yksimielisesti. Kaupunginvaltuusto totesi lisäksi, että kaupunginhallitus päättää konserni- ja suunnittelujaoston jäsenen erosta ja valinnasta sekä kaupunginhallitus valmistelee ja tekee kaupunginvaltuustolle ehdotuksen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan valinnasta.

14 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi 464/ /2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö : "Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään pää tök sil lä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä pe rustet ta vien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme it se hal lin to aluet ta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaa ti vim missa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaalija terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-pal ve lut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä pe rus tele va muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jat kos sa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itse hal lin to aluei den rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun poh jal ta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen pe rus tuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja alue hal lin to uu dis tus ta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja val tion varain mi nis te riön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaali- ja ter veys mi nis te riös sä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytä vät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta ta hoil ta lausunnot hallituksen linjauksista. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköi sel lä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen lin jauksis ta. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyse lyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: uu distus.fi/lausuntopyynnot Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon poh jal ta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maa kun nan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuu lu van sa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitet tu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille.

15 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Itsehallintoalueeseen si joit tu mis ta koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, min kä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja so si aa li- ja terveysministeriöön. Päätösasiakirjan voi toimittaa joko sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@stm.fi tai postitse osoitteeseen Kirjaamo, sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33, Val tio neu vos to. Päätösasiakirjaan tulee merkitä viite STM068:00/2015. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoi tet tui hin, itsehallintoalueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin ja toimittaa kan nas ta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin ky sy myksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ett ei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostumiseen virallista kantaa, lau sun topyyn töön voidaan Vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toi mi elimes sä eikä päätösasiakirjan toimittaminen ole tällöin tarpeen. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hal li tuksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä Kyselyyn voi vastata suomek si tai ruotsiksi. Ruotsinkieliset lausuntomateriaalit toimitetaan viikolla 48. Lausunnot pyydetään antamaan klo 16:15 mennessä. Annetut vastauk set ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain mää rä aikaan sähköisesti saapuneet lausunnot." Lyhennelmä hallituksen linjauksesta aluejaon perusteista ja sote-uudistuksen askelmerkeistä on liitteenä: Lausuntoluonnos on (liitteenä.) Ehdotus STJ Niiranen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle/ -valtuustolle liitteenä olevan lausuntoluonnoksen hallituksen linjauksista itsehallintojaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Päätös STLTK : Hyväksyi päätösehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän pykälän osalta. Kaupunginhallitus Valmistelu: Kj Tero Nissinen Viime päivinä on käyty keskustelua Meri-Lapin seudullisista näkemyksistä mahdollisimman yhdensuuntaisen lausunnon antamiseksi kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä.

16 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Oheismateriaalina on sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä liitteenä kaupunginjohtajan lausuntoluonnosehdotukset. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle Kemin kaupungin lausunnon hyväksymistä kaupunginjohtajan luonnoksen mukaisena. Lisäksi lausuntopyynnön kohtaan viisi viimeiseksi lauseeksi lisätään: Joka tapauksessa Länsi-Pohjan sotepalvelualueen muodostaminen on välttämätöntä mm seudun raskaan teollisuuden, satamien, päätie- ja rautatieverkoston solmukohdan sekä lentoliikenteen riskeistä johtuen. Kohtaan 12 lisätään lause: Nykyisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kiinteistöomaisuuden jako on erittäin monimutkaista ja siitä tulee saada tarkempaa valtion ohjausta ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä lausunnon kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 7 Lyhennelmä hallituksen linjauksesta aluejaon perusteista ja sote-uudistuksen askelmerkeistä Liite 8 Sote-uudistuksen lausuntoluonnos KH:n täydennyksin Oheismateriaali Sote-uudistuksen lausuntoluonnos

17 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alkaen 288/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärää korotetaan vuo den 2016 alussa. Maksuja ja tulorajoja tarkistetaan laissa säädetyllä, joka toinen vuosi voimaan tulevilla indeksikorotuksilla. Lisäksi tasasuuruisia asia kasmak su ja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Erilliskorotus on 27,5%. Indeksikorotus koskee kaikkia asiakasmaksuasetuksessa olevia maksuja ja tu lora jo ja. Lisäksi indeksitarkistus koskee maksukattoa, omaishoidon vapaan ai kaista maksua ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa. Kansan elä ke in dek sin mukaan korotettaviin euromääriin tulee 1,74 %:n ja työ elä ke indek sin mukaan korotettaviin maksuihin 1,78 %:n korotus. Tiedote nykyisistä mak suis ta, indeksikorotuksista ja erilliskorotuksesta on liitteenä. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset tasasuuruiset asiakasmaksut esitetään otetta van erilliskorotuksen mukaisina käyttöön Muihin maksuihin ja tu lo rajoi hin esitetään tehtävän indeksikorotukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, tukipalvelu- ja vuokrahinnat sekä kun ta las ku tus hin nat on koottu yhteen asiakasmaksu- ja kun ta las ku tus hin nas tosään töön. Sääntö on liitteenä. Ehdotus STJ Niiranen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ottaa käyttöön tasasuuruisiin asia kas maksui hin liitteen mukaiset erilliskorotukset alkaen. Muihin asia kas mak suase tuk sen mukaisiin maksuihin ja tulorajoihin tehdään indeksikorotukset. Päätös STLTK : Jukka Korhonen esitti, että asiakasmaksuihin tehdään al kaen asia kasmak su ase tuk sen mukaiset indeksikorotukset sekä 10 %:n eril lis ko ro tuk set. Sven Ny berg ja Raimo Keskikallio kannattivat esitystä. Sisko Korrensalo esitti, että asiakasmaksuihin tehdään al kaen ai noastaan asiakasmaksuasetuksen mukaiset indeksikorotukset. Sari Ekor re-num mika ri kannatti esitystä. Koska on tehty kaksi esittelijän esityksestä poikkeavaa vastaesitystä, pu heen johta ja esitti nimenhuu to ää nes tystä kannatettujen esitysten välillä.

18 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Äänestysesitys hy väk syt tiin. Jukka Korhosen kannatettu esitys oli JAA ja Sisko Korrensalon kan na tet tu esitys oli EI. Äänestyksessä Jukka Korhosen esitys = JAA sai neljä (4) ään tä (Keskikallio, Korhonen, Hie ta la ja Nyberg). Sisko Korrensalon esitys = EI sai neljä (4) ääntä (Ekorre-Nummikari, Kaar re, Korrensalo ja Tiilikainen). Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi ja valituksi tuli Sisko Kor ren sa lon esitys. Lautakunnan jäsen Ulla Miettunen saapui kokoukseen tässä vaiheessa kesken tämän pykälän kä sit te lyn. Tämän jälkeen suoritettiin toinen nimenhuutoäänestys, esittelijän ehdotus Sisko Kor ren sa lon esi tys tä vastaan. Esittelijän ehdotus = JAA ja Sisko Korrensalon esi tys = EI. Esittelijän ehdotus = JAA sai kaksi (2) ääntä (Keskikallio ja Miettunen). Sisko Kor ren sa lon esitys = EI sai seitsemän (7) ääntä (Ekorre-Nummikari, Kaarre, Kor ho nen, Kor ren sa lo, Hietala, Nyberg ja Tiilikainen). Puheenjohtaja totesi, että sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseksi tuli, että asia kas mak su ase tuk sen mukaisia asiakasmaksuja korotetaan in dek si ko ro tuk silla. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valmistelu: Kj Tero Nissinen Kaupunginjohtaja on käyttänyt asiassa otto-oikeuttaan (viranhaltijapäätös ) pohjautuen kaupunginhallituksessa käytyyn keskusteluun valtuustoryhmien talousarvioneuvottelun tuloksesta, jossa sosiaalija terveydenhuollon maksuja korotettaisiin enintään 10 %:lla vuonna Tämän johdosta asia on syytä käsitellä vielä myös kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan indeksikorotuksen (1,74-1,78 %) lisäksi 8 %:n erilliskorotuksella, jolloin kokonaiskorotus on vajaa 9,8 %. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

19 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan indeksikorotuksen (1,74-1,78 %) lisäksi 8 %:n erilliskorotuksella, jolloin kokonaiskorotus on vajaa 9,8 %. Valtuutettu Sven Nyberg poistui pykälän käsittelyn aikana klo Valtuutettu Pertti Henttinen esitti, että kaupunginvaltuusto pitää asiassa neuvottelutauon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Pertti Henttisen tekemän esityksen neuvottelutauosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti neuvottelutauon jälkeen kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen. Liitteet Liite 9 Asiakasmaksut Liite 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu- ja kuntalaskutusohje

20 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kemin kaupungin vammaispoliittinen ohjelma / /2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: suunnittelusihteeri Taina Alajärvi Sosiaali- ja terveyslautakunta on nimennyt työryhmän valmistelemaan / päivittämään Kemin kaupungin vammaispoliittisen ohjelman. Edellinen vammais po liit ti nen ohjelma on vuodelta Valmistelun tilannepäivitys tuotiin lauta kun taan joulukuussa Vammaispoliittisen ohjelman valmistelutyötä on jatkettu toukokuussa Kemin kaupungin vammaispoliittisen ohjelman sisältö on seuraava: 1. Ohjelman tarkoitus ja tavoitteet 2. Perusoikeudet. 3. Kemin arvot 4. Keskeiset käsitteet 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen 6. Ympäristö ja asuminen 7. Liikkuminen 8. Koulutus ja opiskelu - elinikäinen oppiminen 9. Sosiaali- ja terveyspalvelut 10. Työelämä 11. Kulttuuri ja vapaa-aika. 12. Perhe ja itsenäinen elämä 13. Tutkimus ja kehittäminen 14. Kansainvälistyminen 15. Yhteenveto toimenpideohjelmasta 16. Seuranta ja päivitys. Ohjelman eri osa-alueiden toimenpiteiksi vuosille työryhmä esittää: OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN: Tiedonsaantia ja vuorovaikutusta voidaan edistää - kehittämällä esteetöntä ja selkokielistä viestintää - huomioimalla kuulovammaiset ja ikäkuuloiset esim siirrettävät induktiosilmukat - kehittämällä sähköistä esteetöntä asiointia, luomalla esteettömät sähköiset lomak keet ja laajentamalla sähköistä ajanvarausjärjestelmää - välittämällä tietoa esteettömistä reiteistä ja tiloista - kehittämällä luontevaa asiointia, kouluttamalla asiakaspalvelua tekevää hen kilös töä ja lisäämällä vammaisuutta koskevaa tietoa - järjestämällä neuvonta- ja ohjauspalveluja yhden luukun periaatteella - vahvistamalla tiedon kulkua asiakkaan tarpeista ja palvelujen tarjonnasta - lisäämällä henkilökunnan vammaistyön erityisosaamisen koulutusta

21 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto turvaamalla Vammaisneuvoston toimintaedellytykset ja asema organisaatiossa YMPÄRISTÖ JA ASUMINEN - tehdään esteettömyyskartoitus koko kaupungin alueelle kartoittamalla julkiset ra ken nuk set ja kulkuväylät - parannetaan kaupungin omien tilojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä te kemäl lä esteettömyyskorjauksia (määrärahojen puitteissa) - huomioidaan alueiden suunnittelu/muutosvaiheessa vammaisten ihmisten näke myk set asiassa - varmistamalla turvallinen asuinympäristö, huolehtimalla hyvin katu- ja pi ha va lojen toiminta - huomioimalla vammaisen ihmisen edulliset turvajärjestelmät esim turvapuhelin, tur va ran ne ke, turvakännykkä ja tiedottamalla niistä - kannustamalla kaupunkia yhteisöllisyyteen ja huomiomaa naapuruston asukkai ta. LIIKKUMINEN Esteetöntä ja palvelevaa liikennettä voidaan kehittää - tekemällä kulkureittien esteettömyyskartoitukset - talviaikainen jalkakäytävien ja kulkureittien kunnossapidon parantaminen - katurakentaminen, kevyen liikenteen reitit, kävelytiet ja alikulut toteutetaan - laadukkaasti ja hyvällä suunnittelulla (noustu ja sivuttaiskaltevuudet tulee olla riit tä vän loivia) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Saavutettavuuden edistäminen - omaishoitajia tuetaan riittävin toimenpitein - moniammatillista yhteistyötä kehitetään vammaispalveluissa - neuvontaan ja ohjuksen riittävyyteen kiinnitetään huomiota - eri sektoreiden välistä yhteistyötä kehitetään TYÖELÄMÄ Työelämän esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan edistää - lisäämällä tiedottamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä vammaisten työl listy mi sen edistämiseksi - kehittämällä kehitysvammaisten avotyötä ja tuettua työtä KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Kulttuuri ja vapaa - ajan esteettömyyttä voidaan edis tää - parantamalla esteettömyyttä kulttuurin, liikunnan ja järjestöjen toimitiloissa( toimi vat induktiosilmukat ja teatterissa pyörätuolipaikat avustajan kanssa) - huomioimalla eri vammaisryhmien tarpeet toimitiloissa ja vapaa-ajan ta pah tumis sa - kehittämällä palveluntarjoajien ja kuntalaisten yhteistyömuotoja. - järjestämällä asumispalvelujen arkeen kulttuuripalveluja PERHE JA ITSENÄINEN ELÄMÄ Perhe-elämää voidaan tukea

22 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto tekemällä moniammatillista yhteistyötä - turvaamalla tukitoimien riittävä taso: omaishoidon selkeät myöntämiskäytännöt, omais hoi don vapaat, omaishoidon tuen määrän korotus - lisäämällä monimuotoista palveluohjausta - kehittämällä perhetyötä - tukemalla itsenäistyvää vammaista nuorta - kehittämällä asumisvalmennusta - tukemalla omaisten jaksamista arjessa ja järjestämällä erilaista tukitoimintaa Koti kaikille - Kemin kaupungin vammaispoliittinen ohjelma on liitteenä. Vammaisneuvosto on antanut lausuntonsa vam mais po liit tiseen ohjelmaan, joka on oheismateriaalina. Ehdotus VANVJ Hannu: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. hyväksyä Koti kaikille - Kemin kaupungin vammaispoliittisen ohjelman vuo sil le , 2. lähettää ohjelman edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväk syt tä väk si. Päätös STLTK : Hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan Kemin kaupungin vammaispoliittisen ohjelman vuosille ja esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen esitteli asiaa. Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että ohjelman aikatauluttaminen ja vastuuttaminen hallintokunnittain sekä vammaisneuvoston esille nostamat asiat tulee huomioida päätöksen toimeenpanossa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

23 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Kemin kaupungin vammaispoliittisen ohjelman vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 11 Vammaispoliittinen ohjelma Oheismateriaali Vammaisneuvoston lausunto vammaispoliittiseen ohjelmaan

24 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssointi työ- ja toimintakyvyn arviointiin 7/ /2016 Kaupunginhallitus Valmistelu: Työllisyyspäällikkö Riitta Hakala Työttömiä työnhakijoita Kemissä on n ja työttömyysaste oli marraskuussa ,1%. Kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksista suurimman menoerän aiheuttaa työttömyyden perusteella maksettu työmarkkinatuen kuntaosuus, johon käytettiin v n. 2,3 miljoonaa euroa. Kaupungin työllisyyspalvelut palvelee pitkään työttömänä olleita kuntalaisia ensisijaisena tavoitteena työllistyminen tai opinnot.. Työllisyyspalveluilla ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja syrjäytymistä, jotka aiheuttavat myös terveysongelmia. Tällä hetkellä työttömänä työnhakijana on myös henkilöitä, joiden ensisijainen palvelutarve on sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydentilan- ja eläkeselvittelyt tai kuntoutus. Toimeentuloturvansa vuoksi he joutuvat olemaan työttömänä työnhakijana vaikka työllistyminen on hyvin epätodennäköistä. Inhimillisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen on tärkeää, että he saavat tarpeenmukaisen palvelun ja pääsevät oikean toimeentuloetuuden piiriin. Työllisyyspalvelujen arvion mukaan heitä on edelleen n Työllisyyden kuntakokeilussa aloitettua ja kehitettyä työ- ja toimintakyvyn arviointimallia tulisi jatkaa. Samalla tulisi luoda kaupunkiin vakiintunut toimintatapa, jossa jatkossa entistä varhaisemmin edistetään ja arvioidaan työttömien työ- ja toimintakykyä ja ohjataan heidät kuntoutukseen tai eläkkeelle. Kaupungin työllisyyspalvelut voi silloin suunnata resurssinsa työllisyydenhoitoon ja sosiaali- ja terveyspalvelut vastaa työ- ja toimintakyvyn edistämisestä ja selvittelystä. Valmistelu: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen, sosiaalityön johtaja Ar to Alajärvi, terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäinen ja sosiaalityöntekijä An nika Vaaramaa Työllisyyden kuntakokeilun yhteydessä v Kemissä on otettu käyttöön Oornin ki Oy:n kehittämä KunnonSyyni -toimintamalli. Malli on strukturoitu työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi, jota sosiaali- ja terveydenhuollon ja työl lisyy den hoi don toimijat yhdessä toteuttavat peruspalveluissa. Malli perustuu kaikkien työllisyystoimijoiden väliseen yhteistyöhön. Malli soveltuu erityisesti mo nialais ta yhteistyötä vaativien asiakkaiden palvelutarpeen selvittelyyn. Ai kuis so siaa li työ omistaa prosessin. Sosiaalityöntekijä/ -ohjaaja käynnistää sel vit te ly proses sin ja työttömien terveydenhoitaja hankkii asiakasta koskevat terveystiedot ja te kee tarvittaessa terveystarkastuksen. Tarvittaessa mukana prosessissa ovat myös päihde- ja mielenterveyspalvelut. Prosessi kestää 1-1,5 vuotta. Mallissa asiakkaan tilanteeseen perehdytään kokonaisvaltaisesti, mikä edel lyttää, että on käytettävissä riittävästi työaikaa. Asiakkaalla on oma työntekijä, joka kul kee asiakkaan rinnalla palvelutarvetta selvitettäessä ja myös lää kä ri käyn neillä. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat oikean palvelun ja etuuden piirissä työt tömyys tur van ja toimeentulotuen sijasta.

25 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Prosessissa on vuoden 2015 loppuun mennessä ollut mukana 55 asiakasta, jois ta 50 asiakasta on käynyt lääkärissä yhden tai useita kertoja. Lääkärissä käyneis tä 31 asiakasta (62%) on/on ollut pitkillä sairauslomilla. Eläkehaku on suunni tel ma na 24 asiakkaalla, lisäksi 7 on jo saanut eläkkeen. Kaksi asiakasta opiske lee ja yksi on keskeyttänyt palvelun paikkakunnalta muuton vuoksi Aloitettuja selvittelyjä on kesken ja asiakasta odottaa selvittelyyn pääsyä. Palveluun ohjautuminen on tehostunut KunnonSyyni -toimintamallin käyttöön oton myötä. Asiakkaita ohjautuu työ- ja toimintakyvyn selvittelyihin Typistä se kä kunnan peruspalveluista. Kemin kaupunki maksaa kuukausittain n. 470 yli 300 pv työmarkkinatukea saaneen henkilön työmarkkinatuesta. Tästä aiheutuu noin 2 milj.euron menot vuodes sa. Sadan asiakkaan aiheuttamat kulut ovat noin euroa/vuosi. Kuntakokeilun aikana KunnonSyyni prosessia on kehittänyt ja toteuttanut pääasias sa sosiaalityöntekijä ja työttömien terveydenhoitaja ja syksyn aikana myös so si aa li oh jaa ja. Kuntakokeilu on maksanut palkkakustannukset. Lisäksi kun tako kei lu on ostanut lääkäripalveluita Raija Kerättäreltä ja kaupungilta. Lääkärin vas taan ot to ai ko ja on varattu jonkin verran normaaliin vastaanoton yhteyteen ja ter vey den hoi ta ja pal ve lut on tuottanut työttömien terveydenhoitaja. Tavoitteena on, että jatkossa toimintamalli vakiintuu osaksi normaalia toimintaa. Työttömien työ-ja toimintakyvyn selvittäminen vaatii osaamista, jota nyt on so siaa li työs sä ja terveydenhuollossa. Prosessiin tarvitaan työntekijä, joka koordinoi toi min taa asiakastasolla. Työntekijä tekee yhteistyötä terveydenhuollon kanssa ja suunnittelee mm. asiakkaiden lääkäriajat ja huolehtii prosessin etenemisestä. Li säk si tarvitaan riittävästi lääkäriresursseja selvittelyjä varten. Ilman lisäresurssointia toimintakyvyn selvittelyt hidastuvat eikä asiakkaan selvittelyä saada tehtyä. Esim. kevään 2015 aikaseurannan mukaan so siaa li työn te ki jöil lä oli muita asiakkaita asiakasta/ työntekijä/ viikko, joten aikaa ei ole riittävästi toimintakyvyn selvittelyihin. Sosiaalityön asiakasmäärä ja työ- ja toimintakyvyn selvittelyä odottavien määrä huomioiden työryhmä esittää, et tä työttömien toimintakyvyn selvittelyyn palkataan vuodeksi 2016 so si aa li työhön sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Lisäksi selvittelyjä tehdään osana so siaa li työ tä. Lisäksi työryhmä esittää, että lääkäripalveluiden ostoon Raija Kerättäreltä va rataan euroa ja terveyskeskuslääkärin palkkaukseen euroa. Terveys pal ve luis sa on varauduttu vuoden 2016 talousarviossa kokoaikaisen ter veyden hoi ta jan työpanokseen työttömien terveystarkastukseen. Lisäksi normaaliin vas taan ot to toi min taan varataan lääkäriaikoja selvittelyjä varten.

26 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lisäresurssoinnista aiheutuvat kustannukset: Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan palkkakustannukset Lääkäripalvelut Kustannukset yhteensä Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että sosiaali- ja terveystoimelle myönnetään euron lisämääräraha työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointiin vuodelle 2016 ja lupa palkata määräaikaisina sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Jatkotoimenpiteitä arvioidaan vuoden 2017 talousarviovalmistelun yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen esitteli asiaa. Kaupunginhallitus päätti järjestää työllistämiseen käytettävien resurssien ja siinä mukana olevien toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämiseksi iltakoulun kevään aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää myöntää sosiaali- ja terveystoimelle euron lisämäärärahan työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointiin vuodelle 2016 ja päättää myöntää luvan palkata määräaikaisina sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Jatkotoimenpiteitä arvioidaan vuoden 2017 talousarviovalmistelun yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Valtuutettu Teija Jestilä esitti sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta, että sosiaali- ja terveystoimi raportoi työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointiin myönnetyn lisämäärärahan käytöstä puolivuosittain kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tekemän esityksen.

27 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston kokousasiakirjojen jakaminen sähköisesti 55/ /2013 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valmistelu: kansliajohtaja Jukka Vilen puh Kemin kaupunginhallitus hyväksyi Viisas-Kemi ohjelman. Ohjelmassa esitetään laaja joukko toimenpiteitä, joilla parannetaan ja tehostetaan eri palvelu-, toiminta- ja päätösprosesseja. Kaupunginhallituksen hyväksymässä päätöksessä todetaan, että sähköisten palveluiden ja uusien erilaisten kustannustehokkaiden palveluntuotantomuotojen käyttöönotto pyritään edistämään kaikin tavoin yhteistyössä koko kaupungin henkilöstön kanssa. Asiaa tarkennetaan toimintaohjelmassa kohdassa päätös uudesta toimintamallista seuraavasti: Siirrytään asteittain entistä enemmän sähköisyyteen pohjautuvaan kokousprosessiin, luovutaan paperisten kokousasiakirjojen jakamisesta vuoden 2016 alusta. Kuntalain mukaan kokouskutsu ja asiakirjat voidaan lähettää sähköisesti. Kuntalaki toteaa asiasta seuraavasti kuntalain 94 : Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti, jos kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä. Kemin kaupungin hallintosääntö (KV ) toteaa asiasta seuraavasti: 43 Sähköinen viestinvälitys. Toimielinten kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielinten alaisten viranomaisten päätökset ja ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä laajuudessa kuin toimielin päättää ja asianosaiset ovat antaneet suostumuksensa. Sähköistä kokousta on valmisteltu poikkihallinnollisesti vuoden 2015 lopulla ja tekniset valmiudet mallin käyttöönottoon ovat olemassa. Tekninen-, kulttuuri-, ja tarkastuslautakunta sekä kaupunginhallitus ovat siirtyneet vuoden alusta paperittomaan sähköiseen kokoukseen. Koulutus- ja sosiaali- ja terveyslautakunta siirtynevät kevään 2016 aikana. Prosessien sujuvuuden kannalta ja Viisas-Kemi toimintaohjelman mukaisesti olisi perusteltua, että myös kaupunginvaltuuston kokoukset siirtyisivät sähköisiksi kokouksiksi. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että kaupunginvaltuuston kokousasiakirjat jaetaan huhtikuun kokouksesta alkaen sähköisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

28 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH : Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää, että kaupunginvaltuuston kokousasiakirjat jaetaan huhtikuun kokouksesta alkaen sähköisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen.

29 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Kimmo Hirvenmäen ja 23 muun valtuutetun aloite luottamustoimissa toimivien matkakulukorvauksien poistamisesta alle viiden kilometrin matkoilta 177/ /2015 Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki esitti seuraavan aloitteen: Luottamustoimissa toimivien matkakulukorvaukset poistettava alle viiden kilometrin matkoilta Koululaisten on kuljettava alle viiden kilometrin koulumatkat omin voimin tai omakustanteisesti, ellei korvaukseen ole erityisiä perusteita. Tämän vuoksi ehdotamme, ettei myöskään Kemin kaupungin luottamustoimissa toimivien matkakuluja korvata alle 5 kilometrin matkoilla. Tavoitteena on sama kuin koululaisilla; fyysisen kunnon ylläpito, rahan säästö ja ympäristön huomioiminen siirtymällä pyöräilyyn ja kävelyyn. Säästyvän pienen rahasumman voi käyttää vaikkapa koululaisten liikenneturvallisuuden parantamiseen. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kaupunginkanslian valmisteltavaksi. Päätös KH : Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen

30 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki esitti kaupunginvaltuuston kokouksessa , että luottamustoimissa toimivien matkakulukorvaukset poistettaisiin alle viiden kilometrin matkoilta. Kuntalaki toteaa luottamushenkilöille maksettavista palkkioista ja korvauksista seuraavaa: 82 Palkkiot ja korvaukset Luottamushenkilölle maksetaan: 1) kokouspalkkiota; 2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; 3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Kuntalakia noudattaen ei ole mahdollista, että valtuusto päättäisi siitä poiketen olla korvaamatta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia. Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen kansliajohtajan lausunnon ja antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena Kimmo Hirvenmäen ja 23 muun valtuutetun aloitteeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedokseen kansliajohtajan lausunnon vastauksena Kimmo Hirvenmäen ja 23 muun valtuutetun aloitteeseen.

31 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki ehdotti valtuutettujen Pirita Hyötylän ja Hilkka Halosen kannattamana, että asia palautetaan kaupunginkanslian uudelleen valmisteluun. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kimmo Hirvenmäen tekemän ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valtuuston päätös saatetaan kaupunginkanslian tietoon. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen Kaupunginkanslia uudistaa esityksensä KV:lle mukaisesti. Perustuslain toisessa pykälässä todetaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Kaupunginvaltuustossa tehty jatkoaloite keinojen löytämiseksi kiertää ja jättää noudattamatta kuntalain 82 ei perustuslain mukaan ole tehtävä, joka soveltuu kaupunginkanslialle virkavelvollisuudella tehtäväksi. Käytännössä valtuutettu voi kuitenkin jättää ilmoittamatta matkakorvausten alaisten kilometrien määrän kysyttyyn perustietolomakkeeseen, jolloin kilometrikorvauksia ei suoriteta. Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen kansliajohtajan lausunnon ja antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena Kimmo Hirvenmäen ja 23 muun valtuutetun aloitteeseen. Luottamushenkilötiedot tarkistetaan marraskuun aikana.

32 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KH : Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedokseen kansliajohtajan lausunnon vastauksena Kimmo Hirvenmäen ja 23 muun valtuutetun aloitteeseen. Päätös KV : Luottamushenkilötiedot tarkistetaan marraskuun aikana. Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki esitti, että aloite palautetaan kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteluun. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Kimmo Hirvenmäen tekemän ehdotuksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kaupunginkanslian valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Valmistelu kansliajohtaja Jukka Vilen , puh Uudessa kuntalaissa 410/2015 asiasta säädetään seuraavasti pykälässä 82 Palkkiot ja korvaukset Luottamushenkilölle maksetaan: 1) kokouspalkkiota;

33 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; 3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita. Hallituksen esityksessä 268/2014 uudeksi kuntalaiksi todetaan uuden kuntalain tavoitteeksi s 96 seuraavaa: kuntalain uudistamisen tavoitteena demokratian osalta on edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja luottamushenkilötoimien houkuttelevuuden vahvistaminen, alueellisen vaikuttamisen turvaaminen, kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen, monipuolisten osallistumiskeinojen ja -rakenteiden turvaaminen sekä suoran demokratian keinojen ajantasaistaminen ja vahvistaminen Hallituksen esityksen yleisperusteluissa sivulla 76 todetaan seuraavaa: Luottamushenkilöiden työ on monipuolistunut ja luottamushenkilötyöhön käytetty aika on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kannalta tärkein resurssi onkin luottamustoimen hoitamiseen käytettävissä oleva aika. Kunnallisen päätöksenteon monimutkaistuminen sekä keskeisten luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset haastavat perinteisen luottamushenkilöjärjestelmän kestokykyä. Lainsäädäntötoimin tulisi vahvistaa luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä ja parantaa näin luottamushenkilötyön houkuttelevuutta, jotta luottamushenkilöiksi hakeutuisi jatkossakin eri elämäntilanteen ja työnantajataustan omaavia sekä eri-ikäisiä henkilöitä...keskeinen edellytys luottamustoimen hoitamiselle on, että varsinainen jäsen pystyy osallistumaan toimielimen kokouksiin... Palkkioita ja korvauksia koskevaan sääntelyyn ei ole muutostarpeita. Hallituksen esityksessä 268/2014 todetaan, että palkkioita ja korvauksia koskevaan sääntelyyn ei ole muutostarpeita, näin ollen lakiehdotuksessa pitäydytään yhä Kuntalain 1995 perusteluihin. Hallituksen esityksessä 192/1994 Kuntalaiksi todetaan yleisperusteluissa kohdassa, Luottamushenkilöt Nykytilan arviointia sivulla 35, seuraavaa: Mahdollisimman monella kunnan asukkaalla tulisi olla oikeus pyrkiä luottamustehtäviin...kunnan toiminta perustuu keskeisesti luottamushenkilöiden aloitteellisuuteen ja toimimismahdollisuuksiin. Tämän vuoksi kunnallislaissa on pyritty turvaamaan luottamushenkilöiden asema sekä heidän oikeutensa ja edellytykset asioiden hoitamiseen. Luottamushenkilöllä on oikeus saada korvausta ansionmenetyksestä sekä luottamustehtävän aiheuttamista kustannuksista.

34 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hallituksen esityksen 268/2014 yksityiskohtaisissa perusteluissa uudeksi kuntalaiksi sivulla todetaan seuraavaa: 82. Palkkiot ja korvaukset. Pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat voimassa olevan lain 42 :ää. Pykälän 3 momentti olisi uusi. Valtuuston tehtäviin kuuluisi päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Luottamushenkilöllä olisi oikeus saada luottamustoimen hoitamisesta palkkiota sekä korvausta aiheutuneista kustannuksista. Korvausten ei tarvitsisi olla täysimääräisiä... Momentin 2 kohdan mukaan korvausta tulisi maksaa ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimesta aiheutuisi esimerkiksi sijaisen palkkaamisen, lastenhoidon järjestämisen taikka muun vastaavan syyn johdosta ja 3 kohta velvoittaisi maksamaan matkakustannusten korvausta ja päivä- rahaa. Ansionmenetyksenä korvattaisiin vain todellinen luottamustoimen vuoksi menetetty ansio. Ansionmenetyksen korvausta ei siten voida maksaa, jos luottamustointa on hoidettu vuosiloman tai vapaapäivän aikana... Matkakorvausten on perustuttava aiheutuneisiin kustannuksiin. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että korvauksen ei tarvitse olla täysimääräinen henkilön tehtävän hoidosta kokemaan menetykseen nähden. Tätä kohtaa sovelletaan Kemissäkin ansiomenetyksen korvauksen ylärajalla, tällä soveltamistavalla ei kuitenkaan voitane käytännössä katsoa olevan luottamustoimen osallistumiseen rajoittavaa merkitystä, koska rajoitus kohdistuu saatavan korvauksen ylärajaan esim suurituloisen henkilön saaman ansiomenetyksen ollessa todellista ansiomenetystä pienempi. Hirvenmäen aloitteessa mainittu karenssityyppinen omavastuu sopii huonosti lainsäätäjän tarkoitukseen, koska se lähtökohtaisesti rajoittaa mahdollisuutta osallistua luottamustehtävän hoitoon ja luottamushenkilön oikeutta saada korvausta todellisista tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kuluista. Edellä mainituista lainsäätäjän tarkoitusta ilmentävistä lainauksista käynee ilmi lainsäätäjän vahva tahto lisätä kuntalaisten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ja turvata tulo- ja varallisuustasoon katsomatta kaikkien luottamushenkilöiden mahdollisuus osallistua luottamustehtävän hoitoon. Aloitteen mukaisen toimintatavan voidaan katsoa heikentävän yksilön mahdollisuutta osallistua kunnallisen demokratian toteuttamiseen ja nauttia hänelle säädettyjen perusoikeuksien toteutumisesta. Lisäksi on tässä yhteydessä syytä todeta, vaali ja osallistumisoikeutta koskeva perussäännöksen kohta PeL 14, jonka mukaan: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. PeL 22 toteaa, julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

35 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Arvostettu julkisoikeuden professori Teuvo Pohjalainen selittää em perusoikeuksien turvaamisen velvoitetta tiivistetysti seuraavasti: Perustuslain 22 säännös sisältää koko julkista valtaa koskevan velvoitteen, jonka mukaan julkisen vallan on huolehdittava perusoikeuksien käytännön toteutumisesta. Kysymyksessä on yleinen velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä, jotka voivat rajoittaa perusoikeuksien käyttöä, mutta myös velvollisuus positiivisin toimenpitein edistää perusoikeuksien mahdollisimman hyvää toteutumista (Husa -Pohjalainen 2014). Professorit Jyränki ja Husa toteavat teoksessa Valtiosääntöoikeus (2015) PeL 22 pykälästä seuraavaa: toteutumisen turvaaminen on taas ymmärrettävä mahdollisimman laajasti, niin että se käsittää sekä julkisyhteisön velvollisuuden pidättyä perusoikeuksien luvattomasti rajoittavasti toimista kuin myös julkisyhteisön velvollisuuden erilaisin aktiivisin toimin toteuttaa perusoikeuksia ja suojata niitä. Kun Kuntalain 82 :lää tarkastellaan huomioon ottaen perustuslain 14 ja 22 velvoitteet, lainsäätäjän tarkoitus Kuntalakien osalta ja oikeusoppineiden tulkinta asiasta, kaupunginvaltuusto ei kaupunginkanslian näkemyksen mukaan voi em. perusteluin yksipuolisesti päättää menettelystä joka rajoittaa luottamushenkilön osallistumismahdollisuutta ja oikeutta saada hänelle lakiteitse myönnettyä etuutta. Kaupunginhallitus merkitsee kansliajohtajan lausunnon tiedoksi. Kaupunginhallitus päättää esittää aloitevastauksena valtuustolle, että kaupungin palkkiosääntöä ei muuteta, mutta valtuutettujen on mahdollista luottamushenkilötietojen tarkistamisen yhteydessä ilmoittaa halutessaan pidättäytyvänsä kilometrikorvausten vastaanottamisesta. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää, että kaupungin palkkiosääntöä ei muuteta, mutta valtuutettujen on mahdollista luottamushenkilötietojen tarkistamisen yhteydessä ilmoittaa halutessaan pidättäytyvänsä kilometrikorvausten vastaanottamisesta.

36 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Luottamushenkilöille toimitetaan päivitetty henkilötietolomake, jolla ao. henkilö voi halutessaan ilmoittaa luopuvansa luottamustehtävään liittyvistä kilometrikorvauksista kodin ja kokouspaikan välillä.

37 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Mikko Ekorren aloite sanomalehti Lapin Kansan tilausten lopettamisesta 500/ /2015 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valtuutettu Mikko Ekorre esitti Jouko Juntusen kannattamana Kemin kaupunginvaltuuston kokouksessa talousarviopykälän (135 ) käsittelyn yhteydessä seuraavan aloitteen: Kemin kaupunki lopettaa sanomalehti Lapin Kansan tilaukset. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lähettää aloitteen kaupunginkanslian lausuntoa varten. Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen p Kaupunginkanslia toteaa, että Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa ovat sisällöllisesti niin yhteneväiset, että ei ole perusteltua tilata kahdella eri nimellä käytännössä yhtä ja samaa lehteä. Kaupunginkanslia yhtyy valtuutettu Mikko Ekorren aloitteeseen ja esittää valtuustolle, että Kemin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta Kemin kaupungin toimipisteisiin ei jatkossa enää tilata Lapin Kansaa. Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi kaupunginkanslian lausunnon ja antaa sen tiedoksi valtuustolle vastauksena Mikko Ekorren aloitteeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedoksi kaupunginkanslian lausunnon ja vastauksena Mikko Ekorren aloitteeseen. Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tietoon saatetuksi.

38 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite talousarvion toteuman seurannan tehostamisesta sekä tulospalkkiosta 504/ /2014 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti kaupunginvaltuuston ko kouk sessa pykälän 120 käsittelyn yhteydessä seuraavan aloitteen: Talousarvion toteuman seurantaa esimiestasolla tulee tehostaa, ylityksiä teh neiden esimiesten toimintaan tulee puuttua, toimintaa supistamalla ja viimeisenä kei no na lomauttaa henkilöstöä. Mahdollisista alituksista tulee palkita tu los palkkiol la. Tulospalkkion perusteet selvitetään helmikuun 2015 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kehittämis- ja talousosaston tietoon toi men pi tei tä varten. Päätös KH : Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Valmistelu: kehittämisjohtaja Allan Mikkola ja vs. henkilöstöpäällikkö Katri He berg : Talousarvion toteutumien seuranta on ohjeistettu talousarvion täy tän töön pano-oh jeis sa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjeet Ohjeen mukaan ta lous ar vion toteutumaa tulee seurata kuukausittain. Myös tilinpäätösennuste on teh tä vä kuukausittain. Seuranta tehdään tilauksittain. Jokaiselle tilaukselle on nimet ty talouden vastuuhenkilö. Ohjeen mukaan tuottajien on seurattava tilausten to teu tu mis ta kuukausittain ja ryhdyttävä tarvittaessa välittömiin toimenpiteisiin. Vas tuu tilauksien toteutumisesta on lautakunnalla. Mahdolliset tilausten muu tosesi tyk set tehdään maisemaraportoinnin yhteydessä puolivuosittain. Tässä yh teydes sä raportoidaan myös strategian toimenpideohjelman toteutumisesta. Vuoden 2015 aikana on kokeiltu ns. riskianalyysimenettelyä. Tässä ti laa ja joh tajat ovat arvioineet tilausten toiminnallisia ja taloudellisia uhkia sekä mah dol lisuuk sia torjua niitä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2016 stra te gian toimenpideohjelman mukaan riskianalyysimenettelyä jatketaan vuonna Vuoden 2016 alusta otetaan käyttöön myös Maisema Dashboards ra por toin ti. Raportointi on tarkoitettu kaupungin johdolle ja sen avulla annetaan kes ki tet ty näkymä kaupungin taloudesta ja toiminnasta.

39 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tulospalkkiojärjestelmän tarkoituksena on, että työntekijät ja työnantaja hyö tyvät tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Tulospalkkio perustuu pal ve lujen tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun saa vut tami seen tai ylittämiseen. Tulosyksikön täytyy ensin huolellisesti määritellä, mil laisiin tavoitteisiin se pyrkii kehittäessään omaa palvelutuotantoaan. Asetettuja tavoitteita kuvataan mittarein. Tulosyksikkö voi miettiä, millaiset mit tarit kuvaavat tavoitteiden saavuttamista. Mittareita valittaessa on hyvä käyttää apu na tulosyksikön henkilöstön asiantuntemusta. Mittarit johdetaan pal ve lu tuotan non tarpeista ja strategisista tavoitteista siten, että ne kertovat selkeästi ja yksin ker tai ses ti miten hyvin kunnan tulosyksikkö on onnistunut edistämään omia tär keim piä tavoitteitaan. Kunta-alan yhteisessä tuloksellisuussuosituksessa tuloksellisuuden osa-alueet on jaoteltu neljään kokonaisuuteen: 1. Toiminnan vaikuttavuus (aikaansaatu ja tavoiteltu hyvinvointi): miten hyvin palve lut ovat onnistuneet toteuttamaan niille asetettuja päämääriä. 2. Palvelun laatu (asiakaskohtaamisen ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus): miten asiakastaho kokee palvelun tyydyttävän hänen tarpeitaan. 3. Toiminnan sujuvuus, tuottavuus ja taloudellisuus: miten tehokkaasti käytetään ta lou del li sia ja muita resursseja 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky (työhyvinvointi, osaaminen, jne.): miten hyvin työ ym pä ris tö, johtaminen sekä henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen edes autta vat tuloksellisuuden parantamista. Tulospalkkion käyttöönottoon vaaditaan, että jokaiselle tulosmittarille laaditaan mit ta-as tei kot ja helposti ymmärrettävät tunnusluvut. Tulosmittareiden laa din nassa on monia riskejä ja erehtymisen mahdollisuuksia. Tulospalkkion pohjana olevan tulosmittarin pitää mitata vain sellaista asiaa, johon tulosyksikkö voi itse vaikut taa. Mitattavan asian on oltava sellainen, että se ei johdu ulkopuolisista te kijöis tä, vaan siitä miten tuloksellisesti työt on organisoitu ja hoidettu. Jos tu los mitta ril la seurataan kustannustasoja tai yksikkökustannuksia, täytyy ottaa huomioon mil loin kustannukset muuttuvat kunnan tulosyksiköstä riippumattomista syistä. Ul ko puo lel ta tulevat muutokset täytyy suodattaa mittareiden antamista tuloksista pois, jotta ne soveltuisivat tulospalkkion perusteeksi. Tulospalkkiojärjestelmä toimii vain silloin kun johto, esimiehet ja koko muu hen kilös tö kokevat järjestelmän mielekkääksi. Jos mielekkyyden tunne puuttuu, voi pa him mas sa tapauksessa käydä niin, että suurella vaivalla valmisteltu tu los palkkio jär jes tel mä ei käyttöönottovaiheessa saa aikaan minkäänlaista vaikutusta arki päi vän työntekoon ja asenteisiin. Kaikkien pitää nähdä tulospalkkio koko kuntaa, työnantajaa ja henkilöstöä hyödyttävänä järjestelmänä. Järjestelmän pitää kaik kien mielestä olla reilu, oikeudenmukainen ja kannustava.

40 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Tulospalkkausjärjestelmän käyttöönotto on ollut vähäistä kunnissa. Kun ta työn anta jan vuoden 2014 ajankohtaistiedusteluun vastanneista kuntayksiköistä 28:lla (10 %) oli käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Vähäisen käyttöönoton syitä ovat var maan kin esim. huoli osaoptimoinnista eli keskitytään vain niihin asioihin, jotka on nostettu tulopalkkausjärjestelmän tavoitteisiin. Tulospalkkion sitominen vain ta lous nä kö kul maan saattaa ohjata toimintaa siten, että toiminnan vaikuttavuus, pal ve lun laatu ja henkilöstön aikaansaannoskyky jäävät liian vähälle huomiolle. Myös yhteismitallisten mittarien määrittäminen eri tulosyksiköille on haasteellista. Mit ta rei den vertailussa saattaa herätä kysymys siitä, onko eri yksiköillä yhtä helpot tavoitteet. Tulospalkkausjärjestelmän käyttöönoton selvittäminen on laaja asia, johon liittyy niin prosessien kartoittamista, tavoitteiden asettelua kuin mittareiden määrittelyä. Jos tulospalkkausjärjestelmä halutaan ottaa käyttöön tulisi siihen siirtymisen edel ly tyk siä selvittämään asettaa työryhmä. Kaupunginhallitus päättää merkitä kehittämisjohtajan ja vs. henkilöstöpäällikön lausunnon tiedoksi ja antaa sen tiedoksi valtuustolle vastauksena kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteeseen. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi osaltaan, että tulospalkkausasiaa on syytä arvioida perusteellisesti mm. Viisas Kemi -ohjelman toimien edistyessä ja tulevan rakennemuutosohjelman toimenpide-ehdotusten yhteydessä loppuvuonna Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää merkitä kehittämisjohtajan ja vs. henkilöstöpäällikön lausunnon tiedoksi vastauksena kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteeseen. Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tietoon saatetuksi.

41 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite tuoda selvitys valtuustolle Meri-Lapin kehittämiskeskus ry:n toiminnasta, toiminnan vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta Kemin kaupunkistrategian näkökulmasta 344/ /2015 Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Hilkka Halonen esitti seuraavan aloitteen: Kemin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että valtuustolle tuodaan selvitys Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnasta, toiminnan vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta Kemin kaupunkistrategian näkökulmasta Uuden hallitusohjelman mukaan kunnan rooli muuttuu palveluiden järjestäjästä elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäjäksi. Kemin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on vastata kunnan elinvoimasta, elinkeinopolitiikasta ja strategiasta. Hyvällä elinkeinopolitiikalla luodaan ja kehitetään tuottavaa ympäristöä. Elinkeinopolitiikkaa ei voi ulkoistaa vaan se on kuntien korkeimman johdon, kunnanhallitusten ja valtuustojen tärkeimpiä, ellei tärkein strategisen johtamisen osa-alue. Kemin kaupunki tukee kunnallisin varoin Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toimintaa vuosittain n eurolla. Kemin kaupunginhallitus ja valtuusto eivät ole asettaneet mittareita Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnan vaikuttavuuteen. Myös linjaus riittävistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista puuttuu. Toisin sanoen miten yhdistyksen tekemiset tai tekemättä jättämiset vaikuttavat elinvoimaan, työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan Meri-Lapin seudulla sekä etenkin Kemin kaupungissa. Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnasta ei ole myöskään tehty yritysvaikutusarviointia, vaikkakin yritysvaikutusarviointimenetelmä on Kemin kaupungilla käytössä. Kehitysyhtiöiden/-yhdistysten tulevaisuus Kokemukset seutukuntien sisäisestä kehittämisyhteistyöstä vaihtelevat eri puolilla Lappia. Toisaalla yhteistyö koetaan toimivaksi eroavaisuuksista huolimatta; toisaalla saman seutukunnan jäsenet eivät välttämättä löydä yhteistä säveltä, vaikka kunnat olisivat samankaltaisia vahvuuksiltaan ja heikkouksiltaan.

42 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kehitystyötä jarruttavat myös lyhytjänteisyys, kuntaedustajien vaihtuvuus ja henkilöiden epäluottamus toisen kunnan edustajia kohtaan. Pahimmillaan tämä epäluottamus halvaannuttaa pahasti elinkeinopoliittista päätöksentekoa ja jarruttaa myös strategista suunnittelua, kun yhteistä näkemystä tulevaisuudesta ei ole. Pellon ja Ylitornion kuntien yhteinen kehittämisyhtiö lakkautettiin vuonna Pellon Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Timo Sirkkalan ja Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluodon mukaan molemmat kunnat kokivat, että kehittämistyötä on parempi jatkaa erillään. Itä-Lapin seutukunnassa Posion kunta vastaa yksin omasta kehittämistoiminnastaan, siinä missä muut neljä kuntaa kuuluvat Itä-Lapin kuntayhtymään. Ranuan kunta palkkasi oman kehittämispäällikön lähtien, eikä uusinut sopimusta Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa. Eteenkin yrittäjät kokivat, ettei Rovaniemen Kehitys Oy tarjonnut tarvittavan tehokasta ja tuloksellista palvelua Ranualle. Hallinto- ja kuntalaki eivät tunne seudullista hallintoa. Seutukunta ei ole hallinnollinen yksikkö Seutukunta ei ole hallinnollinen yksikkö eikä sillä ole juridista toimivaltaa tai velvollisuuksia. Seutukuntajako on aikoinaan perustunut kuntien luontaisiin yhteistyö- ja työssäkäyntialueisiin, mutta virallisesti seutukuntajaottelua ei tunnusteta. Sipilän hallitusohjelman mukaan maahan on syntymässä kolme hallinnollista tasoa; valtio, maakunta ja kunta. Maakunnalliselle, ts. kuntaa suuremmalle itsehallintoalueelle tullaan keskittämään sote-palvelujen lisäksi muita aluehallinnon tehtäviä. Sote- ja aluehallintouudistuksella haetaan tuottavuuden kasvun ja talouden hallinnan lisäksi tasa-arvoisemmin jakautuvia palveluita. Kemin kaupungin kehittämistoiminnan kannalta olennaiset kysymykset ovatkin; Mikä on Kemin kaupungin kehittämistoiminnan kannalta kustannustehokkain vaihtoehto niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin? Onko ilman toimivaltaa olevan seutuhallinnon ylläpitäminen järkevää? Voiko seudullista yhteistyökulttuuria edistää ja seudullisia julkisia asioita hoitaa tehokkaammin projektiluontoisina asiantuntijatehtävinä tarvelähtöisesti? Selvityksessä olisi hyvä ottaa huomioon myös Kemin kaupungin yritysmarkkinointi ja -viestintä nyt ja tulevaisuudessa.

43 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Miten tavoitteet kehittämiskeskuksen toimintasuunnitelmissa ja (määrälliset/laadulliset mittarit) ovat toteutuneet sekä niiden positiivinen vaikuttavuus seudun ja eteenkin Kemin kaupungin elinvoimaan, työllisyyteen ja yrittäjyyteen? Vuodelta 2015 voidaan toimittaa ennusteet kuluvalle vuodelle. Mikä on Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnan yritysvaikutus? Miten voidaan taata Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:ssä päätöksenteon julkisuus, ja kuntalaisten tiedonsaanti päätösten perusteista juridisesti, kun yhdistys saa Kemin kaupungilta huomattavan summan kunnallisia varoja avustuksena vuodessa? Toivomme, että aloite käsitellään ripeästi ja tuodaan selvitys viimeistään talousarvio 2016 valtuustokokoukseen, jotta Kemin kaupungin luottamushenkilöillä olisi päätöksenteon valmistelussa riittävän hyvä tieto ja kokonaisvaltainen käsitys Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnan vaikuttavuudesta niin kehittämistoiminnan kuin Kemin kaupungin elinvoiman edistämisen näkökulmasta. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kehittämis- ja talousosaston sekä kaupunginkanslian valmisteluun mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Valmistelu: kansliajohtaja Jukka Vilén ja kehittämisjohtaja Allan Mikkola Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen perustamista esittelevässä kehittämissuunnitelmassa todetaan, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi , yhdistyksen tavoitteeksi Kemi-Tornio alueen yhteishallinto. Tämän todetaan täsmällisemmin tarkoittavan, että ajan myötä kuntien hallinnolliset rajat menettävät pääosan merkityksestään. Suunnitelmassa todetaan myös kuntien elinkeinopolitiikan synkronoinnin olevan uuden yhdistyksen keskeinen tehtävä.

44 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kemi-Tornio alueen heikko tunnettavuus, tuolloin asukkaan alueen yhtenäisenä alueena, todetaan puutteeksi, samoin kuin kuntien palvelutarjonnan päällekkäisyys ja sitä kautta tapahtuva resurssien hukkakäyttö. Kehittämiskeskuksen toivotaan tuovan ratkaisun kuntien puutteelliseen edun valvontaan, antavan tukea elinkeinopolitiikalle ja yhteistyöhön liittyviin asioihin. Kehittämiskeskuksen tavoitellaan palvelevan kuntien johtamista ja kehittämistä. Yhdistyksen toiminnan kautta kuntien toiminta tehostuu kunnallisen päätösvallan kaventumatta ja alueelle pyritään saamaan yhteistyön ja edunvalvonnan kautta valtiollista päätösvaltaa. Kehittämiskeskuksen, nimenvaihdoksen myötä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen, reilun 20-vuotisen toiminnan jälkeen voidaan tuolloin asetettujen tavoitteiden olevan yhä hyvin ajankohtaisia ja tavoiteltavia. Valitettavasti, täytyy samantien todeta, että työ asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on yhä lähtökuopissaan, tiettyjen tavoitteiden osalta toteutuminen on jopa loitompana kuin yhdistystä perustettaessa. Kehittämiskeskuksen toimintaan on kuluneiden vuosien aikana käytetty huomattava henkinen ja taloudellinen panos. Ainakin Kemin kaupungin osalta on lykätty useita palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden kannalta tärkeiden hankkeiden käynnistämistä kuntaliitoksia tai kuntien parempaa yhteistyötä odottaessa. Kemin kaupungin maksuosuus on liikkunut vuosien saatossa reilussa eurossa. Panoksen vastapainoksi on saatu paljon hankkeita ja selvityksiä, mutta todellista edistymistä tavoitteiden suuntaan ei juurikaan ole tapahtunut. Edunvalvonnan osalla panokset eivät toki ole menneet hukkaan. Sitoutuminen kehittämiskeskuksen toimintaan on ollut kunnissa hyvin heikkoa. Kuntajakoselvitysten kariutuminen osoittaa omalta osaltaan yhteisen tahtotilan puuttumista ja luottamuksen puutetta. Edellytykset jatkaa Kemi-Tornio Kehittämiskeskuksen tavoitteellista ja tuloksia tuottavaa toimintaa nykyisessä tilanteessa ovat kieltämättä kyseenalaiset. Kehittämiskeskus ei ole valitettavsti kyennyt toimintansa aikana saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita ja kuten mitä tahansa toimintaa tulee myös kehittämiskeskuksen toimintaa kyetä ajoittain tarkastelemaan tuotos-panos suhteen kautta. Toiminnan mielekkyyttä ja siihen vuosien saatossa osoitettuja resurssia kriittisesti arvioiden on vaikea löytää perusteluja nykyisenkaltaisen toiminnan jatkamiselle ja resurssoimiselle. Kemin kaupungin strategisena tavoitteena on jo pitkään ollut tehdä rakentavaa ja tuloksellista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa ja edistää omalla toiminnallaan seutukunnan hyvinvointia ja kasvua vuorovaikutuksessa naapurikuntien kanssa. Taloustilanteen kiristyessä ja huoltosuhteen heikentyessä seutukunnan elinvoiman turvaamisen täytyy sisältää rakenteellisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudelleenorganisoinnin lisäksi myös kuntarakenteeseen.

45 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kehittämiskeskuksen toiminnan kehittymisestä konkreettisia parempia tuloksia tuottavaan toimintaan kuntien välisessä yhteistyössä ei ole nähtävissä minkäänlaisia merkkejä, päinvastoin. Osa seudun kunnista harjoittaa vahvasti yhteistyötä purkavaa ja luottamusta rikkovaa itsekeskeistä lyhytnäköistä politiikkaa. Tämä entisestään vaikeuttaa jo nyt haasteellista kehittämiskeskuksen toimintaympäristöä. Kehittämiskeskuksen varsin raskasta ja moniportaista hallintomalliakin olisi syytä tarkastella vastaamaan paremmin ajan haasteisiin ja kehittämiskeskuksen tuleviin tehtäviin. Kehittämiskeskuksen hallinnon moniportaisuus ja laajuus on syytä suhteuttaa muuttuvien tehtävien mukaiseksi. Kehittämiskeskuksen toimintaa tulee jatkossa keskittää entistä voimakkaammin seudulliseen edunvalvontaan niin maakunnan kuin valtakunnankin tasolla ja niin toiminta kuin siihen varatut toimintaresurssit tulee suunnata ja sopeuttaa vastaamaan kaventuvaa toimialaa. Kaupunginhallitus päättää merkitä kansliajohtajan ja kehittämisjohtajan lausunnon tiedoksi. Samalla kaupunginhallitus totetaa, että kehittämiskeskuksen rooli ja toimintamalli uudelleenorganisoitiin v aikana, jolloin selkeä painotus toiminnan jatkossa on edunvalvontaan ja projektitoiminta ajautuu alas hankkeiden päättymisen myötä Edelleen kuntien maksuosuudet kehittämiskeskuksen toimintaan laskevat selvästi Kaupunginhallitus päättää toimittaa yllä olevan tiedoksi valtuustolle vastauksena sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen. Puheenjohtaja Sari Moisanen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui kokoushuoneesta pykälän käsittelyn ajaksi. Teija Jestilä toimi puheenjohtajana pykälän käsittelyn ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä yllä olevan tiedoksi vastauksena sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen.

46 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Sari Moisanen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui paikaltaan. Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tietoon saatetuksi. Valtuutettu Juha Taanila esitti asiaan eriävän mielipiteen.

47 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Kati Tervon ja 17 muun valtuutetun aloite ilmaisesta päivähoidosta Kemiin 276/ /2015 Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Kati Tervo esitti seuraavan aloitteen: Aloitteena esitän, että Kemissä otetaan käyttöön kokeilu päivähoidon maksuttomuudesta kaikille kemiläisille päivähoitoa tarvitseville perheille. Päivähoidon tuotot olivat v n. 1,2 miljoonaa euroa, loput kulut menevät kaupungin budjetista (10%/90%). Maksuton päivähoito olisi vetovoima- ja elinvoimatekijä suhteessa naapurikuntiin ja näin ollen tekisi kaupungista houkuttelevamman paikan asettua asumaan myös perheille. Esimerkkilaskelmana voidaan osoittaa, että tuotot 1,2 milj. olisi katettavissa esimerkiksi sillä, että 200 uutta paikkakunnalle muuttavaa henkilöä n vuosituloilla tuottaisivat pelkästään kunnallisveroa 5687,50 /hlö (16,25%) vuodessa. Lisäksi nämä henkilöt käyttäisivät tulonsa kulutukseen paikkakunnalla paikallisten yritysten tuotteisiin ja palveluihin. Uudessa hallitusohjelmassa on maininta subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta, kun toinen vanhemmista on kotona. Tämä uudistus voisi olla myös hyvä mahdollisuus kokeilla maksutonta päivähoitoa. Lisäksi palveluohjauksella ja avoimen päivähoidon lisätarjonnalla voitaisiin tarjota mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatuspalveluihin niille perheille, joilla ei välttämättä ole tarvetta kokopäivähoitoon päiväkodissa ja/tai perhepäivähoidossa. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyspalvelukeskuksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

48 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Koulutuslautakunta Valmistelu: koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen ja päivähoidon johtaja Kaisa Rauvala : Avoin varhaiskasvatuskerhotoiminta aloitettiin syksyllä Ryhmiä perustettiin kaksi ja ne on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille. Yhdessä ryhmässä on 16 lasta ja ryhmän toiminta-aika on kello 9-12 kahtena päivänä viikossa. Ryhmässä työskentelevät lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Avoin varhaiskasvatuskerho on yksi vaihtoehto perheille päivähoidon sijaan silloin kun lapsella ei ole työn tai opiskelun vuoksi päivähoidon tarvetta. Toiminta on maksutonta perheille, eikä perhe menetä mahdollista kotihoidontukeaan. Hallitusohjelmassa painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Uudistusten lähtökohtana on perheiden monimuotoisuus ja lapsen edun edistäminen vahvistamalla vanhemmuutta ja rakentamalla matalan kynnyksen palveluja hallintorajat ylittäen. Jotta tähän haasteeseen pystytään vastaamaan tulisi Kemiin perustaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa perhekeskustyyppinen kohtaamispaikka, jossa olisi mahdollisuus sekä perheiden yhteisiin että aikuisten ja lasten omiin ryhmätoimintoihin. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei tarkoita sitä, ettei palvelua tarjota lapsille vaan sitä, että perheillä olisi enemmän erilaisia vaihtoehtoja valita palvelutarjonnasta perheelle sopivia vaihtoehtoja silloin, kun kokopäiväistä päivähoitoa ei tarvita. Tälläkin hetkellä perheillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus, mutta perheet käyttävät sitä eri tavalla. Palveluohjauksen tarkoituksena onkin kertoa perheille erilaisista päivähoitomahdollisuuksista, samoin kuin hoitosopimuksen muutosmahdollisuuksista silloin, kun perhe ei kokopäiväisesti lapselleen päivähoitoa tarvitse. Hoitosopimuksen muuttaminen alhaisemmaksi muuttaa myös asiakasmaksua pienemmäksi. Aloitteeseen on pyydetty kannanottoa myös päiväkodin johtajilta. He ovat käsitelleet aloitetta kokouksessaan Johtajien mielestä perheillä on ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus omiin lapsiinsa. Varhaiskasvatuksessa on kokemusta maksuttomasta palvelusta siltä ajalta kun Kemi myönsi juhlavuoden kunniaksi maksuttoman päivähoidon asiakkaille. Tällöin päivähoidon käyttö lisääntyi ja ryhmiä jouduttiin perustamaan kysyntää vastaavasti. Asukkaita kuntaan ei kuitenkaan saatu tällä päätöksellä lisää. Johtajien mukaan kentällä oli myös tunne, että palvelun maksuttomuus laski päivähoidon arvostusta. Päiväkodin johtajien mielestä asiakkaille ilmaisen päivähoidon maksajiksi tulisivat kaikki kuntalaiset, vaikkeivät he palvelua käyttäisikään. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta asiakasmaksut tulee kerätä päivähoitoasiakkailta, kuten muidenkin palvelujen käyttäjiltä esimerkiksi

49 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tilinpäätöksen 2013 mukaan hoitopäivämaksuja kertyi ja vastaava luku vuonna 2014 oli Tänä vuonna maksuja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä ; eli taso säilynee entisenä. Päivähoidon tuloilla katetaan noin kymmenen prosenttia kaikista varhaiskasvatuksen menoista. Tilinpäätöksen 2014 mukaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oli 964 lasta, joten yhden lapsen keskimääräinen vuotuinen huoltajan maksama hoitopäivämaksu on Varhaiskasvatuksen lapsikohtainen kulu (ilman kotihoidontuen asiakkaita) oli vuonna Kaupungin kannalta ilmainen päivähoito tarkoittaa väistämättä asiakasmaksutulojen menetystä eli noin miljoonaa euroa vuodessa, joka täytyy kattaa joko muiden palvelujen asiakasmaksutuloilla tai verotulorahoituksella. Mahdollinen asiakasmäärän lisäys johtaisi lisäkustannuksiin henkilökunnan ja tilojen sekä muiden käyttömenojen osalta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen saattaa tarkoittaa myös kuntien valtionosuuksien leikkauksia koska velvoite tarjota varhaiskasvatusta kapenee. Menetettävän maksutulon kattaminen aloitteessa mainituilla tavalla siten, että kuntaa muuttaisi esimerkiksi 200 uutta veronmaksajaa, joiden vuositulo olisi keskimäärin /v/hlö ei ehkä ole realistinen huomioiden kaupungin ja lähialueen työpaikkatarjonnan. Ehdotus PHJOH Rauvala: Koulutuslautakunta päättää antaa edellisen lausunnon kaupunginhallitukselle vastauksena valtuutettu Kati Tervon ja 17 muun aloitteeseen ilmaisesta päivähoidosta Kemissä. Päätös KOLTK : Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää merkitä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon tiedoksi ja antaa sen tiedoksi valtuustolle vastauksena Kati Tervon ja 17 muun aloitteeseen ilmaisesta päivähoidosta Kemissä. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin alijäämäinen taloudellinen tilanne ei

50 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös KH : mahdollista päivähoitomaksuista luopumista. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää merkitä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon tiedoksi vastauksena Kati Tervon ja 17 muun aloitteeseen ilmaisesta päivähoidosta Kemissä. Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tietoon saatetuksi.

51 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Anneli Rantalan ja neljän muun valtuutetun aloite ilmaisesta ehkäisystä alle 25-vuotiaille 345/ /2015 Kaupunginvaltuusto Päätös KV : Valtuutettu Anneli Rantala esitti seuraavan aloitteen: Ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille Kouluterveydenhuollon ja ehkäisyneuvoloiden kautta voidaan, toteuttaa ehkäisyvälineiden ilmaisjakelu alle 25-vuotiaille Kemiläisille. Kaupunginhallitus pohti suurien terveysmenojen pienentämistä viimeksi kokouksessaan Tässä esitetty menettely vähentää sukupuolitauteja ja abortteja säästäen kunnan varoja. Vastaava menettely on toteutettu tuloksekkaasti jo Tervolassa. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sosiaali- ja terveystoimen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäinen Aloitteessa esitetään ilmaisen ehkäisyn jakamista alle 25-vuotiaille. Eh käi sy vä linei den ilmaisjakelu toteutettaisiin aloitteen mukaan kouluterveydenhuollon ja ehkäi sy neu vo loi den kautta. Aloitteessa arvioidaan, että ehkäisyvälineiden ja ka misel la vähennetään sukupuolitauteja ja abortteja ja todetaan, että vastaava menet te lyä on toteutettu tuloksekkaasti Tervolassa.

52 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kuntien terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmassa on hyväksytty yh dek si kehittämistoimenpiteeksi raskaudenkeskeytyslukujen syiden selvittely ja per he suun nit te lun sekä seksuaaliterveyden edistäminen. Tähän liittyen alu eel linen neuvolatyöryhmä on selvittänyt taustatyönä ilmaisen ehkäisyn kustannuksia ja esittänyt Palvelutiimille suosituksena hyväksyä maksuton ehkäisy kokeiluna kat ta maan vuotiaat. Aloitteessa mainitussa Tervolan kunnassa on jaettu kap se lit ja kierukat maksutta potilaille jo vuodesta 2007 ja pillerit potilas on maksa nut itse ilmaisen 3-6 kk:n jälkeen kuten Kemissäkin. Tervolasta saadun tiedon mu kaan raskaudenkeskeytyksiä on niin vähän, että luvuilla ei voi tehdä joh to päätök siä ilmaisjakelun vaikuttavuudesta. Lapin amk:n tekeillä olevan opinnäytetyön tu lok set kertovat naisten valitsevan mieluusti kierukan, jos saisivat valita me netel män ilman hinnan huomioimista. Kierukka on vaihtoehtona hyvä ja edul li nenkin pitkäaikaisena menetelmänä. Keskeytysten syitä pyritään selvittämään myös val ta kun nal li ses ti ja tutkimusohjelma jaetaan viiteen keskeiseen alueeseen: terveys pal ve lut ja terveyspolitiikka, sosioekonomiset terveyserot sekä elintavat ja ym pä ris tö te ki jät. THL:n raportissa Esitä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimin ta oh jel ma todetaan, että nuorten tietämys seksuaaliterveydestä on heikentynyt ja vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä on korkea. Li säk si toistuvien raskaudenkeskeytysten määrä on huolestuttavasti lisääntynyt. Ra por tin mukaan seksuaalinen riskikäyttäytyminen esimerkiksi ehkäisyn lai minlyö mi nen on yhteydessä päihteiden käyttöön. Raportissa kiinnitetään huomiota am mat ti hen ki löi den osaamisen kehittämiseen varhaiskasvatuksen, esi- ja pe rusope tuk sen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasektoreilla. Lisäksi am matti hen ki lös töä kouluttavien opettajien osaamisen kriteerit tullaan varmistamaan täy den nys kou lu tuk sel la. THL:n toimittaman tilastoraportin mukaan Länsipohjan sairaanhoitopiirissä tehtiin kes key tyk siä vuonna ,9/1000 vastaavanikäistä naista. Muut korkeiden kes key tys lu ku jen alueet ovat Lappi, Ahvenanmaa ja Helsinki - Uudenmaan alueet. Sairaanhoitopiirien kaikista raskauden keskeyttäneistä 67,2 % käytti jotain eh käi sy me ne tel mää raskauden alkaessa. Useampi kuin joka kolmas (36 %) keskeytys teh tiin naiselle, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. Näistä 14 % oli useampia kes key tyk siä. Sosiaaliset syyt olivat ylivoimaisesti suurin peruste (91,8 %) kes keyt tää raskaus eli raskaus alkaa ehkä väärään aikaan, koulutus voi olla kesken tai on pätkätöitä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sairaala-apteekilla on hankintasopimus eh käi syvä li nei den valmistajien kanssa. Sopimuksen mukaisesti kunnat saavat kun ta laisil leen kolmen (3) kuukauden ilmaisen ehkäisyn aloituksen. Tästä poiketen Kemis sä on jaettu ilmaista ehkäisyä kuudeksi (6) kuukaudeksi. Vuonna 2015 tar kiste tut ilmaisjakelun kustannukset olivat Kemissä yhteensä ja ras kau den keskeytysten keskihinnalla á laskettuna keskeytysten kus tan nuk sia noin Arvioinnissa on käytetty 1-8 saatuja Kemin tietoja LPKS:n gy ne ko logian poliklinikalta. Kustannukset ovat yhteensä

53 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (57 ) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Oheis kus tan nus ten arviointi on haasteellisempaa mm. sairauslomien aiheuttamat kus tan nuk set yhteiskunnalle. Sairauslomat voivat johtua sekä ehkäisyn että kes key tys ten aiheuttamista haitoista. Länsi-Pohjan seudusta poikkeavasti Kemin ongelmana eivät ole ainoastaan nuoret ikäryhmät alle 25-vuotiaat. Keskeytysten jakauma ikäryhmittäin osoittaa, että suu re na ryhmänä ovat vuotiaat, ja tässäkin ikäryhmässä lu ku mää räi ses ti eniten keskeytyksiä tehtiin vuonna vuotiaille. Vuonna 2015 pai nopis te on ollut vuotiaissa. Kuukausina 1-8 on haettu 33 keskeytystä ja vuo si ar vio pysynee edellisvuoden tasolla. Kustannuksia tästä syntyy noin Kustannusten arvioinnissa on huomioitava alueellisen neu vo la työ ryh män arvioima ilmaisjakelun vaikuttavuusarvio eli ilmaisjakelulla saadaan vä hen net tyä noin 10 % keskeytyksistä. Kemille jäisi ilmaisjakelun toteutuessakin kus tan nuksia raskauden keskeytyksistä. Vaikuttavuusarviointi mukaan lukien kes key tys ten kustannukset tulevat olemaan Kemissä vähintään ja li säk si ilmaisjakelun kustannus noin , yhteensä On huomionarvoista, että ilmainen ehkäisy ei vähennä sukupuolitautien il maantu vuut ta vaan sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisyssä tarvitaan asen ne va lis tus ta sekä hyviä ohjaustaitoja. Kondomi on ainoa menetelmä, jolla voi daan ehkäistä sekä sukupuolitauteja että raskauksia. Kondomeja jaetaan jo Ke min terveysneuvontapalveluissa. Ilmainen ehkäisy alle 24-vuotiaille on sisällytetty yhtenä toimintavaihtoehtona val mis tel tuun Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, jota lautakunta pitää perusteltuna. Terveyspalveluiden ta lous ar vio esi tyk seen ei ole sisällytetty seudullisen ehkäisytyöryhmän Pal ve lu tii mil le esittämää kustannusta ilmaisesta ehkäisystä yhteensä