TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2003

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2003 Osuuspankin nimi PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-13 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 90 Hallituksen allekirjoitus 90 Hallintoneuvoston varmennus 90 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 1 (13) TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Päijät-Hämeen Osuuspankin pankkiliiketoiminta kasvoi vuonna 2003 edelleen hyvin. Talletusten määrä kasvoi 7,6 prosenttia 386 miljoonaan euroon. Vähittäisvarainhankinta, johon talletusten lisäksi kuuluvat vakuutus- ja rahastosäästäminen, kasvoi 12,5 prosenttia. Koko luottokanta kasvoi 434 miljoonaan euroon ja kasvua edellisestä vuodesta oli 10 prosenttia; asuntoluottokannan kasvu ylsi 14 prosenttiin. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 175 miljoonaa euroa, joka oli 33 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Pankin liikevoitto oli 1,2 miljoonaa euroa, eli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Liikevoittoa rasittivat pääomasijoitusten korot ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso. Päijät-Hämeen Osuuspankin vakavaraisuus oli 10,04 prosenttia. Jäsenten määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa pankin jäsenmäärä oli jäsentä. Päijät-Hämeen Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostivat tilikauden päättyessä 242 itsenäistä paikallista jäsenosuuspankkia sekä Osuuspankkikeskus tytäryhtiöineen. OP-ryhmän keskusyhteisö on Osuuspankkikeskus Osk, jonka tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenosuuspankilla on koko OPryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeissa ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Kansainvälisen kysynnän heikkous piti Suomen talouskasvun hitaana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kokonaistuotannon lisäys vuonna 2003 jäi noin 1,5 prosenttiin. Viennin määrä nousi vain hieman, ja suomalaisyritysten näkökulmasta tilannetta vaikeutti vielä vientihintojen aleneminen. Maamme talouskehitys oli edelleen kovin kaksijakoista. Sitä osoitti kulutusmenojen kasvun nopeutuminen edellisvuodesta. Kotitalouksien tulojen nousun myötä yksityisten kulutusmenojen lisäys oli noin 4 %. Investoinnit vähenivät edellisen vuoden tapaan. Hidas talouskasvu näkyi työmarkkinoilla sekä työllisten että työvoiman vähenemisenä lähes hengellä. Työpaikkoja hävisi erityisesti teollisuudessa. Sen sijaan yksityisissä ja julkisissa palveluissa työllisyys koheni edelleen. Kokonaisuudessaan työn tarjonta väheni, mikä piti työttömien määrän ja työttömyysasteen edellisvuoden tasolla. Vuoden 2003 keskimääräinen työttömyysaste oli 9 %, mutta alueelliset erot työttömyydessä olivat varsin suuret.

3 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2 (13) Inflaatio hidastui entisestään korkojen laskun ja euron vahvistumisen myötä. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos painui alle yhden prosentin. Sen sijaan asuntojen hinnat nousivat koko maassa noin 5 %, muutamissa kaupungeissa jopa 10 %. Euroalueen jähmeän talouskasvun ja hidastuvan inflaation takia Euroopan keskuspankki pudotti ohjauskorkonsa kesäkuussa 2 prosenttiin. Euriborkorkojen laskun ja alentuneiden korko-odotusten takia OP-ryhmän viitekorkoa Op-Primea alennettiin alkuvuonna kolme kertaa. Kesäkuun lopulta lähtien Op-Prime oli 2,5 %. 12 kuukauden euribor kävi kesäkuussa jopa 2 prosentin alapuolella. Kesän kuluessa tilanne rahamarkkinoilla muuttui ja euriborit kääntyivät loivaan nousuun. Selvin muutos tapahtui pitkissä markkinakoroissa, jotka vuoden jälkipuolella nousivat lähes prosenttiyksikön verran. Vuosi 2003 oli kuitenkin erittäin matalien korkojen aikaa, mikä ylläpiti varsinkin asuntoluottojen kysyntää. Samalla pankkien luotto- ja talletuskannan välinen korkomarginaali kapeni alle 3 % -yksikköön. en asuntoluottokanta kasvoi lähes 15 %. Sitä vastoin talletuskasvu oli hidasta kohtuullisesta tulokehityksestä huolimatta. Talletuskanta pankeissa oli vuoden päättyessä vain noin 2 % suurempi kuin vuoden 2002 lopussa. Talletusten sijaan varoja kanavoitiin aiempaa enemmän sijoitusrahastoihin sekä vakuutussäästöihin. Osakkeiden hinnat Helsingin pörssissä kääntyivät keväällä vahvaan nousuun, kun Irakin kriisin luoma epävarmuus kansainvälisiltä osakemarkkinoilta haihtui. Heikon alkuvuoden takia HEX-portfolioindeksin nousu jäi koko vuodelta 15 % tuntumaan. Päijät-Hämeen Osuuspankin toimialueella taloudellinen kehitys jatkui verkkaisena. Uusi moottoritie ja vuoden päästä avattavan Kerava-Lahti oikoradan valmistuminen ovat kuitenkin lisänneet taloudellista aktiviteettia ja Lahden seutukunnan tulevaisuuteen suhtaudutaan nyt selvästi optimistisemmin kuin vielä joku vuosi sitten. Moottoritien jatkon rakennuspäätös Heinolan suuntaan (valmis v. 2006) parantaa edelleen seutukunnan logistiikkaa. Pankin toimialueen kunnista Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa on asukasmäärä lisääntynyt, kun taas Heinolan kaupungin asukasmäärä on hieman laskenut. Koko pankin toimialueella väestömäärä kasvoi 522 hengellä. Asuntokauppa kävi Lahden seudulla vilkkaana. Samaan aikaan asuntojen hintataso on erityisesti Lahdessa lähtenyt selvään nousuun. Keskineliöhinta vanhassa kerrostalohuoneistossa oli viime vuonna euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 13,6 prosenttia. Myös uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta on noussut selvästi uusien rakennuskohteiden myötä. Suurin yksittäinen rakennuskohde vuonna 2004 tulee olemaan niin kutsuttu Malskin alue kaupungin keskustassa, jonne lähivuosina tullaan rakentamaan noin kerrosneliömetriä asuntoja. Negatiivisena seikkana voidaan edelleen mainita Lahden seutukunnan korkeat työttömyysluvut. Lahdessa työttömyysaste on noin 15 prosenttia ja pankin muullakin toimialueella 9-13 prosenttia. Erityisesti Heinolassa tilanne on kuitenkin edelleen vaikeutumassa mm. Tomran varsin mittavien irtisanomisten takia.

4 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 3 (13) kilpailu Lahden seudulla on edelleen tiukkaa, mikä näkyy alhaisina korkomarginaaleina. Tässä kilpailussa Päijät-Hämeen Osuuspankin voidaan kuitenkin katsoa menestyneen varsin hyvin. Erityisesti pankin hyvä talletusten ja laajemmankin vähittäisvarainhankinnan kasvu ovat tästä esimerkkejä. Myös 14 prosentin asuntoluottokannan kasvua voidaan kovassa kilpailutilanteessa pitää varsin tyydyttävänä. Kuluneen vuoden aikana pankki teetti myös yrityskuvatutkimuksen pk-yritysten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan pankin asiakasosuus tässä viiteryhmässä toimialueella on 32 prosenttia. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin konserni Kannattavuus Tammikuussa 2004 Päijät-Hämeen Osuuspankki myi kokonaan omistamansa Siltapuiston kiinteistön. Kauppa pudottaa pankin kiinteistöomistuksen määrän taseesta 6,18 prosenttiin. Päijät-Hämeen Osuuspankin konserniin on yhdistelty pankin lisäksi Kiinteistö Oy Heinolan Poppeli hankintamenomenetelmää käyttäen. Kiinteistö Oy Heinolan Poppelin taseen loppusumma oli 3,8 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 109 tuhatta euroa. Koska konsernitilinpäätös ei olennaisesti poikkea emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään Päijät-Hämeen Osuuspankin ja sen konsernin toimintaa osuuspankin konsolidoimattoman tilinpäätöksen perusteella. Joulukuussa 2002 syntyi päätös Iitin Osuuspankin fuusioitumisesta Päijät-Hämeen Osuuspankkiin. Fuusio oli suunniteltu toteutuvan , mutta Iitin Osuuspankkia vastaan nostetun kanteen takia fuusio viivästyy. Iitin Osuuspankin taseen loppusumma oli ,26 euroa, oman pääoman määrä ,04 euroa, josta vapaan oman pääoman määrä oli ,77 euroa, joka sisältää pääomalainoja ,82 euroa. Päijät-Hämeen Osuuspankin liikevoitto pieneni hieman edellisestä vuodesta ja oli 1,2 miljoonaa euroa. Keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

5 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 4 (13) Milj. euroa 1-12/ /2002 Muutos-% Rahoituskate 9,2 10,2-10,1 Muut tuotot 7,7 7,4 4,8 Tuotot yhteensä 16,9 17,6-3,9 Henkilöstökulut 5,2 5,0 4,2 Muut kulut 10,5 11,0-5,0 Kulut yhteensä 15,7 16,1-2,1 Kate ennen luotto- ja 1,2 1,5-22,6 takaustappioita Luotto- ja takaustappiot 0,0 0,2-107,2 Liikevoitto 1,2 1,3-7,7 Tuottojen suhde kuluihin 1,08 1,10 Päijät-Hämeen Osuuspankin rahoituskate oli 9,2 miljoonaa euroa, eli 1,0 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahoituskatteen supistumiseen vaikutti sekä alhainen korkotaso että kilpailusta johtuva korkomarginaalien pienentyminen. Luottoja talletuskannan kasvu kompensoi osittain supistuvan korkoeron vaikutusta. Pankin rahoituskatteeseen sisältyvät OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä sekä Osuuspankkien Vakuusrahastolta saaduille pääomasijoituksille maksetut korot yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Lakisääteinen talletussuojarahaston kannatusmaksu 0,3 miljoonaa euroa kirjattiin myös rahoituskatteen vähennykseksi. Muut tuotot, joiden kokonaismäärä oli 7,7 miljoonaa euroa, kasvoivat edellisvuodesta 4,8 prosenttia. Näihin tuottoihin sisältyvät palkkiotuotot kasvoivat 0,5 miljoonaa euroa 5,9 miljoonaan euroon. Palkkiotuotoista kasvoivat erityisesti maksuliikenteestä ja arvopaperivälityksestä saadut palkkiot. Liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 0,1 miljoonaa euroa ja olivat 1,6 miljoonaa euroa. Näistä tuotoista muodostavat vuokratuotot 1,4 miljoonaa euroa. Hallintokulut olivat yhteensä 9,3 miljoonaa euroa eli 0,2 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Niiden kokonaismäärä 5,2 miljoonaa euroa oli 0,2 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 140 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 4 henkilöllä. Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli 10,5 miljoonaa euroa, vähenivät edellisvuodesta 5,0 prosenttia. Näihin kuluihin sisältyvät palkkiokulut pienenivät 0,2 miljoonaa euroa 0,9 miljoonaan euroon. Suunnitelman mukaiset poistot pienenivät 0,1 miljoonaa euroa ja olivat 0,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 tilinpäätös ei sisällä arvonalennuspoistoja. Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 0,2 miljoonaa euroa 5,0 miljoonaan euroon. Nämä kulut muodostuvat lähinnä vuokrakuluista, kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen kuluista, vakuutusmaksuista ja jäsen- ja valvontamaksuista. Tähän kuluryhmään sisältyi myös tilivuonna maksettu 2,3 miljoonan euron suoritus Osuuspankkien Vakuusrahaston vastuuosuudesta.

6 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 5 (13) Ottolainauksen kehitys Luotto- ja takaustappiot olivat bruttomäärältään 0,2 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksilla ja perityksi saaduilla, aikaisemmin luotto- ja takaustappioihin kirjatuilla erillä oikaistu nettomäärä oli 0,2 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi ja oli vuoden lopussa positiivinen 17 tuhatta euroa. Päijät-Hämeen Osuuspankin liikevoitto oli 1,2 miljoonaa euroa kun se edellisenä vuonna oli 1,3 miljoonaa euroa. Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa 385,7 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 27,3 miljoonaa euroa eli 7,6 prosenttia. Kasvu kohdistui pääosin käyttely- ja maksuliiketileille.. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista, kasvoivat 13,5 miljoonaa euroa ja olivat 26,1 miljoonaa euroa. Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Antolainauksen kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, olivat 69,1 miljoonaa euroa eli 3,2 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 4,8 miljoonaa euroa eli 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemia debentuurilainoja oli 10,7 miljoonaa euroa ja perpetuaalilainoja 4,7 miljoonaa euroa. Niiden määrä laski 1,2 miljoonaa euroa. osallistui vuoden aikana 2,5 miljoonalla eurolla Osuuspankkiryhmän yhteisesti liikkeeseen laskemiin debentuurilainoihin. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankin tase oli 529,9 miljoonaa euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 34,8 miljoonaa euroa eli 7,0 prosenttia. takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 48,3 miljoonaa euroa eli 8,7 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Saamiset yleisöltä eli myönnetyt luotot olivat vuoden lopussa 433,7 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 39,5 miljoonaa euroa eli 10,0 prosenttia. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 0,9 prosenttia. Uusia luottoja

7 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 6 (13) Kiinteistöomistukset annettiin vuoden aikana 175 miljoonaa euroa, mikä on 33 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokannan kasvua edistivät korkojen lasku ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Päijät-Hämeen Osuuspankki välittää asiakkaille myös Osuuspankkiryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 2,7 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia, oman pääoman ehtoisia saamisia 0,1 miljoonaa euroa sekä Osuuspankkien Vakuusrahastolle annettu, sen toiminnan lopettamiseen liittyvä koroton laina 2,3 miljoonaa euroa. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä ilman OVR:lle myönnettyä lainaa oli 0,6 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Päijät-Hämeen Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä ja muussa kuin omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöosakkeista. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä oli tilikauden päättyessä 6,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin se oli 7,2 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 0,4 miljoonaan euron arvosta. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 18,3 miljoonaa euroa. Se oli 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten ja vastasi 3,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 3,8 prosenttia. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 2,6 miljoonaa euroa. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistystai muussa sellaisessa käytössä sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 16,8 miljoonaa euroa. Se oli 0,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten vastaten 3,2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 3,4 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 5,1 prosenttia. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 1,8 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista. Muussa kuin omassa käytössä olevia liike-, toimisto-, teollisuuskiinteistöjä ja asuntoja arvostettaessa kiinteistökohtainen laskennallinen vähimmäistuottovaatimus on 5,5 prosenttia, joka Päijät-Hämeen Osuuspankin osalta oli 6,1 prosenttia. Maa-alueiden arvostuksen perustana ovat olleet OP-Kiinteistökeskuksen, pankin kiinteistöpäällikön tai ulkopuolisten kiinteistövälittäjien kuluneen tilikauden aikana laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoon sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 1,9 miljoonaa euroa.

8 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 7 (13) Muun sijoitustoiminnan kehitys Pankin omistamien joukkovelkakirjojen ja muiden saamistodistusten määrä pieneni vuoden aikana 1,4 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 55,0 miljoonaa euroa. Määrä oli 0,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Osakkeiden ja osuuksien määrä oli vuoden lopussa 4,4 miljoonaa euroa, eli sama kuin edellisvuonna. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 0,9 miljoonaa euroa oli 0,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Oman pääoman ja varausten muutokset Vakavaraisuus Päijät-Hämeen Osuuspankin osuuspääoma kasvoi vuoden aikana 54 tuhatta euroa ja oli kaikkiaan 2,3 miljoonaa euroa. Omien pääomien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 23,7 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Omien pääomien kokonaismäärä oli Päijät-Hämeen Osuuspankin konsernin osalta 23,2 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen Osuuspankin vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 10,04 prosenttiyksikköä kun se vuotta aikaisemmin oli 10,09. Pankin konsernin osalta vakavaraisuussuhdeluku oli vuoden lopussa 9,98. Edellisvuonna se oli 10,00. Vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuusprosentit ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa Omat varat Ensisijaiset, joista 23,5 22,1 22,6 21,1 Pääomalainat 17,7 17,7 17,7 17,7 Toissijaiset 9,2 8,6 9,8 9,3 Vähennykset Yhteensä 32,6 30,8 32,4 30,5 Riskipainotetut saamiset, 325,0 304,9 324,5 304,5 sijoitukset ja sitoumukset Vakavaraisuussuhde, % 10,04 10,09 9,98 10,00 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja sitoumuksiin, % 7,22 7,26 6,97 6,94

9 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 8 (13) Päijät-Hämeen Osuuspankin osuuspääoman määrä ensisijaisissa omissa varoissa kasvoi 44 tuhatta euroa. Ensisijaisiin omiin varoihin luettujen pääomasijoitusten määrä pysyi ennallaan ja oli 17,7 miljoonaa euroa. Toissijaisten omien varojen määrä kasvoi 0,6 miljoonaa euroa uuden vastuudebentuurilainan liikkeellelaskun johdosta. Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6,6 prosentilla 325,0 miljoonaan euroon. Kasvu johtui suurelta osin luottokannan kasvusta. Vakavaraisuuden kehitys viiden vuoden aikana Vuosi Osuuspankin vakavaraisuus, % Konsolidoitu vakavaraisuus, % ,8 10,7 12, ,3 10,2 13, ,1 10,0 15, ,1 10,0 15, ,0 10,0 15,3* *Syyskuun luku Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % Päijät-Hämeen Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti Osk ja sen 243 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille. Talletus- ja sijoitussuoja Riskien hallinta OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2003 rahastolle kannatusmaksuja 14,1 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

10 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 9 (13) Päijät-Hämeen Osuuspankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja toimintariskejä koskevat riskienhallintajärjestelmät sekä asettanut riskirajat keskeisimmille riskimittareille. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Päijät-Hämeen Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien riskienhallintajärjestelmien ja muiden toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Sisäinen valvontajärjestelmä toimii siten, että hallitus pystyy sen avulla valvomaan vahvistettujen periaatteiden noudattamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Päijät-Hämeen Osuuspankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat 53,4 prosenttia omista varoista. Sellaisten asiakkaiden, joiden vastuut pankille ylittivät 10 prosenttia pankin omista varoista, vastuut olivat yhteensä 36,6 prosenttia omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli kuluneena vuonna 0,04 prosenttia luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Suhdeluvun odotetaan kuluvana vuotena pysyvän samalla tasolla. Luottokanta on pääosin vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Päijät-Hämeen Osuuspankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä.

11 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 10 (13) Osuus OVR:n vastuista Osuuspankkiryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Päijät-Hämeen Osuuspankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset säännöllisesti riskien ja taloudellisen kehityksen tarkastelun yhteydessä. Myös investointi-, korjaus-, ym. toimenpiteiden valtuudet käsitellään hallituksessa. Tämän lisäksi pankki ilmoittaa kiinteistöomistuksensa säännöllisesti Osuuspankkikeskuksen riskienhallintaosastolle. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrän suhteessa pankin taseeseen ja muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Päijät-Hämeen Osuuspankki harjoittaa kiinteistöliiketoimintaa kiinteistöriskien hallintajärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä saa olla korkeintaan 7,0 prosenttia taseesta. Vuoden 2003 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 6,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 98,2 prosenttia vuokrattuna. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöomistuksiin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,1 prosenttia. Toimintariskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa ja analysoida pankin toimintaan liittyvät riskit sekä vähentää niistä aiheutuvien vahinkojen todennäköisyyttä. Toimintariskeillä tarkoitetaan muista kuin luotto-, kiinteistö- tai markkinariskeistä aiheutuvia riskejä, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tappioita, tulojen menetyksiä tai muuta haittaa pankin liiketoiminnalle. Toimintariskeihin sisällytetään liiketoiminta-, henkilö-, prosessi- ja turvallisuusriskit. Toimintariskien hallinta perustuu liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla noudatettavaan suunnitelmallisuuteen, huolellisuuteen ja jatkuvuuteen. Toimintariskien tunnistamisessa ja seurannassa käytetään riskeihin liittyviä mittareita, laadullisia arvioita, pankin sisäisen tarkastuksen havaintoja ja raportteja sekä Osuuspankkitarkastuksen tarkastuskertomuksia. Päijät-Hämeen Osuuspankki pienensi tilivuoden aikana vastuuosuuttaan Osuuspankkien Vakuusrahastolle 2,3 miljoonaa euroa. Suoritus kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin. Vastuuosuutta on tämän jälkeen jäljellä 2,3 miljoonaa euroa, jonka pankki suorittaa suunnitelman mukaisesti mennessä. on antanut Osuuspankkien Vakuusrahastolle jäljellä olevan vastuuosuuden suuruisen korottoman lainan.

12 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 11 (13) Palveluverkko Henkilöstö Päijät-Hämeen Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttoreista, palvelupisteistä ja automaateista sekä puhelinpalvelusta ja verkkopalveluista. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa Päijät-Hämeen Osuuspankilla oli pääkonttorin lisäksi kolme täyden palvelun konttoria, Heinolassa, Hollolassa ja Nastolassa, henkilöasiakaskonttori Mariankadulla sekä palvelupiste Prisma tavaratalossa. Kaikissa konttoreissa ja palvelupisteessä on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2003 aikana. Vuoden lopussa asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin 93,3 prosenttia sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 1,3 prosenttia. Myös pankkikorttiostosten ja GSM- ja WAP -tapahtumien määrät kasvoivat edellisvuodesta. Päijät-Hämeen Osuuspankin menestyksen perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Erityisesti osaamisen johtamista on kehitetty viime vuosina ja siihen liittyvät osaamiskartat ja järjestelmät on otettu pankissa käyttöön. Osaamista kehitetään erityisten ammatillisten koulutusohjelmien ja tutkintojen avulla, joita järjestetään pääasiassa Osuuspankkiryhmän tuottamien koulutusohjelmien avulla. Erityisenä painopistealueena on ollut asiakkuuksien hoitoon liittyvä osaaminen sekä varallisuudenhoitoon ja rahoitukseen liittyvät asiat. Koulutuspäiviä vuonna 2003 oli toimihenkilöä kohden 5,9 päivää. Jäsenistö Hallinto Päijät-Hämeen Osuuspankin palveluksessa oli vuonna 2003 keskimäärin 141 henkilöä (138 vuonna 2002) Toimintavuoden päättyessä pankin palveluksessa oli 127 vakinaista toimihenkilöä (124 vuonna 2002). Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 372 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Reijo Tsutsunen Maija-Liisa Lindqvist Jäsenet: Ajo Simo Arbelius Asko Harju Leena Helenius Martti Jäppinen Pertti Keskinen Matti Hyytiä Kari ( alkaen) Kommeri Mikko

13 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 12 (13) Korpinen Pirkko Kuosmanen Eeva Lehtonen Lauri Nokelainen Ari Rosendahl Risto Vesikallio Heikki Kotikangas Olavi Käki Timo Mähönen Aimo Oinonen Pekka Söyrilä Ulla Warpenius Tarja Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi pankinjohtaja Jari Oivo. Hallitus Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Matti Kataja Kirsti Pekonen Jäsenet: Jukka Kinnunen Kari Kivikoski Timo Laine Raimo Peltola Varajäsen: Aimo Ruusunen Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa. Tarkastustoiminta Edustajisto Pankin edustajisto kokoontui vuoden aikana yhden kerran. Tilintarkastajat Päijät-Hämeen Osuuspankin edustajiston valitsemina vuoden 2003 tilintarkastajina ovat toimineet KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana ekonomi, KHT Leena Rajala ja ekonomi, HTM Aarre Savolainen. Varatilintarkastaja on toiminut kauppatieteiden maisteri, KHT Marja-Terttu Sotka. Hallintoneuvoston valitsema tarkastusvaliokunta Hallintoneuvoston valitsemina tarkastusvaliokunnan jäseninä ovat toimineet Simo Ajo, Leena Harju, Eeva Kuosmanen ja Pekka Oinonen. Muu tarkastustoiminta Osuuspankkikeskus Osk osuuskuntaan kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat Juha Pajumaa, Kyösti Ristiluoma, Ilkka Haapa ja Mikko Suutari aluetarkastaja Lasse Koskelan johdolla suorittivat osuuspankin tarkastuksen Päijät-Hämeen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut ekonomi Veikko Simula.

14 PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 13 (13) Tulevaisuuden näkymät Päijät-Hämeen Osuuspankin tulos laski hieman edellisen vuoden tuloksesta. Lasku johtui korkotason alhaisuudesta ja marginaalien supistumisesta. Jos korkotaso pysyy näin alhaisella tasolla on mahdollista, että pankin tulos jossain määrin heikkenee kuluvana vuonna. Iitin Osuuspankin fuusio Päijät-Hämeen Osuuspankkiin tulee kasvattamaan pankin tasetta noin 10 prosentilla, mutta pankin tulokseen ei fuusiolla vuonna 2004 ennakoida olevan olennaista vaikutusta. Sen sijaan pankin vapaita omia pääomia fuusio vähentää noin kahdella miljoonalla eurolla. Hallituksen ehdotus voiton käyttämisestä Päijät-Hämeen Osuuspankin konsernin jakokelpoinen ylijäämä oli ,79 euroa. Päijät-Hämeen Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,77 euroa, josta tilikauden voitto oli ,83 euroa. Esitämme, että Päijät-Hämeen Osuuspankin tilikauden voitto ,83 euroa kirjataan oman pääoman erään edellisten tilikausien voitto/tappio.

15 TULOSLASKELMA KONSERNI PANKKI Korkotuotot , , , ,55 Leasingtoiminnan nettotuotot 0,00 0,00 Korkokulut , , , ,35 Rahoituskate , , , ,20 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , , , ,45 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 0,00 0,00 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä , ,45 Palkkiotuotot , , , ,59 Palkkiokulut , , , ,56 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , , , ,25 Arvopaperikaupan nettotuotot , , , ,20 Valuuttatoiminnan nettotuotot , , , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,82 Hallintokulut , , , ,50 Henkilöstökulut , , , ,26 Palkat ja palkkiot , , , ,05 Henkilösivukulut , , , ,21 Eläkekulut , , , ,88 Muut henkilösivukulut , , , ,33 Muut hallintokulut , , , ,24 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , , , ,86 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,71 Luotto- ja takaustappiot , , , ,31 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhd. yr voitosta tai tappiosta (+/-) 0,00 0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , , , ,37 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaisista eristä johtuvat verot 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , , , ,37 Tilinpäätössiirrot 0, ,77 Tuloverot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 0,00 0,00 Laskennallisen verovelan muutos 0,00 0,00 Muut välittömät verot 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta (+/-) 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , , , ,14

16 TASE KONSERNI PANKKI VASTAAVAA , , , ,58 Käteiset varat , , , ,69 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0, ,91 0, ,91 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0, ,91 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,76 Vaadittaessa maksettavat , , , ,16 Muut , , , ,60 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,23 Leasingkohteet 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamistodistukset , , , ,93 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muilta , , , ,93 Osakkeet ja osuudet , , , ,60 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , , , ,24 Aineettomat hyödykkeet , , , ,06 liikearvo 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,51 Aineelliset hyödykkeet , , , ,22 Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , , ,21 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,01 Osakeantisaamiset/Sijoitusosuusantisaamiset/Kantarahastoantisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Omat osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut varat , , , ,46 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , , , ,48 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,00 VASTATTAVAA , , , ,58 VIERAS PÄÄOMA , , , ,89 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , , ,91 Keskuspankeille 0,00 0,00 0,00 0,00 Luottolaitoksille , , , ,91 Vaadittaessa maksettavat 5 638, , , ,17 Muut , , , ,74 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,29 Talletukset , , , ,66 Vaadittaessa maksettavat , , , ,72 Muut , , , ,94 Muut velat , , , ,63

17 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,43 Joukkovelkakirjalainat 0, ,73 0, ,73 Muut , , , ,70 Muut velat , , , ,71 Siirtovelat ja saadut ennakot , , , ,65 Pakolliset varaukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Eläkevaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Verovaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , , ,90 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 0,00 0,00 Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 reservi 0,00 0,00 Vähemmistön osuus pääomasta 0,00 0,00 OMA PÄÄOMA , , , ,69 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , , , ,53 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,63 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Vararahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Pääomalainat , , , ,45 Vapaat rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , , , ,57 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,14 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , , , ,86 Takaukset ja pantit , , , ,86 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , , , ,33 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut , , , ,33

18 LUETTELO TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISTA Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1 Korkotuotot ja korkokulut 2 Leasingtoiminnan nettotuotot 3 Arvopaperikaupan nettotuotot 4 Arvopapereiden ostot ja myynnit 5 Liiketoiminnan muut tuotot ja liiketoiminnan muut kulut 6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset pysyviin vastaaviin kuuluvista arvopapereista tilikauden aikana 8 Satunnaiset erät 9 Tilinpäätössiirrot 10 Pakollisten varausten muutokset tilikauden aikana 11 Yhdistellyt tuloslaskelman erät 12 Tuotot toimialoittain ja markkina-alueittain Tasetta koskevat liitetiedot 13 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 14 Saamiset keskuspankeilta 15 Luotonanto sektoreittain ja luottoihin kohdistetut luottotappiovaraukset 16 Järjestämättömät ja muut nollakorkoiset saamiset tilikauden päättyessä 17 Maksamatta jääneen saamisen vakuutena ollut sekä asiakkaan liiketoiminnan tervehdyttämiseksi hankittu omaisuus 18 Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla tilikauden päättyessä 19 Leasingkohteet 20 Saamistodistukset 21 Osakkeet ja osuudet 22 Pysyviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 23 Aineettomat hyödykkeet 24 Kiinteistöomistukset 25 Omat osakkeet ja osuudet 26 Muut varat 27 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

19 28 Yhdistellyt taseen vastaavien erät 29 Velkojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon erotus tilikauden päättyessä 30 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 31 Muut velat 32 Siirtovelat ja saadut ennakot 33 Pakolliset varaukset 34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla tilikauden päättyessä 35 Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 36 Erilajiset osakkeet ja osuudet 37 Jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät sekä sidottu ja vapaa oma pääoma 38 Tilikauden aikana päätetyt osakeannit sekä optio-oikeuksien ja vaihtovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut 39 Osakkeiden omistuksen jakautuminen ja suurimmat osakkeenomistajat 40 Pääomasijoitukset ja pääomalainat tilikauden päättyessä 41 Yhdistellyt taseen vastattavien erät 42 Saamisten ja velkojen maturiteettijakauma Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät Taloudellista kehitystä kuvaavat liitetiedot 44 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tuloveroja koskevat liitetiedot 45 Tuloverot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia sekä johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot 46 Omasta ja muiden puolesta vakuudeksi annettu omaisuus sekä velat ja sitoumukset, joiden vakuudeksi ne on annettu 47 Eläkevastuut Leasingvastuut 49 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 50 Johdannaissopimukset 51 Omaisuuden myymisestä ja ostamisesta asiakkaan lukuun syntyneet myyntisaamiset ja ostovelat Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat liitetiedot 53 Henkilöstö sekä toimi- ja valvontaelinten jäsenet Omistukset muissa yrityksissä

20 54 Osakeomistukset Muut liitetiedot 55 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta 56 Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevien osuusmaksujen määrä tilikauden päättyessä in kuuluvaa luottolaitosta koskevat liitetiedot 57 in kuuluvaa luottolaitosta koskevat tiedot tilinpäätöksen liitetiedot Tytär- ja osakkuusyrityksiä koskevat liitetiedot 58 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 59 Tytäryritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 60 tilinpäätökseen yhdistellyt osakkuusyritykset 61 Osakkuusyritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 62 Yhdistelmämenetelmällä konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 63 tilinpäätökseen yhdistellyt yhteisyritykset 64 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen emoyrityksen tilikautta 65 tilinpäätökseen yhdistellyt yritykset, jotka eivät ole luotto- tai rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä 66 liikearvon poiston ja konsernireservin vähennyksen erittely 67 liikearvon ja konsernireservin erittely 68 Laskennallisen verovelan ja sen muutoksen erittely 69 Osakkuusyrityksistä johtuva konserniliikearvo ja konsernireservi 70 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä yhteisyrityksissä

21 Tilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot Tilinpäätösperiaatteet Osuuspankin ja sen konsernin tilinpäätös on laadittu ja esitetty luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten, valtiovarainministeriön asetuksen ja Rahoitustarkastuksen määräysten ja kirjanpitolain mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä Osuuspankkikeskus osk on antanut tarkempia ohjeita edellä mainittujen säännösten soveltamisesta. tilinpäätöksen laajuus tilinpäätös sisältää osuuspankin ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytär- ja osakkuusyritysten tilinpäätökset. Merkitykseltään vähäiset tytär- ja osakkuusyritykset, joiden vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan ja vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tällaisia ovat tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on vähemmän kuin yksi prosentti emoyrityksen taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa. Konsolidointi Niiden tytäryritysten, jotka ovat luotto- tai rahoituslaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä tai palveluyrityksiä, tilinpäätökset on yhdistelty hankintamenomenetelmällä. Tytäryritysten hankintamenot on eliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Tytäryritysten hankintahetken omaan pääomaan on luettu myös laskennallisella verovelalla vähennetty kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset niissä tytäryrityksissä, jotka on hankittu vuonna 1998 tai sen jälkeen. Hankintahetken oman pääoman määrän ylittävä tai alittava osuus hankintamenosta on esitetty taseessa konserniliikearvona tai konsernireservinä siltä osin kuin niitä ei ole kohdistettu omaisuuserien kirjanpitoarvojen lisäykseksi tai vähennykseksi. liikearvo poistetaan enintään viidelle vuodelle jaksotetuin tasapoistoin. Tilikauden aikana hankitut uudet konserniyhtiöt on yhdistetty hankinta-ajankohdasta alkaen. Tytäryritykset, joiden konsernisuhde on lakannut tilikauden aikana, on sisällytetty tuloslaskelmaan siltä ajalta, jonka ne kuuluivat konserniin. n sisäiset liiketapahtumat ja sisäinen voitonjako sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. in kuuluva kiinteistöyhtiö on jättänyt erillistilinpäätöksessään tekemättä suunnitelman mukaiset poistot. tilinpäätöksessä poistot on kuitenkin oikaistu suunnitelman mukaisiksi.

22 Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia saamistodistuksia sisältyy taseen eriin ''Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset'' ja ''Saamistodistukset''. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia osakkeita ja osuuksia sisältyy taseen erään ''Osakkeet ja osuudet''. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty saamistodistuksia sekä osakkeita ja osuuksia, joita tarvitaan palveltaessa asiakkaita ostamalla ja myymällä arvopapereita sekä arvopapereita, joilla on tarkoitus lyhyellä aikavälillä saada tuottoa ensisijassa niiden arvonnousun tai myyntivoittojen muodossa. Nämä arvopaperit on arvostettu tilinpäätöksessä tilinpäätöshetken todennäköiseen luovutusarvoonsa eli markkinahintaan. Lisäksi vaihtuviin vastaaviin on sisällytetty saamistodistukset, jotka on hankittu rahoitusylijäämien sijoittamiseksi ja jotka on tarkoitus pitää pankin omistuksessa toistaiseksi sekä pitkäaikaiset osakesijoitukset. Nämä arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan. Saamistodistuksen todennäköisenä luovutushintana on pidetty siitä saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa. Julkisesti noteerattujen osakkeiden todennäköisenä luovutushintana on pidetty vuoden viimeistä kaupantekokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien todennäköisenä luovutushintana on pidetty kirjanpitoarvoa tai sitä alempaa arvioitua luovutushintaa. Vaihtuviin vastaaviin merkittyjen arvopapereiden myyntivoitot ja -tappiot sekä niiden arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset on kirjattu arvopaperikaupan nettotuottoihin. Saamistodistuksen hankintamenon ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin. Pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Pysyviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty tytäryritysten osakkeita ja osuuksia sekä muita osakkeita ja osuuksia, joiden omistus on tarpeellinen pankin tarvitsemien palvelujen hankkimiseksi. Nämä on merkitty taseen eriin "Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä sekä "Osakkeet ja osuudet". Pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit on esitetty hankintamenon määräisenä. Jos tällaisen arvopaperin todennäköinen luovutushinta on tilikauden päättyessä ollut hankintamenoa pysyvästi alhaisempi, on erotus kirjattu kuluksi tuloslaskelman erään ''Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset''. Saamistodistuksen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin. Saamiset ja velat Saamiset ja velat on merkitty taseeseen arvoon, mikä niistä hankintahetkellä on maksettu tai saatu. Saamisen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin saamisen juoksuaikana. Velasta saadun määrän ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkokuluihin velan juoksuaikana. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Rakennukset sekä muut kuluvat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Mikäli tällaisen omaisuuden todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alhaisempi, on erotus kirjattu arvonalentumisena kuluksi. Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus sisältyy taseen tilinpäätössiirtojen kertymän poistoeroon.

23 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet on merkitty taseeseen hankintahintaan tai, mikäli niiden todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa alhaisempi, todennäköiseen luovutushintaan. Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden arvonalentumiset on kirjattu kuluksi tuloslaskelman erään ''Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä''. Omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot on merkitty liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Maksamatta jääneen saamisen sijaan pankin haltuun joutuneiden kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden pysyvät arvonalentumiset sekä myyntitulokset on kirjattu tuloslaskelman erään ''Luotto- ja takaustappiot''. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin kohdistuu arvonkorotuksia, joiden vastaerä on merkitty arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei ole tehty poistoja. Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteistöjen osakkeiden ja osuuksien arvostusperiaatteet ja -menetelmät Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu omassa käytössä ja muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuslajiin. Jos vain osa tällaisesta omaisuudesta on omassa käytössä, tosiasiallinen oma käyttö ja muu käyttö on laskettu käytettyjen pinta-alojen suhteessa. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi luetaan kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä olevat liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöt sekä asunnot ja asuinkiinteistöt on arvioitu pääasiassa tuottoarvomenetelmällä. Kiinteistökohtaisena vähimmäisnettotuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Maa-, vesi- ja metsäalueet on arvioitu pääasiassa kauppahintamenetelmällä. Arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden pysyvyyteen ja olennaisuuteen. Arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät Arvonkorotuksia voidaan tehdä maa-alueisiin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin ja osuuksiin sekä poikkeuksellisesti myös pysyviin vastaaviin kuuluviin osakkeisiin ja osuuksiin, joiden arvo on pysyvästi ja olennaisesti alkuperäistä hankintamenoa suurempi. Arvonkorotusten kohteena olevat maa-alueet ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet arvioitetaan kiinteistönvälittäjällä. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Rakennukset ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin.