TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2003

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2003 Osuuspankin nimi HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-12 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 88 Hallituksen allekirjoitus 88 Hallintoneuvoston lausunto 89 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 1(12) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Vuosi 2003 oli Hämeenlinnan Seudun Osuuspankille menestyksellinen. Pankin liikevoitto oli 4,3 miljoonaa euroa, eli 0,6 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Vähennys johtui rahoituskatteen supistumisesta. Talletusten määrä kasvoi 6,0 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin 44,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Luottokanta kasvoi 325,2 miljoonaan euroon. Jäsenten määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa pankin jäseniä oli Pankin asema Hämeenlinnan seudun johtavana rahalaitoksena vahvistui. Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostivat tilikauden päättyessä 242 itsenäistä paikallista jäsenosuuspankkia sekä Osuuspankkikeskus tytäryhtiöineen. OP-ryhmän keskusyhteisö on Osuuspankkikeskus Osk, jonka tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenosuuspankilla on koko OPryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeissa ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Kansainvälisen kysynnän heikkous piti Suomen talouskasvun hitaana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kokonaistuotannon lisäys vuonna 2003 jäi noin 1,5 prosenttiin. Viennin määrä nousi vain hieman, ja suomalaisyritysten näkökulmasta tilannetta vaikeutti vielä vientihintojen aleneminen. Maamme talouskehitys oli edelleen kovin kaksijakoista. Sitä osoitti kulutusmenojen kasvun nopeutuminen edellisvuodesta. Kotitalouksien tulojen nousun myötä yksityisten kulutusmenojen lisäys oli noin 4 %. Investoinnit vähenivät edellisen vuoden tapaan. Hidas talouskasvu näkyi työmarkkinoilla sekä työllisten että työvoiman vähenemisenä lähes hengellä. Työpaikkoja hävisi erityisesti teollisuudessa. Sen sijaan yksityisissä ja julkisissa palveluissa työllisyys koheni edelleen. Kokonaisuudessaan työn tarjonta väheni, mikä piti työttömien määrän ja työttömyysasteen edellisvuoden tasolla. Vuoden 2003 keskimääräinen työttömyysaste oli 9 %, mutta alueelliset erot työttömyydessä olivat varsin suuret. Inflaatio hidastui entisestään korkojen laskun ja euron vahvistumisen myötä. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos painui alle yhden prosentin. Sen sijaan asuntojen hinnat nousivat koko maassa noin 5 %, muutamissa kaupungeissa jopa 10 %.

3 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2(12) Euroalueen jähmeän talouskasvun ja hidastuvan inflaation takia Euroopan keskuspankki pudotti ohjauskorkonsa kesäkuussa 2 prosenttiin. Euriborkorkojen laskun ja alentuneiden korko-odotusten takia OP-ryhmän viitekorkoa Op-Primea alennettiin alkuvuonna kolme kertaa. Kesäkuun lopulta lähtien Op-Prime oli 2,5 %. 12 kuukauden euribor kävi kesäkuussa jopa 2 prosentin alapuolella. Kesän kuluessa tilanne rahamarkkinoilla muuttui ja euriborit kääntyivät loivaan nousuun. Selvin muutos tapahtui pitkissä markkinakoroissa, jotka vuoden jälkipuolella nousivat lähes prosenttiyksikön verran. Vuosi 2003 oli kuitenkin erittäin matalien korkojen aikaa, mikä ylläpiti varsinkin asuntoluottojen kysyntää. Samalla pankkien luotto- ja talletuskannan välinen korkomarginaali kapeni alle 3 % -yksikköön. en asuntoluottokanta kasvoi lähes 15 %. Sitä vastoin talletuskasvu oli hidasta kohtuullisesta tulokehityksestä huolimatta. Talletuskanta pankeissa oli vuoden päättyessä vain noin 2 % suurempi kuin vuoden 2002 lopussa. Talletusten sijaan varoja kanavoitiin aiempaa enemmän sijoitusrahastoihin sekä vakuutussäästöihin. Osakkeiden hinnat Helsingin pörssissä kääntyivät keväällä vahvaan nousuun, kun Irakin kriisin luoma epävarmuus kansainvälisiltä osakemarkkinoilta haihtui. Heikon alkuvuoden takia HEX-portfolioindeksin nousu jäi koko vuodelta 15 % tuntumaan. Paikallinen toimintaympäristö Pankin konserni Hämeenlinnan seudun väestökehitys oli vuonna 2003 myönteinen. Toimialueen kuntien väestömäärä kasvoi 264 henkilöllä, (Hattula 36, Hämeenlinna 178, Kalvola 30, Renko 17 ja Tuulos 3) Alueen työllisyystilanne parani lievästi. Työpaikat kasvoivat palvelualoilla. Asuntojen hinnat nousivat erityisesti Hämeenlinnassa. Kysyntätilanne oli vahva. Tonttipula rajoitti jonkin verran uudisrakentamista. Yritysten taloustilanne oli vakaa, vaikka kasvu ei ollutkaan odotetun kaltainen. Logistisesti hyvä sijainti houkutteli alueelle uusia yrityksiä. Mm. Hattelmala-keskuksen tilat ovat parhaillaan täynnä. Kuntien välinen seutuyhteistyö toteutui yhteisinä tekemisinä, esimerkkinä taloushallinnon yhdistäminen (Tahto-hanke). Maataloudessa tilakoot kasvoivat edelleen ja aktiivitilojen määrä väheni. Lainojen ja talletusten hintakilpailu koveni edelliseen vuoteen verrattuna. Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emopankin lisäksi tytäryhtiö Talo-Osakeyhtiö Keskiö, jonka lisäksi pankilla on kahdeksan tytäryhtiötä ja kaksi osakkuusyhtiötä, jotka merkitykseltään vähäisinä on jätetty konsernitilinpäätöksessä käsittelemättä. Koska konsernitilinpäätös ei olennaisesti poikkea emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa

4 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 3(12) Kannattavuus käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa osuuspankin konsolidoimattoman tilinpäätöksen perusteella. Osuuspankin liikevoitto oli 4,3 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 4,9 miljoonaa euroa. Keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Milj. euroa 1-12/ /2002 Muutos-% Rahoituskate 8,7 9,7-11,2 Muut tuotot 5,6 5,1 9,0 Tuotot yhteensä 14,2 14,8-4,3 Henkilöstökulut 3,8 3,8 0,5 Muut kulut 6,1 6,2-1,2 Kulut yhteensä 9,9 10,0-0,5 Kate ennen luotto- ja takaustappioita 4,3 4,9-11,9 Luotto- ja takaustappiot ,6 Pysyvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto 4,3 4,9-12,1 Tuottojen suhde kuluihin 1,4 1,5 Rahoituskate oli 8,7 miljoonaa euroa, eli 1,1 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahoituskatteen supistumiseen vaikutti sekä alhainen markkinakorkotaso että korkomarginaalien pienentyminen. Supistuneen korkoeron vaikutusta rahoituskatteeseen kompensoi osittain luotto- ja talletuskannan kasvu. Lakisääteinen talletussuojarahaston kannatusmaksu 0,2 miljoonaa euroa kirjattiin rahoituskatteen vähennykseksi. Muut tuotot, joiden kokonaismäärä oli 5,6 miljoonaa euroa, kasvoivat edellisvuodesta 9,0 prosenttia. Näihin tuottoihin sisältyvät palkkiotuotot kasvoivat 12,0 prosenttia 3,4 miljoonaan euroon. Palkkiotuotoista kasvoivat erityisesti maksuliikkeestä, arvopapereiden välityksestä sekä omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä saadut palkkiot. Antolainauksen palkkiot olivat edellisen vuoden tasolla. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista eli osingot ja osuuksien korot kasvoivat 21,1 prosenttia 0,6 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut tuotot olivat edellisen vuoden tasolla, 1,6 miljoonaa euroa. Näistä tuotoista muodostavat vuokratuotot 1,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöistä ja kiinteistöosakkeista saadut luovutusvoitot 0,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Niiden kokonaismäärä 3,8 miljoonaa euroa oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Sosiaalikuluja pienensi pankin verottajalta saama liikaa perittyjen sosiaalikulujen palautus aikaisemmilta vuosilta, yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Osuuspankin

5 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 4(12) Ottolainauksen kehitys palveluksessa oli vuoden lopussa 105 henkilöä vakituisessa työsuhteessa. Em. henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 4 henkilöllä. Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli 6,1 miljoonaa euroa, vähenivät edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Näihin kuluihin sisältyvät palkkiokulut vähenivät 12,8 prosenttia 0,6 miljoonaan euroon. Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 1,6 prosenttia 3,0 miljoonaan euroon. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä 0,5 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2003 tilinpäätökseen ei sisältynyt arvonalennuspoistoja. Liiketoiminnan muut kulut vähenivät 0,2 prosenttia 2,1 miljoonaan euroon. Nämä kulut muodostuvat lähinnä vuokrakuluista, kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen kuluista, vakuutusmaksuista ja jäsen- ja valvontamaksuista. Luotto- ja takaustappiot olivat bruttomäärältään 0,2 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksilla ja perityksi saaduilla, aikaisemmin luotto- ja takaustappioihin kirjatuilla erillä oikaistu nettomäärä oli 7 tuhatta euroa. Vuotta aiemmin luottotappiot paransivat tulosta 4 088,58 euroa. Liikevoitto oli 4,3 miljoonaa euroa eli 0,6 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa 285,2 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 16,2 miljoonaa euroa eli 6,0 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä maksuliiketilien talletusten 10,8 prosentin lisäyksestä. Osakkeiden hintojen lasku lisäsi korkosijoitusten suosiota yleisön keskuudessa, mikä hieman lisäsi sijoitustilien talletuksia. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat valtion varoista välitetyistä lainoista, kasvoivat 1,2 miljoonaa euroa eli 49,2 prosenttia. Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, olivat 19,7 miljoonaa euroa ja samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 8,2 miljoonaa euroa eli 3,3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Näillä osuuspankin omilla lainoilla on pyritty vastaamaan lisääntyneeseen arvopapereitten kysyntään ja samalla toteutettu pitkäaikaista varainhankintaa. Sijoitustodistusvelat olivat 23,3 miljoonaa euroa ja 17,4 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

6 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 5(12) Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Pankin tase oli 388,6 miljoonaa euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 40,7 miljoonaa euroa eli 11,7 prosenttia. takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 29,4 miljoonaa euroa eli 9,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Saamiset yleisöltä eli annetut luotot olivat vuoden lopussa 321,5 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 37,7 miljoonaa euroa eli 13,6 prosenttia. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 1,1 prosenttia. Osuus kasvoi vuoden aikana 0,2 prosenttiyksikköä. Uusia luottoja annettiin vuoden aikana 135,2 miljoonaa euroa eli 41,8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, korkojen lasku ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Osuuspankki tarjoaa asiakkaille myös OP-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 1,7 miljoonaa euroa eli 0,4 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,1 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin niitä oli 0,2 miljoonaa euroa. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,5 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista, sijoitusluonteisista ja saamisten turvaamiseksi hankituista kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöosakkeista. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä oli tilikauden päättyessä 5,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin se oli 5,9 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä 0,6 miljoonan euron arvosta. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 6,0 miljoonaa euroa. Se oli 0,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten ja vastasi 1,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 1,9 prosenttia. Arvonalennuksia ei kirjattu tilikauden aikana. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 13,6 miljoonaa euroa. Se oli 0,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten vastaten 3,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 4,1 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 6,4 prosenttia. Edelliseen vuoteen

7 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 6(12) verrattuna tuotto parani hieman muun muassa vuokrausasteen nousun seurauksena. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 5 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista. Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoon sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 1,2 miljoonaa euroa. Muussa kuin omassa käytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sisältyy eräitä kiinteistöjä, joiden kiinteistökohtainen tuotto alittaa tilapäisesti 5,5 prosentin vähimmäistuottovaatimuksen tilinpäätöshetkellä johtuen kohteiden korjauksista, tyhjillään oloista tai niiden välittömästä liittymisestä pankin tiloihin. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 42,3 miljoonaa euroa. Määrä oli 2,9 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 0,2 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 5,0 miljoonaa euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 0,9 miljoonaa euroa oli 0,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Oman pääoman ja varausten muutokset Vakavaraisuus Osuuspääoma pieneni vuoden aikana 0,4 miljoonalla eurolla 14,3 miljoonaan euroon, johtuen lisäosuuspääoman vähenemisestä. Omien pääomien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 32,9 miljoonaa euroa. Poistoeroa purettiin ,00 euroa, koska suunnitelman mukaiset poistot olivat suuremmat kuin elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 2,0 miljoonaa euroa, minkä jälkeen varauksen määrä kohosi elinkeinoverolain sallimaan enimmäismäärään viiteen prosenttiin saamisista. Osuuspankin vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 0,8 prosenttiyksikköä 18,6 prosenttiin. Lasku johtui lisäosuuspääoman vähenemisestä sekä riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän voimakkaasta kasvusta. Ydinvakavaraisuus säilyi ennallaan, ja oli vuoden lopussa 12,8 %.

8 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 7(12) Vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuusprosentit ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa Omat varat 40,9 38,8 Ensisijaiset, joista 41,2 38,8 Pääomalainat 0 0 Toissijaiset 0 0 Vähennykset 0,2 0 Yhteensä 40,9 38,8 Riskipainotetut saamiset, 220,3 199,8 sijoitukset ja sitoumukset Vakavaraisuussuhde, % 18,6 19,4 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja sitoumuksiin, % 18,6 19,4 Osuuspääoman määrä ensisijaisissa omissa pääomissa väheni 0,5 miljoonaa euroa. Muut ensisijaisiin omiin varoihin luettavat erät kasvoivat 2,8 miljoonaa euroa. Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 10,3 prosenttia 220,3 miljoonaan euroon. Kasvu johtui suurelta osin luottokannan kasvusta. Vakavaraisuuden kehitys viiden vuoden aikana Vuosi Osuuspankin vakavaraisuus, % Konsolidoitu vakavaraisuus, % **) ,5 13,5 12, ,5 16,4 13, ,3 18,2 15, ,4 18,5 15, ,6 17,9 15,3*) Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % *) Syyskuun 2003 luku **) konsolidoitu vakavaraisuus ei ole vuosittain vertailukelpoinen konsernirakenteen muuttumisen vuoksi Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 243 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille.

9 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 8(12) Talletus- ja sijoitussuoja Riskien hallinta OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2003 rahastolle kannatusmaksuja 14,1 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja toimintariskejä koskevat riskienhallintajärjestelmät sekä asettanut riskirajat keskeisimmille riskimittareille. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien riskienhallintajärjestelmien ja muiden toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Sisäinen valvontajärjestelmä toimii siten, että hallitus pystyy sen avulla valvomaan vahvistettujen periaatteiden noudattamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut

10 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 9(12) yhteensä olivat alle 23 prosenttia pankin omista varoista. Pankilla ei ole asiakkaita, joiden vastuut pankille ylittäisivät 10 prosenttia pankin omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli kuluneena vuonna 0,04 prosenttia luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Tämän lisäksi pankilla on taseessaan muussa kuin omassa käytössä olevia kiinteistöomistuksia yhteensä 8,8 miljoonaa euroa. Aktiivisen realisointitoiminnan seurauksena luottojen sijaan tulleita kiinteistöjä ei enää ole pankin taseessa. Kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä saa olla korkeintaan 7 prosenttia taseesta. Vuoden 2003 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 5,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 95 prosenttia vuokrattuna. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöomistuksiin sitoutuneen pääoman tuotto oli 6,4 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Toimintariskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa ja analysoida pankin toimintaan liittyvät riskit sekä vähentää niistä aiheutuvien vahinkojen todennäköisyyttä.

11 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 10(12) Palveluverkko Henkilöstö Jäsenistö Toimintariskeillä tarkoitetaan muista kuin luotto-, kiinteistö- tai markkinariskeistä aiheutuvia riskejä, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tappioita, tulojen menetyksiä tai muuta haittaa pankin liiketoiminnalle. Toimintariskeihin sisällytetään liiketoiminta-, henkilö-, prosessi- ja turvallisuusriskit. Toimintariskien hallinta perustuu liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla noudatettavaan suunnitelmallisuuteen, huolellisuuteen ja jatkuvuuteen. Toimintariskien tunnistamisessa ja seurannassa käytetään riskeihin liittyviä mittareita, laadullisia arvioita, pankin sisäisen tarkastuksen havaintoja ja raportteja sekä Osuuspankkitarkastuksen tarkastuskertomuksia. Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttoreista, palvelupisteistä ja automaateista sekä puhelinpalvelusta ja verkkopalveluista. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kaksi sivukonttoria kaupunkialueella Hätilässä ja Kaurialassa sekä maaseutukonttorit Hattulassa, Kalvolassa, Lepaalla, Tuuloksessa ja Rengossa. Asiakkaiden käytössä on kaksi itsepalvelupistettä kaupunkialueella sekä kaikkiaan kahdeksan Internet-asiakaspäätettä ja Lepaata ja Tuulosta lukuun ottamatta yksi tai useampi maksuautomaatti. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2003 aikana. Vuoden lopussa jo yli 92 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 11,9 prosenttia. Myös pankkikorttiostosten ja GSM- ja WAP -tapahtumien määrät kasvoivat edellisvuodesta. Pankin palveluksessa oli vuoden 2003 lopussa 109 henkilöä, joista määräaikainen työsuhde oli neljällä henkilöllä. Paikalla oleva henkilöstö oli viime vuonna keskimäärin 80,5 henkeä, kun vastaava luku edellisvuonna oli 78 henkeä. työtä tekevien henkilöiden ikärakenteesta johtuen eläkkeelle jäämisiin on varauduttu henkilökuntaa kasvattamalla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 683 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Vuonna 2003 kertyi asiakkaille maksettavia platinabonuksia 0,3 miljoonaa euroa.

12 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 11(12) Hallinto Tarkastustoiminta Hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Eero Vesala Varapuheenjohtaja: Veikko Ripatti Jäsenet: Kalevi Ahtila, Kari Anttonen, Esa Ellala, Sirpa Halminen, Markku Heikkilä, Iiro Henttinen, Anna-Kaisa Häppölä, Mauri Häppölä, Pekka Kari-Koskinen, Ari Kolehmainen, Erkki Kotro, Anne Laulajainen, Esko Lintumäki, Veikko Mikkola, Reijo Mäki, Jarmo Mäki-Uuro, Pekka Pastila, Merja Penttinen, Päivi Prami, Veikko Rantanen, Marjatta Ristiluoma, Maire Rissanen, Helge Saarinen, Risto Salo, Esko Savolainen, Erkki Sederholm, Katri Selin-Nurmi, Leena Siven, Harri Tarpeenniemi, Jussi Tomminen, Tapani Tuomola, Markku Tuusa, Minna-Liisa Uihero, Rita Wegelius, Marja-Liisa Westerlund, Jukka Viitaniemi ja Heikki Vuori. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi toimitusjohtaja Olli Liusjärvi. Hallitus Puheenjohtaja: Matti Niemelä Varapuheenjohtaja: Anneli Niikkula Jäsenet: Antti Hakkola, Voitto Järvelä, Aarne Kauranen, Sylvi Vuorinen ja Olli Liusjärvi. Hallituksen sihteerinä toimi varatoimitusjohtaja Mika Helin. Hallitus kokoontui vuoden aikana 23 kertaa. Ikärajan täyttymisen takia hallituksesta jäi pois Jussi Lahdensuo. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 46 osuuspankin jäsentä. Paikallishallintomalli uudistettiin kuluvan vuoden aikana. Hallintokuntien ja konttoritoimikuntien toiminta lopetettiin. Uusi paikallishallintomalli muodostuu Hattulan, Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen aluekonttoreiden neuvottelukunnista sekä kaupunkialueella toimivista nuorten opiskelijoiden neuvottelukunnasta, palkansaajaneuvottelukunnasta, seniorineuvottelukunnasta sekä yritysneuvottelukunnasta. Uusien neuvottelukuntien toiminta käynnistyi yhteiskokouksella Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemina vuoden 2003 tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Wideri Oy Ab, vastaavana tarkastajanaan ekonomi, KHT Pentti Savolainen. Varatilintarkastajana on toiminut kauppatieteen maisteri, KHT Tapani Huopainen.

13 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 12(12) Hallintoneuvoston valitsemat tarkastajat Hallintoneuvoston valitsemina tarkastajina ovat toimineet agronomi Mauri Häppölä, toimitusjohtaja Reijo Mäki, insinööri Heikki Pelkonen ja hallintotieteiden maisteri Veikko Mikkola. Muu tarkastustoiminta Tulevaisuuden näkymät Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat Juhani Jyvä, Lasse Koskela, Juha Pajumaa ja Kyösti Ristiluoma suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut Anu Kaipainen. Väestökasvun odotetaan olevan vähintään vuoden 2003 tasolla. Hämeenlinnan seutu houkuttaa uusia asukkaita erityisesti pääkaupunkiseudulta. Väestökasvua rajoittaa maankäytön hitaus. Hämeenlinnassa on parhaillaan meneillään useita mittavia hankkeita, jotka vahvistavat alueen elinvoimaisuutta. Näistä esimerkkeinä ovat Aulangon alueen kehittäminen ja Verkatehdas. Asuntomarkkinat säilyvät vilkkaina. Seudun haluttavuutta asuinpaikkakuntana tukee vuonna 2007 järjestettävät asuntomessut. Hämeenlinnan seudulla yritystoiminnan uskotaan kasvavan. Kuntatalouksien kiristymisestä huolimatta Hämeenlinnan seudulla on voimakkaasti panostettu yritystoiminnan edellytyksiin. kilpailua käydään yhä enemmän hinnan ohella myös palvelun laadulla. Heikko dollari hidastaa euroalueen kasvua ja pitää korot edelleen alhaisella tasolla. Näissä olosuhteissa pankin kannattavuuden arvioidaan kuluvana vuonna heikkenevän, mutta pysyvän toimialaan nähden hyvänä. Hallituksen ehdotus voiton käyttämisestä n jakokelpoinen ylijäämä oli ,00 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,73 euroa, josta tilikauden voitto oli ,23 euroa. Tilikauden voitto ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa vuonna 2003 kulloinkin voimassa olleen OP-Primekoron mukaan Op-Prime 1,0 prosenttia eli yhteensä ,31 euroa. Loppu tilikauden voitosta eli ,92 euroa jätetään edellisten tilikausien voitto tilille.

14 TULOSLASKELMA KONSERNI PANKKI Korkotuotot , , , ,94 Leasingtoiminnan nettotuotot 0,00 0,00 Korkokulut , , , ,11 Rahoituskate , , , ,83 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , , , ,40 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä ,72 0,00 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä , ,40 Palkkiotuotot , , , ,28 Palkkiokulut , , , ,81 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -39, ,90-39, ,90 Arvopaperikaupan nettotuotot , , , ,18 Valuuttatoiminnan nettotuotot 7 190, , , ,08 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,41 Hallintokulut , , , ,11 Henkilöstökulut , , , ,64 Palkat ja palkkiot , , , ,52 Henkilösivukulut , , , ,12 Eläkekulut , , , ,07 Muut henkilösivukulut , , , ,05 Muut hallintokulut , , , ,47 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , , , ,66 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,35 Luotto- ja takaustappiot 7 099, , , ,58 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhd. yr voitosta tai tappiosta (+/-) 0, ,20 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , , , ,47 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaisista eristä johtuvat verot 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , , , ,47 Tilinpäätössiirrot , ,42 Tuloverot , , , ,95 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,95 Laskennallisen verovelan muutos , ,23 Muut välittömät verot 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta (+/-) 0, ,11 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , , , ,10

15 TASE KONSERNI PANKKI VASTAAVAA , , , ,38 Käteiset varat , , , ,36 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,24 Vaadittaessa maksettavat , , , ,21 Muut , , , ,03 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,28 Leasingkohteet 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamistodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,66 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , , , ,97 Aineettomat hyödykkeet 7 426, , , ,00 liikearvo 0, ,45 Muut pitkävaikutteiset menot 7 426, ,80 Aineelliset hyödykkeet , , , ,09 Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , , ,72 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,37 Osakeantisaamiset/Sijoitusosuusantisaamiset/Kantarahastoantisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Omat osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut varat , , , ,85 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , , , ,93 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,00 VASTATTAVAA , , , ,38 VIERAS PÄÄOMA , , , ,67 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , , ,12 Keskuspankeille 0,00 0,00 0,00 0,00 Luottolaitoksille , , , ,12 Vaadittaessa maksettavat , , , ,10 Muut , , , ,02 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,38 Talletukset , , , ,02 Vaadittaessa maksettavat , , , ,71 Muut , , , ,31 Muut velat , , , ,36

16 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,71 Joukkovelkakirjalainat , , , ,91 Muut , , , ,80 Muut velat , , , ,40 Siirtovelat ja saadut ennakot , , , ,87 Pakolliset varaukset 0, ,19 0, ,19 Eläkevaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Verovaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 0, ,19 0, ,19 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 0,00 0,00 0,00 0,00 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,26 Poistoero , ,82 Vapaaehtoiset varaukset , ,44 Laskennalliset verovelat , ,54 reservi 0,00 0,00 Vähemmistön osuus pääomasta 0, ,17 OMA PÄÄOMA , , , ,45 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , , , ,43 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,40 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , , , ,66 Vararahasto , , , ,66 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Pääomalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Vapaat rahastot , , , ,15 Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot , , , ,15 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , , , ,11 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,10 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , , , ,83 Takaukset ja pantit , , , ,83 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , , , ,34 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut , , , ,34

17 LUETTELO TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISTA Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1 Korkotuotot ja korkokulut 2 Leasingtoiminnan nettotuotot 3 Arvopaperikaupan nettotuotot 4 Arvopapereiden ostot ja myynnit 5 Liiketoiminnan muut tuotot ja liiketoiminnan muut kulut 6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset pysyviin vastaaviin kuuluvista arvopapereista tilikauden aikana 8 Satunnaiset erät 9 Tilinpäätössiirrot 10 Pakollisten varausten muutokset tilikauden aikana 11 Yhdistellyt tuloslaskelman erät 12 Tuotot toimialoittain ja markkina-alueittain Tasetta koskevat liitetiedot 13 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 14 Saamiset keskuspankeilta 15 Luotonanto sektoreittain ja luottoihin kohdistetut luottotappiovaraukset 16 Järjestämättömät ja muut nollakorkoiset saamiset tilikauden päättyessä 17 Maksamatta jääneen saamisen vakuutena ollut sekä asiakkaan liiketoiminnan tervehdyttämiseksi hankittu omaisuus 18 Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla tilikauden päättyessä 19 Leasingkohteet 20 Saamistodistukset 21 Osakkeet ja osuudet 22 Pysyviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 23 Aineettomat hyödykkeet 24 Kiinteistöomistukset 25 Omat osakkeet ja osuudet 26 Muut varat 27 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

18 28 Yhdistellyt taseen vastaavien erät 29 Velkojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon erotus tilikauden päättyessä 30 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 31 Muut velat 32 Siirtovelat ja saadut ennakot 33 Pakolliset varaukset 34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla tilikauden päättyessä 35 Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 36 Erilajiset osakkeet ja osuudet 37 Jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät sekä sidottu ja vapaa oma pääoma 38 Tilikauden aikana päätetyt osakeannit sekä optio-oikeuksien ja vaihtovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut 39 Osakkeiden omistuksen jakautuminen ja suurimmat osakkeenomistajat 40 Pääomasijoitukset ja pääomalainat tilikauden päättyessä 41 Yhdistellyt taseen vastattavien erät 42 Saamisten ja velkojen maturiteettijakauma Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät Taloudellista kehitystä kuvaavat liitetiedot 44 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tuloveroja koskevat liitetiedot 45 Tuloverot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia sekä johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot 46 Omasta ja muiden puolesta vakuudeksi annettu omaisuus sekä velat ja sitoumukset, joiden vakuudeksi ne on annettu 47 Eläkevastuut Leasingvastuut 49 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 50 Johdannaissopimukset 51 Omaisuuden myymisestä ja ostamisesta asiakkaan lukuun syntyneet myyntisaamiset ja ostovelat Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat liitetiedot 53 Henkilöstö sekä toimi- ja valvontaelinten jäsenet Omistukset muissa yrityksissä

19 54 Osakeomistukset Muut liitetiedot 55 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta 56 Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevien osuusmaksujen määrä tilikauden päättyessä in kuuluvaa luottolaitosta koskevat liitetiedot 57 in kuuluvaa luottolaitosta koskevat tiedot tilinpäätöksen liitetiedot Tytär- ja osakkuusyrityksiä koskevat liitetiedot 58 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 59 Tytäryritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 60 tilinpäätökseen yhdistellyt osakkuusyritykset 61 Osakkuusyritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 62 Yhdistelmämenetelmällä konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 63 tilinpäätökseen yhdistellyt yhteisyritykset 64 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen emoyrityksen tilikautta 65 tilinpäätökseen yhdistellyt yritykset, jotka eivät ole luotto- tai rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä 66 liikearvon poiston ja konsernireservin vähennyksen erittely 67 liikearvon ja konsernireservin erittely 68 Laskennallisen verovelan ja sen muutoksen erittely 69 Osakkuusyrityksistä johtuva konserniliikearvo ja konsernireservi 70 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä yhteisyrityksissä

20 Tilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot Tilinpäätösperiaatteet Osuuspankin ja sen konsernin tilinpäätös on laadittu ja esitetty luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten, valtiovarainministeriön asetuksen ja Rahoitustarkastuksen määräysten ja kirjanpitolain mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä Osuuspankkikeskus osk on antanut tarkempia ohjeita edellä mainittujen säännösten soveltamisesta. tilinpäätöksen laajuus tilinpäätös sisältää osuuspankin ja sen suoraan omistaman tytäryrityksen tilinpäätökset. Merkitykseltään vähäiset tytär- ja osakkuusyritykset, joiden vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan ja vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tällaisia ovat tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on vähemmän kuin yksi prosentti emoyrityksen taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa. Konsolidointi Tytäryrityksen hankintameno on eliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Hankintahetken pääoman määrän ylittävä määrä on kohdistettu kirjanpitoarvojen lisäykseksi. n sisäiset liiketapahtumat ja sisäinen voitonjako sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia saamistodistuksia sisältyy taseen eriin ''Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset'' ja ''Saamistodistukset''. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia osakkeita ja osuuksia sisältyy taseen erään ''Osakkeet ja osuudet''. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty saamistodistuksia sekä osakkeita ja osuuksia, joita tarvitaan palveltaessa asiakkaita ostamalla ja myymällä arvopapereita sekä arvopapereita, joilla on tarkoitus lyhyellä aikavälillä saada tuottoa ensisijassa niiden arvonnousun tai myyntivoittojen muodossa. Nämä arvopaperit on arvostettu tilinpäätöksessä tilinpäätöshetken todennäköiseen luovutusarvoonsa eli markkinahintaan. Lisäksi vaihtuviin vastaaviin on sisällytetty saamistodistukset, jotka on hankittu rahoitusylijäämien sijoittamiseksi ja jotka on tarkoitus pitää pankin omistuksessa toistaiseksi sekä pitkäaikaiset osakesijoitukset. Nämä arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan.

21 Saamistodistuksen todennäköisenä luovutushintana on pidetty siitä saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa. Julkisesti noteerattujen osakkeiden todennäköisenä luovutushintana on pidetty vuoden viimeistä kaupantekokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien todennäköisenä luovutushintana on pidetty kirjanpitoarvoa tai sitä alempaa arvioitua luovutushintaa. Vaihtuviin vastaaviin merkittyjen arvopapereiden myyntivoitot ja -tappiot sekä niiden arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset on kirjattu arvopaperikaupan nettotuottoihin. Saamistodistuksen hankintamenon ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin. Pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Pysyviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty saamistodistuksia, jotka on hankittu rahoitusylijäämien sijoittamiseksi ja tarkoitettu pidettäväksi niiden eräpäivään saakka. Näitä saamistodistuksia sisältyy taseen eriin ''Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset'' ja ''Saamistodistukset''. Lisäksi pysyviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeita ja osuuksia sekä muita osakkeita ja osuuksia, joiden omistus on tarpeellinen pankin tarvitsemien palvelujen hankkimiseksi. Nämä on merkitty taseen eriin ''Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä'', ''Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä'' sekä ''Osakkeet ja osuudet''. Pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit on esitetty hankintamenon määräisenä. Jos tällaisen arvopaperin todennäköinen luovutushinta on tilikauden päättyessä ollut hankintamenoa pysyvästi alhaisempi, on erotus kirjattu kuluksi tuloslaskelman erään ''Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset''. Saamistodistuksen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin. Saamiset ja velat Saamiset ja velat on merkitty taseeseen arvoon, mikä niistä hankintahetkellä on maksettu tai saatu. Saamisen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin saamisen juoksuaikana. Velasta saadun määrän ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkokuluihin velan juoksuaikana. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Rakennukset sekä muut kuluvat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Mikäli tällaisen omaisuuden todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alhaisempi, on erotus kirjattu arvonalentumisena kuluksi. Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus sisältyy taseen tilinpäätössiirtojen kertymän poistoeroon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet on merkitty taseeseen hankintahintaan tai, mikäli niiden todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa alhaisempi, todennäköiseen luovutushintaan. Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden arvonalentumiset on kirjattu kuluksi tuloslaskelman erään ''Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä''. Omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot on merkitty liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Maksamatta jääneen saamisen sijaan pankin haltuun joutuneiden kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden pysyvät arvonalentumiset sekä myyntitulokset on kirjattu tuloslaskelman erään ''Luotto- ja takaustappiot''. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin kohdistuu arvonkorotuksia, joiden vastaerä on merkitty arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei ole tehty poistoja.

22 Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteistöjen osakkeiden ja osuuksien arvostusperiaatteet ja -menetelmät Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu omassa käytössä ja muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuslajiin. Jos vain osa tällaisesta omaisuudesta on omassa käytössä, tosiasiallinen oma käyttö ja muu käyttö on laskettu käytettyjen pinta-alojen suhteessa. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi luetaan kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä olevat liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöt sekä asunnot ja asuinkiinteistöt on arvioitu pääasiassa tuottoarvomenetelmällä. Kiinteistökohtaisena vähimmäisnettotuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Maa-, vesi- ja metsäalueet on arvioitu pääasiassa kauppahintamenetelmällä. Arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden pysyvyyteen ja olennaisuuteen. Arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät Arvonkorotuksia voidaan tehdä maa-alueisiin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin ja osuuksiin sekä poikkeuksellisesti myös pysyviin vastaaviin kuuluviin osakkeisiin ja osuuksiin, joiden arvo on pysyvästi ja olennaisesti alkuperäistä hankintamenoa suurempi. Arvonkorotusten kohteena olevat maa-alueet ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet arvioitetaan kiinteistönvälittäjällä. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Rakennukset ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit: Rakennukset v 3,3-2,5 % Koneet ja kalusto 3-6 v 33,3-16,7 % Muut aiheelliset ja aineettomat hyödykkeet 5-10 v % Luotto- ja takaustappiot Luotto- ja takaustappioiksi on merkitty saamisten ja takausvastuiden lopullisiksi todetut menetykset ja todennäköiset arvonalentumiset sekä asiakkaan rahoittamisesta saamisen sijaan hankitun omaisuuden arvonalentumiset ja myyntitappiot. Arvonalentumiset on kirjattu kohdistettuina luottotappiovarauksina, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei saamisesta saada suoritusta, tai siltä osin kuin vakuuksista ei odoteta saatavan saamista vastaavaa suoritusta. Luottotappioita kirjattaessa saamisen vakuutena oleva omaisuus on arvostettu määrään, joka omaisuudesta sitä luovutettaessa odotetaan saatavan. Luottotappioiden vähennykseksi on merkitty perityksi saadut, aikaisempina vuosina luottotappioihin sisällytetyt erät, Osuuspankkien Keskinäiseltä Vakuutusyhtiöltä saadut vakuutuskorvaukset, asiakkaan rahoittamisesta saamisen sijaan hankitun omaisuuden myyntivoitot ja kohdistettujen luottotappiovarausten peruutukset.