TENNILAMMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2017
|
|
- Johanna Kahma
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEITAP OY TENNILAMMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2017 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20875
2 i SEITAP OY TENNILAMMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Sami Hamari Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET YHTEENVETO ALUEEN LUONNONOLOSUHTEISTA SUOJELUARVOT SUOJELUALUEET ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Kartoitusalueen luontotyypit, A3. Liite 2. Luontotyyppien kuvaukset, A3. Liite 3. Selite liitteeseen 2. Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p Pohjakartat: Maanmittauslaitos maastotietokanta 10/2017 Kuvat: Sami Hamari Kannen kuva: Pohjoinen Tennilampi
3 1. JOHDANTO Seitap Oy toimii kaavoittajana Rovaniemen kuntaan sijoittuvassa Tennilampien ranta-asemakaavoituksessa. Selvitysalue sijoittuu Rovaniemen keskustasta noin 35 km itäkoilliseen Jokelan kylän läheisyyteen. (kuva 1-1). Kaavoitusta varten toteutettiin luontoselvitys, joka painottui luontotyyppien ja kasvillisuuden selvittämiseen. Kartoituksen yhteydessä huomioitiin myös muut eliölajit ja sen yhteydessä arvioitiin myös alueen potentiaalia luontodirektiivin liitteen IV eläinlajien elinympäristönä. Tässä raportissa kuvataan kartoitettavan alueen luonnonolot ja maastokartoituksen tulokset. 2 Kuva 1-1. Selvitysalueen sijainti. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Kartoitus toteutettiin normaalin luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen tapaan. Selvitysalue tutkittiin ennakkoon maastokartoilta ja ilmakuvista. Ilmakuvina käytettiin digitaalisia pystysuuntaan otettuja väärävärikuvia (ns. ortokuva). Luontotyypit rajattiin alustavasti ilmakuville ja maastossa luontotyypit määritettiin niiden lajiston ja muiden ominaispiirteiden perusteella, ja rajaukset korjattiin vastaamaan maastohavaintoja.
4 3 Maastossa kiinnitettiin huomiota erityisesti ennakkosuunnittelussa esille tulleisiin mahdollisiin arvokkaisiin kohteisiin sekä maastossa havaittuihin kasvillisuuden ja luontotyyppien erityispiirteisiin, joiden perusteella arvokohteita voitiin tunnistaa. Kartoituksen yhteydessä määritettiin luontotyyppien putkilokasvi- ja sammallajisto. Kasvilajien näytteistä tapahtuvaa määritystä varten oli käytössä Lapin ELY-keskuksen poikkeuslupa kasvien näytteenottoon (LAPELY/439/2014) sekä lupa viitasammakoiden käsittelyyn lajimääritystä varten (LAPELY/1883/2015). Kartoituksessa merkittiin ylös alueella mahdollisesti sijaitsevat metsälain 10 mukaiset tärkeät elinympäristöt, luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit sekä erilaiset vesistöt ja vesilain suojaamat elinympäristöt. Luontotyyppien uhanalaisuuden tarkastelussa käytettiin Raunio ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus teosta. Uhanalaislajisto määritettiin uusimpien uhanalaistarkastelujen perusteella (Rassi ym ja Liukko ym. 2016). Luontotyyppien luonnontilaisuus arvioitiin 6-portaisen luokituksen perusteella, joka noudattaa soiden osalta valtioneuvoston antamaa periaatepäätöstä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta, sekä siinä esitettyä luonnontilaisuuden luokittelua. Metsien osalta samankaltainen luokitus on laadittu perustuen Lindholmin & Tuomisen (1993) ja Kuuluvaisen ym. (2004) teoksiin.
5 4 Taulukko 2-1. Suoluontotyyppien luonnontilaisuuden luokittelu. Luokka Kuivatus Kasvillisuus Vedenpinta 5 Suolla tai sen välittömässä läheisyydessä ei häiriötekijöitä. 4 Suon välittömässä läheisyydessä tai reunassa häiriö(itä), esim. ojia, tie tms., jotka eivät aiheuta näkyvää muutosta suolla. Osassa keidassoiden laiteita voi kuitenkin olla vesitalouden muutoksi. 3 Valtaosa suosta ojittamatonta. Aapasuon reunaojitus ei kauttaaltaan estä vesien valumista suolle eikä luonnollista vaihettumista kangasmetsään (tms.); merkittävää kuivahtamista ei suon muissa osissa. Keidassoiden laideosissa voi olla laajalti vesitalouden muutoksia. 2 Suolla ojitettuja ja ojittamattomia osia. Ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja ympäristön välillä. Osalla ojittamatonta alaa kuivahtamista. Keidassoilla ojitus on muuttanut myös reunaluisun ja keskustan vesitaloutta. 1 Vesitalous muuttunut kauttaaltaan, kasvillisuusmuutokset selviä. 0 Muuttunut peruuttamattomasti: vesitalous muuttunut, kasvillisuuden muutos edennyt pitkälle. Suokasvillisuus vallitsee aluskasvillisuudessa (pl. luontaisesti ruoppaiset tai pohjakerrokseltaan sulkeutumattomat suotyypit). Osassa keidassoiden laiteita voi olla vähäisiä kasvillisuuden muutoksia. Suokasvillisuudessa ei muutoksia suon reunavyöhykettä lukuun ottamatta. Keidassoilla laiteella puuvartisten kasvien osuus voi olla merkittävästi lisääntynyt. Suolle tyypillinen kasvistoaines kärsinyt; varpuisuus voi olla lisääntynyt välipinnoilla; merkkejä puuston kasvun lisääntymisestä tai taimettumisesta. Osalla suon ojittamatonta alaa kasvillisuusmuutoksia. Keidassoiden keskiosien muutokset voivat laidetta lukuun ottamatta olla vähäisiä. Puuston kasvu selvästi lisääntynyt ja/ tai alue taimettunut/ metsittynyt. Kasvillisuusmuutokset voivat kauttaaltaan ojitetuillakin alueilla olla hitaita. Alue voi olla myös jäkälöitynyt tai karhunsammaloitunut vailla merkittävää puustokerrosta. Kasvillisuus muuttunut kauttaaltaan ja sen kehitys osissa tapauksista edennyt turvekangasvaiheeseen. Vedenpinta kullekin suopinnan tasolle tyypillisissä rajoissa. Suoveden pinta alentunut ojien tuntumassa, joskus myös suon pinta. Suoveden pinta voi olla hivenen alentunut kauempanakin ojista, jos ne ovat "puhkaisseet" laajoja rimpiä tai keidassoiden kuljuja taikka allikoita. Suon ennallistamisen tai suolle tulevien pisto-ojien aiheuttamat taikka esim. penkkateiden patoamat vettymät kuuluvat tähän luokkaan. Suoveden pinta kauttaaltaan alentunut.
6 5 Taulukko 2-2. Metsäisten luontotyyppien luokittelu. Luokka Kriteeri 5 Metsien luontotyypeillä ei ole lainkaan merkkejä aiemmin toteutetusta metsätaloudesta tai muusta ihmistoiminnasta. Puusto on luontaisesti syntynyttä ja varttunutta ilman hakkuita ja harvennuksia. Puusto on kerroksellista ja tyypillä esiintyy useampaa puustosukupolvea, iäkästä puustoa, kuolevia ja kuolleita puita ja lahopuujatkumoa. Iäkästä tai kuollutta puustoa ei ole korjattu pois. Suojelualueiden ulkopuolella harvinaisia. 4 Metsien luontotyypeillä metsätalous tai muu ihmistoiminta ovat olleet vähäiset. Puusto on pääsääntöisesti luontaisesti syntynyttä ja varttunut ilman hakkuita. Luontotyypillä esiintyy useampaa puustosukupolvea, iäkästä puustoa, kuolleita ja kuolevia puita. Luontotyypin edustavuus on vähintään hyvä. 3 Metsien luontotyypeillä eri-ikäisiä metsätalouden merkkejä on havaittavissa: mm. sammalkantoja tai harsinnan tai harvennuksen merkkejä. Luontotyypillä voi esiintyä useampaa puustosukupolvea ja vähäisessä määrin kuolleita tai kuolevia puita. 2 Metsänkäsittely on edelleen selvästi havaittavissa ja on vaikuttanut voimakkaasti luonnontilaan. Luonnonmetsien ominaispiirteitä ei ole juuri havaittavissa. 1 Voimakkaasti käsitellyt metsäisen luontotyypin esiintymät, joissa puusto on yksijakoista eikä lahopuuta ole juuri hakkuutähteitä lukuun ottamatta. Luokkaan kuuluu esimerkiksi auratut nuoret ja luonnontilaisuudeltaan heikoimmat varttuneet kasvatusmetsät. 0 Voimakkaasti käsitellyt metsien luontotyypit, joissa metsän kaikki kasvillisuuskerrokset ja pintamaa ovat muuttuneet voimakkaasti esim. avohakkuun ja aurauksen seurauksena. Selvitysalue oli verrattain pienikokoinen (noin 23 ha), jonka vuoksi se voitiin kartoittaa kattavasti suunnitellussa aikataulussa. Alueelta ei ollut kartoitusajankohtana käytettävissä uhanalaistietoja, joten niitä ei voitu käyttää ennakkosuunnittelussa hyväksi. Aineisto tilattiin kuitenkin raportoinnin yhteydessä myös vanhojen havaintojen tarkistamiseksi. Selvitys tehtiin kesällä 2017, jolloin kesä edistyi keskimääräistä hitaammin. Tästä huolimatta kartoitusajankohta oli liian myöhäinen linnustoselvitysten toteuttamiseen. Kartoituksen yhteydessä kirjattiin kuitenkin ylös alueella havaittu lintulajisto. 3. TULOKSET 3.1 Yhteenveto alueen luonnonolosuhteista Selvitysalue sijoittuu kasvimaantieteellisen jaottelun perusteella pohjoisboreaaliselle vyöhykkeelle lähelle keskiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen rajaa. Hallinnollisessa eliölajien aluejaossa alue sijoittuu alueelle 4b Perä-Pohjola. Suoaluejaossa alue kuuluu Pohjanmaan aapasuonvyöhykkeelle ja edelleen alajaossa Pohjois-Pohjanmaan aapasoihin (Suomen ympäristökeskus 2017). Alue sijaitsee hyvin lähellä Lapin kolmion letto- ja lehtokeskusta, jonka kalkkipitoinen kallioperä luo edellytyksiä rehevyyttä ilmentävän kasvillisuuden esiintymiselle. Alueen soille tyypillistä on välipintaisten lyhytkortisten soiden runsaus verrattuna muuhun Suomeen. Alueen soita täplittävät pienet moreenikummut, jotka ovat Ranuan kunnan pohjoisosalla esiintyvän laajan kumpumoreenialueen reunaosia. Topografian vaihtelu synnyttää tällä alueella vaara-alueille tyypillistä korpien ja rämeiden esiintymistä. Metsäalueet ovat metsätalouden piirissä ja käsiteltyjä, pääasiassa varttunutta kasvatusmetsää tai nuorta kasvatusmetsää, pienialaisesti myös taimikkoa kasvavaa kuivahkoa tai tuoretta kangasta. Parilla metsäsaarekkeella on myös pienialaisena ikääntynyttä puustoa. Tuoreet kankaat ovat tyypillisempiä
7 6 vaarojen rinteiden pohjoisella ekspositiolla ja kuivahkot tai kuivat kankaat eteläisillä. Särkivaaran pohjoisrinteellä kosteuden muutokset ovat havaittavissa korkeusgradientissa tuoreen kankaan sijoittuessa vaaran ja suon vaihettuman tuntumaan, ja kuivahkon ja kuivan kankaan vaaran ylempiin osiin. Metsänkäsittelyn seurauksena tapahtunut alkuperäisen kasvillisuuden muuttuneisuus hankaloittaa tyypittelyä. Kangasmaat ovat lähes poikkeuksetta aurattuja ja suot ovat ojitettuja. Kuva 3-1. Näkymä Särkivaarasta pohjoiseen kaavoitettavalle alueelle. Suot ovat alkuperältään pääasiassa isovarpurämeitä tai rahkarämeitä. Tennilammen (pohjoisempi) itärannalla on myös mesotrofiaan yltävää kasvillisuutta ja lammen rannalla esiintyy pienialaisesti sara- ja ruoholuhtaa. Mesotrofista kasvillisuutta esiintyy myös Särkivaaran juuren suo-ojitusten reunoissa, mikä on seurausta ojitusten paikallisesta rehevöittävästä vaikutuksesta. Muuten suot ovat pääosin karuja, alkuperältään oligotrofiaa ilmentäviä. Pohjoisempi Tennilampi (ks. kannen kuva) on matala kirkasvetinen suolampi, jonka rantavedessä kasvaa runsasravinteisuutta ilmentävää lettolierosammalta (Scorpidium scorpioides), mitkä viittaavat alueen kalkkivaikutteiseen kallioperään. Lampi on luokiteltavissa näillä perustein kalkkilammeksi.
8 7 Kuva 3-2. Kaava-alueen tyypillistä osittain ojituksen kuivattamaa suomaisemaa. Ojitusten, aurausten ja metsänkäsittelyn seurauksena alueen luonnontilaisuus on laskenut varsin voimakkaasti. Alueella on myös yksi vanha peltoalue, joka on ojitusten myötä osin metsittynyt ja uudelleen soistunut. Hydrologiset muutokset kaikilla suoalueilla ovat silmiinpistäviä: puuston kasvu on voimistunut (kasvunopeus, lukumäärä määrä), varpukasvillisuus lisääntynyt ja suokasvillisuus yksipuolistunut ja lisäksi luontotyypeille ominaiset lajit ovat vähentyneet (kuva 3-2). Suoluontotyypit edustavatkin tyypillisesti tyydyttävää, välttävää tai jopa heikkoa ekologista tilaa.
9 8 Seitap Oy Kuva 3-3. Särkivaaran pohjoisreunan puusto muodostuu pääosin männyn taimista. Kuva 3-4. Alueen luonnontilaisimmat metsät sijoittuvat kuvioille 13,1 ja 16, joilla kasvaa kookkaita mäntyjä.
10 9 Metsien tila on heikentynyt metsätalouden seurauksen myös voimakkaasti ja luonnontilaisen kaltaisiakaan metsäkuvioita alueella ei esiinny (kuvat 3-3 ja 3-4). Metsien ja soiden tila onkin rinnastettavissa toisiinsa. Luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin luontotyyppeihin voidaan lukea ainoastaan alueen lammet. Selvitysalue kuuluu Kemijoen valuma-alueella (65) sijaitsevan Juomujoen valuma-alueelle (65.216), joiden vedet valuvat Juomujokeen ja edelleen Jokelan kylän kohdalla Kemijokeen. Koko vesistöalueen tilaa ovat heikentäneet selvitysalueen tavoin intensiivinen metsätalous ja siihen liittyvä soiden ojitus. Alueen arvokohteita ovat metsälain piiriin kuuluvat siirtolohkare (kuvio 7), kivikko (11) sekä alueella olevien kahden lammen rannan sara- ja ruoholuhdat (15,2 ja 24). Alueelle sijoittuvat lammet eivät kuulu metsälain tarkoittamiin luontotyyppeihin pinta-alansa perusteella, mutta ne voidaan luokitella muihin arvokkaisiin luontotyyppeihin, lisäksi kaikkia vesistöjen käyttöä rajoittaa vesilain säädökset. 3.2 Suojeluarvot LAJISTOLLISET ARVOT Alueella tehdyn maastokäynnin yhteydessä ei havaittu mihinkään suojelullisesti huomionarvoiseen luokitukseen (valtakunnallisesti uhanalaiset tai silmälläpidettävät lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, rauhoitetut ja erityisesti suojellut lajit, luontodirektiivin liitteen IV lajit, Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajit) kuuluvaa kasvi- tai sammallajistoa. Myös muu alueella esiintyvä suojelullisesti arvokas eliölajisto on niukka. Suokasvillisuus on pääosin oligotrofiaa ja ojitusten seurauksena mesotrofiaa ilmentävää. Luonnontilassa mesotrofiaa ilmentävää kasvillisuutta lienee esiintynyt lähinnä yhdellä suoalueella. Metsissä ei esiinny muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta maapuita, keloja tai muuten luonnollisesti kuollutta puustoa. Alueella tavattiin kuvioilla 6 ja 8 kummallakin yksi sammakkoyksilö, joista kuvion 8 laji oli vatsan värityksen ja takavarpaan metatarsaalikyhmyn perusteella ruskosammakko (Rana temporaria). Kuvion 6 sammakkolajia ei saatu kiinni. Lisäksi kuviolla 17 havaittiin rupikonnan (Bufo bufo) poikanen (noin 1,5 cm). Kaikki sammakko- ja rupikonnalajit olivat kuluvan kesän poikasia (n. 1,5 cm:n pituisia). Alueella olevat luonnontilaisen kaltaiset lammet ovat todennäköisiä näiden lajien kutupaikkoja.
11 10 Kuva 3-5. Orvokkihopeatäplä (Speyeria aglaja) myrkkykeison (Cicuta virosa) kukinnolla pohjoisen Tennilammen rantaluhdalla. Alueella tavattiin joitakin yleisiä perhoslajeja kuten metsänokiperhonen (Erebia ligea), sinisiipilaji (Lycaenicae) ja orvokkihopeatäplä (Speyeria aglaja, ks. kuva 3-5). Alueen arvoa perhoslajiston osalta ei voida kuitenkaan arvioida yksittäishavaintojen perusteella. Elinympäristöjen perusteella alueella ei kuitenkaan ole erityisesti perhosten suosimia poikkeuksellisen arvokkaita elinympäristöjä, kuten paahderinteitä, niittyjä tai pysyviä ruderaattialueita. Kartoituksen yhteydessä alueella havaittiin myöhäisen kartoituskauden ja vuorokautisen ajankohdan vuoksi ainoastaan muutamia lintulajeja: tervapääskyjä (Apus apus), räkättirastaita (Turdus pilaris), tilhiä (Bombicilla garrulus) ja haarapääskyjä (Hirundo rustica). Kanalinnusta alueella havaittiin teeren (Tetrao tetrix) rypykuoppia kuviolla 19. Selvitysalueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvalla selvitysruudulla (10 10 km) tavataan Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon lintuatlaksen perusteella 73 lintulajia, joista 14 pesii alueella varmasti, 9 todennäköisesti ja 53 mahdollisesti. Ruudun selvitysaste on tyydyttävä. Alueella pesii alueelle tyypillisiä havumetsälajeja ja metsien yleislajeja. Yksittäisten sorsalajien pesintä metsälammilla on mahdollista. LUONTOTYYPIT Kartoitusalueelle rajattiin yhteensä 25 luontotyyppikuviota, joista 7 (28 %) oli luonnontilaisuudeltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia (luonnontilaisuusluokat 4 ja 5). Nämä voitiin luokitella luonnontilaisuutensa perusteella uhanalaisten luontotyyppien luokittelun mukaisesti (Raunio ym. 2008). Valtakunnallisesti ja alueellisesti (Pohjois-Suomi) silmälläpidettävät ja uhanalaiset luontotyypit on listattu taulukossa 3-1.
12 11 Taulukko 3-1. Selvitysalueen luontotyyppien uhanalaisuus (ks. myös liite 2). Luontotyyppi Uhanalaisuus FI Uhanalaisuus PS Luontotyyppinrot Kalkkilampi* VU NT 15,1 LC=elinvoimainen, NT=silmälläpidettävä, VU=vaarantunut EN=erittäin uhanalainen, *) kuvion 15,1 lampi on arvioitu suppean vesikasvillisuusarvioinnin perusteella ko. luontotyyppiin. Kuva 3-6. Särkivaaran pohjoisreunalle sijoittuu metsälain suojaama siirtolohkare. Alueella tavattiin neljä metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeää luontotyyppiä. Näihin lukeutui yksi siirtolohkare, yksi kivikko ja kaksi sara- ja ruoholuhtaa (taulukko 3-2). Taulukko 3-2. Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt selvitysalueella. Luontotyyppi Luontotyyppinrot Siirtolohkare 7 Kivikko 11 Sara- ja ruoholuhdat 15,2 ja 24
13 12 Vesilain (587/2011) 2. luvun 11 : ja 3. luvun 2 :n mukaisesti luonnontilaisen noron, puron lähteen, tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Selvitysalueella ei esiinny em. kriteereihin kuuluvia erityisesti suojattuja luontotyyppejä. Sen sijaan alueella esiintyy kaksi lampea, joiden molempien pinta-ala on yli 1 ha (taulukko 3-3). Lammet kuuluvat alueen monimuotoisuuden kannalta kuitenkin arvokkaisiin ympäristöihin ja niitä koskee vesilain vesistöjen käyttöä koskevat säännökset. Taulukko 3-3. Selvitysalueella esiintyvät vesilain mukaiset vesistöt. Luontotyyppi Luontotyyppinrot Lammet 15,2 ja 23 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV LAJIEN ESIINTYMISPOTENTIAALI Selvitysalueella tavattiin ruskosammakko, rupikonna ja tunnistamattomaksi jäänyt sammakkolaji. Alueen lammet ovat osittain luhtarantaisina ilmeisiä näiden lajien lisääntymispaikkoja. Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluva viitasammakko (Rana arvalis) kutee tyypillisesti luhtarantaisissa metsälammissa. Vaikka alueen luontaisiin kutupaikkoihin lukeutuvat märät rimpisuot ovat laajalti ojitettuja myös lähialueella, nämä lammet ovat mahdollisia viitasammakon kutupaikkoja. Muista luontodirektiiviin liitteen IV lajeista alueen lammissa voi esiintyä kovakuoriaisiin kuuluvaa jättisukeltajaa (Dytiscus latissimus), joka suosii pohjoisessa rehevämpiä vesiä ja erityisesti järvien luusuoita (Nieminen & Ahola 2017). Muiden luontodirektiivin liitteen IV lajien potentiaalisia esiintymispaikkoja alueella ei arvioida olevan. 3.3 Suojelualueet Selvitysalueen lähialueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähimmät suojelualueet ovat Kemijoki- ja Kuohunkijokivarteen sijoittuvia yksityisiä suojelualueita, joiden etäisyys kaavoitetusta alueesta on pienimmillään yli 3,5 km. Lähimmät valtion luonnonsuojelualueet tai ohjelmiin kuuluvat alueet sijoittuvat noin 7 km:n etäisyydelle kaavoitettavalta alueelta. 3.4 Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia Alue on luonnonolosuhteiltaan Perä-Pohjolan alueelle tyypillistä, mutta varsin voimakkaasti ojitettua, mikä vähentää alueen virkistyskäyttöarvoa, mikäli etsitään luonnontilaista alkuperäistä luontoa. Ojituksella ei ole metsän kasvun kannalta merkitystä ja alueen mahdollinen ennallistaminen soiden osalta olisi pidemmällä aikajaksolla (yli 5 v. ajanjaksolla) alueen luonnontilaa parhaiten edistävä toimenpide. Hyvin suunnitellulla luonnonmukaisella metsänhoidolla alueen maisemallisia arvoja voitaisiin tuoda esiin ja mahdollisesti sillä voitaisiin nopeuttaa alueen luonnonarvojen palautumista ainakin tiheillä metsäalueilla. Ojitus vaikeuttaa alueella liikkumista mm. puuston runsauden ja ojien ylitysten vuoksi. Alueelle voitaisiin suunnitella luontopolku, jossa vaikeakulkuiset tai herkästi kuluvat suokohdat olisi pitkostettu. Lisäksi alueelle voisi suunnitella tulipaikan, laavun tms. rakenteen virkistyskäytön tueksi (esim. kuviot 13 tai 16). Alueella on hyvin vähän, jos ollenkaan virkistyskäytön jälkiä ja myöskään maaston roskaantumista ei ollut havaittavissa lainkaan kartoitusalueella. Alueen lammet soveltunevat lintujen tarkkailuun, vaikka oletettavasti niiden pienen koon vuoksi lajisto on suppea, yksilömäärä pieni ja lintuyksilöt tämän tyyppisissä kohteissa ovat arkoja ja niiden pesintä voi häiriintyä herkästi. Lintujen tarkkailun kannalta mielenkiintoisia käyntikohteita voisivat olla lähialueen Aholampi sekä erityisesti Ala-Kuohunkijärvi.
14 13 Kuva 3-7. Vuoden 2017 kesän hillasato ja hillaa esiintyi lähes kaikilla selvitysalueen suolla. Alueella esiintyy tavanomaiseen hyötykäyttöön sopivista luonnonvaraisista marjakasveistamme viittä lajia: mustikkaa, puolukkaa, juolukkaa, hillaa ja variksenmarjaa. Lisäksi lähiympäristön rimpisoilla karpalo on yleinen. Vähemmän hyödynnettyä variksenmarjaa esiintyy varsin runsaasti etenkin Särkivaaran pohjoisrinteellä ja juolukkaa soiden laitamilla. Hillaa esiintyy lähes kaikilla alueen soilla. Vuoden 2017 hillasato oli kokonaisuutena Lapin alueella varsin hyvä ja myös tällä alueella hilloja esiintyi lähes kaikilla rämesoilla kohtalaisia määriä, ts. alueelta olisi ollut poimittavissa useita litroja hilloja. Mustikoita esiintyy vähän Särkivaaran pohjoisrinteen juurella ja suosaarekkeiden reunoissa, erityisesti kuvion 19 pohjoisreunassa. Lähialueen mustikkamaita voisivat olla avohakattujen tai kuusivaltaisten vaarojen rinteet. Särkivaaran pohjoisrinteellä valtalajina on paikasta riippuen variksenmarja ja puolukka.
15 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Rovaniemen Tennilampien ranta-asemakaavaa varten toteutettiin luontoselvitys vuoden 2017 heinäkuussa. Selvitysalue sijoittuu Rovaniemen keskustasta noin 35 km itäkoilliseen Jokelan kylän läheisyyteen. Kaavoitettavan alueen laajuus on noin 23 ha ja se sijoittuu alueelle tyypilliselle suo- ja metsäalueelle. Alueen luontotyypit ovat suurelta osin muuttuneet luonnontilaisesta intensiivisen metsänkäsittelyn ja siihen liittyneen ojituksen ja kangasmaiden aurauksen seurauksena. Alueen luonnontilaisimpiin luontotyyppeihin kuuluu yksi kivikko, siirtolohkare ja kaksi sara- ja ruoholuhtaa, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella tavattiin kartoituksen yhteydessä ruskosammakko ja rupikonna, jotka ovat rauhoitettuja. Alueella olevat luonnontilaisen kaltaiset lammet ovat todennäköisiä näiden lajien kutupaikkoja. Nämä lammet ovat myösmahdollisia viitasammakon kutupaikkoja, jota ei voitu kuitenkaan todentaa kartoitusajankohtana. Alueen lammet voivat lisäksi olla luontodirektiivin liitteen IV lajeihin lukeutuvien jättisukeltajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kokonaisuutena alueen luontoarvot suojelullisessa mielessä ovat vähäiset. 14
16 KIRJALLISUUS 15 Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus Oulanka Reports 22. Oulun yliopistopaino, Oulu. 116 s. Kuuluvainen, T., Wallenius, T. & Pennanen, J. 2004: Metsän luontainen rakenne, dynamiikka ja monimuotoisuus. Teoksessa: Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo P., Kuuluvainen, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M. & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.), Metsän kätköissä - Suomen metsäluonnon monimuotoisuus, s Edita Publishing Oy, Helsinki. Lindholm, T. & Tuominen, S. 1993: Metsien luonnontilaisuuden arviointi. - Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A Nro 3. Metsähallitus, Vantaa. 40 s. Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, K., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus The Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus. 34 s. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/ s. Suomen ympäristökeskus 2017: Karpalo- karttapalvelu. [WWW-sovellus]. Viitattu Saatavissa:<
17
18 LIITE 2 Liite 2. Luontotyyppien kuvaukset. Kuvio Pvm. Luontotyyppi Luontotyypin tarkenne Maanmuokkaus Uhanalaisuus FI Uhanalaisuus PS Luonnontilaisuus Puusto, lajit Suojeluarvo ltyyppi Kuvaus Pi 1 Pihapiiri, jossa tiealue ja parkkipaikka hiekkaa HMT soist. vk. oj. 2 ku, ko, mä, hl Varttunut tiheäpuustoinen soistunut kangas, jossa myös korpisuuden piirteitä. Hilla, hoikkavilla, kataja, kultapiisku, metsäalvejuuri, metsäkorte, metsälauha, metsätähti, pallosara, puolukka, suopursu, metsäkerrossammal Pe oj. 1 ku, ko, mä Hilla, järvikorte, kangasmaitikka, kurjenjalka, metsätähti, riidenlieko, tupasvilla, suonihuopasammal, seinäsammal Rmu oj. 2 mä Ojitettu karu suon reunakuvio. Herttakaksikko, juolukkapaju, kanerva, luhtasara, vaivaiskoivu, hetesirppisammal, seinäsammal, metsäkerrossammal, rämelajistoa Kmu rmu 2 ku, mä, ko Pienialainen ojitettu korpimuuttuma, jossa hilla, herttakaksikko, kiiltopaju, metsäkorte, pallosara, pikkutalvikki, puolukka, raita, riidenlieko, suohorsma, korpirahkasammal, metsäkerrossammal Rmu oj. 2 mä Alkuperältään isovarpurämettä oleva kuvio, jossa harmaasara, metsäkerrossammal SRhLu Karut ja keskiravinteiset siirto- ja rapaumalohkareet LC LC 4 m ML Avohakkuulla 3*4*2,5 m suuruinen siirtolohkare, joka säilynyt hakkuun yhteydessä koskemattomana PSR 3 mä, ko, ko Ojituksen heikentämä, keskiosiltaan tyypille tunnusomainen räme EMT kv. ha. 3 mä, ko Avohakattu harvakseltaan männyn ja koivun taimia käsittävä kuvio EMT taim. kmu 2 mä, ko Avohakattu, luontaisesti harvakseltaan taimettunut alue, jossa kanerva, mustikka, puolukka, variksenmarja Ki Roudan nostamat kivikot LC LC 4 ML Pienialainen luonnontilansa hyvin säilyttänyt kuvio Rmu 3 mä Edellisen kaltainen, puustoltaan nuorempi kuvio. 13, EMT vk. 3 mä Harvennettu kuivahko kangas, jossa puusto varttunutta männikköä, vanhimmat puut noin 100 v. 13, EMT taim. 1 mä, ko Avohakattu ja taimettunut kuivahko kangas. 13, Kmu oj. 2 ku, ko, mä Ojitettu suon niukkalajinen reunakuvio OlRiNRmu 3 mä Niukkalajinen rimpisuo, jossa leväkkö, luhtasara, tupasvilla. 15, Lp Kalkkilammet VU NT 5 MU, VL Luonnontilainen tai niukasti ihmisvaikutteinen kirkasvetinen lampi. Järven rantavedessä kasvaa lettolierosammalta eli kyseessä mahdollisesti kalkkilampi. 15, SRhLu Avoluhdat LC LC 4 ML Pienialainen sara- ja ruoholuhta, jolla mm. jouhisara, hoikkavilla, villapääluikka EMT im. 3 mä, ku Iäkästä puustoa käsittävä pienialainen kangaskuvio, jolla myös pari maapuuta ja keloja. Suohon rajoittuva eteläosa ojitettu OlRiNmu 3 mä Kuivumisen muuttamaa rimpinevaa, jossa pitkälehtikihokki, suokukka, tupasluikka, tupasvilla Kmu oj. 2 ku, mä, ko Tiheä ojituksen muuttama korpimuuttuma, tyyppilajistoa, metsäkorte, raita EMT 2 mä, ko, ku Pohjoisosaltaan kapean tuoreen kankaan metsää käsittävä kuivahko kangas. Puusto kasvatusvaiheessa olevaa n. 30 v. sekapuustoa RaR LC LC 4 mä Luonnontilaisen kaltainen räme EMT taim. oj. 2 mä, ko Nuori n. 20 v. taimikko. 22, HMT soist. vk. 3 ku, ko, mä Varttunutta puustoa käsittävä pieni kuvio. 22, Kmu 3 ku, ko, mä Metsänkäsittelyn ja ojituksen muuttamaa korpea Lp Suolammet LC LC 5 MU, VL Luonnontilaisen kaltainen suolampi SRhLu Avoluhdat LC LC 4 ML Kapea epäyhtenäinen rantakuvio, jolla metsäkurjenpolvi, luhtavilla, korpikastikka, mesiangervo, myrkkykeiso Kmu oj. 1 ko, ku, mä Yksittäisiä puita käsittävä avohakattu alue.
19 LIITE 3 Liite 3. Selite liitteeseen 2. Kuvioiden luonnontilaisuus 5 erittäin korkea 4 korkea 3 hyvä 2 kohtalainen 1 heikko 0 ei merkitystä Puulajit (esitetty runsausjärjestyksessä) mä mänty ko koivut ha haapa pi pihlaja hl harmaaleppä Puuston kehitysvaihe harvennus har. harvennushakattu kasvatusvaiheen tai myöhemmän kehitysvaiheen metsä hakkuu aukea ha. ei istutettua puustoa tai puusto luettavissa pensaskerrokseen nuori taimikko taim. puut eivät muodosta erillistä kenttäkerroksesta eriytynyttä latvuskerrosta l. oksia maahan asti kasvatus metsä kv. kenttäkerroksen ja latvuskerroksen välillä oksaton vyöhyke, keskiläpimitta alle 15 cm, vastaa järeää varttuvaa metsää varttunut metsä vm. puusto saavuttanut normaalin täysikokoisen puuston koon, yli 20 cm, ei ikääntymisen merkkejä, kuten lakkapäisyyttä ikääntynyt metsä im. ikääntymisen aiheuttamia rappeutumisen merkkejä, lakkapäisyys, kilpikaarnaisuus, runsas päällyskasvillisuus ja kääpäisyys Maanpinnan muokkaus ja ojitus Ei havaittavia toimia Kulotus ku aikaisemman puustosukupolven puiden kannot hiiltyneitä Kevyt maanpinnan muokkaus kmu auraus tai äestys, jonka seurauksena ei ole muodostunut kivennäismaahan ulottuvia reunapalteisia vakoja Raskas maanpinnan muokkaus rmu auraus, joka on jättänyt kivennäismaahan ulottuvat reunapalteiset vaot Ojitus oj. ojitettu (suo)alue, joskus myös soistuneilla kankailla Suojeluarvo Luontotyypit Metsälakikohde Vesilakikohde Muu arvokas luontotyyppi Suojelullisesti arvokasta lajistoa Lajit/Luontotyypit uhanalaisuus Elinvoimainen Silmälläpidettävä Vaarantunut ML VL MU SL LC NT VU Sukkessiovaihe tai ihmisen aiheuttama muutos Soistuma soist. Luontotyypit Metsät Ojikot, muuttumat ja turvekankaat Variksenmarja jäkälä tunturikoivikot EMT Rämemuuttuma (yleinen) Rmu Variksenmarja jäkälä seinäsammal tunturikoivikot HMT Oligotrofinen rimpinevamuuttuma OlRiNmu Oligotrofinen rimpinevarämemuuttuma OlRiNRmu Rämeet Korpimuuttuma Kmu Rahkaräme RaR Pallosararäme PSR Muut luontotyypit Siirtolohkare SR Luhdat Kivikko Ki Sara ja ruoholuhta SRhLu Rakennetut alueet Vesistöt Piha alue Pi Lampi La Pelto, viljelykäytössä tai vanha pelto Pe
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLiite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot
Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotTurvetuotanto maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa Suo, luonto ja turve näkökulmia maakuntakaavaan Etelä-Pohjanmaan liitto Leena Ruokanen, Lapin ELY-keskus 25.5.2016 Tarkoitus löytää maakuntakaavoituksessa yhteen sovitettu
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy
19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
Lisätiedot9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen
Yksikkö Kuopio Turvetutkimusseloste 4/2015 02.02.2015 Lestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotVimpelin Jokikurvinnevan luonnontilaluokitus
Yksikko Kuopio Turvetutkim usse loste 86/2015 7.12.2015 Vimpelin Jokikurvinnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND PL/ PBI PO. Box 96 PL/ PBI
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotViitasammakkoselvitys
Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotLestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen
Yksikkö Kuopio Turvetutkimusseloste 5/2015 02.02.2015 Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Kimmo Virtanen Raportin
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä
LisätiedotUhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus
a b c d LIITE 8. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulipuistohankkeen alueen luontotyyppikuviot ja tarkemmat kuvaukset. Kuvio-nro Pvm Luontotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä
Lisätiedot297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Peurasuo-Sihvonpuro sisältää kolme luonteeltaan
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija ELOKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1 Kallio- ja maaperä sekä maisema...
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS ympäristöalan asiantuntija SYYSKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotLOUHUN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 LOUHUN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2.2014 Laatija
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotKangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,
Lisätiedot