Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa"

Transkriptio

1 JULKAISUJA I Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.) Etelä-Savon Avoin ammattiopisto- ja OpinOvi- hankkeiden kehittämistyön kuvauksia

2 JULKAISUJA I Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.)

3 Lukijalle Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa ja OpinOvi Etelä-Savo -hankkeet ovat keränneet hankkeiden tulokset yhteen julkaisuun, koska katsoimme, että aihealueet tukevat toisiaan ja ovat osittain rinnakkaisia. Ja ennen kaikkea molempien hankkeiden keskiössä on asiakas, joka tarvitsee ohjausta ja tukea oman asiansa (esim. koulutukseen hakeutumisen) edistämisessä. Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Etelä-Savon Avoin ammattiopisto- ja OpinOvihankkeiden kehittämistyön kuvauksia JULKAISUJA I TOIMITUS: Marianne Hyttinen-Lilja & Maarit Heinikainen JULKAISIJA: Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo, Opin Ovi Etelä-Savo GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski VALOKUVAT: Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo, Opin Ovi Etelä-Savo -hankkeiden arkistot ISBN (sid.) ISBN (PDF) JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: docs/julkaisuja_1 Julkaisun molemmat osat muodostavat oman itsenäisen kokonaisuutensa. Sitä on ollut kirjoittamassa useita eri henkilöitä ja toivomme, että erilaiset kirjoitustyylit koetaan rikkautena, ei tekstin luettavuutta häiritsevänä tekijänä. Julkaisun kirjoittamistyöhön osallistuneet löytyvät kukin osan jälkeen olevasta luettelosta. Julkaisun nimi Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa kertoo hankkeiden yhteisestä näkemyksestä ja samansuuntaisista työmenetelmistä, jotka ovat asiakasta vahvistavia ja hänen omia voimavarojaan hyödyntäviä. Asiakkaan voimaannuttaminen haasteellisissa elämäntilanteissa on meidän mielestämme osa ohjaus- ja tukityötä. Toivomme, että lukijat saavat kehittämistyömme tuloksista uusia ajatuksia ja ideoita kehittää ohjausta. KANNEN KUVA: Ingimage.com PAINO: Grano Oy, Mikkeli 2014 Tämä julkaisu on tulostettu 100% kierrätetylle CyclusPrint-paperille. 4 5

4 Muutamien usein tässä julkaisussa käytettyjen käsitteiden tarkempaa määrittelyä Verkostotyö Verkostotyön määrittely ei ole yksinkertaista ja osa tutkijoista näkee sen enemmän työntekijöitä ohjaavana periaatteena kuin työmenetelmänä. Mm. Jaakko Seikkula määrittää verkostotyön toimintaperiaatteeksi, joka huomioi asiakkaan sosiaalisen verkoston olemassa olon ja sen merkityksen kaikissa arkityön asiakastilanteissa. (Seikkula, Arnkil, 2007.) Verkostotyö sisältää sosiaalisen verkoston käsitteen, joka on syntynyt antropologisen tutkimuksen yhteydessä yli 100 vuotta sitten. Sosiaalisen verkoston käsite kuvaa sitä laajaa ja monimuotoista vuorovaikutuskokonaisuutta, josta yksilön sen hetkinen todellisuus rakentuu. (Isosaari, 2011, 25 32) Verkosto poikkeaa hierarkiasta siten, että se ei määrittele struktuuriaan ja rajojaan etukäteen. Asiakkaan tarpeet määrittävät tarvittavan verkoston. Verkostotyössä yhdistetään monisektoriset ja moniammatilliset palvelujärjestelmät. Näin ollen verkostotyö on kahden tai useamman autonomisen toimijan pitkäaikaisiin, luottamukseen pohjautuviin suhteisiin perustuvaa yhteistyötä. Tämän vuoksi on alueellisesti tärkeää, että paikalliset toimijat muodostavat, ylläpitävät ja huoltavat yhteistyöverkostojaan. (Podolny, Page, 1999.) Verkostotyöntekijöiden keskeinen haaste on muuttaa ongelman määrittämät systeemit voimavaroja etsiviksi ja tukeviksi vuorovaikutusjärjestelmiksi. He tuovat oman osaamisensa yhteisesti jaettavaksi asiakkaan asian eteenpäin viemiseksi. (Seikkula, Arnkil, 2007.) Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on paljon käytetty käsite erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siihen sisältyy asiakkaan ja työntekijän tasa-arvoisuus vuorovaikutussuhteessa sekä palveluun liittyvien päätösten tekeminen ja palvelun toteuttaminen asiakkaan mielipiteistä, toiveista ja tarpeista lähtien. Asiakaslähtöisyyden toteutumista on varmistettu myös lainsäädännöllä. Myös laadukas palvelu edellyttää asiakaslähtöisyyttä. Asiakaslähtöisyyttä voidaan kuitenkin toteuttaa ja arvioida niin asiakkaan, organisaation kuin palvelunkin näkökulmista. Asiakaslähtöinen palvelu voi tarkoittaa, että asiakkaan lähtökohdat ja palvelutarve otetaan erityisesti huomioon koko toimintaprosessissa, tavoitteenasettelusta alkaen. Asiakaslähtöinen palvelu on palvelunkäyttäjän saavutettavissa ja tavoitettavissa. Toiminnan tavoitteena voi olla esim. asiakkaan voimaannuttaminen, jota toteutetaan asiakaslähtöisin työmenetelmin (dialoginen ohjaus, palveluohjaus). (Hyvärinen 2011.) Tässä työssä asiakaslähtöisyys sisältää ensisijaisesti asiakkaan ja palvelun näkökulmat, mutta näiden mahdollistamiseksi myös organisaation tulee omalla toiminnallaan tukea asiakaslähtöisyyden toteutumista. Tämä tarkoittaa mm. asiakkaan tarpeisiin vastaamista joustavilla palveluilla. Koska nuorille kohdennetut palvelut järjestetään osana yhteiskunnallista palvelujärjestelmää, myös asiakaslähtöisyyden reunaehdot määritellään käytännössä yhä uudestaan valtakunnallisessa päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Nuorisotakuu voidaankin nähdä esimerkkinä yhteiskunnallisesti määritetystä toimintaprosessista, jossa tietylle asiakasryhmälle pyritään suuntaamaan asiakaslähtöistä toimintaa ja palvelua. Ammatillisen koulutuksen toimijoilla on suuri merkitys asiakaslähtöisen nuoriso-/koulutustakuun käytännön toteuttajina yhteistyössä nuorten verkostojen kanssa. LÄHTEET Hyvärinen, H Asiakaslähtöisyyden moniulotteisuus ja toteutumisen haasteet asiantuntijoiden näkemänä. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Sosiologian pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Ohjaus Ohjauskäsitteen ymmärtämiseksi on hyvä määrittää ohjauksen suhde tiedottamiseen ja neuvontaan. Tiedottaminen ja neuvonta edeltävät ohjausta ja ovat tärkeitä toimintoja ohjaussuhteen syntymiseksi. Tiedottaminen on yleisellä tasolla tapahtuvaa toimintaa, joka ei välttämättä edellytä suoraa asiakaskontaktia. Neuvonta on henkilökohtaista neuvojen antamista suorassa mutta pinnallisessa asiakaskontaktissa. Ohjaus on vuorovaikutteista toimintaa, jossa asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija ja ohjaaja on ohjausprosessin hallitsija. Ohjausprosessin keskeisinä periaatteina on ensinnäkin se, että toiminta lähtee asiakkaan tarpeista ja että ohjattava on oman elämänsä subjekti, sen aktiivinen toteuttaja. Ohjauksessa on tärkeää asiakkaan kuuleminen ja se, että ohjaaja ei asetu hänen yläpuolelleen. Ohjaus perustuu asiakkaan kunnioitukseen sekä siihen, että ohjaaja antaa hänelle aikaa ja huomiota. Ohjaus on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa asiakkaan koko elämäntilanne ja taustat vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen. LÄHTEET LÄHTEET Isosaari, Arja (2011): Verkostotyö kuntoutuksen kentällä (Podolny, Page, 1999) 6 7 Seikkula Jaakko, Arnkil Tom Erik (2007): Dialoginen verkostotyö Onnismaa, J. (2011) Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus Pekkari M. (2009) Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Tammi

5 Sisältö Lukijalle...5 Muutamien usein tässä julkaisussa käytettyjen käsitteiden tarkempaa määrittelyä...6 Kiinnostun, innostun, osaan! Aluksi...14 Käsitteitä ja lyhenteitä Näistä lähtökohdista kehittämistyö alkoi Miksi avoin ammattiopisto? Asiakkaan asialla Verkostotoimijan asialla Motivaation herättelyä ja ylläpitoa koulutusuran aloittamiseksi Monenlaista tyyppiä - avoimen ammattiopiston asiakkaita Tyypillistä! Millainen tyyppi, sellainen ohjaus Avoimen ammattiopiston toimintamalli Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa mallin toimintaprosessi Asiakasprosessi toimintaprosessin sisällä Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin Uravalmennus- osallistujaa motivoiva kurssi Ryhmän koko ja osallistujien valinta Toiminnan rakentaminen Pohdintaa Prakticum-pajat - tule, ruuvaa, säädä, väännä, käännä Prakticum-pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle Pajatoiminnan tarkoitus ja arviointeja toiminnan toteutumisesta Pohdintaa Koulutuskokeilun prosessi alusta loppuun SAMIssa vaihe: HAKEUTUMINEN vaihe: KOULUTUSKOKEILU vaihe: PALAUTE Yksilöohjaukset Tuotteiden hinta Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hanke numeroina Näin toimintaamme arvioitiin Arviointitoimenpiteet Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat arvioijien näkökulmasta Arvioinnin erilaiset tasot Arvioinnin satoa Kohtaamisen taso Joustavien järjestelyjen taso Toimintakonseptin kehittämisen/ kulttuurisen oppimisen taso Arvioinnin johtopäätöksiä...82 Yhteenveto ja kiitokset...84 Kirjoittajat...86 LIITEET LIITE 1 Lupa tiedonsiirtoon (valituksi tullut täyttää) KUVAT Kuva 1 Kuka erityisesti hyötyy avoimesta ammattiopistosta?...22 Kuva 2 Motivaatiohyrrä...26 Kuva 3 Sisäinen ja ulkoinen motivaatio...27 Kuva 4 Millainen tyyppi, sellainen ohjaus...39 Kuva 5 Etelä-Savon avoimen ammattiopiston toimintaprosessi...42 Kuva 6 Asiakkaan palveluprosessi Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo...44 Kuva 7 Asiakkaan palvelupolku...45 Kuva 8 Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin...47 Kuva 9 Uravalmennuksen elementit ja tavoite...50 Kuva 10 Uravalmennus pähkinän kuoressa...51 Kuva 11 Talotekniikan prakticum-pajalla...54 Kuva 12 Lukuvuonna prakticum-pajoilla olleista 30 % on aloittanut opiskelunsa Etelä-Savon ammattiopistossa...57 Kuva 13 Koulutuskokeilu Mitä olemme oppineet? Lue ja vältä nämä sudenkuopat! Kuva 14 Henkilöstökulut palvelun tuottamisessa...68 Kuva 15 Asiakasmäärät

6 Sisältö Vierivä kivi ei sammaloidu OpinOvesta tietoa, neuvontaa ja ohjausta aikuisten koulutuspolulle Aluksi...90 Käsitteitä ja lyhenteitä Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun laatu Yhteenveto ja kiitokset Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun taustaa Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke 2 Elinikäistä ohjausta koskevia säännöksiä...97 OpinOvi Etelä-Savo numeroina Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Etelä-Savossa Kirjoittajat Noste-ohjelma Lähteet Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, LIITTEET OpinOvi Etelä-Savo Aikuinen OpinOven asiakkaana OpinOven arvoperusta OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumalli OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Verkko-ohjaus osana tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallia Kopase.fi:n sisältö Kopasen toteuttaminen Verkko-ohjaus osana monikanavaista ohjausta Kopase.fi -verkkopalveluun liittyvät toimijat ja tehtävät OpinOven palvelupisteen palveluohjaaja Palveluohjaus Palveluohjaajan tehtävänkuvaus Palveluohjauksen työmenetelmiä Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien koulutus Palveluohjaajan palvelupiste Henkilökohtaistaminen ja erityisen tuen tarve Henkilökohtaistaminen Erityistä tukea tarvitsevan aikuisen ohjaus Maahanmuuttajataustainen aikuinen ja erityisen tuen tarve LIITE 1 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen OpinOven näkökulmasta LIITE 2 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake LIITE 3 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake, lomakkeen täyttöohjeet KUVAT Kuva 1 OpinOvi Etelä-Savo Kuva 2 Opinto- ja kulttuurimatka Irlantiin Kuva 3 Ohjauksen sisältö- ja toiminta-alueet Kuva 4 OpinOvi Etelä-Savo Tieto-, neuvonta ja ohjausmalli Kuva 5 Ohjausprosessin vaiheet Kuva 6 Kopase.fi -sivuston etusivu Kuva 7 Osaamisen käsi Kuva 8 Henkilökohtaistaminen hakeutumisvaiheessa Kuva 9 Ohjausta Mun työ päivässä Kuva 10 Ohjaus money, money? Kuva 11 OpinOven esittelypiste Savon Solmu messuilla Kuva 12 Elinikäisen oppimisen tavoitteet Etelä-Savossa Mitä OpinOven ohjauspalvelumalli maksaa? Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun markkinointi

7 Kiinnostun, innostun, osaan! Tietoa ja kokemuksia avoin ammattiopisto -toimintamallista, jossa jo koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä kokeneet saavat mahdollisuuden tunnistaa 12 omaa osaamistaan ja 13 pystyvyyttään.

8 Aluksi Olemme koonneet tähän julkaisuun kokemuksemme, tietomme ja taitomme siitä, kuinka saisimme ammatillista tutkintoa vailla olevat lähtemään opiskelemaan ammattia tai muuten motivoitumaan sekä kiinnostumaan omasta elämästään. Tähän koottu kehittämistyö on tehty vuosina Etelä-Savon ammattiopistossa ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa. 14 Julkaisun luvut 1-3 sisältävät tietoa lähtökohdista ja perusteluja avoin ammattiopisto-toiminnalle. Tarkastelemme toiminnan kontekstejä asiakas- ja viranomaistyössä sekä teoreettista viitekehystä, joka on ohjannut kehittämistyötämme. Luvussa neljä tarkastelemme asiakastyyppejä, jotka olemme havainnoinneet ja kuinka asiakastyypit tarvitsevat erilaista ohjausta edetäkseen asiassaan eteenpäin. Tyypittelymme ei täyttäne tieteellisiä kriteereitä, mutta tyypit(!) ovat nousseet selkeästi esille arkityötä tehdessämme. Avoimen ammattiopiston toimintamalli esitellään luvussa viisi. Selvitämme siinä mallin käyttötarkoitusta, keskeistä ideaa, toimijoita, vaadittavia resursseja sekä toimintaa ohjanneita periaatteita. Toimintamallin esittelyn jälkeen pääsemme palvelutarjottimen konkretiaan (luvut 6-9) eli siihen kuinka olemme käytännössä järjestäneet toiminnot: uravalmennuksen, prakticum-pajat, koulutuskokeilut ja yksilöohjaukset. Olemme pyrkineet kunkin toiminnon osalta yksityiskohtaiseen kuvaukseen, jotta ne olisivat monistettavissa myös muiden toimijoiden käyttöön. Luvussa 10 olemme laskeneet tuotteillemme hintalaput. Luvussa 11 olemme ottanneet esille myös työssämme kohdatut sudenkuopat, jotta edes joku välttyisi astumasta niihin. Seuraavassa luvussa on eri toimintoihin osallistujen lukumääriä ja muutakin numerotietoa hankkeesta. Viimeiseen lukuun olemme koonneet yhteenvedon ulkopuolisen tahon tekemästä arvioinnista kehittämistyömme onnistumisista ja haasteista. Lähdimme rakentamaan matalan kynnyksen mallia koulutuksen pääsemiseksi ja nyt voimme tiivistää työmme tuloksen yhteen lauseeseen: Avoin ammattiopisto on palvelutarjonnan puuttuva osa siirtymävaiheeseen, jossa jo koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä kokeneet saavat mahdollisuuden tunnistaa omaa osaamistaan ja pystyvyyttään sekä kokeilla koulutusta. Avoimessa ammattiopistossa heille tarjotaan vahvaa ohjausta ja tukea opintopolun löytymiseksi. 15

9 Käsitteitä ja lyhenteitä avoin ammattiopisto: tässä hankkeessa tarkoittaa joustavaa koulutusväylää ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille. Se tuottaa ja kehittää palveluja ammatillisen koulutuksen siirtymävaiheisiin eri palvelutarpeissa oleville asiakkaille. Esedu: Etelä-Savon ammattiopisto koulutuskokeilu: työvoimahallinnon/kelan kautta järjestettävä yksilöllinen tutustumisjakso alan opintoihin nivelvaihe: kahden koulutusasteen välinen taitekohta, vertaa siirtymävaihe nuorisotakuu hallitusohjelmassa: jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle minäpystyvyys: lajitelma uskomuksia, joita henkilöllä on omista kyvyistään, kiinnostuksistaan, motivaatiostaan, kognitiivisista taidoistaan ja itsesäätelytaidoistaan. Se indikoi henkilön selviytymisodotuksia tietyissä tilanteissa. Olkkari: yhden luukun periaatteella toimiva nuorten palvelujen yksikkö Mikkelissä. osallisuus: yhteisöön liittyminen, kuuluminen ja siihen vaikuttaminen sekä sitoutuminen. Sisältää oikeuden saada tietoa itseään koskevista asioista, mahdollisuuden ilmaista omia mielipiteitä ja vaikuttaa siten omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Katso myös toimintakyky-käsite. palveluohjaus: asiakastyön menetelmä ja/tai prakticum-paja: prakticum-pajassa (ammattialapajassa) tutustutaan opettajan ohjauksessa itse tehden ammattialan työtehtäviin. Pajat kestävät 1-3 päivää. Pajan aikana opettaja arvioi työskentelyä ja antaa palautetta. Myös asiakas arvioi omia työtaitojaan ja toimintaa pajan aikana. pystyvyys: Olemme käyttäneet saman sisältöisenä käsitteenä kuin minäpystyvyys, katso minäpystyvyys. Reitti: Mikkelin alueen työvoiman palvelukeskus. Sami: Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto siirtymävaihe: nivelvaihetta laajempi aika/sosiaalinen tila, jolloin nuori pohtii, tekee valintoja syrjäytyminen: yhteisön tai yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, johon voivat johtaa erilaiset työelämään, koulutukseen, terveyteen, elintasoon tai kansalaisuuteen liittyvät rajoitteet/ongelmat. uravalmennus: Avoimessa ammattiopistossa koulutus- ja työuralle suuntaava ohjauksellinen kurssi, joka kestää 6 viikkoa. Kurssin aikana on mahdollista suorittaa työelämän osaamiskortteja ja kokeilla eri koulutusalojen opiskelua. Uravalmennus on työllistymistä edistävä palvelu, johon TE-toimiston työnhakuasiakas on oikeutettu 40 päivää vuodessa. Palvelun ajalta asiakkaalla on yleensä oikeus saada sama etuus kuin työttömänä ja lisäksi kulukorvaus osallistumispäiviltä. Uravalmennuspalvelut hankitaan vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, palveluiden yhteensovittaminen organisaatioiden ja ratkaisuja tulevasta koulutus- ja ammattiurastaan. ostopalveluina kilpailuttamalla. opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta. tasolla. Ohjaustyössämme: yksilöllinen palveluohjaus, jossa korostuu työntekijän ja asiakkaan luottamussuhde ja asiakaslähtöinen työskentely. Vaiheen yksilöllinen pituus vaihtelee, mutta sen aikana tarvitaan ohjausta, tukea ja joustavaa yhteistyötä. sparrauskurssi: sparrauspäivien tavoitteena toimintakyky: kyky / mahdollisuus selviytyä oman elämän haasteista kulloisessakin elämäntilanteessa ja -vaiheessa. Sisältää myös riittävän tasapainon sisäisten (omat) ja ulkoisten nuorisotakuu TE-palvelujen näkökulmasta: palvelutarve: asiakkaan tarve saada ohjaus-, on motivoida ja kannustaa suotuisaan muutokseen (ympäristö, yhteiskunta)asetettujen toiveiden ja TE-palvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluja (hyvinvointipalveluja). Palveluiden tavoitteena on vahvistaa yksilön osallisuutta/toimintakykyä ja ehkäistä, vähentää tai poistaa siihen liittyviä opintojen aloittamiseksi. Sparraus kestää tavallisesti 3-5 päivää. Ryhmätoimintaa. odotusten välillä. nuorten aikuisten osaamisohjelma: määräaikainen ohjelma ( ), joka tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon joh- esteitä. Tavoitetta kohti työskennellään verkostoyhteistyössä. tavaan ammatilliseen koulutukseen 16 17

10 1. Näistä lähtökohdista kehittämistyö alkoi 18 keva suunnitelma (HOJKS) ja tarjota sen mu- Luettu kaista erityisopetusta ja muita oppimista tukevia palveluita. Koulutuskynnyksen valtakunnallinen ja alueellinen madaltaminen ei kuitenkaan automaattisesti johda koulutukseen hakeutumiseen ja kiinnittymiseen. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää monialaista, eri palvelujärjestelmien välistä yhteistyötä, jossa asiakkaina olevat nuoret saavat tarvitsemansa palvelun mahdollisimman joustavasti ja saumattomasti. Kynnyksen ylittäminen edellyttää myös, että nuorella on riittävän myönteinen käsitys kouluttautumisesta sekä omasta pystyvyydestään opiskella ja selviytyä oman elämänsä haasteista. Aika näyttää, miten nuorisotakuun aikana voimaan tulleet lakimuutokset ja valtakunnallisen kehittämistyön tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Madaltuuko myös ammatilliseen koulutukseen siirtymisen kynnys, kun pääsyä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen vuodesta 2014 helpotetaan? Vaikka nuori voisikin jatkossa päästä helpommin ammatilliseen kuntoutukseen, ammatillisen koulutuksen kynnys voi edelleen näyttäytyä koulutukseen sitoutumattomuutena tai koulutuspolun esteinä. Opiskelun esteet voivat ilmetä yksittäisinä tekijöinä, mutta sisältävät usein kasautuneita syitä, jotka yhdistyessään tutkintorakenteen ja/tai palvelujärjestelmän joustamattomuuteen voivat estää opiskelun sujumisen tai tutkinnon suorittamisen. LÄHTEET Kautiainen H. & Kokkonen A. (toim.)2013. Etelä- Savon aluetalouskatsaus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportti 84. Verkkojulkaisu osoitteessa Valtakunnallinen kehittämistyö on hankekautena kipuillut laajan palvelujärjestelmää koskevan uudistuksen ja tiukentuneen talouden kourissa. Monet muutokset ovat koskeneet myös uudistuvaa ammatillista koulutusta. Alueellisesti Etelä-Savon väestö on Suomen ikääntyneintä ja asukasmäärä on laskenut myös nuorten muuttaessa muualle koulutuksen ja työn perässä. Viime vuosina muuttotappio on kuitenkin pienentynyt (Kautiainen & Kokkonen 2013) ja monet alueen nuoret haluaisivatkin kouluttautua ja työllistyä kotiseudulla. Tavoite kehittää nuorille suunnattuja koulutusja työllistymispalveluja madaltaa koulutuksen kynnystä sisältyy sekä nuorisotakuuseen että tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Nuorisotakuun oleellisena osana koulutustakuun avulla pyritään takaamaan mahdollisimman monelle nuorelle koulutuspaikka. Ammatillinen oppilaitos toteuttaa koulutustakuuta järjestämällä perusopetuksen jälkeistä koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittaminen. ( Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla (NAO) tutkintotarjontaa on sittemmin kohdennettu myös nuorille aikuisille. Myös koulutuksellinen yhdenvertaisuus ja esteettömyys viitoittavat etsimään opiskelijalähtöisiä ja yksilöllisiä mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen ja valmistua ammattiin. Ammatillisessa koulutuksessa pyritään yhdenvertaisuuteen erilaisin oppimista tukevin yleisin järjestelyin ja pedagogisten toimijoiden ja opiskeluhuollon yhteistyöllä. Enemmän tukea tarvitsevalle voidaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä kos-

11 2. Miksi avoin ammattiopisto? 2.1 Asiakkaan asialla Ammatillinen koulutus on vuosien mittaan kehittynyt entistä joustavammaksi järjestelmäksi, mutta siitä huolimatta siinä on jäykkyyttä. Haasteita aiheutuu varsinkin niille, joiden on vaikea löytää alansa ja kiinnittyä opintoihin. Myös kuntoutustarve voi olla este tai hidaste tutkinnon suorittamiselle. Opiskelu ei ole houkuttava vaihtoehto myöskään niille, joilta puuttuu myönteisiä kokemuksia opiskelusta ja toimimisesta oppilaitosympäristössä. Nuorisotakuun myötä näyttäisi siltä, että nuoren pääsy ja kiinnittyminen ammatillisiin opintoihin sujuisi entistä helpommin. Perusopetuksen päättänyt nuori pääsee koulutustakuun voimaantultua 2013 välittömästi jatkokoulutukseen, mutta koulutukseen tulee normaalisti hakeutua. Edelleenkin nuoria jää myös ilman peruskoulun päättötodistusta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla pyritään puolestaan mahdollistamaan toisen asteen ammatillinen tutkinto kaikille sitä vailla oleville vuosina Avoin ammattiopisto-toimintamalli on vastannut ensimmäisessä kappaleessa esiintuotuihin haasteisiin kehittämällä palveluja ammatillisen koulutuksen siirtymävaiheisiin eri palvelutarpeissa oleville asiakkaille. Koulutukseen hakeutuvalla on usein jo kokemuksia koulutuksesta, työstä/työttömyydestä ja asiakkuudesta erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Opiskelua ja ammattiin suuntautumista halutaan tunnustella ja kokeilla, koska myös käsitys omasta oppimisesta/alasta, terveydentilasta tai elämäntilanteesta on usein samalla tunnusteltavana

12 Kuva 1. Kuka erityisesti hyötyy avoimesta polusta ammattiin? Hän 2.2 Verkostotoimijan asialla Yksittäisen asiakkaan tavoittaminen ja tarpeen- siirtymävaiheeseen, jossa jo koulutuksesta ja mukaisten palveluiden järjestäminen edellyttä- työelämästä syrjäytymistä kokeneet tarvitsevat vät toimivaa palveluverkostoa. Avoin ammatti- joustavaa osaamisen ja oman pystyvyyden tun- opisto toimii yhteistyössä paikallisten nuorten ja nustelua ja koulutuksen kokeilua, mutta myös nuorten aikuisten palveluverkostojen kanssa, joi- vahvaa ohjausta ja tukea aloittaakseen tai suo- den kautta valtaosa asiakkaista ohjautuu myös rittaakseen ammatilliset opinnot. erilaisiin hyvinvointipalveluihin. Verkostoyhteis- Verkostomaisen työskentelyn haasteita ovat jonka opinnot ovat keskeytyneet ja joka tarvitsee säännöllistä tukea opintojen uudelleen aloittamiseen ja tutkinnon loppuun saattamiseen joka kaipaa järjestettyä paikkaa ja tilaisuutta pohtia ja rakentaa omaa urapolkua ohjatusti ja tuetusti ryhmässä työn tavoitteena on toimia asiakkaan parhaaksi tarjoamalla saumaton palveluiden jatkumo, kuten siirtymävaiheessa tarvittava ohjaus ja tuki. Avoin ammattiopisto toimii paikallisten koulutuspalveluiden rajapinnoilla tai välissä välit- verkoston huoltaminen ja yhteisen intressin ylläpitäminen. Verkostot tarvitsevat jonkinasteista paikallista koordinointia tämän haasteen voittamiseksi. Koordinoijaa on kuitenkin vaikea löytää, kun koordinointiresurssia moniammatilli- täen niiden tarjontaa asiakkaalle, usein ver- seen ja poikkihallinnolliseen työhön ei instituu- kostotoimijoiden kautta. Voimme myös ohjata tioissa tai organisaatioissa ole erikseen varattu. asiakasta paikkakunnan ulkopuolelle erilaisiin Verkostotyöntekijöiden resurssit ovat puo- koulutuspalveluihin ja keskustella niiden räätä- lestaan äärettömän tärkeitä, koska verkos- joka palaa kuntoutumisen yhteydessä/ jälkeen koulutukseen joka tarvitsee tiivistä moniammatillista verkostotyötä ja palveluohjauksellista tukea koulutukseen ja siinä etenemiseen löintimahdollisuuksista oppilaitoksissa. Tämän koulutuspalveluihin siltaamisen lisäksi tarjoamme myös hankkeessa varta vasten kokeiltuja ja kehitettyjä palvelutuotteita. Avoin ammattiopisto-toiminta on kokonai- tot omaavat voimavaroja (mm. taloudellinen tuki, työllistämisen tuet, opintoihin liittyvä tuki, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tuki), joita yhdistämällä ja yhteisesti jakamalla voidaan muodostaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan elä- suudessaan palvelutarjonnan puuttuva osa mäntilanteeseen vaikuttava palvelu. joka tarvitsee lisää motivaatiota osallistuakseen koulutukseen ja luottaakseen omiin opiskelu- ja työelämätaitoihinsa joka haluaa omakohtaisia kokemuksia ammatillisen koulutuksen arjesta ja ammateista, oppii ja motivoituu parhaiten toiminnallisesti 22 Kuka erityisesti hyötyy avoimesta polusta ammattiin? 23

13 3. Motivaation herättelyä ja ylläpitoa koulutusuran aloittamiseksi Lähdimme Avoimessa ammattiopistossa miettimään asiakastyöskentelyä ja siihen tarvittavia menetelmiä ja työvälineitä motivaatioteorian kautta. Lisäksi olemme soveltaneet työmme teoreettisina lähtökohtina aiempaa tutkimustietoa erityisesti nuorten ajattelu- ja toimintatavoista (Salmela-Aro & Nurmi (toim.) 2002; Määttä 2011) sekä siirtymävaiheessa vaikuttavasta koetusta minäpystyvyydestä (self-efficiency, Bandura 1986; Partanen 2011). Motivaatioteorioita on useita. Nykytiedon mukaan yksikään teoria ei itsessään pysty selittämään motivaation syntyä, ylläpitoa ja/tai katoamista. Sigmund Freud oli ensimmäinen, joka huomasi tutkimuksissaan alitajuisten motivaation merkityksen ihmisen käyttäytymisessä. Hänen mukaansa ihminen ei useinkaan ole tietoinen siitä, mitä hän haluaa ja miksi. Martin E. Fordin kognitiivisessa psykologiassa motivaatio perustuu ihmisen tavoitteelliseen toimintaan ja siitä saatavaan palautteeseen. Motivaatioteoreetikot jakautuvat puolestaan erilaisiin koulukuntiin ja esimerkiksi perinteisestä palkinto/rangaistusmenetelmästä on erilaisia näkemyksiä. Decin mukaan palkinnot ja rangaistukset eivät ole pelkästään palkintoja ja rangaistuksia, vaan osallistujat saavat niiden Kehittämiämme ja käyttämiämme menetelmiä voi halutessaan kutsua palkinnoiksi, jotka tuottavat välitöntä mielihyvää vastaanottajalleen. Oleellista palkinto/rangaistusmenetelmässä on ymmärtää millaisia yksilön ulkoiset tekijät tilanteessa ovat. Meidän on tiedettävä aktiviteettia valittaessa yksilön arvio tehtävästä ja vallitsevista olosuhteista. Tuntuvatko annetut tehtävät liian haasteellisilta, vähäpätöisiltä tai arvokkailta? Tässä kohtaa nousee myös esille yksilöiden minäpystyvyys. Olemme törmänneet tilanteisiin, joissa ulkoisen havainnoitsijan näkökulmasta yksilöllä on riittävästi kapasiteettia suoriutua tehtävästä, mutta hän kieltäytyy tehtävästä tai välttelee sen suorittamista. Samanaikaisesti hän kuitenkin on motivoitunut tehtävän suorittamiseen. Konkreettisena esimerkkinä voimme käyttää koulutuskokeilua, jonka pituutta voidaan säädellä asiakkaan minäpystyvyys huomioiden kadottamatta kuitenkaan tehtävän suorittamisen mielihyvää. Motivaation merkitys näkyy ihmisen toiminnassa mm. yhteenkuuluvuuden, itsenäisyyden ja pätevyyden tarpeina (Ryan & Deci 2000). Nuoren ohjauksessa kohti omaa elämää toimivia periaatteita ovatkin mm. nuoren itsenäisty- 24 kautta itsestään informaatiota. misen tukeminen, myönteisen ajattelun vahvis- 25

14 sparraava ohjaus minulle on mahdollista! verkoston tuella kiinnostun, innostun innostun, kiinnostun, uravalmennus prakticum, koulutuskokeilu, työhön tutustuminen kokeilen ja selvitän alan Sisäinen motivaatio Ylhäällä tarvehierarkiassa Pitkävaikutteinen Tehokas Työn / oppimisen ilo koulutuksen alkuvaiheen tuki pystyn, jaksan jaksan, pystyn verkoston tuella eteenpäin Ulkoinen motivaatio Alhaalla tarvehierarkiassa Lyhytvaikutteinen Toistettava usein tehon säilyttämiseksi Turvallisuus (esim. palkka) Yhteenkuuluvuus (esim. kannustus, palaute) Kuva 2. Motivaatiohyrrä Kuva 3. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio taminen, koulutussuunnitelmien tekeminen ja uratavoitteista päättäminen (Nurmi 2011). Voimavarojen vahvistaminen ja dialogisuus ovat menetelmiä, joiden avulla nuoren oma ääni saadaan kuulumaan. Avoimen ammattiopiston asiakkaalle on tuttua, että sopiva ala ei ole vielä selvinnyt tai kouluttautuminen mieluisaan ammattiin ei jostain syystä onnistu. Ei oo ollu tuota motivaatiota on työntekijän usein kuulemma perustelu. Avoimen ammattiopiston tehtävänä on herätellä asiakkaan motivaatiota (kiinnostun, innostun) sekä tunnistaa että vahvistaa nykyisiä voimavaroja ja verkostojen ja oppilaitostoimijoiden välillä. Käytännön työkaluina olemme käyttäneet yksilöllistä tarvelähtöistä ohjausta ja sparrausta, joiden avulla on selkeytetty koulutuksen ja oman elämän tavoitteita sekä hankittu lisätietoa oman uran valintaan. Lisäksi, kiinnostuksen herättyä, on voinut tunnustella ammatillista koulutusta tutustumalla siihen käytännössä eri alojen prakticum-pajoissa tai koulutuskokeilussa. Työskentelyn aikana osallistuja on saanut tarvitsemansa ohjauksen ja tuen myös elämäntilanteeseensa, jotta koulutuksen aloittaminen olisi mahdollista. Tämä tuki on järjestetty usein verkostoyhteistyössä. Koulutusmotivaation vahvistamiseksi on tär- keää, että asiakas kokee itsensä osalliseksi omiin Oppimiseen ja omaan elämään liittyviä odotuksia ja kokemuksia muiden odotuksista on hyvä tunnistaa, varsinkin jos niissä on epätasapaino. On myös hyvä jossain määrin selvittää aiempia kokemuksia erilaisista oppimis- ja elämäntilanteista sekä luoda mahdollisuuksia rohkaistua ja innostua siitä, että toisetkin opettelevat uusia vahvuuksia (jaksan, pystyn) muutoksen aikaansaamiseksi. Koulutuspaikan saaminen ja opintojen aloittaminen on lopputulos siirtymävai- 26 heen monivaiheisesta yhteistyöstä asiakkaan, asioihinsa ja niitä koskevaan päätöksentekoon. tosta seuraavilla konkreettisilla keinoilla: merkityksellisiä osallisuuden- ja oppimisen 27 asioita. Rohkaisu ja kannustus kuuluvat päivittäiseen ohjaukseen. Mikäli oppimistilanteisiin liit- tyy voimakkaita fyysisiä reaktioita, kuten voimakas esiintymisjännitys tai paniikkikokemukset, yksilöllisen tuen ja harjaantumisen merkitys korostuvat. Avoimen ammattiopiston tavoitteena on lisätä ja ylläpitää motivaatiota ja myönteistä muu- 1) osallistuja voi tehdä valintoja mihin toimintoihin haluaa osallistua ja saa valinnoissaan yksilöllistä ohjausta ja tukea, 2) tarjoamme osallistujille konkreettisia mahdollisuuksia kokeilla itseä kiinnostavien alojen työtehtäviä ja saada näillä prakticum -pajoilla onnistumisen kokemuksia tekemällä opettajan ohjauksessa mielekkäitä työtehtäviä pienessä ryhmässä, 3) otamme halukkaita nuoria mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi seminaareihin mukaan kertomaan kokemusasiantuntijoina omasta koulutuksellisesta siirtymävaiheestaan ja palvelukokemuksistaan, voimme myös etsiä mahdollisuuksia lisätä

15 kokemuksia hyödyntämällä nuorten vahvuuksia siirtymävaiheen odottelutilanteissa, 4) vahvistamme yhteenkuuluvuutta toimimalla paljon ryhmässä, jolloin myös sosiaaliset taidot harjaantuvat ja vertaisoppiminen on mahdollista, 5) annamme välitöntä ja pääosin positiivista palautetta ja pyrimme luomaan toiveikkuutta auttaen rinnakkaistavoitteiden asettamisessa: ensisijaisen tavoitteen rinnalle mietimme yhdessä vaihtoehtoisen tavoitteen, joka voi olla porras tulevaan tai josta voi tulla uusi ensisijainen tavoite, LÄHTEET Bandura A Self-efficancy: Toward a Unifying Theory of Behavioral Change. Psychological Review 84 (2), Määttä S Näkökulma motivaatioon: nuorten ajattelu- ja toimintatavat. NMI-Bulletin 21( 2). Niilo Mäki -Säätiö. Partanen A Kyllä minä tästä selviän. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. Jyäväskylän yliopistokeskus. Chydenius. Salmela - Aro K. & Nurmi J. - E Mikä meitä liikuttaa? Modernin motivaatioteorian perusteet. PS-kustannus. OHEISKIRJALLISUUTTA Anttila, Halonen, Kalakoski, Kreivi, Laarni, Paavilainen (2008). Persoona 4. Motivaatio, tunteet ja taitava toiminta. Edita. Deci Edward L. and Ryan Richard M: The What and Why of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. 6) voimme luoda osaltamme myönteisiä kohtaamisia oppimisympäristön arkeen pienillä asioilla: meillä on jotakin tarjottavaa, kannustamme poikkeamaan ja asioimaan tarvittaessa myös sovittujen aikojen ulkopuolella ja tutustutamme asiakkaamme työyhteisömme muihin jäseniin toimiessamme samoissa tiloissa. Koulutuksen aloittamisessa ja ammattiin valmistumisessa tarvitaan paljon taitoja, joiden harjaantuminen voi nuorella olla vielä kesken, mutta joita voi parhaiten harjoitella elämänvaiheen mukaisessa, myönteiseksi koetussa oppimisympäristössä. minationtheory.org/sdt/documents/2000_deciry- an_piwhatwhy.pdf. Luettu Määttä Sami (2011): Näkökulma motivaatioon nuorten ajattelu- ja toimintatavat. NMI Bulletin 21(2): Nurmi Jan Erik (2011): Miksi nuori syrjäytyy? NMI Bulletin, Vol. 21, No. 2: Ojanen Markku: Sisältä vai ulkoa ohjattu minä? Saatavissa Luettu Ryan, R.M&Deci, E.L (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and wellbeing. American Psychologist 55, Salmela-Aro, Katariina &Nurmi Jarl-Erik (toim. 2002): Mikä meitä liikuttaa modernin motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus. Believe you can & you re halfway there. -Theodore Roosevelt 28 29

16 4. Monenlaista tyyppiä Avoimen ammattiopiston asiakkaita Olemme toiminnassamme lähteneet aidosti asiakkaan tarpeista. Koulutuspolkua on rakennettu asiakkaan senhetkisen tilanteen mukaan. Asiakaskohtaisesti olemme ottaneet huomioon myös monia epäsuorasti kouluttautumiseen liittyviä tekijöitä, kuten asiakkaan tai hänen lähipiirinsä elämäntilanne, terveys, taloudellinen tilanne tai asumisolosuhteet. Usein voimme perustellusti sanoa, että ne asiat, jotka eivät ole suoraan "koulun asioita", ovat määrittäneet koulutuspolkua eniten. Siitä huolimatta, että jokaisella on ollut oma polkunsa, olemme löytäneet myös asiakkaitamme yhdistäviä tekijöitä. Niiden avulla olemme ryhmitelleet asiakkaitamme erilaisiksi koulutukseen hakeutujiksi. Tyypittely ei kuitenkaan ole toistaan poissulkeva, sillä hakeutujissa on myös piirteitä eri asiakkuustyypeistä. On myös hyvä huomata, että koulutuksen kynnyksellä ollaan samalla siirtymävaiheessa, jossa elämään ylipäätään tarvitaan epävirallista tai virallista monimuotoista tukea ja ohjausta. 4.1 Tyypillistä! Tyypittely perustuu asiakkaidemme lähtökohtiin ja palvelutarpeisiin. Tyypittelyssä on keskeistä se, että koulutukseen motivoitumisen esteet näkyvät ihmisillä erilaisina ja niiden voittamiseksi tarvitaan erilaisia palveluita. Tyypittelyn avulla on mahdollista nujertaa luuseri -stereotypiaa. Mielestämme ei ole olemassa luusereita. On erilaisia elämänkulkuja ja jostain näkökulmasta tarkasteltuna me kaikki olemme luusereita. Tai voimme kaikki olla voittajia

17 Tunnustelijat tarvitsevat sparraavaa ohjausta, tukitarpeiden selvittämistä sekä konkreettista tukea ja tuuppausta. He hyötyvät esim. Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta tai opinnoista ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. KOULUTUKSEN TUNNUSTELIJA Tunnustelijalla oma motivaatio on hämärtynyt usein jo aiemmassa nivelvaiheessa, koska hän ei ole päässyt/häntä ei ole tuettu/hän ei ole ollut valmis hakeutumaan hänelle sopivimpaan ja motivoivimpaan koulutukseen/oppimisympäristöön. Eteneminen edellyttää, että häntä tuetaan rinnalla kulkien kohti hänen omaa tavoitettaan (joka on ensin saatu heräämään). Tässä tarvitaan verkostolta yhteinen ymmärrys tilanteesta ja vankka yksilöllinen tuki. Konkreettisia asiakasesimerkkejä: nuoret, jotka eivät ole valmiita muuttamaan kotipaikkakunnalta opiskelemaan muualle, varsinkaan erityisammattioppilaitokseen. Heillä täytyy olla mahdollisuus tunnustella omaa motivaatiotaan ja pystyvyyttään koulutuksen. Heillä on oikeus omaan alaan. KOULUTUKSEEN MENIJÄ Koulutukseen menijällä motivaatio on loppunut koulutuksen aikana. Syyt voivat olla monet: ala ei vastannut odotuksia, muu kuin koulutus vei motivaation (oman kaveripiirin tai alakulttuurin imu ja siihen mahdollisesti liittyvät koulutuksesta poispäin suuntaavat asiat: alkoholi, huumeet, poissalojen lisääntyminen), terveydelliset syyt, oppimisympäristöön liittyvät motivaatiota vähentävät seikat. Kyseessä eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti koetut oppimiskykyyn ja omaan pystyvyyteen liittyvät tekijät, vaan pikemminkin elämänvaihe, jossa ei vielä olla valmiita sitoutumaan koulutukseen, ammattiin ja työelämän koettuihin vaatimuksiin. Motivaatio, halu ja innostus koulutukseen ja uralle on kohtuullisen helppoa herätellä uudelleen. Verkosto usein mukana herättelyssä. Menijöillä on elämän perusasiat kunnossa. Heille riittää tuuppaus keinoksi mennä eteenpäin. Avoin ammattiopisto on välittäjä; alkuvaiheen tuki opintojen jatkamisessa tai uuden urasuunnan löytämisessä. KAISU Kaisu (24 v.) on suorittanut peruskoulun osittain mukautettuna, mutta normaaliryhmässä. Hän yritti opiskella ammatillisessa koulutuksessa, muttei pysynyt mukana opetuksessa. Hän keskeytti opinnot ajatellen, ettei ala ollut hänen omansa. Hänet ohjattiin seuraavassa yhteishaussa hakemaan toiselle koulutusalalle, jonka ammattitehtävistä saattaisi löytyä hänelle sopiva kokonaisuus. Tämänkin opinnot jäivät kesken, vaikka Kaisu oli nimetty erityisopiskelijaksi. Meille Kaisu totesi, että mitkään opinnot eivät sovi hänelle, koska hän ei yksinkertaisesti opi uutta, olipa hän normaali- tai erityisryhmässä. Opintojen keskeytymisen jälkeen hän on ollut enimmäkseen työttömänä; ei juurikaan työkokeiluja tai pajajaksoja. Uravalmennuksen aikana Kaisu kokeili useita koulutusaloja, joista mikään ei erottunut erityisen kiinnostavana. Opinto- suunnitelmat eivät selkeytyneet kurssin aikana. Jatkoimme kuitenkin yhteistyötä verkoston kanssa. Kaisulle annettiin myönteistä palautetta hänen säännöllisestä ja aktiivisesti osallistumisestaan uravalmennukseen sekä verkostotyöskentelyyn. Hän oli ahkera ja hyvin tunnollinen työtehtäviä suorittaessaan. Pari kuukautta uravalmennuksen jälkeen Kaisun verkostotyöntekijä otti meihin yhteyttä ja kertoi, että Kaisun urasuunnitelmat ovat lähteneet etenemään ja että vieraalle paikkakunnalle muuttaminen ei ole Kaisun mielestä enää mahdoton vaihtoehto. Sovimme, että Kaisu tulee vielä yhteen prakticumiin, jossa varmistetaan Kaisun uudelle alalle soveltuvuutta. Ammatinopettajan palauteen perusteella verkoston edustaja oli valmis lähtemään Kaisun viikon pituiseen koulutuskokeiluun toiselle paikkakunnalle. Kaisu opiskelee nyt ammattiin. ANTTI PALUUOPISKELIJA Antti (23 v.) tuli asiakkaaksemme TE-palvelujen kautta oltuaan jonkin aikaa työttömänä. Antti oli opiskellut aiemmin ammatillista perustutkintoa, mutta opinnot olivat jääneet kesken. Opiskeluaikana Antti ei ollut kovin kiinnostunut alasta eikä ammattiin valmistuminen muutenkaan tuntunut kovin tärkeältä. Joskus Antti myös oli epäillyt valmistuvansa ammattiin, joka ei sitten tunnukaan omalta. Armeijan jälkeen hän oli tehnyt tilapäisesti lyhytaikaisia töitä ja ollut puoli vuotta palkkatukityössä. Toimettomuus alkoi kuitenkin kyllästyttää, sillä hänen omasta mielestäänkin töihin pääsy ilman ammatillista koulutusta alkoi olla mahdotonta. Kerroimme Antille mahdollisuuksista avoimessa ammattiopistossa. Hänellä oli mahdollisuus osallistua prakticum-pajoille ja kokeilla vielä opiskelua eri aloilla. Uravalmennusryhmässä hän saisi lisäksi vertaistukea. Teimme yhdessä Antin kanssa suunnitelman, jossa edettiin pienin ja konkreettisin askelin. Antti valitsi uravalmennuksen ja kävi sen tunnollisesti ilman poissaoloja lävitse. Asiakkuutensa aikana Antti sai tarvitsemansa tuen ja yksilöllisen ohjauksen edetäkseen aloittamaan ammatillisen koulutuksen. Antti aloitti opinnot aikuiskoulutuksessa

18 KOULUTUKSESSA VIERAILIJA Vierailijassa on keskeistä ja erottavaa se, että hänellä ei ole yleensä motivaatiota kiinnittyä muihinkaan kuin koulutuspalveluihin. Hän ei ehkä lainkaan halua palvelujärjestelmästä tarjottavaa rinnalla kulkemista, vaan pikemminkin välttää kaikkea ulkoista kontrollia. Taustalla voi olla myös koettu tarve säilyttää näin itsemääräämisoikeutensa, kasaantunut epäluottamus palvelujärjestelmään. Ongelmien kumuloituminen on ominaista vierailijoille eikä niihin ei päästä tarttumaan niukoissa kohtaamisissa. Huom. Myös koulutukseen menijä, jos ei tavoiteta ajoissa, saattaa päättyä tähän ryhmään, sen myötä syrjäytymiseen. Voi olla jossain vaiheessa tietoinen valinta, esim. alakulttuurissa, mutta myös ajautumisen seuraus. JESSE Erityistyötyötekijä tuo Jessen (19 v.) uravalmennuksen valintahaastatteluun. Ammattiopinnot ovat jääneet toisella paikkakunnalla kesken. Toisaalta opintojen keskeyttäminen harmitti, mutta toisaalta Jesse oli sitä mieltä, että hän on vielä nuori mies ja elämä edessä. Hänellä oli yksi lapsi, mutta hän ei asunut lapsen ja tämän äidin kanssa. Jesse vakuutti, että lapsi oli hänelle tärkeä ja että paluu opintojen ääreen johtui pääsääntöisesti isäksi tulemisestä, jonka myötä hän Vierailijat eivät tule sovittuihin tapaamisiin. Kohtaaminen ja sille perustuva ohjaussuhde ei pääse rakentumaan. Kohtaaminen syntyy useimmiten ulkoisen pakon edessä, esim. kun hän joutuu toimeentulosyistä ilmoittautumaan asiakkaiksi, mutta muu sisäinen motivaatio tarjolla oleviin toimintoihin puuttuu. He ovat usein vierailijoita muidenkin viranomaisten verkostoissa. koki kasvamista vastuuseen. Hänellä oli pienimuotoinen rikosrekisteri, ei mitään tavattoman vakavaa: hänen itsensä mukaan nuoren miehen toilailuja. Jessen mielestä uravalmennus kuulosti juuri sellaiselta, mitä hän on halunnutkin. Hänet valittiin kurssille, mutta hän ei tullut eikä häneen saatu yhteyttä. Myöhemmin saimme erityistyöntekijältä kuulla, että ilmeisesti Jesse oli muuttanut Etelä-Suomeen. ELÄMÄSSÄ ETENIJÄ Asiakkaistamme suurin osa oli mielestämme etenijöitä. Heidät oli sysätty varsin nuorina (yleensä yläkoulun aikana) ulkokehälle, jossa he kokivat osattomuutta ja ongelmien kumulatiivisuus oli heille leimallista. Siitä huolimatta halusimme nimetä tämän ryhmän positiivisesti, koska näimme että heissä oli runsaasti halua ja potentiaalia edetä elämässään. Etenijällä esteet näkyvät usein heikentyneenä toimintakykynä, jonka vaikutus ulottuu usealle elämänalueelle. Taustalla voi olla kasautuneita kielteisiä kokemuksia opiskelu- ja muissa vertaisympäristöissä toimimisesta, kokemuksia yksinäisyydestä ja erilaisuudesta, mahdollisia mielenterveyden häiriöitä. Oppimisvaikeudet tai esim. neuropsykiatriset erityisvaikeudet voivat myös heikentää mahdollisuuksia onnistua opinnoissa ja työelämään suuntautumisessa. Ne voivat myös altistaa mielenterveyden häiriöille, mikäli opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvät odotukset omasta toimintakyvystä koetaan liian stressaavina. Heikko taloudellinen tilanne ja tuen puute vähentävät entisestään uskoa kouluttautumiseen, työllistymiseen ja elämässä etenemiseen. Etenijän kokonaistilanne tuleekin arvioida huolellisesti, jotta toimintakykyä ja pitkällä aikavälillä opintoja ja työllistymistä voidaan systemaattisesti tukea. Ulkopuolisesta saattaa näyttää, että etenijän elämä on jumiutunut. Omia mahdollisuuksia onkin vaikea nähdä, kun ajatukset kulkevat kehää ja kokemus omista voimavaroista hämärtyy. Tässä tilanteessa nuori voi kokea olevansa syrjässä, vetäytyy ja alistuu vallitseviin olosuhteisiin. Tulevaisuus tai elämä yleensäkään ei näytä tavoittelemisen arvoiselta. Motivaatio edetä elämässä hiipuu. Etenijöitä pidetään myös mielikuvittelijoina, joiden ajatellaan tarvitsevan vain napakka ohjausta ja ryhdistäytymistä. He selviävät päivästä toiseen eivätkä tuota järjestelmälle suuria huolia. Työntekijöiltä vaatii hyvää ammattitaitoa tunnistaa kokonaistilanne ja taustalla olevat toimintakyvyn esteet. Etenijöissä on niin heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia, että köyhyys vähentää/ estää heidän pystyvyyttään, osallisuuttaan ja toimijuutta. He eivät pysty opiskelemaan, koska opintoihin saatava tuki on huomattavasti työttömyysturvaa pienempi. Vaikka opintolainaa saisikin, sitä ei uskalleta ottaa, koska työllistyminen opintojen jälkeen koetaan hyvin epävarmaksi. Ulkoiset motivaatiokeinot (esimerkiksi työstä saatava palkka, taloudellinen tuki) ovat heille edellytys elämässä etenemiselle, myös opintoihin hakeutumiselle. He tarvitsevat konkreettista taloudellista tukea. He tarvitsevat voimakasta kannustusta osallistua kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin ja laajentaa omaa verkostoa, jotka voivat tuoda sisältöä elämään ja lisätä koettua osallisuutta. Etenijät pääsevät eteenpäin kokonaisvaltaisella tiiviillä verkostotyöllä. He hyötyvät parhaiten jämäkästä, konkreettisesta tuesta, mutta tarvitsevat vahvan kokemuksen siitä, että he tulevat ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Etenemisessä on tärkeää saada myönteinen puhuri puhaltamaan

19 4.2. Nuorten ääni MINJA Minjan (21 v.) vaikeudet alkoivat jo niin kauan aikaa sitten, ettei hän jaksa edes muistaa, mikä oli syytä ja mikä seurausta. Peruskoulussa ei mennyt erityisen hyvin; kuraattorin juttusille hän joutui muutaman kerran kertyneiden poissaolojen vuoksi. Hänellä ei ole ollut oppimisen kanssa ongelmia, enemmän koulussa oli kyse tylsistymisestä. Kavereita hänellä ei ole oikein koskaan ollut eikä hänellä ole ollut mahdollista harrastaa mitään perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Isä ja äiti ovat olleet hyvinkin pitkiä aikoja työttöminä ja perhe on saanut toimeentulotukea. Isoveli ja pikkusisko ovat samanlaisessa tilanteessa kuin hänkin, työttöminä. Tosin veljellä jäi perustutkintokin suorimatta ja armeija keskeytyi. Pikkusisko opiskelee ammattiin erityisryhmässä catering-alalla. Ammatinvalintaa hän ei miettinyt yhtään, meni samalle alalle kuin äiti. Hän suoritti perustutkinnon tyydyttävin arvosanoin. Sitten hän omien sanojensa mukaan masentui. Terveyskeskuslääkäri totesi lievän masennuksen ja antoi lääkkeet. Hän söi niitä, koki itsensä toimintakykyisemmäksi ja hakeutui TE-palvelujen kautta työharjoitteluun. Työharjoittelun jälkeen kahteen vuoteen TE-palveluista ei kuulunut mitään, mutta sitten otettiin yhteyttä projektista, josta Minja ohjattiin Avoimen ammattiopis- ton uravalmennuskurssille. Taloudellinen tilanne on aina ollut huono ja vuosien mittaan on kertynyt maksamattomia laskuja, joista osa on mennyt perintään. Kotoa pois muuttamista hän ei voi harkitakaan menetettyjen luottotietojen vuoksi. Vanhemmilla ei ole varaa edes lainata rahaa yksityisen vuokra-asunnon takuuvuokriin. Jossain vaiheessa Minja yritti asua omassa asunnossa, mutta kaupunki irtisanoi hänen asuntonsa maksamattomien vuokrien vuoksi. Nyt hän haluaa vaihtaa ammattia, koska ala, josta hänellä on perustutkinto, ei yksinkertaisesti työllistä tällä alueella. Minja on innokas aloittamaan opinnot. Käymme hänen ja verkostotoimijoiden kanssa lävitse erilaisia vaihtoehtoja, kuinka Minja olisi mahdollista opiskella heikosta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta. Oppisopimus tuntuisi hänen kohdallaan parhaalta vaihtoehdolta. Oppisopimuspaikkojen löytyminen on vaikeaa emmekä voi jättää Minjan eteenpäin menoa yhden kortin varaan, vaan sovimme että oppisopimus on pitkän aikavälin tavoite. Nyt on edettävä niillä välineillä, joita on käytettävissä. Teemme Minjan kanssa suunnitelman seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Tavoitteena on varmistaa, että Minja pystyy sitoutua suunniteltuihin toimenpiteisiin. Kohtaamiset nuorten ja heidän verkostonsa kanssa johtivat jo varhain ajatukseen erilaisista asiakkuustyypeistä. Tyypittelyn perusideana oli nostaa nuorisotakuun valtakunnallisesta mediamassasta esiin nuoria aikuisia, joiden tilanteeseen ei selvästikään voinut vaikuttaa vain koulutuspoliittisilla ratkaisuilla ilman riittävää perehtymistä nuoren kokonaistilanteeseen ja nuoren palvelutarpeisiin. Tyypittely tarkentui uravalmennuskurssien lopussa kerättyjen asiakaspalautteiden perusteella. Toukokuussa 2014 keräsimme vielä asiakkailtamme 1 ) puhelinhaastatteluin (kolme haastattelua) ja parihaastatteluna (kaksi haastateltavaa) tietoa ja kokemuksia uravalmennukseen osallistumista edeltävältä ajalta haastatteluhetkeen asti. Nuorten tilanne vaihteli, mutta jokainen odotti uravalmennuksen tuovan jonkin muutoksen joko koulutusta tai laajemmin elämäänsä koskevaan tilanteeseen: koulutuspaikkaa halusin kovasti! halusin lisäosaamista, korttikoulutuksia vaikea sanoa, lähdin avoimin mielin ehkä uusia pohjakoulutuksia etenemiseen? oli aika sekavaa en tiennyt mitä halusin ja onnistuuko halusin kokeilla asioita et löytäisinkö oman alan ja kiinnostuksen kohteeni (tietty ala)kiinnosti alkuun, mut ei enää lopuksi kaveri jo muuttanut koulutuksen ja työn perässä muualle, niin saisin työttömän arkeeni mielekästä tekemistä joka edes auttaa työllistymismahdollisuuksia Koska lähtökohdat ja odotukset muutoksesta olivat erilaiset, myös uravalmennuksen tärkein anti liittyi joko suoraan mahdollisuuteen kouluttautua lisää (koulutuksen välitön koettu hyöty) tai koulutuksen avulla tarjoutui mahdollisuus kokeilla, tutustua, varmistua, kokea tai oppia (myönteiseksi koetussa oppimisympäristössä koulutukseen osallistumisesta koettu hyöty). Parasta uravalmennuksen antia nimenomaan koulutuksen välitöntä hyötyä odottaville olivat: korttikoulutuksista saadut (työelämän pätevyys-)kortit. Prakticum-paja! Vaikka todistusta lisäkoulutuksesta pidettiin hyödyllisenä, valmennuksen koettiin antaneen myös uutta tietoa (vierailijat työelämästä) ja pajoja pidettiin erinomaisina, vaikka ne eivät aina olleet omien ammatillisten tavoitteiden mukaisia. Vierailijat kertoivat uutta tietoa yhteisillä tunneilla. Sai ajatukset selvemmiksi, oppi vierailijoilta Monet pajat olivat erinomaisia, mutta ne ei olleet minulle (sopivia) Vertaisryhmän ja oppimisympäristön merkitys korostui sekä pajoilla että uravalmennusryhmässä, vaikka osallistujien lähtökohdat olivatkin keskenään erilaiset. Pääsi kokeilemaan pajoja, sai EA1 kortin ja (sai) tutustua ryhmässä erilaisiin ihmisiin. 1 Valitsimme asiakkaistamme nuoria, jotka mielestämme edustivat eri asiakastyyppejämme eri palvelutarpein ja jotka olivat halukkaita osallistumaan haastatteluun joko puhelimitse tai paikanpäällä 36 37

20 (Ihmiset ryhmässä) olivat mukavia; kaikilla oli eri tilanne ja erilaiset lähtökohdat, niin silti löytyi yhteisiä asioita kun tarkemmin juteltiin Ryhmäläiset ja valmennuksen vetäjät tulivat tärkeimmiksi kurssin aikana. Hyvässä porukassa oli hyvä meininki. Sai uusia kokemuksia jotka edistäisivät jatkossa työllistymistä ja kurssi poiki lisääkin Mitä nuorten elämässä sitten tapahtui vuoden tai puolentoista aikana? Onko uravalmennukseen osallistumisella ollut merkitystä koettuun muutokseen? Suoraan lisäkoulutusta ja varmistusta omalle alalle hakeva hyötyi odotustensa mukaisesti valmennuksesta: (koulutukseen)valinnassa ja (oman oppimissuunnitelman) valinnoissa oli hyötyä jo (valmennuksen aikana) suoritetuista sieltä (valmennuksesta) sain mitä halusin! (tilanne koulutukseen etenemiseksi eteni verkostossa ja opinnot käynnistyivät ja etenevät) koulutussuunta nyt selvä, pieniä duuneja saatu Toimintakyvyn kohentuminen edellyttää kuitenkin usein verkostossa tehtävää monialaista yhteistyötä, jotta esimerkiksi nuoren sosiaaliset taidot, arki, terveydentila, talous ja uratavoitteet saadaan tukemaan tulevaisuuden tavoitteita ja kokemus omasta pärjäämisestä ja pystyvyydestä vahvistuu. (uravalmennusta voisi suositella) kaikille, jotka etsii mitä tekis. Pääsee kokeilemaan ja kattomaan. Saa apua ja tukea suunnitelmien rakentamiseen. Saa osaamista ja ymmärrystä siihen omaan. Uravalmennuksen koettiin taipuvan moneksi: sen katsottiin soveltuvan erilaisissa elämäntilanteissa oleville, joilla on tarve pysähtyä oman (ura)tulevaisuutensa ääreen. Se näyttäisi tarjoavan usealle nuorelle soveltuvan, tarpeenmukaisesti tuetun oppimis- ja toimintaympäristön koulutukseen siirtymiseksi, mutta myös myönteisiä ja korjaavia kokemuksia ja konkreettisia keinoja yhdistää jo ammatillisessa koulutuksessa toimivia ohjauksellisia ratkaisuja työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään kuntoutukseen. 4.3 Millainen tyyppi, sellainen ohjaus Tyypittelyn yhtenä ajatuksena on kartoittaa millaista ohjausta ja tukea erilaiset ihmiset tarvitsevat. Meidän ei tarvitse tarjota intensiivistä palveluohjausta hänelle, jolla on valmiudet arvioida omaa elämäänsä ja kyky tehdä ratkaisuja itsenäisesti. Kun asiakasta haastatellaan ja kuunnellaan hänen verkostoaan, ohjausalan ammattilainen pystyy nopeasti päättelemään millainen ohjaus on tarpeen tilanteessa. Olemme todenneet työssämme, että itsenäiset menijät ovat harvinaisia ja pääosa avoimen ammattiopiston asiakkaista tarvitsee intensiivistä tukea ja ohjausta avatakseen oman opinpolkunsa. Toisaalta, täsmätuen ja -ohjauksen saaminen voi nopeastikin vähentää välitöntä palvelutarvetta. Näin myös Avoimen ammattiopiston asiakkaan tilanne voi muuttua nopeastikin ohjauksen aikana. Tunnustelija voi edetä koulutukseen ja etenijän tilanne voi muuttua toimivan verkoston tuella. Vaikka työskentely ei johtaisi suoraan koulutukseen, mm. uravalmennuksen aikana voidaan vahvistaa luottamusta omiin opiskelu- ja työelämätaitoihin. Lisäksi valmennuksessa on mahdollista saada korjaavia kokemuksia ryhmässä toimimisesta ja osallisuudesta. Verkostoyhteistyössä elämäntilanteen esteitä voidaan tehokkaasti selvittää ja ylittää, jotta ne eivät estä koulutuspolulle etenemistä, kun asiakas on siihen valmis. Ohjaustyössä tai palveluohjauksessa on käytössä runsaasti erilaisia metodeja, joiden juuret ovat eri teorioissa. Meillä ei ole ollut yhtä ohjausmallia kuten esimerkiksi Joensuun Ohjaamossa ja Avoimessa ammattiopistossa, jossa on systemaattisesti käytetty dialogista ohjausta, joka perustuu psykoterapeuttiseen osaamiseen. Etelä-Savon avoimessa ammattiopistossa kukin työntekijä toteutti ohjausta oman koulutustaustansa mukaisesti, mutta yhteisenä menetelmä oli kuitenkin voimavarakeskeisyys, jossa asiakkaalla on mahdollisuuksia eikä vain haasteita. Ohjaajan tehtävänä on löytää asiakkaan voimavarat, kannustaa ja rohkaista, mutta ohjaaja ei tee asioita asiakkaan puolesta. Mutta on kuitenkin selvää, että ohjaajien yhteinen ohjausmalli on tarpeellinen silloin, kun työtä tehdään pysyvässä toiminnassa. Mikäli suoraan ammatilliseen koulutukseen eteneminen ei ollut vielä ajankohtaista, toimintakyky koettiin kuitenkin entistä paremmaksi ja nuorella oli myös uusia tai tarkentuneita ammatillisia tavoitteita. Olen viihtynyt hyvin (lyhytaikaisessa) koulutuksessa ja siellä oli monipuolista tekemistä. Musta on tullut avoimempi asioissa (uravalmennuksen myötä). Jouduin täysin tuntemattomien ryhmään ja opin avoimemmaksi, rohkeammaksi kun muutkin oli. Olis tosi hyvä kenelle tahansa: totuttelua asioihin, pääsee kokeilemaan, saa uusia vaihtoehtoja ja sosiaaliset taidot kehittyy. Jos on suunta hukassa ja ei tiedä mitä haluaa tai ei halua tehdä työkseen, uravalmennus voi mahdollisesti saada aktivoitua. Työtön, opiskelupaikkaa tai muuta tulevaisuuden suuntaa oleva nuori tai aikuinen avun tarpeessa olevat toimettomat. Tunnustelijalle Tukea oppimiseen, kokeiluja, tietoa Menijälle Motivaatio ja mahdollisuudet, aikuisena ohjaus! Kuva 4. Millainen tyyppi, sellainen ohjaus Hieno kokemus, jonka kautta ennen Vierailijasta Etenijälle kaikkea tutustuin hienoihin uusiin ihmisiin. Verkostovastuu ja Korjaavia kokemuksia Kurssin kautta minua on myös pyydetty rinnalla pysyminen Tiivis verkostomonenlaiseen, joten vain aika näyttää työskentely mihin tästä vielä päästään mukaan 38 39

21 5. Avoimen ammattiopiston toimintamalli Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa ja kehittää koulutuksellisia ratkaisuja/malleja siirtymävaiheen asiakkaille, avata heille mahdollisuuksia suorittaa ammatillisia opintoja vaihtoehtoisilla tavoilla. 5.1 Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa mallin toimintaprosessi Avoin ammattiopisto on joustava koulutusväylä ammatillisiin opintoihin. Joustavuudella tarkoitamme koulutusjärjestelmän ketteryyttä reagoida asiakkaan tarpeisiin. Erityisesti jäykkä sisäänotto nuorten perustutkintokoulutukseen, oppilaitoksen vaikeus rytmittää opintoja opiskelijan elämäntilanteeseen sopiviksi tai huomioida muita yksilöllisiä tarpeita ovat useimmiten järjestelmien luomia ongelmia, joihin on löydettävissä ratkaisumalleja, mutta asiakkaan näkökulmasta ne ovat ylittämättömiä esteitä hänen koulutusurallaan. Jotta oppiminen sujuu, opiskelija tarvitsee hyviä opettajia ja oppimisympäristöjä. Näiden lisäksi opiskelija tarvitsee luottamusta omaan oppimiskykyyn, osaamiseen ja tunteen siitä, että pystyy myös vastaamaan kokemiinsa odotuksiin. Tärkeitä ovat myös myönteiset kokemukset ohjaavien aikuisten parista. Avoimessa ammattiopistossa olemme opiskelijaksi aikovan kanssa arvioineet näitä osa-alueita ja pyrkineet luomaan myönteisiä kokemuksia opettajien ja muiden aikuisten työskentelystä. Olemme kehittäneet avoin ammattiopistoa työryhmänä, johon ovat kuuluneet laaja-alainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja sosiaalityöntekijä (Esedu) sekä palveluohjaaja ja erityisopettaja (Sami). Lisäksi tärkeänä osana työn suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet ammatinopettajat. Avoimen ammattiopiston keskeisiä toimijoita ovat olleet asiakkaat, ammatillisen koulutuksen opettajat, opinto-ohjaajat ja tukihenkilöstö, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen ja työpajojen työntekijät, perusopetus, TE-palvelujen ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijät, kolmannen sektorin työllistymisen ja kuntoutumisen toimijat. Toisin sanoen poikkihallinnollinen ja moniammatillinen verkostotyö on ollut erittäin tärkeä työmenetelmä avoimen ammattiopiston asiakastyössä

22 TE-PALVELUT Etelä-Savon avoin ammattiopisto TE-toimisto työvoiman palvelukeskus SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT kuntouttava sosiaalityö kuntouttava työtoiminta päihdetyö mielenterveystyö perhekodit NUORTEN ERITYISPALVELUT työpajat etsivä nuorisotyö Mikkelin Olkkari Savonlinnan nuorisotoiminnan tuki NUTU ry OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT perusopetus toisen asteen oppilaitokset ITSEOHJAUTUVAT vanhemmat sukulaiset ystävät HANKKEET OPPILAITOS AVOIN AMMATTIOPISTO tehostetut ohjaus- ja tukipalvelut sparraus-kurssit prakticum-pajat uravalmennuskurssit koulutuskokeilut tutkinnon osat AMMATILLINEN PERUS- TUTKINTO/ NÄYTTÖTUTKINTO Kuva 5. Etelä-Savon avoimen ammattiopiston toimintaprosessi 5.2 Asiakasprosessi toimintaprosessin sisällä Kun asiakas ja avoimen ammattiopiston työntekijät kohtaavat ensimmäisen kerran, taustalla on normaalisti jo asiakkaan lähettävän tahon ja avoimen ammattiopiston yhteistä työtä, jota on tehty asiakkaan luvalla. Avoimessa ammattiopistossa opiskelijaksi aikovan vastaanottaa tiimi, jossa on moniammatillista osaamista (opinto-ohjaus, erityisopetus tai sosiaalityö). Tilanne saadaan kartoitettua nopeasti, koska asiakas tulee yleensä verkoston kautta. Emme ole kokeneet tiedonsiirto-ongelmia, koska asiakas on antanut luvan hoitaa asioitaan eri viranomaisten kanssa. Hän on yleensä antanut luvan tiedonsiirtoon lähettävälle taholle jo ennen meille tuloa. Käytämme tarvittaessa erillistä lomaketta 1 tietojen hankkimiseen/tietojen luovuttamiseen. Samalla lomakkeella kerromme asiakkaallemme häntä koskevien tietojen kirjaamisesta ja rekisteröinnistä sekä mahdollisuudesta tarkastaa omat tiedot. Emme ole törmänneet siihen, että asiakkaat eivät tätä lupaa antaisi. Tavoitteena on, että avoimen ammattiopiston työntekijät tapaavat ensimmäisen kerran työparina. Tällöin syntyy monipuolisempi kuva palvelutarpeesta ja alustava tavoitteiden asettaminen yhdessä asiakkaan kanssa on myös helpompaa. Alkuhaastattelussa sovitaan, kuka verkoston työntekijöistä on asiakkaan vastuuhenkilö. Samoin nimetään työntekijä avoimesta ammattiopistosta yhdyshenkilöksi. Verkostojen lähettämällä asiakkaalla on useimmiten erilaisia palveluja jo käytössään (esim. mielenterveyspalvelut) ja avoimen ammattiopiston tehtävä on arvioida kokonaistilannetta koulutuksen ja oppimisen näkökulmasta. Onko opiskelijaksi aikovalla mahdollisuuksia selvitä opinnoista? Pystyykö hän sitoutumaan pitkän aikavälin tavoitteisiin (perustutkinnon suorittaminen)? Mitkä ovat ammatillisen kasvun ja osaamisen haasteet tämän henkilön kohdalla? Meillä on ollut asiakkaita, jotka ovat olleet palveluverkostojen väliinputoajia. Heidän kanssaan olemme rakentaneet heille uudet tai päivitetyt tukiverkostot, jotka toimivat avoin ammattiopisto-jakson päättymisen jälkeen. Olemme huolehtineet asiakkaan saattamisesta uuteen verkostoon: on se verkosto oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella. Pystymme verkostoyhteistyössä asiakkaan kanssa arvioimaan onko opintojen aloittaminen heti mahdollista. Joskus asiakas tarvitsee vielä kuntoutumista koulutuksen aloittamiseksi. Mutta esimerkiksi prakticum-pajaan osallistuminen voi olla osa kuntoutumista: konkreettinen teko, joka vahvistaa kuntoutumisen tavoitteen saavuttamista. Suurimmalle osalle asiakkaistamme opiskelu onnistuu ammatillisessa oppilaitoksessa järjestettävin tukitoimin, mutta tukitarpeiden ollessa suurempia suosittelemme opintojen suorittamista erityisammattioppilaitoksessa. Ratkaisuehdotuksissa on asiakkaan hyvä ensisijalla, ei pelkästään opiskelijoiden rekrytointi oppilaitokseen. Oppilaitostoimijoina voimme myös arvioida sen, että pystyykö meidän oppilaitoksemme esimerkiksi tekemään niin paljon opetusjärjestelyjä, että opiskelijan opintojen suorittaminen on mahdollista. Uravalmennuksesta asiakas saa lausunnon, jonka asiakas voi halutessaan antaa muiden viranomaisten käyttöön. Prakticum-pajatyöskentelystä asiakas saa 1 Suostumus tietojen hankkimiseen Avoin ammattiopisto-hankkeen ulkopuolisilta yhteistyötahoilta ja / tai tietojen luovuttamiseen yhteistyötahoille (Liite) 42 43

23 TE-Palvelut, TYP Reitti Sosiaali- ja terveystoimi Asiakas itse Ohjaus muihin palveluihin (esim. kriisipalvelut) LÄHETTÄVÄT TAHOT, ESIMERKIKSI: Reitti Olkkari TE-Palvelut Olkkari Yhteydenotto Tutustuminen AvoAmon palveluihin Palvelutarpeen alustava arviointi Palvelutavoitteen alustava asettaminen Vahva verkostotyö Asiakas Yhteydenotto MUISTA TIETOSUOJA! Kokonaistilanteen arviointi Ammatillisen osaamisen alustava arviointi Kohti tavoitetta Menetelmä HAASTATTELU (hankkeen työntekijät) *mukana oma verkoston työntekijä tai ammatinopettaja Asiakkaan palvelutarpeeseen vastaaminen Palvelutarjotin: prakticum-pajat uravalmennus koulutuskokeilut yksilöohjaukset Valmennus päättyy Siirtyminen koulutukseen tai paluu muihin verkoston palveluihin Täsmätuki siirtymävaiheessa Asiakkaan palvelu PALAUTE OPPILAITOS AVOIN AMMATTIOPISTO Yksilöllisyys Ohjauksellisuus Dialoginen Osallistuva Palvelutarpeen arviointi VIERAILIJA Asiakkaan palveluprosessin toteutumisen seuranta, arviointi ja päivitys verkostoyhteistyössä Kuva 6. Asiakkaan palveluprosessi Avoin Ammattiopisto Etelä-Savo Kuva 7. Asiakkaan palvelupolku tarpeet. Palvelun tarve on määrittänyt ameban muodon. Amebamallin on mahdollistanut työryhmämme monipuolinen koulutustausta (laajaalainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä) sekä riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen. Asiakaspalautteiden perusteella olemme onnistuneet asiakastyössä, mutta emme ole päässeet oman organisaation sisällä amebamallin toteuttamiseen kuin hetkittäin. Oppilaitosorganisaatiot on rakennettu hiearkkisesti toimiviksi ja tiukasti ryhmätoimintoja varten. Yk- järjestelmään vaatii runsaasti resursseja ja työntekijöiltä osaamista, sinnikkyyttä ja ennen kaikkea uskoa omaan asiaansa. Avoin ammattiopistotyöskentelyä ovat ohjanneet ohjaus-, opetus- ja sosiaalityön eettiset lähtökohdat: Luettu dad=portal&_schema=portal Luettu Luettu Työtä ohjaava keskeinen lainsäädäntö: Laki aikuiskoulutuksesta Luettu sa/1998/ ?search%5btype%5d=pika&- search%5bpika%5d=laki%20aikuiskoulutuksesta%20 Henkilötietolaki Luettu Laki ammatillisesta koulutuksesta. Luettu ammatinopettajan kirjallisen palautteen soveltuvuudesta alalle. Kuvassa 6 asiakasprosessi on kuvattu perinteisen putkiajattelun mukaisesti. Kuvassa 7 prosessia kuvataan syklisenä, jossa asiakas voi palata uudestaa toimenpiteisiin, kun hänen elämäntilanteensa on parempi tai hänen toimintakykynsä on kohentunut. Hankkeen aikana olemme pyrkineet siihen, että avoin ammattiopisto on amebamaisesti toimiva ja sen rajapinnat ovat huokoisia läpäise- 44 mään sekä asiakkaan että muiden toimijoiden silöllisten opinpolkujen rakentaminen tällaiseen 45

24 5.3 Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin Palvelutarjottimen rakentaminen oppilaitosympäristössä toteutettavaksi toiminnaksi edellyttää toimintaympäristön tuntemusta ja ymmärrystä mm. oppilaitoksen pedagogisista ratkaisuista ja toteutuvasta opiskeluhuollosta. Lisäksi tarvitaan toimivat suhteet verkoston muihin palveluihin riittävien neuvonta-, ohjaus ja tukipalveluiden järjestämisessä. Palvelutarjottimen toteuttaminen lähti liikkeelle kahdesta reunaehdosta: a) mitkä ovat asiakkaan tarpeet ja b) mitä toimintoja oppilaitoksen on mahdollista tarjota. Lisäksi pyrimme tietysti myös siihen, että palvelut ovat kohtuuhintaisia sekä mahdollisia toteuttaa myös ilman hankerahoitusta. Palvelutarjotin koostuu tällä hetkellä neljästä erillisestä kokonaisuudesta: uravalmennus } prakticum-pajat yksilöohjaukset koulutuskokeilut. Esitellään tarkemmin luvuissa 6-9. Kaikissa palveluissa on yhteinen punainen lanka: motivaation herättäminen ammatillisten opintojen suorittamiseen. Toimintojen kesto vaihtelee yhden päivän pajasta kuusi viikkoa kestävään uravalmennukseen. Suunnittelussa on otettu huomioon toimintojen portaittaisuus. Asiakas, jolla ei ole kiinnostusta tai innostusta "yhtään mihinkään", voi aloittaa sparrauksesta 2, jatkaa prakticumeihin ja osallistua vielä uravalmennukseen tai koulutuskokeiluun. Hänen motivaatiotaan herätellään, syvennetään ja tämän jälkeen voidaan lähteä etsimään omaa koulutusalaa. Toisella asiakkaalla saattaa olla jo ala suunnitelmissa, muttei tarkkaa tietoa alan työtehtävistä, jolloin hän voi osallistua pelkästään prakticum-toimintoihin. Uravalmennus antaa asiakkaalle alan valinnan lisäksi välineitä elämänhallintaan, tietoa työelämästä, ryhmätyötaitoja ja itsetuntemusta. Palveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti verkostojen kautta, mutta kehittämistyön aikana myös asiakkaat tai heidän lähipiirinsä ovat ottaneet suoraan yhteyttä. Etelä-Savon avoin ammattiopisto-toimintamallissa asiakkuudet eivät ole kovin pitkäaikaisia. Ajatuksemme on, että avoin ammattiopisto on yksi työväline alueen toimijoille. Opiskelunsa aloittavistakin osa jää oman lähtöverkostonsa (esimerkiksi sosiaalitoimi) asiakkaaksi mm. taloudellisista syistä. Osa asiakkaista siirtyy oppilaitokseen ja sen tukitoimien pariin. Opintojen alkuvaiheessa moni opiskelun avoimen ammattiopiston kautta aloittanut tarvitsee intensiivistä tukea. Hankkeen aikana olemme voineet tätä tukea antaa, mutta hankkeen päättymisen jälkeen on mietittävä mistä tämä tuki tulee: ryhmänohjaaja, kuraattori tai opinto-ohjaaja/palveluohjaaja olisivat jo oppilaitoksessa valmiina olevia resursseja. Avoimen ammattiopiston palvelutarjotin on ollut myös oppilaitoksien käytettävissä. Keskeyttämistilanteessa oleva opiskelija olisi voinut tulla esimerkiksi uravalmennukseen. Tätä mahdollisuutta oppilaitokset käyttivät hankeaikana vähän. Oppilaitoksen näkökulmasta avointa ammattiopistoa voisi ja pitäisi käyttää oppilaitoksen sisäisenä nivelvaihetyökaluna. Avoimen ammattiopiston palvelut voisivat olla toimia myös keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä: uravalmennukset motivoinnin, tukitarveselvittelyn time out-pisteinä, prakticumit uuden ammattialan kartoittamisessa ja testaamisessa. Monet muut sovellutukset ovat mahdollisia. Uravalmennus motivaatiota tukeva, koulutus- ja työuralle suuntaava ohjauksellinen toiminta oppilaitoksessa oman polun etsintä ja tuki ryhmässä oppimisen tukitarpeiden kartoitus lausunto jatkoon kesto 6 viikkoa Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin Prakticumpajat oppilaitoksessa opettajan ohjauksessa alan perustehtäviä oma ryhmä sopiiko ala/ ammatillinen koulutus minulle ammattiopettajan arviointi soveltuvuudesta alalle kesto 1-2 päivää/paja Palvelutoimintojen periaatteina ovat olleet asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, verkostotyö, moniammatillisuus ja poikkihallinnollisuus. Yksilöohjaukset keskeytyneiden opintojen tai alan vaihdon jälkeen paluu oppilaitokseen tukea ja ohjausta opintojen alkuun saattamiseksi kesto vaihtelee Koulutuskokeilut (SAMI) palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät palvelun asiakkaan tarpeen mukaiseksi, huolehtivat käytännön toteutuksen ja opiskeluaikaisen tuen tarpeen selvittäminen, kartoitukset lausunto jatkoon kesto 5-10 päivää Sparraus on jätetty pois alkuvaiheen kokeilun jälkeen. Tarkemmin asiasta sivulla 56. Kuva 8. Etelä-Savon avoimen ammattiopiston palvelutarjotin

25 6. Uravalmennus osallistujaa motivoiva kurssi 6.1 Ryhmän koko ja osallistujien valinta Kokeilujen kautta päädyimme siihen, että sopiva uravalmennusryhmän koko on kahdeksan osallistujaa. Tämän kokoisessa ryhmässä voidaan huomioida osallistujien yksilölliset tarpeet. Kokemus osoitti, että osallistujien tarpeet ja elämäntilanteet erosivat paljon toisistaan. Ryhmät olivat kuitenkin riittävän suuret osallistujien ryhmäytymiseen. Osallistujat rekrytoitiin pääasiallisesti yhteistyöverkostosta, josta tämän toiminnan kannalta merkittävimpiä olivat työvoiman palvelukeskus Reitti sekä TE-palvelujen ammatinvalinnan ohjaus ja nuorten neuvonta 3. Lisäksi muutama osallistuja tuli sosiaalitoimen kautta. Osallistujat valittiin haastattelujen perusteella. Haastattelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kurssille hakeutuvan motivaatioon ja elämäntilanteeseen. Hakijoiden joukossa oli haasteellisessa elämäntilanteessa olevia, joista valtaosa otettiin kurssille. Vain akuutissa kriisissä olevat ohjattiin heille paremmin sopivaan palveluun. 6.2 Toiminnan rakentaminen Uravalmennuskurssien tavoitteena on osallistujien oman ammattiuratoiveen selkeyttäminen. Lisäksi kurssien tavoitteena on, että jokaiselle syntyy konkreettinen suunnitelma oman koulutustoiveen toteuttamiseen. Kurssit rakennettiin näiden tavoitteiden lähtökohdista. Kurssit suunniteltiin sisällöltään siten, että niissä oli paljon käytännön toimintaa motivaatioteorian viitekehyksen mukaisesti. Uravalmennuskurssit rakentuivat samoista kurssista toiseen toistuvista elementeistä. Variaatiot kurssien välillä tulivat teemoista sekä yhteisen toiminnan toteutustavoista. Pysyvät elementit: 1) konkreettisten osallistumismahdollisuuksien järjestäminen ja niihin kannustaminen: prakticum-pajat, koulutuskokeilu, koulutukset (esim. EA-kurssi), yhteinen toiminta (ryhmätapaamiset) 3 Vuoden 2013 alkuun saakka. Työhallinnon organisaatiomuutoksen jälkeen kaikki asiantuntijat voivat lähettää asiakkaita avoimen ammattiopiston toimintoihin

26 Kuva 10 Uravalmennus pähkinänkuoressa 2) osallistumisen mahdollistavien resurssien tarjoaminen (mm. taloudellinen tuki, kuljetusapu, verkostotyö) 3) koulutus- ja uravalintaan liittyvä ohjaus ja neuvonta (verkostotyö, yksilöohjaus) 4) henkilökohtainen ohjaus, motivointi ja riittävä tuki nivelvaiheessa Luottamuksen rakentaminen alkaa valintahaastattelussa. Asiakkaan luottamuksen saaminen ei ole vain hyvää kaveruutta, vaan myös kurssin ohjaajien asiantuntijuutta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vierailukohteiden valintaan kannattaa käyttää aikaa. Kurssien vetovastuu oli ohjaajilla, joista toinen oli koulutukseltaan laaja-alainen erityisopettaja ja toinen opinto-ohjaaja. Vetäjien tehtävänä ennen kurssin alkua oli ohjelman laadinta, kurssin asiantuntijaluennoitsijoiden ja Uravalmennus konkreettisia tekoja motivaation herättämiseksi Korttikoulutukset Prakticum-pajat Koulutuskokeilut Tukitarpeiden selvittäminen opettajien rekrytointi, markkinointi ja kurssille tulijoiden haastattelu. Kurssin aikana vetäjien vastuulla oli viikoittaisten ryhmätapaamisten järjestäminen ja huolehtiminen siitä, että jokainen kurssilainen etenee oman suunnitelmansa mukaisesti. Jokaiselle osallistujalle tehtiin henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaisesti he tutustuivat kurssin aikana mm. itseä kiinnostaviin tutkintoihin ja/tai työtehtäviin. Tutkintoihin ja työtehtäviin tutustuminen toteutettiin koulutuskokeiluin ja oppilaitoksen sisäisin työkokeiluin. Ryhmäytymisen tueksi löytyy erilaisia menetelmiä, esimerkiksi tietopaketit/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa. Oman elämän suunnittelun avuksi on saatavissa myös erilaisia tehtäviä ja harjoitteita: (esim. Tavoitteena tunnistaa osallistujien yhteenkuuluvaisuuden, itsenäisyyden ja pätevyyden tarpeita ja vastata niihin Lyhytkestoinen, konkreettinen tekeminen Uravalmennus-kurssi pähkinänkuoressa TAVOITTEENA: toisen asteen ammatillinen koulutus valintahaastattelu 2-3 viikkoa ennen valmennuksen aloittamista, kesto noin 1,5 tuntia (työpari haastattelee) kesto 6-8 viikkoa, päivittäinen työskentelyaika 6 h (esim. klo 9-15) 6.3 Pohdintaa Uravalmennuskurssien suunnittelu lähti liikkeelle yhteistyökumppaneilta, joiden toivomus oli, että oppilaitoksessa voitaisiin järjestää koulutuskokeiluja uusin menetelmin. Ideoitiin koulutuskokeilu, johon sisältyy sekä sparrausta, prakticumeja ja koulutuskokeilua = uravalmennus. Lisäksi ajatuksena oli tarjota mukaan tuleville konkreettisia työllistymisen helpottamiseksi. Erilaisten korttien ja passien suorittaminen saattaa olla hyvä lisä työtä hakiessa ja toisaalta ne ovat helposti hyväksi luettavissa, jos kursseille osallistuja aloittaa perustutkinnon suorittamisen. Kurssien jälkeen mietimme ja huomasimme: kouluttautuminen tarjolla olevia reittejä pitkin valmennuksen jälkeen oli monelle mahdollista, suunnitelmat elämän järjestämiseksi konkretisoituivat joidenkin kohdalla ammatillinen koulutus olisi paras käynnistää tuhdin tuen ja ohjauksen turvin; suositeltiin myös erityisammattioppilaitosta ennen koulutuksen alkua ohjatusti työssä tapahtuvaa taitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä, kartuttamista ryhmäkoko: maksimi 8 osallistujaa teoreettisena viitekehyksenä motivaatioteoria toimintaperiaatteet: yksilöllinen, ohjaava, tukeva, kannustava, ryhmässä toimiminen työmenetelminä osuva ohjaus ja taipuisa tuki kouluttautuminen Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta voi tarjota jollekin mahdollisuuden, mutta eniten tukea tarvitsevaa ei pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen auta. Edelleenkin ennen kaikkea vahvaa verkoston tukea ja pienin askelin koulutukseen tutustumista tarvitaan. Omasta elämästä on oltava jokseenkin realistinen ja luja ote ennen kuin kouluttautuminen on todella mahdollista 4. Asiakkaiden motivoiminen on ollut haasteellista. Joidenkin asiakkaiden lähitulevaisuuden suunnitelmiin koulutus, edes lyhytaikaisenakaan, ei ole kuulunut. Koulutukseen hakeutumisen esteeksi ovat nousseet myös taloudelliset ongelmat, joita usein edes viranomaiset eivät halua tunnistaa koulutuksen todellisiksi esteiksi. Toimeentuloloukut vaikuttavat tosiasiallisesti koulutukseen hakeutumiseen ja/tai siinä pysymiseen. Tämän vuoksi valmennuksen yksilöllinen mahdollistuminen ja toteutuminen asiakkaan arjessa edellyttävät osallistumisen mahdollistavia, joustavia yhteiskunnan tukitoimia ja vastaantuloa Kuva 9. Uravalmennuksen elementit ja tavoite ilmestynyt tutkimus Vamos vaikuttaa (Olli Alanen, Sakari Kainulainen, Juho Saari) vahvistaa meidän näkemyksemme ja kokemuksemme nuorten tarpeesta tulla kuulluksi ja että he tarvitsevat rinnalla kulkijaa.

27 7. Prakticum-pajat tule, ruuvaa, säädä, väännä, käännä Perinteisesti ammattioppilaitoksissa ammatilliseen koulutukseen hakeutumista suunnittelevat voivat tutustua tutkintoihin ja opiskeluun koulutuskokeilun avulla. Yleisissä ammattioppilaitoksissa koulutuskokeilut järjestetään useimmiten siten, että tutustuja menee opinto-ohjaajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti johonkin ryhmään seuraamaan kyseisen tutkinnon opiskelua ja opetusta. 7.1 Prakticum-pajalta vauhtia omalle ammattiurasuunnitelmalle Erkki kiinnittää yhdessä parinsa kanssa lämpöpatteria seinään ammattioppilaitoksen työsalissa. Pari muuta nuorta miestä, joista toinen puhuu hieman murtaen suomea, taivuttelee metallista vesijohtoputkea sopivaan muotoon. Tenho ja Esa kasaavat osiinsa purettuja keittiövesihanoja. Pajat kestävät yksi kaksi päivää ja niitä vetävät alojen ammatinopettajat. Maksimissaan pajaan on otettu kahdeksan osallistujaa. Osallistujat tulevat oppilaitoksen ulkopuolisesta verkostosta: TE-toimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, työpajoilta ja sosiaalitoimesta. Prakticumit ovat luonteeltaan ohjauksellisia, sillä niiden tavoitteena on selkeyttää osallistujien ammatillista suuntautumista. Pajojen alussa opettaja kertoo tutkinnosta, opiskelusta, opiskeluun hakeutumisesta, työtehtävistä ja työpaikoista; ammateista, joihin tutkinnosta valmistuu. Tämän jälkeen pajalaiset tekevät oppilaitoksen työsalissa tutkintoon kuuluvia tyypillisiä työtehtäviä. Opettajalta saamiensa opiskelu- ja työelämäkuvauksen sekä työsalissa tehtyjen harjoitustöiden pohjalta osallistujat arvioivat kirjallisesti omaa kiinnostustaan alaa kohtaan. Lisäksi opettaja arvioi osallistujien soveltuvuutta alalle ja alan koulutukseen. Arvioiden pohjalta tehdään kirjallinen yhteenveto, jossa kuvataan mm. soveltuvuutta alalle. Osallistuja ja tarvittaessa verkoston työntekijä saa yhteenvedon. 7.2 Pajatoiminnan tarkoitus ja arviointeja toiminnan toteutumisesta Pajat ovat luonteeltaan ohjauksellisia. Pajoissa saamiensa tietojen ja kokemusten kautta osallistujat muodostavat käsityksen omasta soveltuvuudestaan alalle ja alan koulutukseen. Pajoihin osallistuneiden itsearviointeja tutkittaessa ilmenee, että lähes kaikki ovat kokeneet 52 53

28 pajojen selkiyttäneen omia urasuunnitelmia. Suurin osa on kokenut pajojen vahvistaneen omia suunnitelmia hakeutumisessa juuri siihen tutkintoon, jonka pajaan on osallistunut. Osa osallistuneista ilmaisi, että ala, jonka pajassa he olivat, ei tuntunutkaan omalta alalta. Osallistujista jotkut kertoivat joko vielä harkitsevansa, hakevatko pajassa tutustumalleen alalle vai haluavatko vielä kokeilla ja miettiä muita ammattialoja. Kukaan prakticum-pajoihin osallistuneista ei kokenut pajaa oman uranvalinnan kannalta hyödyttömäksi asiaksi. Kogni Oy:n tekemä arviointi kertoo pajoista kaksi keskeistä asiaa. Ensinnäkin pajoihin osallistujat kokivat pajat hyödyllisiksi oman ammattiuran suunnittelunsa kannalta. Toinen tärkeä tulos on, että pajat koettiin mukaviksi. Tämä on tärkeää siksi, että lähes poikkeuksetta kaikki projektiin osallistuneet ovat kokeneet ammatillisen koulutuksen aloittamisen haasteelliseksi itselleen. Opiskelun aloittamisen haasteellisuus johtuu aikaisemmista koulu- ja opiskelukokemuksista sekä joidenkin kohdalla hankalasta elämäntilanteesta. Ongelmien taustalla oli opintojen keskeyttämisiä, kiusatuksi tulemisen kokemuksia, masennusta, tunnetta omasta pärjäämättömyydestä, ym. Prakticum-pajojen avulla ei voida kokonaan poistaa koettua kynnystä koulutuksen aloittamiseen, mutta positiiviset kokemukset antavat uskoa omaan kykyyn koulutuksesta selviytymiseen. Toteutetut toimenpiteet ovatkin vahvistaneet uskoa siihen, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten ammatilliseen Kuva 11. Talotekniikan prakticum-pajalla. Kuva: Jukka Pesonen. koulutukseen tulemiseen pitää liittää kiinteästi ohjausta ainakin opintojen alkuvaiheessa. On erittäin tärkeää, ettei haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori enää joutuisi kokemaan epäonnistumista omalla koulutusurallaan. Tätä artikkelia varten tehdyssä haastattelussa prakticum-pajalaiset kertoivat, että parin 54 päivän paja on heidän mielestään sopivan mit- 55 tainen. Siinä ajassa sai tuntumaa alalla opiskeluun, työhön ja työtehtäviin sekä sai suuntaa suunnitelmilleen. Opettajan ohjauksessa he pitivät siitä, että kukin sai tehdä tehtäviä omaan tahtiinsa. Eräs osallistuja ilmaisi asian näin: Ei heti joku korjaamassa, vaan saa itse ratkaista ongelmia. Osallistujat pitivät siitä, että heihin suhtauduttiin kuin aikuisiin. Lisäksi he kertoivat, että heitä kohdeltiin asianmukaisesti ja heillä säilyi tunne siitä, että he ovat mukana omasta halusta, heitä ei pakoteta ja oma motivaatio säilyi. Kysyttäessä, miltä tuntui olla koulussa, osallistujat olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että pajassa olo oli mukavaa ja hyödyllistä vaihtelua omaan arkeen, joka koostui monilla työttömyydestä ja siitä johtuvasta joutenolosta. Kukaan ei kokenut tuntevansa niin sanottua kouluallergiaa. Kaikki viihtyivät ryhmässä. Myös ryhmään kuuluneet maahanmuuttaja ja vähemmistökulttuurin edustaja kokivat ryhmässä olon mukavaksi, turvalliseksi ja tasavertaiseksi. Osallistujien oppilaitosmyönteisyyteen vaikutti osaltaan, että pajaan lähettäneet tahot olivat valikoineet omista asiakkaistaan sellaiset, joiden he arvelivat hyötyvän prakticum-paja-tyyppisestä toiminnasta. Lopuksi voidaan todeta, että kaikki kuusi pajaan osallistuneet olivat sitä mieltä, että he haluavat suorittaa tutkintonsa, oli se sitten putkiasentaja tai joku muu, aikuiskoulutuksena. 7.3 Pohdintaa Koulutuskokeilijan mennessä opiskelijaryhmään kesken opetuksen, saattaa hänen saamansa hyöty kokeilusta jäädä pinnalliseksi. Näin varsinkin tilanteissa, joissa koulutuskokeiluun ei ole ennakolta panostettu siten, että opettaja ottaisi kokeilijan aktiivisesti mukaan opetukseen. Tällöin kokeilija ei pääse osallistumaan opiskeluun vaan hän voi vain passiivisesti seurata opetusta. Kokeilija saattaa tuntea olonsa myös vieraaksi ja ulkopuoliseksi tullessaan ryhmään,

29 jossa kaikki muut tuntevat toisensa. Tilanteen tekee koulutuskokeilijalle erityisen haasteelliseksi, jos hän on arka ja hänellä on aikaisempia kielteisiä, esimerkiksi kiusaamiseen liittyviä opiskelukokemuksia. Erityisammattioppilaitoksissa koulutuskokeiluihin satsataan perusteellisemmin kuin yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Avoimessa ammattiopistossa prakticum-pajat on järjestetty siten, että ryhmä koostuu henkilöistä, jotka miettivät alan soveltuvuutta itselleen ja alalle opiskelemaan hakeutumista. Ryhmän jäsenten ollessa toisiinsa verrattuna samassa tilanteessa, ja koska ryhmään on hankkeessa otettu maksimissaan vain kahdeksan osallistujaa, prakticumilaiset ovat kokeneet ryhmään osallistumisen turvalliseksi ja mukavaksi. Toiminta on tehokasta, sillä opettaja voi keskittyä vain prakticumilaisten ohjaukseen ja arviointiin. Oppilaitoksessa on keskusteltu, kuinka prakticumit olisivat taloudellisesti perusteltavissa. Projektissa on yhteen pajaryhmään katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa maksimissaan kahdeksan osallistujaa. Määrä on puolet taloudellisesti kannattavan opiskelijaryhmän koosta. Perusteena prakticumien taloudellisuudelle on niiden ohjauksellinen hyöty. Toiminnan kautta osallistujat löytävät oman ammattialansa ja näin välttyvät väärästä koulutusalan valinnasta johtuvasta keskeyttämisestä. Moni prakticum-pajoihin osallistunut nuori aikuinen on syrjäytymisvaarassa. Yhteiskunnallisestikin on merkittävää, että nuoret aikuiset löytävät oman ammattialansa ja siihen johtavan koulutusväylän. Ammattiin kouluttautuminen ja sitä kautta töihin pääsy on tehokas tapa välttyä syrjäytymiseltä. Ongelmana on vain se, kenen vastuulle nuorten aikuisten ammatillisen suuntautumisen, oppimisen ja opiskelun ohjauksesta syntyvä taloudellinen satsaus kuuluu oppilaitoksen, kunnan vai valtion? Uranvalinnan kannalta prakticumit hyödyttävät niihin osallistuvia eri tavoin. Ensinnäkin asiaa voidaan tarkastella ulkoisena hyötynä. Ulkoinen hyöty tarkoittaa käytännössä sitä, että prakticum-pajaan osallistuja löytää pajasta oman alansa ja hakeutuu sekä pääsee alalle opiskelemaan. Toisten kohdalla pajat vaikuttavat siten, että osallistujat ryhtyvät reflektoimaan omaa ammatinvalintaansa. Prakticumeihin asiakkaita lähettäneet ulkoisen verkoston edustajat ovat kertoneet pajojen vaikuttaneen osallistujiin siten, että he ovat jääneet mielessään prosessoimaan pajasta saamiaan kokemuksia. Jotkut asiakkaat ovat halunneet osallistua useampaan pajaan, ennen kuin ovat päättäneet alasta, jolle oikeasti suuntautua. Jotkut ovat pajaan osallistumisen kautta hyväksyneet ajatuksen omasta soveltuvuudestaan tai soveltumattomuudestaan alalle. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi terveydellisistä rajoitteista kärsivät henkilöt. Käytännön kokemus on osoittanut, että prakticum-pajat ovat toimintamuodoiltaan hyödyllisiä niihin osallistuvien asiakkaiden, oppilaitosten, oppilaitosten ulkoisten asiakkaita pajoihin ohjaavien verkostojen sekä yhteiskunnan kannalta. Kuva 12. Lukuvuonna prakticum-pajalaisista 30 % on aloittanut opiskelunsa Esedussa. Kuva: Jukka Pesonen

30 8. Koulutuskokeilun prosessi alusta loppuun SAMI:ssa Tapaaminen (1-2 tuntia) Asiakas, po Perehdytys, tiloihin tutustuminen (1-2 tuntia) Asiakas, po ja vastuuopettaja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on tarjonnut koulun lukuvuoden aikana koulutuskokeiluita non-stop yksilöllisesti sovittuina ajankohtina asiakkaan tarpeiden mukaan. Palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät palvelun asiakkaan tarpeen mukaiseksi ja huolehtivat sisällöistä, lukujärjestyksestä, tarvittavista työvaatteista Keskustelu: koulutuksen sisältö ja ammatin vaatimukset (1-2 tuntia) Asiakas, opo Opiskelija seuraa oppitunteja, tekee harjoituksia Asiakas, opettaja Opiskelunaikaisen tuen tarpeen selvittäminen, kartoitukset (1-3 tuntia) Asiakas, po/ku, erityisopettaja Loppupalaute (1 tunti) Asiakas, opettaja, po po = palveluohjaaja ku = koulukuraattori opo = opinto-ohjaaja Kuva 13. Koulutuskokeilu Lausunnon kirjoittaminen TE-toimistolle ja asiakkaalle (1 tunti) Po

31 1. vaihe: HAKEUTUMINEN Koulutuskokeiluun haun voi tehdä asiakas itse tai hänen yhteistyökumppaninsa. SAMIn palveluohjaaja jalkautuu tarvittaessa asiakkaan mahdollisen lähettävän tahon luo ensitapaamiseen, jossa aloitetaan koulutuskokeilun räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaiseksi tai vaihtoehtoisesti asiakas voi tulla tapaamiseen koululle. Silloin myös tiedotetaan mahdollisista esteistä opiskella/työskennellä ko. alalla. Seuraavassa vaiheessa asiakas tapaa palveluohjaajan lisäksi koulutusalan nimeämän vastuuopettajan ja perehtyy oppilaitokseen. Tavoitteena ennakkotapaamisilla on ollut madaltaa kynnystä tulla tutustumaan koulutukseen. Palveluohjaaja ja vastuuopettaja räätälöivät koulutuskokeilun asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Järjestelyjä vaativat mm. lukujärjestys, teoriatunnit, käytännön harjoitukset, tarvittavat työvaatteet ja turvavarusteet sekä vierailut työpaikoilla. 2. vaihe: KOULUTUSKOKEILU sällöstä ja ammatin vaatimuksista asiakkaalle yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Hän tapaa asiakkaan päivittäin ja kerää palautetta asiakkaalta ja koulutuskokeilun henkilökunnalta. Koulutuskokeilun aikana voidaan selvittää mahdollista opiskeluaikaisen tuen tarvetta keskusteluin ja kartoituksin. SAMIn koulukuraattori, palveluohjaajat ja erityisopettajat käyttävät menetelminä aloittavien opiskelijoiden tuen tarpeen kartoituksia: keskustelut elämäntilanteesta, oppimisvalmiuksista, opiskeluhistoriasta ja -kokemuksista, oppimisvaikeuksien kartoitus Niilo Mäki -instituutin lukiseulalla ja matematiikan ja englannin lähtötasotesteillä. Opinto-ohjaaja kertoo mm. koulutukseen hakeutumisesta, opintojen rahoittamisesta ja eri vaihtoehdoista opiskella eri tutkinnoissa. Koulutuskokeilun aikana alan opettaja arvioi asiakkaan opiskeluvalmiutta alalle ja antaa siitä palautteen. Myös asiakas arvioi omia työtaitojaan ja toimintaansa sekä motivaatiotaan alalle. 3. vaihe: PALAUTE VALTTERI, 16 VUOTTA Valtteri aloitti peruskoulun jälkeen lukiossa, mutta mielenkiinto rakennusalaa kohtaan kasvoi ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelija keskeytti lukion tammikuussa 2014 ja oli yhteydessä SAMIin verkoston kautta. Järjestettiin yhteispalaveri, jossa olivat opiskelija, verkosto ja SAMIsta palveluohjaaja ja erityisopettaja. Yhteisellä Kolmen kuukauden aikana opiskelija saavutti 13 opintoviikkoa erilaisia tutkinnon osan osia rakennusalalta: raudoitus- ja betonointityöt, perustustöistä työvälineisiin tutustuminen ja materiaalituntemus sekä rakennuspiirustusten lukutaito ja runkotöiden perusteet. OPPILAITOSNÄKÖKULMA päätöksellä mahdollistettiin pitempikestoinen tutustuminen rakennusalan perustutkintoon. Rakennusalan lehtori Anne Taiponen teki Valtterin kanssa yhteistyötä lähes päivittäin kolmen kuukauden ajan. Tuona aikana Valtteri ei ollut SAMIn varsinainen opiskelija vaan kirjoilla avoimessa ammattiopistossa ja teki töitä rakennusalan eri vuosikurssien mukana. Valtteri sai toukokuun lopussa opintorekisteriotteen, jossa suoritetut tutkinnon osan osat on arvioitu. Näistä opinnoista tehdään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opiskelijan siirtyessä rakennusalan perustutkintoon. Aikaisemmin saavutettu osaaminen mahdollistaa nopeamman valmistumisen tutkinnosta. OPISKELIJAN NÄKÖKULMA Asiakas seuraa koulutuskokeilun aikana oppitunteja ja tekee käytännön harjoituksia alan opiskelijoiden mukana. Hän osallistuu työpaikkavierailuihin sekä tutustuu verkko-opetukseen ja muihin SAMIssa käytössä oleviin oppimisympäristöihin. Ennen harjoitustöiden aloittamista hänet perehdytetään koneiden ja laitteiden käyttöön ja osaston työturvallisuusohjeisiin. Hän käyttää alalla vaadittuja työvaatteita ja turvavarusteita. Vastuuopettaja on tiedottava, keräävä, saattava lähiesimies. Hän kertoo koulutuksen si- Loppupalautekeskusteluun koulutuskokeilun lopussa osallistuvat asiakas, vastuuopettaja ja palveluohjaaja. Palveluohjaaja tekee kirjallisen lausunnon asiakkaalle. Se sisältää mm. koulutuskokeilun tavoitteet, kokemukset, mahdolliset löydökset, asiakkaan työkuntoisuuden ja opiskeluvalmiuden alalle sekä suositukset jatkoon. Lisäksi voidaan käydä saattaen vaihtava palautekeskustelu asiakkaan ja lähettävän tahon kanssa. Positiivisia kohtaamisia opettajan ja ohjaavien aikuisten kanssa Riittävä motivaatio ja riittävä tuki opintojen aloittamiseen ja niissä etenemiseen; lähtötasokartoitukset Opiskelijan soveltuvuus alan koulutukseen ja työtehtäviin Oppilaitosympäristössä toimiminen Varmuus omalle alalle hakeutumisesta Koulutukseen hakeutumisen tuki oppilaitoksesta Positiivisen palautteen saaminen Sosiaalinen ympäristö: oma toiminta ryhmässä, yhdessä ja yksin Sosiaalinen toiminta ryhmätyötilanteissa Realistinen käsitys omasta pystyvyydestä, osaamisesta ja oppimiskyvystä 60 61

32 9. Yksilöohjaukset Avoimen ammattiopiston yhtenä keskeisenä mitä enemmän sitä tehdään hyvässä yhteistyössä verkoston muiden toimijoiden kesken. toimintamuotona on ollut yksilöohjaus. Avoimen ammattiopiston yksilöohjaus täydentää ja Eri toimijoilla on erilaisia mahdollisuuksia tukea tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja sekä lisämahdollisuuksia muun palveluverkoston tekemälle toimenpide- ja toimintamahdollisuudet ovat niin asiakasta hänen urapolullaan. Lisäksi nykyiset tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyölle. Avoimen monitahoisia ja alati muuttuvia, että yksittäinen ammattiopiston vahvuutena koulutuksellisessa ohjauksessa on erityisesti se, että se toimii kia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. verkoston työntekijä ei pysty hallitsemaan kaik- oppilaitoksen sisällä. Tämä mahdollistaa suorat Avoimen ammattiopiston yksilöllistä ohjausta saaneilla on lähes kaikilla takanaan keskey- kontaktit opettajiin ja oppilaitoksen ohjauksen ammattilaisiin. tyneitä opintoja. TE-palvelut on ollut aktiivisin Avoimessa ammattiopistossa saadun kokemuksen mukaan yksilöllistä ohjausta tarvitsevat Lähes kaikki TE-palveluista tulleet asiakkaat verkostotoimija tämän palvelun käyttämisessä. monet aikaisemmin opintonsa keskeyttäneet, ovat tulleet nuorten neuvonnan tai ammatinvalinnan ohjaajan lähettäminä vuoden 2012 jotka haluavat suorittaa kesken jääneet opintonsa loppuun tai suorittaa jonkun muun tutkinnon. loppuun ja asiantuntijat vuoden 2013 alusta alkaen. Toiseksi eniten ohjaukseen on tultu työvoi- Ohjauksen tarve korostuu erityisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden keskeyttäminen mapalvelukeskuksesta. johtuu huonoista opiskelukokemuksista. Näitä Avoimen ammattiopiston yksilöohjauspalveluja ei ole mainostettu yleisessä mediassa kokemuksia voivat olla muistot kiusattuna olemisesta, oppimisvaikeudet, opiskelijan ja opettajan vuorovaikutussuhteiden vaikeus tai muut sä aikuiskoulutuksen ohjaushankkeen OpinOvi lukuun ottamatta yhtä radiomainosta yhteistyös- ns. kouluallergiaa aiheuttavat syyt. Ohjauksen (Etelä-Savo) kanssa. Tämän johdosta asiakkaita itsenäisesti suoraan toiminnan piiriin on tullut tarve voi johtua myös siitä, että henkilö ei ole vielä löytänyt omaa ammattialaansa. vain muutamia. Avoin ammattiopisto-toiminnan Avoin ammattiopistotoiminta on osoittanut, alkuvaiheesta lähtien on katsottu parhaaksi että haasteellisessa elämäntilanteessa olevan tarjota palveluja ensisijaisesti henkilöille, jotka 62 koulutukseen ohjaus on sitä tuloksellisempaa, ovat muun verkoston asiakkaina. Tämä linjaus 63

33 64 on osoittautunut hyväksi ainakin siinä mielessä, että näin asiakkaiksi valikoituvat henkilöt, jotka muun verkoston arvioimana eniten hyötyvät avoimen ammattiopiston palveluista. Näin avoimen ammattiopiston toiminnat kytkeytyvät kiinteästi asiakkaan muilta verkoston toimijoilta saamaan palveluun. Tyypillisesti avoimen ammattiopiston ohjaaja tapaa asiakkaan useamman kuin yhden kerran. Joidenkin asiakkaiden kohdalla ohjausprosessi kestää jopa kuukausia. Joidenkin osalta napakat muutamat, tiettyyn ajanjaksoon sisältyvät yhteydenotot riittävät asioiden hoitamiseksi. Aluksi tapaamiset ovat kasvokkain tapahtuvia, mutta ohjausprosessin edetessä osa ohjauksesta ja kuulumisten vaihdosta voidaan hoitaa puhelimitse. Tämä nivelvaihe verkostosta Avoimeen ammattiopistoon sujuu yleensä joustavasti ja sujuvasti siksi, että lähettävän tahon ohjaaja ja asiakas yhdessä ovat selvittäneet asiakkaan tilannetta ja pohtineet sekä asettaneet ainakin yleiset tavoitteet jatko-ohjaukselle. Alkukeskustelussa voidaan jo pohdiskella tavoitteen realistisuutta ja toteutusmahdollisuuksia. Tämän alkukartoituksen ja arvioinnin jälkeen avoimen ammattiopiston ohjaaja sopii tapaamisesta asiakasta kiinnostavan tutkinnosta vastaavan opettajan kanssa. Tähän opettajan kanssa pidettävään palaveriin osallistuvat asiakas, avoimen ammattiopiston ohjaaja ja mahdollisesti asiakkaan ohjaukseen lähettäneen tahon työntekijä. Tässä tapaamisessa opettaja kertoo tarkemmin asiakasta kiinnostavasta koulutuksesta. Opettaja myös arvioi asiakkaan aikaisempia opiskelusuorituksia ja muuta alan osaamista. Jos asiakas on epävarma alastaan, niin hänet voidaan ohjata tutkintokohtaiseen 1-2 päivää kestävään prakticum-pajaan. Prakticum-pajoissa, joita on järjestetty eri tutkinnoissa lukukausittain, osallistujat tutustuvat käytännössä alalla opiskeluun ja saavat opettajalta tietoa alan koulutuksesta ja työtehtävistä. Jos asiakkaalla on esim. jokin terveydellinen rajoite, niin mm. TE-palvelut tai työvoiman palvelukeskus voivat ostaa hänelle maksimissaan kymmenen päivän koulutuskokeilun. Avoimen ammattiopiston yksilöohjatut asiakkaat ovat pääasiallisesti yli 20-vuotiaita nuoria aikuisia. Tämän vuoksi asiakas, joka haluaa opiskella ammattiin, ohjautuu lähes poikkeuksetta aikuisopintojen piiriin. Joissakin tilanteissa, joissa tutkinnon suorittaminen ammatillisena nuorten peruskoulutuksena on jäänyt pienestä kiinni, on perusteltua suorittaa tutkinto loppuun nuorisopuolella. Opiskelijaksi hakeutuminen voi tapahtua niin, että henkilö hakee opiskelijaksi oppilaitoksen ns. normaalin hakumenettelyn kautta. Näin varsinkin tilanteissa, joissa aikuiskoulutushaku on meneillään, jolloin opiskelujen mahdollinen aloittaminen ei veny asiakkaan tilannetta ajatellen turhan kauaksi. Toinen mahdollisuus opintojen ajoittamiseen on se, että selvitetään, voiko ryhmään, jonka tutkinnon suorittamisesta asiakas on kiinnostunut, ottaa uusia opiskelijoita kesken lukukauden tai jakson. Tämäkin on usein mahdollista. Sitten kun on selvinnyt opiskelun mahdollinen alkamisajankohta, niin seuraavaksi mietitään asiakkaan kanssa, opiskelisiko hän omaehtoisesti opintotuella vai voisiko hän hakea paikkaa työvoimapoliittisena koulutuksena. Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi, jos henkilö on täyttänyt 25 vuotta, hän voi selvittää mahdollisuutta suorittaa tutkinto työttömyystuella tuettuna omaehtoisena koulutuksena. Avoimen ammattiopiston ohjaaja seuraa asiakkaan opiskelijaksi hakutilanteen kehittymistä ja tarjoaa tarvittaessa apuaan. Jos asiakas pääsee opiskelemaan ja aloittaa opintonsa, niin ohjaaja seuraa tilannetta jonkin aikaa opintojen alettua ja tukee tarvittaessa sekä opiskelijaa että opettajaa opiskelujen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kokemus on osoittanut, että yleensä asiakas sulautuu aika nopeasti opintojen alettua opiskelijaksi muiden opiskelijoiden joukkoon eikä avoimen ammattiopiston ohjaajan apua paljoakaan enää tarvita. 65

34 10. Tuotteiden hinta Palvelujen hinta riippuu siitä millaista henkilökuntaa käytetään palvelujen toteutuksessa. Ammatinopettajien työ on kallista, mutta toisaalta välttämätöntä tietyissä toteutusvaiheissa tai muuten palvelun idea (esim. ammatillisen soveltuvuuden arviointi) jää toteutumatta. Olemme alustavasti laskeneet, että yksi päivä prakticum-pajalla maksaa noin euroa riippuen osallistujien määrästä ja toteutusalasta. Sparraus- ja uravalmennuskurssien hinnat jäävät pienemmiksi, koska niiden toteuttamisessa voidaan käyttää muutakin kuin opettajatyötä. Taulukko on tehty kevään 2013 hintatiedoin. Huomioi uravalmennuksen osalta, että pidimme tuossa vaiheessa uravalmennuksen 8 viikon mittaisena, mutta päädyimme myöhemmin siihen, että kuusi viikkoa on tehokkaampi. Henkilöstökulujen lisäksi on tietenkin laskettava tila- ja laitekulut sekä materiaalikulut. Käytimme oppilaitoksen tiloja ja laitteita emmekä tässä vaiheessa maksaneet niistä. Maksoimme henkilöstökulut ja materiaalikulut, joita tuli esimerkiksi henkilökohtaisista turvavarusteista. Asiakkaat ruokailivat omakustanteisesti. Nykyisten TE-palvelujen säännösten mukaan prakticum-pajat ovat koulutuskokeiluita ja he ostavat sitä meiltä. Sparraus- ja uravalmennukset kuuluvat uravalmennukseen ja näitä palveluja voivat ostaa TE-palvelut tai muut näistä toiminnoista kiinnostuneet tahot. Kilpailuttaminen on kuitenkin selkeä uhka oppilaitosten järjestämälle uravalmennukselle korkean hintansa vuoksi. Kilpailuvalttimme on se, että pystymme järjestämään koulutuskokeiluja ja uravalmennusta aidoissa oppimisympäristöissä, joissa myös opiskelijan tulevat opinnot tapahtuvat. Sparrauskurssien järjestämisestä olemme luopuneet, koska niille oli vaikea saada osallistujia. TE-palveluilla on ollut tämän tyyppistä koulutustarjontaa runsaasti ja ilmeisesti asiakkaat ovat jo hieman kyllääntyneet tällaiseen koulutukseen. Otimme kuitenkin parhaat kokemuksemme sparrauksesta mukaan uravalmennukseen

35 HENKILÖSTÖ- KULUT SIVUKULUINEEN SPARRAUS- KURSSI (KESTO 4 PV), PRAKTICUM- PAJA (KESTO 2 PV), URAVALMENNUS- KURSSI (KESTO 8 VKOA), Sisällön suunnittelu Kurssin/pajan järjestäminen ja koordinointi Markkinointi, verkostoyhteistyö Toteutus Arviointi, jatkosuunnitelmat YHTEENSÄ /ASIAKAS/KURSSI /ASIAKAS/PÄIVÄ Kuva 14 Henkilöstökulut palvelun tuottamisessa 3+6=9 6-5= =12 = =

36 11. Mitä olemme oppineet? Lue ja vältä nämä sudenkuopat! Olemme koonneet tähän lukuun muutamia huomioitamme kehittämistyön ajalta. Osa niistä on varmasti tuttuja kaikille kehittämistyötä tehneille. Kerromme kuinka meille on eräiden haasteiden kanssa käynyt. 1. Selvitä vielä kerran osallistujan oppimisen onnistumiset ja haasteet! Erilaisissa tuki- ja ohjausverkostoissa olleille nuorille on tehty erilaisia kartoituksia turhautumiseen saakka. Siksi avoimessa ammattiopistossa on tärkeää keskittyä oppimiseen ja opiskelutaitoihin sekä osaamiseen. On hyvä saada tietoa näistä osa-alueista, vaikkei tavoitteena olisikaan koulutuksen aloittaminen välittömästi. Oppimisen onnistumiset ja haasteet kertovat paljon nuoren minäpystyvyydestä jossa valtavasti joko positiivista tai negatiivista voimaa. Luottamus omiin voimavaroihin ja usko omaan selviytymiseen voi siivittää elämän kohti unelmien saavuttamista. Epärealistiset tavoitteet ja odotukset itsestään ovat johtaneet tilanteisiin, joissa nuori on turhautunut tavoitellessaan tutkintoa, joka on ollut hänelle liian haasteellinen. Minäpystyvyyden ollessa heikko asiakkaalle on syntynyt esimerkiksi huonojen koulukokemusten myötä itsestään kuva kognitiivisesti heikkona oppijana, tällöin hän tarvitsee tukea muuttaakseen käsitystä omasta itsestään. Hän ei tarvitse erityispedagogiikkaa, vaan hän tarvitsee tsemppaajaa, joka näkee hänessä potentiaalisen oppijan. 2. Rakenna ja toteuta koulutuskokeilut/pajat/ valmennukset asiakkaan tarpeista lähtien Uravalmennuksen alkuvaiheessa toteutimme koulutuskokeiluja liian pitkinä ja perinteisinä. Tämä oli mm. lukujärjestyksen ja resurssien varaamisen kannalta yksinkertaisinta. Mutta nuorten odotukset kokeilulle ja niiden anti eivät riittävästi kohdanneet ja motivaatio laski. Ja poissaolojen määrät kasvoivat. Emme lähteneet nuorten tarpeista, vaan omista ja järjestelmän tarpeista. Seuraavaa kurssia lähdimme rakentamaan asiakkaan tarpeista. Lukujärjestykset ja kokeilut suunniteltiin vasta sen jälkeen, kun kurssi oli alkanut. Jokaiselle tarjottiin sitä mitä he ha

37 lusivat miltäkin koulutusalalta. Asiakkaat kiittivät olemalla paikalla ja antamalla hyvää palautetta. Uravalmennus-kurssin koordinointi osoittautui haasteelliseksi, koska liikkuvia osia oli liian paljon. Malli ei ollut toimiva ja kurssin hinta nousi korkeaksi. Sitten muutimme tarjonnan tietyille ennakkoon kiinnostaville ja suunnitelluille aloille, mikä selkeytti myös lukujärjestysten tekemistä. Mutta pienillä paikkakunnalla tämä rajaaminen vaikeuttaa opiskelijarekrytointia. Esimerkiksi Mikkelin seudulla on osoittautunut vaikeaksi saada opiskelijoita metallialalle. Tuskin saisimme kokoon yhtä uravalmennuskurssia, jonka osallistujat olisivat kaikki suuntautuneet metallipuolelle. 4. Varmista, mistä asiakas saa toimeentulonsa kurssin aikana Asiakas ei lähde kurssille, jollei hänen toimeentulonsa ole kunnossa. Työttömyysturvan säilyminen kurssin aikana oli meidän hankkeemme alussa (2011) yksi kuumista kysymyksistä. Alkuvaiheessa toteutimme toimintaamme koulutuskokeiluna, mutta vuoden 2013 jälkeen uravalmennuksena sekä koulutuskokeiluina (sparraus ja prakticum-pajat). Kuntoutustuella on osallistunut muutama henkilö, mutta yhden asiakkaan kohdalla Kela kieltäytyi maksamasta matkakuluja, koska katsoi, ettei kurssi edistä asiakkaan ammatillista etenemistä. 5. Verkostokumppaneita on enemmän kuin tiedätkään Etenkin jos olet pitkään ollut töissä samassa paikassa, samalla paikkakunnalla, ajattelet tietäväsi kaiken paikkakunnan verkostoista. Me opimme, että emme tienneet. Uusia toimijoita tulee, organisaatioiden sisällä tehdään muutoksia ja monet muut asiat pitävät verkostoyhteistyökentän jatkuvassa liikkeessä. Myös verkostotyö elää mukana palvelujärjestelmien muutoksessa. Tänään mahdoton voi jo huomenna olla mahdollista. 6. Seuraa myös kansallisen tason päätöksen tekoa Uravalmennus ja koulutuskokeilut ovat muuttuneet kilpailutettaviksi tuotteiksi. TE-palveluissa kokonaisuudessaan on tehty isoja muutoksia, jotka näkyvät myös asiakkaidemme arjessa. Samoin muutoksessa ovat edelleen myös ammatillisen koulutuksen järjestäminen, opiskeluhuollon toteuttaminen ja monet opiskelevan tai työttömän hyvinvointiin ja valinnanmahdollisuuksiin liittyvät asiat. Mitä paremmin osaat suunnistaa palvelujärjestelmän muutosviidakossa, sitä paremmin voit tukea asiakastasi tarpeenmukaisten palveluiden löytämisessä

38 sai sparrausta Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hanke numeroina prakticum -pajoilla sai ohjausta ja täsmätukea kohti tutkintoa 30 uravalmennuksessa, heistä jo 11 opinnoissa 74 Kuva 15 Asiakasmäärät

39 Hankeaika: Rahoittaja: Ohjelma: Ohjelman osio: Toimintalinja: Budjetti: Toteutusalue: Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projekti Etelä-Savon elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskus, OPM:n hallinnonala Manner-Suomen ESR-ohjelma Itä-Suomen suuralueosio 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen e Etelä-Savo Asiakasmäärä: Yhteensä 317, joista naisia 129 ( ) Suurin ryhmä v. miehet ( 33%), joilla suurimmalla osalla vain perusasteen koulutus Maahanmuuttajia 24% Heikossa työmarkkina-asemassa 37% 76 77

40 13. Näin toimintaamme arvioitiin Hankkeen ulkopuolisena arvioijina toimivat yhteistyössä Kogni Oy ja Aksessio Oy. He aloittivat arvioinnin syksyllä 2011 ja arviointi päättyi vuoden 2012 lopussa. Hanketta arvioitiin vuoden 2013 ja -14 osalta asiakkaiden palautekyselyllä. Arvioinnin päätavoitteena oli vaikuttavuuden arviointi, mutta ulkoinen arviointi toimi myös projektiprosessin ohjaajana. Avoin ammattiopisto -hankkeen ulkoisen arvioinnin lähtökohtana oli kehittävän arvioinnin konsepti. Lisäksi Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hanke oli mukana keväällä 2014 Ely-keskuksen teettämässä arvioinnissa Vauhdittajista vakinaiseksi toiminnaksi Arviointitoimenpiteet Ulkoisen arvioinnin toimenpiteitä toteutettiin seuraavasti: 1.) Lähtötila-analyysi: ajankohta ja siihen perustuva arviointisuunnitelma ) Projektiprosessin ensimmäinen arviointipysäkki (hankkeen tavoitteet, toimenpiteet, vaikuttavuus): ohjausryhmän ja avainhenkilöiden arviointitilaisuus TUTKA -mallilla ). 3.) Projektiprosessin toinen arviointipysäkki: yhteistyökumppaneiden puimala ja nuorten ryhmähaastattelu ) Johdon haastattelut marraskuussa 2012 ja avainhenkilöiden haastattelu marras-joulukuussa ) Loppuraportti tammikuussa Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat arvioijien näkökulmasta Arvioijat hahmottivat Avoin Ammattiopisto -hankkeen ensisijaisesti ohjauksellisen toiminnan hankkeeksi, jonka avulla kehitettiin toimintakonseptia ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten auttamiseksi: löytämään elämäntilanteeseensa, opiskelukompetensseihinsa ja kiinnostuksensa alueeseen sopiva ammatillisen koulutuksen alue ja muoto. Kyse on pitkälti omien vahvuuksien ja kiinnostusten tunnistamisesta, erilaisiin koulutusaloihin liittyvän tiedon ja tuntuman lisäämisestä sekä opiskelumotivaation ja sitoutumisen lisäämisestä. Hankkeen aikana kehittämät toimintamuo Vauhdittajista vakinaiseksi toiminnaksi : Ulkoinen arviointi Etelä-Savon nuorten ESR-hankkeista Pitkänen, Sari; Harju, Henna; Spangar, Timo ( ) >

41 dot muistuttavat aikuiskoulutukseen henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen tavoitteita ja toimintatapoja. Ohjauksessa keskeisenä tehtävänä on auttaa osallistuvia nuoria avaamaan uusia kytkeytymisen mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään. Avoimen ammattiopiston eri foorumit - prakticum - ja sparrauspajat sekä rekrytointitilanteet - muodostavat välitilan, joka mahdollistaa uusia kytkeytymiä, joissa ammatillisen polun muovaaminen pääsee alkuun Arvioinnin erilaiset tasot Ulkoisen arvioinnin viitekehyksen mukaisesti Avoin Ammattiopisto-hankkeen onnistumista tavoitteidensa saavuttamisessa arvioitiin seuraavilla tasoilla. Kohtaamisen taso - ohjauksellisten toimintatapojen kehittäminen henkilökohtaistamisen ja ohjauksellisen työotteen vaikutukset oppijoiden oppimiskokemuksissa, tuloksissa ja työelämäsuhteessa löytyikö Avoimen ammattiopisto kautta uusia eteenpäin vieviä kytkentöjä ja reittejä - uusia mahdollisuuksien ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen Joustavien järjestelyjen taso - em. toimintatapojen laajentaminen ja juurruttaminen koko organisaation toiminnaksi oppijalähtöisten menetelmien oppiminen ja käyttöönotto uusien menetelmien kehittäminen (sparraus, ohjaus- ja tukipalvelut, prakticum-pajat jne.) ohjauksellisen tuen organisointi paikallisesti (rekrytointi ja jälkiohjaus) toimijoiden yhteistuotannon kehittyminen (koulutustarjonnan kehittyminen) tuki ylhäältä (johtaminen, strategiat jne) Toimintakonseptin kehittämisen/kulttuurisen oppimisen taso - toimintatapojen vakiinnuttamisen ja pitkäjänteisen kehittämisen varmistaminen siirtyminen uuteen joustavaan toimintakonseptiin ja uuteen toimintakulttuuriin omassa organisaatiossa toimijoiden yhteistoimintatapojen ja yhteisen toimintapolitiikan kehittyminen Näitä eri tasoja avainhenkilöt ovat arvioineet yhteistoiminnallisesti TUTKA mallilla Arvioinnin satoa Kohtaamisen taso Itsearvioinnin pohjalta saa sellaisen käsityksen, että Avoin ammattiopisto on vastaamassa todelliseen tarpeeseen henkilökohtaistamisen ja ohjauksellisen työotteen kehittämisessä. Hanke on jo nyt tuottanut monta tarinaa onnistumisista haasteellisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kohtaamisissa. Kokemukset henkilökohtaistamisesta ja oh- jauksellisesta työotteesta sekä niiden vaikutuksista ovat sekä itsearviointiin osallistuneiden omien kokemusten että opiskelijapalautteen mukaan hyvät. Osallistujapalautteen mukaan työote on toiminut ja tuottanut onnistumisen kokemuksia. Yhteistyökumppanit olivat lähinnä tahoja, jotka ohjaavat asiakkaitaan Avoimeen ammattiopistoon osana pidempää ohjausprosessiaan. Heidän mielestään hanke on onnistunut ydintavoitteensa, uudenlaisen joustavan väylän rakentamisessa koulutukseen: "avoin ammattiopisto on täyttänyt hyvin sen tarpeen, että saatiin toiminnallinen, ajallisesti ja sisällöllisesti joustava väline käyttöön", "yhteiset kokeilut olleet kannustavia", "uskottava innovatiivinen ja kokeileva epäonnistua. Antaa tietoa omasta tilanteesta ja suuntautumisesta", "oppilaitokselle epätavanomainen ote; lupa olla myös kiinnostumatta", "jos taustalla on huonoja oppimiskokemuksia, tässä hankkeessa lähestytään eri tavalla - pyritään saamaan aikaan onnistumisten ketju". Avoin ammattiopisto näyttäytyi kumppaneille "portaalina", jonka avulla pääsee asiakkaan asiassa oppilaitosympäristössä eteenpäin ja jossa toimitaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeiden pohjalta. Toimintamallin nähtiin tavallaan muistuttavan perinteistä koulutuskokeilua; nyt sille on selkeät rakenteet ja prosessit. Toimintaa pidettiin käsityömäisenä ja räätälöitynä ja arveltiin että massatoiminnassa ei vastaava toimintamalli ehkä toimi. Toimenpiteisiin osallistuneiden kokemukset avoimesta ammattiopistosta olivat positiiviset. Haastateltavana oli kolme nuorta miestä. Haastateltavat kokivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä autetuksi ratkaisun löytämisessä. Pajat olivat hyvin toteutettuja, mukavia ja hyödyllisiä, opettaja opetti hyvin. Jokaisella haastateltavalle osallistumisesta oli myös konkreettista hyötyä jatkosuunnitelmien kannalta. Näiden havaintojen pohjalta voimme tehdä johtopäätöksen, että kaikkiin neljään vaikuttavuuden ulottuvuuteen (huolen väheneminen, uteliaisuuden lisääntyminen, hallinnan vahvistuminen sekä usko itseen ja mahdollisuuksiin) ovat lisääntyneet. Ryhmähaastattelun ohella tavoitimme myös kaksi nuorta, jotka olivat keskeyttäneet pajan. Syyksi he kertoivat oman elämäntilanteensa ohella sen, että vierastivat koulumaista työskentelytapaa. Merkille pantavaa on, että molemmat kuitenkin antoivat positiivisen palautteen ohjaajien toimintatavasta ja asenteesta Joustavien järjestelyjen taso Yhteistyökumppanit ovat kokeneita ohjausalan ammattilaisia, joilla pitkä linja tällä alalla ja avoin ammattiopisto on yksi linkki tässä kokonaisuudessa; he ovat saaneet foorumin toteuttaa sellaista, jonka tarve on havaittu aiemmin ja johon on nyt mahdollistunut. Siten tämäkin yhteistyö sujuu vankalta pohjalta. Avoin ammattiopisto on muodostunut osaksi aiempaa ohjauksellisten ihmisten verkostoa. Yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä hankkeen puitteissa kehitettyihin menetelmiin ja toimintatapoihin, joista keskeisinä prakticum -pajat ja sparrauspajat. Kaiken kaikkiaan avoin ammattiopisto koetaan hyvänä yhteistyökumppanina, joka kulkee "tuntosarvet korkealla", "ei sano EI yhdellekään idealle", samalla "haastaa kumppaneita" ja jolla on "matalan kynnyksen työskentelytapa". Erityisen hyvänä pidettiin sitä, että avoin ammattiopisto tulee mahdolliseksi nuoren elämän eri vaiheissa ja mahdollistaa vahvuuksien esiin ote", "nuoren kannalta tärkeää; kokeilu on onnis- 80 tuminen sinänsä - ei tarvitse sitoutua, voi myös teessa, jossa oli vielä tuore tieto, että opintojen 81 saamisen. Avoimessa ammattiopistossa nähtiin vielä kehittämisen tarvetta erityisesti rekrytointivaiheen hiomisessa. Tämä on kriittinen piste koko avoin ammattiopisto-toiminnan onnistumisen kannalta. Oleellista on nähdä nuoren palveluprosessi pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti siten, että prosessiin osallistuu eri tahoja, jotka muodostavat kokonaisvoimavaran nuoren auttamiseksi kohti työelämää. Prosessi ylittää ehkä monienkin organisaatioiden rajoja, jolloin nivelvaiheiden ylityksestä on huolehdittava hyvin. Verkostomaisen toiminnan ja monitoimijuuden osalta on vielä kehitettävää. Nyt olemassa olevan tiiviin yhteistyöverkoston ulkopuolella on "seuraava vyöhyke", jossa on paljon potentiaalisia yhteistyökumppaneita, joilla ei ole yhteistä historiaa ja toimintakäytäntöjä. Yhteistyön laajentaminen edellyttää yhteisiä sopimuksia, uusia rakenteita, toimintaperiaatteita jne. jotka ohjaavat yhteistyötä jatkossa. Esedun johdon haastattelut tehtiin tilan-

42 aloittamispaikkoja tullaan karsimaan nykyisestä 2700:stä 500 paikalla. Eräs haastelluista totesi, että oppilaitos toimii tuotantokoneen ehdoilla, ja tuohon koneeseen avoimen ammattiopiston ohjauksellinen lähestymistapa ei helposti istu. Hyvänä pidettiin, että prakticum-pajoja on pystytty tuotteistamaan ja niiden myötä opettajien yhteistyö ammattiopiston ohjaajien kanssa on ollut kannustavaa. Jokainen otti myös esille, että hankkeen myötä ei ole pystytty avaamaan oppilaitoksen koulutustarjontaa. Hankkeen nimeä pidettiin harhaan johtavana, koska se luo mieli- kuvan jostain samantyyppisestä kuin avoin yliopisto. Kaiken kaikkiaan tulkintamme mukaan johto piti avoimen ammattiopiston toimintaa hyvänä, vaikka eräs johtajista oli taipuvainen kyseenalaistamaan, kuuluuko ohjaus työ ennen opiskelijaksi ottamista edes oppilaitoksen tehtäviin Toimintakonseptin kehittämisen/ kulttuurisen oppimisen taso Oppilaitoksen perusrakenteet koetaan vielä joustamattomiksi; ne eivät tue hankkeen sisällöllistä toimintaa. Silti on saatu aikaan hyvää toimintaa, erityisesti niveltämällä hanke osaksi oppilaitoksen yleistä ohjaustoimintaa. Tällaisella sulautumismenettelyllä avoimen ammattiopiston profiili ei nouse liian korkealle, vaan koetaan omaksi toiminnaksi. Toimintakulttuuri oppilaitoksessa on vielä perinteinen eikä tue kokonaisvaltaisesti avoin ammattiopisto-konseptin toteutumista. Toimijoiden kokemuksen mukaan eri tahoilla vallitsee "olet oman onnesi seppä" -asennetta ja toimintaa rajataan tarkalleen "omille tonteille". Näin yhteistoiminnallisuus ja rajojen ylityspyrkimykset kohtaavat vastustusta ja kitkaa pitäen yllä "asioiden ja oppijoiden pallottelua". Tavoitevisio on esim. sellainen, että TE-toimisto osaa neuvoa mikä olisi asiakkaalle se taho, jonka apua ja tukea hän tarvitsee ja avoin ammattiopisto tarjoaa rakenteen, jolla voidaan ottaa "kunnollinen koppi" nuoren vastaanottamisesta sekä oikean täsmäpalvelun tarjoamisesta. Oppilaitoksessa olisi oltava yksi ohjauksen puhelinnumero, josta voi päästä eteenpäin erilaisten tarpeidensa kanssa. Olisi tärkeää saada "kasvot palvelulle" Arvioinnin johtopäätöksiä Arvioinnin aikana toteutetut puimala-työpajat, itsearvioinnit, yksilö- ja ryhmähaastattelut auttoivat identifioimaan hankkeen tilaa eri ulottuvuuksilla ja toisaalta niitä haasteita, joihin jatkossa on syytä kiinnittää huomiota. Avoin ammattiopisto -hankkeessa on onnistuttu tuottamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia menetelmiä, niiden variaatioita hyvin ja hiomaan prakticum-pajat tuotteistukseen saakka. Toiminnalla on saatu aikaan hyviä tuloksia osallistujien etenemisen tukemisessa. Horjuvuutta on vielä jälkiohjauksen ja vaikutusten pidemmän aikavälin seurannan osalta. Huolen aiheena on se, miten hyvin kehittynyt toiminta pysyy elossa sellaisessa toimintajärjestelmässä, jonka toimintaperiaatteet eivät välttämättä kattavasti tue tämän kaltaista toimintaa. Jos oppilaitoksen toiminnan logiikka on tuotantokoneen logiikka (johdon edustajan ilmaus), on vaikea sovittaa ohjauksellinen ajattelu tuotannon ajattelun kanssa. Ydinkysymys on, millaisen merkityksen ja roolin oppilaitoksen johto asettaa avoin ammattiopisto-toiminnan kaltaiselle ohjaukselliselle työlle oppilaitoksen puitteissa; mikä sen strateginen tehtävä kokonaisuudessa on. Näkeekö johto sen yhtenä sinänsä arvokkaana toimintatapana, vai uuden toimintakulttuurin ituna? Nuorten yhteiskuntatakuuja nuorisolaki antavat nuorille subjektiivisen oikeuden saada tukea ja ohjausta työelämään siirtymiseen liittyvässä elämänsä vaiheessa. Pitäisikö oppilaitoksen ydintehtävä, ammattiosaamisen tuottaminen nähdä tässä valossa? Koko avoin ammattiopisto -hankkeen onnistumisen kannalta on oleellista, miten koko palveluverkosto saadaan toimimaan synkronisesti; esim. miten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tai koulun keskeyttämisaikeissa olevat opiskelijat saadaan tavoitettua ajoissa ja ohjattua palveluiden piiriin, miten nivelvaiheessa yhteistyö toimii ja miten avoimen ammattiopiston jälkeen jatko-ohjauksella varmistetaan suunnitelmien toteutuminen. LÄHTEET Paul Jääskeläinen Kogni Oy, Anita Keskinen, Aksessio Oy: Arviointiraportti - Itsearviointi Raportti: Puimala Arvioinnin loppuraportti

43 Yhteenveto ja kiitokset Kun lähdimme rakentamaan avoin ammattiopisto-mallia, edessämme oli monenlaisia yhteiskunnallisia haasteita: nuorisotakuun toteuttaminen, kasvava työttömyys ja Etelä-Savon alueen heikko koulutustaso. Kohderyhmäämme kuuluivat kaikki ne etelä-savolaiset, jotka syystä tai toisesta tarvitsivat ammatillista koulutusta. Käytännön työssämme suurimman asiakasryhmän muodostivat nuoret miehet. Nuoren tai kenen tahansa pitkään työttömänä olleen kanssa työskennellessä nousee mieleen usein kysymyksiä: Näemmekö ihmisen takuiden ja tavoitteiden takaa? Mitä hän todella tarvitsee tarttuakseen oman elämänsä ohjaimiin? Mikä saa hänen liikahtamaan kotisohvalta koulu/urapolulle? Avoimessa ammattiopistossa tavoitteena ei heti ole välttämättä ammatillisten opintojen aloittaminen tai suorittaminen. Uravalmennus- ja sparrauskurssit ja prakticum-pajat herättelevät, kannustavat ja motivoivat opiskelijaksi aikovia opintojen pariin. Myös oppimisen ilon löytäminen ja kokeminen ovat rekrytointivaiheessa hyvin tärkeitä. Ihmisille, jotka ovat häilyneet eräänlaisessa välitilassa esimerkiksi työttöminä olleessaan, tarvitsevat konkreettisia, pieniä askelia, joiden avulla tavoitella ja tutustua työelämään tai/ja koulutukseen. Tutkinnon osan tai työelämäkorttien suorittaminen ovat useimmille sopivan kokoisia alkupaloja opintojen maailmaan. Avoin ammattiopisto-malli nousi hankkeen aikana myös valtakunnalliseen keskusteluun nuorisotakuun yhtenä toteuttamiskeinona. Avoimessa ammattiopistossa on useita sellaisia elementtejä, joita tutkimusten mukaan tarvitaan, kun syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osallisuutta halutaan tukea ja vahvistaa. Toimintamme on perustunut moniammatilliseen ja poikkihallinnolliseen työskentelyyn. Olemme toimineet osana alueellista verkostoa. Olemme etsineet jäykästä koulutusjärjestelmän opiskelijan mentäviä aukkoja saadaksemme asiakkaamme suorittamaan opintoja joustavasti ja hänelle sopivalla tavalla. Ratkaisujen etsintä on vaatinut sekä nuorten että aikuisten koulutusjärjestelmän tuntemista, oppilaitoskulttuurin ymmärtämistä ja pedagogista osaamista. Asiahan ei pitäisi mennä näin: meillä on hyvä ammatillisen koulutuksen järjestelmä, mutta joka on ajoittain kuin muuri. Motivoitunut opiskelija ei pääse muurin läpi tai yli millään. Nyt ei ole hakuaika, ryhmässä ei ole tilaa, nuorten puolella tehtyjä opintoja ei hyväksytä aikuisten puolella (aloita alusta), liian nuori työvoimapoliittiseen koulutukseen, opettaja ei ota takaisin häirikköä, ei ole aikaa tehdä henkilökohtaistamista: nämä ovat osa eteemme tulleita haasteita, kun olemme yrittäneet saada henkilön opiskelijaksi. Haasteita on voitettu ja tehdyssä laskennassa Etelä-Savon ammattiopistossa ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskeli 112 avoimen ammattiopiston toimenpiteissä ollutta asiakasta. Lisäksi olemme ohjanneet muutamia asiakkaita toimialueidemme ulkopuolelle erityisammattikouluihin. Pidämme lukua erittäin hyvänä ja olemme seuranneet heidän opintojensa kulkua. Joukossa on jo niitä, jotka ovat suorittaneet keskenjääneet opinnot loppuun, osa on suorittanut tutkinnon osan/osia, osa on edelleen opinnoissa, mutta tietysti on muutama keskeyttänytkin. Esitän lämpimät kiitokset kaikille Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa-hankkeen kehittämistyössä mukana olleille. Jokaisen työ on vienyt eteenpäin perustavoitteitamme; joustavuutta koulutusväylille sekä tukea ja ohjausta siirtymävaiheisiin. Mikkelissä Marianne Hyttinen-Lilja Työhuoneemme liitutaulun teksti, joka ohjasi työtämme: "Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta." - Albert Einstein 84 85

44 Kirjoittajat LIITE 1 (aakkosjärjestyksessä) Lupa tiedonsiirtoon (valituksi tullut täyttää) Annan luvan lähettää uravalmennustani koskevan lausunnon minut uravalmennukseen ohjanneelle taholle: kyllä ei Mirja Holappa on koulutukseltaan erityisopettaja ja opinto-ohjaaja, joka työskentelee tällä hetkellä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa ryhmänohjaajana ja opettajana valmentavassa ja kuntouttavassa (vaku1) koulutuksessa. Hän on ollut kehittämässä mm. ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti) aivan hankeen alusta alkaen, vuodesta Avoin ammattiopistohankkeessa hän työskenteli projektityöntekijänä opetuksen ohessa. Marianne Hyttinen-Lilja on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä (YTM), joka on työskennellyt mm. sosiaalityöntekijänä ja ammatillisen toisen asteen kuraattorina. Hän on ollut mukana useissa opiskelijahuollon, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja opetuksen kehittämishankkeissa (mm. Työkoulu 2000, Muuntaja/ Varikko-hanke, Venttiili-hanke). Avoin ammattiopisto-hankkeessa hän työskenteli projektipäällikkönä. Tiina Lajunen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Hän on Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa palveluohjaajana. Tuula Laukkanen on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti (FL). Hän on opettaja sekä laaja-alainen erityisopettaja ja kouluttautuu parhaillaan myös kuntoutuksen ohjaajaksi (AMK). Työkokemus on pääosin opetus-, ohjaus- ja koulutustehtävistä. Viime vuosina hän on toiminut Venttiili- ja Avoin ammattiopistokehittämishankkeissa erityispedagogina. Jukka Pesonen on koulutukseltaan kasvatustieteen kandidaatti (KM). Hän on suorittanut myös opettajan tutkinnon ja kouluttautunut opinto-ohjaajaksi. Pesonen on toiminut työuransa aikana mm. erilaisissa nuorten ja aikuisten ohjaustehtävissä. Viime vuosina hän on toiminut eri projekteissa, joista esimerkkeinä Oppivat työpajat-, Venttiili- ja Avoin ammattiopisto -hanke. Avoin ammattiopistohankkeessa hän teki erilaisia yksilö- ja ryhmäohjaustehtäviä. Lisäksi hän vastasi hankkeessa prakticum-pajojen toteutuksesta. Kuvauslupa: minusta yksin tai ryhmässä otettuja valokuvia saa käyttää Avoin ammattiopisto -hankkeen tiedotteissa, markkinoinnissa tai julkaisuissa. kyllä ei Sitoudun osallistumaan uravalmennukseen ja siihen sisältyviin toimintoihin ajalla (6 viikkoa). Uravalmennuksen mahdollisesta keskeyttämisestä sovitaan aina erikseen yhdessä osallistujan, ohjaavan tahon ja valmennuksen järjestäjän kanssa. Paikka ja aika... Allekirjoitus ja... Nimenselvennys Uravalmennukseen valittujen tiedot kirjataan Etelä-Savon ammattiopiston Primus-opiskelijahallintorekisteriin määräajaksi. Tiedot poistetaan rekisteristä hankkeen päätyttyä. Yhteystietoja käytetään projektin aikana tapahtuvaan yhteydenpitoon. Yleisiä osallistujia koskevia tietoja voidaan luovuttaa viranomaisille tilastointia varten ja käyttää projektin aikana tarvittavien asiakirjojen laadintaan. Rekisteriseloste on nähtävissä Etelä-Savon Koulutus Oy:n kirjaamossa, osoitteessa Otavankatu 4, Mikkeli. Lisäksi rekisteriselosteet on saatavilla esim. sähköpostitse seuraavilta henkilöiltä: Eeva Pyykkönen, Tiina Piira, Riitta Parkkinen, Seija Ihonen. Henkilöiden sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@esedu.fi. Rekisteriselosteen voi pyytää myös osoitteesta kirjaamo@esedu.fi. Henkilöllä, jonka tietoja on tallennettu henkilörekisteriin, on oikeus mm. tarkastaa ja korjauttaa omia tietojaan. Valmiita lomakkeita näihin tarkoituksiin löytyy tietosuojavaltuutetun sivuilta osoitteesta Näitä lomakkeita saa myös Etelä-Savon Koulutus Oy:n kirjaamosta. Tarkastus- ym. pyynnöt esitetään ko. rekisteriselosteessa mainitulle pääkäyttäjälle/vastuuhenkilölle. 86

45 Vierivä kivi ei sammaloidu OpinOvesta tietoa, neuvontaa ja ohjausta aikuisten koulutuspolulle OpinOvesta tietoa, neuvoa ja ohjausta aikuisten koulutuspolulle 88 89

46 Aluksi Oppilaitokset saavat opiskelijoita ja keskeyttämisprosentit pienenevät Olemme työstäneet tähän julkaisuun aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallin, joka perustuu aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhankkeessa, OpinOvi, syntyneisiin kokemuksiin ja ajatuksiin.etelä-savon elinkeino- lii- Etelä-Savo kenne- ja ympäristökeskuksen sekä Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama kehittämishanke OpinOvi Etelä-Savo on toiminut vuosina Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tätä mallia voi kuka tahansa soveltaa suunnitellessaan ja järjestäessään aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Julkaisun luvut 1-4 sisältävät tietoa kehittämistyömme lähtökohdista, perusteluja toiminnallemme sekä arvopohjamme. Valtakunnallisen ja paikallisen tilanteen lisäksi tarkastelemme asioita elinkeinoelämän, koulutusorganisaation sekä yksilön näkökulmasta. OpinOvi -toimintamalli esitellään Etelä-Savo luvussa viisi.selvitämme siinä toimitamme keskeistä ideaa sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun että verkko-ohjauksen näkökulmasta. Luvuissa 6-7 otamme esille keskeiset toimijat ja menetelmät, jotka edesauttavat aikuisen koulutukseen lähtemistä ja kiinnittymistä. Kokemuksemme pohjalta henkilökohtaistaminen ja erityisen tuen tarve on huomioitava ja dokumentoitava ohjauksen alusta alkaen. Luvussa 8 olemme laskeneet elinikäiselle ohjaukselle hintaa, johon merkittävästi vaikuttaa markkinointityön määrä ja laatu (luku 9). Haluamme nostaa tällä julkaisulla keskusteluun tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön laadun sekä intensiteetin yksilön erilaisissa elämäntilanteissa. Yleinen kehityssuunta on viime vuosina ollut, että palveluja siirretään sähköisiksi. Sähköisiä palveluita ei kuitenkaan tulisi kehittää siten, että ne korvaavat täysin kasvokkain tapahtuvan ohjauksen. Verkkovälitteiset palvelut sopivat tiettyihin neuvonnan ja ohjauksen tarpeisiin ja tilanteisiin paremmin kuin toisiin. Sähköisten palveluiden kehittämistyön tulisi pohjautua ohjausprosessin erilaisten vaiheiden ja niihin liittyvien tarpeiden ja tavoitteiden tunnistamiseen ja verkkovuorovaikutuksen ominaispiirteiden huomioimiseen. Vuorovaikutuksen lisäksi näemme tärkeänä alueellisen verkostoyhteistyön, jossa yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Eri organisaatioiden, sektoreiden ja hallintokuntien yhteinen työskentely vähentää asiakkaan luukulta luukulle kuljettamista. Asiakas saa koulutustiedon ja muun alkuvaiheen tuen samasta paikasta. Kuva 1. OpinOvi Etelä-Savo Ammatillisen aikuiskoulutuksen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen toteutuu koulutuspolun oikeassa vaiheessa OpinOvi Etelä-Savo 90 91

47 Käsitteitä ja lyhenteitä aikuinen: suorittanut oppivelvollisuuden asiakas: aikuisopiskelua harkitseva ja/tai aikuisopiskelija, jotka itse tai jonkin muun tahon kannustamana hakeutuu asiakkaaksi OpinOven palveluohjaajalle tai kopase.fi -verkkopalveluun. elinikäinen ohjaus: erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa tunnistamaan valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa, tekemään mielekkäitä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallitsemaan yksilöllistä kehityskaartaan koulutus-, työ- ja muissa ympäristöissä, joissa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. Elinikäistä ohjausta toteutetaan koulutus-, työ-, yhteisö- ja yksityisympäristössä. (Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. ELGPN TOOLS No.1 s. 13) kopase.fi: Etelä-Savon aikuiskoulutuksen verkkopalvelu ohjaamo: ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen valmistelema nuorisotakuun ja elinikäisen ohjauksen toimintatapa OpinOvi: aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, OpinOvi Etelä-Savo. Hankkeen hallinnoijana Etelä-Savon Koulutus Oy, osatoteuttajina Itä- Savon koulutuskuntayhtymä (Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto) ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy (Mikkelin Ammattikorkeakoulu). opintopolku.fi: oppijoiden ja koulutuksen järjestäjien verkkopalvelu palveluohjaaja: tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua antava asiantuntija palvelupisteessä. palveluohjaus: yksilöllistä tieto,- neuvonta- ja ohjauspalvelua, jossa korostuvat asiakkaan ja palveluohjaajan vapaaehtoinen ja luottamuksellinen suhde sekä asiakaslähtöinen työskentely. palvelupiste: palveluohjaajan kiinteä työpiste Mikkelissä, Savonlinnassa tai Pieksämäellä. TNO-palvelu: tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu tietopalvelu: ensisijaisesti yksisuuntaista tiedon jakamista ja levittämistä. Tietoa jaetaan pääasiassa koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevista palveluista ja opintojen rahoitusvaihtoehdoista. Jaettavan tiedon sisältö perustuu tiedossa olevaan tai oletettuun asiakkaan tai kohderyhmän tarpeeseen.tietoa voidaan jakaa kasvotusten, puhelimitse ja sähköisinä palveluina (sähköposti, some, Skype). Tiedon jakamisessa hyödynnetään myös eri medioita. neuvontapalvelu: asiakkaan esille tuomaan tarpeeseen vastaamista vuorovaikutustilanteen tuoman tiedon perusteella. Palveluohjaaja vastaa asiantuntijana ja ymmärrettävästi asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Vuoropuhelu muodostuu lähtökohtaisesti neuvon pyytämisestä ja sen antamisesta. Neuvontapalvelua toteutetaan myös ryhmäpalveluna.neuvontaa voidaan antaa kasvotusten, puhelimitse ja sähköisinä palveluina (sähköposti, some, Skype). ohjauspalvelu: vuorovaikutteista keskustelua palveluohjaajan ja asiakkaan välillä, jonka tarve ja kohdentuminen lähtevät asiakkaasta. Ohjaus perustuu ajatukselle, että asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Asiakasta kunnioitetaan eikä asetuta hänen yläpuolelleen. Ohjaus on kokonaisvaltaista; asiakkaan koko elämäntilanne ja taustat vaikuttavat oppimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen. Asiakas osallistuu itse aktiivisesti esille ottamiensa asioiden ratkaisemiseen. Ohjauksen keinoin parannetaan asiakkaan itsetuntemusta, itseohjautuvuutta, tiedonhankinta- ja päätöksenteko- sekä oppimisprosesseja. Ohjausprosessin tavoitteena on vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja voimaantumista.ohjausta voidaan antaa kasvotusten, puhelimitse ja sähköisinä palveluina (sähköposti, some, skype)

48 1. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun taustaa Suomi ja etenkin Etelä-Savo ovat olleet ja ovat edelleenkin suurten haasteiden edessä. Etelä-Savon väestö on Suomen ja ehkä koko maailman ikääntyneintä. Myös koulutustaso on maakunnassa maan alhaisimpia. Nämä kaksi seikkaa asettavat haasteita niin perusturvalle kuin elinkeinoelämällekin. Suuret ikäluokat ovat poistumassa työelämästä ja nuorten ikäluokat pienenevät. Samalla myös työelämä muuttuu kiihtyvällä nopeudella kautta maailman. Elinikäisen oppimisen tarve onkin tunnustettu yleisesti. Koulutus on suurten haasteiden edessä, koska työssä olevia pyritään pitämään työelämässä entistä kauemmin, työssäoloprosenttia pyritään kasvattamaan ja samalla vastataan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Elinkeinoelämän kannalta kouluttautuminen ja elinikäinen oppiminen ovat toiminnan ja tuottavuuden edellytyksiä. Työnantajat haluavat myös panostaa koulutukseen ja olla ainakin työntekijöidensä tukena koulutusvaihtoehtoja pohdittaessa. Koulutusorganisaatiot ovat jo osittain vastanneet haasteeseen. Aikuiskoulutusmahdollisuuksia, niiden aikaisia opintososiaalisia etuuksia ja opintojen aikaisia tukimuotoja on kehitetty eri tarpeisiin. Ne ovatkin jo melko kattavia. Työnantajayhteistyö on kehittynyt viime vuosina paljon. Henkilökohtaistaminen, eri rahoituspohjien yhteensovittaminen ja työssä oppiminen ovat jo arkipäivää. Samalla kun moninaisuus lisääntyy, tarjonta näyttää pirstaloituvan ja kokonaisuuden hallinta vaikeutuu. Henkilökohtaistaminen tuo tarpeen myös eri oppilaitostyyppien ja koulutustasojen vuoropuheluun. Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan niin opiskelijan, kouluttajan kuin muiden tahojen näkökulmasta.jotta aikuisväestö voidaan tavoittaa koulutukseen ja myös tätä kautta eteläsavolainen elämä turvata, edellytetään aikuiskoulutusorganisaatioilta selkeää yhteistyötä ja uutta palveluun perustuvaa toimintatapaa muiden toimenpiteiden ohella. Aikuisen näkökulmasta aikuiskoulutukseen hakeutuminen johtuu terveydellisistä syistä, työpaikan menetyksestä tai halusta vaihtaa alaa. Keski-ikäisenä pysähdytään ja mietitään oikeasti mitä haluaa loppuelämänsä tehdä. Silloin uudelleen kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen tulee ajankohtaiseksi. Usein lisäkoulutuksen hakeutumisen syyt eivät liity työhön,vaan halutaan esimerkiksi saavuttaa parempi tasapaino yksityiselämän ja työn välillä ja pystyä nauttimaan enemmän vapaa-ajasta ja ihmissuhteista. Tällöin koulutus nähdään keinona, jolla elämää voidaan muovata siten, että se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja onneen.toistuva ja jatkuva kouluttautuminen on osa urakehitystä. Kun ennen siirryttiin opiskeluvaiheen jälkeen työhön, vuorottelevat nyt työ, työttömyys ja koulutusvaiheet. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun tarjonta aikuisille on rajallista: sitä on saatavilla ainoastaan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan päivästä tai viikosta, tiettyjen kanavien kautta ja palvelu keskittyy tiettyihin elämänvaiheisiin. Tämä rajoittaa palvelun elinikäistä ja elämänlaajuista saatavuutta. Haasteellista on luoda innovatiivisia ja joustavia palveluita, joihin sisältyy palveluiden itsenäinen käyttö

49 2. Elinikäistä ohjausta koskevia säännöksiä Elinikäinen ohjaus nähdään elinikäisen oppimisen tärkeänä osana, joka edistää sekä yhteiskunnallisia että taloudellisia päämääriä. Elinikäinen ohjaus lisää koulutuksen ja työmarkkinoiden tehoa ja ja tuloksellisuutta. Lisäksi se edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta. Seuraavassa on koottu elinikäistä ohjausta määrittäviä ja ohjeistavia säännöksiä, joiden pohjalta olemme kehittäneet ja toteuttaneet OpinOven tarjoamaa tieto-, neuvonta - ja ohjauspalvelua aikuisille. Joka neljäs vuosi valtioneuvosto hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman. Tällä hetkellä on voimassa Koulutus ja tutkimus vuosina , kehittämissuunnitelma (OKM), jonka toteutumista arvioidaan vuonna Kehittämisen erityisenä painopisteenä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle. Ohjauksessa edistetään yhden luukun periaatteen toteutumista hallinnonalojen ohjauspalvelujen osaamista ja asiantuntemusta. (Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö.) Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on katsonut, että elinikäisen ohjauksen toteutuminen edellyttää seuraavien strategisten tavoitteiden toteutumista 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena (Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15) Toiminta ja taloussuunnitelma sisältää suunnitelmakauden keskeiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Koulutuksen lainsäädännöllä, ohjauksella ja rahoituksella edistetään koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja 96 siten, että ohjauksessa voidaan hyödyntää eri tunnustamista kaikessa koulutuksessa. Elinikäi- 97

50 sen oppimisen periaatteen toteuttamiseksi on tärkeää, että tiedot ja taidot saadaan näkyväksi ja osaamiselle annetaan täysi arvo riippumatta siitä, missä, milloin ja miten osaaminen on hankittu. Opiskelijoiden ohjausta kehitetään siten, että se tukee elinikäistä oppimista. Sähköisiä tieto- ja neuvontapalveluja kehitetään osana oppijan verkkopalvelukokonaisuutta. (Toiminta- ja taloussuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:9.) Eurooppalaisen työkirjan tarkoituksena on auttaa päättäjiä ja muita sidosryhmiä arvioimaan elinikäistä ohjausta. Elinikäistä ohjauksen järjestämisen periaatteet: - asiakaslähtöisyys, joka sisältää itsenäisyyden, puolueettomuuden, luottamuksellisuuden, yhdenvertaisuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan. - osallisuuden mahdollistaminen, joka sisältää aktiivisen osallistumisen ja voimavaraistumisen - ohjauksen saatavuuden parantaminen, joka sisältää läpinäkyvyyden/tunnistettavuuden, ystävällisyyden ja empatian, jatkuvuuden, saatavuuden tavoitettavuuden/käytettävyyden ja mukautuvuuden. - laadunvarmistus, johon sisältyy ohjausmenetelmien soveltuvuus, jatkuva kehitys, muutoksenhakumahdollisuus ja pätevä henkilöstö. (Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. ELGPN Tools No ) Kuva 2. Opinto- ja kulttuurimatka Irlantiin

51 3. Aikuisten tieto-, neuvontaja ohjauspalvelu Etelä-Savossa 3.1. Noste-ohjelma Vuosina toteutetulla Noste-ohjelmalla yhteiskunta ohjasi mittavat panostukset vähiten koulutusta saaneiden kansalaisten osaamisen parantamiseen. Ohjelma edisti tasa-arvoa, lievensi ennakoitua työvoimapulaa ja nosti työllisyysastetta. Ohjelman kohteena olivat henkilöt, jotka koulutuksen alkamisvuonna olivat vuotiaita eivätkä olleet suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vuonna 2004 lääninhallitukset aloittivat alueellisten aikuiskoulutuksen toimenpideohjelmien merkeissä ns. AITO työskentelyn. Työskentelyssä kerättiin maakunnittain keskeisiä aikuiskoulutuksen kehittämistarpeita eri työ- ja elinkeinoelämän vaikuttajien ja kouluttajien yhteistyönä. Kehittämistarpeet kerättiin maakunnallisiksi toimenpideohjelmiksi. Keskeisille toimenpideohjelmien aihealueille muodostettiin AITO- (myöhemmin OSAA-) pienryhmiä, jotka työstivät kehittämistarpeita kehittämisideoiksi ja toimenpiteiksi. OpinOvi Etelä-Savo -hankkeen yhtenä taustaryhmänä on toiminut Osaamisen / koulutustason kohottaminen pienryhmä (Etelä-Savo). Pienryhmän työskentelyssä keskeisiksi asioiksi aikuiskoulutuksen kehittämisessä nousi koulutuksen joustavuuden kehittäminen ja oppilaitosten muuttaminen työelämän osaamisen kehittämisyksiköiksi, opinto-ohjaus yhdeltä luukulta, vaihtovalmennusta koordinoiva keskus, erilaisten oppijoiden arvostus ja koulutuksen rahoitusjärjestelmien kehittäminen. Näitä asioita työstettiin eteenpäin ja aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhankkeen tarve tuli tässä työskentelyssä voimakkaasti esille. Edustettuina pienryhmässä olivat niin elinkeinopalvelut, työmarkkinajärjestöjä, työvoimahallinto, lääninhallitus kuin oppilaitoksetkin Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, OpinOvi Etelä-Savo Etelä-Savossa aloitti toimintansa loppuvuonna 2008 Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke, OpinOvi Etelä-Savo. Hanke on vastannut osaltaan Etelä-Savon maakunnan aikuisväestön koulutustason ja osaamisen nostamisesta, työmarkkinakelpoisuuden vahvistamisesta ja työelämän pidentämisestä. Elinikäinen oppiminen ja 100 ohjaus ovat tärkeitä edellytyksiä maakunnan 101

52 kehittymiselle, jotta elinkeinoelämä saa osaavaa työvoimaa. Ohjauspalvelu tukee elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien toteutumista tarjoamalla yksilöille tietoja ja taitoja, joiden avulla he voivat tehdä elämänkulkuunsa, henkilökohtaiseen kehittymiseensä, koulutukseensa ja uraansa liittyviä päätöksiä parantaen ammattitaitoa, osaamista ja työllistettävyyttä. Hanke on jatkanut monelta osin Nosteen perintöä. Asiakaslähtöisyys, verkostomainen toimintatapa, palvelu, matala kynnys, aikuiskoulutuksen markkinointi ja imagon nousu sekä koulutusjatkumo eri oppilaitoksista toisiin tai koulutuksista toisiin ovat olleet selkeitä Nosteesta OpinOvi Etelä-Savo -hankkeelle siirtyneitä painotuksia ja toimintatapoja. Nuorisotakuun ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman piirissä oleville nuorille aikuisille ohjauspalveluhanke on ollut väylä hakeutua am- Oppimisen ja opiskelun ohjaus Uravalinnan ohjaus matillisiin opintoihin. Ohjauspalvelu toimivat sekä kasvokkaisessa kontaktissa että sähköisesti. Lisäksi tavoitteena on ollut nostaa aikuiskoulutustoimijoiden ohjausosaamista, lisätä ohjauksen suunnitelmallisuutta ja asiakas- ja tarvelähtöisyyttä sekä kehittää uusia toimintamalleja ohjaukseen Aikuinen OpinOven asiakkaana OpinOven asiakkaat ovat olleet aikuisia, jotka harkitsevat aikuisopiskelua. Tyypillinen asiakkaamme on ollut vuotias työtön keskiasteen koulutuksen käynyt nainen, jota on ohjattu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatilliseen aikuiskoulutukseen suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tukeminen Ohjauksemme sisältö- ja toiminta-alueet ovat olleet Jukka Lerkkasen (2011) mukaan oppimisen ja opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus ja persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tukeminen. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä olemme huomioineet aikuisen elämäntilanteen, aikaisemmat opiskelu- ja oppimiskokemukset, työelämässä saadut tiedot, taidot ja kokemukset. Ohjauksessa on käsitelty esimerkiksi tietoa opiskeluun liittyvistä valinnan mahdollisuuksista tai aikatauluista. Valintoja on tarkasteltu suhteessa aikuisasiakkaan muuhun elämään, tavoitteisiin, mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. Tehtävämme on ollut edistää aikuista ratkaisemaan henkilökohtaiseen kehittymiseen ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä asiakkaan ja palveluohjaajan kesken käydyn keskustelun ja toiminnan avulla. Aikuisella itsellään on ollut aktiivinen rooli kysymysten ratkaisemisessa ja palveluohjaajan tehtävänä on ollut pyrkiä vahvistamaan aikuisen toimintakykyä ja toimintamahdollisuuksia omassa asiassaan. Ohjaus on lähtenyt siitä, että asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Asiakasta on kunnioitettu eikä ole asettutu hänen yläpuolelleen. Ohjaustehtävä on ollut erityisen vaativaa silloin, kun asiakas on ollut aikuinen, jolla saattaa jo olla muodostunut hyvinkin vahva käsitys omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan sekä ominaisuuksistaan oppijana. Silloin ohjaustilanteessa on pyritty murtamaan ja muuttamaan aiempia käsityksiä. Se on ollut aivan keskeistä uudelle ammatilliselle polulle astumiseen. Nämä aiemmat käsitykset voivat olla enemmän tai vähemmän paikkaansa pitäviä. Siitä ohjaajan olisi päästävä selville asiakasta kunnioittaen, mutta kuitenkin uusia ovia avaten ja samalla jotain sulkien. Erehdyksiä saattaa olla molempiin suuntiin: aikuisella saattaa olla yli- tai alimitoitettuja käsityksiä omista opiskeluun liittyvistä kyvyistä Aikuisena opiskelemaan aikovan mielessä on liikkunut monenlaisia kysymyksiä, ennen kuin päätös opiskelun aloittamisesta on tullut todeksi. Opiskelun arkea on luonnehtinut usein ajankäytöllinen tasapainoilu perheen ja opiskelun välillä ja pitkäaikaiseen opiskeluun sitoutumisen mukanaan tuomat jaksamisen kysymykset. Koulutusjärjestelmässä ja opiskelutavoissa sekä -menetelmissä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet omalta osaltaan aikuisen ohjauksen tarvetta. Aikuisten kokemukset aiemmasta opiskelusta ja oppimisesta voivat olla useiden vuosien takaa, joten hän on tarvinnut tietoa oppimisesta ja opiskelun tämän hetkisistä vaatimuksista sekä rohkaisua. Hyvä ohjaaja puhuu vähän, mutta kuuntelee huolellisesti ja ymmärtää paljon. Ohjaajan pitäisi käyttää noin kolmekymmentä prosenttia ajasta puhumiseen ja loput kuuntelemiseen Kun ohjaajan työ on tehty, ohjaus asiansa ajanut, ja sen tarkoitus saavutettu, avunhakijat sanovat: me saimme tämän yhdessä aikaan. Tällainen hyvä ohjaus tulee mahdolliseksi, kun ohjaaja tietää, että hän voi saada esille vain sen, mikä on jo nupullaan avunhakijan mielessä (Peavy, R.V Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus Oy) 102 Kuva 3. Ohjauksen sisältö- ja toiminta-alueet (Jukka Lerkkanen 2011) ja taidoista. 103

53 4. OpinOven arvoperusta OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun tavoitteena on ollut tukea asiakasta koulutukseen, opiskeluun, uravalintaan ja tulevaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä. Olemme auttaneet asiakasta hahmottamaan omaa kokonaistilannettaan ja kohtaamaan elämänsä haasteita. Perusperiaatteina on ollut asiakkaan kunnioittaminen sekä hänen hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Miten olen palveluohjaajana tunnistanut tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä omien kykyjeni rajat ja rajoitukset sekä oman persoonani vaikutuksen? Miten olen palveluohjaajana ylläpitänyt ammattitaitoani, miten toiminut kiireessä ja ulkoisten vaatimusten keskellä? Miten olen palveluohjaajana toteuttanut oppilaitoksen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toiveita suhteessa asiakkaan odotuksiin ja toiveisiin? Palveluohjaajan suhde omaan itseen on ollut eettisten pohdintojen kohteena. Ojasen ( sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/ohjaus/ojanen.htm luettu ) mukaan tärkeintä on muistaa se tosiasia, että ohjaajan omat arvot, ihmiskäsitys ja käsitys oppimisesta vaikuttavat aina ja väistämättä hänen toimintaansa. Ongelmallista siinä on, että se tapahtuu useimmiten tiedosta- 104 mattomalla tasolla, mistä syystä sitä ei useintaan. Konstruktivistinen oppimisnäkemys liittyy 105 kaan ajatella tai havaita. Ohjaajan omien arvojen ja teorian merkityksen pohtiminen auttaa häntä jäsentämään omaa ajatteluaan ja toimintaansa ohjaustyössä. Ihmiskäsitys on palveluohjaajan tiedostettu tai tiedostamaton näkemys asiakkaasta. Olemme ohjanneet asiakkaitamme holistisen eli kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen valossa, jossa on huomioitu asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus sekä kehitys yli elämänkaaren. (Rauhala, L Ihmiskäsitys ihmistyössä.) Lisäksi olemme hyödyntäneet humanistista ihmiskäsitystä, jonka ydin on ollut asiakkaan kunnioitus. Asiakas on ollut tavoitteellinen ja aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä ja arvioija. Hänen päämäärä on ollut kehittyä omaksi itsekseen, sallia ja suvaita myös muiden ihmisten erilaisuutta.(rauhala, L Ihmiskäsitys ihmistyössä.) Humanistiseen ihmiskäsitykseen pohjautuu konstruktivistinen tiedonkäsitys, jossa asikas luo itse tietoa. Konstruktivistiseen tiedonkäsitykseen pohjautuu kognitivistinen oppimiskäsitys, jossa asiakas on tiedon käsittelijänä ja prosessoijana. Asiakkaan sisäiset mallit ja ennakkokäsitykset vaikuttavat siihen, mitä hän ottaa vas-

54 läheisesti kognitivistiseen oppimiskäsitykseen korostaen vielä enemmän asiakkaan aikaisemman tiedon, kokemusten ja ongelmanratkaisutapojen merkitystä. Oppiminen on opitun muokkaamista, täydentämistä ja uudelleenrakentamista sekä konstruktioiden kokeilemista, jossa välineinä ovat itsearviointi ja reflektointi. Asiakkaan aktiivinen rooli vahvistaa sisäistä motivaatiota, kehittää itsearviointia ja toimii innostamisen välineenä. Lähtökohtana on luottamus siihen, että asiakas on oman toimintansa asiantuntija ja päätöksentekijä. (Patrikainen, R Opettajuuden laatu: ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. PS-kustannus, Jyväskylä.) Asiakas on itse asettanut tavoitteensa, koska muuten hän ei ole sitoutunut niihin. Palveluohjaaja on auttanut tavoitteen täsmentämisessä, mutta hän ei ole ratkaissut asioita asiakkaan puolesta. Asiakas on tehnyt ratkaisunsa itse, kun hänellä on ollut riittävästi tietoa ja välineitä vaihtoehtojen arvioimiseen.palveluohjaajalla ei ole ollut valmiina ratkaisua, koska jokainen tilanne on ollut erilainen ja vasta asiakkaan perustelujen kuunteleminen on kertonut tilanteesta. Opinto-ohjaajan työn yhtenä eettisenä periaatteena on (Suomen opinto-ohjaajat ry:n Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet ) Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo vaihtoehtoja esille monipuolisesti ja kunnioittaen ohjattavan omia valintoja. Valinta on ollut siis viime kädessä aina asiakkaan itsensä, erityisesti aikuisen ollessa kyseessä. Rehellisyyden ja hienotunteisuuden rajankäyntiä on jatkuvasti tehtävä. Luottamuksellisuus on keskeinen osa ohjaustyötä. Se on ilmennyt sekä palveluohjaajan että asiakkaan välisessä suhteessa kuin myös palveluohjaajan suhteessa yhteistyöverkostoihin. Jos ohjaustilanteissa on tullut esiin tietoa, jonkun tietoon, on se otettu esille. Asiakasta on kannustettu kertomaan se ensisijaisesti itse, mutta tarvittaessa palveluohjaaja on toiminut välittäjänä, kunhan se on ollut selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu. Käytännön työelämässä ennen kaikkea taloudelliset resurssit ovat asettaneet rajoituksia ammattieettisten kysymysten ratkaisulle (riippumattomuus). Ohjauksen ammattilainen ei ole aina voinut toimia puhtaasti eettisten periaatteidensa mukaisesti vaan sen mukaan, mihin on ollut taloudelliset tai ajalliset resurssit. Palveluohjaajan on ollut ratkaistava eettiset kysymykset näiden reunaehtojen sisällä. Tällöin oma työmotivaatio on ollut aika ajoin koetuksella. Aika-ajoin on ollut syytä vakuuttua siitä, että ohjauksen arvoperusta on ollut yhteensopiva henkilökohtaisten arvojen kanssa. Jatkuvat arvoristiriidat ovat aiheuttaneet pitkän päälle kestämättömiä tilanteita. Työyhteisössä vallitsevat arvopäämäärät ovat heijastuneet jokaisen henkilön työhön. Oman organisaation sisällä käydyt arvokeskustelut ovat selkeyttäneet omaa työtehtävää ja siihen kohdistuvia odotuksia. Erityisesti muutostilanteet ovat edellyttäneet priorisointi, joiden taustalta on löytynyt aina arvot. Ohjaussuhteet ovat myös riippuvuussuhteita (Pursiainen, T Ammattietiikan idea). Palveluohjaajan ja asiakkaan yhteistyö on ollut joko kertaluonteista tai pitempi kestoista. Ohjaajan ammattitaitoon, kuin myös ammattietiikkaan, on kuulunut tämän suhteen pitäminen tarkoituksenmukaisella laadullisella ja määrällisellä tasolla. Ympäröivän yhteiskunnan ja koulutuspolitiikan jatkuva myllerrys on heijastunut voimakkaasti ohjaustyöhön. Ohjaustaitojen ja ohjauksessa annettavien tietojen on oltava monipuolisia ja ajankohtaisia, joka on edellyttänyt ohjaajalta herkeämätöntä informaation seuraamista ja seulontaa sekä kouluttautumista. lisäksi välitettävä samaa suhtautumista eteenpäin. Opiskelua koskevan tiedon totuudellisuus on välttämätöntä, jotta turhalta työltä ja pettymyksiltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Työskentely moniammatillisessa ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä on vaatinut muiden ammattitaidon ja osaamisen arvostamista. Yhteiskunnan monikulttuuristumisella on ollut vaikutuksensa ohjauksen parissa työskentelevien tehtäväkenttään. Suomen rajojen ulkopuolelta tulevat puhuvat paitsi eri kieltä, kantavat myös mukanaan omaa henkilökohtaista ja kansallista historiaansa. Heidän kulttuurinsa ja arvomaailmansa poikkeavat omastamme, eikä tämä ole vaikuttamatta työhön, ammatillisuuteen ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ohjaaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Ohjaaja tunnistaa oman rajallisuutensa ja on valmis hakemaan apua, kun sitä tarvitsee. On ollut hyvä tehdä itselle rajaus yksityis- ja työelämän välille - ohjauksellista asiantuntemusta varmasti kysytään tänä päivänä monissa tilanteissa työajan ulkopuolellakin. Myös ammatillinen verkosto on auttanut jaksamaan. Tiedon, tunteiden ja kokemusten jakaminen yhteistyöverkoston kanssa on auttanut eteenpäin vaikeissa tilanteissa. Olennaista aikuisohjauksen kannalta on ollut, miten ohjaus on paikantunut asiakkaan elämän kokonaisuudessa ja erilaisten siirtymävaiheiden tukemisessa ja miten ohjauksella on ylläpidetty toivoa elämäntilanteiden muutoksessa. Palveluohjaaja on ollut luotettava ja turvallinen keskustelukumppani. Ohjaustilanteessa saattaa syntyä myös haasteita, joista mainittakoon: yhteistä ymmärrystä ei löydy prosessi vaikeutuu, vastauksia ei löydy heti asiakas ei ole vapaaehtoisesti tilanteessa asiakkaalla on aikaisempia huonoja kokemuksia ohjaaja ei kuule asiakasta oikeasti yhteistä kieltä ei löydy ohjaajalla on kiire ohjaaja ei ole läsnä (omia ongelmia elämässä) sitoutumien ohjaustilanteeseen ei ole hyvä Näiden haasteiden edessä jokainen palveluohjaaja on joutunut pysähtymään, miksi teen tätä työtä. Jokainen ohjaustilanne on ollut ainutlaatuinen ja siitä on jäänyt muisto asiakkaalle. Millaisen muiston olemme halunneet antaa itsestämme ja ammattikunnastamme asiakkaalle? Jokainen asiakas on haastanut palveluohjaajan tutkailemaan omaa ihmiskäsitystään, arvojaan ja asenteitaan. Meidän tulee myös muistaa, että asiakas on aina oman elämänsä asiantuntija! 106 joka palveluohjaajan mielestä on syytä saattaa Ohjaajan on oltava kriittinen tiedon suhteen ja 107

55 5. OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumalli 5.1. OpinOven tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Aikuisen ihmisen elämä noudattaa monessa asiassa kokonaisuuden logiikkaa, joka pakottaa päätöksentekoon ja samalla vaikeuttaen sitä. Monella aikuisella on lapset elätettävänä ja asuntolainat maksettavana. Tällaisessa tilanteessa suurimman osan aikuisista on saatava työtä ja jos työtä ei onnistu saamaan, joutuu aikuinen harkitsemaan myös jatko- tai täydennyskoulutusta työllistyäkseen. Toisaalta asuinpaikkakunnan elinkeinossa tapahtuu äkillisiä ja pysyviä muutoksia, joiden johdosta ihminen jää työttömäksi tai työelämä muuttuu niin paljon, että ihminen haluaa vaihtaa työtä. Tällaiseen aikuisen ihmisen elämään kuuluu omalta vaikeuttavalla tavalla myös paikkasidonnaisuus. Koska velkainen asunto on hankittu siltä paikkakunnalta, jossa perhekin asuu (yleensä), ei asuin- ja työntekopaikkakunnan vaihtaminen ole kovin helppoa. Tällöin aikuisen elämässä korostuu erilaisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden merkitys. Jos ainoa vaihtoehto on hankkia uusi ammatti, johon todennäköisemmin työllistyisi, tulee eteen kysymyksiä, joihin on ikään kuin pakko saada vastauksia! Tällaisia niin paljon, että jaksan pari vuotta sitä opiskella, onko tuota koulutusta tarjolla lähiseudulla, miten pääsen sisään oppilaitokseen, millä rahalla maksan asuntolainaani opintojen aikana jne. Seuraavan sivun kaaviossa (Kuva 4) on kuvattu aikuisen ihmisen mahdolliset koulutukseen hakeutumispolut. Vihreällä värillä kuvatuilla muodoilla ja nuolilla on haluttu kuvata omatoimista ja pääosin itsenäistä koulutukseen hakeutumispolkua. Oranssin värisillä muodoilla ja nuolilla on taas kuvattu TNO-palvelumallin merkitystä, vaikutusta ja roolia ihmisen pyrkimyksissä saada ratkaisuja mahdollisiin ongelmiinsa, esimerkiksi työttömyyden katkaisemiseen. Kun aikuiselle syntyy tarve saada tietoa esimerkiksi koulutuksista, hän usein keskustelee asiasta tuttaviensa tai työkavereiden kanssa, joiden mielipiteillä tai sanomisilla saattaa olla vaikutusta jatkotoimenpiteisiin. Ihminen hakee usein tietoa kuulemiinsa asioihin internetistä ja erilaisten palveluntarjoajien kotisivuilta. Mikäli hän löytää vastauksia kysymyksiinsä, voi hän tehdä lukemansa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätöksen joko hakeutua 108 kysymyksiä ovat mm. mikä minua kiinnostaa koulutukseen tai tehdä jotakin muuta (ei hakeu- 109

56 Ystävät, tuttavat, työkaverit, esimies Netti, tiedotusvälineet, oppaat, esitteet, kopase.fi Aikuisella tiedontarve Itsenäinen tiedonhankinta Ei opiskelemaan TE-palvelut, AVO Monikanavaiset palvelut Päätös Yhteys aikuiskoulutuksen järjestäjään, hakemuksen tekeminen Opiskelemaan! TIETO- JA OHJAUSPALVELUT = Itsenäinen polku = Ohjattu opintopolku Tarve tietoon, neuvontaan ja ohjaukseen OpinOvi Etelä-Savo kopase.fi Oppilaitos du koulutukseen, vaan esimerkiksi hakee työtä myös muilta alueilta). Toisaalta tehdessään päätöksen hakeutua koulutukseen, voi aikuinen ottaa itse suoraan yhteyttä oppilaitokseen ja hakea itsenäisesti koulutukseen. Omatoiminen ihminen voi toki käyttää päätöksen teon tai tiedonhaun tukena olemassa olevaa palveluverkostoa (esimerkiksi OpinOvea tai TE-palveluita). Joskus syntyy tilanteita, että omatoiminenkin ihminen joutuu hakemaan konkreettista apua palveluverkostosta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi jos ei saa vastauksia oppilaitoksesta tai saa hylätyn pääsykokeissa/soveltuvuustesteissä. Tällöin voi ihmiselle tulla tunne tai tarve päästä keskustelemaan jonkun ulkopuolisen kanssa. Omatoimisen ihmisen tarve saada tietoa tai apua voi siis syntyä kommunikaatio-ongelmista. Tällöin voidaan kysyä: Onko ihminen löytänyt oikeaa tietoa, onko ymmärtänyt lukemaansa/kuulemaansa, onko ylipäätänsä saanut vastauksia, tietääkö mistä tietoa tai apua voi hakea! Joskus ihminen tarvitsee vahvistusta ja motivointia. Hän on ehkä lukenut haluamastaan asiasta ja haluaa nyt jonkun asiantuntijan sanovan, että asia koskee myös häntä ja on mahdollinen myös hänelle. Monet aikuiset ovat esimerkiksi työttömyyttä kohdatessaan ns. uuden ongelman edessä. Heillä on ehkä ollut elämässään onnea ja ovat saaneet aina olla työllisinä, ja jos yhtäkkiä joutuukin työttömäksi mahdollisesti monen vuosikymmenen työssäolon jälkeen, voi kokea suurta avuttomuutta ja epävarmuutta. Tällöin voi palveluverkostosta olla suunnattoman suuri apu ja vaikutus aikuisen koulutukseen hakeutumispolulla. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelulla voidaan vahvistaa tällaisen epävarman aikuisen tietoja ja toimintavalmiuksia. Toisaalta palvelulla voidaan auttaa ja tukea asiakasta konkreettisestikin esimerkiksi tekemällä yhdessä koulutushakemuksen tai olemalla asiakkaan kanssa yhteydessä oppilaitokseen. Palveluverkoston toiminta on parhaassa tapauksessa monikanavaista, eli asiakas saa tarpeensa mukaisesti apua riippumatta hänen mahdollisista rajoitteistaan (esimerkiksi asuu maakunnassa tai ei osaa käyttää internettiä jne.). Palveluverkoston toiminta on monikanavaisuuden lisäksi verkostoinutta, eli riippumatta asiakkaan käyttämästä palveluntarjoajasta, voi hän asioida haluamassaan palvelussa tai palveluissa. Kun asiakas on hakeutumassa koulutukseen, joutuu hän silloin miettimään mm. koulutusalaa, suorittaako koko tutkinnon tai osia siitä, millä alueella alaa voi opiskella, miten opintovapaat järjestyvät, jos asiakas on työssä, millä rahalla voi opintojen aikana elää, mikä vaikutus koulutukseen menemisessä on perheelle (lastenhoito yms.). Tässä palvelumallissa korostuvat sellaiset seikat kuten: tietotekniset taidot ja valmiudet ja itsepärjäämisen eetos (aikuisen on osattava ja pärjättävä itse). Jos asiaa ajatellaan tuloksellisuuden näkökulmasta, on OpinOven TNO-palvelu tuloksellista, mikäli asiakas saa haluamansa tai vastauksia kysymyksiinsä niin, että ei koe palvelun asettavan reunaehtoja tai koe palvelun painostavan mihinkään. Asiakkailta saadun palautteen (ks. laatukäsikirja) perusteella voinemme väittää, että tämä riippumattomuus tai neutraalius on OpinOven palvelumallissa ja samalla sen tuloksellisuudessa helminauhan kirkkain helmi. Jos palvelu pystyy vastaamaan hyvin ihmisten tarpeisiin anomyymillä ja riippumattomalla toimintatavalla, ei palvelua voi juurikaan parantaa menemättä esimerkiksi asiakkaan yksityisyyden puolelle Kuva 4. OpinOvi Etelä-Savo Tieto-, neuvonta ja ohjausmalli

57 Ohjausprosessin vaiheet on seuraavassa mallissa (Kuva 5) jonka KT Helena Kasurinen on esittänyt Erkkeri -hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä julkaistussa Yhteisellä matkalla. Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä kirjassa. Ohjattavan aktiivinen rooli prosessin aikana OHJAUSPROSESSI Aloitus Valmiudet Tarpeet Elämäntilanne Prosessi Menetelmät Työskentelytavat Tavoitteet Aikataulu Loppuvaihe Suunnitelma Sitoutuminen Toteutus Seuranta Arviointi Miten prosessi onnistui? Kuva 5. Ohjausprosessin vaiheet (Kasurinen 2013, 73) Ohjausprosessin tavoitteena on se, että asiakas löytää itseään tyydyttävän ratkaisun, jonka perusteella hän voi suunnitella elämäänsä ja ammatillista uraansa. Urasuunnittelun tulisi tähdätä niin pitkälle eteenpäin, että ohjausprosessin aikana voidaan miettiä niitä tekijöitä, joilla voi vahvistaa asiakkaan omaa työllistymistä tai mitkä vaikeuttavan työhön sijoittumista. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja hänen oma motivaationsa ja aktiivinen roolinsa prosessin etenemisessä on tärkeää. Palveluohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta tavoitteeseen pääsyssä. Tieto-, neuvonta - ja ohjaustilanteita asiakkaan kanssa voi olla useita kertoja ja erilaisin menetelmin. Täydennys- ja lisäkoulutuksiin pääsyyn riittää pelkän tiedon anto, mutta mikäli asiakas ei tiedä vielä mikä ala häntä kiinnostaa, ja miltä alalta mahdollisesti löytyisi paikkakunnalla töitä, ohjausprosessi voi kestää useita kertoja. Prosessin aloitus: Palveluohjaajan tehtävänä on tutustua asiakkaaseen ja hänen elämäntilanteeseen, kuunnella hänen toiveitaan ja auttaa häntä löytämään oikeat ratkaisut. Palveluohjaajan on hankittava tietoa, seurattava yhteiskunnallista kehitystä, autettava asiakasta tarvittaessa esim. lomakkeiden täytössä, netin käytössä, yhteydenpidossa ym. Ohjausprosessi: Edellä mainitun kartoituksen pohjalta palveluohjaaja ja asiakas yhdessä sopivat työskentelyn tavoitteet, aikataulun ja toteutustavat. Ohjausprosessin aikana yhtenä palveluohjaajan tavoitteena on yksilön itseohjautuvuuden säilyminen ja vahvistuminen. Työmenetelmiä ja toimintamalleja valittaessa tämä tavoite on hyvä ottaa huomioon. Ohjausprosessi voi muodostua mm. tapaamisista, puhelinsoitoista, verkkokeskusteluista ja itsenäisistä työskentelyjaksoista. Loppuvaihe: Kun palveluohjaaja ja asiakas ovat yhdessä löytäneet oikean ratkaisun suunnitelmalle, sitä kohti mennään sitoutuneesti. Pal- hänen oma usko ei riitä omaa osaamiseeen. Asiakas voi tarvita tukea koko ajan, myös toteutusvaiheessa, joten hyvä luottamussuhde asiakkaaseen on hyvä säilyttää. Palveluohjaaja voi pyytää asiakasta käymään luonaan koulutukseen pääsyn jälkeen ja seurata näin onko kaikki mennyt suunnitelmien mukaan. Arviointi: Tässä Kasurisen (2013) mallissa arviointi tarkoittaa koko prosessin arviointia suhteessa alussa asetettuihin tavoitteisiin ja työtapoihin. Tässä työssä onkin haasteellista seurannan toteuttaminen, sillä harvoin on olemassa valmiita käytäntöjä, joiden avulla voidaan kerätä tietoa ohjauksessa olleiden asiakkaiden tilanteen kehittymistä, esim. pääsystä tietylle koulutusalalle. (Kasurinen 2013, 74.) 5.2. Verkko-ohjaus osana tieto-, neuvontaja ohjauspalvelumallia Nyky-yhteiskunnassa internet ja sen kautta saatava informaatio ja tuotettavat palvelut ovat kiinteä osa ihmisten elämää ja toimintaa. Myös tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO-palvelua) tarjottaessa on huomioitava internetin ja digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet. Esimerkiksi Etelä-Savossa olemme rakentaneet OpinOven TNO-palvelua alusta asti monikanavaiseksi palveluksi, joka tarjoaa tietoa, neuvoja ja ohjausta myös verkossa. OpinOvi -verkkopalvelut olemme rakentaneet -sivuston ympärille. Kopase.fi on Etelä-Savon aikuiskoulutuksen verkkopalvelu, joka syntyi osana Aikuiskoulutuksen alueellista kehittämishanketta v Sivusto toteutettiin tuolloin oppilaitosten yhteistyönä ja alusta asti sen ideana on ollut olla neutraali, kaikkien Etelä-Savon oppilaitosten yhteinen sivusto, joka tarjoaa tietoa opiskelumahdollisuuksista. OpinOvessa olemme kehittäneet sivustoa vuorovaikutuksellisemmaksi ja TNO-palveluita paremmin tukeviksi. 112 veluohjaaja tukee ja kannustaa asiakasta, mikäli 113

58 Kopase.fi -sivulla olemme halunneet parantaa ohjauspalveluiden saavutettavuutta ja riippumattomuutta ajasta ja paikasta, kehittää neuvonnan ja ohjauksen henkilökohtaistamista ja asiakaslähtöisyyttä sekä tukea koulutuksen tarjoajien ja ohjaavien tahojen (kuten oppilaitokset, Kela, työhallinto) verkostoitumista. Kopasen käyttäjäryhmiksi olemme alusta alkaen määritelleet sekä opintoja suunnittelevat aikuiset että heitä palvelevat ohjaajat. Opintoja suunnitteleville sivusto tarjoaa mahdollisuuden omatoimiseen tiedonhakuun, erilaisten vaihtoehtojen pohdintaan sekä verkon kautta tapahtuvaan yhteydenottoon ja ohjauskeskusteluun. Ohjaus- ja neuvontatyötä eri organisaatioissa tekeville kopase toimii työkaluna tarjoten mahdolllisuuden tiedonhakuun, ohjaustilanteessa mahdollisesti esiin nousevien asioiden hahmottamiseen, keskusteluun kollegoiden kanssa, sivuston käyttämiseen neuvonta- ja ohjaustilanteen tukena OpinOven palveluohjaajille myös asiakaskäyntien kirjaamisen ja niihin liittyvien tietojen tarkastelun ja raporttien luomisen. Oppilaitosten näkökulmasta sivusto tarjoaa paikan koulutustarjonnan markkinointiin sekä kanavan tutustua toisten toimijoiden toimintaan ja tarjontaan Kopase.fi:n sisältö Kopase.fi sisältää tietoa Etelä-Savon ajankohtaisesta koulutustarjonnasta ja ylipäänsä siitä, millaisia opiskelumahdollisuuksia Etelä-Savon alueella on. Kopase on ainut paikka, mistä löytyy kootusti tieto tarjolla olevasta, eri toimijoiden järjestämästä lyhyt- ja täydennyskoulutuksesta. Sivuilla on tietoa rahoitusmahdollisuuksista, erilaisiin elämäntilanteisiin sopivasta koulutuksesta sekä tietoa opiskelusta aikuisena, mm. opintojen suunnittelun, ajanhallinnan ja opiskelutaitojen näkökulmasta. Tärkeitä sivustolla olevia tietoja niin asiakkaiden kuin ohjaajienkin kannalta ovat myös lisätietojen lähteet ja linkit yhteystietoihin. Sivusto sisältää linkkejä työkaluihin, kuten erilaisiin arviointilomakkeisiin, joilla voi punnita omaa tilannetta ja vaihtoehtoja. Asiakkaat voivat käyttää työkaluja itsenäisesti tai ohjaajat voivat käyttää niitä osana neuvonta- ja ohjaustilannetta. Kopasen vuorovaikutteiset palvelut ovat sähköinen kysymyslomake ja Skype-ohjaus. Sivuston kautta voi lähettää kysymyksen OpinOven palveluohjaajille, jotka vastaavat joko sähköpostitse tai puhelimitse. Skype-videopuhelut ja viestit Skypen kautta ovat mahdollisia palvelupisteiden aukioloaikoina, jolloin ohjaajat pitävät Skypen auki yhteydenottoja varten aina silloin, kun työtilanne sen mahdollistaa. Kokeilimme myös erillisiä Skype-ohjausaikoja iltaisin ja viikonloppuisin, mutta ne eivät lisänneet verkko-ohjattavien määrää, joten palvelusta luovuttiin. Kopase.fi toimii Etelä-Savon OpinOvi-palvelun kotisivuina tarjoten tiedon palvelupisteistä, niiden yhteystiedot ja ajankohtaiset OpinOven tai palveluverkoston muiden toimijoiden järjestämät tapahtumat. Sivuston yhteydessä toimii ohjaajien intra, jonne kirjaudutaan tunnuksilla, ja jossa voi päivittää ajankohtaisia koulutukseen ja opiskeluun liittyviä tapahtumia näkyväksi kopase-sivuille sekä keskustella kollegoiden kanssa ja jakaa tiedostoja. OpinOven palveluohjaajat kirjaavat lisäksi intran kautta palvelun asiakaskontaktit Kopasen toteuttaminen Olemme muokanneet, täydentäneet ja uudistaneet Kopase.fi -palvelun sisältöjä useita kertoja. Kehittämistyömme on kuitenkin ollut suunnitelmallista siten, että kopasen kehittämiselle on tehty vuosittain toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti työmme on edennyt. Yhdessä määritellyt reunaehdot ja tavoitteet ja niihin perustuva suunnitelmallinen eteneminen on tällaisissa usean toimijan yhteisten verkkopalveluiden kehittämisessä tärkeää. Usein käy niin, että useat tahot esittävät loputtomasti toiveitaan siitä, mitä Kuva 6. Kopase.fi -sivuston etusivu 114 verkkosivustolla tai -palvelussa tulisi olla. Jos jo- Asiakkaiden ottaminen mukaan suunnitteluun 115 kaisen toive toteutetaan, palvelun kokonaisuus katoaa ja tietenkin myös aika ja taloudelliset resurssit tulevat äkkiä vastaan. Koska kopasen tavoitteena on palvella asiakasta, aikuista eteläsavolaista henkilöä, olemme sivuston toteutuksessa antaneet äänen myös kohderyhmän edustajille. Olemme tehneet asiakaspalautekyselyitä ja käytettävyystestausta, jotta olemme voineet kehittää sivuston sisältöä ja rakennetta asiakkaiden tarpeita vastaavaan suuntaan niin sisältöjen kuin ulkoasunkin osalta.

59 ja heidän käyttökokemustensa seuraaminen on tärkeää, jotta verkkopalvelu kohtaa asiakkaan maailman ja on heidän kannaltaan käytettävä, ymmärrettävä ja tarjoaa tietoa, jota he kokevat tarvitsevansa. Vuorovaikutteista neuvontaa ja ohjausta rakennettaessa työkalujen valintaan on syytä kiinnittää huomiota ja selvittää kohderyhmän tiedot, taidot ja tilanne erilaisten ohjelmistojen tai verkkotyökalujen käytön näkökulmasta ja valita käyttöön tekniikoita, jotka ovat asiakkaille tuttuja. Etelä-Savossa kokeiltaviksi ratkaisuiksi valitsimme sähköisen lomakkeen ja Skype-videopuheluohjelmiston. Lisäksi palvelulla on Facebook-sivu, jossa palveluohjaajat toimivat. Sähköisellä lomakkeella on ollut pieni tasainen käyttömäärä, mutta Skypen käyttö on jäänyt yksittäistapauksiin. Aluksi markkinoimme Skype-palvelun mahdollisuutta aktiivisesti ja järjestimme opastusta ohjelmiston käyttöön, mutta se ei tuottanut tulosta. Tästä kokemuksesta voimme sanoa, että on syytä valita kohderyhmälle tuttuja työkaluja, ellei tarkoituksena ole opastaa ja kouluttaa asiakkaita ja potentiaalista kohderyhmää uuden välineen tai ohjelmiston käyttöön Verkko-ohjaus osana monikanavaista ohjausta Verkko-ohjauksessa on kyse vuorovaikutuksesta verkossa. Verkkovuorovaikutus on erilaista kuin kasvokkainen vuorovaikutus: se tapahtuu jonkin välineen kautta ja se voi perustua pelkkään tekstiin, jolloin erilaiset sosiaaliset vihjeet ja sanaton viestintä jäävät puuttumaan. Pelkkään tekstiin perustuvassa viestinnässä on kiinnitettävä huomiota tekstin ulkoasuun, sävyyn ja käytettävään kieleen, sillä sanattoman viestinnän puuttuessa tekstejä voidaan helposti tulkita väärin. Multimediaa eli kuvaa ja ääntä sisältäviä keinoja käytettäessä myös eleet, ilmeet ja sosiaaliset vihjeet saadaan ainakin osittain osaksi verkkoviestintää. (Matikainen 2004, 64; Portimojärvi 2002, 77-79) Tärkeä jako erilaisia verkko-ohjauksen välineitä mietittäessä on vuorovaikutuksen tapahtuminen saman- tai eriaikaisesti. Samanaikainen vuorovaikutus on spontaanimpaa ja nopeaa, lyhyttä, rönsyilevää ja jutustelun kaltaista. Tällaisia ovat mm. videopuhelut ja chatit. Eriaikainen vuorovaikutus on hidasta ja pakottaa jäsennellympään ja suunnitellumpaan informaation esitystapaan sekä mahdollistaa helpommin suuremman tietomäärän välittämisen. Esimerkiksi verkkokeskustelut, sähköposti ja kysymyslomakkeet perustuvat eriaikaiseen vuorovaikutukseen. (Matikainen 2004, 64; Portimojärvi 2002, 77-79) Verkko-ohjausta kehitettäessä on syytä miettiä, mihin tarpeisiin eri tyyppiset verkkovuorovaikutusvälineet soveltuvat parhaiten. Muita verkko-ohjaukseen vaikuttavia ulottuvuuksia ovat mm. jako julkiseen tai henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja avoimeen tai suljettuun. Etelä-Savon OpinOven verkko-ohjauskokemusten pohjalta ja verkko-ohjauksen luonteen huomioiden ajattelemme, että verkko-ohjaus voisi sopia ennenkaikkea ohjausprosessin etenemisvaiheeseen. Kun ohjausprosessi on saatu hyvin käyntiin kasvokkaisessa tapaamisessa/-issa, voisi neuvonta, ohjaus ja esimerkiksi asiakkaan kuulumisten kysyminen, tilanteen tarkistaminen ja pienimuotoisten tarkennusten tekeminen ja kysymyksiin vastaaminen jatkua verkon välityksellä. Verkko toisi ohjaukseen joustavuutta ajan ja paikan suhteen ja kynnys verkkovuorovaikutukseen olisi matalampi, kun henkilöt olisivat tavanneet kasvotusten aiemmin. Myös nopeita vastauksia pääsääntöisesti lyhyisiin kysymyksiin tarjoavaan palveluun verk- ko sopii hyvin. Tällainen chat-tyyppinen palvelu voisi toimia esimerkiksi koulutustietoa tarjoavan yhteydessä, eli esimerkiksi kopase.fi -sivuston yhteydessä. Myös sosiaalisen median kautta voitaisiin tarjota tällaista neuvontaa. Palvelu soveltuisi henkilöille, jotka eivät halua tai koe tarvitsevansa pidempää ohjausprosessia vaan etsivät vain varmistusta pohdinnalleen tai vastausta johonkin yksittäiseen kysymykseen. Kysymysten ja vastausten tallentaminen usein kysyttyjen kysymysten tms. muotoon kokoaisi niin ohjaajien kuin asiakkaidenkin käyttöön tietopankin yleisimmistä aiheista. Asiakkaiden tavoittaminen sosiaalisen median kautta on myös vaihtoehto TNO-palveluiden tarjoamiselle. Tässä periaatteena olisi ohjauksen ja neuvonnan antaminen verkossa siellä, missä ihmiset ovat muutenkin esim. Twitterissä, Facebookissa, keskustelupalstoilla jne. muilla sosiaalisen median areenoilla. Mikäli sosiaalista mediaa käytetään tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen välineenä, on tärkeää toimia suunnitellusti ja mm. yksityisyydensuoja tarkkaan huomioiden. Keskeistä monikanavaisen TNO-palvelun luomisessa on, että verkko-ohjausta ei rakenneta ja tuoteta irrallaan kasvokkaisesta ohjauksesta. Samojen tekijöiden ja toimijoiden tulisi vastata molemmista tai toteuttajien välillä tulisi olla hyvin tiivis yhteistyö, jotta palvelu olisi aidosti samaa, mutta vain eri kanavin välitettyä, ja myös edellä mainitun kaltainen kasvokkaisen ja verkossa tapahtuvan ohjauksen yhdistyminen samaan asiakasprosessiin mahdollistuisi joustavasti. Verkkovuorovaikutuksen ehdoton hyöty on sen kyky ylittää aikaan ja paikkaan liittyviä esteitä ja tämä ominaisuus tulisi aidosti hyödyntää. Kaikkien TNO-palveluun liittyvien digitaalisten ympäristöjen ja työkalujen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida, että niiden tulee toimia myös mobiililaitteissa, kännyköissä ja tableteissa, joiden käyttö yleistyy koko ajan. Internetin käytölle on edelleen olemassa esteitä, joiden vuoksi emme voi ajatella kaikkia asiakkaita palveltavan vain internetin välityksellä. Kaikilla ei ole internetyhteyttä ja vaadittavia laitteita ja sovelluksia ei välttämättä osata käyttää. Tutkimuksissa on myös todettu, että verkossa ihmiset sitoutuvat sosiaalisiin normeihin eivätkä juurikaan käytä teknologian tuomaa vapautta irtautua sosiaalisista rajoitteista (Matikainen 2008, ). Verkko-ohjaus ei voi korvata kasvokkaista ohjauskeskustelua, mutta se sopii erinomaisesti rajattuihin ja kohdennettuihin ohjaus- ja neuvontatarpeisiin sekä kasvokkaista ohjausta täydentämään Kopase.fi -verkkopalveluun liittyvät toimijat ja tehtävät Sivuston ylläpitäjä: päivittää sisällöt, pitää yhteyttä koulutustarjonnan päivittäjiin, vastaa markkinoinnista, laatii ja toteuttaa sivuston kehittämissuunnitelmat asiakastarpeiden selvitykset, käytettävyystestaukset, järjestää koulutukset tarjonnan päivittäjille ja laatii kirjalliset ohjeet Koulutustarjonnan päivittäjät eri oppilaitoksissa: Päivittävät täydennyskoulutus- ja lyhytkurssitarjonnan sivustolle (koulutukset, joille valtakunnallinen tietokanta, haetaan suoraan ko. kannoista linkkeinä) Ohjauspalvelun verkostoryhmät: osallistuvat sivuston kehittämiseen palavereissa, kuulevat sivuston ajankohtaiset kuulumiset Palveluohjaajat: vastaanottavat ja vastaavat sivustolta lähetettävän lomakkeen kautta tuleviin kysymyksiin ja yhteydenottopyyntöihin. Ilmoittavat päivittäjälle päivitystarpeita. Käyttävät sivustoa työkaluna neuvonnassa ja ohjauksessa. 116 verkkosivuston tai TNO-palveluiden kotisivun lukuisia teknisiä, taitoihin liittyviä ja sosiaalisia 117

60 6. OpinOven palvelupisteen palveluohjaaja 6.1. Palveluohjaus OpinOven palvelupisteissä Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä on työskennellyt palveluohjaaja, jonka työmenetelmänä on ollut palveluohjaus. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa, joka perustuu asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa tasa-arvoiseen ja luottamukselliseen suhteeseen. Yleisenä ja keskeisenä lähtökohtana toiminnalle on asiakkaan toimeksianto. Palveluohjauksen tavoitteena on aina asiakkaan voimavarojen hyödyntäminen ja elämänlaadun parantuminen Palveluohjaajan tehtävänkuvaus OpinOven palveluohjauksen olemassaolo on perustunut puhtaasti ja ainoastaan asiakkaan tarpeeseen (ei lakiin, asetukseen, määräykseen, taloudelliseen intressiin yms.). Palveluohjaaja on toiminut itsenäisesti ja riippumattomana suhteessa palveluntuottajiin (esim. koulutuksen järjestäjiin, TE-palvelut). Palveluohjaus on tapahtunut selvästi erotettuna sitä toteuttavan järjestelmän muusta työntekijä- ja toimintarakenteesta. Palveluohjaajana ei voi toimia virkamies, jolla on työtä voisi tehdä täysipainoisesti, tulisi palveluohjaajalla olla työnantajansa ja toimintaympäristön tuki ja siihen tarvittavat resurssit. Palveluohjaus on perustunut asiakkaan tukemiseen ja motivoimiseen, ei hänen muuttamiseensa. Palveluohjaus on ollut luonteeltaan itsenäistä ja vaativaa työtä. Palveluohjaajalta on vaadittu kykyä asettua asiakkaansa asemaan. Palveluohjaajan ja asiakkaan suhde on perustunut molemminpuoliseen kunnioitukseen ja dialogisuuteen. Kumppanuus ja tasa-arvo ovat olleet sen tärkeitä piirteitä. Palveluohjaaja on toiminut sekä asiakkaan elämismaailmassa että järjestelmien systeemimaailmassa (esim. asiakas saanut soveltuvuustestistä nollan, miten tästä jatketaan eteenpäin). Häneltä on vaadittu tästä syystä hyvää vuorovaikutuskykyä, neuvottelu- ja verkostotyön taitoa. ( org/wiki/palveluohjaus.) Palveluohjaajan keskeisiä työvälineitä ovat hänen oma persoonansa ja ohjauksellinen asiantuntijuutensa. Palveluohjaajan työ Opin- Oven palvelupisteessä on ollut ensisijaisesti antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta asiakkaille, jota on tehty face to face eli kasvokkain, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Palveluoh- 118 päätösvalta ja vastuu asiakkaansa asioista. Jotta jaajilla on ollut myös Skype-ohjelma käytettävis- 119

61 sä, mutta sen käyttö ei ole vielä saanut suurta suosiota. TNO-palvelua on annettu palvelupisteen lisäksi myös erilaisissa tilaisuuksissa, kuten työttömien rekrytointitilaisuuksissa, markkinoilla ja kesätapahtumissa. Kesäaikana on pystytetty Pop up -teltta, jossa on annettu koulutusinfoa ja ohjausta koulutuksiin. Kokemuksemme pohjalta tässä työssä tarvittavia kompetensseja ovat - hyvät vuorovaikutustaidot ja kuuntelemisen taito - asiakkaiden tieto-, neuvonta- ja ohjaustyö - yhteistyö- ja verkostotaidot - tieto- ja informaatioteknologian käyttöön liittyvät taidot - kulttuurisensitiivisyys - oman ammatillisen osaamisen (asiakastyö ja työn sisältö) tunnistaminen, tiedostaminen ja päivittäminen, rajojen määrittäminen - ajankäytön hallinta ja epävarmuuden sietokyky Aikuisopiskelijan ohjauksessa tarvitaan ohjaustarpeen tunnistamista asiakaslähtöisyyttä ja vuorovaikutustaitoja koulutusjärjestelmän asiantuntemusta työmarkkinatietoa tietoa opintojen tukimuodoista työpaikanhaun ja urasuunnittelun taitoja tietoa eri hallinnonalojen palveluista monikanavaista neuvontaa (verkko-, puhelin ja henkilökohtainen) yksilö- ja ryhmäohjausta tietoa hakuajoista ja -tavoista tietoa valintamenettelystä opintojen sisltöasiantuntemusta Ohjausalan ammatillis-tieteellinen maailmanjärjestö IAEVG (The International Association for Educational and Vocational Guidance) on antanut yleiset ohjaustyötä tekevän henkilöstön ydinkompotenssisuositukset, jotka löytyvät: ( oppimateriaalit.jamk.fi/opo2012/lukijalle/iaevg/.) 6.3. Palveluohjauksen työmenetelmiä Ohjausdialogi on ollut asiakkaan ja palveluohjaajan välinen vuorovaikutuksellinen kohtaaminen. Se on rakentunut tasavertaiselle suhteelle; palveluohjaaja vie keskustelua eteenpäin oikeilla kysymyksillä. Dialogilla tarkoitetaan syvällistä keskustelua, joka asettaa molemmat osapuolet alttiiksi vuorovaikutukselle ja uusien näkökulmien muodostumiselle. Tavoitteena on hylätä perinteinen asiantuntija-ajattelu, jossa tarkoituksena on valvoa tai kontrolloida ihmisen toimintaa ja määritellä itsensä objektiivisen tiedon lähteeksi. Dialoginen kohtaaminen näkee autettavan tasavertaisena ihmisenä, jonka kanssa yhdessä rakennetaan realististen rajojen puitteissa mahdollista tulevaisuutta, jota ei ole valmiiksi määritelty (Ollila, J Yhteisellä matkalla s.119). Ratkaisukeskeisyyteen ohjaaminen tarkoittaa sitä, että ei takerruta ohjattavan ongelmiin tai esteisiin. Ongelmat on todettu, mutta niistä on päästävä ulos. Puutteiden sijaan on haettu ohjattavasta vahvuuksia ja taitoja, joilla ongelmat ratkeavat. Vahvuuksia on haettu eri menetelmin, kuten Mind map - tehtävällä tai SWOT-analyysillä. Voimavara ja ratkaisukeskeisen lähestymistavan ansiosta opinto-ohjaus on henkilökohtaisesti räätälöityä. Työskentelyssä lähdetään yksilön omasta elämäntilanteesta ja hänen kokemastaan ongelmasta sekä siihen liittyvistä tunteista ja asenteista. Ongelman määrittely, tavoitteiden asettelu ja tulosten arviointi nousevat yksilön ilmaisemista kokemuksista, odotuksista ja arvioinneista (Helander 2000,12). Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden saada ohjausta juuri hänen lähtökohdistaan käsin ja puhtaalta pöydältä. Ratkaisut ja voimavarat tulisi löytää asiakkaasta itsestään, mikä mahdollistaa mahdollisimman hyvän motivaation opiskeluun sekä oman elämän hallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. Elämässä on tapana kaikkien vaikuttaa kaikkeen ja pienikin muutos jossakin osa-alueessa voi saada isoja muutoksia aikaan (Piha 2013, 65.) Ratkaisukeskeisyyden periaatteet: - Jos jokin ei ole rikki, älä korjaa sitä! - Kun tiedät mikä toimii, tee sitä lisää! - Jos jokin ei toimi, tee jotain muuta! Asiakkaan uravalinnan ja omien vahvuuksien löytämiseksi OpinOvessa on käytetty seuraavia osaamisanalyysejä: 1) Mind Map eli miellekartta on henkilön kokonaistilanteen jäsentämistä varten suunniteltu esitysmuoto. Tietokoneille on tehty ohjelmia, joilla voi tehdä miellekarttoja. Kuva 7. Osaamisen käsi ( Mind ja CmapTools (myös käsitekartoille). Ilmaisia selainpohjaisia miellekarttaohjelmia ovat mm. MindMeister, Mindomo, Mind42, Popplet ja Bubbl.us. Älypuhelimelle löytyy erilaisia sovelluksia. iphone puhelimissa toimivia sovelluksia ovat mm. Mindly ja MindNode. 2) SWOT-analyysi on eräs maailman suosituimmista analyyseista. Se on alunperin kehitetty liikkeenjohdon kehittämistarpeisiin, mutta on saanut jalansijan myös muilla käyttöalueilla. Sen avulla tunnistetaan asiakkaan vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhkat (threats), ja kootaan ne nelikenttään. Tämän jälkeen mietitään, miten vahvuuksia voi edelleen vahvistaa, miten heikkouksista voi päästä eroon tai millä niitä voi korvata (sikäli kun se toiminnan kannalta on tarpeen), miten mahdollisuuksista voi tehdä 120 Näitä ovat muun muassa ilmaiset Free- 121

62 totta tai miten uhkia voi torjua. Aikaperspektiivi muuttuu tästä hetkestä tulevaisuuteen. Internetissä on swot-analyysin tekemiseen ilmaisia selainpohjia mm.uratie.fi, mindtools. com, uta.fi/opiskelu/opetuksen_tuki, 3) Pätevyyden inventaario Osaamisen käsi Tässä mallissa osaamista hahmotetaan kättä kuvaavan pelkistetyn mallin avulla (Kuva 7). Osaaminen koostuu viidestä osatekijästä, joita yhdistää kuudes perustekijä. Voit kysyä itseltäsi: Mitä osaan? Mihin pystyn? Missä olen asiantuntija? Ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanini? Mitä haluan saavuttaa? Mistä saan voimaa? Erilaiset testit, joiden avulla on kartoitettu asiakkaan oppimiseen liittyviä vaikeuksia: 1) Pikalukitesti: fi/?page_id=257 Oheinen pikatesti on Englannin lukijärjestön, British Dyslexia Associationin kehittämä ja erityisopettaja/lukitestaaja Anna-Maija Hintikan muokkaama. Se on tarkastuslista asioista, jotka liittyvät aikuisen arkielämässä oppimisen vaikeuksiin, ja suuntaa-antava. 2) Havaintokanavatesti: fi/?page_id=386 Millä tavalla opit parhaiten? Kuulemalla, näkemällä, tekemällä, liikkumalla? Oletko auditiivinen, kinesteettinen vai visuaalinen oppija? Eroaako oppimisen tapasi kollegoistasi ja ystävistäsi? Testi on suuntaa-antava. Monet käyttävät useita havaintokanavia melko tasaisesti, mutta omat vahvuusalueet oppijana on hyvä tuntea. 3) Lahjakkuusprofiili: Lahjakkuusprofiili - itsearvion avulla voit lahjakuuteen perustuu amerikkalaisen Howard Gardnerin tutkimuksiin; kielellinen lahjakkuus, loogis-matemaattinen lahjakkuus, avaruudellinen lahjakkuus, kehollis-kineettinen lahjakkuus, musiikillinen lahjakkuus sosiaalinen lahjakkuus ja sisäisen elämän ymmärtäminen Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien koulutus OpinOven palvelupisteen palveluohjaajan ammattitaidon perustana on ollut ohjausalan koulutus. Kokemuksemme pohjalta opinto-ohjaajan koulutus antaa hyvät valmiudet toimia palveluohjaajana aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelussa. Helakorpi ja Helander määrittävät opinto- ohjaajan asiantuntijuuden neljään osaamisaluee- seen: substanssiosaaminen, kehittämisosaaminen, ohjauspedagoginen osaaminen ja työyhteisöosaaminen. ( Helakorpi, S. & Helander, J Ammatillisen opinto-ohjaajan asiantuntijuus share.hamk.fi/aokk/~shelakorpi/ammopo/ammopo-tausta.doc, tulostettu ) 1) substanssiosaamisessa palveluohjaajan on hallittava suomalainen koulutusjärjestelmä, aikuiskoulutusta tarjoavat tahot sekä opiskeluun liittyvät rahoitusvaihtoehdot sekä opiskeluun liittyvät valmistelut, kuten henkilökohtaistaminen, osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen jne. 2) kehittämisosaamisessa palveluohjaaja toimii monissa erilaisissa verkostoissa kehittäen toimintaa näkyväksi ja tunnetuksi. Verkostoryhmät toimivat tehokkaina tiedotuksen välittäjänä 3) ohjauspedagoginen osaaminen sisältää palveluohjaajan käyttämät erilaiset ohjausmenetelmät, dialogisuus, testaukset 4) työyhteisöosaamisessa tulee esiin palveluohjaajan vuorovaikutustaidot omassa työyhteisössä, hyvän työilmapiirin luominen, työyhteisön kehittäminen jne. OpinOvi järjesti 12:ta aikuisten ohjaustehtävissä eri organisaatioissa toimivalle opinto-ohjaajan kelpoisuuskoulutuksen yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Se lisäsi Etelä- Savon alueemme aikuisten opinto-ohjaajien TNO-palvelupisteissä toimivien palveluoh- 122 arvioida omia lahjojasi. Jako seitsemään ym. jaajien on pidettävä yllä omaa ammattitaitoaan 123 määrää. Opinto-ohjaajakoulutuksen sisältö on jäsennetty viiteen opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat NICEn esittämiin eurooppalaisiin opinto-ohjaajan ydinkompetensseihin sekä edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Opintokokonaisuudet ovat seuraavat: Opinto-ohjaajan professio Ohjauspalveluiden järjestäminen Moniammatillinen verkostotyö Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot Asiakaslähtöinen ohjaus Palveluohjaajan ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on suositeltavaa seurata valtakunnallista ja kansainvälistä kehitystä. Kaikki viimeisimmät ohjausalan tutkimukset ja kehittämistyöt on kerätty: Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskuksen VOKESin verkkosivustoon: Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus on verkostomaisesti organisoitunut osaamiskeskittymä, jonka avulla hyödynnetään monipuolisesti ohjausalan paikallista, alueellista, valtakunnallista sekä kansainvälistä osaamista. Keskuksen toiminnan lähtökohtana ovat kansallisten ja kansainvälisten arviointitutkimusten tulokset. Niiden mukaan monipuolisia ja joustavia ohjauspalveluja tulisi olla nykyistä paremmin kaikkien kansalaisten saatavilla. seuraamalla yhteiskunnallista kehitystä ja käymällä tarvittaessa lisä- ja täydennyskoulutuksia. Tässä esimerkkeinä OpinOven tarjoamista koulutuksista omalle henkilöstölle sekä verkostokumppaneille: - Ohjaajille on järjestetty koulutusta ja opastusta Skypen ja Facebookin (tai muun verkko-ohjausvälineen) käyttöön. - Ohjelmistojen ja työkalujen käytöstä on laadittu myös kirjalliset perusohjeet, jotka ovat ohjaajien käytössä työskentelyn tukena. - Koulutus OpinOven intranetin käyttöön. - Koulutus- ja tiedotustilaisuuksia mm. aikuisten opintojen rahoitusmahdollisuuksista, aikuisten erityisen tuen tarpeesta ym Palveluohjaajan palvelupiste Palvelupisteen fyysisessä sijainnissa on huomioitava asiakkaan näkökulmasta sen helppo saavutettavuus ja muunneltavuus. Lisäksi on hyvä, että samassa mahdollisessa paikassa toimivat palvelut täydentävät ja tukevat toisiaan. Palvelupisteen paikan valinnassa on oltava tarkka, jotta asiakkaan on helppo tulla sinne leimautumatta. Toimiston sisustaminen kodinomaisesti edesauttaa luottamuksellisen ilmapiirin saavuttamisessa. Palvelupisteessä on työn kannalta oltava tietyt laitteet ja välineet, jotta asiakkaan ohjaus onnistuu joustavasti ja nopeasti.

63 7. Henkilökohtaistaminen ja erityisen tuen tarve 7.1. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisesta on annettu määräys näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumiseen, tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Määräys on ollut voimassa alkaen toistaiseksi ja koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai poiketa siitä. Periaatteena on, että koulutuksen järjestäjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua ohjausta, neuvontaa sekä muita yhteisesti sovittavia opetuksen tukimuotoja ja palveluja kun he hakeutuvat koulutukseen, suorittavat tutkintoa ja hankkivat tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilökohtaistamisprosessissa koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä näyttötutkinnon järjestäjän, tutkinnon tai koulutuksen hankkijan, työelämän edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. (Henkilökohtaistamismääräys, 2006, 1.) OpinOven Etelä-Savo asiakkaiden koulutukseen hakeutumista ja opintojen tunnustamista ja tunnistamista varten OpinOvessa on kehitetty oma henkilökohtaistamislomake (LIITE 2), jolla OpinOvessa kerätyt tiedot siirtyvät koulutuksen järjestäjälle asiakkaan mukava muistitikulla tai asiakkaan luvalla suoraan oppilaitokseen siirrettynä. Henkilökohtaistamislomake helpottaa oppilaitoksen opinto-ohjaajia sekä ryhmänohjaajia asiakkaan/tulevan opiskelijan opintojen tunnustamissa ja tunnistamisessa sekä hänen opintojensa tuen tarpeesta (LIITE 1, Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen OpinOven näkökulmasta). Henkilökohtaistamislomakkeessa kysytään perinteisten yhteystietojen, koulutusten ja työkokemusten lisäksi asiakkaan elämäntilannetta ja ajankäyttömahdollisuutta sekä orientoitumisesta opintohin (oppimisvalmiudet, oppimistyylit, itseohjautuvuus ja itsearviointitaidot). Henkilökohtaistamislomakkeessa kysytään myös oppimisen tuen tarpeesta esim. - oppimisessa - lukemisessa - kirjoittamisessa - tietotekniikassa - matematiikassa - kielissä - sosiaalisissa taidoissa Henkilökohtaistamislomaketta voi päivittää helposti ajan tasalle, sillä se on tallennettu Opin- 124 Oven avainmuistitikkuun, joka annetaan 125

64 asiakkaalle hänen käyntinsä yhteydessä. Avainmuistitikkuun on tallennettu lomakkeen lisäksi sen yksityiskohtaiset täyttöohjeet kohta kohdalta (LIITE 3). Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tulee huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajien tarpeista. Henkilön hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa koulutuksen järjestäjän tehtävä on selvittää hänen aikaisemmin hankkimansa osaaminen. Osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisessa selvitetään, millaista osaamista henkilö on hankkinut työkokemuksella ja koulutuksella, tutkinnon alaan liittyvässä harrastustoiminnassa tai luottamustehtävässä tai hän on jo saattanut suorittaa erillispätevyyksiä. Näyttötutkintoon hakeutumisvaiheessa arvioidaan myös hakeutujan tarvitsema ohjaus- ja tukitarve sekä mahdolliset kieli- ja kulttuuritaustaan liittyvät erityistarpeet. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin - henkilön esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi - henkilö voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai sen osien suorittamiseen tai - henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Ammattitaitoa voidaan hankkia työssä oppimalla, tutkintoon valmistavassa koulutuksessa tai muilla tavoin. ( luettu ) 7.2. Erityistä tukea tarvitsevan aikuisen ohjaus Oppiaksemme ymmärtämään suhteitamme toisiin ihmisiin meidän on ensin opittava ymmärtämään itseämme. -Bill Bonnstette Tilastokeskuksen mukaan n % :lla väestöstä on oppimisvaikeuksia eli yli miljoonalla suomalaisella. Suurimmalla osalla aikuisväestöstä ei ole koskaan tehty diagnoosia oppimisvaikeuksista, eivätkä he ole saaneet koskaan mitään oppimisvaikeuteen liittyvää tukea tai palvelua. Tunnistamattomat ja vaille tukea jääneet oppimisvaikeudet ovat merkittävä koulutukseen hakeutumattomuuden, opintojen keskeyttämisen ja syrjäytymisen riskitekijä. OpinOven aikuisasiakkailla on ilmennyt ohjauskeskusteluissa monenlaisia erityisen tuen tarpeita, joihin kouluttajat ja ohjaajat joutuvat ottamaan kantaa. Aikuisilla on ollut oppimisvaikeuksia, harjaantumattomuutta ja puutteita opiskelutaidoissa Heillä on ollut haittaavia aiempia oppimiskokemuksia, motivaatio-ongelmia, elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, kulttuuri- ja kielitaustasta tulevia haasteita ja erilaista moniongelmaisuutta. Opetushallitus on linjannut erityistä tukea tarvitsevan aikuisen opiskelijan kohtaamisen ja tukemisen perustaksi ja työvälineeksi yksilöohjauksen, jonka tulee toteutua henkilökohtaistamisen eri vaiheiden mukana. Erityistä tukea tarvitsevan opetus ja ohjaus järjestetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelman (HOJKS) kautta. HOJKS muodostaa yhdessä henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan kanssa yksilöllisen kokonaissuunnitelman opinnoista ja tutkinnon suorittamisesta sekä sopimuksen erityisen tuen tarpeesta ja laadusta. Näistä asiakirjoista ilmenee suunnitellut ja toteutuneet tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista koskevat erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt. Koska aikuisen aikaisempi työ- ja opiskeluhistoria on ollut moninainen, on kartoitettu työkokemuksen, opintojen ja harrastusten kautta kertynyt osaaminen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomakkeeseen. Aiemmin hankitun ja osoitetun osaamisen tunnistamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. OpinOven asiakkaista monilla aikuisilla on ollut aikaisemmista opinnoista huonoja kokemuksia ja kynnys lähteä uudelleen koulutukseen Kuva 8. Henkilökohtaistaminen Tavoitteen selkiyttäminen, tutkinnon vaatimukset Soveltuvuus ja edellytykset Ohjauksen ja tukitoimien tarpeet, erityistarpeet, opiskeluhuolto Elämäntilanne, resurssit ja motivaatio Henkilökohtaistaminen hakeutumisvaiheessa on suuri. Ohjaustilanteessa olemme keskustelleet näistä aikaisemmista kokemuksista luottamuksellisesti ja olemme tehneet oppimiseen liittyviä testejä, jotka auttavat aikuista tunnistamaan omat vahvuutensa sekä tuen tarpeensa. Ohjaustilanteessa on täytetty OpinOvessa kehitettyä henkilökohtaistamislomakketta, joka auttaa asiakasta alkuvaiheessa siirryttäessä oppilaitokseen. Tähän lomakkeeseen asiakas on kirjoittanut omat toiveensa tuen tarpeesta esim. matematiikkaan, lukemiseen, kirjoittamiseen, kieliin tai tietotekniikkaan. Oppilaitoksessa koulutuksesta vastuussa olevien opettajien, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan on syytä tiedostaa uusien aikuisopiskelijoiden huolet, toiveet ja elämäntilanne. Kieli- ja kulttuuritausta Oppimistaidot Johtopäätökset 126 hakeutumisvaiheessa (Vuorinen 2012) 127

65 On äärimmäisen tärkeää, että erityisten tukitoimien tarve dokumentoidaan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomakkeeseen. Henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että asiat mitkä kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin kuten: tutkinnon suorittajan terveydentilaa, varallisuutta, yksityiselämää (esim. poliittinen vakaumus, perhe-elämä), henkilökohtaisia ominaisuuksia, mahdollisia psykologien testien tuloksia yms. ei kirjata, vaan vain tarpeelliset, tutkinnon suorittamisen kannalta tarkastellut asiat kirjataan asiakirjaan. Erilaisuuden kohtaaminen on matka toisen luo. Erilaisuuden kokeminen on tie omaan minään. Pentti Murto 7.3. Maahanmuuttajataustainen aikuinen ja erityisen tuen tarve Aikuiskoulutukseen tulevat maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Aikuiskoulutuksen työntekijät kohtaavat pakolaisia, paluumuuttajia, perhesyistä muuttaneita ja työperäisiä maahanmuuttajia. Ohjauksessa koulutetuilla länsimaalaisilla maahanmuuttajilla on hyvin erilaiset lähtökohdat ja tarpeet verrattuna esimerkiksi maahanmuuttajiin, joilla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa. Maahanmuuttajien ohjaus on hyvin haasteellista. Koska ohjattavien maahantulosyyt ovat erilaisia, ohjaus vaatii intensiivisyyttä sekä menetelmällisiä tietoja ja taitoja. Ohjaustilanteessa myös ohjaaja oppii koko ajan ja monikulttuurisuus kehittyy. Monikulttuurisessa ohjauksessa ohjaaja laajentaa ja syventää omaa itsetuntemustaan, kulttuurien tuntemustaan sekä ohjausteoreettisia ja menetelmällisiä tietojaan ja taitojaan voidakseen toimia joustavasti ja asiakaslähtöisesti (Korhonen, V. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö 2013.s.284). On joitakin erityisryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä ohjauksellista osaamista ja menetelmiä. Oman haasteellisen ryhmänsä muodostavat erilaisten oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevat maahanmuuttajat, Tällaiset vaikeudet tulevat esiin usein kesken kotoutumiskoulutuksen, ja kouluttajan välineet ongelman ratkaisemiseen ovat usein puutteelliset. Oppimisen ongelmat tulisi kyetä erottamaan kielitaidon puutteista. Ongelmat voivat johtua maahanmuuttajilla hyvinkin monista eri asioista: puutteellisesta pohjakoulutuksesta, iästä, traumaattisista kokemuksista, motivaation puutteesta tai fysiologisista syistä. Sekä vaikeuksien diagnosointiin että niiden korjaamiseen ja kuntoutukseen tarvitaan lisää tietoa, koulutusta ja asiaan erikoistuneita työntekijöitä. Opiskelua haittaava vajaakuntoisuus ilmenee usein vasta kun opinnot eivät etene toivotulla tavalla. Olisikin tärkeää diagnosoida rajoitteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (Korhonen, V. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö 2013.s.359). Ei ole yhtään samanlaista tai erilaista ihmistä kuin sinä ja minä. - Pentti Murto Kuva 9. Ohjausta Mun työ -päivässä

66 8. Mitä OpinOven ohjauspalvelumalli maksaa? Kustannuksiin vaikuttavat eritoten palveluohjaajalle maksettava palkka ja palvelupisteen vuokra. Lisäksi kustannuksia tulee merkittävin määrin tällaiselle palvelulle erittäin oleellisesta ja tärkeästä markkinoinnista. Koska palvelu on luonteeltaan spesifin elämänvaiheen palvelua, joutuu palvelua jatkuvasti markkinoimaan melko voimakkaasti ja laajasti. Opiskelu on sen luonteinen asia ihmisille, että sitä pohditaan ja siitä keskustellaan yleensä silloin kun se on oikeasti ajankohtaista tai ihminen kokee tarvitsevansa koulutusta vaikkapa työttömyyden pitkittyessä. Tästä syystä TNO-palvelu kaltaista palvelua on hyvä jatkuvasti mainostaa, jotta ihmiset saavat siitä tiedon kun tarve palvelulle on ajankohtaista. Asiaan vaikuttaa myös aikuisikäisten ihmisten paikkauskollisuus tai -sidonnaisuus. Aikuisilla on perheet ja elämänpiiri vahvasti sidottu asuinalueeseen ja näin ollen koulutuskysyntä kohdistuu samalla tai läheisellä alueella oleviin oppilaitoksiin. Vaikka oppilaitokset saavat varmaa opiskelija-ainesta, ei tämä vähennä päinvastoin tarvetta hakeutumisvaiheen TNO-palvelulle. Mitä useampi koulutukseen hakeutuja löytää itselleen parhaiten sopivan alan valittavissa olevista, sen paremmin koulutuksen läpäiseminen toteutuu ja keskeyttämiset vähenevät. siis laskea malliin mukaan kustannukset, jotka tulevat palveluohjaajasta, palvelupisteestä, ja näiden toiminnan kannalta välttämättömien toimintojen kustannuksista. Seuraava esimerkkilaskelma on otettu OpinOven toteutuneesta toiminnasta vuodelta Palveluohjaajasta palkkoineen tuli kustannusta keskimäärin vuodessa euroa, palvelupisteistä (vuokra) 5000 euroa ja välttämättömistä menoista 1000 euroa (ml. puhelin ja kopiokulut). Markkinoitiin on OpinOvessa on käytetty vuosittain keskimäärin 1000 euroa per palvelupiste. Yhteensä kustannuksia yhdestä ohjaajasta ja pisteestä tulisi vuodessa siis noin euroa. Miltä tämä kustannus näyttää ns. yksikköhintana eli asiakasta kohden tai suhteessa keskeyttämisistä aiheutuneisiin kustannuksiin? OpinOvessa oli vuonna 2013 asiakaskontakteja on keskimäärin palvelupistettä kohden 461 kappaletta, joten yhden asiakaskontaktin hinnaksi tuli n. 125 euroa. Uusien asiakkaiden lukumäärä keskimäärin palvelupistettä kohden oli vuonna kappaletta, joten uuden asiakkaan hankintahinnaksi OpinOven tuottamalle TNO-palvelulla tuli n. 177 euroa. On hyvä muistaa, että asiakaskontakteihin liit- 130 Yksi tapa laskea todelliset kustannukset on tyy useita tapaamisia ja yhteydenottoja, joiden 131

67 kesto yleensä voi olla useita tunteja. OpinOven lisäksi alueella on ollut toinenkin palveluntarjoaja (TE-palvelut). Asiakasmäärän lisääntyessä asiakaskontaktin kustannus siis alenee. Olemme arvioineet asiakaspalautteeseen perustuen, että palveluumme tulleista ihmisistä suurin osa lähtee todella opiskelemaan (n. 80%) ja tähän tietoon suhteuttaen yksikkökustannus on helppo suhteuttaa opiskelijasta saatuun valtionosuuteen ja tätä kautta keskeyttämisen vähentämiseen. Jokainen keskeyttänyt opiskelija aiheuttaa oppilaitokselle noin euron menetyksen. Näkemyksemme mukaan laadukkaalla TNOpalvelulla voidaan ohjata ihmisiä paremmin ja varmemmin oikealle alalle, joten tätä kautta keskeyttämiset vähenevät ja valmistuminen nopeutuu. Laadukkaalla palvelulla voidaan lisäksi nopeuttaa ja helpottaa työelämään siirtymistä, keskeyttämisen harkitseminen ja muu häiriö ei näin ollen aiheuta turhia katkoksia koulutuspolkuun, vaan se on yhtenäinen ja aktiivisesti etenevä. Laadukkaan palvelun lisäksi TNO-palvelun hyvällä saatavuudella ja tunnettuudella saavutetaan paremmin nämä keskeyttämistä harkitsevat ihmiset ja ehkä niitä saadaan tuettua palvelulla niin, että keskeyttäminen ei toteudukaan. Laadukas ja riittävin resurssein varustettu TNO-palvelu maksaisi siis vuodessa järjestäjälleen n euroa riippuen palvelupisteen sijainnista eli vuokrasta ja markkinointiin varatuista euroista. Miniminä voidaan pitää tuota euroa. Palvelun järjestäminen tuottaa ja säästää hyvin suurella todennäköisyydellä huomattavasti enemmän euroja oppilaitoksille kuin mitä sen tuottaminen maksaisi. Esimerkinomaisesti mainittakoon, että palvelu maksaisi itsensä takaisin ehkäistessään 6 opiskelijan keskeyttämisen! Kustannuksen määrittelyyn vaikuttaa lisäksi TNO-palvelulle asetettu tehtävän määrittely. Jos palvelua käytetään puhtaasti koulutukseen liittyvissä asioissa, sen tuottama hyöty jää puolitiehen. Yhtä tärkeää kuin on antaa palvelua aikuisille koulutukseen liittyvissä asioissa, on antaa yhtä laadukasta palvelua uraan ja työntekoon liittyvissä asioissa. Varsinkin kun koulutus- ja urakysymykset liittyvät varsinkin ammatillisessa koulutuksessa rakenteellisesti toisiinsa. Toisaalta voidaan tilannetta ajatella yhteiskunnan näkökulmasta, jolloin hyvin toteutetulla TNO-palvelulla voidaan kohottaa ihmisten itsetuntoa, rohkaista hakeutumaan koulutukseen, lisätä yleistä tietoisuutta koulutusmahdollisuuksista ja -muodoista. Tällä kaikella on oma vaikutuksensa syrjäytymisen ehkäisyyn ja yleisemminkin työelämävalmiuksien parantamiseen. Myös paikallisesti hyvin järjestetyllä TNOpalvelulla voi olla merkittävä yhteistyötä ja verkostomaista työotetta parantava vaikutus. Alueen oppilaitokset ja viranomaiset saavat parhaassa tapauksessa rinnalleen primus motorin, joka omalla toiminnallaan lisää verkoston painoarvoa ja parantaa koko verkoston toiminnan laatua. Kopase-verkkopalvelun ylläpito vaatii pienimmillään yhden henkilön 1pvä/kk:ssa työpanoksen sisällön päivittämiseen ja palvelutilan maksut. Lisäksi verkkopalvelun kustannuksiin kannattaa budjetoida kehittämiskustannuksia, teknisiä korjauksia sekä markkinointia. Kuva 10. Ohjaus money, money?

68 9. Tieto-, neuvontaja ohjauspalvelun markkinointi Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tulisi olla kaikille avoimia riippumatta koulutuksesta, työllisyystilanteesta, osaamisperustasta tai elämäntilanteesta. Vaikeammin tavoitettavia ryhmiä ovat riskinuoret (esim. opintonsa keskeyttäneet), pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työntekijät, vammaiset, uudelleenorganisoitavien alojen/yritysten työntekijät sekä etniset ja kulttuuriset vähemmistöt. Helposti saavutettavilla palveluilla voidaan huonommassakin asemassa olevat ryhmät tavoittaa ja heidän urasuunnitteluvalmiuksiaan parantaa. Tämän edellytyksenä on palveluiden tunnetuksi tekeminen eli asiakkaiden tietoisuuteen saattaminen, markkinointi. Myös verkkopalvelu edellyttää markkinointia. Markkinoinnin tulee olla monikanavaista ja jatkuvaa. Lähtökohta on, että aina ohjauspalvelua markkinoitaessa ja siitä tiedotettaessa mainitaan myös verkkopalvelun osoite. Palvelua markkinoidaan aidosti monikanavaisena kokonaisuutena. Sivustoa on markkinoitu seuraavin keinoin: - Vähintään internetosoite mukana kaikessa ohjauspalvelun mainonnassa ja markkinoinnissa - Google-mainonta - Flyerit, julisteet verkkosivustosta kunnat, yhteisöt, oppilaitokset, muut koulutusta esittelevät sivustot - Lehti-ilmoitukset - Radiomainokset - Esittely ja flyereiden jako erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa - Bannerit nettisivuilla - Uutiskirjeet oppilaitoksille ja muille verkostokumppaneille - markkinointivälineillä, joita ovat mm. roll-upit, beach flagit, T-paidat, Softsell -takit, kynät, karamellit TNO-palvelun markkinointi on erittäin tärkeää ja oleellista toimintaa, jolla voidaan omalta osaltaan varmistaa laadukkaan palvelun tunnettuus ja saavutettavuus. Tällainen joustava ja luova palvelumalli tarvitsee innovatiivisen ja sopeutuvan markkinointistrategian. Perinteisen lehti- ja muun mediamarkkinoinnin lisäksi olisi palvelua hyvä mainostaa sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Näiden lisäksi muita kampanja tyyppisiä markkinointikeinoja ovat uutiskirjeet ja muut julkaisut. Myös yhteydenpito ja osallistuminen erilaisiin verkostoihin on erinomainen markkinointikeino. Tietysti TNO-palvelun ulkoiseen ilmeeseen tulisi kiinnittää huomiota, ja nimenomaan niin, että se toimii Linkityspyynnöt eri sivustoille, kuten itsessäänkin markkinointivälineenä. Kaikesta 135

69 ulkoisesta materiaalista tulisi ilmetä yhteystiedot, www-sivut ja muut palvelun saavutettavuuteen liittyvät oleelliset asiat. Erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen on erittäin osuvaa TNO-palvelun näkökulmasta. Näistä tilaisuuksista saa asiakkaita joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi tilaisuuteen osallistuneen omaisen kautta. Lisäksi erilaiset tilaisuudet, esimerkiksi rekrytointimessut, joissa pääasia ei ole koulutus, ovat erinomaisia areenoita TNO-palvelun näkyvyyden ja tunnettuuden näkökulmasta. Ulkoiset markkinointivälineet (mm. logoilla varustetut paidat, roll-upit ja julisteet, flyerit) ovat hyödyllisiä näissä tilaisuuksissa. Lisäksi tällaiset tapahtumat ja tilaisuudet ovat usein ilmaisia, joten markkinoinnista ei tule näiden osalta muita kuluja kuin normaalit palkkakulut. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että tällaiset ulkoiset markkinointivälineet eivät maksa kovin paljon, joten niistä aiheutuvat kustannukset ovat marginaalisia. Luonteeltaan asiakaslähtöisen, anonyymin ja puolueettoman palvelun edullisin ja innovatiivisin markkinointiväline on palvelun logolla tai muulla tunnisteella varustettujen paitojen tai muiden asusteiden hankkiminen ja päällä pitäminen. Palveluohjaaja voi pitää asustetta päällään sekä palvelupisteessä että erilaisissa tilaisuuksissa. Tällaiset asusteet ovat huomiota herättäviä, erittäin edullisia ja liikkuvia markkinointivälineitä. Piilofunktiona asusteet voivat toimia erottautumisen ja tunnistettavuuden välineinä. Myös asiakkaille asusteesta voi olla hyötyä. Heidän on helpompi lähestyä palveluohjaaja, koska tämän rooli ja asema on niin selkeästi ilmaistu. Ohjaustarpeen arviointi on oleellinen seikka TNO-palvelun tarjonnassa. Vaikka palvelu on lähtökohtaisesti asiakaslähtöistä, eli yhteyttä ottavalla asiakkaalla on tarve saada tietoa, neuvontaa tai ohjausta, voi joskus olla tarpeen arvioida tarvetta palvelun tarjoajan näkökulmasta käsin. Kysymys on siis siitä, että ihminen ei aina itse tiedä mitä on hakemassa tai mitä oikeasti on kysymässä. Tarpeen selvittämisen epäonnistuminen voi helposti kääntyä palvelua vastaan, eli asiakas saattaa kokea palvelun huonoksi, koska ei saanut vastausta kysymyksiinsä koska ei osannut ilmaista tarvettaan riittävän selkeästi. Ohjaustarpeen arviointia voi harjoittaa useammallakin välineellä. Tarve voi selvitä kuuntelemalla asiakasta, kysymällä kysymyksiä ja jatkokysymyksiä, voi käyttää arviointiin kehitettyjä erityisiä työkaluja (esim. Jukka Lerkkasen kehittämää palvelutarve-mallia) (Lerkkanen 2002.) Tarpeen arvioinnin yhtenä työkaluna (muiden mahdollisten lisäksi) on hyvä pitää asiakaspalautetta. Asiakaspalautteen kerääminen liittyy omalta osaltaan laadunhallintaan ja toiminnan kehittämiseen, mutta sitä voidaan perustellusti käyttää myös tarpeen arviointiin. Mikäli asiakkailta saadaan huonoa palautetta ja se koskee ohjausta, niin voidaan hyvällä syyllä pohtia onko tarpeen arvioinnissa onnistuttu! Kuva 11. OpinOven esittelypiste Savon Solmu messuilla

70 10. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun laatu OpinOven TNO-palvelun laatuun on kiinnitetty jatkuvasti erityistä huomiota, koska kyseessä on luonteeltaan epävirallinen ja vapaamuotoinen palvelu. Tässä julkaisussa esitelty TNO-palvelu on ollut asiakaslähtöistä, luottamuksellista, anonyymia, puolueetonta, riippumatonta ja sillä on epävirallinen rooli, mistä seuraa, että saadessaan huonoa palvelua, ei ihminen kovin helposti tule uudestaan samaan paikkaan (koska ei ole velvoitetta tai jonkin etuuden saaminen ei ole kiinni käynnistä). Palvelun laatu on määritelty palvelua rakennettaessa ja määritelmää on sopivin väliajoin tarkasteltu toimintasuunnitelmassa. Laatua on seurattu mm. asiakaspalautekyselyillä. TNO-palvelun laadun kehittämisen yhteys palvelun ennalta määriteltyihin tavoitteisiin on ollut tiivis. Onnistunutta toimintaa voidaan samalla pitää laadukkaana. Näin pyrkimys laadukkaaseen toimintaan on tärkeimpiä toimintaperiaatteita ja resurssoinnin peruste. Elinaikaisen ohjauksen laatukriteerit pohjautuvat EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen CEDEFOP:n vuosina tekemään selvitykseen. Asiakkaiden osallisuutta, ohjaajien pätevyyttä ja kelpoisuusvaatimuksia, ohjauspalvelujen jatkuvaa kehittämistä, yhdenmukaisuutta ja itsenäisiä ohjauspalvelujen tuottajia voidaan käyttää ohjauksen laadunvalvonnan sekä itsearvioinnin apuvälineinä. (luettu ) OpinOvi Etelä-Savo on työstänyt erillisen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun laatukäsikirjan, josta löytyy tarkemmin kehittämämme TNO-palvelun laatupolitiikka, laadunhallinnan tavoitteet, keskeiset prosessit ja vastuut, laadun arvioinnin menetelmät, työkalut sekä toiminnan kehittäminen

71 11. Yhteenveto ja kiitokset Työelämän ja yhteiskunnan muutokset lisäävät tarvetta urasuunnitteluun ja osaamisen kehittämiseen koko työuran aikana. Aikuisikään kuuluu lisäksi vaatimuksia persoonallisuuden kehittämisestä, henkilökohtaisesta kasvusta ja itsensä toteuttamisesta. Aikuiskoulutustarpeeseen vaikuttaa yksilön aiempi koulutus-, työ- ja elämänura, minkä takia yksilöiden tarpeet eroavat huomattavasti toisistaan. Aikuiskoulutuksen tulisi tavoittaa myös ne, jotka jäävät nykyisin aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Tukemalla yksilöiden kysyntää voidaan kannustaa aliedustettuja ryhmiä hankkimaan niille parhaiten sopivaa koulutusta ja oppilaitoksia kouluttamaan vailla tutkintoa olevia aikuisia. Usein vähän koulutetuilla, pitkään työelämässä tai työttöminä olleilla aikuisilla on käsitys, että heidän pitää selvitä yksin ja omatoimisesti opiskelusta. Samalla esiin tulee myös epävarmuus opinnoissa pärjäämisestä. Nämä käsitykset perustuvat vuosikymmenten takaisiin omakohtaisiin kokemuksiin opiskelusta. Tällöin tarvitaan ohjausta tämän päivän opiskelusta sekä henkilökohtaista kannustusta. Koulutukseen osallistumispäätöksen muotoutumiseen vaikuttaa monet erilaiset seikat. Koulutuksen on sovittava aikuisen elämäntilanteeseen. Aikuinen tarvitsee tietoa oivaltaakseen tukea, kannustusta ja rohkaisua osallistumispäätöksen tekemiseen. Päätös ei välttämättä synny yhdeltä istumalta, vaan asiasta keskustellaan palveluohjaajan kanssa useaan kertaan. Koulutuksen joustavat ja lähelle tuodut käytännönjärjestelyt voivat olla työssä olevalle aikuiselle osallistumisen kynnyskysymys. Toisaalta osallistumispäätös voi muotoutua nopeastikin, jos se liittyy koettuun tarpeeseen suorittaa tutkinto ja saada todistus osaamisesta, haastavampien tehtävien tavoitteluun tai uralla etenemiseen. Tällöin palveluohjaajan tehtävä on lähinnä tukea jo olemassa olevaa kiinnostusta ja rohkaista konkreettiseen osallistumispäätökseen. Osallistumispäätös voi liittyä myös pakkotilanteeseen: taloudelliset tekijät tai irtisanomisen uhka pakottavat aikuisen osallistumaan ja hankkimaan todistuksen osaamisestaan. Osallitumispäätös voi ilmentyä ajan ottamisena itselle ja itsen kehittämiselle, ja jo hyvinkin pian konkreettisen päätöksen ja opintojen käyntiinlähdön jälkeen on usein nähtävissä aikuisen itsetunnon kohottava vaikutus. Kokemuksemme pohjalta tieto-, neuvontaja ohjauspalveluun liittyy taito kohdata työssä tai työttömänä olevia aikuisia. Tässä työssä on työskenneltävä nöyrällä, vilpittömällä ja arvos- 140 koulutusmahdollisuuksien olemassaolon sekä tavalla asenteella. Ohjaajan on pyrittävä välttä- 141

72 mään oppilaitosslangia ja etsittävä yhteistä, tutulta tuntuvaa kieltä. Yhden luukun -periaate, erityisesti toteutettuna henkilökohtaisena ja kasvokkaisena ohjauksena ja neuvontana, näyttäytyy tärkeänä työssä olevalle tai työttömälle aikuiselle, jolle oppilaitoksen toimintaympäristö on usein vieras. Konkreettinen tavoitteen asettaminen ja toiminnan suunnittelu ovat palveluohjaajan toiminnallisia taitoja. Kysyminen, selventäminen ja tarkentaminen ovat puolestaan keskustelun välineitä, joilla palveluohjaaja pyrkii ymmärtämään asiakkaan tilannetta, tunteita ja toimintaa. Vuorovaikutus on avointa, kun palveluohjaaja perustaa käsityksensä asiakkaalta saamaansa tietoon eikä omiin uskomuksiinsa tai olettamuksiinsa. Ohjaustyön erityinen haaste on ihmisten kohtaaminen kasvotusten, läheltä ja henkilökohtaisesti. Päätöksiä tehdään ohjattavan kanssa ja rinnalla; nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Eikä kysymys ole vain yhden henkilön vaan myös läheisten elämä. Digitaalisia, verkon kautta tarjottavia palveluita tulee olla tarjolla niille, joille internetin käyttö on luontevaa ja mieluista. Samoin neuvonnasta ja ohjauksesta tulisi tunnistaa tarpeita ja prosessin vaiheita, joissa verkkoa voisi hyödyntää siten, että se aidosti toisi joustavuutta ja kustannustehokkuutta palveluun. Kaikille ja kaikenlaisiin tarpeisiin verkkopalvelut eivät sovellu, joten monikanavaisuus ja tarvelähtöisyys ovat avainsanoja sähköisten palveluiden kehittämisessä. Internetin kautta tuotettava palvelu voi myös olla kasvokkaista ohjausta täydentävässä roolissa, esimerkiksi palveluprosessin jossain vaiheessa voidaan vuorovaikutukseen käyttää verkkovälineitä. Esitän lämpimät kiitokset kaikille OpinOvi -hankkeen kehittämistyössä mukana olleille. Jokainen erikseen ja kaikki yhdessä olemme Etelä-Savo kehittäneet, toteuttaneet ja arvioineet aikuisten ohjauspalvelua Etelä-Savossa kohti Ohjaamoa ja opintopolku.fi -palvelua. Mielestäni yhdessä olemme olleet enemmän kuin osien summa. Mikkelissä Maarit Heinikainen Mene ihmisten luo. Elä heidän kanssaan. Opi heiltä. Rakasta heitä. Ala siitä, mitä he osaavat. Rakenna sille, mitä heillä on. Parhaita ovat ne johtajat, joista kansa sanoo, kun heidän tehtävänsä on tehty: me itse sen teimme. (kiinalainen runo) Kuva 12. Elinikäisen oppimisen tavoitteet Etelä-Savossa. Lähde:

73 12. Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke OpinOvi Etelä-Savo numeroina Hankeaika: Rahoittaja: Ohjelma: Ohjelman osio: Toimintalinja: Budjetti: Toteutusalue: Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projekti Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, OPM:n hallinnonala Manner-Suomen ESR-ohjelma Itä-Suomen suuralueosio 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen e Etelä-Savo Asiakasmäärä: 3274 asiakasta ( )

74 Kirjoittajat (aakkosjärjestyksessä) Maarit Heinikainen on koulutukseltaan kotitalousopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja työnohjaaja. Hän on työskennellyt mm. opettajana, erityisopettajana ja opinto-ohjaajana ammatillisessa koulutuksessa sekä ollut mukana useissa opiskelijahuollon, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja opetuksen kehittämishankkeissa (mm. Itä-Suomen työkoulu 2000-, Muuntaja/Etappi-, Venttiili-hanke). OpinOvessa hän työskenteli projektipäällikkönä sekä palvelu- ohjaajana. Timo Häkkinen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hänellä on lisäksi aineenopettajan pätevyys ja hän on aikaisemmalta koulutukseltaan autonasentaja. Häkkinen on työskennellyt ennen OpinOvea mm. Turun telakalla, Suomen Moskovan suurlähetystössä ja Etelä-Savon Te-toimistossa. OpinOvessa Häkkinen on toiminut vuoden 2012 tammikuusta lähtien palveluohjaajan tehtävässä. Asiakas tulee ensin ja asiakkaan tarve ja paras määrää mitä tapahtuu ja miten ohjaus etenee! Marjaana Kivelä on hallintotieteiden maisteri ja kauppatieteiden kandidaatti tietojärjestelmätieteen pääaineesta. Kivelä on toiminut useiden opetuksen ja ohjauksen kehittämishankkeiden projektipäällikkönä. OpinOvessa hän on vastannut kopase.fi:n ja siihen liittyvän verkko-ohjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Tuula Lindholm on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri, opinto-ohjaaja sekä erityisopettaja. Hän on toiminut aiemmin opintokoordinaattorina Mun juttu -hankkeessa ja vuoden 2012 keväästä alkaen OpinOven palveluohjaajana 60% sekä oppilaitoksen liikunnanopettajana sekä kansainvälisyyskoordinaattorina. Vierivä kivi ei sammaloidu. (suomalainen sananlasku) Omat kokemukset aikuisopiskelijana ovat antaneet työlle paljon lisäarvoa.opiskelu kannattaa aina! Anne Mutka on koulutukseltaa kasvatustieteiden kandidaatti, jonka lisäksi hän on opiskellut sekä henkilöstöjohtamista että yritysneuvojan erilaisia opintoja. Työkokemusta hänellä on nykyisen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yritysneuvojana työskentelyn lisäksi mm. lastentarhanopettajan ja päiväkodin johtajan työstä sekä työstä TE-toimistossa. Sen lisäksi hän on ollut myös yrittäjänä. OpinOvi hankkeessa Anne Mutka on työskennellyt Savonlinnassa lähtien 60%:sesti. Riitta Poikala on koulutukseltaan sairaanhoidon opettaja, terveystieteiden maisteri, opinto-ohjaaja ja näyttötutkintomestari. Aikaisemmalta koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. Hän on työskennellyt opettajana ammatillisessa koulutuksessa ja tukintovastaavana näyttötutkintoperusteisissa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ja vanhustyön erikoisammattitutkinnossa. Opintoohjaajana hän on toiminut aikuisopiskelijoille, valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa oleville opiskelijoille sekä maahanmuuttajaopiskelijoille. OpinOvi hankkeessa Riitta Poikala on työskennellyt Savonlinnassa lähtien 40%:sesti. Sanna Selkamo on koulutukseltaan kieltenopettaja (BA Hons) ja näyttötutkintomestari, jolla on yliopistossa suoritettu aineenopettajan pätevyys. Lisäksi Sannalla on opintokokonaisuudet psykologiasta, sosiologiasta ja erityispedagogiikasta. Sanna on työskennellyt aiemmin Kiipulan sekä Luovin erityisammattioppilaitoksissa opettajana sekä valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa että ammatillisissa perustutkinnoissa. Esedussa Sanna on toiminut opettajana niin näyttötutkintoperusteisissa kuin ammatillisessa peruskoulutuksessakin. Opin- Ovessa Sanna on toiminut oman päätyönsä ohella keskittyen erityisohjauksen ja -opetuksen tukeen aikuiskoulutuksessa. Oma juttu valaisee elämää kuin majakka. Lähdetään siitä liikkeelle mitä osataan, ei siitä mitä ei osata

75 Lähteet Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. ELGPN Tools No Eskola-Kronqvist, A. & Aaltonen, K. (toim.) Meidän Helmet II. Hämeen ammattikorkeakoulu. Tammerprint. Havaintokanavatesti: Helander, J Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta Helakorpi, S. & Helander, J Ammatillisen opinto-ohjaajan asiantuntijuus share.hamk. fi/aokk/~shelakorpi/ammopo/ammopo-tausta.doc, tulostettu Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuhmonen, P. Ohjauksen hyvät käytännöt. Lahjakkuusprofiili: Lerkkanen, J Koulutus-ja uravalinnan ongelmat. Koulutus-ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu julkaisuja 14. Matikainen, J Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Teoksessa Matikainen, J. (toim.). Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus. Matikainen, J Vuorovaikutus ja sosiaalisuus verkossa. Teoksessa Aula, P., Matikainen, J. & Villi, M. (toim.). Verkkoviestintäkirja. Helsinki: Helsinki University Press/Palmenia. Onnismaa, J Ohjaus-ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. Ojanen, S.Ohjauksesta oivallukseen ohjausteorian kehittelyä Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet; sopo.fi/yhdistys/eettiset%20periaatteet Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta; Yleiset kriteerit elinaikaisen ohjauksen laadun arviointiin. Opetushallitus. oppilaanohjauksenkehittaminen/arviointi/kaytannot/ prosessi/arviointi/laatukriteerit (luettu ) Osaamisen käsi: tyokykyjohtaminen/etenenain/osaamisen-jakaminen/ Pages/Default.aspx Palveluohjaus Patrikainen, R Opettajuuden laatu: ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. PS-kustannus, Jyväskylä Pikalukitesti: fi/?page_id=257 Portimojärvi, T Verkko-opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa Poikela, E.(toim.). Ongelmaperustainen pedagogiikka. Teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampere University Press. Pursiainen, T Ammattietiikan idea. oaj.fi/portal/page?_pageid=515,624614&_dad=portal&_schema=portal. Luettu Rauhala, L. (2005). Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino Toiminta- ja taloussuunnitelma Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:9. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallinto-osasto Tutkinnon suorittaminen, henkilökohtaistaminen; (luettu ) Kasurinen, H. Ohjaus työllisyyden tukena. Teoksessa M. Niemi-Pynttäri & A. Ryhänen (toim.) Yhteisellä matkalla - aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja-sarja. Tampereen Yliopistopaino. Korhonen, V. & Puukari, S. (toim.) Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus. Ollila, J. Dialogista kohtaamista ammattiyhdistystyössä. Teoksessa M. Niemi-Pynttäri & A. Ryhänen (toim.) Yhteisellä matkalla- aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja-sarja. Tampereen Yliopistopaino. Peavy, R.V Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien kustannus Oy: Helsingin painotuote

76 Liitteet LIITE 1 LIITE 1 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen OpinOven näkökulmasta LIITE 2 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake LIITE 3 Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamislomake, lomakkeen täyttöohjeet 150

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa

Lisätiedot

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa JULKAISUJA I Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.) Etelä-Savon Avoin ammattiopisto-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän

Lisätiedot

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla

Lisätiedot

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot Verkostotyöpaja 12.4.2018 Learning cafe-yhteenvedot Työtoiminnasta töihin Miten voidaan lisätä asiakkaiden ja muiden toimijoiden tietoisuutta työllistymistä tukevista palveluista? Netin kautta, esitteet

Lisätiedot

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela

Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN 7.4.2017 Pauliina Sarhela Yhteistyökumppanit Työelämä TreduNavi-hakupalvelu:tietoa ja Yhteistyökumppanit ohjausta hakeutumisesta Tutkintoja

Lisätiedot

VALMA ja TELMA seminaari

VALMA ja TELMA seminaari Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Erityinen tuki-webinaari

Erityinen tuki-webinaari Erityinen tuki-webinaari 4.9.2018 14.00-14.30 Erityinen tuki osana henkilökohtaistamista ja HOKS-prosessia. Lehtori, EO Annikki Torikka, TAMK. 14.30-14.55 Opiskelija toimijana- miten toimijuutta vahvistetaan?

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen

Lisätiedot

Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi

Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus 22.3.2010 Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi OpinOvi - asiakas OpinOven asiakas on jokainen aikuinen, joka haluaa kehittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen Opin ovi Etelä-Savossa 20.11.2013 Maarit Heinikainen Etelä-Savon elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän ja nuorisotakuun neuvottelukunnan yhteinen kokoontuminen 2 AIKUISKOULUTUKSEN OHJAUSPALVELUHANKE

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen

Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen tunnistaminen mahdollisuus ja haaste Reitti ammattiin hanke, vuodesta 2010 1.10.2017 Reitti ammattiin palvelu Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi Hämeenlinnan

Lisätiedot

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen

Lisätiedot

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma

Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjausta opintoihin integroituneena! Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteinen koulutusprosessiin

Lisätiedot

ALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.

ALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty. OPISKELIJAPALAUTEKYSYMYKSET 2018 1(6) Vastausasteikko: (5) täysin samaa mieltä (4) jokseenkin samaa mieltä (3) osin samaa osin eri mieltä (2) jokseenkin eri mieltä (1) täysin eri mieltä Punaisella kirjoitettuja

Lisätiedot

Työpajapäivät Rokualla

Työpajapäivät Rokualla Työpajapäivät Rokualla 14.-15.11.2017 Kohti uutta ammatillista koulutusta Kati Pääkkönen Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 Miten tähän on tultu? Mitä amisreformi tarkoittaa? Miten se näkyy meidän kaikkien

Lisätiedot

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Miten tukea nuorta alkavalla uralla? Miten tukea nuorta alkavalla uralla? Nuorta asennetta työelämään Vanhustyön Trainee hanke 23.10.2017 Erja Sandberg KT, erityispedagogi Taustalla Paljon epäonnistumisenkokemuksia, jotka aiheuttavat: 1.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen

Lisätiedot

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Kuka vastaa ja välittää?

Kuka vastaa ja välittää? 1 Kuka vastaa ja välittää? Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Pohjois- Karjalassa? 2 Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon nuorten suusta: Mitä keinoja pitäisi olla nuorisotakuun toteuttamiseksi, mikä

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot