Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa"

Transkriptio

1 JULKAISUJA I Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.) Etelä-Savon Avoin ammattiopisto- ja OpinOvi- hankkeiden kehittämistyön kuvauksia

2 JULKAISUJA I Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.)

3 Lukijalle Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa ja OpinOvi Etelä-Savo -hankkeet ovat keränneet hankkeiden tulokset yhteen julkaisuun, koska katsoimme, että aihealueet tukevat toisiaan ja ovat osittain rinnakkaisia. Ja ennen kaikkea molempien hankkeiden keskiössä on asiakas, joka tarvitsee ohjausta ja tukea oman asiansa (esim. koulutukseen hakeutumisen) edistämisessä. Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Etelä-Savon Avoin ammattiopisto- ja OpinOvihankkeiden kehittämistyön kuvauksia JULKAISUJA I TOIMITUS: Marianne Hyttinen-Lilja & Maarit Heinikainen JULKAISIJA: Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo, Opin Ovi Etelä-Savo GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski VALOKUVAT: Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo, Opin Ovi Etelä-Savo -hankkeiden arkistot ISBN (sid.) ISBN (PDF) JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: docs/julkaisuja_1 Julkaisun molemmat osat muodostavat oman itsenäisen kokonaisuutensa. Sitä on ollut kirjoittamassa useita eri henkilöitä ja toivomme, että erilaiset kirjoitustyylit koetaan rikkautena, ei tekstin luettavuutta häiritsevänä tekijänä. Julkaisun kirjoittamistyöhön osallistuneet löytyvät kukin osan jälkeen olevasta luettelosta. Julkaisun nimi Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa kertoo hankkeiden yhteisestä näkemyksestä ja samansuuntaisista työmenetelmistä, jotka ovat asiakasta vahvistavia ja hänen omia voimavarojaan hyödyntäviä. Asiakkaan voimaannuttaminen haasteellisissa elämäntilanteissa on meidän mielestämme osa ohjaus- ja tukityötä. Toivomme, että lukijat saavat kehittämistyömme tuloksista uusia ajatuksia ja ideoita kehittää ohjausta. KANNEN KUVA: Ingimage.com PAINO: Grano Oy, Mikkeli 2014 Tämä julkaisu on tulostettu 100% kierrätetylle CyclusPrint-paperille. 4 5

4 Muutamien usein tässä julkaisussa käytettyjen käsitteiden tarkempaa määrittelyä Verkostotyö Verkostotyön määrittely ei ole yksinkertaista ja osa tutkijoista näkee sen enemmän työntekijöitä ohjaavana periaatteena kuin työmenetelmänä. Mm. Jaakko Seikkula määrittää verkostotyön toimintaperiaatteeksi, joka huomioi asiakkaan sosiaalisen verkoston olemassa olon ja sen merkityksen kaikissa arkityön asiakastilanteissa. (Seikkula, Arnkil, 2007.) Verkostotyö sisältää sosiaalisen verkoston käsitteen, joka on syntynyt antropologisen tutkimuksen yhteydessä yli 100 vuotta sitten. Sosiaalisen verkoston käsite kuvaa sitä laajaa ja monimuotoista vuorovaikutuskokonaisuutta, josta yksilön sen hetkinen todellisuus rakentuu. (Isosaari, 2011, 25 32) Verkosto poikkeaa hierarkiasta siten, että se ei määrittele struktuuriaan ja rajojaan etukäteen. Asiakkaan tarpeet määrittävät tarvittavan verkoston. Verkostotyössä yhdistetään monisektoriset ja moniammatilliset palvelujärjestelmät. Näin ollen verkostotyö on kahden tai useamman autonomisen toimijan pitkäaikaisiin, luottamukseen pohjautuviin suhteisiin perustuvaa yhteistyötä. Tämän vuoksi on alueellisesti tärkeää, että paikalliset toimijat muodostavat, ylläpitävät ja huoltavat yhteistyöverkostojaan. (Podolny, Page, 1999.) Verkostotyöntekijöiden keskeinen haaste on muuttaa ongelman määrittämät systeemit voimavaroja etsiviksi ja tukeviksi vuorovaikutusjärjestelmiksi. He tuovat oman osaamisensa yhteisesti jaettavaksi asiakkaan asian eteenpäin viemiseksi. (Seikkula, Arnkil, 2007.) Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on paljon käytetty käsite erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siihen sisältyy asiakkaan ja työntekijän tasa-arvoisuus vuorovaikutussuhteessa sekä palveluun liittyvien päätösten tekeminen ja palvelun toteuttaminen asiakkaan mielipiteistä, toiveista ja tarpeista lähtien. Asiakaslähtöisyyden toteutumista on varmistettu myös lainsäädännöllä. Myös laadukas palvelu edellyttää asiakaslähtöisyyttä. Asiakaslähtöisyyttä voidaan kuitenkin toteuttaa ja arvioida niin asiakkaan, organisaation kuin palvelunkin näkökulmista. Asiakaslähtöinen palvelu voi tarkoittaa, että asiakkaan lähtökohdat ja palvelutarve otetaan erityisesti huomioon koko toimintaprosessissa, tavoitteenasettelusta alkaen. Asiakaslähtöinen palvelu on palvelunkäyttäjän saavutettavissa ja tavoitettavissa. Toiminnan tavoitteena voi olla esim. asiakkaan voimaannuttaminen, jota toteutetaan asiakaslähtöisin työmenetelmin (dialoginen ohjaus, palveluohjaus). (Hyvärinen 2011.) Tässä työssä asiakaslähtöisyys sisältää ensisijaisesti asiakkaan ja palvelun näkökulmat, mutta näiden mahdollistamiseksi myös organisaation tulee omalla toiminnallaan tukea asiakaslähtöisyyden toteutumista. Tämä tarkoittaa mm. asiakkaan tarpeisiin vastaamista joustavilla palveluilla. Koska nuorille kohdennetut palvelut järjestetään osana yhteiskunnallista palvelujärjestelmää, myös asiakaslähtöisyyden reunaehdot määritellään käytännössä yhä uudestaan valtakunnallisessa päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Nuorisotakuu voidaankin nähdä esimerkkinä yhteiskunnallisesti määritetystä toimintaprosessista, jossa tietylle asiakasryhmälle pyritään suuntaamaan asiakaslähtöistä toimintaa ja palvelua. Ammatillisen koulutuksen toimijoilla on suuri merkitys asiakaslähtöisen nuoriso-/koulutustakuun käytännön toteuttajina yhteistyössä nuorten verkostojen kanssa. LÄHTEET Hyvärinen, H Asiakaslähtöisyyden moniulotteisuus ja toteutumisen haasteet asiantuntijoiden näkemänä. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Sosiologian pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Ohjaus Ohjauskäsitteen ymmärtämiseksi on hyvä määrittää ohjauksen suhde tiedottamiseen ja neuvontaan. Tiedottaminen ja neuvonta edeltävät ohjausta ja ovat tärkeitä toimintoja ohjaussuhteen syntymiseksi. Tiedottaminen on yleisellä tasolla tapahtuvaa toimintaa, joka ei välttämättä edellytä suoraa asiakaskontaktia. Neuvonta on henkilökohtaista neuvojen antamista suorassa mutta pinnallisessa asiakaskontaktissa. Ohjaus on vuorovaikutteista toimintaa, jossa asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija ja ohjaaja on ohjausprosessin hallitsija. Ohjausprosessin keskeisinä periaatteina on ensinnäkin se, että toiminta lähtee asiakkaan tarpeista ja että ohjattava on oman elämänsä subjekti, sen aktiivinen toteuttaja. Ohjauksessa on tärkeää asiakkaan kuuleminen ja se, että ohjaaja ei asetu hänen yläpuolelleen. Ohjaus perustuu asiakkaan kunnioitukseen sekä siihen, että ohjaaja antaa hänelle aikaa ja huomiota. Ohjaus on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa asiakkaan koko elämäntilanne ja taustat vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen. LÄHTEET LÄHTEET Isosaari, Arja (2011): Verkostotyö kuntoutuksen kentällä (Podolny, Page, 1999) 6 7 Seikkula Jaakko, Arnkil Tom Erik (2007): Dialoginen verkostotyö Onnismaa, J. (2011) Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus Pekkari M. (2009) Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Tammi

5 Sisältö Lukijalle...5 Muutamien usein tässä julkaisussa käytettyjen käsitteiden tarkempaa määrittelyä...6 Kiinnostun, innostun, osaan! Aluksi...14 Käsitteitä ja lyhenteitä Näistä lähtökohdista kehittämistyö alkoi Miksi avoin ammattiopisto? Asiakkaan asialla Verkostotoimijan asialla Motivaation herättelyä ja ylläpitoa koulutusuran aloittamiseksi Monenlaista tyyppiä - avoimen ammattiopiston asiakkaita Tyypillistä! Millainen tyyppi, sellainen ohjaus Avoimen ammattiopiston toimintamalli Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa mallin toimintaprosessi Asiakasprosessi toimintaprosessin sisällä Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin Uravalmennus- osallistujaa motivoiva kurssi Ryhmän koko ja osallistujien valinta Toiminnan rakentaminen Pohdintaa Prakticum-pajat - tule, ruuvaa, säädä, väännä, käännä Prakticum-pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle Pajatoiminnan tarkoitus ja arviointeja toiminnan toteutumisesta Pohdintaa Koulutuskokeilun prosessi alusta loppuun SAMIssa vaihe: HAKEUTUMINEN vaihe: KOULUTUSKOKEILU vaihe: PALAUTE Yksilöohjaukset Tuotteiden hinta Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hanke numeroina Näin toimintaamme arvioitiin Arviointitoimenpiteet Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat arvioijien näkökulmasta Arvioinnin erilaiset tasot Arvioinnin satoa Kohtaamisen taso Joustavien järjestelyjen taso Toimintakonseptin kehittämisen/ kulttuurisen oppimisen taso Arvioinnin johtopäätöksiä...82 Yhteenveto ja kiitokset...84 Kirjoittajat...86 LIITEET LIITE 1 Lupa tiedonsiirtoon (valituksi tullut täyttää) KUVAT Kuva 1 Kuka erityisesti hyötyy avoimesta ammattiopistosta?...22 Kuva 2 Motivaatiohyrrä...26 Kuva 3 Sisäinen ja ulkoinen motivaatio...27 Kuva 4 Millainen tyyppi, sellainen ohjaus...39 Kuva 5 Etelä-Savon avoimen ammattiopiston toimintaprosessi...42 Kuva 6 Asiakkaan palveluprosessi Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo...44 Kuva 7 Asiakkaan palvelupolku...45 Kuva 8 Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin...47 Kuva 9 Uravalmennuksen elementit ja tavoite...50 Kuva 10 Uravalmennus pähkinän kuoressa...51 Kuva 11 Talotekniikan prakticum-pajalla...54 Kuva 12 Lukuvuonna prakticum-pajoilla olleista 30 % on aloittanut opiskelunsa Etelä-Savon ammattiopistossa...57 Kuva 13 Koulutuskokeilu Mitä olemme oppineet? Lue ja vältä nämä sudenkuopat! Kuva 14 Henkilöstökulut palvelun tuottamisessa...68 Kuva 15 Asiakasmäärät

6 Sisältö Vierivä kivi ei sammaloidu OpinOvesta tietoa, neuvontaa ja ohjausta aikuisten koulutuspolulle Aluksi...90 Käsitteitä ja lyhenteitä Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun laatu Yhteenveto ja kiitokset Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun taustaa Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke 2 Elinikäistä ohjausta koskevia säännöksiä...97 OpinOvi Etelä-Savo numeroina Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Etelä-Savossa Kirjoittajat Noste-ohjelma Lähteet Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, LIITTEET OpinOvi Etelä-Savo Aikuinen OpinOven asiakkaana OpinOven arvoperusta OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumalli OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Verkko-ohjaus osana tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallia Kopase.fi:n sisältö Kopasen toteuttaminen Verkko-ohjaus osana monikanavaista ohjausta Kopase.fi -verkkopalveluun liittyvät toimijat ja tehtävät OpinOven palvelupisteen palveluohjaaja Palveluohjaus Palveluohjaajan tehtävänkuvaus Palveluohjauksen työmenetelmiä Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien koulutus Palveluohjaajan palvelupiste Henkilökohtaistaminen ja erityisen tuen tarve Henkilökohtaistaminen Erityistä tukea tarvitsevan aikuisen ohjaus Maahanmuuttajataustainen aikuinen ja erityisen tuen tarve LIITE 1 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen OpinOven näkökulmasta LIITE 2 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake LIITE 3 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake, lomakkeen täyttöohjeet KUVAT Kuva 1 OpinOvi Etelä-Savo Kuva 2 Opinto- ja kulttuurimatka Irlantiin Kuva 3 Ohjauksen sisältö- ja toiminta-alueet Kuva 4 OpinOvi Etelä-Savo Tieto-, neuvonta ja ohjausmalli Kuva 5 Ohjausprosessin vaiheet Kuva 6 Kopase.fi -sivuston etusivu Kuva 7 Osaamisen käsi Kuva 8 Henkilökohtaistaminen hakeutumisvaiheessa Kuva 9 Ohjausta Mun työ päivässä Kuva 10 Ohjaus money, money? Kuva 11 OpinOven esittelypiste Savon Solmu messuilla Kuva 12 Elinikäisen oppimisen tavoitteet Etelä-Savossa Mitä OpinOven ohjauspalvelumalli maksaa? Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun markkinointi

7 Kiinnostun, innostun, osaan! Tietoa ja kokemuksia avoin ammattiopisto -toimintamallista, jossa jo koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä kokeneet saavat mahdollisuuden tunnistaa 12 omaa osaamistaan ja 13 pystyvyyttään.

8 Aluksi Olemme koonneet tähän julkaisuun kokemuksemme, tietomme ja taitomme siitä, kuinka saisimme ammatillista tutkintoa vailla olevat lähtemään opiskelemaan ammattia tai muuten motivoitumaan sekä kiinnostumaan omasta elämästään. Tähän koottu kehittämistyö on tehty vuosina Etelä-Savon ammattiopistossa ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa. 14 Julkaisun luvut 1-3 sisältävät tietoa lähtökohdista ja perusteluja avoin ammattiopisto-toiminnalle. Tarkastelemme toiminnan kontekstejä asiakas- ja viranomaistyössä sekä teoreettista viitekehystä, joka on ohjannut kehittämistyötämme. Luvussa neljä tarkastelemme asiakastyyppejä, jotka olemme havainnoinneet ja kuinka asiakastyypit tarvitsevat erilaista ohjausta edetäkseen asiassaan eteenpäin. Tyypittelymme ei täyttäne tieteellisiä kriteereitä, mutta tyypit(!) ovat nousseet selkeästi esille arkityötä tehdessämme. Avoimen ammattiopiston toimintamalli esitellään luvussa viisi. Selvitämme siinä mallin käyttötarkoitusta, keskeistä ideaa, toimijoita, vaadittavia resursseja sekä toimintaa ohjanneita periaatteita. Toimintamallin esittelyn jälkeen pääsemme palvelutarjottimen konkretiaan (luvut 6-9) eli siihen kuinka olemme käytännössä järjestäneet toiminnot: uravalmennuksen, prakticum-pajat, koulutuskokeilut ja yksilöohjaukset. Olemme pyrkineet kunkin toiminnon osalta yksityiskohtaiseen kuvaukseen, jotta ne olisivat monistettavissa myös muiden toimijoiden käyttöön. Luvussa 10 olemme laskeneet tuotteillemme hintalaput. Luvussa 11 olemme ottanneet esille myös työssämme kohdatut sudenkuopat, jotta edes joku välttyisi astumasta niihin. Seuraavassa luvussa on eri toimintoihin osallistujen lukumääriä ja muutakin numerotietoa hankkeesta. Viimeiseen lukuun olemme koonneet yhteenvedon ulkopuolisen tahon tekemästä arvioinnista kehittämistyömme onnistumisista ja haasteista. Lähdimme rakentamaan matalan kynnyksen mallia koulutuksen pääsemiseksi ja nyt voimme tiivistää työmme tuloksen yhteen lauseeseen: Avoin ammattiopisto on palvelutarjonnan puuttuva osa siirtymävaiheeseen, jossa jo koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä kokeneet saavat mahdollisuuden tunnistaa omaa osaamistaan ja pystyvyyttään sekä kokeilla koulutusta. Avoimessa ammattiopistossa heille tarjotaan vahvaa ohjausta ja tukea opintopolun löytymiseksi. 15

9 Käsitteitä ja lyhenteitä avoin ammattiopisto: tässä hankkeessa tarkoittaa joustavaa koulutusväylää ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille. Se tuottaa ja kehittää palveluja ammatillisen koulutuksen siirtymävaiheisiin eri palvelutarpeissa oleville asiakkaille. Esedu: Etelä-Savon ammattiopisto koulutuskokeilu: työvoimahallinnon/kelan kautta järjestettävä yksilöllinen tutustumisjakso alan opintoihin nivelvaihe: kahden koulutusasteen välinen taitekohta, vertaa siirtymävaihe nuorisotakuu hallitusohjelmassa: jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle minäpystyvyys: lajitelma uskomuksia, joita henkilöllä on omista kyvyistään, kiinnostuksistaan, motivaatiostaan, kognitiivisista taidoistaan ja itsesäätelytaidoistaan. Se indikoi henkilön selviytymisodotuksia tietyissä tilanteissa. Olkkari: yhden luukun periaatteella toimiva nuorten palvelujen yksikkö Mikkelissä. osallisuus: yhteisöön liittyminen, kuuluminen ja siihen vaikuttaminen sekä sitoutuminen. Sisältää oikeuden saada tietoa itseään koskevista asioista, mahdollisuuden ilmaista omia mielipiteitä ja vaikuttaa siten omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Katso myös toimintakyky-käsite. palveluohjaus: asiakastyön menetelmä ja/tai prakticum-paja: prakticum-pajassa (ammattialapajassa) tutustutaan opettajan ohjauksessa itse tehden ammattialan työtehtäviin. Pajat kestävät 1-3 päivää. Pajan aikana opettaja arvioi työskentelyä ja antaa palautetta. Myös asiakas arvioi omia työtaitojaan ja toimintaa pajan aikana. pystyvyys: Olemme käyttäneet saman sisältöisenä käsitteenä kuin minäpystyvyys, katso minäpystyvyys. Reitti: Mikkelin alueen työvoiman palvelukeskus. Sami: Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto siirtymävaihe: nivelvaihetta laajempi aika/sosiaalinen tila, jolloin nuori pohtii, tekee valintoja syrjäytyminen: yhteisön tai yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, johon voivat johtaa erilaiset työelämään, koulutukseen, terveyteen, elintasoon tai kansalaisuuteen liittyvät rajoitteet/ongelmat. uravalmennus: Avoimessa ammattiopistossa koulutus- ja työuralle suuntaava ohjauksellinen kurssi, joka kestää 6 viikkoa. Kurssin aikana on mahdollista suorittaa työelämän osaamiskortteja ja kokeilla eri koulutusalojen opiskelua. Uravalmennus on työllistymistä edistävä palvelu, johon TE-toimiston työnhakuasiakas on oikeutettu 40 päivää vuodessa. Palvelun ajalta asiakkaalla on yleensä oikeus saada sama etuus kuin työttömänä ja lisäksi kulukorvaus osallistumispäiviltä. Uravalmennuspalvelut hankitaan vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, palveluiden yhteensovittaminen organisaatioiden ja ratkaisuja tulevasta koulutus- ja ammattiurastaan. ostopalveluina kilpailuttamalla. opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta. tasolla. Ohjaustyössämme: yksilöllinen palveluohjaus, jossa korostuu työntekijän ja asiakkaan luottamussuhde ja asiakaslähtöinen työskentely. Vaiheen yksilöllinen pituus vaihtelee, mutta sen aikana tarvitaan ohjausta, tukea ja joustavaa yhteistyötä. sparrauskurssi: sparrauspäivien tavoitteena toimintakyky: kyky / mahdollisuus selviytyä oman elämän haasteista kulloisessakin elämäntilanteessa ja -vaiheessa. Sisältää myös riittävän tasapainon sisäisten (omat) ja ulkoisten nuorisotakuu TE-palvelujen näkökulmasta: palvelutarve: asiakkaan tarve saada ohjaus-, on motivoida ja kannustaa suotuisaan muutokseen (ympäristö, yhteiskunta)asetettujen toiveiden ja TE-palvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluja (hyvinvointipalveluja). Palveluiden tavoitteena on vahvistaa yksilön osallisuutta/toimintakykyä ja ehkäistä, vähentää tai poistaa siihen liittyviä opintojen aloittamiseksi. Sparraus kestää tavallisesti 3-5 päivää. Ryhmätoimintaa. odotusten välillä. nuorten aikuisten osaamisohjelma: määräaikainen ohjelma ( ), joka tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon joh- esteitä. Tavoitetta kohti työskennellään verkostoyhteistyössä. tavaan ammatilliseen koulutukseen 16 17

10 1. Näistä lähtökohdista kehittämistyö alkoi 18 keva suunnitelma (HOJKS) ja tarjota sen mu- Luettu kaista erityisopetusta ja muita oppimista tukevia palveluita. Koulutuskynnyksen valtakunnallinen ja alueellinen madaltaminen ei kuitenkaan automaattisesti johda koulutukseen hakeutumiseen ja kiinnittymiseen. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää monialaista, eri palvelujärjestelmien välistä yhteistyötä, jossa asiakkaina olevat nuoret saavat tarvitsemansa palvelun mahdollisimman joustavasti ja saumattomasti. Kynnyksen ylittäminen edellyttää myös, että nuorella on riittävän myönteinen käsitys kouluttautumisesta sekä omasta pystyvyydestään opiskella ja selviytyä oman elämänsä haasteista. Aika näyttää, miten nuorisotakuun aikana voimaan tulleet lakimuutokset ja valtakunnallisen kehittämistyön tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Madaltuuko myös ammatilliseen koulutukseen siirtymisen kynnys, kun pääsyä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen vuodesta 2014 helpotetaan? Vaikka nuori voisikin jatkossa päästä helpommin ammatilliseen kuntoutukseen, ammatillisen koulutuksen kynnys voi edelleen näyttäytyä koulutukseen sitoutumattomuutena tai koulutuspolun esteinä. Opiskelun esteet voivat ilmetä yksittäisinä tekijöinä, mutta sisältävät usein kasautuneita syitä, jotka yhdistyessään tutkintorakenteen ja/tai palvelujärjestelmän joustamattomuuteen voivat estää opiskelun sujumisen tai tutkinnon suorittamisen. LÄHTEET Kautiainen H. & Kokkonen A. (toim.)2013. Etelä- Savon aluetalouskatsaus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportti 84. Verkkojulkaisu osoitteessa Valtakunnallinen kehittämistyö on hankekautena kipuillut laajan palvelujärjestelmää koskevan uudistuksen ja tiukentuneen talouden kourissa. Monet muutokset ovat koskeneet myös uudistuvaa ammatillista koulutusta. Alueellisesti Etelä-Savon väestö on Suomen ikääntyneintä ja asukasmäärä on laskenut myös nuorten muuttaessa muualle koulutuksen ja työn perässä. Viime vuosina muuttotappio on kuitenkin pienentynyt (Kautiainen & Kokkonen 2013) ja monet alueen nuoret haluaisivatkin kouluttautua ja työllistyä kotiseudulla. Tavoite kehittää nuorille suunnattuja koulutusja työllistymispalveluja madaltaa koulutuksen kynnystä sisältyy sekä nuorisotakuuseen että tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Nuorisotakuun oleellisena osana koulutustakuun avulla pyritään takaamaan mahdollisimman monelle nuorelle koulutuspaikka. Ammatillinen oppilaitos toteuttaa koulutustakuuta järjestämällä perusopetuksen jälkeistä koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittaminen. (www.nuorisotakuu.fi) Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla (NAO) tutkintotarjontaa on sittemmin kohdennettu myös nuorille aikuisille. Myös koulutuksellinen yhdenvertaisuus ja esteettömyys viitoittavat etsimään opiskelijalähtöisiä ja yksilöllisiä mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen ja valmistua ammattiin. Ammatillisessa koulutuksessa pyritään yhdenvertaisuuteen erilaisin oppimista tukevin yleisin järjestelyin ja pedagogisten toimijoiden ja opiskeluhuollon yhteistyöllä. Enemmän tukea tarvitsevalle voidaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä kos-

11 2. Miksi avoin ammattiopisto? 2.1 Asiakkaan asialla Ammatillinen koulutus on vuosien mittaan kehittynyt entistä joustavammaksi järjestelmäksi, mutta siitä huolimatta siinä on jäykkyyttä. Haasteita aiheutuu varsinkin niille, joiden on vaikea löytää alansa ja kiinnittyä opintoihin. Myös kuntoutustarve voi olla este tai hidaste tutkinnon suorittamiselle. Opiskelu ei ole houkuttava vaihtoehto myöskään niille, joilta puuttuu myönteisiä kokemuksia opiskelusta ja toimimisesta oppilaitosympäristössä. Nuorisotakuun myötä näyttäisi siltä, että nuoren pääsy ja kiinnittyminen ammatillisiin opintoihin sujuisi entistä helpommin. Perusopetuksen päättänyt nuori pääsee koulutustakuun voimaantultua 2013 välittömästi jatkokoulutukseen, mutta koulutukseen tulee normaalisti hakeutua. Edelleenkin nuoria jää myös ilman peruskoulun päättötodistusta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla pyritään puolestaan mahdollistamaan toisen asteen ammatillinen tutkinto kaikille sitä vailla oleville vuosina Avoin ammattiopisto-toimintamalli on vastannut ensimmäisessä kappaleessa esiintuotuihin haasteisiin kehittämällä palveluja ammatillisen koulutuksen siirtymävaiheisiin eri palvelutarpeissa oleville asiakkaille. Koulutukseen hakeutuvalla on usein jo kokemuksia koulutuksesta, työstä/työttömyydestä ja asiakkuudesta erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Opiskelua ja ammattiin suuntautumista halutaan tunnustella ja kokeilla, koska myös käsitys omasta oppimisesta/alasta, terveydentilasta tai elämäntilanteesta on usein samalla tunnusteltavana

12 Kuva 1. Kuka erityisesti hyötyy avoimesta polusta ammattiin? Hän 2.2 Verkostotoimijan asialla Yksittäisen asiakkaan tavoittaminen ja tarpeen- siirtymävaiheeseen, jossa jo koulutuksesta ja mukaisten palveluiden järjestäminen edellyttä- työelämästä syrjäytymistä kokeneet tarvitsevat vät toimivaa palveluverkostoa. Avoin ammatti- joustavaa osaamisen ja oman pystyvyyden tun- opisto toimii yhteistyössä paikallisten nuorten ja nustelua ja koulutuksen kokeilua, mutta myös nuorten aikuisten palveluverkostojen kanssa, joi- vahvaa ohjausta ja tukea aloittaakseen tai suo- den kautta valtaosa asiakkaista ohjautuu myös rittaakseen ammatilliset opinnot. erilaisiin hyvinvointipalveluihin. Verkostoyhteis- Verkostomaisen työskentelyn haasteita ovat jonka opinnot ovat keskeytyneet ja joka tarvitsee säännöllistä tukea opintojen uudelleen aloittamiseen ja tutkinnon loppuun saattamiseen joka kaipaa järjestettyä paikkaa ja tilaisuutta pohtia ja rakentaa omaa urapolkua ohjatusti ja tuetusti ryhmässä työn tavoitteena on toimia asiakkaan parhaaksi tarjoamalla saumaton palveluiden jatkumo, kuten siirtymävaiheessa tarvittava ohjaus ja tuki. Avoin ammattiopisto toimii paikallisten koulutuspalveluiden rajapinnoilla tai välissä välit- verkoston huoltaminen ja yhteisen intressin ylläpitäminen. Verkostot tarvitsevat jonkinasteista paikallista koordinointia tämän haasteen voittamiseksi. Koordinoijaa on kuitenkin vaikea löytää, kun koordinointiresurssia moniammatilli- täen niiden tarjontaa asiakkaalle, usein ver- seen ja poikkihallinnolliseen työhön ei instituu- kostotoimijoiden kautta. Voimme myös ohjata tioissa tai organisaatioissa ole erikseen varattu. asiakasta paikkakunnan ulkopuolelle erilaisiin Verkostotyöntekijöiden resurssit ovat puo- koulutuspalveluihin ja keskustella niiden räätä- lestaan äärettömän tärkeitä, koska verkos- joka palaa kuntoutumisen yhteydessä/ jälkeen koulutukseen joka tarvitsee tiivistä moniammatillista verkostotyötä ja palveluohjauksellista tukea koulutukseen ja siinä etenemiseen löintimahdollisuuksista oppilaitoksissa. Tämän koulutuspalveluihin siltaamisen lisäksi tarjoamme myös hankkeessa varta vasten kokeiltuja ja kehitettyjä palvelutuotteita. Avoin ammattiopisto-toiminta on kokonai- tot omaavat voimavaroja (mm. taloudellinen tuki, työllistämisen tuet, opintoihin liittyvä tuki, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tuki), joita yhdistämällä ja yhteisesti jakamalla voidaan muodostaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan elä- suudessaan palvelutarjonnan puuttuva osa mäntilanteeseen vaikuttava palvelu. joka tarvitsee lisää motivaatiota osallistuakseen koulutukseen ja luottaakseen omiin opiskelu- ja työelämätaitoihinsa joka haluaa omakohtaisia kokemuksia ammatillisen koulutuksen arjesta ja ammateista, oppii ja motivoituu parhaiten toiminnallisesti 22 Kuka erityisesti hyötyy avoimesta polusta ammattiin? 23

13 3. Motivaation herättelyä ja ylläpitoa koulutusuran aloittamiseksi Lähdimme Avoimessa ammattiopistossa miettimään asiakastyöskentelyä ja siihen tarvittavia menetelmiä ja työvälineitä motivaatioteorian kautta. Lisäksi olemme soveltaneet työmme teoreettisina lähtökohtina aiempaa tutkimustietoa erityisesti nuorten ajattelu- ja toimintatavoista (Salmela-Aro & Nurmi (toim.) 2002; Määttä 2011) sekä siirtymävaiheessa vaikuttavasta koetusta minäpystyvyydestä (self-efficiency, Bandura 1986; Partanen 2011). Motivaatioteorioita on useita. Nykytiedon mukaan yksikään teoria ei itsessään pysty selittämään motivaation syntyä, ylläpitoa ja/tai katoamista. Sigmund Freud oli ensimmäinen, joka huomasi tutkimuksissaan alitajuisten motivaation merkityksen ihmisen käyttäytymisessä. Hänen mukaansa ihminen ei useinkaan ole tietoinen siitä, mitä hän haluaa ja miksi. Martin E. Fordin kognitiivisessa psykologiassa motivaatio perustuu ihmisen tavoitteelliseen toimintaan ja siitä saatavaan palautteeseen. Motivaatioteoreetikot jakautuvat puolestaan erilaisiin koulukuntiin ja esimerkiksi perinteisestä palkinto/rangaistusmenetelmästä on erilaisia näkemyksiä. Decin mukaan palkinnot ja rangaistukset eivät ole pelkästään palkintoja ja rangaistuksia, vaan osallistujat saavat niiden Kehittämiämme ja käyttämiämme menetelmiä voi halutessaan kutsua palkinnoiksi, jotka tuottavat välitöntä mielihyvää vastaanottajalleen. Oleellista palkinto/rangaistusmenetelmässä on ymmärtää millaisia yksilön ulkoiset tekijät tilanteessa ovat. Meidän on tiedettävä aktiviteettia valittaessa yksilön arvio tehtävästä ja vallitsevista olosuhteista. Tuntuvatko annetut tehtävät liian haasteellisilta, vähäpätöisiltä tai arvokkailta? Tässä kohtaa nousee myös esille yksilöiden minäpystyvyys. Olemme törmänneet tilanteisiin, joissa ulkoisen havainnoitsijan näkökulmasta yksilöllä on riittävästi kapasiteettia suoriutua tehtävästä, mutta hän kieltäytyy tehtävästä tai välttelee sen suorittamista. Samanaikaisesti hän kuitenkin on motivoitunut tehtävän suorittamiseen. Konkreettisena esimerkkinä voimme käyttää koulutuskokeilua, jonka pituutta voidaan säädellä asiakkaan minäpystyvyys huomioiden kadottamatta kuitenkaan tehtävän suorittamisen mielihyvää. Motivaation merkitys näkyy ihmisen toiminnassa mm. yhteenkuuluvuuden, itsenäisyyden ja pätevyyden tarpeina (Ryan & Deci 2000). Nuoren ohjauksessa kohti omaa elämää toimivia periaatteita ovatkin mm. nuoren itsenäisty- 24 kautta itsestään informaatiota. misen tukeminen, myönteisen ajattelun vahvis- 25

14 sparraava ohjaus minulle on mahdollista! verkoston tuella kiinnostun, innostun innostun, kiinnostun, uravalmennus prakticum, koulutuskokeilu, työhön tutustuminen kokeilen ja selvitän alan Sisäinen motivaatio Ylhäällä tarvehierarkiassa Pitkävaikutteinen Tehokas Työn / oppimisen ilo koulutuksen alkuvaiheen tuki pystyn, jaksan jaksan, pystyn verkoston tuella eteenpäin Ulkoinen motivaatio Alhaalla tarvehierarkiassa Lyhytvaikutteinen Toistettava usein tehon säilyttämiseksi Turvallisuus (esim. palkka) Yhteenkuuluvuus (esim. kannustus, palaute) Kuva 2. Motivaatiohyrrä Kuva 3. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio taminen, koulutussuunnitelmien tekeminen ja uratavoitteista päättäminen (Nurmi 2011). Voimavarojen vahvistaminen ja dialogisuus ovat menetelmiä, joiden avulla nuoren oma ääni saadaan kuulumaan. Avoimen ammattiopiston asiakkaalle on tuttua, että sopiva ala ei ole vielä selvinnyt tai kouluttautuminen mieluisaan ammattiin ei jostain syystä onnistu. Ei oo ollu tuota motivaatiota on työntekijän usein kuulemma perustelu. Avoimen ammattiopiston tehtävänä on herätellä asiakkaan motivaatiota (kiinnostun, innostun) sekä tunnistaa että vahvistaa nykyisiä voimavaroja ja verkostojen ja oppilaitostoimijoiden välillä. Käytännön työkaluina olemme käyttäneet yksilöllistä tarvelähtöistä ohjausta ja sparrausta, joiden avulla on selkeytetty koulutuksen ja oman elämän tavoitteita sekä hankittu lisätietoa oman uran valintaan. Lisäksi, kiinnostuksen herättyä, on voinut tunnustella ammatillista koulutusta tutustumalla siihen käytännössä eri alojen prakticum-pajoissa tai koulutuskokeilussa. Työskentelyn aikana osallistuja on saanut tarvitsemansa ohjauksen ja tuen myös elämäntilanteeseensa, jotta koulutuksen aloittaminen olisi mahdollista. Tämä tuki on järjestetty usein verkostoyhteistyössä. Koulutusmotivaation vahvistamiseksi on tär- keää, että asiakas kokee itsensä osalliseksi omiin Oppimiseen ja omaan elämään liittyviä odotuksia ja kokemuksia muiden odotuksista on hyvä tunnistaa, varsinkin jos niissä on epätasapaino. On myös hyvä jossain määrin selvittää aiempia kokemuksia erilaisista oppimis- ja elämäntilanteista sekä luoda mahdollisuuksia rohkaistua ja innostua siitä, että toisetkin opettelevat uusia vahvuuksia (jaksan, pystyn) muutoksen aikaansaamiseksi. Koulutuspaikan saaminen ja opintojen aloittaminen on lopputulos siirtymävai- 26 heen monivaiheisesta yhteistyöstä asiakkaan, asioihinsa ja niitä koskevaan päätöksentekoon. tosta seuraavilla konkreettisilla keinoilla: merkityksellisiä osallisuuden- ja oppimisen 27 asioita. Rohkaisu ja kannustus kuuluvat päivittäiseen ohjaukseen. Mikäli oppimistilanteisiin liit- tyy voimakkaita fyysisiä reaktioita, kuten voimakas esiintymisjännitys tai paniikkikokemukset, yksilöllisen tuen ja harjaantumisen merkitys korostuvat. Avoimen ammattiopiston tavoitteena on lisätä ja ylläpitää motivaatiota ja myönteistä muu- 1) osallistuja voi tehdä valintoja mihin toimintoihin haluaa osallistua ja saa valinnoissaan yksilöllistä ohjausta ja tukea, 2) tarjoamme osallistujille konkreettisia mahdollisuuksia kokeilla itseä kiinnostavien alojen työtehtäviä ja saada näillä prakticum -pajoilla onnistumisen kokemuksia tekemällä opettajan ohjauksessa mielekkäitä työtehtäviä pienessä ryhmässä, 3) otamme halukkaita nuoria mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi seminaareihin mukaan kertomaan kokemusasiantuntijoina omasta koulutuksellisesta siirtymävaiheestaan ja palvelukokemuksistaan, voimme myös etsiä mahdollisuuksia lisätä

15 kokemuksia hyödyntämällä nuorten vahvuuksia siirtymävaiheen odottelutilanteissa, 4) vahvistamme yhteenkuuluvuutta toimimalla paljon ryhmässä, jolloin myös sosiaaliset taidot harjaantuvat ja vertaisoppiminen on mahdollista, 5) annamme välitöntä ja pääosin positiivista palautetta ja pyrimme luomaan toiveikkuutta auttaen rinnakkaistavoitteiden asettamisessa: ensisijaisen tavoitteen rinnalle mietimme yhdessä vaihtoehtoisen tavoitteen, joka voi olla porras tulevaan tai josta voi tulla uusi ensisijainen tavoite, LÄHTEET Bandura A Self-efficancy: Toward a Unifying Theory of Behavioral Change. Psychological Review 84 (2), Määttä S Näkökulma motivaatioon: nuorten ajattelu- ja toimintatavat. NMI-Bulletin 21( 2). Niilo Mäki -Säätiö. Partanen A Kyllä minä tästä selviän. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. Jyäväskylän yliopistokeskus. Chydenius. Salmela - Aro K. & Nurmi J. - E Mikä meitä liikuttaa? Modernin motivaatioteorian perusteet. PS-kustannus. OHEISKIRJALLISUUTTA Anttila, Halonen, Kalakoski, Kreivi, Laarni, Paavilainen (2008). Persoona 4. Motivaatio, tunteet ja taitava toiminta. Edita. Deci Edward L. and Ryan Richard M: The What and Why of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. 6) voimme luoda osaltamme myönteisiä kohtaamisia oppimisympäristön arkeen pienillä asioilla: meillä on jotakin tarjottavaa, kannustamme poikkeamaan ja asioimaan tarvittaessa myös sovittujen aikojen ulkopuolella ja tutustutamme asiakkaamme työyhteisömme muihin jäseniin toimiessamme samoissa tiloissa. Koulutuksen aloittamisessa ja ammattiin valmistumisessa tarvitaan paljon taitoja, joiden harjaantuminen voi nuorella olla vielä kesken, mutta joita voi parhaiten harjoitella elämänvaiheen mukaisessa, myönteiseksi koetussa oppimisympäristössä. minationtheory.org/sdt/documents/2000_deciry- an_piwhatwhy.pdf. Luettu Määttä Sami (2011): Näkökulma motivaatioon nuorten ajattelu- ja toimintatavat. NMI Bulletin 21(2): Nurmi Jan Erik (2011): Miksi nuori syrjäytyy? NMI Bulletin, Vol. 21, No. 2: Ojanen Markku: Sisältä vai ulkoa ohjattu minä? Saatavissa Luettu Ryan, R.M&Deci, E.L (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and wellbeing. American Psychologist 55, Salmela-Aro, Katariina &Nurmi Jarl-Erik (toim. 2002): Mikä meitä liikuttaa modernin motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus. Believe you can & you re halfway there. -Theodore Roosevelt 28 29

16 4. Monenlaista tyyppiä Avoimen ammattiopiston asiakkaita Olemme toiminnassamme lähteneet aidosti asiakkaan tarpeista. Koulutuspolkua on rakennettu asiakkaan senhetkisen tilanteen mukaan. Asiakaskohtaisesti olemme ottaneet huomioon myös monia epäsuorasti kouluttautumiseen liittyviä tekijöitä, kuten asiakkaan tai hänen lähipiirinsä elämäntilanne, terveys, taloudellinen tilanne tai asumisolosuhteet. Usein voimme perustellusti sanoa, että ne asiat, jotka eivät ole suoraan "koulun asioita", ovat määrittäneet koulutuspolkua eniten. Siitä huolimatta, että jokaisella on ollut oma polkunsa, olemme löytäneet myös asiakkaitamme yhdistäviä tekijöitä. Niiden avulla olemme ryhmitelleet asiakkaitamme erilaisiksi koulutukseen hakeutujiksi. Tyypittely ei kuitenkaan ole toistaan poissulkeva, sillä hakeutujissa on myös piirteitä eri asiakkuustyypeistä. On myös hyvä huomata, että koulutuksen kynnyksellä ollaan samalla siirtymävaiheessa, jossa elämään ylipäätään tarvitaan epävirallista tai virallista monimuotoista tukea ja ohjausta. 4.1 Tyypillistä! Tyypittely perustuu asiakkaidemme lähtökohtiin ja palvelutarpeisiin. Tyypittelyssä on keskeistä se, että koulutukseen motivoitumisen esteet näkyvät ihmisillä erilaisina ja niiden voittamiseksi tarvitaan erilaisia palveluita. Tyypittelyn avulla on mahdollista nujertaa luuseri -stereotypiaa. Mielestämme ei ole olemassa luusereita. On erilaisia elämänkulkuja ja jostain näkökulmasta tarkasteltuna me kaikki olemme luusereita. Tai voimme kaikki olla voittajia

17 Tunnustelijat tarvitsevat sparraavaa ohjausta, tukitarpeiden selvittämistä sekä konkreettista tukea ja tuuppausta. He hyötyvät esim. Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta tai opinnoista ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. KOULUTUKSEN TUNNUSTELIJA Tunnustelijalla oma motivaatio on hämärtynyt usein jo aiemmassa nivelvaiheessa, koska hän ei ole päässyt/häntä ei ole tuettu/hän ei ole ollut valmis hakeutumaan hänelle sopivimpaan ja motivoivimpaan koulutukseen/oppimisympäristöön. Eteneminen edellyttää, että häntä tuetaan rinnalla kulkien kohti hänen omaa tavoitettaan (joka on ensin saatu heräämään). Tässä tarvitaan verkostolta yhteinen ymmärrys tilanteesta ja vankka yksilöllinen tuki. Konkreettisia asiakasesimerkkejä: nuoret, jotka eivät ole valmiita muuttamaan kotipaikkakunnalta opiskelemaan muualle, varsinkaan erityisammattioppilaitokseen. Heillä täytyy olla mahdollisuus tunnustella omaa motivaatiotaan ja pystyvyyttään koulutuksen. Heillä on oikeus omaan alaan. KOULUTUKSEEN MENIJÄ Koulutukseen menijällä motivaatio on loppunut koulutuksen aikana. Syyt voivat olla monet: ala ei vastannut odotuksia, muu kuin koulutus vei motivaation (oman kaveripiirin tai alakulttuurin imu ja siihen mahdollisesti liittyvät koulutuksesta poispäin suuntaavat asiat: alkoholi, huumeet, poissalojen lisääntyminen), terveydelliset syyt, oppimisympäristöön liittyvät motivaatiota vähentävät seikat. Kyseessä eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti koetut oppimiskykyyn ja omaan pystyvyyteen liittyvät tekijät, vaan pikemminkin elämänvaihe, jossa ei vielä olla valmiita sitoutumaan koulutukseen, ammattiin ja työelämän koettuihin vaatimuksiin. Motivaatio, halu ja innostus koulutukseen ja uralle on kohtuullisen helppoa herätellä uudelleen. Verkosto usein mukana herättelyssä. Menijöillä on elämän perusasiat kunnossa. Heille riittää tuuppaus keinoksi mennä eteenpäin. Avoin ammattiopisto on välittäjä; alkuvaiheen tuki opintojen jatkamisessa tai uuden urasuunnan löytämisessä. KAISU Kaisu (24 v.) on suorittanut peruskoulun osittain mukautettuna, mutta normaaliryhmässä. Hän yritti opiskella ammatillisessa koulutuksessa, muttei pysynyt mukana opetuksessa. Hän keskeytti opinnot ajatellen, ettei ala ollut hänen omansa. Hänet ohjattiin seuraavassa yhteishaussa hakemaan toiselle koulutusalalle, jonka ammattitehtävistä saattaisi löytyä hänelle sopiva kokonaisuus. Tämänkin opinnot jäivät kesken, vaikka Kaisu oli nimetty erityisopiskelijaksi. Meille Kaisu totesi, että mitkään opinnot eivät sovi hänelle, koska hän ei yksinkertaisesti opi uutta, olipa hän normaali- tai erityisryhmässä. Opintojen keskeytymisen jälkeen hän on ollut enimmäkseen työttömänä; ei juurikaan työkokeiluja tai pajajaksoja. Uravalmennuksen aikana Kaisu kokeili useita koulutusaloja, joista mikään ei erottunut erityisen kiinnostavana. Opinto- suunnitelmat eivät selkeytyneet kurssin aikana. Jatkoimme kuitenkin yhteistyötä verkoston kanssa. Kaisulle annettiin myönteistä palautetta hänen säännöllisestä ja aktiivisesti osallistumisestaan uravalmennukseen sekä verkostotyöskentelyyn. Hän oli ahkera ja hyvin tunnollinen työtehtäviä suorittaessaan. Pari kuukautta uravalmennuksen jälkeen Kaisun verkostotyöntekijä otti meihin yhteyttä ja kertoi, että Kaisun urasuunnitelmat ovat lähteneet etenemään ja että vieraalle paikkakunnalle muuttaminen ei ole Kaisun mielestä enää mahdoton vaihtoehto. Sovimme, että Kaisu tulee vielä yhteen prakticumiin, jossa varmistetaan Kaisun uudelle alalle soveltuvuutta. Ammatinopettajan palauteen perusteella verkoston edustaja oli valmis lähtemään Kaisun viikon pituiseen koulutuskokeiluun toiselle paikkakunnalle. Kaisu opiskelee nyt ammattiin. ANTTI PALUUOPISKELIJA Antti (23 v.) tuli asiakkaaksemme TE-palvelujen kautta oltuaan jonkin aikaa työttömänä. Antti oli opiskellut aiemmin ammatillista perustutkintoa, mutta opinnot olivat jääneet kesken. Opiskeluaikana Antti ei ollut kovin kiinnostunut alasta eikä ammattiin valmistuminen muutenkaan tuntunut kovin tärkeältä. Joskus Antti myös oli epäillyt valmistuvansa ammattiin, joka ei sitten tunnukaan omalta. Armeijan jälkeen hän oli tehnyt tilapäisesti lyhytaikaisia töitä ja ollut puoli vuotta palkkatukityössä. Toimettomuus alkoi kuitenkin kyllästyttää, sillä hänen omasta mielestäänkin töihin pääsy ilman ammatillista koulutusta alkoi olla mahdotonta. Kerroimme Antille mahdollisuuksista avoimessa ammattiopistossa. Hänellä oli mahdollisuus osallistua prakticum-pajoille ja kokeilla vielä opiskelua eri aloilla. Uravalmennusryhmässä hän saisi lisäksi vertaistukea. Teimme yhdessä Antin kanssa suunnitelman, jossa edettiin pienin ja konkreettisin askelin. Antti valitsi uravalmennuksen ja kävi sen tunnollisesti ilman poissaoloja lävitse. Asiakkuutensa aikana Antti sai tarvitsemansa tuen ja yksilöllisen ohjauksen edetäkseen aloittamaan ammatillisen koulutuksen. Antti aloitti opinnot aikuiskoulutuksessa

18 KOULUTUKSESSA VIERAILIJA Vierailijassa on keskeistä ja erottavaa se, että hänellä ei ole yleensä motivaatiota kiinnittyä muihinkaan kuin koulutuspalveluihin. Hän ei ehkä lainkaan halua palvelujärjestelmästä tarjottavaa rinnalla kulkemista, vaan pikemminkin välttää kaikkea ulkoista kontrollia. Taustalla voi olla myös koettu tarve säilyttää näin itsemääräämisoikeutensa, kasaantunut epäluottamus palvelujärjestelmään. Ongelmien kumuloituminen on ominaista vierailijoille eikä niihin ei päästä tarttumaan niukoissa kohtaamisissa. Huom. Myös koulutukseen menijä, jos ei tavoiteta ajoissa, saattaa päättyä tähän ryhmään, sen myötä syrjäytymiseen. Voi olla jossain vaiheessa tietoinen valinta, esim. alakulttuurissa, mutta myös ajautumisen seuraus. JESSE Erityistyötyötekijä tuo Jessen (19 v.) uravalmennuksen valintahaastatteluun. Ammattiopinnot ovat jääneet toisella paikkakunnalla kesken. Toisaalta opintojen keskeyttäminen harmitti, mutta toisaalta Jesse oli sitä mieltä, että hän on vielä nuori mies ja elämä edessä. Hänellä oli yksi lapsi, mutta hän ei asunut lapsen ja tämän äidin kanssa. Jesse vakuutti, että lapsi oli hänelle tärkeä ja että paluu opintojen ääreen johtui pääsääntöisesti isäksi tulemisestä, jonka myötä hän Vierailijat eivät tule sovittuihin tapaamisiin. Kohtaaminen ja sille perustuva ohjaussuhde ei pääse rakentumaan. Kohtaaminen syntyy useimmiten ulkoisen pakon edessä, esim. kun hän joutuu toimeentulosyistä ilmoittautumaan asiakkaiksi, mutta muu sisäinen motivaatio tarjolla oleviin toimintoihin puuttuu. He ovat usein vierailijoita muidenkin viranomaisten verkostoissa. koki kasvamista vastuuseen. Hänellä oli pienimuotoinen rikosrekisteri, ei mitään tavattoman vakavaa: hänen itsensä mukaan nuoren miehen toilailuja. Jessen mielestä uravalmennus kuulosti juuri sellaiselta, mitä hän on halunnutkin. Hänet valittiin kurssille, mutta hän ei tullut eikä häneen saatu yhteyttä. Myöhemmin saimme erityistyöntekijältä kuulla, että ilmeisesti Jesse oli muuttanut Etelä-Suomeen. ELÄMÄSSÄ ETENIJÄ Asiakkaistamme suurin osa oli mielestämme etenijöitä. Heidät oli sysätty varsin nuorina (yleensä yläkoulun aikana) ulkokehälle, jossa he kokivat osattomuutta ja ongelmien kumulatiivisuus oli heille leimallista. Siitä huolimatta halusimme nimetä tämän ryhmän positiivisesti, koska näimme että heissä oli runsaasti halua ja potentiaalia edetä elämässään. Etenijällä esteet näkyvät usein heikentyneenä toimintakykynä, jonka vaikutus ulottuu usealle elämänalueelle. Taustalla voi olla kasautuneita kielteisiä kokemuksia opiskelu- ja muissa vertaisympäristöissä toimimisesta, kokemuksia yksinäisyydestä ja erilaisuudesta, mahdollisia mielenterveyden häiriöitä. Oppimisvaikeudet tai esim. neuropsykiatriset erityisvaikeudet voivat myös heikentää mahdollisuuksia onnistua opinnoissa ja työelämään suuntautumisessa. Ne voivat myös altistaa mielenterveyden häiriöille, mikäli opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvät odotukset omasta toimintakyvystä koetaan liian stressaavina. Heikko taloudellinen tilanne ja tuen puute vähentävät entisestään uskoa kouluttautumiseen, työllistymiseen ja elämässä etenemiseen. Etenijän kokonaistilanne tuleekin arvioida huolellisesti, jotta toimintakykyä ja pitkällä aikavälillä opintoja ja työllistymistä voidaan systemaattisesti tukea. Ulkopuolisesta saattaa näyttää, että etenijän elämä on jumiutunut. Omia mahdollisuuksia onkin vaikea nähdä, kun ajatukset kulkevat kehää ja kokemus omista voimavaroista hämärtyy. Tässä tilanteessa nuori voi kokea olevansa syrjässä, vetäytyy ja alistuu vallitseviin olosuhteisiin. Tulevaisuus tai elämä yleensäkään ei näytä tavoittelemisen arvoiselta. Motivaatio edetä elämässä hiipuu. Etenijöitä pidetään myös mielikuvittelijoina, joiden ajatellaan tarvitsevan vain napakka ohjausta ja ryhdistäytymistä. He selviävät päivästä toiseen eivätkä tuota järjestelmälle suuria huolia. Työntekijöiltä vaatii hyvää ammattitaitoa tunnistaa kokonaistilanne ja taustalla olevat toimintakyvyn esteet. Etenijöissä on niin heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia, että köyhyys vähentää/ estää heidän pystyvyyttään, osallisuuttaan ja toimijuutta. He eivät pysty opiskelemaan, koska opintoihin saatava tuki on huomattavasti työttömyysturvaa pienempi. Vaikka opintolainaa saisikin, sitä ei uskalleta ottaa, koska työllistyminen opintojen jälkeen koetaan hyvin epävarmaksi. Ulkoiset motivaatiokeinot (esimerkiksi työstä saatava palkka, taloudellinen tuki) ovat heille edellytys elämässä etenemiselle, myös opintoihin hakeutumiselle. He tarvitsevat konkreettista taloudellista tukea. He tarvitsevat voimakasta kannustusta osallistua kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin ja laajentaa omaa verkostoa, jotka voivat tuoda sisältöä elämään ja lisätä koettua osallisuutta. Etenijät pääsevät eteenpäin kokonaisvaltaisella tiiviillä verkostotyöllä. He hyötyvät parhaiten jämäkästä, konkreettisesta tuesta, mutta tarvitsevat vahvan kokemuksen siitä, että he tulevat ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Etenemisessä on tärkeää saada myönteinen puhuri puhaltamaan

19 4.2. Nuorten ääni MINJA Minjan (21 v.) vaikeudet alkoivat jo niin kauan aikaa sitten, ettei hän jaksa edes muistaa, mikä oli syytä ja mikä seurausta. Peruskoulussa ei mennyt erityisen hyvin; kuraattorin juttusille hän joutui muutaman kerran kertyneiden poissaolojen vuoksi. Hänellä ei ole ollut oppimisen kanssa ongelmia, enemmän koulussa oli kyse tylsistymisestä. Kavereita hänellä ei ole oikein koskaan ollut eikä hänellä ole ollut mahdollista harrastaa mitään perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Isä ja äiti ovat olleet hyvinkin pitkiä aikoja työttöminä ja perhe on saanut toimeentulotukea. Isoveli ja pikkusisko ovat samanlaisessa tilanteessa kuin hänkin, työttöminä. Tosin veljellä jäi perustutkintokin suorimatta ja armeija keskeytyi. Pikkusisko opiskelee ammattiin erityisryhmässä catering-alalla. Ammatinvalintaa hän ei miettinyt yhtään, meni samalle alalle kuin äiti. Hän suoritti perustutkinnon tyydyttävin arvosanoin. Sitten hän omien sanojensa mukaan masentui. Terveyskeskuslääkäri totesi lievän masennuksen ja antoi lääkkeet. Hän söi niitä, koki itsensä toimintakykyisemmäksi ja hakeutui TE-palvelujen kautta työharjoitteluun. Työharjoittelun jälkeen kahteen vuoteen TE-palveluista ei kuulunut mitään, mutta sitten otettiin yhteyttä projektista, josta Minja ohjattiin Avoimen ammattiopis- ton uravalmennuskurssille. Taloudellinen tilanne on aina ollut huono ja vuosien mittaan on kertynyt maksamattomia laskuja, joista osa on mennyt perintään. Kotoa pois muuttamista hän ei voi harkitakaan menetettyjen luottotietojen vuoksi. Vanhemmilla ei ole varaa edes lainata rahaa yksityisen vuokra-asunnon takuuvuokriin. Jossain vaiheessa Minja yritti asua omassa asunnossa, mutta kaupunki irtisanoi hänen asuntonsa maksamattomien vuokrien vuoksi. Nyt hän haluaa vaihtaa ammattia, koska ala, josta hänellä on perustutkinto, ei yksinkertaisesti työllistä tällä alueella. Minja on innokas aloittamaan opinnot. Käymme hänen ja verkostotoimijoiden kanssa lävitse erilaisia vaihtoehtoja, kuinka Minja olisi mahdollista opiskella heikosta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta. Oppisopimus tuntuisi hänen kohdallaan parhaalta vaihtoehdolta. Oppisopimuspaikkojen löytyminen on vaikeaa emmekä voi jättää Minjan eteenpäin menoa yhden kortin varaan, vaan sovimme että oppisopimus on pitkän aikavälin tavoite. Nyt on edettävä niillä välineillä, joita on käytettävissä. Teemme Minjan kanssa suunnitelman seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Tavoitteena on varmistaa, että Minja pystyy sitoutua suunniteltuihin toimenpiteisiin. Kohtaamiset nuorten ja heidän verkostonsa kanssa johtivat jo varhain ajatukseen erilaisista asiakkuustyypeistä. Tyypittelyn perusideana oli nostaa nuorisotakuun valtakunnallisesta mediamassasta esiin nuoria aikuisia, joiden tilanteeseen ei selvästikään voinut vaikuttaa vain koulutuspoliittisilla ratkaisuilla ilman riittävää perehtymistä nuoren kokonaistilanteeseen ja nuoren palvelutarpeisiin. Tyypittely tarkentui uravalmennuskurssien lopussa kerättyjen asiakaspalautteiden perusteella. Toukokuussa 2014 keräsimme vielä asiakkailtamme 1 ) puhelinhaastatteluin (kolme haastattelua) ja parihaastatteluna (kaksi haastateltavaa) tietoa ja kokemuksia uravalmennukseen osallistumista edeltävältä ajalta haastatteluhetkeen asti. Nuorten tilanne vaihteli, mutta jokainen odotti uravalmennuksen tuovan jonkin muutoksen joko koulutusta tai laajemmin elämäänsä koskevaan tilanteeseen: koulutuspaikkaa halusin kovasti! halusin lisäosaamista, korttikoulutuksia vaikea sanoa, lähdin avoimin mielin ehkä uusia pohjakoulutuksia etenemiseen? oli aika sekavaa en tiennyt mitä halusin ja onnistuuko halusin kokeilla asioita et löytäisinkö oman alan ja kiinnostuksen kohteeni (tietty ala)kiinnosti alkuun, mut ei enää lopuksi kaveri jo muuttanut koulutuksen ja työn perässä muualle, niin saisin työttömän arkeeni mielekästä tekemistä joka edes auttaa työllistymismahdollisuuksia Koska lähtökohdat ja odotukset muutoksesta olivat erilaiset, myös uravalmennuksen tärkein anti liittyi joko suoraan mahdollisuuteen kouluttautua lisää (koulutuksen välitön koettu hyöty) tai koulutuksen avulla tarjoutui mahdollisuus kokeilla, tutustua, varmistua, kokea tai oppia (myönteiseksi koetussa oppimisympäristössä koulutukseen osallistumisesta koettu hyöty). Parasta uravalmennuksen antia nimenomaan koulutuksen välitöntä hyötyä odottaville olivat: korttikoulutuksista saadut (työelämän pätevyys-)kortit. Prakticum-paja! Vaikka todistusta lisäkoulutuksesta pidettiin hyödyllisenä, valmennuksen koettiin antaneen myös uutta tietoa (vierailijat työelämästä) ja pajoja pidettiin erinomaisina, vaikka ne eivät aina olleet omien ammatillisten tavoitteiden mukaisia. Vierailijat kertoivat uutta tietoa yhteisillä tunneilla. Sai ajatukset selvemmiksi, oppi vierailijoilta Monet pajat olivat erinomaisia, mutta ne ei olleet minulle (sopivia) Vertaisryhmän ja oppimisympäristön merkitys korostui sekä pajoilla että uravalmennusryhmässä, vaikka osallistujien lähtökohdat olivatkin keskenään erilaiset. Pääsi kokeilemaan pajoja, sai EA1 kortin ja (sai) tutustua ryhmässä erilaisiin ihmisiin. 1 Valitsimme asiakkaistamme nuoria, jotka mielestämme edustivat eri asiakastyyppejämme eri palvelutarpein ja jotka olivat halukkaita osallistumaan haastatteluun joko puhelimitse tai paikanpäällä 36 37

20 (Ihmiset ryhmässä) olivat mukavia; kaikilla oli eri tilanne ja erilaiset lähtökohdat, niin silti löytyi yhteisiä asioita kun tarkemmin juteltiin Ryhmäläiset ja valmennuksen vetäjät tulivat tärkeimmiksi kurssin aikana. Hyvässä porukassa oli hyvä meininki. Sai uusia kokemuksia jotka edistäisivät jatkossa työllistymistä ja kurssi poiki lisääkin Mitä nuorten elämässä sitten tapahtui vuoden tai puolentoista aikana? Onko uravalmennukseen osallistumisella ollut merkitystä koettuun muutokseen? Suoraan lisäkoulutusta ja varmistusta omalle alalle hakeva hyötyi odotustensa mukaisesti valmennuksesta: (koulutukseen)valinnassa ja (oman oppimissuunnitelman) valinnoissa oli hyötyä jo (valmennuksen aikana) suoritetuista sieltä (valmennuksesta) sain mitä halusin! (tilanne koulutukseen etenemiseksi eteni verkostossa ja opinnot käynnistyivät ja etenevät) koulutussuunta nyt selvä, pieniä duuneja saatu Toimintakyvyn kohentuminen edellyttää kuitenkin usein verkostossa tehtävää monialaista yhteistyötä, jotta esimerkiksi nuoren sosiaaliset taidot, arki, terveydentila, talous ja uratavoitteet saadaan tukemaan tulevaisuuden tavoitteita ja kokemus omasta pärjäämisestä ja pystyvyydestä vahvistuu. (uravalmennusta voisi suositella) kaikille, jotka etsii mitä tekis. Pääsee kokeilemaan ja kattomaan. Saa apua ja tukea suunnitelmien rakentamiseen. Saa osaamista ja ymmärrystä siihen omaan. Uravalmennuksen koettiin taipuvan moneksi: sen katsottiin soveltuvan erilaisissa elämäntilanteissa oleville, joilla on tarve pysähtyä oman (ura)tulevaisuutensa ääreen. Se näyttäisi tarjoavan usealle nuorelle soveltuvan, tarpeenmukaisesti tuetun oppimis- ja toimintaympäristön koulutukseen siirtymiseksi, mutta myös myönteisiä ja korjaavia kokemuksia ja konkreettisia keinoja yhdistää jo ammatillisessa koulutuksessa toimivia ohjauksellisia ratkaisuja työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään kuntoutukseen. 4.3 Millainen tyyppi, sellainen ohjaus Tyypittelyn yhtenä ajatuksena on kartoittaa millaista ohjausta ja tukea erilaiset ihmiset tarvitsevat. Meidän ei tarvitse tarjota intensiivistä palveluohjausta hänelle, jolla on valmiudet arvioida omaa elämäänsä ja kyky tehdä ratkaisuja itsenäisesti. Kun asiakasta haastatellaan ja kuunnellaan hänen verkostoaan, ohjausalan ammattilainen pystyy nopeasti päättelemään millainen ohjaus on tarpeen tilanteessa. Olemme todenneet työssämme, että itsenäiset menijät ovat harvinaisia ja pääosa avoimen ammattiopiston asiakkaista tarvitsee intensiivistä tukea ja ohjausta avatakseen oman opinpolkunsa. Toisaalta, täsmätuen ja -ohjauksen saaminen voi nopeastikin vähentää välitöntä palvelutarvetta. Näin myös Avoimen ammattiopiston asiakkaan tilanne voi muuttua nopeastikin ohjauksen aikana. Tunnustelija voi edetä koulutukseen ja etenijän tilanne voi muuttua toimivan verkoston tuella. Vaikka työskentely ei johtaisi suoraan koulutukseen, mm. uravalmennuksen aikana voidaan vahvistaa luottamusta omiin opiskelu- ja työelämätaitoihin. Lisäksi valmennuksessa on mahdollista saada korjaavia kokemuksia ryhmässä toimimisesta ja osallisuudesta. Verkostoyhteistyössä elämäntilanteen esteitä voidaan tehokkaasti selvittää ja ylittää, jotta ne eivät estä koulutuspolulle etenemistä, kun asiakas on siihen valmis. Ohjaustyössä tai palveluohjauksessa on käytössä runsaasti erilaisia metodeja, joiden juuret ovat eri teorioissa. Meillä ei ole ollut yhtä ohjausmallia kuten esimerkiksi Joensuun Ohjaamossa ja Avoimessa ammattiopistossa, jossa on systemaattisesti käytetty dialogista ohjausta, joka perustuu psykoterapeuttiseen osaamiseen. Etelä-Savon avoimessa ammattiopistossa kukin työntekijä toteutti ohjausta oman koulutustaustansa mukaisesti, mutta yhteisenä menetelmä oli kuitenkin voimavarakeskeisyys, jossa asiakkaalla on mahdollisuuksia eikä vain haasteita. Ohjaajan tehtävänä on löytää asiakkaan voimavarat, kannustaa ja rohkaista, mutta ohjaaja ei tee asioita asiakkaan puolesta. Mutta on kuitenkin selvää, että ohjaajien yhteinen ohjausmalli on tarpeellinen silloin, kun työtä tehdään pysyvässä toiminnassa. Mikäli suoraan ammatilliseen koulutukseen eteneminen ei ollut vielä ajankohtaista, toimintakyky koettiin kuitenkin entistä paremmaksi ja nuorella oli myös uusia tai tarkentuneita ammatillisia tavoitteita. Olen viihtynyt hyvin (lyhytaikaisessa) koulutuksessa ja siellä oli monipuolista tekemistä. Musta on tullut avoimempi asioissa (uravalmennuksen myötä). Jouduin täysin tuntemattomien ryhmään ja opin avoimemmaksi, rohkeammaksi kun muutkin oli. Olis tosi hyvä kenelle tahansa: totuttelua asioihin, pääsee kokeilemaan, saa uusia vaihtoehtoja ja sosiaaliset taidot kehittyy. Jos on suunta hukassa ja ei tiedä mitä haluaa tai ei halua tehdä työkseen, uravalmennus voi mahdollisesti saada aktivoitua. Työtön, opiskelupaikkaa tai muuta tulevaisuuden suuntaa oleva nuori tai aikuinen avun tarpeessa olevat toimettomat. Tunnustelijalle Tukea oppimiseen, kokeiluja, tietoa Menijälle Motivaatio ja mahdollisuudet, aikuisena ohjaus! Kuva 4. Millainen tyyppi, sellainen ohjaus Hieno kokemus, jonka kautta ennen Vierailijasta Etenijälle kaikkea tutustuin hienoihin uusiin ihmisiin. Verkostovastuu ja Korjaavia kokemuksia Kurssin kautta minua on myös pyydetty rinnalla pysyminen Tiivis verkostomonenlaiseen, joten vain aika näyttää työskentely mihin tästä vielä päästään mukaan 38 39

21 5. Avoimen ammattiopiston toimintamalli Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa ja kehittää koulutuksellisia ratkaisuja/malleja siirtymävaiheen asiakkaille, avata heille mahdollisuuksia suorittaa ammatillisia opintoja vaihtoehtoisilla tavoilla. 5.1 Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa mallin toimintaprosessi Avoin ammattiopisto on joustava koulutusväylä ammatillisiin opintoihin. Joustavuudella tarkoitamme koulutusjärjestelmän ketteryyttä reagoida asiakkaan tarpeisiin. Erityisesti jäykkä sisäänotto nuorten perustutkintokoulutukseen, oppilaitoksen vaikeus rytmittää opintoja opiskelijan elämäntilanteeseen sopiviksi tai huomioida muita yksilöllisiä tarpeita ovat useimmiten järjestelmien luomia ongelmia, joihin on löydettävissä ratkaisumalleja, mutta asiakkaan näkökulmasta ne ovat ylittämättömiä esteitä hänen koulutusurallaan. Jotta oppiminen sujuu, opiskelija tarvitsee hyviä opettajia ja oppimisympäristöjä. Näiden lisäksi opiskelija tarvitsee luottamusta omaan oppimiskykyyn, osaamiseen ja tunteen siitä, että pystyy myös vastaamaan kokemiinsa odotuksiin. Tärkeitä ovat myös myönteiset kokemukset ohjaavien aikuisten parista. Avoimessa ammattiopistossa olemme opiskelijaksi aikovan kanssa arvioineet näitä osa-alueita ja pyrkineet luomaan myönteisiä kokemuksia opettajien ja muiden aikuisten työskentelystä. Olemme kehittäneet avoin ammattiopistoa työryhmänä, johon ovat kuuluneet laaja-alainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja sosiaalityöntekijä (Esedu) sekä palveluohjaaja ja erityisopettaja (Sami). Lisäksi tärkeänä osana työn suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet ammatinopettajat. Avoimen ammattiopiston keskeisiä toimijoita ovat olleet asiakkaat, ammatillisen koulutuksen opettajat, opinto-ohjaajat ja tukihenkilöstö, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen ja työpajojen työntekijät, perusopetus, TE-palvelujen ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijät, kolmannen sektorin työllistymisen ja kuntoutumisen toimijat. Toisin sanoen poikkihallinnollinen ja moniammatillinen verkostotyö on ollut erittäin tärkeä työmenetelmä avoimen ammattiopiston asiakastyössä

22 TE-PALVELUT Etelä-Savon avoin ammattiopisto TE-toimisto työvoiman palvelukeskus SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT kuntouttava sosiaalityö kuntouttava työtoiminta päihdetyö mielenterveystyö perhekodit NUORTEN ERITYISPALVELUT työpajat etsivä nuorisotyö Mikkelin Olkkari Savonlinnan nuorisotoiminnan tuki NUTU ry OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT perusopetus toisen asteen oppilaitokset ITSEOHJAUTUVAT vanhemmat sukulaiset ystävät HANKKEET OPPILAITOS AVOIN AMMATTIOPISTO tehostetut ohjaus- ja tukipalvelut sparraus-kurssit prakticum-pajat uravalmennuskurssit koulutuskokeilut tutkinnon osat AMMATILLINEN PERUS- TUTKINTO/ NÄYTTÖTUTKINTO Kuva 5. Etelä-Savon avoimen ammattiopiston toimintaprosessi 5.2 Asiakasprosessi toimintaprosessin sisällä Kun asiakas ja avoimen ammattiopiston työntekijät kohtaavat ensimmäisen kerran, taustalla on normaalisti jo asiakkaan lähettävän tahon ja avoimen ammattiopiston yhteistä työtä, jota on tehty asiakkaan luvalla. Avoimessa ammattiopistossa opiskelijaksi aikovan vastaanottaa tiimi, jossa on moniammatillista osaamista (opinto-ohjaus, erityisopetus tai sosiaalityö). Tilanne saadaan kartoitettua nopeasti, koska asiakas tulee yleensä verkoston kautta. Emme ole kokeneet tiedonsiirto-ongelmia, koska asiakas on antanut luvan hoitaa asioitaan eri viranomaisten kanssa. Hän on yleensä antanut luvan tiedonsiirtoon lähettävälle taholle jo ennen meille tuloa. Käytämme tarvittaessa erillistä lomaketta 1 tietojen hankkimiseen/tietojen luovuttamiseen. Samalla lomakkeella kerromme asiakkaallemme häntä koskevien tietojen kirjaamisesta ja rekisteröinnistä sekä mahdollisuudesta tarkastaa omat tiedot. Emme ole törmänneet siihen, että asiakkaat eivät tätä lupaa antaisi. Tavoitteena on, että avoimen ammattiopiston työntekijät tapaavat ensimmäisen kerran työparina. Tällöin syntyy monipuolisempi kuva palvelutarpeesta ja alustava tavoitteiden asettaminen yhdessä asiakkaan kanssa on myös helpompaa. Alkuhaastattelussa sovitaan, kuka verkoston työntekijöistä on asiakkaan vastuuhenkilö. Samoin nimetään työntekijä avoimesta ammattiopistosta yhdyshenkilöksi. Verkostojen lähettämällä asiakkaalla on useimmiten erilaisia palveluja jo käytössään (esim. mielenterveyspalvelut) ja avoimen ammattiopiston tehtävä on arvioida kokonaistilannetta koulutuksen ja oppimisen näkökulmasta. Onko opiskelijaksi aikovalla mahdollisuuksia selvitä opinnoista? Pystyykö hän sitoutumaan pitkän aikavälin tavoitteisiin (perustutkinnon suorittaminen)? Mitkä ovat ammatillisen kasvun ja osaamisen haasteet tämän henkilön kohdalla? Meillä on ollut asiakkaita, jotka ovat olleet palveluverkostojen väliinputoajia. Heidän kanssaan olemme rakentaneet heille uudet tai päivitetyt tukiverkostot, jotka toimivat avoin ammattiopisto-jakson päättymisen jälkeen. Olemme huolehtineet asiakkaan saattamisesta uuteen verkostoon: on se verkosto oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella. Pystymme verkostoyhteistyössä asiakkaan kanssa arvioimaan onko opintojen aloittaminen heti mahdollista. Joskus asiakas tarvitsee vielä kuntoutumista koulutuksen aloittamiseksi. Mutta esimerkiksi prakticum-pajaan osallistuminen voi olla osa kuntoutumista: konkreettinen teko, joka vahvistaa kuntoutumisen tavoitteen saavuttamista. Suurimmalle osalle asiakkaistamme opiskelu onnistuu ammatillisessa oppilaitoksessa järjestettävin tukitoimin, mutta tukitarpeiden ollessa suurempia suosittelemme opintojen suorittamista erityisammattioppilaitoksessa. Ratkaisuehdotuksissa on asiakkaan hyvä ensisijalla, ei pelkästään opiskelijoiden rekrytointi oppilaitokseen. Oppilaitostoimijoina voimme myös arvioida sen, että pystyykö meidän oppilaitoksemme esimerkiksi tekemään niin paljon opetusjärjestelyjä, että opiskelijan opintojen suorittaminen on mahdollista. Uravalmennuksesta asiakas saa lausunnon, jonka asiakas voi halutessaan antaa muiden viranomaisten käyttöön. Prakticum-pajatyöskentelystä asiakas saa 1 Suostumus tietojen hankkimiseen Avoin ammattiopisto-hankkeen ulkopuolisilta yhteistyötahoilta ja / tai tietojen luovuttamiseen yhteistyötahoille (Liite) 42 43

23 TE-Palvelut, TYP Reitti Sosiaali- ja terveystoimi Asiakas itse Ohjaus muihin palveluihin (esim. kriisipalvelut) LÄHETTÄVÄT TAHOT, ESIMERKIKSI: Reitti Olkkari TE-Palvelut Olkkari Yhteydenotto Tutustuminen AvoAmon palveluihin Palvelutarpeen alustava arviointi Palvelutavoitteen alustava asettaminen Vahva verkostotyö Asiakas Yhteydenotto MUISTA TIETOSUOJA! Kokonaistilanteen arviointi Ammatillisen osaamisen alustava arviointi Kohti tavoitetta Menetelmä HAASTATTELU (hankkeen työntekijät) *mukana oma verkoston työntekijä tai ammatinopettaja Asiakkaan palvelutarpeeseen vastaaminen Palvelutarjotin: prakticum-pajat uravalmennus koulutuskokeilut yksilöohjaukset Valmennus päättyy Siirtyminen koulutukseen tai paluu muihin verkoston palveluihin Täsmätuki siirtymävaiheessa Asiakkaan palvelu PALAUTE OPPILAITOS AVOIN AMMATTIOPISTO Yksilöllisyys Ohjauksellisuus Dialoginen Osallistuva Palvelutarpeen arviointi VIERAILIJA Asiakkaan palveluprosessin toteutumisen seuranta, arviointi ja päivitys verkostoyhteistyössä Kuva 6. Asiakkaan palveluprosessi Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo Kuva 7. Asiakkaan palvelupolku tarpeet. Palvelun tarve on määrittänyt ameban muodon. Amebamallin on mahdollistanut työryhmämme monipuolinen koulutustausta (laajaalainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä) sekä riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen. Asiakaspalautteiden perusteella olemme onnistuneet asiakastyössä, mutta emme ole päässeet oman organisaation sisällä amebamallin toteuttamiseen kuin hetkittäin. Oppilaitosorganisaatiot on rakennettu hiearkkisesti toimiviksi ja tiukasti ryhmätoimintoja varten. Yk- järjestelmään vaatii runsaasti resursseja ja työntekijöiltä osaamista, sinnikkyyttä ja ennen kaikkea uskoa omaan asiaansa. Avoin ammattiopistotyöskentelyä ovat ohjanneet ohjaus-, opetus- ja sosiaalityön eettiset lähtökohdat: Luettu dad=portal&_schema=portal Luettu Luettu Työtä ohjaava keskeinen lainsäädäntö: Laki aikuiskoulutuksesta Luettu http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta- sa/1998/ ?search%5btype%5d=pika&- search%5bpika%5d=laki%20aikuiskoulutuksesta%20 Henkilötietolaki Luettu Laki ammatillisesta koulutuksesta. Luettu ammatinopettajan kirjallisen palautteen soveltuvuudesta alalle. Kuvassa 6 asiakasprosessi on kuvattu perinteisen putkiajattelun mukaisesti. Kuvassa 7 prosessia kuvataan syklisenä, jossa asiakas voi palata uudestaa toimenpiteisiin, kun hänen elämäntilanteensa on parempi tai hänen toimintakykynsä on kohentunut. Hankkeen aikana olemme pyrkineet siihen, että avoin ammattiopisto on amebamaisesti toimiva ja sen rajapinnat ovat huokoisia läpäise- 44 mään sekä asiakkaan että muiden toimijoiden silöllisten opinpolkujen rakentaminen tällaiseen 45

24 5.3 Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin Palvelutarjottimen rakentaminen oppilaitosympäristössä toteutettavaksi toiminnaksi edellyttää toimintaympäristön tuntemusta ja ymmärrystä mm. oppilaitoksen pedagogisista ratkaisuista ja toteutuvasta opiskeluhuollosta. Lisäksi tarvitaan toimivat suhteet verkoston muihin palveluihin riittävien neuvonta-, ohjaus ja tukipalveluiden järjestämisessä. Palvelutarjottimen toteuttaminen lähti liikkeelle kahdesta reunaehdosta: a) mitkä ovat asiakkaan tarpeet ja b) mitä toimintoja oppilaitoksen on mahdollista tarjota. Lisäksi pyrimme tietysti myös siihen, että palvelut ovat kohtuuhintaisia sekä mahdollisia toteuttaa myös ilman hankerahoitusta. Palvelutarjotin koostuu tällä hetkellä neljästä erillisestä kokonaisuudesta: uravalmennus } prakticum-pajat yksilöohjaukset koulutuskokeilut. Esitellään tarkemmin luvuissa 6-9. Kaikissa palveluissa on yhteinen punainen lanka: motivaation herättäminen ammatillisten opintojen suorittamiseen. Toimintojen kesto vaihtelee yhden päivän pajasta kuusi viikkoa kestävään uravalmennukseen. Suunnittelussa on otettu huomioon toimintojen portaittaisuus. Asiakas, jolla ei ole kiinnostusta tai innostusta "yhtään mihinkään", voi aloittaa sparrauksesta 2, jatkaa prakticumeihin ja osallistua vielä uravalmennukseen tai koulutuskokeiluun. Hänen motivaatiotaan herätellään, syvennetään ja tämän jälkeen voidaan lähteä etsimään omaa koulutusalaa. Toisella asiakkaalla saattaa olla jo ala suunnitelmissa, muttei tarkkaa tietoa alan työtehtävistä, jolloin hän voi osallistua pelkästään prakticum-toimintoihin. Uravalmennus antaa asiakkaalle alan valinnan lisäksi välineitä elämänhallintaan, tietoa työelämästä, ryhmätyötaitoja ja itsetuntemusta. Palveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti verkostojen kautta, mutta kehittämistyön aikana myös asiakkaat tai heidän lähipiirinsä ovat ottaneet suoraan yhteyttä. Etelä-Savon avoin ammattiopisto-toimintamallissa asiakkuudet eivät ole kovin pitkäaikaisia. Ajatuksemme on, että avoin ammattiopisto on yksi työväline alueen toimijoille. Opiskelunsa aloittavistakin osa jää oman lähtöverkostonsa (esimerkiksi sosiaalitoimi) asiakkaaksi mm. taloudellisista syistä. Osa asiakkaista siirtyy oppilaitokseen ja sen tukitoimien pariin. Opintojen alkuvaiheessa moni opiskelun avoimen ammattiopiston kautta aloittanut tarvitsee intensiivistä tukea. Hankkeen aikana olemme voineet tätä tukea antaa, mutta hankkeen päättymisen jälkeen on mietittävä mistä tämä tuki tulee: ryhmänohjaaja, kuraattori tai opinto-ohjaaja/palveluohjaaja olisivat jo oppilaitoksessa valmiina olevia resursseja. Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin on ollut myös oppilaitoksien käytettävissä. Keskeyttämistilanteessa oleva opiskelija olisi voinut tulla esimerkiksi uravalmennukseen. Tätä mahdollisuutta oppilaitokset käyttivät hankeaikana vähän. Oppilaitoksen näkökulmasta avointa ammattiopistoa voisi ja pitäisi käyttää oppilaitoksen sisäisenä nivelvaihetyökaluna. Avoimen ammattiopiston palvelut voisivat olla toimia myös keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä: uravalmennukset motivoinnin, tukitarveselvittelyn time out-pisteinä, prakticumit uuden ammattialan kartoittamisessa ja testaamisessa. Monet muut sovellutukset ovat mahdollisia. Uravalmennus motivaatiota tukeva, koulutus- ja työuralle suuntaava ohjauksellinen toiminta oppilaitoksessa oman polun etsintä ja tuki ryhmässä oppimisen tukitarpeiden kartoitus lausunto jatkoon kesto 6 viikkoa Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin Prakticumpajat oppilaitoksessa opettajan ohjauksessa alan perustehtäviä oma ryhmä sopiiko ala/ ammatillinen koulutus minulle ammattiopettajan arviointi soveltuvuudesta alalle kesto 1-2 päivää/paja Palvelutoimintojen periaatteina ovat olleet asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, verkostotyö, moniammatillisuus ja poikkihallinnollisuus. Yksilöohjaukset keskeytyneiden opintojen tai alan vaihdon jälkeen paluu oppilaitokseen tukea ja ohjausta opintojen alkuun saattamiseksi kesto vaihtelee Koulutuskokeilut (SAMI) palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät palvelun asiakkaan tarpeen mukaiseksi, huolehtivat käytännön toteutuksen ja opiskeluaikaisen tuen tarpeen selvittäminen, kartoitukset lausunto jatkoon kesto 5-10 päivää Sparraus on jätetty pois alkuvaiheen kokeilun jälkeen. Tarkemmin asiasta sivulla 56. Kuva 8. Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin

25 6. Uravalmennus osallistujaa motivoiva kurssi 6.1 Ryhmän koko ja osallistujien valinta Kokeilujen kautta päädyimme siihen, että sopiva uravalmennusryhmän koko on kahdeksan osallistujaa. Tämän kokoisessa ryhmässä voidaan huomioida osallistujien yksilölliset tarpeet. Kokemus osoitti, että osallistujien tarpeet ja elämäntilanteet erosivat paljon toisistaan. Ryhmät olivat kuitenkin riittävän suuret osallistujien ryhmäytymiseen. Osallistujat rekrytoitiin pääasiallisesti yhteistyöverkostosta, josta tämän toiminnan kannalta merkittävimpiä olivat työvoiman palvelukeskus Reitti sekä TE-palvelujen ammatinvalinnan ohjaus ja nuorten neuvonta 3. Lisäksi muutama osallistuja tuli sosiaalitoimen kautta. Osallistujat valittiin haastattelujen perusteella. Haastattelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kurssille hakeutuvan motivaatioon ja elämäntilanteeseen. Hakijoiden joukossa oli haasteellisessa elämäntilanteessa olevia, joista valtaosa otettiin kurssille. Vain akuutissa kriisissä olevat ohjattiin heille paremmin sopivaan palveluun. 6.2 Toiminnan rakentaminen Uravalmennuskurssien tavoitteena on osallistujien oman ammattiuratoiveen selkeyttäminen. Lisäksi kurssien tavoitteena on, että jokaiselle syntyy konkreettinen suunnitelma oman koulutustoiveen toteuttamiseen. Kurssit rakennettiin näiden tavoitteiden lähtökohdista. Kurssit suunniteltiin sisällöltään siten, että niissä oli paljon käytännön toimintaa motivaatioteorian viitekehyksen mukaisesti. Uravalmennuskurssit rakentuivat samoista kurssista toiseen toistuvista elementeistä. Variaatiot kurssien välillä tulivat teemoista sekä yhteisen toiminnan toteutustavoista. Pysyvät elementit: 1) konkreettisten osallistumismahdollisuuksien järjestäminen ja niihin kannustaminen: prakticum-pajat, koulutuskokeilu, koulutukset (esim. EA-kurssi), yhteinen toiminta (ryhmätapaamiset) 3 Vuoden 2013 alkuun saakka. Työhallinnon organisaatiomuutoksen jälkeen kaikki asiantuntijat voivat lähettää asiakkaita avoimen ammattiopiston toimintoihin

26 Kuva 10 Uravalmennus pähkinänkuoressa 2) osallistumisen mahdollistavien resurssien tarjoaminen (mm. taloudellinen tuki, kuljetusapu, verkostotyö) 3) koulutus- ja uravalintaan liittyvä ohjaus ja neuvonta (verkostotyö, yksilöohjaus) 4) henkilökohtainen ohjaus, motivointi ja riittävä tuki nivelvaiheessa Luottamuksen rakentaminen alkaa valintahaastattelussa. Asiakkaan luottamuksen saaminen ei ole vain hyvää kaveruutta, vaan myös kurssin ohjaajien asiantuntijuutta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vierailukohteiden valintaan kannattaa käyttää aikaa. Kurssien vetovastuu oli ohjaajilla, joista toinen oli koulutukseltaan laaja-alainen erityisopettaja ja toinen opinto-ohjaaja. Vetäjien tehtävänä ennen kurssin alkua oli ohjelman laadinta, kurssin asiantuntijaluennoitsijoiden ja Uravalmennus konkreettisia tekoja motivaation herättämiseksi Korttikoulutukset Prakticum-pajat Koulutuskokeilut Tukitarpeiden selvittäminen opettajien rekrytointi, markkinointi ja kurssille tulijoiden haastattelu. Kurssin aikana vetäjien vastuulla oli viikoittaisten ryhmätapaamisten järjestäminen ja huolehtiminen siitä, että jokainen kurssilainen etenee oman suunnitelmansa mukaisesti. Jokaiselle osallistujalle tehtiin henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaisesti he tutustuivat kurssin aikana mm. itseä kiinnostaviin tutkintoihin ja/tai työtehtäviin. Tutkintoihin ja työtehtäviin tutustuminen toteutettiin koulutuskokeiluin ja oppilaitoksen sisäisin työkokeiluin. Ryhmäytymisen tueksi löytyy erilaisia menetelmiä, esimerkiksi tietopaketit/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa. Oman elämän suunnittelun avuksi on saatavissa myös erilaisia tehtäviä ja harjoitteita: (esim. Tavoitteena tunnistaa osallistujien yhteenkuuluvaisuuden, itsenäisyyden ja pätevyyden tarpeita ja vastata niihin Lyhytkestoinen, konkreettinen tekeminen Uravalmennus-kurssi pähkinänkuoressa TAVOITTEENA: toisen asteen ammatillinen koulutus valintahaastattelu 2-3 viikkoa ennen valmennuksen aloittamista, kesto noin 1,5 tuntia (työpari haastattelee) kesto 6-8 viikkoa, päivittäinen työskentelyaika 6 h (esim. klo 9-15) 6.3 Pohdintaa Uravalmennuskurssien suunnittelu lähti liikkeelle yhteistyökumppaneilta, joiden toivomus oli, että oppilaitoksessa voitaisiin järjestää koulutuskokeiluja uusin menetelmin. Ideoitiin koulutuskokeilu, johon sisältyy sekä sparrausta, prakticumeja ja koulutuskokeilua = uravalmennus. Lisäksi ajatuksena oli tarjota mukaan tuleville konkreettisia työllistymisen helpottamiseksi. Erilaisten korttien ja passien suorittaminen saattaa olla hyvä lisä työtä hakiessa ja toisaalta ne ovat helposti hyväksi luettavissa, jos kursseille osallistuja aloittaa perustutkinnon suorittamisen. Kurssien jälkeen mietimme ja huomasimme: kouluttautuminen tarjolla olevia reittejä pitkin valmennuksen jälkeen oli monelle mahdollista, suunnitelmat elämän järjestämiseksi konkretisoituivat joidenkin kohdalla ammatillinen koulutus olisi paras käynnistää tuhdin tuen ja ohjauksen turvin; suositeltiin myös erityisammattioppilaitosta ennen koulutuksen alkua ohjatusti työssä tapahtuvaa taitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä, kartuttamista ryhmäkoko: maksimi 8 osallistujaa teoreettisena viitekehyksenä motivaatioteoria toimintaperiaatteet: yksilöllinen, ohjaava, tukeva, kannustava, ryhmässä toimiminen työmenetelminä osuva ohjaus ja taipuisa tuki kouluttautuminen Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta voi tarjota jollekin mahdollisuuden, mutta eniten tukea tarvitsevaa ei pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen auta. Edelleenkin ennen kaikkea vahvaa verkoston tukea ja pienin askelin koulutukseen tutustumista tarvitaan. Omasta elämästä on oltava jokseenkin realistinen ja luja ote ennen kuin kouluttautuminen on todella mahdollista 4. Asiakkaiden motivoiminen on ollut haasteellista. Joidenkin asiakkaiden lähitulevaisuuden suunnitelmiin koulutus, edes lyhytaikaisenakaan, ei ole kuulunut. Koulutukseen hakeutumisen esteeksi ovat nousseet myös taloudelliset ongelmat, joita usein edes viranomaiset eivät halua tunnistaa koulutuksen todellisiksi esteiksi. Toimeentuloloukut vaikuttavat tosiasiallisesti koulutukseen hakeutumiseen ja/tai siinä pysymiseen. Tämän vuoksi valmennuksen yksilöllinen mahdollistuminen ja toteutuminen asiakkaan arjessa edellyttävät osallistumisen mahdollistavia, joustavia yhteiskunnan tukitoimia ja vastaantuloa Kuva 9. Uravalmennuksen elementit ja tavoite ilmestynyt tutkimus Vamos vaikuttaa (Olli Alanen, Sakari Kainulainen, Juho Saari) vahvistaa meidän näkemyksemme ja kokemuksemme nuorten tarpeesta tulla kuulluksi ja että he tarvitsevat rinnalla kulkijaa.

27 7. Prakticum-pajat tule, ruuvaa, säädä, väännä, käännä Perinteisesti ammattioppilaitoksissa ammatilliseen koulutukseen hakeutumista suunnittelevat voivat tutustua tutkintoihin ja opiskeluun koulutuskokeilun avulla. Yleisissä ammattioppilaitoksissa koulutuskokeilut järjestetään useimmiten siten, että tutustuja menee opinto-ohjaajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti johonkin ryhmään seuraamaan kyseisen tutkinnon opiskelua ja opetusta. 7.1 Prakticum-pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle Erkki kiinnittää yhdessä parinsa kanssa lämpöpatteria seinään ammattioppilaitoksen työsalissa. Pari muuta nuorta miestä, joista toinen puhuu hieman murtaen suomea, taivuttelee metallista vesijohtoputkea sopivaan muotoon. Tenho ja Esa kasaavat osiinsa purettuja keittiövesihanoja. Pajat kestävät yksi kaksi päivää ja niitä vetävät alojen ammatinopettajat. Maksimissaan pajaan on otettu kahdeksan osallistujaa. Osallistujat tulevat oppilaitoksen ulkopuolisesta verkostosta: TE-toimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, työpajoilta ja sosiaalitoimesta. Prakticumit ovat luonteeltaan ohjauksellisia, sillä niiden tavoitteena on selkeyttää osallistujien ammatillista suuntautumista. Pajojen alussa opettaja kertoo tutkinnosta, opiskelusta, opiskeluun hakeutumisesta, työtehtävistä ja työpaikoista; ammateista, joihin tutkinnosta valmistuu. Tämän jälkeen pajalaiset tekevät oppilaitoksen työsalissa tutkintoon kuuluvia tyypillisiä työtehtäviä. Opettajalta saamiensa opiskelu- ja työelämäkuvauksen sekä työsalissa tehtyjen harjoitustöiden pohjalta osallistujat arvioivat kirjallisesti omaa kiinnostustaan alaa kohtaan. Lisäksi opettaja arvioi osallistujien soveltuvuutta alalle ja alan koulutukseen. Arvioiden pohjalta tehdään kirjallinen yhteenveto, jossa kuvataan mm. soveltuvuutta alalle. Osallistuja ja tarvittaessa verkoston työntekijä saa yhteenvedon. 7.2 Pajatoiminnan tarkoitus ja arviointeja toiminnan toteutumisesta Pajat ovat luonteeltaan ohjauksellisia. Pajoissa saamiensa tietojen ja kokemusten kautta osallistujat muodostavat käsityksen omasta soveltuvuudestaan alalle ja alan koulutukseen. Pajoihin osallistuneiden itsearviointeja tutkittaessa ilmenee, että lähes kaikki ovat kokeneet 52 53

28 pajojen selkiyttäneen omia urasuunnitelmia. Suurin osa on kokenut pajojen vahvistaneen omia suunnitelmia hakeutumisessa juuri siihen tutkintoon, jonka pajaan on osallistunut. Osa osallistuneista ilmaisi, että ala, jonka pajassa he olivat, ei tuntunutkaan omalta alalta. Osallistujista jotkut kertoivat joko vielä harkitsevansa, hakevatko pajassa tutustumalleen alalle vai haluavatko vielä kokeilla ja miettiä muita ammattialoja. Kukaan prakticum-pajoihin osallistuneista ei kokenut pajaa oman uranvalinnan kannalta hyödyttömäksi asiaksi. Kogni Oy:n tekemä arviointi kertoo pajoista kaksi keskeistä asiaa. Ensinnäkin pajoihin osallistujat kokivat pajat hyödyllisiksi oman ammattiuran suunnittelunsa kannalta. Toinen tärkeä tulos on, että pajat koettiin mukaviksi. Tämä on tärkeää siksi, että lähes poikkeuksetta kaikki projektiin osallistuneet ovat kokeneet ammatillisen koulutuksen aloittamisen haasteelliseksi itselleen. Opiskelun aloittamisen haasteellisuus johtuu aikaisemmista koulu- ja opiskelukokemuksista sekä joidenkin kohdalla hankalasta elämäntilanteesta. Ongelmien taustalla oli opintojen keskeyttämisiä, kiusatuksi tulemisen kokemuksia, masennusta, tunnetta omasta pärjäämättömyydestä, ym. Prakticum-pajojen avulla ei voida kokonaan poistaa koettua kynnystä koulutuksen aloittamiseen, mutta positiiviset kokemukset antavat uskoa omaan kykyyn koulutuksesta selviytymiseen. Toteutetut toimenpiteet ovatkin vahvistaneet uskoa siihen, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten ammatilliseen Kuva 11. Talotekniikan prakticum-pajalla. Kuva: Jukka Pesonen. koulutukseen tulemiseen pitää liittää kiinteästi ohjausta ainakin opintojen alkuvaiheessa. On erittäin tärkeää, ettei haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori enää joutuisi kokemaan epäonnistumista omalla koulutusurallaan. Tätä artikkelia varten tehdyssä haastattelussa prakticum-pajalaiset kertoivat, että parin 54 päivän paja on heidän mielestään sopivan mit- 55 tainen. Siinä ajassa sai tuntumaa alalla opiskeluun, työhön ja työtehtäviin sekä sai suuntaa suunnitelmilleen. Opettajan ohjauksessa he pitivät siitä, että kukin sai tehdä tehtäviä omaan tahtiinsa. Eräs osallistuja ilmaisi asian näin: Ei heti joku korjaamassa, vaan saa itse ratkaista ongelmia. Osallistujat pitivät siitä, että heihin suhtauduttiin kuin aikuisiin. Lisäksi he kertoivat, että heitä kohdeltiin asianmukaisesti ja heillä säilyi tunne siitä, että he ovat mukana omasta halusta, heitä ei pakoteta ja oma motivaatio säilyi. Kysyttäessä, miltä tuntui olla koulussa, osallistujat olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että pajassa olo oli mukavaa ja hyödyllistä vaihtelua omaan arkeen, joka koostui monilla työttömyydestä ja siitä johtuvasta joutenolosta. Kukaan ei kokenut tuntevansa niin sanottua kouluallergiaa. Kaikki viihtyivät ryhmässä. Myös ryhmään kuuluneet maahanmuuttaja ja vähemmistökulttuurin edustaja kokivat ryhmässä olon mukavaksi, turvalliseksi ja tasavertaiseksi. Osallistujien oppilaitosmyönteisyyteen vaikutti osaltaan, että pajaan lähettäneet tahot olivat valikoineet omista asiakkaistaan sellaiset, joiden he arvelivat hyötyvän prakticum-paja-tyyppisestä toiminnasta. Lopuksi voidaan todeta, että kaikki kuusi pajaan osallistuneet olivat sitä mieltä, että he haluavat suorittaa tutkintonsa, oli se sitten putkiasentaja tai joku muu, aikuiskoulutuksena. 7.3 Pohdintaa Koulutuskokeilijan mennessä opiskelijaryhmään kesken opetuksen, saattaa hänen saamansa hyöty kokeilusta jäädä pinnalliseksi. Näin varsinkin tilanteissa, joissa koulutuskokeiluun ei ole ennakolta panostettu siten, että opettaja ottaisi kokeilijan aktiivisesti mukaan opetukseen. Tällöin kokeilija ei pääse osallistumaan opiskeluun vaan hän voi vain passiivisesti seurata opetusta. Kokeilija saattaa tuntea olonsa myös vieraaksi ja ulkopuoliseksi tullessaan ryhmään,

29 jossa kaikki muut tuntevat toisensa. Tilanteen tekee koulutuskokeilijalle erityisen haasteelliseksi, jos hän on arka ja hänellä on aikaisempia kielteisiä, esimerkiksi kiusaamiseen liittyviä opiskelukokemuksia. Erityisammattioppilaitoksissa koulutuskokeiluihin satsataan perusteellisemmin kuin yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Avoimessa ammattiopistossa prakticum-pajat on järjestetty siten, että ryhmä koostuu henkilöistä, jotka miettivät alan soveltuvuutta itselleen ja alalle opiskelemaan hakeutumista. Ryhmän jäsenten ollessa toisiinsa verrattuna samassa tilanteessa, ja koska ryhmään on hankkeessa otettu maksimissaan vain kahdeksan osallistujaa, prakticumilaiset ovat kokeneet ryhmään osallistumisen turvalliseksi ja mukavaksi. Toiminta on tehokasta, sillä opettaja voi keskittyä vain prakticumilaisten ohjaukseen ja arviointiin. Oppilaitoksessa on keskusteltu, kuinka prakticumit olisivat taloudellisesti perusteltavissa. Projektissa on yhteen pajaryhmään katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa maksimissaan kahdeksan osallistujaa. Määrä on puolet taloudellisesti kannattavan opiskelijaryhmän koosta. Perusteena prakticumien taloudellisuudelle on niiden ohjauksellinen hyöty. Toiminnan kautta osallistujat löytävät oman ammattialansa ja näin välttyvät väärästä koulutusalan valinnasta johtuvasta keskeyttämisestä. Moni prakticum-pajoihin osallistunut nuori aikuinen on syrjäytymisvaarassa. Yhteiskunnallisestikin on merkittävää, että nuoret aikuiset löytävät oman ammattialansa ja siihen johtavan koulutusväylän. Ammattiin kouluttautuminen ja sitä kautta töihin pääsy on tehokas tapa välttyä syrjäytymiseltä. Ongelmana on vain se, kenen vastuulle nuorten aikuisten ammatillisen suuntautumisen, oppimisen ja opiskelun ohjauksesta syntyvä taloudellinen satsaus kuuluu oppilaitoksen, kunnan vai valtion? Uranvalinnan kannalta prakticumit hyödyttävät niihin osallistuvia eri tavoin. Ensinnäkin asiaa voidaan tarkastella ulkoisena hyötynä. Ulkoinen hyöty tarkoittaa käytännössä sitä, että prakticum-pajaan osallistuja löytää pajasta oman alansa ja hakeutuu sekä pääsee alalle opiskelemaan. Toisten kohdalla pajat vaikuttavat siten, että osallistujat ryhtyvät reflektoimaan omaa ammatinvalintaansa. Prakticumeihin asiakkaita lähettäneet ulkoisen verkoston edustajat ovat kertoneet pajojen vaikuttaneen osallistujiin siten, että he ovat jääneet mielessään prosessoimaan pajasta saamiaan kokemuksia. Jotkut asiakkaat ovat halunneet osallistua useampaan pajaan, ennen kuin ovat päättäneet alasta, jolle oikeasti suuntautua. Jotkut ovat pajaan osallistumisen kautta hyväksyneet ajatuksen omasta soveltuvuudestaan tai soveltumattomuudestaan alalle. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi terveydellisistä rajoitteista kärsivät henkilöt. Käytännön kokemus on osoittanut, että prakticum-pajat ovat toimintamuodoiltaan hyödyllisiä niihin osallistuvien asiakkaiden, oppilaitosten, oppilaitosten ulkoisten asiakkaita pajoihin ohjaavien verkostojen sekä yhteiskunnan kannalta. Kuva 12. Lukuvuonna prakticum-pajalaisista 30 % on aloittanut opiskelunsa Esedussa. Kuva: Jukka Pesonen

30 8. Koulutuskokeilun prosessi alusta loppuun SAMI:ssa Tapaaminen (1-2 tuntia) Asiakas, po Perehdytys, tiloihin tutustuminen (1-2 tuntia) Asiakas, po ja vastuuopettaja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on tarjonnut koulun lukuvuoden aikana koulutuskokeiluita non-stop yksilöllisesti sovittuina ajankohtina asiakkaan tarpeiden mukaan. Palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät palvelun asiakkaan tarpeen mukaiseksi ja huolehtivat sisällöistä, lukujärjestyksestä, tarvittavista työvaatteista Keskustelu: koulutuksen sisältö ja ammatin vaatimukset (1-2 tuntia) Asiakas, opo Opiskelija seuraa oppitunteja, tekee harjoituksia Asiakas, opettaja Opiskelunaikaisen tuen tarpeen selvittäminen, kartoitukset (1-3 tuntia) Asiakas, po/ku, erityisopettaja Loppupalaute (1 tunti) Asiakas, opettaja, po po = palveluohjaaja ku = koulukuraattori opo = opinto-ohjaaja Kuva 13. Koulutuskokeilu Lausunnon kirjoittaminen TE-toimistolle ja asiakkaalle (1 tunti) Po

31 1. vaihe: HAKEUTUMINEN Koulutuskokeiluun haun voi tehdä asiakas itse tai hänen yhteistyökumppaninsa. SAMIn palveluohjaaja jalkautuu tarvittaessa asiakkaan mahdollisen lähettävän tahon luo ensitapaamiseen, jossa aloitetaan koulutuskokeilun räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaiseksi tai vaihtoehtoisesti asiakas voi tulla tapaamiseen koululle. Silloin myös tiedotetaan mahdollisista esteistä opiskella/työskennellä ko. alalla. Seuraavassa vaiheessa asiakas tapaa palveluohjaajan lisäksi koulutusalan nimeämän vastuuopettajan ja perehtyy oppilaitokseen. Tavoitteena ennakkotapaamisilla on ollut madaltaa kynnystä tulla tutustumaan koulutukseen. Palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät koulutuskokeilun asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Järjestelyjä vaativat mm. lukujärjestys, teoriatunnit, käytännön harjoitukset, tarvittavat työvaatteet ja turvavarusteet sekä vierailut työpaikoilla. 2. vaihe: KOULUTUSKOKEILU sällöstä ja ammatin vaatimuksista asiakkaalle yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Hän tapaa asiakkaan päivittäin ja kerää palautetta asiakkaalta ja koulutuskokeilun henkilökunnalta. Koulutuskokeilun aikana voidaan selvittää mahdollista opiskeluaikaisen tuen tarvetta keskusteluin ja kartoituksin. SAMIn koulukuraattori, palveluohjaajat ja erityisopettajat käyttävät menetelminä aloittavien opiskelijoiden tuen tarpeen kartoituksia: keskustelut elämäntilanteesta, oppimisvalmiuksista, opiskeluhistoriasta ja -kokemuksista, oppimisvaikeuksien kartoitus Niilo Mäki -instituutin lukiseulalla ja matematiikan ja englannin lähtötasotesteillä. Opinto-ohjaaja kertoo mm. koulutukseen hakeutumisesta, opintojen rahoittamisesta ja eri vaihtoehdoista opiskella eri tutkinnoissa. Koulutuskokeilun aikana alan opettaja arvioi asiakkaan opiskeluvalmiutta alalle ja antaa siitä palautteen. Myös asiakas arvioi omia työtaitojaan ja toimintaansa sekä motivaatiotaan alalle. 3. vaihe: PALAUTE VALTTERI, 16 VUOTTA Valtteri aloitti peruskoulun jälkeen lukiossa, mutta mielenkiinto rakennusalaa kohtaan kasvoi ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelija keskeytti lukion tammikuussa 2014 ja oli yhteydessä SAMIin verkoston kautta. Järjestettiin yhteispalaveri, jossa olivat opiskelija, verkosto ja SAMIsta palveluohjaaja ja erityisopettaja. Yhteisellä Kolmen kuukauden aikana opiskelija saavutti 13 opintoviikkoa erilaisia tutkinnon osan osia rakennusalalta: raudoitus- ja betonointityöt, perustustöistä työvälineisiin tutustuminen ja materiaalituntemus sekä rakennuspiirustusten lukutaito ja runkotöiden perusteet. OPPILAITOSNÄKÖKULMA päätöksellä mahdollistettiin pitempikestoinen tutustuminen rakennusalan perustutkintoon. Rakennusalan lehtori Anne Taiponen teki Valtterin kanssa yhteistyötä lähes päivittäin kolmen kuukauden ajan. Tuona aikana Valtteri ei ollut SAMIn varsinainen opiskelija vaan kirjoilla avoimessa ammattiopistossa ja teki töitä rakennusalan eri vuosikurssien mukana. Valtteri sai toukokuun lopussa opintorekisteriotteen, jossa suoritetut tutkinnon osan osat on arvioitu. Näistä opinnoista tehdään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opiskelijan siirtyessä rakennusalan perustutkintoon. Aikaisemmin saavutettu osaaminen mahdollistaa nopeamman valmistumisen tutkinnosta. OPISKELIJAN NÄKÖKULMA Asiakas seuraa koulutuskokeilun aikana oppitunteja ja tekee käytännön harjoituksia alan opiskelijoiden mukana. Hän osallistuu työpaikkavierailuihin sekä tutustuu verkko-opetukseen ja muihin SAMIssa käytössä oleviin oppimisympäristöihin. Ennen harjoitustöiden aloittamista hänet perehdytetään koneiden ja laitteiden käyttöön ja osaston työturvallisuusohjeisiin. Hän käyttää alalla vaadittuja työvaatteita ja turvavarusteita. Vastuuopettaja on tiedottava, keräävä, saattava lähiesimies. Hän kertoo koulutuksen si- Loppupalautekeskusteluun koulutuskokeilun lopussa osallistuvat asiakas, vastuuopettaja ja palveluohjaaja. Palveluohjaaja tekee kirjallisen lausunnon asiakkaalle. Se sisältää mm. koulutuskokeilun tavoitteet, kokemukset, mahdolliset löydökset, asiakkaan työkuntoisuuden ja opiskeluvalmiuden alalle sekä suositukset jatkoon. Lisäksi voidaan käydä saattaen vaihtava palautekeskustelu asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa. Positiivisia kohtaamisia opettajan ja ohjaavien aikuisten kanssa Riittävä motivaatio ja riittävä tuki opintojen aloittamiseen ja niissä etenemiseen; lähtötasokartoitukset Opiskelijan soveltuvuus alan koulutukseen ja työtehtäviin Oppilaitosympäristössä toimiminen Varmuus omalle alalle hakeutumisesta Koulutukseen hakeutumisen tuki oppilaitoksesta Positiivisen palautteen saaminen Sosiaalinen ympäristö: oma toiminta ryhmässä, yhdessä ja yksin Sosiaalinen toiminta ryhmätyötilanteissa Realistinen käsitys omasta pystyvyydestä, osaamisesta ja oppimiskyvystä 60 61

32 9. Yksilöohjaukset Avoimen ammattiopiston yhtenä keskeisenä mitä enemmän sitä tehdään hyvässä yhteistyössä verkoston muiden toimijoiden kesken. toimintamuotona on ollut yksilöohjaus. Avoimen ammattiopiston yksilöohjaus täydentää ja Eri toimijoilla on erilaisia mahdollisuuksia tukea tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja sekä lisämahdollisuuksia muun palveluverkoston tekemälle toimenpide- ja toimintamahdollisuudet ovat niin asiakasta hänen urapolullaan. Lisäksi nykyiset tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyölle. Avoimen monitahoisia ja alati muuttuvia, että yksittäinen ammattiopiston vahvuutena koulutuksellisessa ohjauksessa on erityisesti se, että se toimii kia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. verkoston työntekijä ei pysty hallitsemaan kaik- oppilaitoksen sisällä. Tämä mahdollistaa suorat Avoimen ammattiopiston yksilöllistä ohjausta saaneilla on lähes kaikilla takanaan keskey- kontaktit opettajiin ja oppilaitoksen ohjauksen ammattilaisiin. tyneitä opintoja. TE-palvelut on ollut aktiivisin Avoimessa ammattiopistossa saadun kokemuksen mukaan yksilöllistä ohjausta tarvitsevat Lähes kaikki TE-palveluista tulleet asiakkaat verkostotoimija tämän palvelun käyttämisessä. monet aikaisemmin opintonsa keskeyttäneet, ovat tulleet nuorten neuvonnan tai ammatinvalinnan ohjaajan lähettäminä vuoden 2012 jotka haluavat suorittaa kesken jääneet opintonsa loppuun tai suorittaa jonkun muun tutkinnon. loppuun ja asiantuntijat vuoden 2013 alusta alkaen. Toiseksi eniten ohjaukseen on tultu työvoi- Ohjauksen tarve korostuu erityisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden keskeyttäminen mapalvelukeskuksesta. johtuu huonoista opiskelukokemuksista. Näitä Avoimen ammattiopiston yksilöohjauspalveluja ei ole mainostettu yleisessä mediassa kokemuksia voivat olla muistot kiusattuna olemisesta, oppimisvaikeudet, opiskelijan ja opettajan vuorovaikutussuhteiden vaikeus tai muut sä aikuiskoulutuksen ohjaushankkeen OpinOvi lukuun ottamatta yhtä radiomainosta yhteistyös- ns. kouluallergiaa aiheuttavat syyt. Ohjauksen (Etelä-Savo) kanssa. Tämän johdosta asiakkaita itsenäisesti suoraan toiminnan piiriin on tullut tarve voi johtua myös siitä, että henkilö ei ole vielä löytänyt omaa ammattialaansa. vain muutamia. Avoin ammattiopisto-toiminnan Avoin ammattiopistotoiminta on osoittanut, alkuvaiheesta lähtien on katsottu parhaaksi että haasteellisessa elämäntilanteessa olevan tarjota palveluja ensisijaisesti henkilöille, jotka 62 koulutukseen ohjaus on sitä tuloksellisempaa, ovat muun verkoston asiakkaina. Tämä linjaus 63

33 64 on osoittautunut hyväksi ainakin siinä mielessä, että näin asiakkaiksi valikoituvat henkilöt, jotka muun verkoston arvioimana eniten hyötyvät avoimen ammattiopiston palveluista. Näin avoimen ammattiopiston toiminnat kytkeytyvät kiinteästi asiakkaan muilta verkoston toimijoilta saamaan palveluun. Tyypillisesti avoimen ammattiopiston ohjaaja tapaa asiakkaan useamman kuin yhden kerran. Joidenkin asiakkaiden kohdalla ohjausprosessi kestää jopa kuukausia. Joidenkin osalta napakat muutamat, tiettyyn ajanjaksoon sisältyvät yhteydenotot riittävät asioiden hoitamiseksi. Aluksi tapaamiset ovat kasvokkain tapahtuvia, mutta ohjausprosessin edetessä osa ohjauksesta ja kuulumisten vaihdosta voidaan hoitaa puhelimitse. Tämä nivelvaihe verkostosta Avoimeen ammattiopistoon sujuu yleensä joustavasti ja sujuvasti siksi, että lähettävän tahon ohjaaja ja asiakas yhdessä ovat selvittäneet asiakkaan tilannetta ja pohtineet sekä asettaneet ainakin yleiset tavoitteet jatko-ohjaukselle. Alkukeskustelussa voidaan jo pohdiskella tavoitteen realistisuutta ja toteutusmahdollisuuksia. Tämän alkukartoituksen ja arvioinnin jälkeen avoimen ammattiopiston ohjaaja sopii tapaamisesta asiakasta kiinnostavan tutkinnosta vastaavan opettajan kanssa. Tähän opettajan kanssa pidettävään palaveriin osallistuvat asiakas, avoimen ammattiopiston ohjaaja ja mahdollisesti asiakkaan ohjaukseen lähettäneen tahon työntekijä. Tässä tapaamisessa opettaja kertoo tarkemmin asiakasta kiinnostavasta koulutuksesta. Opettaja myös arvioi asiakkaan aikaisempia opiskelusuorituksia ja muuta alan osaamista. Jos asiakas on epävarma alastaan, niin hänet voidaan ohjata tutkintokohtaiseen 1-2 päivää kestävään prakticum-pajaan. Prakticum-pajoissa, joita on järjestetty eri tutkinnoissa lukukausittain, osallistujat tutustuvat käytännössä alalla opiskeluun ja saavat opettajalta tietoa alan koulutuksesta ja työtehtävistä. Jos asiakkaalla on esim. jokin terveydellinen rajoite, niin mm. TE-palvelut tai työvoiman palvelukeskus voivat ostaa hänelle maksimissaan kymmenen päivän koulutuskokeilun. Avoimen ammattiopiston yksilöohjatut asiakkaat ovat pääasiallisesti yli 20-vuotiaita nuoria aikuisia. Tämän vuoksi asiakas, joka haluaa opiskella ammattiin, ohjautuu lähes poikkeuksetta aikuisopintojen piiriin. Joissakin tilanteissa, joissa tutkinnon suorittaminen ammatillisena nuorten peruskoulutuksena on jäänyt pienestä kiinni, on perusteltua suorittaa tutkinto loppuun nuorisopuolella. Opiskelijaksi hakeutuminen voi tapahtua niin, että henkilö hakee opiskelijaksi oppilaitoksen ns. normaalin hakumenettelyn kautta. Näin varsinkin tilanteissa, joissa aikuiskoulutushaku on meneillään, jolloin opiskelujen mahdollinen aloittaminen ei veny asiakkaan tilannetta ajatellen turhan kauaksi. Toinen mahdollisuus opintojen ajoittamiseen on se, että selvitetään, voiko ryhmään, jonka tutkinnon suorittamisesta asiakas on kiinnostunut, ottaa uusia opiskelijoita kesken lukukauden tai jakson. Tämäkin on usein mahdollista. Sitten kun on selvinnyt opiskelun mahdollinen alkamisajankohta, niin seuraavaksi mietitään asiakkaan kanssa, opiskelisiko hän omaehtoisesti opintotuella vai voisiko hän hakea paikkaa työvoimapoliittisena koulutuksena. Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi, jos henkilö on täyttänyt 25 vuotta, hän voi selvittää mahdollisuutta suorittaa tutkinto työttömyystuella tuettuna omaehtoisena koulutuksena. Avoimen ammattiopiston ohjaaja seuraa asiakkaan opiskelijaksi hakutilanteen kehittymistä ja tarjoaa tarvittaessa apuaan. Jos asiakas pääsee opiskelemaan ja aloittaa opintonsa, niin ohjaaja seuraa tilannetta jonkin aikaa opintojen alettua ja tukee tarvittaessa sekä opiskelijaa että opettajaa opiskelujen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kokemus on osoittanut, että yleensä asiakas sulautuu aika nopeasti opintojen alettua opiskelijaksi muiden opiskelijoiden joukkoon eikä avoimen ammattiopiston ohjaajan apua paljoakaan enää tarvita. 65

34 10. Tuotteiden hinta Palvelujen hinta riippuu siitä millaista henkilökuntaa käytetään palvelujen toteutuksessa. Ammatinopettajien työ on kallista, mutta toisaalta välttämätöntä tietyissä toteutusvaiheissa tai muuten palvelun idea (esim. ammatillisen soveltuvuuden arviointi) jää toteutumatta. Olemme alustavasti laskeneet, että yksi päivä prakticum-pajalla maksaa noin euroa riippuen osallistujien määrästä ja toteutusalasta. Sparraus- ja uravalmennuskurssien hinnat jäävät pienemmiksi, koska niiden toteuttamisessa voidaan käyttää muutakin kuin opettajatyötä. Taulukko on tehty kevään 2013 hintatiedoin. Huomioi uravalmennuksen osalta, että pidimme tuossa vaiheessa uravalmennuksen 8 viikon mittaisena, mutta päädyimme myöhemmin siihen, että kuusi viikkoa on tehokkaampi. Henkilöstökulujen lisäksi on tietenkin laskettava tila- ja laitekulut sekä materiaalikulut. Käytimme oppilaitoksen tiloja ja laitteita emmekä tässä vaiheessa maksaneet niistä. Maksoimme henkilöstökulut ja materiaalikulut, joita tuli esimerkiksi henkilökohtaisista turvavarusteista. Asiakkaat ruokailivat omakustanteisesti. Nykyisten TE-palvelujen säännösten mukaan prakticum-pajat ovat koulutuskokeiluita ja he ostavat sitä meiltä. Sparraus- ja uravalmennukset kuuluvat uravalmennukseen ja näitä palveluja voivat ostaa TE-palvelut tai muut näistä toiminnoista kiinnostuneet tahot. Kilpailuttaminen on kuitenkin selkeä uhka oppilaitosten järjestämälle uravalmennukselle korkean hintansa vuoksi. Kilpailuvalttimme on se, että pystymme järjestämään koulutuskokeiluja ja uravalmennusta aidoissa oppimisympäristöissä, joissa myös opiskelijan tulevat opinnot tapahtuvat. Sparrauskurssien järjestämisestä olemme luopuneet, koska niille oli vaikea saada osallistujia. TE-palveluilla on ollut tämän tyyppistä koulutustarjontaa runsaasti ja ilmeisesti asiakkaat ovat jo hieman kyllääntyneet tällaiseen koulutukseen. Otimme kuitenkin parhaat kokemuksemme sparrauksesta mukaan uravalmennukseen

35 HENKILÖSTÖ- KULUT SIVUKULUINEEN SPARRAUS- KURSSI (KESTO 4 PV), PRAKTICUM- PAJA (KESTO 2 PV), URAVALMENNUS- KURSSI (KESTO 8 VKOA), Sisällön suunnittelu Kurssin/pajan järjestäminen ja koordinointi Markkinointi, verkostoyhteistyö Toteutus Arviointi, jatkosuunnitelmat YHTEENSÄ /ASIAKAS/KURSSI /ASIAKAS/PÄIVÄ Kuva 14 Henkilöstökulut palvelun tuottamisessa 3+6=9 6-5= =12 = =14 7 2=

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Nivelet notkeiksi 12.12.2012

Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Asiakkaan etu ensimmäisenä Avoin ammattiopisto -hankkeen kehittämistyön haasteet ja hanketyön vaikuttavuus 1.4.2011-30.6.2013 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen Projektisuunnittelija Niina Tikkanen 21.1.2014 Mikä NAO? Nuorten aikuisten osaamisohjelma osa nuorisotakuuta

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12.

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12.2011 Esityksen rakenne: o mikä? o miten? o miksi? Mistä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot