Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina"

Transkriptio

1 Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 1: Yleiskatsaus psykiatristen sairaalapalvelujen käytöstä Suomessa Timo Tuori

2 Johdanto PSYKIATRISTEN SAIRAALAPALVELUJEN KÄYTTÖ SUOMESSA Tässä raportissa tarkastellaan psykiatristen sairaalapalvelujen käyttöä Suomessa vuosina Tiedot perustuvat hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo). Palveluiden käyttöä koskevat muuttujat ovat psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden lukumäärä, hoitopäivien lukumäärä, hoitojaksojen lukumäärä, hoitojaksojen kesto, potilaskohtaiset hoitopäivät ja uusiutuneet hoitojaksot Potilaita kuvaavia muuttujia ovat ikä, tulo ja lähtö GAS, GAS:n muutos sekä potilaille asetettu diagnoosi. Diagnostiset ryhmät jaetaan yleisemmin esiintyviin, joita ovat skitsofreniat, mielialahäiriöt, lääkkeisiin ja päihteisiin liittyvät häiriöt sekä neuroottiset ja psykosomaattiset häiriöt. Viimeksi mainittuja kutsutaan tekstissä yksinkertaistetusti neuroosidiagnooseiksi. Muut diagnoosiryhmät luetaan harvemmin esiintyviin. Hoidon sisältöä koskevat muuttujat liittyvät tahdosta riippumattomaan hoitoon ja pakkotoimiin. Siinä käsitellään tahdosta riippumatonta hoitoon lähettämistä, hoitamista, omasta tahdostaan hoitoon tulleen ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon, josta kuvioissa käytetään termiä "kaapatut" sekä eristämistä, lepositeisiin asettamista ja tahdonvastaisen lääkeinjektion antamista. Palvelujen käyttöä tarkastellaan absoluuttisina lukuina ja tällöin suhteessa väestöön sekä diagnostiikan ja pakon käytön osalta myös % osuuksina suhteutettuna kaikkiin hoidossa olleisiin potilaisiin. Myös omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon tarkastellaan suhteessa kaikkiin hoidettuihin potilaisiin, ei omasta tahdostaan hoitoon tulleisiin. Väestötietoina on käytetty Sotkanetin vuosittaisia väestötietoja. Palvelujen käyttöä tarkastellaan eri tasoilla: koko maa, läänit, sairaanhoitopiirit ja sairaalat. Läänejä on viisi, sairaanhoitopiirejä Ahvenanmaa mukaan lukien 22 ja sairaaloita (hallinnollisia yksiköitä) 62. Raportointi tapahtuu pääasiallisesti vertaamalla eri alueiden ja sairaaloiden tunnuslukuja koko maan vastaaviin. Aikajaksona käytettiin koko seuranta-aikaa, vuosia Yksittäisiä vuosia ei raportoida kuin silloin, jos niissä tapahtuu selvä muutos aiempiin. Alueellisia lukuja esiteltäessä on kyse aina potilaan kotikunnasta, ei hoitavasta sairaalasta. Sairaalakohtaisia lukuja esiteltäessä on kyse hoitavasta sairaalasta, ei potilaan kotikunnasta. Näitä ei tekstissä enää erikseen mainita. Sairaala voi joissain tapauksessa tarkoittaa hallinnollista kokonaisuutta, ei välttämättä yksittäistä sairaalaa. Esimerkkinä tästä on Helsingin yliopistollinen sairaala, johon kuuluu vuodesta 27 alkaen itse asiassa useampia sairaaloita. Hoitoilmoitusrekisterin tietojen luotettavuus korreloituu sairaaloista tulevan ilmoituksen luotettavuuteen. Raportointiin on vaikuttanut joidenkin tietojen puuttuminen tai virheellisyys. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osalta tiedot olivat virheelliset tahdosta riippumattoman hoidon osalta vuonna 22. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta tiedot puuttuivat tahdosta riippumattomasta hoidosta vuonna 26. Lisäksi tiedot omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon olivat ongelmalliset vuonna 27 kolmasosalla sairaanhoitopiireistä, minkä vuoksi omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon ei raportoida vuodelta 27. Pakon käytön raportoinnissa on huomioitava, että hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitetaan ainoastaan se, onko potilaaseen kohdistettu hoidon aikana pakkotoimia, ei niiden toistuvuutta tai kestoa. Lisäksi kun potilas uloskirjoitetaan sairaalasta hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitetaan pakon osalta koko hoidon aikana potilaaseen kohdistunut pakon käyttö, ei ainoastaan uloskirjoitusvuonna tapahtunut. Tällöin sairaaloissa, joissa hoitoajat ovat joidenkin potilaiden kohdalla yli vuoden mittaisia, saattavat vuosittaisia pakkotoimia koskevat luvut olla osittain liian korkeita. Erityisesti tämä koskee valtion sairaaloista Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloita. Valtion sairaaloiden osalta myös sairaalaan tulotapa on ongelmallinen kahdesta syystä. Ensinnäkin kriminalipotilaat tulevat oikeusturvakeskuksen määrääminä joko mielentilatutkimukseen tai hoitoon, jolloin nämä eivät kirjaudu tahdosta riippumattomaan hoitoon tulleiksi. Toiseksi niin kutsutut vaikeahoitoiset potilaat tulevat useimmin sairaalasiirtoina ja nämäkään eivät kirjaudu tahdosta riippumattomaan hoitoon tulleiksi. 2

3 Yksittäisistä tunnusluvuista kaikki tunnusluvut, jotka eivät edellytä mitään subjektiivista arviointia ovat todennäköisesti suhteellisen luotettavasti kirjattuja. Näitä ovat kaikki palvelujen käyttöä koskevat muuttujat, potilaita koskevista muuttujista potilaiden keski-ikä samoin kuin tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimien käyttö edellä esitetyin rajoituksin. Tosin pakkoinjektiolääkityksen kirjaamisen luotettavuudessa voi olla sairaalakohtaista vaihtelua. Subjektiivinen arviointi liittyy sekä diagnostiikkaan että GAS:n arviointiin. Erityisesti GAS:n arvioinnin luotettavuus saattaa poiketa suurestikin sairaaloittain. Raportti jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa tarkastellaan eri tunnuslukuja ja niissä olevia eroja koko maan, läänien sairaanhoitopiirien ja yksittäisten sairaaloiden tasolla. Raportoitaessa kuvataan, ei tulkita yksittäisiä alueita ja yksikköjä ja niiden välisiä eroja. Niiden suhteen paikalliset asiantuntijat ovat tietäjiä, ei tämän raportin tekijä. Sairaaloiden suhteen näytetään yleensä kunkin tunnusluvun suhteen 15 "suurinta" ja joidenkin tunnuslukujen suhteen myös 15 "pienintä" sairaalaa ja näitäkään ei kommentoida. Toisessa osassa tarkastellaan alueita ja yksiköitä lähtien lääneistä ja siirtyen sairaanhoitopiireihin ja päätyen lopuksi yksittäisiin sairaaloihin. 3

4 1. Psykiatrinen sairaalahoito tunnuslukujen valossa 1.1 Psykiatristen sairaalapalvelujen käytön kehitys koko maassa Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Kuvio 1. Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö suhteessa väestöön Suomessa Hoidetut potilaat/1 as Hoitopäivät/1 as Hoitojaksot/1 as Psykiatrisessa sairaalahoidossa oli vuosina vuosittain noin 32 suomalaista. Vaihtelu oli pientä, 31653:sta 3252 potilaaseen. Väestöön suhteutettuna noin 6 1 asukasta kohden on hoidettavana vuosittain psykiatrisessa sairaalahoidossa. Hoitojaksoja näillä potilailla oli vuosittain noin 5, mikä väestöön suhteutettuna on noin 95 1 asukasta kohden. Hoitojaksot ovat seurattavana ajanjaksona lievästi vähentyneet. Hoitojaksojen keskimääräinen kesto (kuvio 2) on pysynyt samana, vuosittain päivää. Hoitopäiviä potilailla oli vuosittain 1 8, mikä väestöön suhteutettuna on noin 35 1 asukasta kohden. Hoitopäivät ovat seurattavana ajanjaksona lievästi vähentyneet. Myös potilaskohtaiset hoitopäivät (kuvio 2) ovat lievästi vähentyneet, 59 päivästä 54 päivään. 4

5 Kuvio 2. Psykiatrisen sairaalahoidon kesto ja potilaskohtaiset hoitopäivät Suomessa päiviä 4 3 Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostinen jakauma Kuvio 3. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden diagnostinen jakauma väestöön suhteutettuna: yleisesti esiintyvät häiriöt asukasta kohden 15 1 F2-F29 Skitsofreniat F3-F39 Mielialahäiriöt F1-F19 Lääkkeet ja päihteet F4-F48 Neuroottiset Skitsofreniaa sairastavat ovat suurin diagnostinen ryhmä psykiatrisessa sairaalahoidossa. Heidän absoluuttinen määränsä on laskenut vuoden vuoden Mielialahäiriöistä kärsivät ovat seuraavaksi suurin diagnostinen ryhmä. Myös heidän absoluuttinen määränsä on laskenut vuoden vuoden Lääkkeisiin ja päihteisiin liittyvän häiriödiagnoosin saaneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä. Heidän absoluuttinen määränsä on lievästi noussut 5

6 vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Neuroottisesta häiriöstä kärsivien määrä on myös pysynyt suhteellisen tasaisena vaihdellen vuoden potilaasta vuoden potilaaseen Kuvio 4. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden diagnostinen jakauma: % osuus potilaista, yleisemmin esiintyvät 1 % 9 % 8 % % osuus hoidetuista potilaista 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % F2-F29 Skitsofreniat F3-F39 Mielialahäiriöt F1-F19 Lääkkeet ja päihteet F4-F48 Neuroottiset 2 % 1 % % Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleista noin 37 % sai skitsofreniadiagnoosin. Suhteellinen osuus on vähentynyt vuoden 23 39, %:sta vuoden 27 35,4 %:iin. Mielialahäiriödiagnoosin sai noin 31,5 % psykiatrisessa sairaalahoidossa olleista potilaista. Prosentuaalinen osuus säilyi koko seuranta-ajan tasaisena. Tämä koskee myös lääkkeisiin ja päihteisiin liittyvien häiriöiden vuoksi hoidossa olleiden suhteellista osuutta, joka oli noin 13,6 %. Neuroottisten häiriöiden vuoksi oli noin 7,5 % potilaista. Myös heidän kohdallaan prosentuaaliset muutokset ovat vähäisiä. 6

7 Kuvio 5. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden diagnostinen jakauma väestöön suhteutettuna: harvemmin esiintyvät asukasta kohden F9-F98 Laps- ja nuor.iällä alkavat F6-F69 Personnallisuushäiriöt F-F3 Dementia F4-F9 Muut elim aivo-oir F5-F59 Fys ja ruum tekijöihin liittyvät F8-F89 Psyykkisen kehityksen häiriöt F7-F79 Älyllinen kehitysvamm F99 Määrittämätön mt-häiriö Absoluuttisissa määrissä lapsuus- ja nuoruusiällä alkaneiden häiriöiden ryhmä kasvoi koko seuranta-ajan vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Vastaavasti aikuisiän persoonallisuus- tai käyttäytymishäiriödiagnoosin saaneiden potilaiden määrä väheni koko seurantaajan vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Dementiadiagnoosin saaneiden potilaiden määrä oli vuosittain keskimäärin 1 potilasta ja vaihtelu oli vähäistä. Muun elimellisen aivo-oirediagnoosin saaneiden potilaiden määrä väheni koko seuranta-ajan vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvän diagnoosin saaneiden määrä lisääntyi seuranta-aikana vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Myös psyykkisen kehityksen häiriö diagnoosin saaneiden määrä lisääntyi vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Älyllisen kehitysvammaisuus diagnoosin saaneiden potilaiden määrä pysyi koko seuranta-ajan vakaana: noin 175 potilasta vuosittain. Diagnoosin määrittämätön mielenterveydenhäiriö sai vuosittain vain noin 25 potilasta. 7

8 1.1.3 Tahdosta riippumaton hoito ja pakon käyttö psykiatrisessa sairaalahoidossa Kuvio 6. Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimien käyttö väestöön suhteutettuna asukasta kohden 15 1 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Psykiatriseen sairaalahoitoon lähetettiin tahdostaan riippumatta vuosittain noin 1 potilasta. Määrä vaihteli vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Heidän määränsä nousi lievästi vuosittain lukuun ottamatta vuosia 26 ja 27. Väestöön suhteutettuna (kuvio 6) noin 185 ihmistä 1 kohden lähetettiin tahdosta riippumattaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Tahdostaan riippumatta psykiatrisessa sairaalahoidossa oli vuosittain noin 13 potilasta. Määrä vaihteli vuoden potilaasta nousten vuosittain aina vuoden potilaaseen 1. Väestöön suhteutettuna keskimäärin 22 ihmistä nousten vuoden aina vuoden ihmiseen 1 kohden oli tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoidossa. Omasta tahdostaan hoitoon tulleita otettiin tahdosta riippumattomaan hoitoon vuosittain noin 15 potilasta. Määrä vaihteli vuoden potilaasta aina vuoden potilaaseen 2. Väestöön suhteutettuna keskimäärin 29 omasta tahdostaan hoitoon tullutta otettiin tahdosta riippumattomaan hoitoon. Määrä vaihteli vuoden 25 27:stä aina vuoden 23 3:een.. Psykiatrisessa sairaalahoidossa ollessaan eristämisen koki vuosittain noin 25 potilasta. Heidän määränsä vaihteli 2458 potilaasta 263 potilaaseen. Väestöön suhteutettuna noin 48 ihmistä 1 kohden koki vuosittain eristämisen psykiatrisessa sairaalahoidossa. Psykiatrisessa sairaalahoidossa ollessaan lepositeisiin asettamisen koki vuosittain noin 135 potilasta. Heidän määränsä vähentyi vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Väestöön suhteutettuna noin 26 ihmistä 1 kohden koki vuosittain lepositeisiin asettamisen psykiatrisessa sairaalahoidossa. Psykiatrisessa sairaalahoidossa ollessaan tahdonvastaisen injektiolääkityksen koki vuosittain noin 14 potilasta. Heidän määränsä väheni vuoden potilaasta vuoden potilaaseen. Väestöön suhteutettuna noin 2 ihmistä 1 kohden koki tahdonvastaisen injektiolääkityksen vuosittain psykiatrisessa sairaalahoidossa. 1 Näistä luvuista puuttuvat tiedot tahdosta riippumattomasta hoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä vuodelta 22 ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä vuodelta Näistä luvuista puuttuvat tiedot omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä vuodelta 22 ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä vuosilta 26. 8

9 Kuvio 7. Pakkotoimia ja/tai tahdosta riippumattoman hoidon kokeneiden potilaiden % osuus 4 % 35 % % osuus hoidetuista potilaista 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys 5 % % Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon kaikista potilaista oli tullut lähes kolmannes. Suhteellinen osuus nousi vuosittain lukuun ottamatta vuotta 27. Tahdostaan riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoidossa kaikista potilaista oli ollut kolmannes. Suhteellinen osuus nousi vuosittain lukuun ottamatta vuotta 27. Kaikista hoidetuista potilaista vuosittain noin 4,8 % oli omasta tahdostaan hoitoon tulleita, mutta jossain hoidon vaiheessa kuitenkin tahdosta riippumattomaan hoitoon otettuja. Luku vaihteli vuoden 25 4,4 % vuoden 23 4,9 %. Eristyksen koki vuosittain noin 8 % kaikista hoidossa olleista potilaista. Määrä pysyi muuttumattomana koko seuranta-ajan. Lepositeisiin asettamisen koki hieman yli 4 % kaikista hoidossa olleista potilaista. Määrä pysyi suhteellisen muuttumattomana koko seuranta-ajan lukuun ottamatta vuonna 27 tapahtunutta lievää laskua. Tahdonvastaisen injektiolääkityksen koki hieman yli 3 % kaikista hoidossa olleista potilaista. Määrä pysyi suhteellisen muuttumattomana koko seuranta-ajan, joskin vuosina 26 ja 27 oli lievää laskua Yksittäisten muuttujien tarkastelu alueittain Hoidettuja potilaita, hoitopäiviä, hoitojaksoja tarkastellaan absoluuttisina lukuina väestöön suhteutettuna, hoitojaksojen keskimääräistä pituutta ja potilaskohtaisia hoitopäiviä päivinä. Diagnostista jakaumaa tarkastellaan yleisimmin esiintyneiden diagnostisten ryhmien osalta sekä absoluuttisina väestöön suhteutettuina lukuina että suhteellisina hoidettuihin potilaisiin suhteutettuina lukuina Tahdosta riippumatonta hoitoa ja pakkotoimien käyttöä tarkastellaan sekä absoluuttisina väestöön suhteutettuina lukuina että suhteellisina hoidettuihin potilaisiin suhteutettuina lukuina. Ahvenanmaa poikkeaa Manner-Suomen sairaanhoitopiireistä sekä väestöpohjaltaan että tunnusluvuiltaan niin paljon, että se jätetään tämän luvun tarkasteluista pois diagnostiikkaa lukuun ottamatta. 9

10 1.2.1 Potilaat Kuvio 8. Psykiatrisessa sairaalahoidossa hoidetut potilaat lääneittäin asukasta kohden Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni 2 1 Itä-Suomen läänissä oli psykiatrisia sairaalapotilaita 22 % enemmän koko seuranta-aikana kuin Länsi-Suomen läänissä. Itä-Suomen lääniä lukuun ottamatta eri läänien välillä ei ollut merkittäviä eroja. Kuvio 9. Psykiatrisessa sairaalahoidossa hoidetut potilaat sairaanhoitopiireittäin 1 asukasta kohden Etelä-Savon shp 13 Pohjois-Savon shp 25 HUS Helsinki 5 Kanta-Hämeen shp 9 Etelä-Karjalan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 6 Pirkanmaan shp 4 Satakunnan shp 7 Päijät-Hämeen shp 21 Lapin shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp Koko maa 2 Länsi-Pohjan shp 12 Pohjois-Karjalan shp 19 Kainuun shp 11 Itä-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 8 Kymenlaakson shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 25 HUS ilman Hki 16 Vaasan shp Hoidettujen potilaiden määrä pysytteli vuosittain eri sairaanhoitopiireissä samansuuruisena. Myös erot, jotka olivat kohtalaisen suuret, säilyivät samoina. Etelä- Savon sairaanhoitopiirissä hoidettiin 1

11 yli 8 % enemmän potilaita psykiatrisessa sairaalahoidossa kuin Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä yli 5 % enemmän potilaita kuin entisen Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Kuvio 1. Viisitoista eniten potilaita hoitanutta sairaalaa 4 Potilaat vuodessa Helsingin tk Helsingin yo Tampere yo Varsinais-Suomen shp psyk Kuopio yo Harjavalta Päijät-Häme ks Pohjois-Pohjanmaa psyk. Kl Etelä-Pohjanmaan ks Hyvinkää Turun tk Peijaksen sairaala Kymen shp Moisio Pohjois-Karjala ks Näitä lukuja tarkastellessa tulee huomioida, että kyseessä ovat hallinnolliset yksiköt, ei välttämättä yksittäiset sairaalat, joita myös joukossa on useita. Kuvio 11. Viisitoista vähiten potilaita hoitanutta sairaalaa 25 Potilaita vuodessa Joensuu tk Vanha Vaasa Grelsby Sisä-Savo tk Turunmaa Kuusamo tk Oulun yo Psyk. Vankisairaala Vantaa Raahen seudun tk Vimpelin/Alajärven tk Alavuden seudun tk Loimaan aluesairaala Selkämeren sairaala Lapin ks Pieksämäki tk 11

12 1.2.2 Hoitopäivät Kuvio 12. Hoitopäivät psykiatrisessa sairaalahoidossa lääneittäin asukasta kohden Itä-Suomen lääni Lapin lääni Oulun lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni 1 5 Läänikohtaiset erot hoitopäivissä olivat hoidettuja potilaita selvästi pienemmät. Itä-Suomen läänissä oli 9,8 % enemmän hoitopäiviä kuin Länsi-Suomen läänissä. Kuvio 13. Hoitopäivät psykiatrisessa sairaalahoidossa sairaanhoitopiireittäin 5 1 asukasta kohden Kainuun shp 25 HUS Helsinki 1 Etelä-Savon shp 13 Pohjois-Savon shp 21 Lapin shp 5 Kanta-Hämeen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp Koko maa 2 Länsi-Pohjan shp 11 Itä-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 8 Kymenlaakson shp 12 Pohjois-Karjalan shp 16 Vaasan shp 6 Pirkanmaan shp 4 Satakunnan shp 3 Varsinais-Suomen shp 7 Päijät-Hämeen shp 25 HUS ilman Hki 17 Keski-Pohjanmaan shp 9 Etelä-Karjalan shp Erot hoitopäivissä sairaanhoitopiireittäin olivat myös suurehkot. Kainuun sairaanhoitopiirissä oli 52 % enemmän hoitopäiviä kuin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja Helsingissä 41 % enemmän kuin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. ttaiset muutokset olivat yleensä Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta vähäiset. 12

13 Kuvio 14. Viisitoista suurinta psykiatrista sairaalaa (hoitopäivät) Hoitopäiviä vuodessa Helsingin tk Niuvanniemi Hyvinkää Tampere yo Helsingin yo Varsinais-Suomen shp psyk Harjavalta Päijät-Häme ks Kuopio yo Turun tk Etelä-Pohjanmaan ks Vanha Vaasa Pohjois-Karjala ks Kymen shp Västra Nyland 2 Näitä lukuja tarkastellessa tulee huomioida, että kyseessä ovat hallinnolliset yksiköt, ei välttämättä yksittäiset sairaalat, joita joukossa on myös useita. Kuvio 15. Viisitoista pienintä psykiatrista sairaalaa (hoitopäivät) 12 Hoitopäiviä vuodessa Grelsby Oulun yo Selkämeren sairaala Sisä-Savo tk Imatra tk Turunmaa Kuusamo tk Joensuu tk Psyk. Vankisairaala Vantaa Alavuden seudun tk Raahen seudun tk Loimaan aluesairaala Lapin ks Keskussotilassairaala Pieksämäki tk 13

14 1.2.3 Hoitojaksot Kuvio 16. Psykiatriset sairaalahoitojaksot lääneittäin asukasta kohden Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni 2 Läänikohtaiset erot eivät olleet kovin suuret. Itä-Suomen läänissä on 21 % enemmän hoitojaksoja kuin Länsi-Suomen läänissä. Kuvio 17. Psykiatriset sairaalahoitojaksot sairaanhoitopiireittäin 16 1 asukasta kohden Kainuun shp 1 Etelä-Savon shp 5 Kanta-Hämeen shp 25 HUS Helsinki 13 Pohjois-Savon shp 2 Länsi-Pohjan shp 9 Etelä-Karjalan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp Koko maa 12 Pohjois-Karjalan shp 6 Pirkanmaan shp 21 Lapin shp 4 Satakunnan shp 25 HUS ilman Hki 17 Keski-Pohjanmaan shp 14 Keski-Suomen shp 11 Itä-Savon shp 7 Päijät-Hämeen shp 8 Kymenlaakson shp 16 Vaasan shp Sairaanhoitopiirikohtaiset erot olivat myös hoitojaksojen osalta suurehkot. Kainuun sairaanhoitopiirissä oli kaksi kertaa niin paljon hoitojaksoja kuin Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Etelä-Savon sai- 14

15 raanhoitopiirissä oli lähes 8 % enemmän hoitojaksoja kuin Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä. Eri sairaanhoitopiireissä oli hieman vuosittaista vaihtelua. Kuvio 18. Eniten psykiatrisia hoitojaksoja: 15 sairaalaa 7 Hoitojaksot Helsingin tk Varsinais-Suomen shp psyk Helsingin yo Tampere yo Kuopio yo Harjavalta Salon aluesairaala Etelä-Pohjanmaan ks Peijaksen sairaala Päijät-Häme ks Pohjois-Pohjanmaa psyk. Kl Hyvinkää Kanta-Häme ks Moisio Turun tk Kuvio 19. Vähiten psykiatrisia hoitojaksoja: 15 sairaalaa 4 35 Hoitojaksot Varkaus alues/tk Joensuu tk Turunmaa Sisä-Savo tk Oulun yo Alavuden seudun tk Raahen seudun tk Vimpelin/Alajärven tk Psyk. Vankisairaala Vantaa Loimaan aluesairaala Niuvanniemi Lapin ks Vanha Vaasa Selkämeren sairaala Pieksämäki tk 15

16 1.2.4 Hoitojaksojen kesto Kuvio 2. Psykiatristen hoitojaksojen keskimääräinen pituus lääneittäin Päivää Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Oulun lääni Itä-Suomen lääni 1 5 Hoitojaksojen kestossa ei ollut suuria eroja. Länsi-Suomen läänissä hoitojaksot olivat keskimäärin 1 % pidempiä kuin Itä-Suomen läänissä Kuvio 21. Psykiatristen hoitojaksojen keskimääräinen pituus sairaanhoitopiireittäin 7 Päiviä Vaasan shp 8 Kymenlaakson shp 21 Lapin shp 11 Itä-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 7 Päijät-Hämeen shp 4 Satakunnan shp 25 HUS ilman Hki 12 Pohjois-Karjalan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 6 Pirkanmaan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp Koko maa 25 HUS Helsinki 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp 1 Etelä-Savon shp 3 Varsinais-Suomen shp 13 Pohjois-Savon shp 2 Länsi-Pohjan shp 5 Kanta-Hämeen shp 9 Etelä-Karjalan shp Myös hoitojaksojen keskimääräinen pituus vaihteli sairaanhoitopiireittäin. Vaasan sairaanhoitopiirissä se oli lähes 9 % pitempi kuin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä yli 6 % pidempi kuin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Jonkin verran vuosittaista vaihtelua esiintyi sairaanhoitopiireittäin. 16

17 Kuvio 22. Pisimmät psykiatriset hoitojaksot: 15 sairaalaa Hoitojaksojen pituus Niuvanniemi Vanha Vaasa Selkämeren sairaala Vimpelin/Alajärven tk Sisä-Suomi Juurikkaniemi Hyvinkää Västra Nyland Vaasa ks Valkeakoski Kymen shp Kuusankoski aluesairaala Pohjois-Karjala ks Turun tk Muurola Kuvio 23. Lyhyimmät psykiatriset hoitojaksot: 15 sairaalaa 35 Hoitojakson pituus Jorvin sairaala Iisalmi Porvoo Alavuden seudun tk Peijaksen sairaala Lohja Turunmaa Raahen seudun tk Kuusamo tk Loimaan aluesairaala Joensuu tk Imatra tk Grelsby Pieksämäki tk Keskussotilassairaala 17

18 1.2.5 Potilaskohtaiset hoitopäivät Kuvio 24. Potilaskohtaiset psykiatriset hoitopäivät lääneittäin Päivää 4 3 Lapin lääni Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni 2 1 Erot potilaskohtaisissa hoitopäivissä eivät olleet suuret. Lapin läänissä potilaskohtaiset hoitopäivät olivat noin 15 % suuremmat kuin Itä-Suomen läänissä. Kuvio 25. Potilaskohtaiset psykiatriset hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin 1 Päiviä Vaasan shp 19 Kainuun shp 25 HUS ilman Hki 8 Kymenlaakson shp 14 Keski-Suomen shp 11 Itä-Savon shp 21 Lapin shp 25 HUS Helsinki 15 Etelä-Pohjanmaan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 2 Länsi-Pohjan shp Koko maa 12 Pohjois-Karjalan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 4 Satakunnan shp 6 Pirkanmaan shp 5 Kanta-Hämeen shp 7 Päijät-Hämeen shp 3 Varsinais-Suomen shp 1 Etelä-Savon shp 13 Pohjois-Savon shp 9 Etelä-Karjalan shp Myös potilaskohtaiset hoitopäivät vaihtelivat sairaanhoitopiireittäin. Vaasan sairaanhoitopiirissä niitä oli 68 % enemmän kuin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja Kainuun sairaanhoitopiirissä 57 % enemmän kuin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Jonkin verran vuosittaista vaihtelua esiintyi sairaanhoitopiireittäin. 18

19 Kuvio 26. Eniten vuosittaisia psykiatrisia potilaskohtaisia hoitopäiviä: 15 sairaalaa 4 35 Potilaskohtaiset hoitopäivät Vanha Vaasa Niuvanniemi Selkämeren sairaala Vimpelin/Alajärven tk Sisä-Suomi Juurikkaniemi Hyvinkää Västra Nyland Valkeakoski Vaasa ks Kainuun shp Visala Oulun yo L-H alues/forssan tk Kuusankoski aluesairaala Kuvio 27. Vähiten vuosittaisia psykiatrisia potilaskohtaisia hoitopäiviä: 15 sairaalaa 6 Potilaskohtaiset hoitopäivät Kangasvuori Iisalmi Pohjois-Pohjanmaa psyk. Kl Kuusamo tk Turun yo Raahen seudun tk Peijaksen sairaala Jorvin sairaala Sisä-Savo tk Turunmaa Loimaan aluesairaala Imatra tk Joensuu tk Pieksämäki tk Keskussotilassairaala 19

20 1.2.6 Uusiutuneet hoitojaksot Kuvio 28. Uusiutuneet psykiatriset hoitojaksot lääneittäin 1,8 1,6 1,4 Uusiutuneet hoitojaksot 1,2 1,,8,6 Oulun lääni Etelä-Suomen lääni Lapin lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni,4,2, Erot uusiutuneissa hoitojaksoissa eivät olleet suuret. Oulun läänissä niitä oli noin 1 % enemmän kuin Itä-Suomen läänissä. Kuvio 29. Uusiutuneet psykiatriset hoitojaksot sairaanhoitopiireittäin 2,5 Uusiutuneet hoitojaksot 2, 1,5 1,,5, 19 Kainuun shp 2 Länsi-Pohjan shp 5 Kanta-Hämeen shp 25 HUS ilman Hki 25 HUS Helsinki 15 Etelä-Pohjanmaan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp Koko maa 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 9 Etelä-Karjalan shp 14 Keski-Suomen shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 1 Etelä-Savon shp 6 Pirkanmaan shp 11 Itä-Savon shp 21 Lapin shp 16 Vaasan shp 4 Satakunnan shp 7 Päijät-Hämeen shp 8 Kymenlaakson shp Myös uusiutuneet hoitojaksot vaihtelivat sairaanhoitopiireittäin. Kainuun sairaanhoitopiirissä niitä oli 65 % enemmän kuin Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 45 % enemmän kuin Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Jonkin verran vuosittaista vaihtelua esiintyi sairaanhoitopiireittäin. 2

21 Kuvio 3. Eniten uusiutuneita hoitojaksoja: 15 sairaalaa 6, 5, 4, 3, 2, 1, Grelsby Lohja L-H alues/forssan tk Alavuden seudun tk Kuusamo tk Kainuun shp Länsi-Pohja ks Salon aluesairaala Raahen seudun tk Porvoo Imatra tk Turunmaa Pieksämäki tk Oulun yo Loimaan aluesairaala, Kuvio 31. Vähiten uusiutuneita psykiatrisia hoitojaksoja: 15 sairaalaa 1,6 1,4 Uusiutuneet hoitojaksot 1,2 1,,8,6,4 Keski-Suomi ks Pohjois-Pohjanmaa psyk. Kl Tampere yo Turun yo Sisä-Savo tk Päijät-Häme ks Oulu tk Vakka-Suomen aluesairaala Sisä-Suomi Kymen shp Psyk. Vankisairaala Vantaa Selkämeren sairaala Psyk. Vankisairaala Turku Vanha Vaasa Niuvanniemi,2, 21

22 1.2.7 Potilaiden keski-ikä Kuvio 32. Psykiatrisessa sairaalahoidossa hoidettujen potilaiden keski-ikä lääneittäin Keski-ikä Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Itä-Suomen lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Läänikohtaisissa eroissa Länsi-Suomen läänistä kotoisin olevat potilaat olivat 8 % vanhempia kuin Oulun läänistä kotoisin olevat. Kuvio 33. Psykiatrisessa sairaalahoidossa hoidettujen potilaiden keski-ikä sairaanhoitopiireittäin keski-ikä Länsi-Pohjan shp 16 Vaasan shp Ahvenanmaa 5 Kanta-Hämeen shp 1 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 4 Satakunnan shp 6 Pirkanmaan shp 11 Itä-Savon shp 3 Varsinais-Suomen shp Koko maa 9 Etelä-Karjalan shp 21 Lapin shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 8 Kymenlaakson shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 7 Päijät-Hämeen shp 25 HUS Helsinki 14 Keski-Suomen shp 25 HUS ilman Hki 17 Keski-Pohjanmaan shp 19 Kainuun shp Potilaiden keski-ikä vaihteli sairaanhoitopiireittäin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä potilaat olivat 4 % vanhempia kuin Kainuun sairaanhoitopiirissä ja Vaasan sairaanhoitopiirissä 18 % vanhempia kuin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. ttainen vaihtelu oli vähäistä. 22

23 Kuvio 34: Potilaiden keski-ikä: 15 sairaalaa, joissa iäkkäimmät potilaat 7 Keski-ikä Selkämeren sairaala Vimpelin/Alajärven tk Pieksämäki tk Alavuden seudun tk Turunmaa Vammala Kuusamo tk Västra Nyland Länsi-Pohja ks Sisä-Suomi Visala Imatra tk Juurikkaniemi LH l /F Kuvio 35. Potilaiden keski-ikä: 15 sairaalaa, joissa nuorimmat potilaat 45 4 Keski-ikä Pohjois-Pohjanmaa psyk. Kl Niuvanniemi Peijaksen sairaala Kuopio yo Keski-Pohjanmaa ks Helsingin yo Psyk. Vankisairaala Turku Jorvin sairaala Kainuun shp Psyk. Vankisairaala Vantaa Keski-Suomi ks Turun yo Keskussotilassairaala Oulun yo Lapin ks 5 Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Lapin keskussairaalassa hoidettiin ainoastaan lastenpsykiatrisia potilaita. 23

24 1.2.8 Potilaiden tulo GAS Kuvio 36. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden tulo GAS lääneittäin Tulo GAS Lapin lääni Oulun lääni Länsi-Suomen lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Potilaiden kliinisessä tilassa GAS:lla arvioituna oli eroja psykiatriseen sairaalahoitoon tullessa. Lapin läänistä kotoisin olevien tulo GAS oli 19 % korkeampi kuin Itä-Suomen läänistä kotoisin olevien. Kuvio 37. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden tulo GAS sairaanhoitopiireittäin Tulo GAS Ahvenanmaa 5 Kanta-Hämeen shp 2 Länsi-Pohjan shp 19 Kainuun shp 21 Lapin shp 6 Pirkanmaan shp 16 Vaasan shp 1 Etelä-Savon shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 4 Satakunnan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 11 Itä-Savon shp Koko maa 9 Etelä-Karjalan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 25 HUS ilman Hki 3 Varsinais-Suomen shp 14 Keski-Suomen shp 7 Päijät-Hämeen shp 25 HUS Helsinki 12 Pohjois-Karjalan shp 8 Kymenlaakson shp 13 Pohjois-Savon shp Potilaiden kliinisessä tilassa GAS:lla arvioituna oli selviä eroja psykiatriseen sairaalahoitoon tullessa. Ahvenanmaalta kotoisin olevien tulo GAS oli 47 % korkeampi kuin Pohjois-Savon sairaanhoito- 24

25 piiristä kotoisin olevien ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien 28 % korkeampi kuin Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien. Kuvio 38. Tulo GAS: 15 korkeimman tulo GAS:n sairaalaa 7 Tulo GAS Joensuu tk Alavuden seudun tk Keskussotilassairaala L-H alues/forssan tk Grelsby Pieksämäki tk Lapin ks Turun yo Turunmaa Loimaan aluesairaala Valkeakoski Salon aluesairaala Vammala Visala Länsi-Pohja ks Kuvio 39. Tulo GAS: 15 alhaisimman tulo GAS:n sairaalaa 45 4 Tulo GAS Kymenlaakson ks Varkaus alues/tk Lohja Kuusankoski aluesairaala Kangasvuori Kuusamo tk Helsingin tk Kymen shp Sisä-Savo tk Selkämeren sairaala Imatra tk Turun tk Pohjois-Karjala ks Kuopio yo Vanha Vaasa 5 25

26 1.2.9 Potilaiden lähtö GAS Kuvio 4. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lähtö GAS lääneittäin Lähtö GAS 3 2 Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni 1 Potilaiden kliinisessä tilassa GAS:lla arvioituna oli eroja psykiatrisesta sairaalahoidosta lähtiessä. Lapin läänistä kotoisin olevien lähtö GAS oli 15 % korkeampi kuin Itä-Suomen läänistä kotoisin olevien. Kuvio 41. Psykiatriassa sairaalahoidossa olleiden lähtö GAS sairaanhoitopiireittäin Lähtö GAS Ahvenanmaa 16 Vaasan shp 21 Lapin shp 4 Satakunnan shp 5 Kanta-Hämeen shp 6 Pirkanmaan shp 2 Länsi-Pohjan shp 7 Päijät-Hämeen shp 1 Etelä-Savon shp 11 Itä-Savon shp 19 Kainuun shp 9 Etelä-Karjalan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp Koko maa 14 Keski-Suomen shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 25 HUS ilman Hki 25 HUS Helsinki 12 Pohjois-Karjalan shp 8 Kymenlaakson shp 13 Pohjois-Savon shp Potilaiden kliinisessä tilassa GAS:lla arvioituna oli eroja myös psykiatrisesta sairaalahoidosta lähdettäessä. Ahvenanmaalta kotoisin olevien lähtö GAS oli 29 % korkeampi kuin Pohjois-Savon sai- 26

27 raanhoitopiiristä kotoisin olevien ja Lapin sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien 17 % korkeampi kuin Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien. Kuvio 42. Lähtö GAS: 15 korkeimman lähtö GAS:n sairaalaa 8 7 Lähtö GAS Joensuu tk Alavuden seudun tk Keskussotilassairaala Iisalmi Vaasa ks Grelsby Loimaan aluesairaala Turunmaa Muurola L-H alues/forssan tk Turun yo Harjavalta Valkeakoski Kanta-Häme ks Sisä-Suomi Kuvio 43. Lähtö GAS: 15 alhaisimman lähtö GAS:n sairaalaa 6 Lähtö GAS Kuusankoski aluesairaala Psyk. Vankisairaala Vantaa Kymen shp Vimpelin/Alajärven tk Turun tk Oulun yo Sisä-Savo tk Juurikkaniemi Pohjois-Karjala ks Imatra tk Lohja Kuusamo tk Kuopio yo Selkämeren sairaala Vanha Vaasa 27

28 1.2.1 Potilaiden GAS:n muutos Kuvio 44. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden hoidon aikainen GAS:n muutos lääneittäin GAS:n muutos 8 6 Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Oulun lääni 4 2 Potilaiden kliinisen tilan muutoksessa GAS:lla arvioituna oli eroja psykiatrisen sairaalahoidon aikana. Lapin läänistä kotoisin olevien GAS:n muutos oli 2 % suurempi kuin Oulun läänistä kotoisin olevien. GAS:n muutos Kuvio 45. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden hoidon aikainen GAS:n muutos sairaanhoitopiireittäin 7 Päijät-Hämeen shp 4 Satakunnan shp 16 Vaasan shp 12 Pohjois-Karjalan shp 21 Lapin shp 8 Kymenlaakson shp 25 HUS Helsinki 14 Keski-Suomen shp 9 Etelä-Karjalan shp 11 Itä-Savon shp 13 Pohjois-Savon shp Koko maa 6 Pirkanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 25 HUS ilman Hki 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 1 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 2 Länsi-Pohjan shp 5 Kanta-Hämeen shp Ahvenanmaa 19 Kainuun shp Potilaiden kliinisen tilan muutoksessa GAS:lla arvioituna oli selviä eroja psykiatrisen sairaalahoidon aikana. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien GAS:n muutos oli 79 % suurempi kuin 28

29 Kainuun sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien ja Satakunnan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien 66 % suurempi kuin Ahvenanmaalta kotoisin olevien. Kuvio 46. GAS:n muutos: 15 sairaalaa, joissa suurimmat GAS:n muutokset 25 GAS:n muutos Iisalmi Varkaus alues/tk Päijät-Häme ks Vaasa ks Oulu tk Helsingin tk Harjavalta Pohjois-Karjala ks Jorvin sairaala Kymenlaakson ks Kangasvuori Muurola Vakka-Suomen aluesairaala Savonlinna ks Sisä-Suomi Kuvio 47. GAS:n muutos: 15 sairaalaa, joissa pienimmät GAS:n muutokset 1 GAS:n muutos Salon aluesairaala Pieksämäki tk Visala Vanha Vaasa Raahen seudun tk Lohja Lapin ks L-H alues/forssan tk Oulun yo Psyk. Vankisairaala Vantaa Keskussotilassairaala Kuusamo tk Alavuden seudun tk Vimpelin/Alajärven tk Selkämeren sairaala -2 29

30 Skitsofreniadiagnoosin saaneet Kuvio 48. Skitsofreniadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna lääneittäin asukasta kohden Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni Läänikohtaisia eroja esiintyi. Itä-Suomen läänistä kotoisin olevia hoidettiin 34 % enemmän skitsofreniadiagnoosilla kuin Länsi-Suomen läänistä kotoisin olevia. Kuvio 49. Skitsofreniadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista lääneittäin 45, % 4, % 35, % % osuus hoidetuista potilaista 3, % 25, % 2, % 15, % Oulun lääni Lapin lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Itä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni 1, % 5, %, % Läänikohtaiset erot olivat % osuuksina hieman pienemmät, mutta % osuus oli Oulun läänistä kotoisin olevilla 23 % suurempi kuin Länsi-Suomen läänistä kotoisin olevilla. 3

31 Kuvio 5. Skitsofreniadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna sairaanhoitopiireittäin 1 asukasta kohden HUS Helsinki 1 Etelä-Savon shp 2 Länsi-Pohjan shp 13 Pohjois-Savon shp 19 Kainuun shp 12 Pohjois-Karjalan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 7 Päijät-Hämeen shp 9 Etelä-Karjalan shp 21 Lapin shp Koko maa 5 Kanta-Hämeen shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 11 Itä-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 8 Kymenlaakson shp 25 HUS ilman Hki 16 Vaasan shp 3 Varsinais-Suomen shp 6 Pirkanmaan shp 4 Satakunnan shp Ahvenanmaa Sairaanhoitopiirikohtaiset erot olivat suuret. Helsingistä kotoisin olevia hoidettiin 18 % enemmän skitsofreniadiagnoosilla kuin Ahvenanmaalta kotoisin olevia ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia 71 % enemmän kuin Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Kuvio 51. Skitsofreniadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista sairaanhoitopiireittäin % osuus hoidetuista potilaista 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % Länsi-Pohjan shp 25 HUS Helsinki 19 Kainuun shp 12 Pohjois-Karjalan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 25 HUS ilman Hki 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 7 Päijät-Hämeen shp 14 Keski-Suomen shp 21 Lapin shp 8 Kymenlaakson shp 11 Itä-Savon shp Koko maa 1 Etelä-Savon shp 9 Etelä-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 5 Kanta-Hämeen shp 6 Pirkanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 4 Satakunnan shp Ahvenanmaa Myös % osuuksina erot olivat suuret:. Prosentuaalinen osuus oli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla 128 % suurempi kuin Ahvenanmaalta kotoisin olevilla ja Helsingistä kotoisin olevilla 49 % suurempi kuin Satakunnan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla. 31

32 Kuvio 52. Skitsofreniadiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: suurimmat luvut, 15 sairaalaa 1 % 9 % % osuus potilaista 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Vanha Vaasa Niuvanniemi Vimpelin/Alajärven tk Raahen seudun tk Alavuden seudun tk Hyvinkää Visala Sisä-Suomi Juurikkaniemi Selkämeren sairaala Helsingin tk Kuusamo tk Länsi-Pohja ks Porvoo Oulu tk % Kuvio 53. Skitsofreniadiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: pienimmät luvut, 15 sairaalaa 45, % 4, % % osuus potilaista 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % Vammala Valkeakoski Kuopio yo Pieksämäki tk Psyk. Vankisairaala Vantaa Helsingin yo Varsinais-Suomen shp psyk Turunmaa Loimaan aluesairaala Grelsby Keski-Suomi ks Turun yo Oulun yo Keskussotilassairaala Lapin ks 5, %, % 32

33 Mielialahäiriödiagnoosin saaneet Kuvio 54. Mielialahäiriödiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna lääneittäin asukasta kohden Itä-Suomen lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Läänikohtaisia eroja esiintyi. Itä-Suomen läänistä kotoisin olevia hoidettiin 55 % enemmän mielialahäiriödiagnoosilla kuin Lapin läänistä kotoisin olevia. Kuvio 55. Mielialahäiriödiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista lääneittäin 4, % 35, % 3, % % osuus hoidetuista potilaista 25, % 2, % 15, % 1, % Itä-Suomen lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni 5, %, % Läänikohtaiset erot olivat % osuuksina hieman pienemmät, mutta % osuus oli Itä-Suomen läänistä kotoisin olevilla edelleen 31 % suurempi kuin Lapin läänistä kotoisin olevilla. 33

34 Kuvio 56. Mielialahäiriödiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna sairaanhoitopiireittäin 1 asukasta kohden Pohjois-Savon shp 25 HUS Helsinki 1 Etelä-Savon shp 4 Satakunnan shp 5 Kanta-Hämeen shp 14 Keski-Suomen shp 3 Varsinais-Suomen shp Koko maa 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 6 Pirkanmaan shp 21 Lapin shp 11 Itä-Savon shp 9 Etelä-Karjalan shp 12 Pohjois-Karjalan shp 7 Päijät-Hämeen shp Ahvenanmaa 19 Kainuun shp 25 HUS ilman Hki 8 Kymenlaakson shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 2 Länsi-Pohjan shp 16 Vaasan shp Sairaanhoitopiirikohtaiset erot olivat suuret. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia hoidettiin 184 % enemmän mielialahäiriödiagnoosilla kuin Vaasan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia ja Helsingistä kotoisin olevia 71 % enemmän kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä. Kuvio 57. Mielialahäiriödiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista sairaanhoitopiireittäin % osuus hoidetuista potilaista 5, % 45, % 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % Pohjois-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 4 Satakunnan shp 25 HUS Helsinki 11 Itä-Savon shp 25 HUS ilman Hki Koko maa 15 Etelä-Pohjanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 5 Kanta-Hämeen shp 21 Lapin shp 6 Pirkanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 12 Pohjois-Karjalan shp 7 Päijät-Hämeen shp 9 Etelä-Karjalan shp 8 Kymenlaakson shp Ahvenanmaa 17 Keski-Pohjanmaan shp 16 Vaasan shp 19 Kainuun shp 1 Etelä-Savon shp 2 Länsi-Pohjan shp Myös % osuuksina erot olivat suuret:. Prosentuaalinen osuus oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla 11 % suurempi kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla ja Keski- Suomen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla 42 % suurempi kuin Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla. 34

35 Kuvio 58. Mielialahäiriödiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: suurimmat luvut, 15 sairaalaa 1 % % osuus potilaista 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Loimaan aluesairaala Keski-Suomi ks Kuopio yo Varkaus alues/tk Sisä-Savo tk Jorvin sairaala Turun yo Iisalmi Vammala Kangasvuori Peijaksen sairaala Harjavalta Savonlinna ks 1 % % Pohjois-Pohjanmaa psyk. Kl Varsinais-Suomen shp psyk Kuvio 59. Mielialahäiriödiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: pienimmät luvut, 15 sairaalaa 4, % 35, % % osuus potilaista 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, % Kymen shp Hyvinkää Porvoo Psyk. Vankisairaala Vantaa Oulu tk Keskussotilassairaala Imatra tk Selkämeren sairaala Oulun yo Länsi-Pohja ks Psyk. Vankisairaala Turku Vimpelin/Alajärven tk Lapin ks Vanha Vaasa Niuvanniemi, % 35

36 Lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneet Kuvio 6. Lääke- ja päihdediagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna lääneittäin asukasta kohden Itä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Läänikohtaisia eroja esiintyi. Itä-Suomen läänistä kotoisin olevia hoidettiin 49 % enemmän lääkeja/tai päihdehäiriödiagnoosilla kuin Oulun läänistä kotoisin olevia. Kuvio 61. Lääke- ja päihdediagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista lääneittäin 2, % 18, % 16, % % osuus hoidetuista potilaista 14, % 12, % 1, % 8, % 6, % Itä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Oulun lääni 4, % 2, %, % Läänikohtaiset erot olivat % osuuksina hieman pienemmät, mutta % osuus on Itä-Suomen läänistä kotoisin olevilla edelleen 28 % suurempi kuin Oulun läänistä kotoisin olevilla. 36

37 Kuvio 62. Lääke- ja päihdediagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna sairaanhoitopiireittäin 1 asukasta kohden Ahvenanmaa 1 Etelä-Savon shp 9 Etelä-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 3 Varsinais-Suomen shp 4 Satakunnan shp 2 Länsi-Pohjan shp 6 Pirkanmaan shp 5 Kanta-Hämeen shp 25 HUS Helsinki Koko maa 12 Pohjois-Karjalan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 8 Kymenlaakson shp 21 Lapin shp 7 Päijät-Hämeen shp 19 Kainuun shp 11 Itä-Savon shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 14 Keski-Suomen shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 25 HUS ilman Hki 16 Vaasan shp Sairaanhoitopiirikohtaiset erot olivat suuret. Ahvenanmaalta kotoisin olevia hoidettiin 313 % enemmän lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosilla kuin Vaasan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia ja Etelä- Savon sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia 294 % enemmän kuin entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia. Kuvio 63. Lääke- ja päihdediagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista sairaanhoitopiireittäin % osuus hoidetuista potilaista 5, % 45, % 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % Ahvenanmaa 1 Etelä-Savon shp 9 Etelä-Karjalan shp 2 Länsi-Pohjan shp 3 Varsinais-Suomen shp 4 Satakunnan shp 6 Pirkanmaan shp 13 Pohjois-Savon shp 5 Kanta-Hämeen shp 8 Kymenlaakson shp Koko maa 12 Pohjois-Karjalan shp 25 HUS Helsinki 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 21 Lapin shp 7 Päijät-Hämeen shp 19 Kainuun shp 14 Keski-Suomen shp 16 Vaasan shp 11 Itä-Savon shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 25 HUS ilman Hki 15 Etelä-Pohjanmaan shp Myös % osuuksina erot olivat suuret:. Prosentuaalinen osuus oli Ahvenanmaalta kotoisin olevilla 248 % suurempi kuin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla ja Etelä-Savon sai- 37

38 raanhoitopiiristä kotoisin olevilla 13 % suurempi kuin entisen Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla. 5 % Kuvio 64. Päihde- ja/tai lääkediagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: suurimmat luvut, 15 sairaalaa 45 % % osuus potilaista 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % Turunmaa Grelsby Valkeakoski Psyk. Vankisairaala Vantaa Iisalmi Imatra tk Psyk. Vankisairaala Turku Moisio Salon aluesairaala L-H alues/forssan tk Länsi-Pohja ks Turun tk Harjavalta Etelä-Karjala ks Lohja 5 % % 18, % Kuvio 65. Päihde- ja/tai lääkediagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: pienimmät luvut, 15 sairaalaa 16, % % osuus potilaista 14, % 12, % 1, % 8, % 6, % 4, % Pieksämäki tk Jorvin sairaala Hyvinkää Alavuden seudun tk Keski-Suomi ks Turun yo Keskussotilassairaala Vimpelin/Alajärven tk Vanha Vaasa Raahen seudun tk Niuvanniemi Loimaan aluesairaala Selkämeren sairaala Oulun yo Lapin ks 2, %, % 38

39 Neuroosidiagnoosin saaneet Kuvio 66. Neuroosidiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna lääneittäin asukasta kohden Itä-Suomen lääni Koko maa Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Läänikohtaisia eroja esiintyi. Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevia hoidettiin 53 % enemmän neuroosidiagnoosilla kuin Lapin läänistä kotoisin olevia. Kuvio 67. Neuroosidiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista lääneittäin 9, % 8, % 7, % % osuus hoidetuista potilaista 6, % 5, % 4, % 3, % Etelä-Suomen lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni 2, % 1, %, %

40 Läänikohtaisia eroja esiintyi. Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevilla oli myös suhteellisesti tarkasteltuna 49 % useammin neuroosidiagnoosi kuin Lapin läänistä kotoisin olevilla. Kuvio 68. Neuroosidiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna sairaanhoitopiireittäin 1 asukasta kohden 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Itä-Savon shp 5 Kanta-Hämeen shp 25 HUS Helsinki Ahvenanmaa 14 Keski-Suomen shp 7 Päijät-Hämeen shp 1 Etelä-Savon shp 3 Varsinais-Suomen shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp Koko maa 13 Pohjois-Savon shp 4 Satakunnan shp 9 Etelä-Karjalan shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 12 Pohjois-Karjalan shp 25 HUS ilman Hki 6 Pirkanmaan shp 8 Kymenlaakson shp 21 Lapin shp 19 Kainuun shp 2 Länsi-Pohjan shp 16 Vaasan shp Sairaanhoitopiirikohtaiset erot olivat suuret. Itä-Savon sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia hoidettiin 141 % enemmän mielialahäiriödiagnoosilla kuin Vaasan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia 137 % enemmän kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä. Kuvio 69. Neuroosidiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista sairaanhoitopiireittäin % osuus hoidetuista potilaista 16, % 14, % 12, % 1, % 8, % 6, % 4, % 2, %, % Itä-Savon shp 5 Kanta-Hämeen shp 14 Keski-Suomen shp Ahvenanmaa 25 HUS Helsinki 7 Päijät-Hämeen shp 3 Varsinais-Suomen shp 17 Keski-Pohjanmaan shp Koko maa 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 4 Satakunnan shp 25 HUS ilman Hki 16 Vaasan shp 9 Etelä-Karjalan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 8 Kymenlaakson shp 1 Etelä-Savon shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 6 Pirkanmaan shp 19 Kainuun shp 21 Lapin shp 2 Länsi-Pohjan shp 4

41 Myös % osuuksina erot olivat suuret:. Prosentuaalinen osuus oli Itä-Savon sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla 153 % suurempi kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla 1 % suurempi kuin Lapin sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla. Kuvio 7. Neuroosidiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: suurimmat luvut, 15 sairaalaa 8 % % osuus potilaista 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Keskussotilassairaala Pieksämäki tk Keski-Suomi ks Turun yo Psyk. Vankisairaala Turku Psyk. Vankisairaala Vantaa Savonlinna ks Oulun yo L-H alues/forssan tk Joensuu tk Varsinais-Suomen shp psyk Grelsby Turunmaa Lapin ks Kanta-Häme ks % Kuvio 71. Neuroosidiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: pienimmät luvut, 15 sairaalaa 8, % % osuus potilaista 7, % 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, % Lohja Länsi-Pohja ks Muurola Pohjois-Karjala ks Vammala Västra Nyland Sisä-Savo tk Imatra tk Visala Hyvinkää Kymenlaakson ks Juurikkaniemi Vimpelin/Alajärven tk Selkämeren sairaala Vanha Vaasa, % 41

42 Dementiadiagnoosin saaneet Kuvio 72. Dementiadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista lääneittäin 5, % 4,5 % 4, % % osuus hoidetuista potilaista 3,5 % 3, % 2,5 % 2, % 1,5 % Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1, %,5 %, % Läänikohtaisia eroja esiintyi. Länsi-Suomen läänistä kotoisin olevia hoidettiin 116 % enemmän dementiadiagnoosilla kuin Oulun läänistä kotoisin olevia. Kuvio 73. Dementiadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna lääneittäin asukasta kohden Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Etelä-Suomen lääni Koko maa Itä-Suomen lääni Oulun lääni Läänikohtaiset erot olivat % osuuksina myös selvät ja % osuus oli Länsi-Suomen läänistä kotoisin olevilla 127 % suurempi kuin Oulun läänistä kotoisin olevilla. 42

43 Kuvio 74. Dementiadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna sairaanhoitopiireittäin 1 asukasta kohden 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Pirkanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 1 Etelä-Savon shp Ahvenanmaa 5 Kanta-Hämeen shp 21 Lapin shp 16 Vaasan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp Koko maa 8 Kymenlaakson shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 25 HUS ilman Hki 25 HUS Helsinki 7 Päijät-Hämeen shp 13 Pohjois-Savon shp 2 Länsi-Pohjan shp 4 Satakunnan shp 11 Itä-Savon shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 12 Pohjois-Karjalan shp 9 Etelä-Karjalan shp 14 Keski-Suomen shp 19 Kainuun shp Sairaanhoitopiirikohtaiset erot olivat suuret. Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia hoidettiin 63 % enemmän dementiadiagnoosilla kuin Kainuun sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia 59 % enemmän kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevia. Kuvio 75. Dementiadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden % osuus hoidetuista potilaista sairaanhoitopiireittäin % osuus hoidetuista potilaista 9, % 8, % 7, % 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % Pirkanmaan shp 3 Varsinais-Suomen shp 16 Vaasan shp Ahvenanmaa 5 Kanta-Hämeen shp 21 Lapin shp 1 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp Koko maa 8 Kymenlaakson shp 25 HUS ilman Hki 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 7 Päijät-Hämeen shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 2 Länsi-Pohjan shp 11 Itä-Savon shp 25 HUS Helsinki 4 Satakunnan shp 12 Pohjois-Karjalan shp 13 Pohjois-Savon shp 9 Etelä-Karjalan shp 14 Keski-Suomen shp 19 Kainuun shp Myös % osuuksina erot olivat suuret:. Prosentuaalinen osuus oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla 765 % suurempi kuin Kainuun sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla 51 % suurempi kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevilla. 43

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014

Lisätiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

M058, M059, M060, M068, M069

M058, M059, M060, M068, M069 Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito Terveys 2011 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2009 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2009 Jari Forsström +358 20 610 7737

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (196 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain 2.10.2017 HELSINKI Äänestys % 102 Tehyn Hyksin Naistensairaalan ammattiosasto ry 34,4 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ammattiosasto

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Suomessa 1995 2004

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Suomessa 1995 2004 S T A K E S I N R A P O R T T E J A 1 3 / 2 6 Timo Tuori, Britta Sohlman, Marko Ekqvist, Tytti Solantaus Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Suomessa 1995 24 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017 Kysely kohdistettiin terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille, joilta tiedusteltiin terveyskeskusten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Kysely kohdistettiin terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille, joilta tiedusteltiin terveyskeskusten

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2149 kpl,

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Työvoimapoliittisia laskelmia. Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Työvoimapoliittisia laskelmia. Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto Työvoimapoliittisia laskelmia Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto Työvoimaennustemalli Koulutus Suomessa Aloituspaikat, OPM:n tilastot, valmistumisaste

Lisätiedot

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset 13.2.2017 BM 13.2.2017 1 13.2.2017 2 Jäsenyhdistysten tilannekuvaukset alueittain / Käytetyt värikoodit Alle 10 jäsentä 10-49 jäsentä Yli 49 jäsentä 1.1.2017

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Terveys 2016 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa

Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu

Mitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu Mitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu 5.-6.11.2015 Oys Psykiatrian tulosalue Vakioidut potilaat ja hoitopäivät psykiatrian erikoisalan laitoshoidossa vuonna

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2131 kpl) Tutkimuksen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2015

Sairaaloiden tuottavuus 2015 6 2017 23.3.2017 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Päälöydökset Tuottavimmat sairaanhoitopiirit vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme. Julkisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa

Lisätiedot

Psykiatrinen erikoissairaanhoito

Psykiatrinen erikoissairaanhoito Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2010 Hanna Rautiainen +358 40 143 9344 hanna.rautiainen@thl.fi Simo Pelanteri +358 20 610

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Liite 22. Kysely Narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013

Liite 22. Kysely Narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013 Liite 22 Kysely Narkolepsiaan lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013 Hyvä narkolepsiaan lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Sait kesällä 2012 kyselyn koskien narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot