Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM)

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Neuvoston pääaiheena on keskustelu komission julkaisemasta tulevan yhteisen maatalouspolitiikan tiedonannosta. Suomi katsoo, että tiedonannossa kuvatut tulevan yhteisen maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet ovat kannatettavia. Suomi pitää hyvänä, että jäsenmaille annettaisiin huomattavasti lisää valtaa päättää niiden alueella sovellettavien tukijärjestelmien sisällöstä, seurannasta, valvonnasta ja seuraamuksista. Suomi katsoo, että korkean elintarviketurvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin tason tavoittelu on oikea lähestymistapa eurooppalaisen maataloustuotannon tulevaisuuden kannalta. Suomi voi tukea yhteisen maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuuden jatkamista, kunhan olosuhdehaitat esimerkiksi lyhyemmän kasvukauden ja siten korkeampien kustannusten osalta kompensoidaan riittävällä tavalla maatalouden jatkuvuuden varmistamiseksi. Suomi katsoo, että tulevassa maatalouspolitiikassa tulisi ottaa paremmin huomioon mm. luonnonhaitan tasaaminen ja korkeiden kustannusten tasaamiseen tähtäävät tuotantoon sidotut tuet. Näiden tukielementtien nykyisenkaltaiset käyttömahdollisuudet tulisivat olla lähtökohtana tasapuolisen politiikan kannalta. Lisäksi muissa asioissa käsitellään kolme tiedotusasiaa. Tiedotusasiat koskevat afrikkalaista sikaruttoa käsitelleen korkean tason konferenssin tuloksia, epäterveisiin kauppatapoihin puuttumista sekä bioteknologian roolia maataloudessa. Kalastusasioissa neuvosto tavoittelee poliittista yhteisymmärrystä Atlantin ja Pohjanmeren alueen kalastuskiintiöistä vuodelle Suomi voi hyväksyä asetusehdotuksen ja osoittaa joustavuutta asetuksen hyväksymisen edistämiseksi edellyttäen, että päätöksellä pyritään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeseen kalakantojen hyödyntämisestä kestävän enimmäistuoton mukaisesti viimeistään vuonna Muissa asioissa neuvosto kuulee puheenjohtajamaan ja komission yhteisen tiedonannon sidosryhmäkonferenssista, jossa käsiteltiin kalatalousrahaston tulevaisuutta.

2 2(24)

3 3(24) Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen a) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) b) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat KALASTUS 4 3. Asetus Atlantin ja Pohjanmeren TACeista ja kiintiöistä 2018 (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 43 artiklan 3 kohta) Poliittinen yhteisymmärrys (*) 13780/17 + ADD 1-2 MAATALOUS 4. Komission tiedonanto: Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus Komissio esittelee Keskustelu 8 Muut asiat 16 Kalastus 5. a) Sidosryhmäkonferenssi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja sen tulevaisuudesta: "Vuoden 2020 jälkeen: Tuki Euroopan rannikkovaltioiden yhteisöille" (Tallinna, lokakuuta 2017) Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia b) Purkamisvelvollisuuden täytäntöönpano ja pullonkaulalajien riski tammikuussa 2019 Espanjan valtuuskunnan tiedotusasia Maatalous c) Tulokset konferenssista "Moderni bioteknologia maataloudessa: Kohti vastuullista innovointia" (Bryssel, 28. syyskuuta 2017) Komission tiedotusasia

4 4(24) d) Afrikkalaista sikaruttoa käsitelleen korkean tason konferenssin tulokset (Praha, marraskuuta 2017) Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia e) Epäterveisiin kaupan käytäntöihin puuttuminen keinona tasapainottaa elintarvikkeiden toimitusketjua ja vahvistaa maanviljelijöiden asemaa Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia (*) Kohta, josta voidaan pyytää äänestystä. Komission ehdotukseen perustuva kohta.

5 5(24) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Bondestam Orian Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto poliittinen yhteisymmärrys Suomen kanta Suomi voi hyväksyä asetusehdotuksen ja osoittaa joustavuutta asetuksen hyväksymisen edistämiseksi edellyttäen, että päätöksellä pyritään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeseen kalakantojen hyödyntämisestä kestävän enimmäistuoton mukaisesti viimeistään vuonna Suomi on erittäin huolestunut Euroopan ankeriaskannan heikosta tilasta. Ankeriaskannan elvyttämiseksi tulee ryhtyä unionin laajuisiin toimenpiteisiin, jotta kannan elpyminen voidaan mahdollistaa tasapainoisella ja tehokkaalla tavalla. Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen ankeriaan kaupallisen kalastuksen kieltämiseksi unionin merialueilla tai kalastuksen merkittäväksi rajoittamiseksi. Suomi pyrkii komission ehdotuksen osalta lisäksi siihen, että alle 12 senttimetristen ankeriaiden kalastusta ei sallittaisi. Lisäksi Suomi voi hyväksyä sen, että jäsenvaltiot sitoutuisivat deklaraatiolla kansallisesti rajoittamaan sisävesillä harjoitettavaa ankeriaan kalastusta (sekä kaupallinen kalastus että vapaaajankalastus) ja vähentämään kutuvaellukselle lähtevien ankeriaiden kuolleisuutta kohdennetuilla toimenpiteillä sekä ottamaan käyttöön muita ankeriaskantaa elvyttäviä toimenpiteitä. Suomi on valmis hyväksymään myös muita toimenpiteitä, kuten esimerkiksi ankeriaan kalastuskauden rajoittamisen tai kansallisten

6 6(24) ankeriaanhoitosuunnitelmien päivittämisen ja niiden toimeenpanon tehostamisen, jos neuvostossa jäsenvaltioiden enemmistö vastustaa edellä mainittuja toimenpiteitä. Pääasiallinen sisältö Vuosittaisista kalastusmahdollisuuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä annettava asetus on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) kalavarojen hoitoa koskeva tärkeä väline. Säädös on laaja sisältäen lukuisten unionin vesien ja unionin ulkopuolisten vesialueiden kalastusmahdollisuuksia koskevat säännökset (pois lukien Itämeri ja Mustameri) vuodeksi Ehdotuksen liitteissä luetellaan kalastusmahdollisuudet yksityiskohtaisesti. Ehdotus kuuluu perussopimuksen (SEUT) 3 artiklan 1d kohdan mukaan Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. Asetusehdotus koskee erityisesti Atlantin ja Pohjanmeren kalakantoja EU:n vesialueilla, joiden osalta unioni päättää itsenäisesti, kuinka paljon kantoja voidaan hyödyntää. Asetus sisältää myös tulokset kahdenvälisistä ja monenkeskisistä kalastusneuvotteluista. Komission tiedonannossa vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksia koskevassa kuulemisesta todetaan, että niiden kalakantojen määrä on kasvanut, joita hyödynnetään MSY:n mukaisesti. Komission tieteellisteknis-taloudellisen kalastuskomitean STECFin mukaan kaikilla alueilla kalastuksessa on yleisesti ottaen tapahtunut kehitystä kohti kestävää enimmäistuottoa koskevaa tavoitetta. Kaikilla TAC-alueilla kalastus kestävän enimmäistuoton ylittävillä tasoilla on vähentynyt huomattavasti. Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) tuoreimman, vuoden 2015 tietoihin perustuvan arvioinnin 3 mukaan Koillis-Atlantilla arvioiduista 66 kannasta 39:ää hyödynnettiin kestävän enimmäistuoton mahdollistavan kalastuskuolevuuden (FMSY) tasolla (osuus on kasvanut 59 %:iin edellisen vuoden 52 %:sta). Kalastuskuolevuuden mediaani on vakiintunut noin 1,0:n tienoille. Kestävää enimmäistuottoa koskevien lausuntojen mukaisesti vahvistettujen suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) määrä kasvoi vuonna :ään, mikä vastaa 61:tä prosenttia kaikista Koillis-Atlantin saaliista. Turvallisten biologisten rajojen puitteissa olevien kantojen prosenttiosuus on myös kasvanut Koillis-Atlantilla. Vuonna 2015 kannoista oli turvallisten biologisten rajojen puitteissa 68 prosenttia. Osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2003, jolloin se oli 35 prosenttia. Komissio toteaa lisäksi tiedonannossaan, että vaikka edistystä on saavutettu, tarvitaan yhä lisätoimia. Ne ovat tarpeen erityisesti, jotta voidaan vähentää Välimeren merkittävää liikakalastusta ja yli FMSY-

7 7(24) tason kalastettavien kantojen määrää Koillis-Atlantilla sekä panna täytäntöön purkamisvelvoite. YKP:n perusasetuksella käyttöön otettu purkamisvelvoite tulee sovellettavaksi asteittain vuosina Sen vuoksi komissio ehdottaa TACien korotuksia sellaisten kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta vuodesta Komissio toteaa ehdotuksessaan, että kaikki ehdotetut kalastusmahdollisuudet ovat komissiolle toimitettujen kantojen tilaa koskevien tieteellisten lausuntojen mukaisia, ja lausuntoja on käytetty komission vuotuisessa tiedonannossaan kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta (COM(2017) 368) kuvaillulla tavalla. Edotukseen sisältyy myös Atlanto-Skandiselle sillikannalle vahvistettava TAC ja Suomen osuus (0,53 %) siitä. Tämän sillikannan TAC vahvistetaan osana Norjan kanssa käytäviä neuvotteluja (vuonna 2017 Suomen kiintiö on 223 tonnia). ICES on monen vuoden ajan todennut, että Euroopan ankeriaskanta on kriittisessä tilassa ja että varovaisuusperiaatteen perusteella kaikki ihmisten aiheuttamat vaikutukset (mm. vapaa-ajankalastus, kaupallinen kalastus, vesivoima, pumppuasemat ja veden laadun heikentyminen), jotka vähentävät aikuisten hopea-ankeriaiden selviytymistä lisääntymään, tulee poistaa tai pienentää mahdollisimman pieniksi. Komissio ehdottaa, että yli 12 cm pituisten ankeriaiden kaupallinen kalastus kielletään unionin merialueella lukuun ottamatta Välimerta ja Mustaamerta. Komissio on myös ehdottanut, että komissio ja jäsenvaltiot antaisivat yhteisdeklaraation, jolla jäsenvaltiot sitoutuisivat kansallisesti vähentämään ankeriaan kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saaliita sisävesillä 50 prosenttiin vuoden 2017 tasosta. Lisäksi komissio ehdottaa, että sitouduttaisiin puolittamaan ankeriaiden muuta kuolleisuutta niiden kutuvaelluksella sisävesistä mereen. Deklaraatio sisältäisi myös jäsenvaltioiden sitoumuksen ankeriaiden istutuskäytäntöjen tarkistamiselle, laittoman kalastuksen ja kaupan estämisestä, ankeriaiden jäljitettävyyden edistämisestä sekä toimenpiteiden raportoinnista. Komissio käynnistäisi ankeriaan EU -tason hoitosuunnitelmaa koskevan asetuksen ulkoisen arvioinnin sen ankeriaskannan elvyttämisen tehokkuuden evaluoimiseksi ja sen mahdolliseksi muuttamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 3 kohta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/ artikla

8 Käsittely Euroopan parlamentissa 8(24) Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU17 kalastusjaosto EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri Valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei ole. Taloudelliset vaikutukset Asetuksella ei ole vaikutusta Suomen kalastuselinkeinoon tai valtion talousarvioon. Suomen sillikiintiötä voidaan kuitenkin vaihtaa Pohjanlahden silakaksi, jolloin se hyödyntäisi Suomen kalastuselinkeinoa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Useilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia hyväksyä komission ehdotusta sellaisenaan. Puheenjohtajamaa pyrkii löytämään kompromissiratkaisuja jäsenvaltioiden esille nostamiin kysymyksiin. Asiakirjat 13780/17 PECHE ADD COM(2017) 645 final 14813/17 PECHE 465 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO p , orian.bondestam@mmm.fi EUTORI-tunnus EU/2017/1613 Liitteet

9 Viite 9(24)

10 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) (24) Asia Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus - Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi tiedonannon yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee tiedonannosta kokouksessaan Komissio esitteli tiedonannon Euroopan parlamentille ja maatalouden erityiskomitealle Maaseutukomiteassa tiedonanto käsitellään Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavasta kaudesta keskustellaan lisää Bulgarian puheenjohtajuuskaudella keväällä Komissio julkaissee vaikutusanalyysin lainsäädäntöehdotusten taustaksi keväällä Suomen kanta Suomi ottaa komission esittelyn tiedonannosta tiedoksi. Suomi katsoo, että tiedonannossa kuvatut yhteisen maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet ovat kannatettavia. Suomi pitää hyvänä, että jäsenmaille annettaisiin huomattavasti lisää valtaa päättää niiden alueella sovellettavien tukijärjestelmien sisällöstä, seurannasta, valvonnasta ja seuraamuksista. Suomi katsoo, että tiedonannossa kuvattu strategisempi taso jäsenvaltion ja komission välisessä tehtävänjaossa tukee yksinkertaistamistavoitteita. Uusi lähestymistapa olisi parannus nykyiseen yksityiskohtaiseen ja hallintoa sekä tuensaajia kuormittavaan tapaan, jolla komissio asettaa vaatimuksia ja

11 11(24) määrittelee toimintatapoja ja tukijärjestelmien yksityiskohtia sekä valvontojen seuraamuksia. Suomi on samaa mieltä komission kanssa siitä, että suorat tuet ovat tärkeitä viljelijöiden tulojen vakauttamisen kannalta. Suomi pitää tärkeänä, että YMP vastaa ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Maatalous on osa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamista ja ratkaisua, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, vesien hyvän tilan ylläpitoa ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Uudistuksessa tulee pyrkiä sellaisiin painotuksiin, jotka tukevat kestävää ruuantuotantoa ja vahvistavat bio- ja kiertotaloutta. Suomi pitää myönteisenä, että monikerroksinen YMP:n ilmasto- ja ympäristöehtojen kokonaisuus (viherryttämistuki, täydentävät ehdot ja vapaaehtoiset maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimet) korvattaisiin kokonaisuudella, jossa olisivat vaatimukset tulotuille ja vapaaehtoisille lisätoimenpiteille ja joita valvottaisiin yhteneväisin ehdoin nykyisen mallin sijaan. Suomi voi tukea komission lähestymistapaa riskienhallintakokonaisuudessa. Tavoitteiden mukaista viljelyolosuhteiden ja riskien erilaisuutta eri alueilla on lähestytty oikealla tavalla korostamalla ennaltaehkäisyä ja riskinhallinnan parantamista esimerkiksi neuvonnan avulla. Suomi katsoo, että erityisesti markkinakelpoisten riskien hallintaa on syytä tarkastella yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Suomi katsoo, että korkean elintarviketurvallisuuden ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin tason tavoittelu on oikea lähestymistapa eurooppalaisen maataloustuotannon tulevaisuuden kannalta. One health -lähestymistapa tukee Suomen tavoitteita vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä maataloudessa koko EU:n alueella. Yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaa myös eurooppalaiseen ravitsemukseen ja on siten olennainen osa ruokapolitiikkaa. Vahvistuva terveysnäkökulma on toivottu lähestymistapa. Suomi pitää tärkeänä, että sekä alallepääsyä että toisaalta luopumista tulee voida tukea YMP:n välinein. Nuorten nostaminen tulevan uudistuksen yhdeksi pääpainopisteeksi tukee Suomen tavoitteita. Suomen näkökulmasta maatalouden tietotaidon sekä teknologian entistä vahvempi kehittäminen yhteisen maatalouspolitiikan välinein on tavoiteltavaa. Suomi on yhtä mieltä siitä, että biotalouden kasvusta pitäisi tulla prioriteetti YMP:n strategisissa suunnitelmissa. Suomi pitää tärkeänä varmistaa, että metsätaloustoimenpiteitä tulee olla mahdollista toteuttaa YMP:n kautta myös jatkossa. YMP:n myös katsotaan edesauttavan EU:n energiaunionia edistämällä puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa.

12 12(24) Suomi katsoo, että ehdotettua Smart Village -konseptia tulisi selvittää lisää. Suomen näkökulmasta paikallisten yhteisöjen mahdollisuuksia tulisi parantaa. Suomi katsoo, että LEADER- toimintatapa on edelleen tehokkaaksi todettu keino. Tuensaajanäkökulmasta myös maaseudun kehittämisen instrumenttien yhteensopivuutta muiden EU-ohjelmien ja -rahastojen kanssa tulee kehittää, edellyttäen että nykyinen II pilarin laaja toimenpidevalikoima ei sen seurauksena supistu. Eri EU-rahoitusinstrumentit täydentävät toisiaan eri vaiheessa olevien maaseutuyritysten kasvupotentiaalin edistämisessä. Suomi voi tukea yhteisen maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuuden jatkamista, kunhan olosuhdehaitat esimerkiksi lyhyemmän kasvukauden ja siten korkeampien kustannusten osalta kompensoidaan riittävällä tavalla maatalouden jatkuvuuden varmistamiseksi. Suomi pitää valvonnan yksinkertaistamistavoitetta tärkeänä. Suomi kannattaa tiedonannon mukaista jäsenvaltion liikkumavaraa, joka voisi vähentää hallinnollista taakkaa. Suomen näkökulmasta tiedonannossa epäselvää on uuden hallintomallin valvontaan ja seurantaan liittyvät näkökohdat. Tulosperusteinen arviointi voi aiheuttaa epävarmuutta ja saattaa lisätä mahdollisia seurauksia ja riskejä hallinnolle ja tuensaajille. Riskit, jotka johtuvat esimerkiksi maatalouden sääriippuvuudesta ja muista ulkoisista tekijöistä voivat olla ongelmallisia politiikan toimeenpanossa. Suomi kritisoi sitä, että todellisiin hallinnollisen taakan juurisyihin ei tiedonannossa puututa riittävästi. Hallintoa helpottavia ja hallinnollista taakkaa vähentäviä käytänteitä ei tiedonannossa mainita. Suomi katsoo, että esim. tuplamaksun estäminen olisi riittävä keino erottaa perustaso vapaaehtoisista toimista hankalan valvontamenettelyn sijaan. Komission ei ole syytä puuttua yksityiskohtiin toimenpiteiden valmistelussa tai valvonnassa. Suomi katsoo, että tulevassa maatalouspolitiikassa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon mm. luonnonhaitan tasaaminen ja korkeiden kustannusten tasaamiseen tähtäävät tuotantoon sidotut tuet. Niiden nykyisenkaltaiset käyttömahdollisuudet tulisivat olla lähtökohtana jäsenmaille tasapuolisen politiikan toteutumiseksi. Suomi ei yhdy siihen, että kaikki EU:n viljelijät kohtaisivat samoja haasteita. Tukien tasaamisessa tulisi ottaa huomioon myös maataloustuotannon kustannustaso. Suomi pitää tärkeänä, että markkinoiden vaihteluun varaudutaan myös tulevaisuudessa. Nykyisenkaltaiset markkinatoimenpiteet eivät kuitenkaan juuri näy komission tiedonannossa. Suomelle tärkeät erityissäädökset valtiontukiin liittyen ja jäsenvaltiokohtaiset erityisehdot tulisivat myös olla valmistelussa mukana.

13 13(24) Suomi katsoo, että EU-rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen tulee pitää niille asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tasolla. Suomi tavoittelee yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisuuden osalta mahdollisimman korkeaa saantoa, sillä luonnonolosuhteet maatalouden harjoittamiselle ovat Suomessa epäedulliset verrattuna muihin jäsenmaihin. Yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin rahoituksella on huomattava merkitys maaseutualueiden tasapainoiselle kehittämiselle erityisesti Suomessa, joten sen rahoitus on turvattava, I pilarin rahoituksen ohella. On tärkeää, että toimintaedellytysten niin vaatiessa maataloutta on jatkossakin mahdollista tukea myös kansallisesti. Pääasiallinen sisältö Komission julkaisema tiedonanto pohjustaa komission ajatuksia koskien seuraavaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta ja sen arkkitehtuuria. Komission tiedonanto listaa kolme päätavoitetta tulevalle yhteiselle maatalouspolitiikalle: Älykkäämmän ja kriisinkestävämmän maataloussektorin kehittäminen EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistävien ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden vahvistaminen Maaseudun sosioekonomisen tilan vahvistaminen Lisäksi tiedonanto listaa tavoitteina, että eurooppalaisilla olisi saatavilla korkealaatuista, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa, johon olisi varaa. Ruoan tulisi olla tuotettu ja markkinoitu kansalaisten odotusten mukaisesti, huomioon ottaen erityisesti ruoan vaikutukset terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon. YMP:n tulisi säilyttää markkinasuuntautuneisuus ja tuki perheviljelmämallille kaikilla EU:n alueilla. Lisäksi YMP:n täytyy tukea ja olla yhteensopiva politiikkoihin, joilla EU:hun kohdistuvan muuttoliikkeen juurisyihin puututaan. Tiedonanto viittaa komission pohdintapaperiin EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, jossa todetaan, että suorat tuet osittain pienentävät maataloustulon ja muiden talouden sektorien tulon välistä eroa. Ne tarjoavat tärkeän turvaverkon, joka takaa maatalouden harjoittamisen jatkumisen kaikilla unionin alueilla mukaan lukien epäsuotuisat alueet, jotka kuitenkin tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia hyötyjä, kuten julkishyödykkeitä. Tiedonannossa katsotaan, että tasapainoisempaa tukien jakoa pitäisi edistää. Suorat tuet saavuttaisivat tehokkaammin tavoitteensa, mikäli niitä yksinkertaistetaan ja kohdennetaan paremmin häiritsemättä kuitenkaan sisämarkkinoita. Tiedonanto nostaa esille neljä mahdollista kohdentamisen vaihtoehtoa, joita pitäisi tarkastella lähemmin:

14 14(24) Pakollinen suorien tukien enimmäismäärä, jonka määrittelyssä huomioitaisiin työntekijöiden lukumäärä Degressiiviset (asteittain laskevat) tuet keinona vähentää tukea suuremmilta tiloilta Tehostettu tukien painotus pienille ja keskikokoisille tiloille Tuen kohdentaminen aktiiviviljelijöille, jotka viljelevät ansaitakseen siitä elantonsa Samaan aikaan YMP:n täytyisi jatkaa eri jäsenmaiden välisten keskimääräisten tukitasojen erojen pienentämistä. Tiedonannossa painotetaan, että maanviljelijöiden asema ruokaketjussa on tärkeä asia, ja siihen on tulossa erillinen ehdotus komissiolta keväällä Lisäksi tiedonannossa muistutetaan, että nykyinen maatalouden investointivaje tulee huomioida ja kasvattaa investointeja mm. käyttämällä enemmän innovatiivisia rahoitusinstrumentteja. Tiedonanto ei keskity rahoituskehyskeskusteluun. YMP:n toimeenpano Tiedonannossa ehdotetaan, että EU-tasolla asetettaisiin pohjana olevat politiikkaparametrit, kuten YMP:n tavoitteet, laajat interventiotyypit sekä perusvaatimukset. EU-tason tavoitteissa otettaisiin huomioon perussopimusten vaatimukset, Pariisin ilmastotavoitteet, biodiversiteetti sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Jäsenmailla olisi puolestaan suurempi vastuu siitä, miten he saavuttaisivat nämä yhdessä sovitut tavoitteet. Tämä laajempi subsidiariteetti tekisi mahdolliseksi ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja tavoitteet ja räätälöidä tukitoimenpiteet soveltuvasti. Tiedonannossa todetaan, yksinkertaistamispyrkimyksistä huolimatta, että nykyiset hallintorakenteet säilyisivät tavoitteiden toteutumisen todentamista varten. Jäsenmailla olisi kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa suunnitella valvontajärjestelmän toimeenpanoa. Jäsenmaiden olisi joka tapauksessa raportoitava valvonnoista ja seuraamuksistaan komissiolle. Tiedonannossa ei ole mainintaa komission aiemmin edistämästä ns. single audit -mallista. Lisäksi uudessa toteutusjärjestelmässä jäsenmaat tekisivät molemmat pilarit kattavan strategisen suunnitelman, jonka komissio arvioisi ja hyväksyisi. Suunnitteluprosessin periaate olisi yksinkertaisempi kuin nykyisen maaseudun kehittämisohjelman laatiminen. Uuden YMP:n toteutusjärjestelmän pitäisi olla tulospohjainen, kasvattaa subsidiariteettia, tavoitella realistisia ja riittäviä tavoitteita, sekä vähentää EU:n hallinnollista taakkaa. Riskienhallinta

15 15(24) Tiedonannossa todetaan, että riskinhallinnan tavoitteena tulee olla kehittää riskinsietokykyä sekä tarjota kannustimia markkinaehtoisten riskinhallintatoimenpiteiden osalta. Riskinhallintaa tulisi tehostaa koulutuksen, tiedonjakamisen ja maatalouden neuvontajärjestelmän avulla. Lyhyellä aikavälillä perustetaan pysyvä EU-tason riskinhallinta-foorumi maatalouden harjoittajien, julkishallinnon sekä sidosryhmien edustajille. Tiedonannossa katsotaan, että myös jäsenmaakohtaisille, valtiontuen ehdot täyttäville keinoille voi olla edelleen tarvetta. Ilmasto ja ympäristö Nykyinen YMP:n vihreä rakenne, eli täydentävät ehdot, viherryttämistuki sekä maatalouden vapaaehtoiset ympäristötoimenpiteet ja ilmastotoimenpiteet, korvataan tiedonannon mukaan uudella integroidulla tukimuodolla. Siinä uuden YMP:n interventiologiikan mukaan EU-tasolla asetettaisiin tavoitteet ja jäsenmaat laatisivat näiden saavuttamiseksi tarkemmat pakolliset ja vapaaehtoiset keinot, jotka olisivat mitattavia. Tulotuen myöntämisen ehtona olisi sitoutuminen perustason ympäristö- ja ilmastotoimiin. Tämä toimisi pohjana perustasoa vaativammille vapaaehtoisille toimille. Jäsenmaiden strategisissa suunnitelmissa tulisi olla sisällytettynä myös muut EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädännöt ja - politiikat. Uutta mallia tiedonanto pitää yksinkertaisempana, sillä se sisältää vain yhden kerroksen vaatimuksia suorille tuille. Toisaalta tiedonannosta ei selviä, miten ensimmäisen tason päälle rakennettavat politiikkatoimet voitaisiin toteuttaa nykyistä yksinkertaisemmin. Maaseutu Monet EU:n maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puuttumisesta, investointien vähäisyydestä esim. peruspalveluissa sekä nuorten poismuuttamisesta. Tässä YMP:llä on tiedonannon mukaan tärkeä rooli työpaikkojen ja kasvun kehittämisessä sekä ympäristön laadun säilyttämisessä maaseutualueilla. Biotalouden kasvusta pitäisikin tulla prioriteetti YMP:n strategisissa suunnitelmissa. YMP:n myös katsotaan edesauttavan EU:n energiaunionia edistämällä puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa. Tiedonannossa mainitaan, että Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden rahoitusinstrumenttien kautta olisi hyvä tarjota matalan kustannuksen ja pidemmän laina-ajan lainoja yrittäjille, jotka haluavat investoida maaseutualueille. Tiedonannossa ehdotetaan Smart Village -konseptin kehittämistä. Se mahdollistaisi, että paikalliset yhteisöt voisivat puuttua heille tärkeisiin kehityskohteisiin selkeällä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Lisäksi paikallisesti johdettu LEADER on todettu tehokkaaksi keinoksi. Nuoret viljelijät ja teknologia

16 Tiedonannon mukaan sukupolvenvaihdoksista pitäisi tulla prioriteetti uudessa politiikassa. Tämän varmistamiseksi tarvittaisiin parempi johdonmukaisuus EU-tason ja kansallisten toimenpiteiden välillä. Maanviljelyn aloittaminen sisältää usein korkeita riskejä esimerkiksi suuren pääomatarpeen takia. YMP:n tulisi auttaa vähentämään tätä riskiä ensimmäisinä vuosina tarjoamalla EU-laajuisen järjestelmän uusien, aloittavien toimijoiden tukemiseksi. Lisäksi nuorten mahdollisuuksia käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja pitäisi kehittää. Nuorten alalle auttamisen lisäksi on tärkeää auttaa vanhemman sukupolven pääsyä pois maataloudesta. Tiedonanto korostaa, että uusien teknologioiden käyttöönotto maataloudessa on jäänyt alle odotusten sekä on lisäksi epätasaisesti jakautunut EU:n alueella. Myös uuden ja relevantin tiedon saanti on epätasaista. Tiedonannon mukaan neuvonnan roolia tulisi kasvattaa lisäämällä neuvontapalvelut YMP:n strategisten suunnitelmien hyväksynnän ehdoksi. Tiedonannossa painotetaan, että kansalaiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneita ruoasta, jolla on vielä laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten elintarvikkeet joilla on maantieteellisiä merkintöjä ja innovatiiviset elintarvikkeet. YMP:n olisi vastattava tähän muun muassa tekemällä maantieteellisistä merkinnöistä houkuttelevampia sekä maanviljelijöille että kuluttajille. YMP:n pitäisi erityisesti ottaa huomioon antimikrobiresistenssi, joka syntyy antibioottien epäasiallisella käytöllä. One Health -konseptin eli ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden mukaisesti YMP:n pitäisi edistää uusien teknologioiden, tutkimuksen ja innovaatioiden käyttöä vähentääkseen riskejä kansanterveydelle. Vastaavasti tiedonannossa katsotaan, että YMP:n tulisi vauhdittaa eläinten hyvinvoinnin EUsääntöjen soveltamista parantaakseen standardeja vapaaehtoisten aloitteiden ja eläinten hyvinvoinnin markkina-arvon edistämisen kautta niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolella. YMP voisi myös edistää terveempää ravitsemusta esimerkiksi kouluohjelmien ja YMP:n menekinedistämistoimissa. YMP:n tärkein tehtävä tällä saralla on auttaa maanviljelijöitä varautumaan ja sopeutumaan kulutustottumusten muutoksista johtuvaan tuotannon muuttumiseen. Lisäksi YMP voi auttaa ruokahävikin vähentämisessä kannustamalla parempiin tuotanto- ja prosessointikeinoihin ja tukemalla kiertotalousaloitteita. Kansainvälinen kauppa ja muuttoliike 16(24) Kansainvälisen kaupan osalta tiedonanto toteaa, että EU on maailman suurin maatalouselintarvikkeiden viejä. Markkina-orientoitumisen säilyttäminen sekä YMP:n keinojen yhteensopivuuden varmistaminen

17 17(24) kansainvälisen kauppaoikeuden kanssa auttaisi EU:ta säilyttämään sen johtavan roolin kansainvälisissä elimissä, kuten WTO:ssa, jossa se voi edistää vapaata kauppaa ja puolustaa rajoituksia markkinoita vääristäville tuille. Herkät tuotteet on jatkossakin huomioitava kauppaneuvotteluissa. Tiedonannossa muistutetaan, että EU kohtaa perusteettomia vientirajoituksia terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien esteiden (SPS) takia monilla tärkeillä maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla. Lisäksi EU:n täytyisi yhteistyö- ja teknisten apukeinojen kautta auttaa kumppanimaita ja alueita parantamaan heidän SPS-standardejaan. Muuttoliikkeestä Eurooppaan tiedonanto toteaa, että CAP:ssa tulee kiinnittää huomio juurisyihin, joihin politiikalla tulisi vaikuttaa. Maataloudella on merkittävä osa maastamuuttohalukkuuteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on komission tiedonanto. Käsittely Euroopan parlamentissa Tiedonanto esiteltiin Euroopan parlamentille Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri Valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

18 18(24) Komission tiedonanto COM(2017) 713 final The Future of Food and Farming Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, , Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, , EUTORI-tunnus EU/2017/1713 Liitteet Viite

19 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) (24) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa komissio kertoo sidosryhmäkonferenssista, joka käsitteli Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa sekä sen tulevaisuutta ja konferenssin "Moderni bioteknologia maataloudessa: Kohti vastuullista innovointia" tuloksista. Lisäksi Tšekin valtuuskunta tiedottaa afrikkalaista sikaruttoa käsitelleen korkean tason konferenssin tuloksista. Suomen kanta Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. Pääasiallinen sisältö a) Sidosryhmäkonferenssi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja sen tulevaisuudesta: "Vuoden 2020 jälkeen: Tuki Euroopan rannikkovaltioiden yhteisöille" (Tallinna, lokakuuta 2017) Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia Maatalous- ja kalastusneuvosto saa tiedonannon komissiolta ja puheenjohtajalta Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tulevaisuuden valmistelusta. Puheenjohtajamaa Viro järjesti yhteistyössä Euroopan komission kanssa laajan sidosryhmäkonferenssin Tallinnassa Beyond 2020: Supporting Europe's coastal states communities. Tilaisuudessa ei esitelty komission suunnitelmia tulevan rahastokauden sisällöstä ja painotuksista vaan pääpaino oli jäsenmaiden sekä sidosryhmien kuulemisessa. Tapahtuma rakentui eri teemoja käsittelevien paneelikeskustelujen ympärille. Suomen edustajat oli pyydetty mukaan kahteen paneelikeskusteluun, jotka koskivat pienimuotoista rannikkokalastusta ja merialuestrategioiden toimeenpanoa. Konferenssin keskusteluissa ja esityksissä painottui

20 20(24) erityisesti rahaston toimeenpanon yksinkertaistaminen sekä tarve jatkaa rahaston toimintaa omana erillisenä meri- ja kalatalousrahastona. Euroopan komissio ei tämän hetkisen tiedon mukaan julkaise erillistä virallista tiedonantoa uuden meri- ja kalatalousrahaston ( ) valmistelusta. Komissio on tulevaa kautta koskevissa puheenvuoroissaan painottanut kolmea painopistettä. Nämä ovat 1) terveiden meriekosysteemien tukeminen ja kestävän kalatalouden edistäminen, 2) sinisen talouden ja elinvoimaisten rannikkoalueiden kehittäminen, sekä 3) kansainvälisen merihallinnoinnin (ocean governance) kehittäminen ja merialueturvallisuuden varmistaminen. Asiantuntijakeskusteluiden perusteella komission sisäisessä valmistelussa suurimmat auki olevat kysymykset liittyvät rahaston säilymiseen itsenäisenä, rahaston kokoon sekä siihen, miten laajasti rahasto voisi tukea sinisen talouden eli mereen liittyvän talouden toimenpiteitä. Mikäli rahasto säilyy itsenäisenä, sitä koskeva asetusehdotus annettaneen vuoden 2018 kesällä. b) Purkamisvelvollisuuden täytäntöönpano ja pullonkaulalajien riski tammikuussa 2019 Espanjan valtuuskunnan tiedotusasia Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee Espanjan esittelyn saaliiksi saatujen kalojen purkamisvelvoitteen toimeenpanoon liittyvistä haasteista. Vuoden 2019 alusta purkamisvelvoite koskee laajasti eri kalalajeja, joka voi aiheuttaa lukuisia ongelmatilanteita. Keskeisin ongelma on se, että jokin kalalaji voi muodostua pullonkaulalajiksi siten, että se estää kalastuksen jatkamisen vaikka kohdelajin kiintiötä olisikin jäljellä. Tällaisille tilanteille on monia syitä, kuten se, että sivusaalislajia koskeva kiintiö on liian pieni tai sitä ei ole, kiintiöiden siirtoja toimijoiden/jäsenvaltioiden välillä ei ole mahdollista toteuttaa tai että pyydysten valikoivuus on heikko. Espanja toimii länsivesien alueellistamisryhmän puheenjohtajana, jonka tekemän analyysin perusteella kaikkien ongelmaa vähentävien toimenpiteiden toteuttaminen ajoissa ennen vuoden 2019 alkua on erittäin vaikeaa. Alueellistamisryhmä haluaa tuoda tämän maatalous- ja kalastusneuvoston ja komission tietoon. c) Tulokset konferenssista "Moderni bioteknologia maataloudessa: Kohti vastuullista innovointia" (Bryssel, 28. syyskuuta 2017) Komission tiedotusasia DG Sante järjesti konferenssin modernin bioteknologian käytöstä maataloudessa Brysselissä jatkona korkean tason tieteellisten neuvonantajien raportille New techniques in agricultural biotechnology, joka julkaistiin Asiakohtaan ei ole saatu asiakirjaa mennessä.

21 Konferenssissa käytiin keskustelua bioteknologian turvallisuudesta, hyöty-haitta -analyysista, varovaisuus- ja innovaatioperiaatteista, kuluttajien luottamuksesta, merkintätarpeesta ja sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Keskustelu painottui selkeästi viljelykasveja koskeviin kysymyksiin tuotantoeläimiin kohdistuvien innovaatioiden sijaan. 21(24) Komissaari Andriukaitis painotti konferenssissa tieteen roolia päätöksenteon perustana. Greenpeace, kuluttaja- ja pienviljelijäjärjestöt vastustivat voimakkaasti uusien tekniikoiden hyödyntämistä ja halusivat tekniikat kattavan sääntelyn piiriin. d) Afrikkalaista sikaruttoa käsitelleen korkean tason konferenssin tulokset (Praha, marraskuuta 2017) Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia Komissaari Vytenis Andriukaitis oli kutsunut koolle Prahaan korkean tason kokouksen , joka oli osoitettu jäsenmaiden sekä ASFtaudista kärsivien Itä-Euroopan maiden (Venäjä, Moldova, Georgia, Ukraina ja Valko-Venäjä) maatalousministereille. Tartunnan saaneet maat kertoivat tilanteestaan ja kokouksen lopuksi laadittiin johtopäätökset. Poikkeuksellista oli, että paikalla oli ensimmäistä kertaa myös Valko-Venäjän edustaja. On arvioitu, että Valko-Venäjällä tauti ei ole hallinnassa, koska maasta ei saada mitään tietoja, mutta tautia todetaan jatkuvasti aivan sen rajojen läheisyydessä EU-maissa. Esitys Prahassa ei ongelmaa kuitenkaan tunnustanut ja sen uskottavuus kyseenalaistettiin. Komissaari piti tärkeänä, että keskustelua jatketaan neuvostotasolla ja kiitteli Romaniaa ja Tšekkiä esimerkillisistä toimista, sillä Romaniassa ei ole heinäkuun kahden tapauksen jälkeen todettu uusia tapauksia ja myös Tšekin tilanne näyttää valoisalta. Tautia todettiin ensimmäistä kertaa Tšekissä kesäkuussa. Tautia on torjuttu tehokkaasti aitaamalla ja metsästämällä rauhoitetun (ja infektoituneen) alueen ympärillä lupaavin tuloksin. Viestintää on jaksettava jatkaa eikä väsyä saa. Matkustajien tuliaisia on valvottava ja salakuljetus kitkettävä. Ukrainalle on myönnetty euroa EU:n ja Moldovan vastaisiin oblasteihin taudin torjuntatoimiin (seurantanäytteenotto ja raatojen keruu) ja Moldovalle euroa koko maahan 2017 (materiaalien hankintaan). EU pyrkii näin tukemaan taudin torjuntaa itärajoillaan. Vuonna 2017 on nostettu EU- rahoitusta ASF-torjuntaan kokonaisuudessaan n. 30 prosentilla. Suomi nosti esille, että tutkimusta ja tutkimusrahoitusta pitäisi saada lisää. Lisätietoa tarvitaan erityisesti villisikojen epidemiologiasta erilaisissa olosuhteissa jäsenmaissa (esim. erilaiset metsät), rokotuksien kehittelyä varten sekä sen selvittämiseen, miten ASF leviää ihmisten välityksellä. Unkari nosti esille, että mukaan tulisi saada laajasti myös muut komission pääosastot. Laittomien maahantuontien torjunnassa eläinlääkintäviranomaiset eivät pärjää yksin ja tulliviranomaiset on

22 22(24) otettava mukaan, samoin maatalousviranomaiset. Komissaari piti tutkimuksen lisäämistä tärkeänä sekä lupasi viedä asiaa myös DG Agriin, DG Enviin (ympäristö) ja DG Growthiin. Johtopäätöksissä oli nostettu esille mm. epidemiologisen tutkimuksen tärkeys, pilottiprojektien rahoitus, villisikapopulaatioiden hallinnasta saadut parhaat käytännöt ja kokemukset, ihmisen keskeinen rooli taudin leviämisessä ja laittoman tuonnin kitkeminen, tiedotuskampanjat, yhteistyö naapurimaiden kanssa sekä lainsäädännön ja OIE:n (Maailman eläintautijärjestö) standardien jatkuva päivittäminen. e) Epäterveisiin kaupan käytäntöihin puuttuminen keinona tasapainottaa elintarvikkeiden toimitusketjua ja vahvistaa maanviljelijöiden asemaa Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia Slovakia esittelee asiakirjan epäterveisiin kauppatapoihin puuttumisen tärkeydestä. Asiakohtaan ei ole saatu asiakirjaa mennessä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

23 23(24) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, MMM/RO/EKY, puh , (kohta d) Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh , Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, puh , Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO/ELKA, puh , (kohta b) Erityisasiantuntija Timo Halonen, MMM/LVO/ELKA, puh , (kohta a) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

24 24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, jaosto kalastus (EU 17) MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM