TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2004

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2004 Osuuspankin nimi Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-14 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 91 Hallituksen allekirjoitus 91 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä 92 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 1 (15) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Vuosi 2004 oli Hämeenlinnan Seudun Osuuspankille menestyksellinen. Pankin liikevoitto oli 5,3 miljoonaa euroa, eli 1,0 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Talletusten määrä kasvoi 3,9 prosenttia. Luottokannan kasvu oli 13,6 prosenttia ja uusia luottoja myönnettiin 4,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Luottokanta kasvoikin 369 miljoonaan euroon. Jäsenten määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa pankin jäseniä oli Pankin asema Hämeenlinnan seudun johtavana rahalaitoksena vahvistui. Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostivat tilikauden päättyessä 239 itsenäistä paikallista jäsenosuuspankkia sekä Osuuspankkikeskus tytäryhtiöineen. OP-ryhmän keskusyhteisö on Osuuspankkikeskus Osk, jonka tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenosuuspankilla on koko OPryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Suomen talouskasvu nopeutui vuonna 2004 noin 3 prosenttiin. Investoinnit kääntyivät kaksi vuotta kestäneen selvän laskun jälkeen loivaan nousuun. Erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät, ja myös kone- ja laiteinvestoinnit olivat selvästi edellisvuotta suuremmat. Talouskasvua tuki myös viennin lisäys. Kokonaisuudessaan talouden noususuhdanne jäi kuluneena vuonna kuitenkin melko vaatimattomaksi. Työmarkkinoilla talouden loiva nousu alkoi näkyä syksyllä, jolloin työllisyys koheni ja työttömien määrä väheni edelliseen syksyyn verrattuna. Uusia työpaikkoja syntyi varsinkin kotimarkkina-aloille kuten kauppaan sekä yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Teollisuudessa työpaikat vähenivät edelleen. Keskimääräinen työttömyysaste koko vuodelta 2004 painui hieman alle 9 prosenttiin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat yli 5 prosenttia, kun ansiotaso nousi runsaat 3,5 prosenttia ja omaisuustuloja lisäsivät yritysverouudistuksesta johtuneet poikkeuksellisen suuret osinkojen maksut. Tulojen kasvu ylläpiti kulutusmenojen tasaista nousua ja vauhditti asuntokauppaa. Inflaatio pysyi erittäin hitaana. Kalliin öljyn vastapainoksi inflaatiota jarrutti euron vahvistuminen suhteessa dollariin. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos jäi lähes nollaan. Myös asuntojen hintojen pitkään jatkunut nousu alkoi tasaantua, kun varsinkin kasvukeskuksissa vallitseva hintataso koettiin melko korkeaksi.

3 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2 (15) Vaikka koko euroalueen talouskasvu nopeutui hieman, ei koroissa tapahtunut mainittavia muutoksia. Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli vuoden päättyessä tasan 2 prosenttia, johon se laskettiin jo vuoden 2003 kesäkuussa. Myös OP-ryhmän viitekorko Op-Prime pysyi koko vuoden muuttumattomana 2,5 prosentissa. en luotonannossa eniten käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, liikkui vuoden aikana 2,0 2,5 prosentin välillä. Pitkät markkinakorot laskivat syksyllä, kun kalliin öljyn ja vahvan euron arvioitiin hidastavan euroalueen talouskasvua oli siten toinen peräkkäinen erittäin matalien korkojen vuosi. Matalat korot ja pankkien välinen kova kilpailu luotonannossa, erityisesti asuntorahoituksessa kavensivat korkomarginaalia ja heikensivät rahoituskatetta. Asuntoluottokannan kasvu oli varsin nopeaa. Vuoden päättyessä kotitalouksilla oli asuntoluottoja yli 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yritysluottojen noin 8 prosentin kasvu oli suhteellisen nopeaa investointien lisäykseen nähden. Kotitalouksien tulojen kasvu ja yritysten hyvä maksuvalmius lisäsivät pankkitalletuksia, joiden kasvu nopeutui 6-7 prosenttiin. Rahaa riitti myös pitkäaikaissäästämiseen: sijoitusrahastojen markkina-arvon muutos oli 40 prosentin luokkaa. Sen sijaan henkivakuutussäästöjen lisäys oli huomattavasti pienempi. Osakemarkkinoilla vuosi oli kaksijakoinen. Yritysten hyvästä tuloskehityksestä ja erittäin matalista koroista huolimatta kurssit laskivat alkuvuonna ja monet indeksit saavuttivat kesällä vuoden alimmat arvonsa. Syksyllä kurssikehitys oli pääosin nousuvoittoista ja esimerkiksi HEX-portfolioindeksin vuosinousuksi kertyi noin 15 prosenttia. Paikallinen toimintaympäristö Kanta-Hämeen asema maakuntien joukossa vahvistui selvästi. Toimialueen kuntien väestömäärän kasvu voimistui viime vuodesta ( henkilöä, henkilöä). Muutos oli ennakkotietojen mukaan Hämeenlinnassa + 251, Hattulassa + 80, Kalvolassa - 13, Rengossa + 38 ja Tuuloksessa + 40 henkilöä. Asuntojen hintakehitys tasaantui, mutta kauppa kävi vuoden aikana vilkkaasti. Yritystoiminnassa omistajavaihdokset lisääntyivät odotetusti. Yritysten vakavaraisuus parani. Hämeenlinnan seutukunnan työllisyystilanne parani hieman viime vuoden aikana (työttömyysaste ,2 %, ,4 %). Maa- ja metsätalouden osalta tilakokojen suurentuminen jatkui. Metsäverotuksen muutoksen vuoksi metsän myynti lisääntyi. Seudulla korostui voimakkaasti julkisten hankkeiden käynnistyminen (Verkatehdas, Aulangon Kylpylä, Innopark ja vuoden 2007 asuntomessut). Lainojen, varainhankinnan ja maksuliikkeen osalta kilpailu kiristyi. Uutena toimijana toimialalla aloitti Tapiola.

4 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 3 (15) Pankin konserni Kannattavuus Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emopankin lisäksi tytäryhtiö Talo-Osakeyhtiö Keskiö. Sen lisäksi pankilla on viisi tytäryhtiötä ja kaksi osakkuusyhtiötä, jotka merkitykseltään vähäisinä on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Koska konsernitilinpäätös ei olennaisesti poikkea emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa osuuspankin konsolidoimattoman tilinpäätöksen perusteella. Osuuspankin liikevoitto oli 5,3 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 4,3 miljoonaa euroa. Keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Milj. euroa 1-12/ /2003 Muutos-% Rahoituskate 8,4 8,7-2,4 Tuotot oman pääoman eht. sijoituksista 1,0 0,6 62,9 Palkkiotuotot 3,8 3,4 12,0 Palkkiokulut 0,6 0,6-6,4 Arvopap. ja val. toiminnan nettotuotot 1, ,5 Liiketoiminnan muut tuotot 1,5 1,6-5,2 Hallintokulut 6,9 6,8 2,1 - henkilöstökulut 4,0 3,8 4,5 - muut hallintokulut 2,9 3,0-0,9 Poistot ja arvonalentumiset 1,0 0,5 110,5 Liiketoiminnan muut kulut 2,1 2,1 3,5 Kate ennen luotto- ja takaustappioita 5,3 4,3 22,9 Luotto- ja takaustappiot ,4 Pysyvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto 5,3 4,3 23,8 Tuottojen suhde kuluihin 1,5 1,4 Rahoituskate oli 8,4 miljoonaa euroa, eli 0,2 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahoituskatteen supistumiseen vaikutti sekä alhainen markkinakorkotaso että korkomarginaalien pienentyminen. Supistuneen korkoeron vaikutusta rahoituskatteeseen kompensoi osittain luotto- ja talletuskannan kasvu. Lakisääteinen talletussuojarahaston kannatusmaksu 0,2 miljoonaa euroa kirjattiin rahoituskatteen vähennykseksi.

5 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 4 (15) Ottolainauksen kehitys Palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta 12,0 prosenttia 3,8 miljoonaan euroon. Palkkiotuotoista kasvoivat erityisesti omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä, antolainauksesta sekä arvopapereiden välityksestä ja liikkeelle laskuista saadut palkkiot. Maksuliikenteestä saadut tuotot olivat viime vuoden tasolla. Niiden määrä oli 1,5 miljoonaa euroa. Palkkiot sijoitusrahasto-osuuksien välittämisestä 0,3 miljoonaa euroa, kasvoivat 73,6 prosenttia edellisvuodesta. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin kirjautui kertaluonteista myyntivoittoa osakkeiden realisoinnista 1,1 miljoonaa euroa. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista eli osingot ja osuuksien korot kasvoivat 62,9 prosenttia 1,0 miljoonaan euroon lähinnä OKOn viimevuotista suurempien osinkojen vuoksi. Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 5,2 prosenttia 1,5 miljoonaan euroon. Näistä tuotoista muodostavat vuokratuotot 1,2 miljoonaa euroa ja kiinteistöistä ja kiinteistöosakkeista saadut luovutusvoitot 0,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Niiden kokonaismäärä 4,0 miljoonaa euroa oli 4,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulut eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoteen, koska vuodelle 2003 kirjautui verottajan palautusta 0,1 miljoonaa euroa aikaisempina vuosina liikaa perityistä sosiaalikuluista. Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa 108 henkilöä. Henkilömäärä väheni vuoden aikana yhdellä henkilöllä. Palkkiokulut vähenivät 6,4 prosenttia 0,6 miljoonaan euroon vuonna Hallintokulut ilman henkilöstökuluja vähenivät 0,9 prosenttia 2,9 miljoonaan euroon. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä 0,4 miljoonaa euroa oli samaa tasoa kuin edellisvuonna Arvonalentumispoistoja kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen ei sisältynyt arvonalentumispoistoja. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 3,5 prosenttia 2,1 miljoonaan euroon. Nämä kulut muodostuvat lähinnä vuokrakuluista, kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen kuluista, vakuutusmaksuista ja jäsen- ja valvontamaksuista. Luotto- ja takaustappiot paransivat tulosta ,08 euroa. Bruttomäärältään luottotappiot olivat 0,4 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksilla ja perityksi saaduilla, aikaisemmin luotto- ja takaustappioihin kirjatuilla erillä oikaistu luottotappioiden nettomäärä oli edellisvuonna 7 099,63 euroa. Liikevoitto oli 5,3 miljoonaa euroa eli 1,0 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa 296,4 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 11,2 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä säästämistilien ja sijoittamistilien talletusten 7,2 prosentin lisäyksestä. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat lähinnä valtion varoista välitetyistä lainoista, vähenivät 2,0 prosenttia 3,6 miljoonaan euroon.

6 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 5 (15) Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, olivat 48,0 miljoonaa euroa eli 28,3 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Pankin viime vuonna liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 8,7 miljoonaa euroa eli samaa tasoa kuin vuotta aikaisemmin. Näillä osuuspankin omilla lainoilla on toteutettu pitkäaikaista varainhankintaa. Sijoitustodistusvelat olivat 14,2 miljoonaa euroa; ne vähenivät edellisvuodesta 9,0 miljoonaa euroa eli 39,1 prosenttia. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankin tase oli 422,9 miljoonaa euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 34,4 miljoonaa euroa eli 8,8 prosenttia. takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 33,1 miljoonaa euroa eli 3,7 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Saamiset yleisöltä eli annetut luotot olivat vuoden lopussa 369,3 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 44,1 miljoonaa euroa eli 13,6 prosenttia. Valtion varoista välitettyjen lainojen osuus koko luottokannasta oli 1,0 prosenttia. Osuus väheni vuoden aikana 0,1 prosenttiyksikköä. Uusia luottoja annettiin vuoden aikana 141,9 miljoonaa euroa eli 6,7 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua edistivät hyvä taloudellinen tilanne, korkojen lasku ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Syksyllä OP-ryhmä toi markkinoille korkokattoisen asuntoluoton, joka on uusi tuote Suomessa. Siinä asiakas voi maksua vastaan liittää luottoonsa korkokaton, jonka yläpuolelle korko ei nouse korkokattosopimuksen voimassaoloaikana. Osuuspankki tarjoaa asiakkaille myös OP-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 1,2 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,1 miljoonaa euroa, samoin kuin vuotta aikaisemmin. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,3 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista, sijoitusluonteisista ja saamisten turvaamiseksi hankituista kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöosakkeista.

7 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 6 (15) Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä oli tilikauden päättyessä 4,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin se oli 5,1 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä 2,3 miljoonan euron arvosta. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 6,0 miljoonaa euroa. Se oli samaa tasoa kuin vuosi sitten ja vastasi 1,4 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 1,6 prosenttia. Arvonalennuksia kirjattiin tilikauden aikana 0,6 miljoonaa euroa. Omassa käytössä olevissa kiinteistöissä oli arvonkorotuksia tilikauden lopussa 0,7 miljoonaa euroa. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistystai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 10,9 miljoonaa euroa. Se oli 2,7 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten vastaten 2,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 3,5 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 6,3 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto laski hieman. Vuokraamatta oli vuoden lopussa 6 prosenttia vuokrattavissa olevista tiloista. Muussa kuin omassa käytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoon sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 1,2 miljoonaa euroa. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sisältyy eräitä kiinteistöjä, joiden kiinteistökohtainen tuotto alittaa tilapäisesti 5,5 prosentin vähimmäistuottovaatimuksen tilinpäätöshetkellä, johtuen kohteiden korjauksista, tyhjillään oloista tai niiden välittömästä liittymisestä pankin tiloihin. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 35,8 miljoonaa euroa. Määrä oli 6,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Osakkeiden ja osuuksien määrä väheni 0,4 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 4,6 miljoonaa euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 11,4 miljoonaa euroa oli 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Oman pääoman ja varausten muutokset Osuuspääoma pieneni vuoden aikana 0,5 miljoonalla eurolla 13,8 miljoonaan euroon, johtuen lisäosuuspääoman vähenemisestä. Omien pääomien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 34,5 miljoonaa euroa.

8 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 7 (15) Vakavaraisuus Poistoeroa purettiin 0,2 miljoonaa euroa, koska suunnitelman mukaiset poistot olivat suuremmat kuin elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 2,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen varauksen määrä kohosi elinkeinoverolain sallimaan enimmäismäärään viiteen prosenttiin saamisista. Osuuspankin vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 0,2 prosenttiyksikköä 18,4 prosenttiin. Lasku johtui lisäosuuspääoman vähenemisestä sekä riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän voimakkaasta kasvusta. Ydinvakavaraisuus oli vuoden lopussa 13,3 %, nousua edellisvuoteen 0,5 prosenttiyksikköä. Vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuusprosentit ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa Omat varat 44,4 40,9 Ensisijaiset, joista 44,7 41,2 Pääomalainat 0 0 Toissijaiset 0 0 Vähennykset 0,2 0,2 Yhteensä 44,4 40,9 Riskipainotetut saamiset, 241,1 220,3 sijoitukset ja sitoumukset Vakavaraisuussuhde, % 18,4 18,6 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja sitoumuksiin, % 18,5 18,6 Osuuspääoman määrä ensisijaisissa omissa varoissa väheni 0,5 miljoonaa euroa. Muut ensisijaisiin omiin varoihin luettavat erät kasvoivat 3,9 miljoonaa euroa. Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9,4 prosenttia 241,1 miljoonaan euroon. Kasvu johtui suurelta osin luottokannan kasvusta. Vakavaraisuuden kehitys viiden vuoden aikana Vuosi Osuuspankin vakavaraisuus, % Konsolidoitu vakavaraisuus, % ,5 16,4 13, ,3 18,2 15, ,4 18,5 15, ,6 17,9 15, ,4 17,9 15,6*) *) Syyskuun 2004 luku Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, %

9 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 8 (15) Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 241 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille. Talletus- ja sijoitussuoja Riskien hallinta OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2004 rahastolle kannatusmaksuja 14,6 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja toimintariskejä koskevat riskienhallintajärjestelmät sekä asettanut riskirajat keskeisimmille riskimittareille. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien riskienhallintajärjestelmien ja muiden toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Sisäinen valvontajärjestelmä toimii siten, että hallitus pystyy sen avulla valvomaan vahvistettujen periaatteiden noudattamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla.

10 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 9 (15) Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat alle 25 prosenttia omista varoista. Pankilla ei ole asiakkaita, joiden vastuut pankille ylittäisivät 10 prosenttia pankin omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli kuluneena vuonna 0,1 prosenttia luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. Pankin antolainaussuhde (antolainaus/ ottolainaus + jvk ja deb.lainahankinta + yli 1,5 v. rah.luotot OKOlta + omat varat pääomasijoitukset) oli vuoden lopussa 97,2 %. OP-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa rahamarkkinakauppansa OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n kautta. Pankin oma kaupankäyntisalkku on niin vähäinen, että siihen ei liity kurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Tämän lisäksi pankilla on taseessaan muussa kuin omassa käytössää olevia kiinteistöomistuksia yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Aktiivisen realisointitoiminnan seurauksena luottojen sijaan tulleita kiinteistöjä ei ole enää pankin taseessa. Kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä saa olla korkeintaan 7,0 prosenttia taseesta. Vuoden 2004 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 4,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 94 prosenttia vuokrattuna. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöomistuksiin sitoutuneen pääoman tuotto oli 6,3 prosenttia eli edellisvuotista matalampi.

11 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 10 (15) Palveluverkko Henkilöstörahasto Henkilöstö Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Vuonna 2004 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttoreista, palvelupisteistä ja automaateista sekä puhelinpalvelusta ja verkkopalveluista. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kaksi sivukonttoria kaupunkialueella Hätilässä ja Kaurialassa sekä maaseutukonttorit Hattulassa, Kalvolassa, Lepaalla, Tuuloksessa ja Rengossa. Asiakkaiden käytössä on kaksi itsepalvelupistettä kaupunkialueella sekä kaikkiaan kahdeksan Internet-asiakaspäätettä ja Lepaata ja Tuulosta lukuun ottamatta yksi tai useampi maksuautomaatti. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2004 aikana. Vuoden lopussa jo yli 92 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 11,2 prosenttia. Myös pankkikorttiostosten ja GSM- ja WAP -tapahtumien määrät kasvoivat edellisvuodesta. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Osuuspankin henkilöstö ja hallitus tekivät päätöksen kuluneena vuonna liittyä OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Samalla pankin hallitus teki päätöksen siihen liittyvästä voittopalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta. Ensimmäiset voittopalkkiomittareiden tavoitetasot on vahvistettu vuodelle maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankin palveluksessa oli vuoden 2004 lopussa 108 henkilöä, joista määräaikainen työsuhde oli kolmella henkilöllä. Paikalla oleva henkilöstö oli vuonna 2004 keskimäärin 81,6 henkilöä, kun vastaava luku edellisvuonna oli 80,5 henkilöä. työtä tekevien henkilöiden ikärakenteesta johtuen eläkkeelle jäämisiin on varauduttu henkilökunnan määrää kasvattamalla. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 585 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Vuonna 2004 kertyi asiakkaille maksettavia platinabonuksia 0,6 miljoonaa euroa kun vuonna 2003 niitä kertyi 0,5 miljoonaa.

12 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 11 (15) Hallinto Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinainen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 26 osuuspankin jäsentä Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja määrää toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle (/edustajiston kokoukselle) lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 30 ja enintään 39 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 39. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2004 yhteensä 2 kertaa.

13 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 12 (15) Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Sen tehtävänä on valvoa pankin hallintoa ja sille on toimitettava pankkia koskevat viranomaisten, keskusyhteisön, tilintarkastajan sekä muut tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa niistä ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Mauri Häppölä, Veikko Mikkola, Reijo Mäki ja Merja Penttinen. Keskeisin toimielin osuuspankin liiketoiminnan kannalta on pankin hallitus. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus päättää pankin strategiasta ja keskeisistä liiketoimintatavoitteista. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5 7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä toimitusjohtaja ja 6 jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 62 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 19. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa osuuspankki- ja osuuskuntalakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

14 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 13 (15) Pankin hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan ja määrää toimitusjohtajan sijaisen. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoelinten jäsenet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää osuuskunnan kokous. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota euroa ja varapuheenjohtajalle euroa. Kaikille hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 160 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan hallintoneuvoston jäsenille verohallituksen vahvistamien korvausperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota euroa ja varapuheenjohtajalle euroa. Kokouspalkkioksi vahvistettiin 200 euroa kokoukselta kaikille luottamushenkilöjäsenille. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset maksetaan verohallituksen vahvistamien korvausperiaatteiden mukaisesti. Pankin toimitusjohtajalle ei makseta hallitustyöskentelystä erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia. Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Eero Vesala Varapuheenjohtaja Veikko Ripatti Muut jäsenet : Kalevi Ahtila, Kari Anttonen, Esa Ellala, Sirpa Halminen, Markku Heikkilä, Iiro Henttinen, Anna-Kaisa Häppölä, Mauri Häppölä, Ilkka Jahkonen, Pekka Kari-Koskinen, Ari Kolehmainen, Anne Laulajainen, Esko Lintumäki, Veikko Mikkola, Reijo Mäki, Terhi Mäkikyrö, Jarmo Mäki-Uuro, Merja Penttinen, Päivi Prami, Veikko Rantanen, Maire Rissanen, Marjatta Ristiluoma, Risto Salo, Esko Savolainen, Erkki Sederholm, Katri Selin-Nurmi, Leena Siven, Harri Tarpeenniemi, Jussi Tomminen, Markku Tuusa, Minna-Liisa Maula, Rita Wegelius, Marja-Liisa Westerlund, Jukka Viitaniemi ja Heikki Vuori. Ikäpykälän vuoksi erovuorossa olleiden Erkki Kotron, Pekka Pastilan ja Tapani Tuomolan tilalle hallintoneuvostoon osuuskuntakokous valitsi Ilkka Jahkosen, Ruut Kallioisen ja Terhi Mäkikyrön. Hallitus Puheenjohtaja Matti Niemelä Varapuheenjohtaja Aarne Kauranen Muut jäsenet: Antti Hakkola, Ruut Kallioinen, Helge Saarinen, Sylvi Vuorinen, Olli Liusjärvi, toimitusjohtaja Ikäpykälän vuoksi erovuorossa olleen Anneli Niikkulan tilalle hallitukseen hallintoneuvoston kokous valitsi Ruut Kallioisen kaudeksi Myös ikäpykälän vuoksi erovuorossa olleen Voitto Järvelän tilalle valittiin Helge Saarinen kaudeksi

15 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 14 (15) Tilintarkastajat Muu tarkastustoiminta Osuuskunnan kokouksen valitsemina vuoden 2004 tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Wideri Oy Ab, vastaavana tarkastajanaan ekonomi, KHT Pentti Savolainen. Varatilintarkastajana on toiminut kauppatieteen maisteri, KHT Tapani Huopainen. Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat Lasse Koskela, Juha Pajumaa, Kyösti Ristiluoma ja Mikko Suutari suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut Anu Kaipainen. Yritys- ja osinkoverouudistus Verouudistuksen keskeisimmät muutokset ovat yhteisöverokannan lasku 29 prosentista 26 prosenttiin ja uusi osinkojen verotusjärjestelmä, jotka tulivat voimaan vuodesta 2005 alkaen. Osinkoverouudistuksessa konsernien sisäinen samoin kuin OP-ryhmän sisäinen voitonjako säilyvät edelleen valtaosin verovapaina, mutta mm. pankkien sijoitusomaisuusosinkojen verotus kiristyy. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset muuttuivat osittain verovapaiksi ja niiden arvonalentumispoistot vähennyskelvottomiksi jo vuoden 2004 verotuksessa. Osuuspankkien jäsenilleen maksamat osuuspääoman korot säilyvät verovapaina euron saajakohtaiseen vuotuiseen rajaan saakka. Tilinpäätössäännösten muutokset Tulevaisuuden näkymät Vuoden 2005 alusta lukien tulivat voimaan luottolaitoslain ja kirjanpitolain muutokset. Merkittävimmät muutokset koskevat rahoitusvälineiden luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvälineiden arvostaminen käypään arvoon laajenee aikaisemmasta, mikä saattaa aiheuttaa suurempia vaihteluja tulokseen ja omiin pääomiin. Pankin tulos 5,3 miljoonaa euroa oli 1,0 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Tulokseen sisältyi kertaluonteista myyntivoittoa osakkeiden realisoinnista 1,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 alussa voimaan astuneet uudet tilinpäätösperiaatteet aiheuttivat noin 0,4 miljoonan euron kertaluonteisen kulukirjauksen vuoden 2005 tulokseen. Muutoin pankin kannattavuuden arvioidaan hieman heikkenevän edellisvuodesta, mikäli kansantaloudessa tai pankin toimintaympäristössä ei tapahdu odottamattomia muutoksia. Toimintaympäristön odotetaan kehittyvän vakaasti vuonna Yritystoiminnan edellytykset ovat edelleen vahvat ja toimialueen väestön myönteisen kasvuvireen odotetaan jatkuvan. Valtion hajasijoittaminen tukee Hämeenlinnan seudun kehittymistä. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä n jakokelpoinen ylijäämä oli ,95 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,79 euroa, josta tilikauden voitto oli ,28 euroa.

16 HÄMEENLINNAN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 15 (15) Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,5 prosenttia eli yhteensä ,56 euroa. Loppu tilikauden voitosta eli ,72 euroa siirretään käyttörahastoon.

17 TULOSLASKELMA KONSERNI PANKKI Korkotuotot , , , ,80 Leasingtoiminnan nettotuotot 0,00 0,00 Korkokulut , , , ,99 Rahoituskate , , , ,81 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , , , ,02 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä , ,72 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä , ,30 Palkkiotuotot , , , ,95 Palkkiokulut , , , ,28 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,70-39, ,70-39,08 Arvopaperikaupan nettotuotot , , , ,57 Valuuttatoiminnan nettotuotot , , , ,49 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,18 Hallintokulut , , , ,68 Henkilöstökulut , , , ,08 Palkat ja palkkiot , , , ,82 Henkilösivukulut , , , ,26 Eläkekulut , , , ,22 Muut henkilösivukulut , , , ,04 Muut hallintokulut , , , ,60 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , , , ,38 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,33 Luotto- ja takaustappiot , , , ,63 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhd. yr voitosta tai tappiosta (+/-) 0,00 0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , , , ,58 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaisista eristä johtuvat verot 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , , , ,58 Tilinpäätössiirrot , ,00 Tuloverot , , , ,35 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,76 Laskennallisen verovelan muutos , ,49 Muut välittömät verot 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta (+/-) 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , , , ,23

18 TASE KONSERNI PANKKI VASTAAVAA , , , ,63 Käteiset varat , , , ,69 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,95 Vaadittaessa maksettavat , , , ,92 Muut , , , ,03 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,32 Leasingkohteet 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamistodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,72 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , , , ,97 Aineettomat hyödykkeet 6 611, , , ,00 liikearvo 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 6 611, ,00 Aineelliset hyödykkeet , , , ,73 Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , , ,58 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,15 Osakeantisaamiset/Sijoitusosuusantisaamiset/Kantarahastoantisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Omat osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut varat , , , ,96 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , , , ,29 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,00 VASTATTAVAA , , , ,63 VIERAS PÄÄOMA , , , ,46 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , , ,87 Keskuspankeille 0,00 0,00 0,00 0,00 Luottolaitoksille , , , ,87 Vaadittaessa maksettavat , , , ,94 Muut , , , ,93 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,70 Talletukset , , , ,58 Vaadittaessa maksettavat , , , ,65 Muut , , , ,93 Muut velat , , , ,12

19 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,59 Joukkovelkakirjalainat , , , ,62 Muut , , , ,97 Muut velat , , , ,68 Siirtovelat ja saadut ennakot , , , ,62 Pakolliset varaukset ,00 0, ,00 0,00 Eläkevaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Verovaraukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset ,00 0, ,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 0,00 0,00 0,00 0,00 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,26 Poistoero 0, ,82 Vapaaehtoiset varaukset , ,44 Laskennalliset verovelat , ,57 reservi 0,00 0,00 Vähemmistön osuus pääomasta 0,00 0,00 OMA PÄÄOMA , , , ,91 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , , , ,43 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,40 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , , , ,66 Vararahasto , , , ,66 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Pääomalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Vapaat rahastot , , , ,15 Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot , , , ,15 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , , , ,44 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,23 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , , , ,59 Takaukset ja pantit , , , ,59 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , , , ,24 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut , , , ,24

20 LUETTELO TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISTA Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1 Korkotuotot ja korkokulut 2 Leasingtoiminnan nettotuotot 3 Arvopaperikaupan nettotuotot 4 Arvopapereiden ostot ja myynnit 5 Liiketoiminnan muut tuotot ja liiketoiminnan muut kulut 6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset pysyviin vastaaviin kuuluvista arvopapereista tilikauden aikana 8 Satunnaiset erät 9 Tilinpäätössiirrot 10 Pakollisten varausten muutokset tilikauden aikana 11 Yhdistellyt tuloslaskelman erät 12 Tuotot toimialoittain ja markkina-alueittain Tasetta koskevat liitetiedot 13 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 14 Saamiset keskuspankeilta 15 Luotonanto sektoreittain ja luottoihin kohdistetut luottotappiovaraukset 16 Järjestämättömät ja muut nollakorkoiset saamiset tilikauden päättyessä 17 Maksamatta jääneen saamisen vakuutena ollut sekä asiakkaan liiketoiminnan tervehdyttämiseksi hankittu omaisuus 18 Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla tilikauden päättyessä 19 Leasingkohteet 20 Saamistodistukset 21 Osakkeet ja osuudet 22 Pysyviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 23 Aineettomat hyödykkeet 24 Kiinteistöomistukset 25 Omat osakkeet ja osuudet 26 Muut varat 27 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

21 28 Yhdistellyt taseen vastaavien erät 29 Velkojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon erotus tilikauden päättyessä 30 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 31 Muut velat 32 Siirtovelat ja saadut ennakot 33 Pakolliset varaukset 34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla tilikauden päättyessä 35 Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana 36 Erilajiset osakkeet ja osuudet 37 Jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät sekä sidottu ja vapaa oma pääoma 38 Tilikauden aikana päätetyt osakeannit sekä optio-oikeuksien ja vaihtovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut 39 Osakkeiden omistuksen jakautuminen ja suurimmat osakkeenomistajat 40 Pääomasijoitukset ja pääomalainat tilikauden päättyessä 41 Yhdistellyt taseen vastattavien erät 42 Saamisten ja velkojen maturiteettijakauma Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät Taloudellista kehitystä kuvaavat liitetiedot 44 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tuloveroja koskevat liitetiedot 45 Tuloverot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia sekä johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot 46 Omasta ja muiden puolesta vakuudeksi annettu omaisuus sekä velat ja sitoumukset, joiden vakuudeksi ne on annettu 47 Eläkevastuut Leasingvastuut 49 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 50 Johdannaissopimukset 51 Omaisuuden myymisestä ja ostamisesta asiakkaan lukuun syntyneet myyntisaamiset ja ostovelat Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat liitetiedot 53 Henkilöstö sekä toimi- ja valvontaelinten jäsenet Omistukset muissa yrityksissä

22 54 Osakeomistukset Muut liitetiedot 55 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta 56 Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevien osuusmaksujen määrä tilikauden päättyessä in kuuluvaa luottolaitosta koskevat liitetiedot 57 in kuuluvaa luottolaitosta koskevat tiedot tilinpäätöksen liitetiedot Tytär- ja osakkuusyrityksiä koskevat liitetiedot 58 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 59 Tytäryritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 60 tilinpäätökseen yhdistellyt osakkuusyritykset 61 Osakkuusyritykset, jotka rahoitustarkastuksen luvalla jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen 62 Yhdistelmämenetelmällä konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 63 tilinpäätökseen yhdistellyt yhteisyritykset 64 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen emoyrityksen tilikautta 65 tilinpäätökseen yhdistellyt yritykset, jotka eivät ole luotto- tai rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä 66 liikearvon poiston ja konsernireservin vähennyksen erittely 67 liikearvon ja konsernireservin erittely 68 Laskennallisen verovelan ja sen muutoksen erittely 69 Osakkuusyrityksistä johtuva konserniliikearvo ja konsernireservi 70 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä yhteisyrityksissä

23 Tilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot Tilinpäätösperiaatteet Osuuspankin ja sen konsernin tilinpäätös on laadittu ja esitetty luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten, valtiovarainministeriön asetuksen ja Rahoitustarkastuksen määräysten ja kirjanpitolain mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä Osuuspankkikeskus osk on antanut tarkempia ohjeita edellä mainittujen säännösten soveltamisesta. tilinpäätöksen laajuus tilinpäätös sisältää osuuspankin ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytär- ja osakkuusyritysten tilinpäätökset. Merkitykseltään vähäiset tytär- ja osakkuusyritykset, joiden vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan ja vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tällaisia ovat tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on vähemmän kuin yksi prosentti emoyrityksen taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa. Konsolidointi Tytäryrityksen hankintameno on eliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Hankintahetken oman pääoman määrän ylittävä määrä on kohdistettu kirjanpitoarvojen lisäykseksi. n sisäiset liiketapahtumat ja sisäinen voitonjako sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia saamistodistuksia sisältyy taseen eriin ''Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset'' ja ''Saamistodistukset''. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia osakkeita ja osuuksia sisältyy taseen erään ''Osakkeet ja osuudet''. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvina arvopapereina on käsitelty saamistodistuksia sekä osakkeita ja osuuksia, joita tarvitaan palveltaessa asiakkaita ostamalla ja myymällä arvopapereita sekä arvopapereita, joilla on tarkoitus lyhyellä aikavälillä saada tuottoa ensisijassa niiden arvonnousun tai myyntivoittojen muodossa. Nämä arvopaperit on arvostettu tilinpäätöksessä tilinpäätöshetken todennäköiseen luovutusarvoonsa eli markkinahintaan. Lisäksi vaihtuviin vastaaviin on sisällytetty saamistodistukset, jotka on hankittu rahoitusylijäämien sijoittamiseksi ja jotka on tarkoitus pitää pankin omistuksessa toistaiseksi sekä pitkäaikaiset osakesijoitukset. Nämä arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan.