LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E VIRTAIN KAUPUNKI PUUKKONIEMEN ASEMAKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E VIRTAIN KAUPUNKI PUUKKONIEMEN ASEMAKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML)

3 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT JOHDANTO Hankealueen yleiskuvaus Hankekuvaus SELVITYSALUEET LÄHTÖTIEDOT LINNUT Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Johdanto Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio LIITO-ORAVA Johdanto Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio MUUT ELÄIMET Johdanto Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio EKOLOGISET YHTEYDET Johdanto Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio YHTEENVETO (18)

4 10 LÄHTEET (18)

5 YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö: Suunnittelija (biologi), Pinja Mäkinen Uudenmaankatu 19 A TURKU Puh pinja.makinen sweco.fi 5 (18)

6 1 JOHDANTO Tämä Virtain Puukkoniemen asemakaavan luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Luontoselvityksessä on pyritty selvittämään kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet ja tärkeät ekologiset yhteydet. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. 1.1 Hankealueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamaton, kallioinen ja paikoin jyrkästikin kumpuileva, pääosin mäntyä kasvava niemi sekä niemen länsipuolinen lahdenpohjukka. Suunnittelualueella ei ole rakennuskantaa. Alueen länsipuolella sijaitsee kaksi kiinteistöä, joilla on muutamia rakennuksia. Itä-koillispuolella on Hiekkarannan tanssilava, joka käsittää useita rakennuksia. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura suojelualueverkostoon kuuluvia alueita eikä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. 1.2 Hankekuvaus Suunnittelualue sijaitsee Virtain kaupungin keskustasta noin 2 km pohjoiseen Toisveden rannalla Puukkoniemessä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,1 hehtaaria. Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Asemakaava-alueen rajaus. MML (18) Asemakaavan tavoitteena on tutkia loma-asumisen ja pysyvän asumisen sijoittumista alueelle.

7 Luontoselvityksessä keskityttiin lakisääteisesti suojeltuihin ja/tai uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Selvitys sisältää seuraavat eri maastoselvitykset: o o o pesimälinnustoselvitys luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys liito-oravaselvitys Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin Luontoselvityksen tekijänä oli biologi (FM) Pinja Mäkinen Sweco Ympäristö Oy:stä. 2 SELVITYSALUEET Luontoselvitys tehtiin sillä maantieteellisellä laajuudella, jolla on syytä olettaa asemakaavalla olevan vaikutusta kunkin selvitettävän eliöryhmän osalta. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin asemakaava-alueella sekä sen lähiympäristössä (kuva 2). Kuva 2. Selvitysalue, jolta luontoselvityksen maastotyöt tehtiin, ulottui varsinkin idässä huomattavasti suunnittelualuetta laajemmalle. MML 5 /2017 Selvitysalue (kuva 2) ulottui etelässä noin 30 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolelle, koillisessa tanssilava-alueen eteläisille rakennuksille asti, idässä maantielle (Torppakyläntie, kts. sijainti kuvasta 1) ja kaakossa asemakaava-alueen eteläpuolitse kulkevalle met- 7 (18)

8 8 (18) sätielle asti. Lähtötiedot kerättiin suunnittelualueen lisäksi noin 500 metrin säteeltä kuvassa 1 esitetyn suunnittelualueen rajoista. 3 LÄHTÖTIEDOT Lähtötietoina käytettiin Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitystä (Finnish Consulting Group Oy, 2011) sekä Pirkanmaan ELY-keskukselta saatuja uhanalaisten lajien esiintymistietoja (HERTTA-tiedot, saatu ). Uhanalaistiedot pyydettiin asemakaava-alueelta ja sen ympäristöstä noin 500 m säteeltä kaava-alueen rajasta. Lisäksi lähtötietona on käytetty Virtain keskustaajaman osayleiskaavakarttaa. 4 LINNUT 4.1 Menetelmät Pesimälinnusto kartoitettiin käyttäen sovellettua kartoituslaskentamenetelmää sekä soveltavaa vesilintulaskentaa. Inventoinnissa keskityttiin seuraaviin lajeihin: Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen kansainväliset vastuulajit. Kartoitus tehtiin klo Lintuselvityksen aikaan lämpötila oli 9 C. Sää oli lähes täyspilvinen, mutta poutainen. Pohjoisesta Toisveden selältä puhalsi kohtalainen tuuli, mutta tuulesta huolimatta linnustoselvitystä voidaan pitää luotettavana, sillä selvitysalue oli pieni ja se voitiin kulkea tarkkaan läpi. 4.2 Tulokset Pesimälintukartoituksessa ei havaittu huomionarvoisia lintulajeja (Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen vastuulajit). Myöskään HERTTA-tietojen mukaan suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei pesi huomionarvoisi lintulajeja. Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksessä (Finnish Consulting Group Oy, 2011) kaakkuri havaittiin ravinnonhaussa Toisveden vesialueella Hietalan länsirannalla noin 400 metriä Puukkoniemen asemakaava-alueelta pohjoiseen. Laji ei kuitenkaan pesine alueella, sillä kaakkuri pesii tyypillisesti pienillä ja syrjäisillä erämaalammilla ja -järvillä, ja käy niiltä käsin ravinnon haussa useiden kilometrien päässä suuremmilla järvillä. Luontoselvityksen maastokäynnillä suunnittelualueella havaittiin tavanomaista talousmetsien ja karun järvenrannan pesimälinnustoa: kalalokki (saattaa pesiä suunnittelualueen ulkopuolella), pajulintu, peippo, punarinta, räkättirastas, sirittäjä, varis ja viherpeippo. 4.3 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Pesimälintukartoituksessa ei havaittu huomionarvoisia lintulajeja. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälinnusto on tavanomaista talousmetsien ja karun järvenrannan lajistoa. Elinympäristöjen muutos vaikuttaa yleensä kielteisesti pesimälinnustoon, vaikkakin jotkut lajit, kuten pienet hyönteissyöjälinnut, voivat hyötyä avointen metsän reunaalueiden lisääntymisestä. Suunnittelualueen ulkopuolella on myös runsaasti vastaavia

9 pesimäympäristöjä. Näin ollen asemakaavassa ei tarvitse huomioida alueen pesimälinnustoa. 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Johdanto Luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10, sekä Vesilain 11 rajoittavat sellaista maankäyttöä, joka muuttaa tiettyjä luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on määritelty seuraavat suojellut luontotyypit, joihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. LSL:n luontotyyppien muuttamiskielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Metsälain 10 :ssä määritellään erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi seuraavat elinympäristöt, joita koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 9 (18)

10 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Näiden elinympäristöjen tulee olla ML 10 :n mukaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Vesilain 11 kieltää toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena. Sama koskee luonnontilaisia pienvesiä (lähteitä ja noroja) muualla kuin Lapissa. Edellä mainittujen lakisääteisesti suojeltujen luontotyyppien lisäksi luontoselvityksessä kartoitettiin muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä alueella. Nämä elinympäristöt määritettiin oppaan Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) mukaisesti. Näiden muiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen ei ole lakisääteisesti määrättyä, vaan niiden turvaaminen tapahtuu metsänomistajan omalla päätöksellä. 5.2 Menetelmät Kasvillisuutta ja luontotyyppejä koskevat maastotyöt tehtiin Luontotyyppiselvityksessä kartoitettiin suojellut luontotyypit (luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10 ja Vesilain 11 ), uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) Putkilokasvien osalta selvitettiin Luontodirektiivin liitteiden IV(b) ja II lajien, uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien sekä Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintymät. 5.3 Tulokset Koko suunnittelualueen (kuva 1) ja sen itäpuolisen selvitysalueen (kuva 2) puusto on talousmetsää. Alueen puusto on nuorta tai keski-ikäistä puustoa. Ainoastaan rantavyöhykkeessä on muutama iäkkäämpi puuyksilö. Koko selvitysalueella on lahopuuta hyvin niukasti. Suunnittelualueen pohjois- ja luoteisosassa sijaitsee kalliomännikkö (metsätyyppi MäKl) (katso kannen kuva). Suunnittelualueen pohjoisosassa kalliomäen ja tanssilavan välissä sekä Suunnittelualueen lounaisosassa lahdenpohjukassa on kuusta ja mäntyä kasvavaa puolukka-mustikkatyypin tuoretta kangasta (TrMäKiVMT). Suunnittelualueen kaakkoisosassa (osin suunnittelualueen ulkopuolella) kalliomäen ja pellon välissä on nuorta metsää kasvavaa kuivahkoa mänty-koivukangasta (askvmäkokg), jossa nuorten puiden välissä kasvaa joitakin ylispuita, lähinnä koivuja (kuva 3). 10 (18)

11 Kuva 3. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on nuorta mänty-koivukangasta, jossa on harvassa vanhempia ylispuita. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuivahkon kankaan mäntytaimikko (asskvmäkg), jossa ylispuina kasvaa joitakin mäntyjä. Suunnittelualueen itäpuolella pitkulaisen pellon luoteiskulmalla on pieni metsikkö puolukka-mustikkatyypin tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää (kivmt). Suunnittelualueen itäpuolella suunnittelualueen ja Torppakyläntien (kts. sijainti kuvasta 1) välissä on pelto, jonka etelä-pohjoissuuntaisissa ojissa kasvaa noin kymmenmetrisiä mäntyjä (kuva 4). 11 (18)

12 Kuva 4. Suunnittelualueen itäpuolella suunnittelualueen ja Torppakyläntien välissä on pelto, jonka etelä-pohjoissuuntaisissa ojissa kasvaa noin kymmenmetrisiä mäntyjä. Alueella ei esiinny lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten arvokkaita luontotyyppejä tai kasvilajeja. Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksen (Finnish Consulting Group Oy, 2011) tai ympäristöhallinnon uhanalaistietojenkaan (HERTTA-tiedot) mukaan suunnittelualueella ei esiinny huomionarvoisia kasvilajeja tai luontotyyppejä. 5.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei maastokäynnin ja lähtöaineiston perusteella esiinny lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten arvokkaita luontotyyppejä tai kasvilajeja, jotka tarvitsisi huomioida suunnitelmassa. 6 LIITO-ORAVA 6.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV (a) laji. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin 12 (18)

13 kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) (Liukko ym., 2016). Liito-orava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liito-oravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001). Paras ajankohta liito-oravainventointiin on keväällä lumien sulettua, ja maastotyöt tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä (Sierla ym., 2004). 6.2 Menetelmät Liito-oravaselvitys tehtiin lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvissa kuusivaltaisissa sekametsissä etsimällä liito-oravien ulosteita järeiden kuusten, haapojen ja muiden lehtipuiden tyviltä. Maastotyöt tehtiin Tulokset Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksen (Finnish Consulting Group Oy, 2011) mukaan kansallisesti arvokas liito-oravan elinalue sijaitsee Puukkoniemen asemakaava-alueen pohjoispuolella ulottuen eteläreunastaan Hiekkarannan lavan tuntumaan. ELY-keskuksen toimittamissa uhanalaistiedoissa liito-oravan elinalue rajautuu Hiekkarannan lavan pohjoispuolella olevan parkkipaikan pohjoisreunalla kulkevaan puroon, jolloin etäisyys kaava-alueen rajasta liito-oravan elinalueelle on noin 140 metriä. ELY-keskuksen toimittamassa paikkatieto-aineistossa tämän havainnon lähteeksi on kirjattu Minna Eskelinen, FCG ja havaintovuodeksi 2011, joten kyse on samasta havainnosta. Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksessä tämän liitooravan elinalueen eteläosasta on löydetty kaksi reviiripuuta (liito-oravan papanoita puun alla yli 50 kappaletta) ja siten kyseinen liito-oravan elinalue on osayleiskaavan luontoselvityksessä tulkittu liito-oravan lisääntymispaikaksi. Virtain keskustaajaman osayleiskaavassa tämä liito-oravan lisääntymispaikka on rajattu merkinnällä luo-1 (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). 6.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnittelualueen koillispuolella 140 metrin etäisyydellä oleva Toisveden ja tien välinen metsikkö on Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksessä (Finnish Consulting Group Oy, 2011) tulkittu liito-oravan lisääntymispaikaksi. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Osayleiskaavan luontoselvityksessä liito-oravan elinaluerajaukset koskevat esiintymän ydinaluetta, joiden läheisyyteen tulisi osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan jättää ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä. Lisäksi tulisi turvata liito-oravan kulkuyhteydet elinalueelta toiselle. Osayleiskaavan luontoselvityksessä on esitetty Puukkoniemi osaksi viheryhteyttä (kuva 5), joka palvelee liito-oravaakin. Näin ollen puustoa ei tule harventaa Puukkoniemessäkään niin harvaksi, ettei liito-orava pääse puusta puuhun liitämällä kulkemaan kaava-alueen kautta. Liito-orava kykenee liitämään metriä leveiden aukeiden alojen yli (Ympäristöministeriö, 2017). Liidon pituuteen 13 (18)

14 vaikuttavat puuston korkeus ja maaston korkeuserot. Näin ollen ainakin jostakin suunnittelualueen osasta tulee kulkea käytävä, jossa puut ovat korkeintaan 20 metrin päässä toisistaan. Luvussa 8.4. on tarkemmin kuvattu liito-oravankin takia suunnittelualueelle jätettävää ekologista yhteyttä. 7 MUUT ELÄIMET 7.1 Johdanto Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Todennäköisemmin alueella esiintyvinä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeina, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hanke voisi heikentää, pidettiin liitooravaa. Näiden osalta tehtiin maastoselvitys, jonka tulokset on esitetty edellisessä luvussa. Tässä luvussa käsitellään muita luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. 7.2 Menetelmät Muiden luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien kuin liito-oravan esiintymistä suunnittelualueella arvioitiin asiantuntija-arvioina perustuen lähtötietoihin, maastohavaintoihin ja kirjallisuuteen (mm. Nieminen & Ahola, 2017). 7.3 Tulokset Lähtötiedoissa ei ole havaintoja muiden luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien kuin liitooravan esiintymisestä kaava-alueella tai sen lähiympäristössä. Myöskään maastokäynnillä ei havaittu merkkejä näistä lajeista. Alueen luontotyyppien ja sijainnin (melko eristäytynyt pieni metsäalue järven, peltoaukeiden ja asutuksen välissä) perusteella voidaan päätellä, että alue ei sovellu minkään luontodirektiivin liitteen IV (a) lajille lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Lepakoillekaan alue ei tarjoa lisääntymis- ja talvehtimispaikoiksi sopivia puunkoloja, rakennuksia tai kallionkoloja. Viitasammakoille taas asemakaavaalueen Toisveteen rajoittuvat rannat ovat liian karuja ja tuulilta suojattomia kutupaikoiksi. 7.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Puukkoniemen asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä ei arvioida olevan muita luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien kuin liito-oravan (kts. luku 6) lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, joita täytyisi huomioida asemakaavassa. 8 EKOLOGISET YHTEYDET 8.1 Johdanto Ekologiset yhteydet ovat vaihtelevan levyisiä käytäviä tai ns. askelkivien muodostamia ketjuja, jotka ylläpitävät ydinalueiden toimintaa ja mahdollistavat eliöstön liikkumiseen 14 (18)

15 alueelta toiselle. Toimivan yhteyden muodostumiseen ja sen leveyteen vaikuttavat kasvillisuus, maaston muodot ja ihmistoimintojen läheisyys. 8.2 Menetelmät Ekologisen verkoston sijaintia ja kaavan vaikutuksia siihen arvioitiin asiantuntija-arviona karttatarkastelun avulla. Lähtöaineistona käytettiin Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitystä (Finnish Consulting Group Oy, 2011) ja tämän luontoselvityksen tietoja. 8.3 Tulokset Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksessä (Finnish Consulting Group Oy, 2011) Puukkoniemen asemakaava-alue on määritetty osaksi tärkeää viheryhteyttä (kuva 5), joka kulkee Puukkoniemestä pohjoiseen kapeana kaistaleena Toisveden itärantaa ja itään päin Hiekkarannan lavan pohjoispuolelta Toisveteen laskevan puron vartta kohti Puttoskylää. Lisäksi osayleiskaavan luontoselvityksessä on esitetty viheryhteystarve Puukkoniemestä etelään päin Toisveden rantaa pitkin. Kuva 5. Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksessä (Finnish Consulting Group Oy, 2011) esitetty ekologinen verkosto. Vihreä, katkoviivalla rajattu alue on tärkeä viheryhteys ja keltainen nuoliviiva on viheryhteystarve. Suunnittelualue sijaitsee kuvan yläosassa keskellä järven itärannan eteläisimmässä niemessä. Finnish Consulting Group Oy, (18)

16 Puukkoniemi sijaitsee järven ja peltoalueiden välillä vain hyvin kapeiden metsäkaistaleiden yhdistäessä sitä suurempiin metsäalueisiin. Siksi sen kautta ei voida olettaa kulkevan keskeistä ekologista yhteyttä laajempia metsäalueita suosiville lajeille, kuten vaikkapa suurpedoille. Koska Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan suunnittelualueen koillispuolella on liito-oravan lisääntymisalue, ekologisen yhteyden yksi keskeinen rooli on säilyttää liito-oravan mahdollisuudet käyttää suunnittelualuetta kulkureittinään elinpiirinsä ydinalueiden välillä. 8.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksessä on esitetty Puukkoniemi osaksi tärkeää viheryhteyttä. Suunnittelualue yhdistyy kuitenkin vain kapeiden metsäkaistaleiden kautta laajempiin metsäalueisiin, joten kapeahkon metsäkaistaleen jättäminen kulkemaan suunnittelualueen kautta turvaa oleellisilta osin tämän ekologisen yhteyden säilymisen. Tämän viheryhteyden ylläpitäminen on tärkeää myös liito-oravien elinalueiden välisten kulkuyhteyksien ylläpitämiseksi. Edellä kuvatun perusteella suositellaankin, että Puukkoniemen asemakaavan alueelle jätetään mahdollisimman paljon puustoa. Puustoa tulee jättää vähimmäismääränä sen verran, että liito-oravat voivat liitää puusta puuhun käyttäessään mahdollisesti aluetta kulkureittinään. Puiden väli saa olla korkeintaan 20 metriä ja korkeintaan puiden korkeus, molempien ehtojen tulee täyttyä. Tämä voidaan toteuttaa kenties parhaiten jättämällä riittävästi rantapuustoa suunnittelualueelle. Jos liito-oravan liikkumiskäytävä jätetään kulkemaan kalliomäen eteläpuolitse, tulee erityisen tarkasti huomioida, että ei kaadeta liikaa nuoren metsän harvoja ylispuita, jotta edellä esitetyt puuston maksimietäisyydet eivät ylity. 9 YHTEENVETO Suunnittelualue on rakentamaton, kallioinen ja paikoin jyrkästikin kumpuileva, pääosin mäntyä kasvava niemi sekä niemen länsipuolinen lahdenpohjukka. Koko suunnittelualueen ja sen itäpuolisen selvitysalueen puusto on talousmetsää. Alueen puusto on nuorta tai keski-ikäistä puustoa. Ainoastaan rantavyöhykkeessä on muutama iäkkäämpi puuyksilö. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei esiinny lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten arvokkaita luontotyyppejä tai kasvilajeja, jotka tarvitsisi huomioida suunnitelmassa. Pesimälintukartoituksessa ei havaittu huomionarvoisia lintulajeja. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälinnusto on tavanomaista talousmetsien ja karun järvenrannan lajistoa. Elinympäristöjen muutos vaikuttaa yleensä kielteisesti pesimälinnustoon, vaikkakin jotkut lajit, kuten pienet hyönteissyöjälinnut, voivat hyötyä avointen metsän reunaalueiden lisääntymisestä. Suunnittelualueen ulkopuolella on myös runsaasti vastaavia pesimäympäristöjä. Näin ollen asemakaavassa ei tarvitse huomioida alueen pesimälinnustoa. 16 (18)

17 Suunnittelualueen koillispuolella 140 metrin etäisyydellä sijaitsee Virtain kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvityksessä havaittu liito-oravan lisääntymispaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Itse suunnittelualueella ei nyt tehdyn luontoselvityksen perusteella ole luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Osayleiskaavan luontoselvityksessä on esitetty Puukkoniemi osaksi viheryhteyttä, joka palvelee liito-oravaakin. Suunnittelualueelle tulee siis jättää ekologinen yhteys. Suositellaankin, että Puukkoniemen asemakaavan alueelle jätetään mahdollisimman paljon puustoa. Puustoa tulee jättää vähimmäismääränä sen verran, että liito-oravat voivat liitää puusta puuhun käyttäessään mahdollisesti aluetta kulkureittinään. Puiden väli saa olla korkeintaan 20 metriä ja korkeintaan puiden korkeus, molempien ehtojen tulee täyttyä. Tämä voidaan toteuttaa kenties parhaiten jättämällä riittävästi rantapuustoa suunnittelualueelle. 17 (18)

18 10 LÄHTEET Finnish Consulting Group Oy, Virtain kaupunki, keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitys. Hanski, I., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto M. & Mäkelä A., Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459, Luonto ja luonnonvarat, 130 s. Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal species. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus. 34 s. Meriluoto, M. & Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M., Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Luonto ja luonnonvarat, s Ympäristöministeriö, Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriön kirje YM1/501/ (18)