Loppuraportti. Sámi 2017 tapahtuma Pariisissa

Transkriptio

1 Loppuraportti Sámi 2017 tapahtuma Pariisissa

2 Kuva avajaisjuhlista. Vasemmalta tutkimusjohtaja Marie Roué, professori Veli-Pekka Lehtola, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg, Suomi 100 hankkeen hallituksen puheenjohtaja Paula Lehtomäki, Inarin valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, Suomi 100 hankkeen hallituksen sihteeri Pekka Timonen ja Ranskan Instituutin johtaja Jeannette Bougrab. Taustaa Sámi 2017 tapahtuma Pariisissa hanke toteutettiin 4/2016 3/2017. Hankkeessa järjestettiin saamelaisia alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuuria esittelevä tapahtuma Pariisissa Tiedeseminaarissa 4.3. keskusteltiin saamelaisten yhteiskunnallisesta asemasta ja identiteetistä, kielistä ja kulttuuriperinnöstä. Kulttuuripäivässä 5.3. saamelaiset taiteilijat, käsityöläiset, muusikot, kirjailijat ja elokuvantekijät esittelivät monipuolista kulttuuriaan. Aloitteen tapahtumasta esittivät Inarin kunnalle ja alueen saamelaistoimijoille Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja Suomessa toimivan Ranskan instituutin johtaja Jeannette Bougrab. Inarin kunta oli mukana järjestelyissä koordinoimalla hanketta. Tapahtuma hyväksyttiin Suomi 100 ohjelmaan Suomi 100 hanke tarkoittaa valtioneuvoston kanslian asettamaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hanketta, joka kokoaa Suomi 100 -ohjelman. Paikalliset hankkeet voivat rekisteröityä Suomi 100 -ohjelmaan. Valtakunnallisen ohjelman lisäksi on olemassa alueellisia Suomi 100 -ohjelmia. Lapissa alueellisesta näkyvydestä vastaa Lapin Liitto. Sámi tapahtumalle vahvistettiin nimi usealla eri kielellä, suomeksi se on "Lappi Suomen saamelaisten jäljillä", ranskaksi "Laponie - sur les traces des Sami de Finlande", englanniksi "Lapland - tracing the Sámi of Finland". Nimi käännettiin myös kaikille kolmelle saamen kielelle seuraavasti: Lappi, suomasápmelaččaid maŋis (pohjoissaame) Lappi, luodah suomâsämmilijn (inarinsaame) Lappi, lääʹddsäʹmmlai ǩiõjjin (koltansaame). Tapahtuman suojelijaksi suostui tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio, mutta hän ei päässyt itse Pariisiin paikalle. 1

3 Yhteistyötahot Suunnittelutoimikunnassa olivat mukana Ranskan instituutin lisäksi Inarin kunta, Saamelaiskäräjät, Saamelaismuseo Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, Sámi Duodji ry, Kolttakulttuurisäätiö, Taiteen edistämiskeskus Taike, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja Lapin yliopisto. Työryhmä valitsi puheenjohtajakseen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtorin Liisa Holmbergin ja tapahtuman koordinoijaksi Elinkeinot & kehitys Nordican. Nordicassa koordinoinnista huolehti kv. koordinaattorin sijainen Ritva Lahti. Asiantuntija Päivi Tahkokalliolla oli keskeinen rooli tapahtuman järjestelyissä. Ranskan instituutin puolelta hanketta koordinoi Susanna Juvonen. Kuvassa Tuupa Recordsin toimitusjohtaja Jussi Isokoski, kulttuuripäivän musiikkitarjonnasta vastannut Oula Guttorm, Ranskan Instituutin johtaja Jeannette Bougrab, muusikko Ailu Valle ja rehtori Liisa Holmberg. Avajaispuhetta pitämässä Inarin valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari, kuuntelemassa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 2

4 Esiintymässä Ailu Valle, Amoc & Trio Boogiemen. Kuvassa vasemmalta Oula Guttorm, Ailu Valle, Mikkâl Morottaja (Amoc) ja Juho Kiviniemi. Tapahtuman valmistelut Tapahtuman työryhmässä oli yhteensä 30 jäsentä, joista 24 aktiivista ja 6 arvovaltaisten organisaatioiden edustajaa (esim. Suomen Ranskan suurlähettiläs). Työryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa ( , , , , , ja ). Päätöksenteon tukemiseksi perustettiin pienempi koordinaatioryhmä työryhmän jäsenistä, jossa olivat mukana Inarin kunta/nordica, Ranskan Instituutti, Saamelaiskäräjät, Giellagas-instituutti ja SAKK. Koordinaatioryhmä kokoontui muutaman kerran vuonna 2016 sekä tammikuussa Työryhmän edustajat Jeannette Bougrab, Liisa Holmberg, Päivi Tahkokallio ja Ritva Lahti tekivät ensimmäisen valmistelumatkan Pariisiin He kävivät tutustumassa Musée du Quai Branlyyn, Suomen suurlähetystöön ja Suomen kulttuuri-instituuttiin sekä tapaamassa UNESCOn edustajia tapahtuman ohjelmaan liittyen. Vierailun aikana keskusteltiin yhteistyöstä ja oheisohjelmasta Suomen kulttuuri-instituutin kanssa, joka järjesti Suomi 100 -hankkeen Koti (suomalaisissa aitoissa tarjottiin tilapäismajoitusta 100 päivän ajan Instituutin tiloissa, joissa tarjottiin myös suomalainen aamiainen majoittujille). Toisella matkalla Päivi Tahkokallio ja Oula Guttorm tarkastivat loppujärjestelyt museon ja Suomen Instituutin kanssa Pariisissa. Ranskan Suomen Instituutin johtaja Meena Kaunisto tutustui Inariin elokuussa Ijahis Idja saamelaismusiikkifestivaalin aikana, joka järjestestetään vuosittain Inarin kirkonkylällä. Vierailun aikana suunniteltiin käytännön yhteistyötä Suomen Instituutin kanssa Pariisissa. Työryhmä osallistui myös Visit Finlandin järjestämään mediavierailuun, kun viisi ranskalaista toimittajaa vieraili Inarissa alkuperäiskansojen filmifestivaalin Skábmagovien aikana tammikuussa

5 Inarinsaamelaiset Heli ja Satu Aikio Saamelaisalueen koulutuskeskuksen musiikinopiskelijat Erke Eriksen, Anna Morottaja, Laura Tapiola, Auli Länsman ja Heli Huovinen. Vasemmalla opettaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Utsjoen nuorten teatteriryhmä opettajansa Eila Tapiolan kanssa. Ryhmää esittelemässä rehtori Liisa Holmberg. Irdon-yhtye esiintyy. Vasemmalta Oula Guttorm, Patrik Fält, Anni Guttorm ja Juho Kiviniemi. Tapahtuma Lappi Suomen saamelaisten jäljillä -tapahtuma pidettiin Musée du quai Branly etnografisessa museossa Pariisissa. Museo oli erinomainen tapahtumapaikka. Samanaikaiset muut tapahtumat toivat näkyvyyttä saamelaistapahtumalle. Avajaisseremoniassa 4.3. puhuivat Suomi 100 hankkeen hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Paula Lehtomäki, Ranskan Instituutin johtaja Jeannette Bougrab, Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Lauantaina 4.3. ohjelmassa oli saamelaisteemaan pohjautunut tiedeseminaari. Seminaarin sisällöstä vastasivat Jeannette Bougrab ja Veli-Pekka Lehtola. Paneelikeskusteluihin osallistuivat professori Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, kansallisen tieteellisen tutkimuksen keskuksen CNRS:n tutkimusjohtaja Marie Roué, Diwan-koulun puheenjohtaja Stéphanie Stoll, apulaisprofessori Sanna Valkonen, tutkija ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin jäsen Anne Nuorgam, professori Vesa Puuronen, LeMonde-lehden ulkomaantoimittaja Olivier Truc ja tutkija Francis Joy. Kuulijoita oli noin 250, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena tiedeseminaarille. Sunnuntaina 5.3. ohjelma oli kulttuurinen: taidetta, valokuvaa, elokuvaa, musiikkia, käsityötä ja kirjallisuutta. Kulttuuripäivän anti oli hyvin monipuolinen ja yleisöä selvästi eniten kiinnostanut teema. Esiintyjät edustivat eri saamelaisryhmiä ja heitä tuli eri puolilta saamelaisaluetta. 4

6 Musiikkia oli tarjolla runsaasti ja monipuolisesti, räpistä joikuun. Musiikkitarjonnan koordinoinnista ja esittelystä vastasi Oula Guttorm. Esiintyjä olivat mm. Ailu Valle, Amoc (Mikkâl Morottaja), Irdon-yhtye, Ulla Pirttijärvi & Hildá Länsman & Ulda, inarinsaamelaiset Heli ja Satu Aikio sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen muusikin opiskelijat. Saamelaiselokuvista esitettiin Katja Gauriloffin ohjaama Kuun metsän Kaisa, joka sai Ranskan ensi-iltansa tapahtumassa, Marja Helanderin Dolastallat, Inger-Mari Aikion Siivekkäät ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan opiskelijoiden lyhytelokuvia. Elokuvat esitteli suunnittelija Tarja Porsanger. Käsityöntaitajat ja muut taiteilijat kertoivat omasta taiteestaan yleisölle. Päivi Tahkokallion haastateltavina olivat valokuva- ja videotaiteilija Marja Helander, valokuvataiteilija Tanja Sanila sekä installaatio- ja korutaiteilija Inka Kangasniemi. Osaamistaan esittelivät myös kädentaitajat Ilmari Tapiola ja Yrjö Musta. Esillä oli taidokkaita saamenkäsitöitä. Sámi Duodji ry. järjesti käsityönäytöksiä, joissa yleisö sai kokeilla saamenkäsitöiden tekoa. Ohjaajina toimivat Nea-Maria Valkeapää ja Maarit Magga. Esiintyjiä ja järjestäjiä oli Pariisissa yhteensä 60 henkilöä, joista 57 matkusti Suomesta ja 3 Ranskasta. Kulttuuritapahtumassa kävi noin osallistujaa. Päivi Tahkokallion haastateltavina taiteilijat Inka Kangasniemi, Tanja Sanila ja Marja Helander. Keskellä tulkki. Maarit Maggan käsityönäytös Nea-Maria Valkeapää neuvoo pariisilaisia saamenkäsitöiden teossa. Ulla Pirttijärvi & Hildá Länsman & Ulda 5

7 Oheistapahtumat Suomen Instituutin Koti-tapahtumassa vietettiin arktista viikkoa saamelaistapahtuman aikaan. Sinne toimitettiin poronlihaa aamiaisille tarjottavaksi ajalla Instituutin yläkerrassa toimi Saamelaismuseo Siidan järjestämä pop up kauppa, jossa myytiin saamelaisia tuotteita ajalla Keskiviikkona 1.3. Instituutissa järjestettiin saamenkäsityöpaja, ja torstaina 2.3. Instituutin tiloissa järjestetyssä saamenmusiikin konsertissa esiintyivät Heli Aikio sekä Anni ja Oula Guttorm. Ranskan Instituutin johtaja Jeannette Bougrab järjesti hanketoimijoille lounastapaamisen Ranskan Senaatin Suomi-Ranska ystävyysryhmän puheenjohtajan Jean-François Husson n sekä jäsenien Christian Manablen ja François Pillet n seurassa keskiviikkona 1.3. Tapaamiseen osallistuivat myös Suomen suurlähettiläs Risto Piipponen ja Suomen Instituutin johtaja Meena Kaunisto. Osallistujat pääsivät tutustumaan Luxembourgin palatsissa sijaitsevaan Senaatin istuntosaliin, kirjastoon ja arkistoon. Ranskan senaatissa vierailulla Suomen instituutin johtaja Meena Kaunisto, senaattori Christian Manable, Suomen Ranskan suurlähettiläs Risto Piipponen, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, senaattori ja senaatin Ranska-Suomi -ystävyysseuran puheenjohtaja Jean-François Husson, Ranskan instituutin johtaja Jeannette Bougrab, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg, Elinkeinot & kehitys Nordican vs. kv-koordinaattori Ritva Lahti, Tahkokallio Design + Oy:n johtaja Päivi Tahkokallio ja Ranskan instituutin johdon assistentti Susanna Juvonen 6

8 Osa hanketoimijoista tutustui Suomen suurlähetystön tiloihin perjantaina 3.3. Suurlähettiläs Piipponen järjesti vastaanoton 4.3. residenssissään. Musiikkitarjonnasta tilaisuudessa vastasivat Ailu Valle ja Anna Näkkäläjärvi- Länsman. Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja vs. kansainvälisten asioiden koordinaattori Ritva Lahti keskustelevat Suomen Ranskan suurlähettilään Risto Piipposen ja rouva Marjatta Piipposen kanssa suurlähettilään residenssissä. Viestintä Tapahtuma näkyi medioissa Suomessa, Norjassa ja Ranskassa. Muun muassa Norjan saamelaisradion kolmen hengen ryhmä raportoi tapahtumasta. Tapahtuman mediaviestinnästä huolehtivat yhteistyössä Suomessa oleva Ranskan Instituutti, Inarin kunta ja Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä Pariisissa Musée du Quai Branly ja Suomen Ranskan kulttuuri-instituutti. Viestintään osallistuivat myös Suomen suurlähetystö Pariisissa sekä Ranskan suurlähetystö Suomessa. Tapahtumasta viestittiin osallistuvien organisaatioiden verkkosivujen ja sosiaalisen median avulla ja tapahtuma näkyi myös virallisessa valtioneuvoston Suomi 100 -viestinnässä ja alueellisessa Suomi 100 -viestinnässä. Tapahtuman visuaalisen ilmeen loi Suomi 100 -viestintäohjeiden mukaisesti graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän toimisto Kokoromoi. Pariisin tapahtumassa käytetyt roll-upit suunnitteli mainostoimisto Focus Flow. Helsingissä, Rovaniemellä ja Suomen suurimmissa kaupungeissa toteutettiin myös julistemainoskampanja bussipysäkeillä. Mainoskampanjan järjesti Ranskan Instituutti yhteistyössä ranskalaisen yrityksen JCDecaux n kanssa. 7

9 Tapahtuman talous Tapahtuman kustannukset olivat ,85 euroa. Ne muodostuivat pääosin osallistujien matka-, majoitus- ja päivärahakuluista, seminaarien tulkkauskustannuksista ja tekniikasta sekä muista asiantuntijapalveluista, joita tarvittiin tiedeseminaarin ja kulttuuripäivän järjestämiseen. Pääosa kustannuksista kohdistui vuodelle Vuonna 2016 muodostui lähinnä kokouksista aiheutuvia kustannuksia kuten Pariisin ja kotimaan matkat, jotka katettiin työryhmän jäsenten organisaatioiden budjeteista, eivätkä ne siten ole mukana hankkeen kirjanpidossa. Hankkeen päärahoittaja on Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 ohjelma euron panoksella. Vastinrahoituksesta huolehtivat osallistujaosapuolet. Ranskan Instituutti panosti vahvan työpanoksensa lisäksi tapahtumaan euroa. Saamelaisalueen koulutuskeskus osallistui vahvasti hankkeen toteuttamiseen ja rahoitti mm. asiantuntija Päivi Tahkokallion työpanosta. Utsjokelainen Sámi Siida ry. kustansi kuuden nuoren ja kahden huoltajan kulut n eurolla. Sámi Duodji ry sai rahoitusta Lapin Suomi 100 ohjelmasta käsityönäytösten järjestämiseen. Taiteen edistämiskeskus tuki tapahtuman elokuvaosiota ja maksoi läänintaiteilijan matkakulut. Saamelaiskäräjät myönsivät Ulla Pirttijärvi & Hildá Länsman & Uldakokoonpanolle matkatukea Pariisin tapahtumaan. Lapin yliopisto ja Oulun yliopisto maksoivat kukin yhden henkilön matkakustannukset. Yhteensä vastinrahoitusta kertyi ,84 euroa. Elinkeinot & kehitys Nordica huolehti hankkeen koordinoinnista ja laittoi siten työpanosta hankkeeseen vähintään euron edestä. Tätä ei kuitenkaan kirjattu hankkeen kirjanpitoon. Tiedeseminaarissa keskustelivat Ranskan instituutin johtaja Jeannette Bougrab, professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta, tutkija ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin jäsen Anne Nuorgam, LeMonde-lehden ulkomaantoimittaja Olivier Truc ja apulaisprofessori Sanna Valkonen Lapin yliopistosta. 8

10 Yhteenveto Näin monen eri organisaation yhteistyössä toteuttama hanke on ollut osin haasteellinen. Kuitenkin hankkeen tavoitteena ollut saamelaiskulttuurin tunnettuuden ja näkyvyyden lisääminen saavutettiin. Osallistujat saivat Pariisissa runsaasti huomiota, ja saamelaiskulttuuri vaikutti olevan uutta ranskalaisyleisölle. Hanketoimijat olivat tyytyväisiä Suomi 100 toimijoilta saamaansa tukeen. Ohjelma kokonaisuudessaan oli erittäin korkeatasoinen, monipuolinen ja taitavasti suunniteltu. Tapahtumaa voidaan pitää onnistuneena. Raportin ovat laatineet Elinkeinot & kehitys Nordican kv. koordinaattorin sijainen Ritva Lahti ja kv. koordinaattori Eila Rimpiläinen. Raportin kuvat ovat Ranskan Instituutin ja Anu Avaskarin arkistoista. Liitteet: I Lista työryhmän jäsenistä (ei julkinen) II Lista esiintyjistä ja järjestäjistä (ei julkinen) III Tiedeseminaarin ohjelma IV Kulttuuripäivän ohjelma 9