TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2003

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2003 Porvoon Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-12 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 91 Hallituksen allekirjoitus 91 Hallintoneuvoston lausunto 91 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 1(12) TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Vuotta 2003 voidaan pitää Porvoon Osuuspankille varsin menestyksellisenä, siitä huolimatta, että pankin liikevoitto pieneni 0,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta, saavuttaen kuitenkin 4,0 miljoonan euron tason. Talletusten määrä kasvoi 6,5 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin 10,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Luottokanta kasvoikin 240,1 miljoonaan euroon. Hyvä tuloskehitys ja osuuspääoman kasvu paransivat vakavaraisuutta. Jäsenten määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa pankin jäseniä oli Pankin asema Porvoon johtavana rahalaitoksena vankistui. Porvoon Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostivat tilikauden päättyessä 242 itsenäistä paikallista jäsenosuuspankkia sekä Osuuspankkikeskus tytäryhtiöineen. OP-ryhmän keskusyhteisö on Osuuspankkikeskus Osk, jonka tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenosuuspankilla on koko OPryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Kansainvälisen kysynnän heikkous piti Suomen talouskasvun hitaana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kokonaistuotannon lisäys vuonna 2003 jäi noin 1,5 prosenttiin. Viennin määrä nousi vain hieman, ja suomalaisyritysten näkökulmasta tilannetta vaikeutti vielä vientihintojen aleneminen. Maamme talouskehitys oli edelleen kovin kaksijakoista. Sitä osoitti kulutusmenojen kasvun nopeutuminen edellisvuodesta. Kotitalouksien tulojen nousun myötä yksityisten kulutusmenojen lisäys oli noin 4 %. Investoinnit vähenivät edellisen vuoden tapaan. Hidas talouskasvu näkyi työmarkkinoilla sekä työllisten että työvoiman vähenemisenä lähes hengellä. Työpaikkoja hävisi erityisesti teollisuudessa. Sen sijaan yksityisissä ja julkisissa palveluissa työllisyys koheni edelleen. Kokonaisuudessaan työn tarjonta väheni, mikä piti työttömien määrän ja työttömyysasteen edellisvuoden tasolla. Vuoden 2003 keskimääräinen työttömyysaste oli 9 %, mutta alueelliset erot työttömyydessä olivat varsin suuret. Inflaatio hidastui entisestään korkojen laskun ja euron vahvistumisen myötä. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos painui alle yhden prosentin. Sen sijaan asuntojen hinnat nousivat koko maassa noin 5 %, muutamissa kaupungeissa jopa 10 %.

3 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2(12) Euroalueen jähmeän talouskasvun ja hidastuvan inflaation takia Euroopan keskuspankki pudotti ohjauskorkonsa kesäkuussa 2 prosenttiin. Euriborkorkojen laskun ja alentuneiden korko-odotusten takia OP-ryhmän viitekorkoa Op-Primea alennettiin alkuvuonna kolme kertaa. Kesäkuun lopulta lähtien Op-Prime oli 2,5 %. 12 kuukauden euribor kävi kesäkuussa jopa 2 prosentin alapuolella. Kesän kuluessa tilanne rahamarkkinoilla muuttui ja euriborit kääntyivät loivaan nousuun. Selvin muutos tapahtui pitkissä markkinakoroissa, jotka vuoden jälkipuolella nousivat lähes prosenttiyksikön verran. Vuosi 2003 oli kuitenkin erittäin matalien korkojen aikaa, mikä ylläpiti varsinkin asuntoluottojen kysyntää. Samalla pankkien luotto- ja talletuskannan välinen korkomarginaali kapeni alle 3 % -yksikköön. en asuntoluottokanta kasvoi lähes 15 %. Sitä vastoin talletuskasvu oli hidasta kohtuullisesta tulokehityksestä huolimatta. Talletuskanta pankeissa oli vuoden päättyessä vain noin 2 % suurempi kuin vuoden 2002 lopussa. Talletusten sijaan varoja kanavoitiin aiempaa enemmän sijoitusrahastoihin sekä vakuutussäästöihin. Osakkeiden hinnat Helsingin pörssissä kääntyivät keväällä vahvaan nousuun, kun Irakin kriisin luoma epävarmuus kansainvälisiltä osakemarkkinoilta haihtui. Heikon alkuvuoden takia HEX-portfolioindeksin nousu jäi koko vuodelta 15 % tuntumaan. Pankin konserni Porvoon Osuuspankin konserniin kuului pankin lisäksi Kiinteistöosakeyhtiö Porvoonpuisto. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiön tilinpäätös. Koska konsernitilinpäätös ei olennaisesti poikkea emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa osuuspankin konsolidoimattoman tilinpäätöksen perusteella.

4 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 3(12) Kannattavuus Osuuspankin liikevoitto oli 4,0 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 4,4 miljoonaa euroa. Keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Milj. euroa 1-12/ /2002 Muutos-% Rahoituskate 5,7 6,3-9,0 Muut tuotot 4,1 3,7 12,5 Tuotot yhteensä 9,8 10,0-2,0 Henkilöstökulut 2,1 2,0 6,6 Muut kulut 3,7 3,6 2,8 Kulut yhteensä 5,8 5,6 3,6 Kate ennen luotto- ja takaustappioita 3,8 4,3-11,6 Luotto- ja takaustappiot -0,2-0,1 89,2 Pysyvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto 4,0 4,4-8,7 Tuottojen suhde kuluihin 1,6 1,7-5,9 Rahoituskate oli 5,7 miljoonaa euroa, eli 0,6 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahoituskatteen supistumiseen vaikutti sekä alhainen markkinakorkotaso että korkomarginaalien pienentyminen. Supistuneen korkoeron vaikutusta rahoituskatteeseen kompensoi osittain luotto- ja talletuskannan kasvu. Lakisääteinen talletussuojarahaston kannatusmaksu 0,1 miljoonaa euroa kirjattiin rahoituskatteen vähennykseksi. Muut tuotot, joiden kokonaismäärä oli 4,1 miljoonaa euroa, kasvoivat edellisvuodesta 12,5 prosenttia. Näihin tuottoihin sisältyvät palkkiotuotot kasvoivat 6,7 prosenttia 2,2 miljoonaan euroon. Palkkiotuotoista kasvoivat erityisesti maksuliikkeestä saadut palkkiot. Antolainauksen palkkiot vähenivät kiristyneen kilpailun takia. Niiden määrä oli 0,7 miljoonaa euroa. Palkkiot sijoitusrahasto-osuuksien välittämisestä olivat edellisen vuoden tasolla eli 0,1 miljoonaa euroa. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot kasvoivat selvästi ja olivat 0,3 miljoonaa euroa. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista eli osingot ja osuuksien korot pienenivät 18,3 prosenttia 0,2 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 8,0 prosenttia 1,5 miljoonaan euroon. Näistä tuotoista muodostavat vuokratuotot 1,0 miljoonaa euroa ja kiinteistöistä ja kiinteistöosakkeista saadut luovutusvoitot 0,4 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Niiden kokonaismäärä 2,1 miljoonaa euroa oli 6,6 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Osuuspankin henkilökunnan määrässä ei tapahtunut muutoksia edellisvuoteen verrattuna ollen vuoden lopussa 54 henkilöä.

5 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 4(12) Ottolainauksen kehitys Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli 3,7 miljoonaa euroa, kasvoivat edellisvuodesta 2,8 prosenttia. Näihin kuluihin sisältyvät palkkiokulut pienenivät 0,8 prosenttia 0,4 miljoonaan euroon. Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 3,2 prosenttia 2,1 miljoonaan euroon. Kuluryhmän keskimääräistä kustannuskehitystä nopeammin kasvoivat yhteyskulut sekä markkinointikulut ryhmässä käyttöön otetun uuden asiakkuuspalvelumaksun vuoksi. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä 0,3 miljoonaa euroa oli yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Arvonalentumispoistoja muussa kuin omassa käytössä olevista kiinteistöistä kirjattiin 0,1 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen ei sisältynyt arvonalentumispoistoja. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 8,7 prosenttia 1,0 miljoonaan euroon. Nämä kulut muodostuvat lähinnä vuokrakuluista, kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen kuluista, vakuutusmaksuista ja jäsen- ja valvontamaksuista. Luotto- ja takaustappiot olivat bruttomäärältään 0,1 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksilla ja perityksi saaduilla, aikaisemmin luotto- ja takaustappioihin kirjatuilla erillä oikaistu nettomäärä oli -0,2 miljoonaa euroa. Määrä oli 89,2 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa 165,4 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 10,0 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä maksuliiketilien ja säästämistilien talletusten 8,0 prosentin lisäyksestä, sijoittamistilien talletukset lisääntyivät 4,9 prosenttia. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista, lisääntyivät 3,1 miljoonaa euroa eli 15,0 prosenttia. Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, olivat 71,3 miljoonaa euroa eli 14 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 2,7 miljoonaa euroa eli 0,7 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemat debentuurilainat vähenivät 0,9 miljoonaa euroa. Niiden määrä oli vuoden lopussa 0,9 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankin tase oli 296,7 miljoonaa euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 31,0 miljoonaa euroa eli 11,7 prosenttia.

6 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 5(12) Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 21,6 miljoonaa euroa eli 5,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Saamiset yleisöltä eli annetut luotot olivat vuoden lopussa 240,1 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 27,0 miljoonaa euroa eli 12,7 prosenttia. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 0,8 prosenttia. Osuus väheni vuoden aikana 0,1 prosenttiyksikköä. Uusia luottoja annettiin vuoden aikana 97,0 miljoonaa euroa eli 9,1 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, korkojen lasku ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 2,3 miljoonaa euroa eli 0,7 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Pankilla oli nollakorkoisia saamisia 3 tuhatta euroa. Vuotta aikaisemmin niitä oli 2 tuhatta euroa. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,9 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista sekä sijoitusluonteisista kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöosakkeista. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä oli tilikauden päättyessä 4,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin se oli 5,4 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä 0,6 miljoonan euron arvosta. Kiinteistöhankintoja ei tehty. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 2,9 miljoonaa euroa. Se oli 0,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten ja vastasi 1,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 1,1 prosenttia. Arvonalennuksia kirjattiin tilikauden aikana 0,1 miljoonaa euroa. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 1,8 miljoonaa euroa. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistystai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 10,9 miljoonaa euroa. Se oli 0,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten vastaten 3,7 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 4,3 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 6,4 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto heikkeni vuokrausasteen noususta huolimatta. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 10 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista.

7 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 6(12) Muussa kuin omassa käytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Asuntojen ja maa-alueiden arvostuksen perustana on ollut pankin edustajien oma ja Porvoon Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy:n kokemusperäinen tieto käyvistä arvoista. Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoon sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 1,2 miljoonaa euroa. Arvonkorotuksissa ei tilikauden aikana tapahtunut muutoksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 37,8 miljoonaa euroa. Määrä oli 7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 0,3 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 3,4 miljoonaa euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 0,4 miljoonaa euroa oli 0,1 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Oman pääoman ja varausten muutokset Tilikauden aikana tehtiin aktiivista jäsenhankintaa. Osuuspääoma kasvoi vuoden aikana 3,0 miljoonalla eurolla 12,1 miljoonaan euroon. Aikaisemmin tehdyt arvonkorotukset säilyivät arvonkorotusrahastossa ennallaan 0,5 miljoonassa eurossa. Omien pääomien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 23,5 miljoonaa euroa. Kertynyt poistoero 45,7 tuhatta euroa tuloutettiin tilikauden aikana. Luottotappiovarausta kasvatettiin 1,4 miljoonalla eurolla, minkä jälkeen varauksen määrä kohosi 3,8 prosenttiin saamisista. Elinkeinoverolain sallima enimmäismäärä on viisi prosenttia saamisista.

8 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 7(12) Vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 2,0 prosenttiyksikköä 15,6 prosenttiin. Vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuusprosentit ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa Omat varat Ensisijaiset, joista 26,9 21,2 Pääomalainat 0 0 Toissijaiset 0,7 0,8 Vähennykset 0 0 Yhteensä 27,6 22,0 Riskipainotetut saamiset, 176,5 162,5 sijoitukset ja sitoumukset Vakavaraisuussuhde, % 15,6 13,6 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja sitoumuksiin, % 15,3 13,1 Osuuspääoman määrä ensisijaisissa omissa pääomissa kasvoi 3,0 miljoonaa euroa. Muut ensisijaisiin omiin varoihin luettavat erät kasvoivat 2,7 miljoonaa euroa. Toissijaisten omien varojen määrä väheni 0,9 miljoonaa euroa vastuudebentuurilainan takaisinmaksun johdosta. Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8,6 prosenttiyksiköllä 176,5 miljoonaan euroon. Kasvu johtui suurelta osin luottokannan kasvusta. Vakavaraisuuden kehitys viiden vuoden aikana Vuosi Osuuspankin vakavaraisuus, % Konsolidoitu vakavaraisuus, % Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % ,2 11,8 12, ,4 11,5 13, ,5 13,2 15, ,6 14,2 15, ,6 16,2 15,3*) *) Syyskuun 2003 luku

9 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 8(12) Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 243 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille. Talletus- ja sijoitussuoja Riskien hallinta OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2003 rahastolle kannatusmaksuja 14,1 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja toimintariskejä koskevat riskienhallintajärjestelmät sekä asettanut riskirajat keskeisimmille riskimittareille. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien riskienhallintajärjestelmien ja muiden toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Sisäinen valvontajärjestelmä toimii siten, että hallitus pystyy sen avulla valvomaan vahvistettujen periaatteiden noudattamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee

10 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 9(12) yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin, eikä myöskään sellaisia asiakkaita, joiden vastuut pankille ylittäisivät 10 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat alle 36 prosenttia omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Tämän lisäksi pankilla on taseessaan sijoitusluonteisia kiinteistöomistuksia 9,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä saa olla korkeintaan 7 prosenttia taseesta. Vuoden 2003 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 3,7 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 90 prosenttia vuokrattuna. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöomistuksiin sitoutuneen pääoman tuotto oli 6,4 prosenttia eli hieman edellisvuotista alhaisempi.

11 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 10(12) Osuus OVR:n vastuista Palveluverkko Henkilöstö Jäsenistö Toimintariskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa ja analysoida pankin toimintaan liittyvät riskit sekä vähentää niistä aiheutuvien vahinkojen todennäköisyyttä. Toimintariskeillä tarkoitetaan muista kuin luotto-, kiinteistö- tai markkinariskeistä aiheutuvia riskejä, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tappioita, tulojen menetyksiä tai muuta haittaa pankin liiketoiminnalle. Toimintariskeihin sisällytetään liiketoiminta-, henkilö-, prosessi- ja turvallisuusriskit. Toimintariskien hallinta perustuu liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla noudatettavaan suunnitelmallisuuteen, huolellisuuteen ja jatkuvuuteen. Toimintariskien tunnistamisessa ja seurannassa käytetään riskeihin liittyviä mittareita, laadullisia arvioita, pankin sisäisen tarkastuksen havaintoja ja raportteja sekä Osuuspankkitarkastuksen tarkastuskertomuksia. on suorittanut loppuun vastuuosuutensa Osuuspankkien Vakuusrahastolle. Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttoreista, palvelupisteistä ja automaateista sekä puhelinpalvelusta ja verkkopalveluista. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kolme sivukonttoria, Gammelbackassa, Kevätkummussa ja Pornaisissa. Kaikissa konttoreissa ja palvelupisteessä on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internetasiakaspääte. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2003 aikana. Vuoden lopussa yli 92 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 4,8 prosenttia. korttiostosten ja GSM- ja WAP -tapahtumien määrät kasvoivat edellisvuodesta. Pankin palveluksessa oli keskimäärin 53 henkilöä tilivuonna 2003 eli yhden henkilön lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 404 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.

12 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 11(12) Hallinto Hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jäsenet: Pekka Knaapila Seija Marttila Markku Aaltovirta Roger Andersson Pär Björnström Erik Franzén Ritva-Maija Hakkarainen Matti Hannula Tuula Ikola saakka Ilkka Kaivosoja Markku Kantonen Kirsi Kettunen Seija Kindstedt Keijo Kolehmainen Tapani Lempinen Markku Linna Timo Mattelmäki Ari Mäkimartti Jarmo Nurmi Jouni Peltoniemi Erkki Riski Hannu Ruskeepää Tuula Rusi alkaen Seppo Samuli Seppo Seppänen Hannu Sievers Hannes Sipiläinen Kirsti Sund Matti Toivonen Timo Tölkkö Sirpa Välimäki Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi apulaisjohtaja Mauri Molander. Hallitus Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jäsenet: Risto Lindblad Kari Pietiläinen Reijo Mokka Jukka Pietilä Esko Porala Merja Wilkman Pertti Hellqvist, toimitusjohtaja

13 PORVOON OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 12(12) Tarkastustoiminta Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 27 osuuspankin jäsentä. Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana tilivuoden 2003 tilintarkastajana on toiminut OY KPMG WIDERI AB, vastaavana tarkastajanaan oikeustieteen kandidaatti, KHT Raimo Saarikivi. Tarkastusvaliokunta Hallintoneuvoston valitseman tarkastusvaliokunnan jäseninä ovat toimineet hallintoneuvoston puheenjohtaja, maanviljelijä Pekka Knaapila, varapuheenjohtaja, kunnansihteeri Seija Marttila sekä hallintoneuvoston jäsenet, työehtosihteeri Markku Aaltovirta ja taloustieteen maisteri Roger Andersson. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Roger Andersson ja sihteerinä Markku Aaltovirta. Muu tarkastustoiminta Tulevaisuuden näkymät Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat Anssi Lehto, Lasse Koskela, Juha Pajumaa ja Kyösti Ristiluoma suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut Tuija-Sisko Rainio. Kuluvana vuonna pankin kannattavuuden arvioidaan kiristyvän kilpailun ja alhaisen markkinakorkotason vuoksi alenevan, vaikka luotonkysynnän ennakoidaan aiempien vuosien tapaan kehittyvän myönteisesti ja pankkitoimintaan vaikuttavien tekijöiden säilyvän vakaina. Hallituksen ehdotus voiton käyttämisestä n jakokelpoinen ylijäämä oli ,61 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,50 euroa, josta tilikauden voitto oli ,26 euroa. Tilikauden voitto ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,5 prosenttia eli yhteensä ,35 euroa. Loppu tilikauden voitosta ,91 euroa käytetään siten, että ,00 euroa siirretään käyttörahastoon ja ,91 euroa jätetään edellisten tilikausien voitto -tilille.

14 TULOSLASKELMA KONSERNI PANKKI Korkotuotot , , , ,65 Leasingtoiminnan nettotuotot 0,00 0,00 Korkokulut , , , ,84 Rahoituskate , , , ,81 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , , , ,24 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä , ,53 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä , ,71 Palkkiotuotot , , , ,15 Palkkiokulut , , , ,45 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , , , ,60 Arvopaperikaupan nettotuotot , , , ,42 Valuuttatoiminnan nettotuotot 2 592, , , ,18 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,94 Hallintokulut , , , ,31 Henkilöstökulut , , , ,75 Palkat ja palkkiot , , , ,30 Henkilösivukulut , , , ,45 Eläkekulut , , , ,66 Muut henkilösivukulut , , , ,79 Muut hallintokulut , , , ,56 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , , , ,07 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,77 Luotto- ja takaustappiot , , , ,75 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhd. yr voitosta tai tappiosta (+/-) 0,00 0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , , , ,89 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaisista eristä johtuvat verot 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , , , ,89 Tilinpäätössiirrot , ,98 Tuloverot , , , ,34 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,34 Laskennallisen verovelan muutos , ,80 Muut välittömät verot 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta (+/-) 5 286,31 734,41 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , , , ,57

15 TASE KONSERNI PANKKI VASTAAVAA , , , ,91 Käteiset varat , , , ,75 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,01 Vaadittaessa maksettavat , , , ,69 Muut , , , ,32 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,92 Leasingkohteet 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamistodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,81 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , , , ,51 Aineettomat hyödykkeet 0, ,32 0, ,00 liikearvo 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,32 Aineelliset hyödykkeet , , , ,88 Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , , ,22 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,66 Osakeantisaamiset/Sijoitusosuusantisaamiset/Kantarahastoantisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Omat osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut varat , , , ,25 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , , , ,78 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,00 VASTATTAVAA , , , ,91 VIERAS PÄÄOMA , , , ,53 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , , ,63 Keskuspankeille 0,00 0,00 0,00 0,00 Luottolaitoksille , , , ,63 Vaadittaessa maksettavat 2 952, , , ,67 Muut , , , ,96 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,47 Talletukset , , , ,56 Vaadittaessa maksettavat , , , ,45 Muut , , , ,11 Muut velat , , , ,91

16 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,48 Joukkovelkakirjalainat , , , ,78 Muut , , , ,70 Muut velat , , , ,94 Siirtovelat ja saadut ennakot , , , ,38 Pakolliset varaukset , , , ,82 Eläkevaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Verovaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,82 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , , ,81 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,55 Poistoero 0, ,82 Vapaaehtoiset varaukset , ,73 Laskennalliset verovelat , ,59 reservi 0,00 0,00 Vähemmistön osuus pääomasta , ,91 OMA PÄÄOMA , , , ,83 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , , , ,74 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , , , ,55 Muut sidotut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Vararahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Pääomalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Vapaat rahastot , , , ,72 Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot , , , ,72 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , , , ,25 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,57 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , , , ,00 Takaukset ja pantit , , , ,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , , , ,97 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut , , , ,97

17 Liitetiedot eivät täsmää tuloslaskelmaan ja taseeseen! Erotus: ,65 Tarkista täsmäytyssarakkeet Tuloslaskelma, Tase ja Vakuudet -tauluista LUETTELO TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISTA Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1 Korkotuotot ja korkokulut 2 Leasingtoiminnan nettotuotot 3 Arvopaperikaupan nettotuotot 4 Arvopapereiden ostot ja myynnit 5 Liiketoiminnan muut tuotot ja liiketoiminnan muut kulut 6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset pysyviin vastaaviin kuuluvista arvopapereista tilikauden aikana 8 Satunnaiset erät 9 Tilinpäätössiirrot 10 Pakollisten varausten muutokset tilikauden aikana 11 Yhdistellyt tuloslaskelman erät 12 Tuotot toimialoittain ja markkina-alueittain Tasetta koskevat liitetiedot 13 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 14 Saamiset keskuspankeilta 15 Luotonanto sektoreittain ja luottoihin kohdistetut luottotappiovaraukset 16 Järjestämättömät ja muut nollakorkoiset saamiset tilikauden päättyessä 17 Maksamatta jääneen saamisen vakuutena ollut sekä asiakkaan liiketoiminnan tervehdyttämiseksi hankittu omaisuus 18 Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla tilikauden päättyessä 19 Leasingkohteet 20 Saamistodistukset 21 Osakkeet ja osuudet 22 Pysyviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 23 Aineettomat hyödykkeet 24 Kiinteistöomistukset 25 Omat osakkeet ja osuudet 26 Muut varat 27 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

18 28 Yhdistellyt taseen vastaavien erät 29 Velkojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon erotus tilikauden päättyessä 30 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 31 Muut velat 32 Siirtovelat ja saadut ennakot 33 Pakolliset varaukset 34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla tilikauden päättyessä 35 Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 36 Erilajiset osakkeet ja osuudet 37 Jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät sekä sidottu ja vapaa oma pääoma 38 Tilikauden aikana päätetyt osakeannit sekä optio-oikeuksien ja vaihtovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut 39 Osakkeiden omistuksen jakautuminen ja suurimmat osakkeenomistajat 40 Pääomasijoitukset ja pääomalainat tilikauden päättyessä 41 Yhdistellyt taseen vastattavien erät 42 Saamisten ja velkojen maturiteettijakauma Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät Taloudellista kehitystä kuvaavat liitetiedot 44 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tuloveroja koskevat liitetiedot 45 Tuloverot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia sekä johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot 46 Omasta ja muiden puolesta vakuudeksi annettu omaisuus sekä velat ja sitoumukset, joiden vakuudeksi ne on annettu 47 Eläkevastuut Leasingvastuut 49 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 50 Johdannaissopimukset 51 Omaisuuden myymisestä ja ostamisesta asiakkaan lukuun syntyneet myyntisaamiset ja ostovelat Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat liitetiedot 53 Henkilöstö sekä toimi- ja valvontaelinten jäsenet Omistukset muissa yrityksissä

19 54 Osakeomistukset Muut liitetiedot 55 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta 56 Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevien osuusmaksujen määrä tilikauden päättyessä in kuuluvaa luottolaitosta koskevat liitetiedot 57 in kuuluvaa luottolaitosta koskevat tiedot tilinpäätöksen liitetiedot Tytär- ja osakkuusyrityksiä koskevat liitetiedot 58 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 59 Tytäryritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 60 tilinpäätökseen yhdistellyt osakkuusyritykset 61 Osakkuusyritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 62 Yhdistelmämenetelmällä konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 63 tilinpäätökseen yhdistellyt yhteisyritykset 64 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen emoyrityksen tilikautta 65 tilinpäätökseen yhdistellyt yritykset, jotka eivät ole luotto- tai rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä 66 liikearvon poiston ja konsernireservin vähennyksen erittely 67 liikearvon ja konsernireservin erittely 68 Laskennallisen verovelan ja sen muutoksen erittely 69 Osakkuusyrityksistä johtuva konserniliikearvo ja konsernireservi 70 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä yhteisyrityksissä

20 Tilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot Tilinpäätösperiaatteet Osuuspankin ja sen konsernin tilinpäätös on laadittu ja esitetty luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten, valtiovarainministeriön asetuksen ja Rahoitustarkastuksen määräysten ja kirjanpitolain mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä Osuuspankkikeskus osk on antanut tarkempia ohjeita edellä mainittujen säännösten soveltamisesta. tilinpäätöksen laajuus tilinpäätös sisältää osuuspankin ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytär- ja osakkuusyritysten tilinpäätökset. Merkitykseltään vähäiset tytär- ja osakkuusyritykset, joiden vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan ja vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tällaisia ovat tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on vähemmän kuin yksi prosentti emoyrityksen taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa. Konsolidointi Niiden tytäryritysten, jotka ovat luotto- tai rahoituslaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä tai palveluyrityksiä, tilinpäätökset on yhdistelty hankintamenomenetelmällä. Tytäryritysten hankintamenot on eliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Tytäryritysten hankintahetken omaan pääomaan on luettu myös laskennallisella verovelalla vähennetty kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset niissä tytäryrityksissä, jotka on hankittu vuonna 1998 tai sen jälkeen. Hankintahetken oman pääoman määrän ylittävä tai alittava osuus hankintamenosta on esitetty taseessa konserniliikearvona tai konsernireservinä siltä osin kuin niitä ei ole kohdistettu omaisuuserien kirjanpitoarvojen lisäykseksi tai vähennykseksi. liikearvo poistetaan enintään viidelle vuodelle jaksotetuin tasapoistoin. n sisäiset liiketapahtumat ja sisäinen voitonjako sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Vähemmistön osuus on erotettu tuloksesta ja omasta pääomasta ja esitetty omana eränään tuloslaskelmassa ja taseessa. in kuuluva kiinteistöyhtiö on jättänyt erillistilinpäätöksessään tekemättä suunnitelman mukaiset poistot. tilinpäätöksessä poistot on kuitenkin oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia osakkeita ja osuuksia sisältyy taseen erään ''Osakkeet ja osuudet''. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty saamistodistuksia sekä osakkeita ja osuuksia, joita tarvitaan

21 palveltaessa asiakkaita ostamalla ja myymällä arvopapereita sekä arvopapereita, joilla on tarkoitus lyhyellä aikavälillä saada tuottoa ensisijassa niiden arvonnousun tai myyntivoittojen muodossa. Nämä arvopaperit on arvostettu tilinpäätöksessä tilinpäätöshetken todennäköiseen luovutusarvoonsa eli markkinahintaan. Lisäksi vaihtuviin vastaaviin on sisällytetty saamistodistukset, jotka on hankittu rahoitusylijäämien sijoittamiseksi ja jotka on tarkoitus pitää pankin omistuksessa toistaiseksi sekä pitkäaikaiset osakesijoitukset. Nämä arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan. Saamistodistuksen todennäköisenä luovutushintana on pidetty siitä saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa. Julkisesti noteerattujen osakkeiden todennäköisenä luovutushintana on pidetty vuoden viimeistä kaupantekokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien todennäköisenä luovutushintana on pidetty kirjanpitoarvoa tai sitä alempaa arvioitua luovutushintaa. Vaihtuviin vastaaviin merkittyjen arvopapereiden myyntivoitot ja -tappiot sekä niiden arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset on kirjattu arvopaperikaupan nettotuottoihin. Saamistodistuksen hankintamenon ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin. Pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Pysyviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty saamistodistuksia, jotka on hankittu rahoitusylijäämien sijoittamiseksi ja tarkoitettu pidettäväksi niiden eräpäivään saakka. Näitä saamistodistuksia sisältyy taseen eriin ''Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset'' ja ''Saamistodistukset''. Lisäksi pysyviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeita ja osuuksia sekä muita osakkeita ja osuuksia, joiden omistus on tarpeellinen pankin tarvitsemien palvelujen hankkimiseksi. Nämä on merkitty taseen eriin ''Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä'', ''Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä'' sekä ''Osakkeet ja osuudet''. Pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit on esitetty hankintamenon määräisenä. Jos tällaisen arvopaperin todennäköinen luovutushinta on tilikauden päättyessä ollut hankintamenoa pysyvästi alhaisempi, on erotus kirjattu kuluksi tuloslaskelman erään ''Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset''. Saamistodistuksen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin. Saamiset ja velat Saamiset ja velat on merkitty taseeseen arvoon, mikä niistä hankintahetkellä on maksettu tai saatu. Saamisen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkotuottoihin saamisen juoksuaikana. Velasta saadun määrän ja nimellisarvon erotus, mikäli se on olennainen, on jaksotettu korkokuluihin velan juoksuaikana. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Rakennukset sekä muut kuluvat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Mikäli tällaisen omaisuuden todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alhaisempi, on erotus kirjattu arvonalentumisena kuluksi. Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus sisältyy taseen tilinpäätössiirtojen kertymän poistoeroon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet on merkitty taseeseen hankintahintaan tai, mikäli niiden todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa alhaisempi, todennäköiseen luovutushintaan.

22 Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden arvonalentumiset on kirjattu kuluksi tuloslaskelman erään ''Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä''. Omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot on merkitty liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Maksamatta jääneen saamisen sijaan pankin haltuun joutuneiden kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden pysyvät arvonalentumiset sekä myyntitulokset on kirjattu tuloslaskelman erään ''Luotto- ja takaustappiot''. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin kohdistuu arvonkorotuksia, joiden vastaerä on merkitty arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei ole tehty poistoja. Kiinteistöjen ja kiinteistöyhteistöjen osakkeiden ja osuuksien arvostusperiaatteet ja -menetelmät Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu omassa käytössä ja muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuslajiin. Jos vain osa tällaisesta omaisuudesta on omassa käytössä, tosiasiallinen oma käyttö ja muu käyttö on laskettu käytettyjen pinta-alojen suhteessa. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi luetaan kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä olevat liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöt sekä asunnot ja asuinkiinteistöt on arvioitu pääasiassa tuottoarvomenetelmällä. Kiinteistökohtaisena vähimmäisnettotuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Maa-, vesi- ja metsäalueet on arvioitu pääasiassa kauppahintamenetelmällä. Arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden pysyvyyteen ja olennaisuuteen. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Rakennukset ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit: Rakennukset v 3,3-2,5 % Koneet ja kalusto 3-6 v 33,3-16,7 % Muut aiheelliset ja aineettomat hyödykkeet 5-10 v % Luotto- ja takaustappiot Luotto- ja takaustappioiksi on merkitty saamisten ja takausvastuiden lopullisiksi todetut menetykset ja todennäköiset arvonalentumiset sekä asiakkaan rahoittamisesta saamisen sijaan hankitun omaisuuden arvonalentumiset ja myyntitappiot. Arvonalentumiset on kirjattu kohdistettuina luottotappiovarauksina, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei saamisesta

23 saada suoritusta, tai siltä osin kuin vakuuksista ei odoteta saatavan saamista vastaavaa suoritusta. Luottotappioita kirjattaessa saamisen vakuutena oleva omaisuus on arvostettu määrään, joka omaisuudesta sitä luovutettaessa odotetaan saatavan. Luottotappioiden vähennykseksi on merkitty perityksi saadut, aikaisempina vuosina luottotappioihin sisällytetyt erät, Osuuspankkien Keskinäiseltä Vakuutusyhtiöltä saadut vakuutuskorvaukset, asiakkaan rahoittamisesta saamisen sijaan hankitun omaisuuden myyntivoitot ja kohdistettujen luottotappiovarausten peruutukset. Järjestämättömät saamiset Saamisen koko pääoma on merkitty järjestämättömäksi, kun sen korko, pääoma tai sen osa on ollut erääntyneenä ja maksamattomana kolme kuukautta. Saamiset konkurssiin asetetuilta yrityksiltä on merkitty järjestämättömiksi viimeistään konkurssiin asettamispäivänä. Annettuun takaukseen perustuva saaminen on merkitty järjestämättömäksi, kun takaukseen perustuva maksu on suoritettu. Järjestämättömistä saamisista jaksotetut suoriteperusteiset korot on peruutettu, kun saaminen on merkitty järjestämättömäksi. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaan rahan määräinen omaisuus ja velat sekä taseen ulkopuoliset sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja pysyviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden hankintameno on muunnettu Suomen rahaksi niiden hankintapäivän mukaisiin kursseihin, jollei niiden hankintamenoa ole katettu ulkomaan rahan määräisellä velalla. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on merkitty tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Eläkemenot Osuuspankin henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Osuuspankkien Eläkekassan ja lisäeläketurva Osuuspankkien Eläkesäätion kautta. yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksella. yhtiöiden eläkevastuut on kokonaisuudessaan katettu. Tilinpäätössiirrot yritysten erillistilinpäätöksissä taseen tilinpäätössiirtojen kertymän poistoero sisältää tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertyneen erotuksen. Vapaaehtoiset varaukset sisältää tehdyt vapaaehtoiset tilinpäätössiirrot, jotka ovat lähinnä verolainsäädännön sallimia tilinpäätössiirtoja. Tällainen on mm. elinkeinoverolain talletuspankeille sallima luottotappiovaraus. Lain mukaan talletuspankki saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on enintään 0,6 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten yhteismäärä saa olla enintään 5 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Tuloslaskelman tilinpäätössiirtoihin on merkitty tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotuksen lisäys tai vähennys sekä vapaaehtoisten varausten lisäykset ja vähennykset. Tuloslaskelmassa ja taseessa