Sosiaalipalvelujen toimintatiedot tiedonkeruun ohjeet 2017

Transkriptio

1 Sosiaalipalvelujen toimintatiedot tiedonkeruun ohjeet 2017

2 Sisällysluettelo SOSIAALIPALVELUJEN TOIMINTATILASTO... 4 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT, YLEISET OHJEET... 5 Asiakaspalvelujen ostot... 5 Yhteistoiminta-alueet... 6 Muuta huomioitavaa... 7 VARHAISKASVATUS... 8 VARHAISKASVATUS PÄIVÄKODEISSA... 8 VARHAISKASVATUS PERHEPÄIVÄHOIDOSSA PALVELUSETELIT JA MUU VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAYKSIKÖT LASTENSUOJELU MUUT LASTEN JA PERHEIDEN AVOPALVELUT PERHETYÖ JA KOTIPALVELU KASVATUS- JA PERHENEUVONTA ENSIKODIT NUORTEN ( vuotiaat) PALVELU- JA TUKIASUNNOT VAMMAISET VAMMAISTEN PERHEHOITO VAMMAISTEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten työtoiminta Vammaisten päivätoiminta VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vaikeavammaisten palveluasuminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Henkilökohtaisen avun saajat Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet OMAISHOIDON TUKI KOTIPALVELUT TUKIPALVELUT LIIKKUMISTA TUKEVAT PALVELUT VANHUKSET

3 VANHUSTEN PERHEHOITO PÄIHDEHUOLTO PÄIHDEHUOLLON ASUMIS-/HOITOPÄIVÄT VUODEN AIKANA PÄIHDEONGELMAISTEN PALVELU- JA TUKIASUNNOT MIELENTERVEYSONGELMAISTEN PALVELU- JA TUKIASUNNOT

4 SOSIAALIPALVELUJEN TOIMINTATILASTO Tämä julkaisu sisältää ohjeet Sosiaalipalvelujen toimintatilastot -lomakkeen tietojen täydentämiseen. Sähköinen tiedonkeruulomake on saatavilla osoitteessa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedot vuodesta 2015 lähtien. Tiedonkeruu koskee nyt toimintavuotta Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruu käsittää seuraavat palvelut: Varhaiskasvatus Lastensuojelu Muut lasten ja perheiden avopalvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, ensikodit, nuorten (16 21-vuotiaat) palvelu- ja tukiasunnot Vammaisten palvelut Kotipalvelut, tukipalvelut, omaishoidon tuki ja vanhusten perhehoito Päihdehuolto Vuoden 2017 tietosisältö on samansisältöinen vuoden 2016 tiedonkeruusisällön kanssa. Sosiaalipalvelujen tietokokonaisuudessa hyödynnetään mm. sosiaalipalveluista ja lastensuojelusta kerättävää rekisteritietoa. Rekistereistä saadaan tietoa esimerkiksi laitospalveluista ja ympärivuorokautisen hoidon palveluasumisesta sekä kodin ulkopuolella sijoitettuina olleiden lasten ja nuorten määrät ja hoitopäivät. Edellä mainitut tiedot eivät siis enää sisälly erilliskysymyksinä vuoden 2017 Sosiaalipalvelujen toimintatilasto -tiedonkeruuseen. Sosiaalipalvelujen toimintatilasto on rekisteritietoja täydentävä tiedonkeruu, koska osa sosiaalipalvelujen toimintatilastotiedoista saadaan THL:n rekistereistä. Sähköinen tiedonkeruulomake avataan tammikuussa Tiedonkeruun yhteystiedot ovat saatavilla THL:n sosiaalipalvelujen toimintatilasto -verkkosivulla: Tiedonkeruu perustuu Tilastolakiin (280/2004), lakiin sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta (409/2001) ja lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa THL:n tilastoissa: varhaiskasvatus, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta, ikääntyneiden palvelut, vammaisten palvelut ja päihdehuolto. 4

5 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT, YLEISET OHJEET Sosiaalipalvelujen toimintatilastossa kerätään tietoja kunnan palvelutoiminnasta, osin jaoteltuna itse tuotettuihin, ostettuihin ja myytyihin palveluihin. Toimintatietoihin sisällytetään myös kunnan liikelaitosten tiedot. Osakeyhtiöiltä hankitut palvelut kirjataan kohtaan Muilta ostetut palvelut. Itse tuotetuilla palveluilla tarkoitetaan kunnan omissa toimintayksiköissä tuotettujen palvelujen kokonaismäärää, esim. vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan piirissä olleiden asiakkaiden lukumäärä Ostetut palvelut, ts. palvelut, joita kunta ei tuota omissa toimintayksiköissään vaan ostaa muilta palveluntuottajilta, eritellään tuottajasektorin mukaan. Esimerkiksi yksityiseltä ostetut vammaisten työllistymistä tukevat palvelut merkitään tilastossa kohtaan Muilta ostetut palvelut ja julkisilta palveluntuottajilta (kunnat, kuntayhtymät, valtio) ostetut vammaisten työllistymistä tukevat palvelut, toiminnan piirissä olleiden kuntalaisten lukumäärä kohtaan Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut. Muilta ostetut palvelut = Yksityisiltä ostetut asiakaspalvelut Ei sisällä palveluseteleitä. Palveluseteleitä saaneiden asiakkaiden lukumääriä kerätään erikseen varhaiskasvatuksen ja kotipalvelujen osalta. Myydyillä palveluilla tarkoitetaan kunnan omissa toimintayksiköissä tuotettujen, muille kunnille tai muille ostajille myytyjen palvelujen määrää, esim. ne vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan piirissä olevat asiakkaat, jotka on laskutettu muilta kunnilta. Yhteensä = kunnan itse tuottamiin palveluihin lisätään julkisyhteisöiltä ja muilta ostetut palvelut, ja vähennetään myydyt palvelut, saadaan kunnan kuntalaisilleen kustantamien palvelujen kokonaismäärä. Kunnan itse tuottamat palvelut + Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut + Muilta ostetut palvelut Myydyt palvelut = Yhteensä (kertoo paljonko omille asiakkaille (kuntalaisille) on tarjottu (itse tuotettu tai ostettu) palveluita Mikäli asiakasmäärä poikkeaa normaalista, ilmoitetaan vuoden viimeisen normaalin toimintapäivän asiakasmäärä. Asiakas jaotellaan sosiaalipalveluiden toimintatilastossa asiakasryhmään sen mukaan mikä on ensisijainen tarve/syy palvelun myöntämiselle. Tilaston asiakkaiksi kirjataan vain määritelmiä vastaavat asiakkaat. Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita kunta ostaa muilta palvelujen tuottajilta. Isäntäkunta merkitsee myös jäsenkunnilleen ostamat palvelut asiakaspalvelujen ostoiksi. 5

6 Julkisyhteisöiltä ostetut palvelut Asiakaspalvelujen ostoja valtiolta ovat esimerkiksi valtion sairaaloilta ostetut hoitopalvelut. Asiakaspalvelujen ostoja kunnilta ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen ostot toiselta kunnilta (ml. niiden liikelaitoksilta). Kuntayhtymiltä, kuntayhtymän liikelaitokselta tai liikelaitoskuntayhtymältä ostetut lopputuotepalvelut kirjataan tähän. Muilta ostetut palvelut Tähän kirjataan asiakaspalvelujen ostot muilta palvelujen tuottajilta kuin kunnilta, kuntayhtymiltä tai valtiolta. Ts. sis. ostot yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Ostot kuntien/kuntayhtymien omistamilta osakeyhtiöiltä (Oy) kirjataan muilta ostettuihin palveluihin Yhteistoiminta-alueet Tiedot tulee eritellä peruskunnittain, vaikka palvelut tuotettaisiin isäntäkunnan tai kuntayhtymän toimesta! Suositeltavaa on, että kunta itse täyttää tiedot. Mahdollista on kuitenkin, että kuntayhtymä tai isäntäkunta voi täyttää tiedot jäsen-/sopimuskuntien puolesta. Huomioitava on silloin, että kaikki tiedot tulee täytettyä (myös päivähoito). Ostava kunta merkitsee palvelut ostetuiksi sen mukaan, kenelle palvelusta maksetaan. Esimerkki: Kun kunta ostaa palvelun suoraan yksityiseltä, kirjataan se muilta ostettuihin palveluihin. Kun kunta ostaa palvelun kuntayhtymältä, joka ostaa palvelun yksityiseltä, kirjataan se julkisyhteisöiltä ostettuihin palveluihin (kuntayhtymältä ostetuksi). Palvelu ei ole enää itse tuotettua, jos se on siirretty kunnan ulkopuoliselle tuottajalle, vaikka esim. vanhainkoti edelleen fyysisesti sijaitsee peruskunnassa, vrt. ei enää oman toiminnan palkkoja vaan ostoja ulkopuolisilta A. Isäntäkunta tuottaa tai tilaa palvelut Isäntäkunta kirjaa kaikki itse tuotetut palvelut kohtaan Kunnan/kuntayhtymän itse tuottamat palvelut. Tästä sopimuskunnille myydyt palvelut kirjataan kohtaan: Siitä myydyt palvelut. Myös Isäntäkunnan sopimuskunnille ostamat palvelut (esim. kuntayhtymältä) kirjataan isäntäkunnan toimintatilastoon. Sarake yhteensä kuvaa sitä kuinka paljon kunta on itse tuottanut/ostanut palveluita omille kuntalaisilleen Sopimuskunta kirjaa kaikki isäntäkunnalta ostetut palvelut kohtaan julkisyhteisöiltä ostetut palvelut (huolimatta siitä mistä isäntäkunta palvelun ostaa) Isäntäkunta kirjaa toimintayksiköt omaan tilastoonsa vaikka maksaisi tiloista vuokraa sopimuskunnalle (se ratkaisee kuka maksaa tiloissa työskentelevien palkat) B. Kuntayhtymä tuottaa tai tilaa palvelut Kuntayhtymän jäsenkunta kirjaa kaikki kuntayhtymältä ostetut palvelut kohtaan julkisyhteisöiltä ostetut palvelut, riippumatta siitä ostaako kuntayhtymä palvelun jostain vai tuottaako itse C. Kunnan tai kuntayhtymän liikelaitos tuottaa tai tilaa palvelut Kunnan liikelaitokselta ostetut palvelut kirjataan kohtaan julkisyhteisöiltä ostetut palvelut Kuntayhtymän liikelaitokselta / liikelaitoskuntayhtymältä ostetut palvelut kirjataan kohtaan julkisyhteisöiltä ostetut palvelut 6

7 Muuta huomioitavaa Kotikunta Kotikuntalain 3a tai sosiaalihuoltolain 60 mukaan kotikuntaansa vaihtavien henkilöiden tilastointi: Uusi kotikunta ilmoittaa kotikuntaa vaihtaneet asiakkaat toimintatilastossa omina kuntalaisinaan sille sektorille miten palvelut on heille järjestetty (itse tuotetut tai ostopalvelut). Ei siis sarakkeelle myydyt palvelut vaikka vanhalta kotikunnalta saadut korvaukset ovat myyntituloa Kustannusvastuussa oleva vanha kotikunta ei ilmoita mitään toimintatilastossa 7

8 VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUS PÄIVÄKODEISSA Kokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa Lasten lukumäärä kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa Päiväkodeissa kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärä vuoden lopussa (31.12). Lukumäärään luetaan myös iltapäivä- tai muussa varhaiskasvatuksessa olevat lapset, jotka ovat osan päivästä perusopetuslain (POL 628/1998, muutettu 1288/1999) ja -asetuksen (POA 852/1998) mukaisessa esiopetuksessa, jos varhaiskasvatus päiväkodissa kestää yli 5 tuntia. Lukumäärään ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia eikä lapsia, jotka ovat pelkästään perusopetuslain mukaisessa esiopetuksessa. Lukumäärään luetaan lapset, joille on varattu kokoaikainen varhaiskasvatuspaikka , siis myös tilapäisesti poissa olevat. Ne esiopetuksessa olleet lapset, jotka ovat olleet mukana päiväkotitoiminnassa, tilastoidaan koko- tai osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen sen mukaan, miten pitkä varhaiskasvatuspäivä heillä on ilman esiopetusta, huom. ei sen mukaan, miten laskutetaan. Kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen luokitellaan varhaiskasvatus (pl. esiopetus), joka kestää yli 5 tuntia päivässä tai yli 107,5 tuntia kuukaudessa. Osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen luetaan 5 tuntia tai sen alle kestävä päivittäinen varhaiskasvatus tai 107,5 tuntia kuukaudessa tai sen alle kestävä osa-aikainen varhaiskasvatus. Perusopetuslain edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ei ole varhaiskasvatusta eikä leikkitoimintaa, se tilastoidaan perusopetukseen. Mukaan ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia eikä näiden hoitopäiviä. Yksityisen hoidon tuki on avustusta - ei asiakaspalvelujen ostoa. Myöskään varhaiskasvatuksen palveluseteleitä hyödyntäviä lapsia ei sisällytetä tähän tietoon vaan, palveluseteleitä saaneet lapset ilmoitetaan lomakkeella erikseen. Lasten lukumäärät eritellään 1-vuotisikäryhmittäin: alle 1-vuotiaat, 1-, 2-, 3-, 4-, 5-, 6-vuotiaat sekä 7- ja yli 7-vuotiaat, yhteensä 8 ikäryhmää. Lapsi sijoitetaan ikäryhmään vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan. Varhaiskasvatuspäivät ilmoitetaan koko vuoden ajalta, lapset vuoden lopun tilanteen (31.12.) mukaan, pl. muu varhaiskasvatus, jossa ilmoitetaan lasten määrä keskimäärin toimintapäivän aikana. Jos on ilmoitettu lapsia vuoden lopussa, on pakko olla myös varhaiskasvatuspäiviä. Varhaiskasvatuspäiviä voi puolestaan olla, vaikka vuoden lopussa ei enää olisi lapsia. Tarkista, vastaavatko varhaiskasvatuspäivät ja lapsimäärät toisiaan ja anna poikkeavista tiedoista lisäselvitys. Muista ilmoittaa myös ostopalvelut ja leikkitoiminta. Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäivät päiväkodeissa vuoden aikana Mukaan luetaan kokoaikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäivät päiväkodeissa vuoden aikana. Mukaan ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten kokoaikaisia läsnäolopäiviä eikä pelkästään perusopetuslain mukaisessa esiopetuksessa olleiden lasten esiopetuspäiviä. Kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen luokitellaan kuuluvaksi läsnäolo (pl. esiopetus), joka kestää yli 5 tuntia päivässä tai yli 107,5 tuntia kuukaudessa. 8

9 Kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen sisällytetään todelliset kokoaikaiset läsnäolopäivät. Päiväkotien kokoaikaisiin läsnäolopäiviin sisällytetään vuorohoito ja varhaiskasvatuksen erityisopetus. Perusopetuslain mukainen esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät ole varhaiskasvatusta. Osa-aikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa Lasten lukumäärä osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa Päiväkodeissa osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa (5 tuntia tai alle 5 tuntia kestävä päivittäinen varhaiskasvatus) olevien lasten lukumäärä vuoden lopussa (31.12.). Lukumäärään luetaan myös iltapäivä- tai muussa osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset, jotka ovat osan päivästä päiväkodissa perusopetuslain (POL 628/1998, muutettu 1288/1999) ja -asetuksen (POA 852/1998) mukaisessa esiopetuksessa, kun varsinainen varhaiskasvatus kestää 5 tuntia tai alle 5 tuntia. Lukumäärään ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia eikä lapsia, jotka ovat pelkästään perusopetuslain mukaisessa esiopetuksessa. Varhaiskasvatusta saaneiden lukumäärään lasketaan lapset, joille on varattu osa-aikainen varhaiskasvatuspaikka , siis myös tilapäisesti poissa olevat. Varhaiskasvatuksen palveluseteleitä saaneet lapset ilmoitetaan lomakkeella erikseen. Kiertävissä päiväkodeissa varhaiskasvatuksessa olevat lapset tilastoidaan päiväkotien osaaikaiseen toimintaan. Perusopetuslain mukainen esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät ole varhaiskasvatusta. Lasten lukumäärät eritellään 1-vuotisikäryhmittäin kuten kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Lapsi sijoitetaan ikäryhmään vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäivät päiväkodeissa vuoden aikana Mukaan luetaan osa-aikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäivät päiväkodeissa vuoden aikana. Mukaan ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten osa-aikaisia läsnäolopäiviä eikä pelkästään perusopetuslain mukaisessa esiopetuksessa olleiden lasten esiopetuspäiviä. Osaaikaiseksi varhaiskasvatukseksi luokitellaan 5 tuntia tai alle 5 tuntia päivässä kestävä varhaiskasvatus tai kun tuntimäärä on 107,5 tuntia kuukaudessa tai vähemmän. Osa-aikaisiin osallistumispäiviin luetaan todelliset läsnäolopäivät. Päiväkotien läsnäolopäiviin luetaan mukaan vuorohoito, koululaisten aamu-/ iltapäivätoiminta, tai kiertävässä päiväkodissa tapahtuva varhaiskasvatus. Perusopetuslain mukainen esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät ole varhaiskasvatusta. 9

10 VARHAISKASVATUS PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Kokoaikainen varhaiskasvatus perhepäivähoidossa Lasten lukumäärä kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa Perhepäivähoidon kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärä vuoden lopussa (31.12.). Lukumäärään luetaan myös iltapäivä- tai muussa varhaiskasvatuksessa olevat lapset, jotka ovat osan päivästä perusopetuslain (POL 628/1998, muutettu 1288/1999) ja -asetuksen (POA 852/1998) mukaisessa esiopetuksessa, jos varsinainen varhaiskasvatus kestää yli 5 tuntia päivässä. Mukaan ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia eikä lapsia, jotka ovat pelkästään perusopetuslain mukaisessa esiopetuksessa. Lukumäärään lasketaan lapset, joille on varattu kokoaikainen varhaiskasvatuspaikka , siis myös tilapäisesti poissa olevat. Varhaiskasvatuksen palveluseteleitä saaneet lapset ilmoitetaan lomakkeella erikseen. Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset tilastoidaan perhepäivähoitoon. Perhepäivähoidon kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olleet lapset ilmoitetaan varhaiskasvatuslapsina vain ne lapset, joille on lautakunnan, jaoston tai virkamiehen päätöksellä osoitettu kokoaikainen paikka. Perusopetuslain mukainen esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät ole varhaiskasvatusta. Lasten lukumäärät eritellään 1-vuotisikäryhmittäin kuten edellä päiväkotihoidossa päiväkotien varhaiskasvatuksessa. Lapsi sijoitetaan ikäryhmään vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan. Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäivät perhepäivähoidossa vuoden aikana Mukaan luetaan kokoaikaiset läsnäolopäivät perhepäivähoidossa vuoden aikana. Mukaan ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten hoitopäiviä eikä pelkästään esiopetuksessa olleiden lasten esiopetuspäiviä. Kokoaikaiseksi varhaiskasvatukseksi katsotaan yli 5 tuntia päivässä kestävä päivittäinen varhaiskasvatus. Läsnäolopäiviin luetaan todelliset kokoaikaiset osallistumispäivät. Perhepäivähoidon kokoaikaiseksi varhaiskasvatukseksi lasketaan sekä hoitajan kodissa, lapsen omassa kodissa, ryhmäperhepäivähoitona että kolmiperhepäivähoidossa annettu kokoaikainen varhaiskasvatus. Perusopetuslain mukainen esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät ole varhaiskasvatusta. Osa-aikainen varhaiskasvatus perhepäivähoidossa Lasten lukumäärä osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa Perhepäivähoidon osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa (5 tuntia tai alle 5 tuntia kestävä varhaiskasvatus) olevien lasten lukumäärä vuoden lopussa (31.12.). Lukumäärään luetaan myös iltapäivä- tai muussa osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset, jotka ovat osan päivästä perusopetuslain (POL 628/1998, muutettu 1288/1999) ja -asetuksen (POA 852/1998) mukaisessa esiopetuksessa, kun varsinainen varhaiskasvatus kestää 5 tuntia tai alle 5 tuntia päivässä. 10

11 Mukaan ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia eikä lapsia, jotka ovat pelkästään perusopetuslain mukaisessa esiopetuksessa. Varhaiskasvatusta saaneiden lukumäärään lasketaan lapset, joille on varattu osa-aikainen varhaiskasvatuspaikka , siis myös tilapäisesti poissa olevat. Varhaiskasvatuksen palveluseteleitä saaneet lapset ilmoitetaan lomakkeella erikseen. Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset tilastoidaan perhepäivähoitoon. Perhepäivähoidossa ilmoitetaan osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa oleviksi vain ne lapset, joille on lautakunnan, jaoston tai virkamiehen päätöksellä osoitettu osa-aikainen varhaiskasvatuspaikka. Perusopetuslain mukainen esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät ole varhaiskasvatusta. Lasten lukumäärät eritellään 1-vuotisikäryhmittäin kuten edellä päiväkotitoiminnassa. Lapsi sijoitetaan ikäryhmään vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäivät perhepäivähoidossa vuoden aikana Mukaan luetaan osa-aikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäivät perhepäivähoidossa vuoden aikana. Mukaan ei lueta yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten osa-aikaisia läsnäolopäiviä eikä pelkästään esiopetuksessa olleiden lasten esiopetuspäiviä. Osa-aikaiseksi varhaiskasvatukseksi katsotaan 5 tuntia tai alle 5 tuntia päivässä kestävä päivittäinen varhaiskasvatus tai kun tuntimäärä on 107,5 tuntia kuukaudessa tai vähemmän. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen läsnäolopäiviin luetaan kuuluviksi todelliset osa-aikaiset osallistumispäivät. Perhepäivähoidon osa-aikaisen varhaiskasvatuksen osallistumispäiviin lasketaan sekä hoitajan kodissa, lapsen omassa kodissa, ryhmäperhepäivähoitona että kolmiperhepäivähoidossa annettu osa-aikainen varhaiskasvatus. Perusopetuslain mukainen esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät ole varhaiskasvatusta. PALVELUSETELIT JA MUU VARHAISKASVATUS Palvelusetelit Palvelusetelijärjestelmä perustuu asiakkaan oikeuteen valita palveluntuottaja. Palvelusetelijärjestelmässä vanhemmat päättävät missä kunnan hyväksymässä yksityisessä päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai perhepäivähoidossa heidän lapsensa saa lapselle lain mukaan kuuluvia varhaiskasvatuspalveluja. Lasten kotihoidontukia, yksityisen hoidon tukia tai niiden kuntalisiä ei sisällytetä palveluseteleihin. Varhaiskasvatuksen palveluseteleitä saaneet lapset (voimassa olevat palvelusetelit.) Lasten lukumäärät eritellään alle 3-vuotiaisiin ja 3 vuotta täyttäneisiin. Muu varhaiskasvatus Lapsia keskimäärin toimintapäivän aikana Muuhun varhaiskasvatukseen kuuluu koko- ja osavuotinen leikkikenttä- ja puistotoiminta, varhaiskasvatuskerhot ja avoimet päiväkodit, mutta ei perusopetuslain edellytykset täyttävä 11

12 koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Leikkitoiminta on toimintaa, josta ei peritä asiakasmaksua, mutta josta voidaan periä esim. kerhomaksu tms. Toimintapäiviä ovat ne kalenterivuoden päivät, joina toimintayksikkö on ollut avoinna eli asiakaspaikat ovat olleet käytössä. Lasten keskimääräinen lukumäärä ilmoitetaan erikseen leikkipuistoissa (sisältää koko- ja osavuotiset leikkikentät ja puistot), kerhotoiminnassa ja avoimissa päiväkodeissa toimintapäivän aikana keskimäärin olleiden lasten lukumäärät. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAYKSIKÖT Toimintayksiköiden lukumäärät annetaan tilanteen mukaisina. Toimintayksiköiden lukumäärätietoihin merkitään vain kunnan omien (itse ylläpitämien) toimintayksiköiden lukumäärä. Jos samassa rakennuksessa on tiloja monille eri toiminnoille, lasketaan kaikki toiminnot omiksi toimintayksiköiksi. Esim. jos vanhainkodin tiloissa toimii päiväkoti, lasketaan nämä päiväkodiksi sekä vanhainkodiksi. Lasten päiväkodit Lasten päiväkotien (ei ryhmäperhepäiväkodit) lukumäärä vuoden lopussa. Lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen tarkoitettu tila (varhaiskasvatuspaikka), jossa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelee vähintään kolme tehtävään soveltuvan ammatillisen tutkinnon suorittanutta työntekijää. Lasten ryhmäperhepäiväkodit Lasten ryhmäperhepäiväkotien lukumäärä vuoden lopussa. Ryhmäperhepäiväkodilla tarkoitetaan perhepäivähoidon tilaa, jossa työskentelee enintään 2 hoitajaa ja yksi lastenhoitaja, lapsia saa olla varhaiskasvatuksessa enintään 12. Ryhmäperhepäivähoidon tilana voi olla esim. riittävän suuri asuinhuoneisto. Osa ryhmäperhepäiväkodeista tarjoaa myös vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. LASTENSUOJELU Perhehoitokotien lukumäärä Perhehoitokotien, ml. tilapäiskodit, lukumäärä Eli kodit, joiden kanssa sopimus on ollut voimassa vuoden lopussa. Laskentaan ei oteta mukaan läheis- ja sukulaisperheitä. Läheis- ja sukulaisperheiden lukumäärä Niiden läheis- ja sukulaisperheiden lukumäärä joiden kanssa kunta on tehnyt toimeksiantosopimuksen. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. (Lapsen läheisverkoston kartoittaminen, LsL 32.) HUOM: Tiedot perheissä, ammatillisissa perhekodeissa, lastensuojelu- tai muissa laitoksissa sijoitettuina olleista lastensuojelun asiakkaista ja hoitopäivistä poimitaan lastensuojelurekisteristä. 12

13 MUUT LASTEN JA PERHEIDEN AVOPALVELUT PERHETYÖ JA KOTIPALVELU Perheitä (lukumäärä) vuoden aikana lastensuojelun tehostetussa perhetyössä (lastensuojelulain 36 :n 1 momentin kohdan 4 mukainen tehostettu perhetyö) Tähän kirjataan niiden perheiden määrä, jotka ovat vuoden aikana saaneet lastensuojelun tukitoimena tehostetun perhetyön palvelua. Tehostettu perhetyö on perheen kriisitilanteessa tarjottavaa intensiivistä tukea, jossa on vahvasti mukana myös kontrolli. Tehostettua perhetyötä voidaan joissain tapauksissa tarjota myös ympärivuorokautisena palveluna. Perheitä (lukumäärä) vuoden aikana lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalveluissa (lastensuojelulain 36 :n 1 momentin 6 kohdan mukaisena avohuollon tukitoimena annettu kotipalvelu) Tähän kirjataan niiden perheiden lukumäärä, jotka ovat vuoden aikana saaneet lastensuojelun tukitoimena kotipalvelua tai muuta lastenhoitopalvelua. Sosiaalihuoltolain mukaisia yleisiä, ennalta ehkäisevästi tarkoitettua perhepalveluja, kuten kotipalvelua, voidaan tarjota lastensuojelun asiakkuudessa oleville perheille lastensuojelun tukitoimenpiteenä, jolloin tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen ja perheen myönteistä kehitystä, sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Perheitä (lukumäärä) vuoden aikana perhetyössä (uuden sosiaalihuoltolain 18 :n mukainen perhetyö) Tähän kirjataan niiden perheiden lukumäärä, jotka ovat vuoden aikana saaneet perhetyötä muutoin kuin lastensuojelun tukitoimena. Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, jossa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojensa vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyö on maksutonta, kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä perheiden tukemista. Se liittyy vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen tukemiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Perheitä (lukumäärä) vuoden aikana kodin ja lastenhoitopalveluissa (uuden sosiaalihuoltolain 19 :n mukainen kotipalvelu) Tähän kirjataan niiden perheiden lukumäärä, jotka ovat vuoden aikana saaneet kotipalvelua muutoin kuin lastensuojelun tukitoimena. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. 13

14 KASVATUS- JA PERHENEUVONTA Asiakkaita vuoden aikana Asiakkaaksi luetaan henkilö, joka on kasvatus- ja perheneuvontaa tekevien työntekijöiden luona asiakassuhteen luonteisessa tilanteessa tai jonka luokse tehdään kotikäynti, ml. oman terveyskeskuksen vastaava toiminta. Perheasioiden sovittelun asiakkaita ei lueta kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaisiin. Erikseen lapset ja nuoret ikäryhmissä: 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat ja vuotiaat sekä aikuiset. Mikäli vanhemman ominaisuudessa oleva henkilö on alle 18-vuotias, luetaan hänet aikuiseksi. Kukin henkilö luetaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Asiakkaaksi tilastoidaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet. Huolehdi, että tiedot tulee ilmoitettua myös tilanteissa, joissa terveystoimi on siirtynyt sotealueelle Kiinnitä huomiota ikäjaotteluun! Ei perheasioiden sovittelun asiakkaita ENSIKODIT Asiakkaita vuoden aikana Ensikodeissa vuoden aikana asuneiden asiakkaiden lukumäärä, erikseen lapset ja aikuiset. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Mikäli vanhemman ominaisuudessa oleva henkilö on alle 18-vuotias, luetaan hänet aikuiseksi. Kukin henkilö luetaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Asumispäiviä vuodessa Vain aikuisasiakkaiden asumispäivät, vaikka asiakkaiksi ilmoitetaan myös lapset. Muista päivät, jos ilmoitat asiakkaita Asumispäiviksi lasketaan asiakkaiden tulo- ja läsnäolopäivät, ei lähtöpäiviä NUORTEN ( vuotiaat) PALVELU- JA TUKIASUNNOT Asukkaita Vain ne palveluasuntojen asukkaat, jotka saavat säännölliset päivittäiset kotipalvelut tai päivittäistä huolenpitoa sekä tukiasuntojen asukkaat, jotka tarvitsevat tukihenkilön huolenpitoa. Palveluasuminen tapahtuu henkilön tarpeen mukaisesti a) erityisesti varustetussa asunnossa (erityinen tarve voi johtua sairaudesta), tai b) normaaliasunnossa, johon liittyvät säännölliset kotipalvelut. Tukiasuminen tapahtuu normaalimuotoisena asumisena kuitenkin niin, että henkilö tarvitsee tukihenkilön huolenpitoa. Tukiasumiseen ei kuulu asunnon erityisvarustelua (ainakaan oleellisesti). 14

15 Sekä tuki- että palveluasumista voidaan järjestää laitoksen yhteydessä, asuntola- tai palvelutaloluonteisena tai normaalina vuokra-asumisena, tukiasumista myös henkilön omistamassa asunnossa. VAMMAISET VAMMAISTEN PERHEHOITO Perhehoidossa olleiden asiakkaiden lukumäärä Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (toimeksiantosuhteinen perhehoito, perhehoitolaki 263/2015, 3 ). Perhehoidossa olleiden asiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa (31.12.) Hoitopäiviä vuodessa Perhehoidon hoitopäiviksi luetaan kaikki perheessä olopäivät. Perhehoitokotien lukumäärä Perhehoitokotien, ml. tilapäiskodit, lukumäärä Eli kodit, joiden kanssa sopimus on ollut voimassa vuoden lopussa. VAMMAISTEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan piirissä asiakkaita Työ- ja toimintakeskusten järjestämää työtä tekevät vammaiset henkilöt sekä henkilöt, joille työ- ja toimintakeskus on järjestänyt työhön sijoittumista edistäviä kuntoutus- tai muita tukitoimia asiakkaiden työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille (Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27 d) Vammaisten työtoiminta Vammaisten työtoiminnan piirissä asiakkaita Vammaisten henkilöiden työtoiminta on toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla ei ole vammaisuuden takia edellytyksiä osallistua tai hakeutua tavanomaiseen työhön avoimille työmarkkinoille. Työtoimintaa järjestetään kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa sekä tavallisilla työpaikoilla niin sanottuna avotyötoimintana. Työtoiminta on tyypillisesti tekstiili- ja puutöitä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpano- ja pakkaustyötä. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuvan henkilön ja toiminnan järjestäjän välille ei synny työsopimuslain mukaista työsuhdetta. Työtoimintaan osallistuvien henkilöiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi 15

16 toimintaan osallistuvalle voidaan maksaa työosuusrahaa tai vastaavaa korvausta. Työtoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :n ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (KVL) 2 :n 4 kohdan perusteella. Mikäli asiakkaalle on tarjottu sekä työ- että päivätoimintaa, voidaan hänet kirjata asiakkaaksi molempiin. Vammaisten päivätoiminta Vammaisten päivätoiminnan piirissä asiakkaita Vammaisten henkilöiden päivätoiminta on kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Vammaisten henkilöiden päivätoimintaa järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, joilla ei erittäin vaikean vammaisuuden takia ole edellytyksiä tehdä työtä tai osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :n mukaiseen työtoimintaan. Päivätoimintaan osallistuvien toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaan osallistuville ei makseta työosuusrahaa tai vastaavaa korvausta. Päivätoimintaa järjestetään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tuista annetun lain (VPL) 8 b :n ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (KVL) 2 :n 4 kohdan perusteella. Mikäli asiakkaalle on tarjottu sekä työ- että päivätoimintaa, voidaan hänet kirjata asiakkaaksi molempiin. Vammaisten työ- ja päivätoiminta kerätään erikseen. VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja avustusten saajat vuoden aikana Vaikeavammaisten palveluasuminen Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaita vuoden aikana Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaita vammaispalvelulain (380/1987) perusteella ikäryhmissä 0 17-vuotiaat, vuotiaat sekä 65 vuotta täyttäneet Kukin vuoden aikana vaikeavammaisten palveluasumista saanut henkilö lasketaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen asiakkaita vuoden aikana Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja tai -avustusta vammaispalvelulain (380/1987) perusteella saaneiden lukumäärä ikäryhmissä 0 17-vuotiaat, vuotiaat sekä 65 vuotta täyttäneet Muille kuin vaikeavammaisille henkilöille sosiaalihuoltolain (1301/2014, 14 ) perusteella järjestetyt liikkumista tukevat palvelut ilmoitetaan kohdassa liikkumista tukevat palvelut. 16

17 Kukin vuoden aikana vaikeavammaisten kuljetuspalveluja saanut henkilö lasketaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Henkilökohtaisen avun saajat Henkilökohtaisen avun asiakkaat vuoden aikana Vammaisten henkilökohtainen apu, joka annetaan vammaispalvelulain (380/1987) perusteella, ikäryhmissä 0 17-vuotiaat, vuotiaat sekä 65 vuotta täyttäneet. Kukin vuoden aikana henkilökohtaista apua saanut henkilö lasketaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita saaneet asiakkaat vuoden aikana Vammaispalvelulain (380/1987) mukaisia asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita saaneet asiakkaat vuoden aikana ikäryhmissä 0 17-vuotiaat, vuotiaat sekä 65 vuotta täyttäneet Kukin vuoden aikana vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita saanut henkilö lasketaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi maksettavaa hoitopalkkiota ja/tai annettavia palveluja, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä vuoden aikana Omaishoidon tuella vuoden aikana hoidetut eritellään ikäryhmittäin 0 17-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä 85- tai yli 85-vuotiaat. Omaishoitajien lukumäärä vuoden aikana Kaikki sopimuksen tehneet hoitajat, joilla sopimus on ollut voimassa koko vuoden tai vain osan vuotta. Erikseen ilmoitetaan niiden hoitajien lukumäärä, jotka ovat 65- ja yli 65-vuotiaita. KOTIPALVELUT HUOM. Lapsiperheitä koskevan kotipalvelun tiedot kerätään kyselylomakkeen kohdassa: Muut lasten ja perheiden avopalvelut Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden kotitalouksien lukumäärä. Kotitalouden muodostavat yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet, myös avopuolisot ja heidän lapsensa. 17

18 Myös kotipalveluja vuoden aikana saaneet palveluasumisen kotitaloudet/asiakkaat (kotipalvelun henkilökunnan antamana). Ei kotisairaanhoitoa, joka on eriytettävä edelleen vaikka arvioiden. Kukin perhe ilmoitetaan vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se on ollut asiakkaana. Kodinhoitoapu ja tukipalvelut tilastoidaan erikseen. Jos sama henkilö saa sekä kodinhoitoapua että tukipalveluja, ilmoitetaan hänet kodinhoitoapua saaneisiin kotitalouksiin sekä tukipalvelua saaneisiin asiakkaisiin. Vanhuskotitaloudet yhteensä (ikäryhmittäin) Vanhuskotitaloudella tarkoitetaan kotitaloutta, jossa on yksi tai useampi yli 65-vuotias henkilö eikä kotitalouteen kuulu lapsia. Kodinhoitoapua saaneet eritellään ikäryhmittäin vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä 85- tai yli 85-vuotiaat. Kotipalveluissa alle 65-vuotiaat vanhuuden perusteella kotipalvelua saaneet merkitään ryhmään Muut, ei siis ikäryhmään vuotiaat. Asiakas sijoitetaan ikäryhmään vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan. Kukin kotitalous ilmoitetaan vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa se on ollut asiakkaana. Vammaiskotitaloudet Vammaiskotitaloudella tarkoitetaan kotitaloutta, jossa avun tarpeen ensisijainen syy liittyy henkilön vammaisuuteen. Kukin kotitalous ilmoitetaan vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa se on ollut asiakkaana. Muut kotitaloudet Kodinhoitoapua saaneiden muiden kuin lapsiperheiden, vanhus- tai vammaiskotitalouksien lukumäärä vuoden aikana, esimerkiksi alle 65-vuotiaat, jotka eivät kuulu em. muihin ryhmiin. Kukin kotitalous ilmoitetaan vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa se on ollut asiakkaana. HUOM: Lapsiperheitä koskevan kotipalvelun tiedot kerätään kyselylomakkeen kohdassa: Lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut. Lapsiperheitä ei ilmoiteta kohdassa muut kotitaloudet Kotihoitoavun käynnit vuoden aikana (sektoreittain) Kaikki käynnit omina käynteinään, vaikka niitä olisi useita samana päivänä Vanhuskotitaloudet Vammaiskotitaloudet Muut kotitaloudet 18

19 Vanhuskotitaloudet Kodinhoitoavun käyntien lukumäärä vanhuskotitalouksissa vuoden aikana. Vanhuskotitaloudella tarkoitetaan kotitaloutta, jossa on yksi tai useampi yli 65-vuotias henkilö eikä kotitalouteen kuulu lapsia. Kotipalveluissa alle 65-vuotiaat vanhuuden perusteella kotipalvelua saaneet merkitään ryhmään Muut, ei siis ikäryhmään vuotiaat. Vammaiskotitaloudet Kodinhoitoavun käyntien lukumäärä vammaiskotitalouksissa vuoden aikana. Vammaiskotitaloudella tarkoitetaan kotitaloutta, jossa avun tarpeen ensisijainen syy liittyy henkilön vammaisuuteen. Muut kotitaloudet Kodinhoitoavun käyntien lukumäärä muissa kuin lapsiperheissä, vanhus- tai vammaiskotitalouksissa vuoden aikana, esimerkiksi alle 65-vuotiaiden kotitalouksissa, jotka eivät kuulu em. muihin ryhmiin. HUOM: Lapsiperheitä koskevan kotipalvelun tiedot kerätään kyselylomakkeen kohdassa: Muut lasten ja perheiden avopalvelut. Lapsiperheitä ei ilmoiteta kohdassa muut kotitaloudet TUKIPALVELUT Tukipalvelua vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä (ikäryhmittäin) Tukipalveluja saaneet asiakkaat ovat vastaanottaneet tavanomaiseen elämään kuuluvissa toiminnoissa sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n mukaisia suoriutumista ja turvallisuutta edistäviä palveluja kuten ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Tukipalveluasiakkaaksi vuoden aikana luetaan kaikki palvelujen käyttäjät riippumatta siitä, tapahtuuko toiminta palvelu- tai päiväkeskuksissa, laitoksissa, muissa yksiköissä tai asiakkaan kotona. Tukipalvelua saaneista asiakkaista kysytään erikseen vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, 85- tai yli 85-vuotiaat. Asiakas sijoitetaan ikäryhmään vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan. Kukin vuoden aikana jotain tukipalveluja saanut henkilö lasketaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Asiakkaaksi tilastoidaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet. Kotipalvelun asiakkaista palvelusetelin saaneet asiakkaat yhteensä Asiakkaat, joille kunta on järjestänyt kotipalvelua antamalla palveluseteleitä 19

20 LIIKKUMISTA TUKEVAT PALVELUT Liikkumista tukevia palveluja saaneet asiakkaat yhteensä Kukin vuoden aikana liikkumista tukevaa palvelua saanut henkilö lasketaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 23 :n mukaiset liikkumista tukevat palvelut. Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla; 2) saattajapalveluna; 3) ryhmäkuljetuksina; 4) korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset; 5) muulla soveltuvalla tavalla. Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. VANHUKSET HUOM: Tiedot vanhusten laitos- ja asumispalveluista kerätään sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO). VANHUSTEN PERHEHOITO Perhehoidossa olleiden asiakkaiden lukumäärä Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (toimeksiantosuhteinen perhehoito, perhehoitolaki 263/2015, 3 ). Perhehoidossa olleiden asiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa (31.12.). Vanhuksia ovat 65 vuotta täyttäneet. Hoitopäiviä vuodessa Perhehoidon hoitopäiviksi luetaan kaikki perheessä olopäivät. Perhehoitokotien lukumäärä Perhehoitokotien, ml. tilapäiskodit, lukumäärä Eli kodit, joiden kanssa sopimus on ollut voimassa vuoden lopussa. 20

21 PÄIHDEHUOLTO Asiakkaita vuoden aikana Päihdehuollon asiakkaiden määrä vuoden aikana ml. oman terveyskeskuksen vastaava toiminta. Asiakkaat eritellään toimintayksikkötyypeittäin; erikseen A-klinikoiden, nuorisoasemien, asumispalveluyksiköiden, ensisuojien, katkaisuhoitoasemien ja kuntoutuslaitostenasiakkaisiin. A-klinikat (ml. huumeklinikat) ovat ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja avohuollon palveluyksiköitä. Niiden tavoitteena on päihdeongelman ja siihen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien hoitaminen sekä päihdeongelmien ehkäisy ja päihdeongelmaisten aseman ja toimintaedellytysten parantaminen. Nuorisoasemat ovat päihteitä käyttäville nuorille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja avohuollon palveluyksiköitä. Nuorisoasemat tarjoavat palveluja ensisijaisesti alle 25-vuotiaille päihde- ja riippuvuusongelmiin sekä laajemminkin erilaisiin nuoruusikään liittyviin kriiseihin. Päihdehuollon asumispalveluyksiköitä kutsutaan mm. hoitokodeiksi, huoltokodeiksi, veljeskodeiksi ja suojakodeiksi. Ne ovat osa päihdehuollon tavoitteellista kuntoutusjärjestelmää, joiden tavoitteena on ehkäistä laitoshoidon tarvetta ja parantaa jatkohoidon onnistumismahdollisuuksia ja joissa on palkattua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilökuntaa (vrt. Valviran valtakunnallinen päihdehuollon asumis- ja laitospalvelujen valvontaohjelma ja ohje sosiaalihuollon päihdehuollon henkilöstöstä, 9/2010). Joidenkin toimintayksiköiden toimintamallit ovat lähempänä ympärivuorokautista laitoshoitoa kuin palveluasumista. Jotkut taas lähenevät luonteeltaan ensihuoltoyksiköitä, tukiasuntotoimintaa tai majoitusliikkeitä. Ensisuoja on päihdeongelmaisten väliaikainen majoituspaikka, jossa pyritään välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen, huollon tarpeen selvittämiseen ja välittömään pysyväisluontoisten hoitotoimenpiteiden käynnistämiseen muiden sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toimesta. Katkaisuhoitoaseman tavoitteena on valvotussa ympäristössä lyhytaikaisessa laitoshoidossa katkaista asiakkaan päihteiden käyttö, luoda edellytykset fyysiselle kuntouttamiselle sekä sosiaalisten ongelmien selvittelyn käynnistäminen. Osa katkaisuhoitoasemista tarjoaa myös pitempiaikaisia kuntoutusjaksoja. Kuntoutuslaitoksissa (nimenä saattaa olla myös huoltola, sosiaalisairaala, kuntoutusklinikka, kuntoutuskeskus jne.) pyritään lyhyttä katkaisuhoitoa pidempiaikaiseen laitoshoitoon, jossa sovelletaan ensisijaisesti sosiaalityön ja terveydenhuollon menetelmiä. Päihdehuollon palveluihin ei lasketa mukaan: Mikäli jonkin muun sosiaali- ja terveydenhuolto käynnin yhteydessä käsitellään asiakkaan päihdeasiaa, päihdetoiminta kirjataan suoraan kyseiseen toiminnan tehtäväluokkaan. Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalvelut sijoitetaan tilastossa seuraavasti: Asiointi perusterveydenhuollossa toimivissa erikoistiimeissä ja -yksiköissä sijoitetaan perusterveydenhuollon avopalveluihin. 21

22 Jos psykiatrian erikoissairaanhoitoon liitetään päihdehuoltoa, asiointi lasketaan mukaan erikoissairaanhoidon palveluihin PÄIHDEHUOLLON ASUMIS-/HOITOPÄIVÄT VUODEN AIKANA Asumis- ja hoitopäivät vuoden aikana. Asumis-/hoitopäivät eritellään toimintayksikkötyypeittäin asumispalveluyksiköt, ensisuojat, katkaisuhoitoasemat ja kuntoutuslaitokset. Päihdehuollon asumis-/hoitopäiviksi lasketaan asiakkaiden tulo- ja läsnäolopäivät. Lähtöpäiviä ei lasketa hoitopäiviksi. PÄIHDEONGELMAISTEN PALVELU- JA TUKIASUNNOT Asukkaita Vain ne päihdeongelmaisten palveluasuntojen asukkaat, jotka saavat säännöllisesti päivittäiset kotipalvelut tai päivittäistä huolenpitoa sekä tukiasuntojen asukkaat, jotka tarvitsevat tukihenkilön huolenpitoa. Palveluasuminen tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on käytössään sekä pysyvä asunto että siihen kiinteästi liittyvät, jokapäiväistä selviytymistä edistävät palvelut (esimerkiksi kodinhoitopalvelut, henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut jne.). Asuminen perustuu vuokra-, omistus- tai muuhun vastaavaan hallintaan. Mukaan kuuluvat sekä palvelutalot että ryhmä- ja pienkodit. Tukiasuminen on normaalimuotoista asumista kuitenkin niin, että henkilö tarvitsee tukihenkilön huolenpitoa. Tukiasumiseen ei kuulu asunnon erityisvarustelua (ainakaan oleellisesti). Sekä tukiettä palveluasumista voidaan järjestää laitoksen yhteydessä, asuntola- tai palvelutaloluonteisena tai normaalina vuokra-asumisena, tukiasumista myös henkilön omistamassa asunnossa. Tähän kohtaan ei lasketa mukaan päihdehuollon asumispalveluyksiköiden asukkaiksi tilastoituja. MIELENTERVEYSONGELMAISTEN PALVELU- JA TUKIASUNNOT Mielenterveysongelmaisten palvelu- ja tukiasunnot, asukkaita Vain ne palveluasuntojen asukkaat, jotka saavat säännöllisesti päivittäiset kotipalvelut tai päivittäistä huolenpitoa sekä tukiasuntojen asukkaat, jotka tarvitsevat tukihenkilön huolenpitoa. Palveluasuminen tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on käytössään sekä pysyvä asunto että siihen kiinteästi liittyvät, jokapäiväistä selviytymistä edistävät palvelut (esimerkiksi kodinhoitopalvelut, henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut jne.). Asuminen perustuu vuokra-, omistus- tai muuhun vastaavaan hallintaan. Mukaan kuuluvat sekä palvelutalot että ryhmä- ja pienkodit. Tukiasuminen on normaalimuotoista asumista kuitenkin niin, että henkilö tarvitsee tukihenkilön huolenpitoa. Tukiasumiseen ei kuulu asunnon erityisvarustelua (ainakaan oleellisesti). 22

23 Sekä tuki- että palveluasumista voidaan järjestää laitoksen yhteydessä, asuntola- tai palvelutaloluonteisena tai normaalina vuokra-asumisena, tukiasumista myös henkilön omistamassa asunnossa. 23