Sisällys. 1. Yleistä Hankkeesta Hankkeen tavoite Hankkeen iso kuva... 4
|
|
- Tapani Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOTEUTUSSUUNNITELMA (2016)
2 Sisällys 1. Yleistä Hankkeesta Hankkeen tavoite Hankkeen iso kuva Hankkeen näkökulmat, toimenpiteet ja toteutuksen suunnitelma Kansalais- ja asiakasosallisuus sosiaalityössä Jäsentyvä sosiaalityö Maakunnallinen sosiaalityö Sosiaalityö toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen Uuden sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö Toiminnallisuus ja ryhmämuotoisuus sosiaalityössä Moniammatillisuus ja verkostot sosiaalityössä Jalkautuva sosiaalityö Hankkeen tuotokset
3 1. Yleistä Hankkeesta PRO SOS- uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa- on Seinäjoen Ammattikorkeakoulun (SeAMK) hallinnoima ja sen osaksi sijoittuvan Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn koordinoima valtakunnallinen hanke. Se on Euroopan Sosiaalirahaston, Kuntaliiton, SeAMK:n ja osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien rahoittama. Hankkeen tehtävänä on kehittää ja uudistaa sosiaalityötä yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke kiinnittyy toimintalinja 5 päämääriin sosiaalisen osallisuudenedistämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi ja sen erityistavoitteeseen työvoiman ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi kehittäessään erityisen tuen tarpeessa olevien kansalaisten sosiaalipalveluita. Hanke koostuu 8:sta sosiaalialan osaamiskeskuksien ja yliopistokeskuksen ympärille rakentuneesta osa-hankkeesta eteläisessä ja keskeisessä Suomessa. Hankkeen tavoitteena on selkeyttää ja vankistaa sosiaalityön asemaa sote-uudistuksessa sekä varmistaa asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö uudistuvassa toimintaympäristössä. Sote-uudistus, perustoimeentulotuen Kela-siirto ja nuori, uusi Sosiaalihuoltolaki luovat tilaa uudenlaiselle sosiaalityölle. Toimeentulotukikeskeiseen orientaatioon ajautuneen sosiaalityön on mahdollisuus uudistuvassa toimintaympäristössä löytää kansalaisia valtaistava ja osallistava työote uusien työ- ja toimintamuotojen kehittämisen kautta. Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat sosiaalityön uudentumisen, mutta toisaalta myös haastavat sen. Hanke pyrkii tukemaan kunnallisen sosiaalityön maakunnallistumista. Hanke vahvistaa sosiaalityön sisäistä ymmärrystä työnsä yhdenmukaisuuksista ja tekee näkyväksi yhteistyökumppaneille sosiaalityötä ja sen toimintatapoja. Sosiaalityön uudistamista toteutetaan vahvistamalla toiminnallisuutta ja ryhmämuotoisuutta, monialaisuutta ja verkostojen hyödyntämistä sekä jalkautuvaa sosiaalityötä ajassa nousevina kehityssuuntina. Keskeistä on myös jäsentää sosiaalityötä yksilöiden kanssa tehtävänä palveluna ja työmuotona sekä rakenteellisena, hyvinvointia edistävänä toimintana ilman varsinaista asiakkuutta. 2
4 2. Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on selkeyttää ja vankistaa sosiaalityön asemaa sote-uudistuksessa sekä varmistaa asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö uudistuvassa toimintaympäristössä. Hanke valmistaa sosiaalityön siirtymistä kunnista maakuntiin, pyrkii lisäämään asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden osallistumista sosiaalityön toteutuksessa ja tukee sosiaalityön vaikuttavuuden lisäämistä ja sen osoittamista. Vahva, asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö maakunnissa Hankesuunnitelmassa hankkeen alatavoitteita ovat: 1) luoda uusia ja vaikuttavia toimintamalleja ja käytäntöjä sosiaalityöhön osana soteuudistusta sekä perustoimeentulotuen Kela-siirtoa 2) edistää paikallisiin ja maakunnallisiin tarpeisiin räätälöidyn ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa vahvasti vaikuttavan sosiaalityön kehittämistä ja näkymistä sote-uudistuksessa ja päätöksenteossa 3) edistää sosiaalityön orientaatiomuutosta suorite- ja järjestelmäkeskeisestä kohti asiakkaan vahvaa osallisuutta ja yhteistyöskentelyä 4) vahvistaa erilaisten toiminnallisten lähestymistapojen ja ryhmätoimintojen sekä yhteistyöverkostojen tavoitteellista hyödyntämistä sosiaalityössä ja 5) luoda hyvät toimintamallit jatkuvalle asiakaspalautteen arvioinnille Hankkeessa sosiaalityön uudistamisen keskiössä ovat asiakasprosessien eri vaiheet. Hankkeessa keskitytään uudistamaan ja vahvistamaan asiakkaiden ohjautumista palveluiden piiriin (vireille tulo), palvelutarpeen arviointia sekä sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmiä ja palveluita. Sosiaalityön uudistamista lähestytään neljän eri alatavoitteista johdetun tulokulman kautta: osallisuuden vahvistaminen, toimintaympäristön muutokset, sosiaalityön trendit ja jäsentyvä sosiaalityö, joiden alle on kapeammasta näkökulmasta johdettu hankkeessa toteuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteiden kohdalla on jouduttu osin väkivalloin jäsentämään tiettyjä toimenpiteitä jonkin näkökulman alle. Hanke pyrkii kuitenkin huomioimaan sosiaalityön uudistamisessa kaikki näkö- ja tulokulmat kunkin toimenpiteen kohdalla alla olevan esimerkin mukaisesti: Esimerkki: Kunta-Maakunta-Kela- yhteistoimintamalli (-t) - Tulokulmana toimintaympäristön muutokset ja sosiaalityö tt-tuen Kela-siirron jälkeen. - Miten kansalais-asiakasosallisuus huomioidaan? - Ovat toiminnalliset ja ryhmämuotoiset mahdollisia yhteistoimintamallissa (esim. pelillisyys ja leikillisyys)? Mikä mallissa jalkautuu? Miten kehittämistyössä ja itse mallissa toteutuu monialaisuus ja verkostotyö? - Mikä mallissa on yksilökohtaista ja mikä rakenteellista? - Miten malli nivoutuu uuteen sosiaalihuoltolakiin - Miten malli toteutuu maakunnallisessa sosiaalityössä? 3
5 3. Hankkeen iso kuva 4
6 4. Hankkeen näkökulmat, toimenpiteet ja toteutuksen suunnitelma Alla on jäsennetty tulokulmia ja/tai näkökulmia sekä kuvattu toimenpiteitä, joiden toteutukseen eri alahankkeet osallistuvat. Eri toimenpiteille on kirjattu vastuuosahankkeet, joiden tehtävänä on yhdessä päätoteuttajan kanssa johtaa kärkenä ko. toimenpiteen toteutusta. Kaikki kehittämistyö on kuitenkin kaikkien osahankkeiden hyödynnettävissä ja päähanke tukee eri toimenpiteiden jalkauttamista ja juurruttamista osahanke-alueilla ja maakuntiin siirtyvässä sosiaalityössä. Toimeenpanon lisäksi valmisteilla olevasta seuranta-, arviointi ja tiedontuotantosuunnitelmasta on nostettu kunkin toimenpidekokonaisuuden kuvauksen eteen ko. kokonaisuuteen kuuluvat tuotokset. 4.1 Kansalais- ja asiakasosallisuus sosiaalityössä Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen huomioidaan hanketoiminnassa sen kaikilla tasoilla ja näkökulmissa. Kansalaisten, kuntalaisten, palvelukäyttäjien ja asiakkaiden osallistaminen sekä asiakaslähtöisyyden tavoitteet ovat läpitunkeva teema kaikessa sosiaalityön kehittämisessä. Osallisuuden eri tasot tulee huomioida sosiaalihuollon palveluita kehitettäessä. Kansalaiset ja asiakkaat kiinnitetään osalliseksi sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen yhteiskehittämisen eri menetelmiä hyväksi käyttäen ja palveluita kehitetään entistä enemmän asiakkaiden omat näkemykset huomioivaksi ja asiakkaan voimavaroja tunnistavaksi. Oleellista on myös asiakkaiden yhteisö- ja yhteiskuntaosallisuutta edistävien ja valtaistavien työmenetelmien ja palveluiden kehittäminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseksi. Asiakasneuvonpito-toimintamalli sosiaalityön kehittämisen välineenä Kevät Kokeilupilottien täsmentäminen ja suunnittelu Syksy 2017 ja kevät Pilottien käynnistäminen ja toteuttaminen - Kokeilujen arviointi - Asiakasneuvonpidon toimintamallin levittäminen Vastuuosahanke: SoNET BOTNIA (osahanke-oh) 5
7 Kansalaisosallisuus maakunnallisten rakenteiden luomisessa ja osana rakenteita Syksy 2017 ja Kevät Kansalaisten osallisuusjärjestelmien tarkastelu ja kehittämisen tukeminen maakunta-rakenneuudistuksessa alueellisella tasolla - Yhteistyö mm. Arvokas tieto-hankkeen kanssa Vastuuosahankkeet: SONet Botnia (oh) Perustoimeentulotuen siirron palaute kehittämistyön välineenä - Asiakaspalautteen kerääminen (asiakasraadit Kelan kanssa) - Kuntien sos.tt palautteen kerääminen (kumppanuusraadit Kelan kanssa) - Tiedontuotanto yhteistyössä Kelan kanssa raatien tuottamasta aineistosta ja syötteet kehittämistyöhön Kevät Yhteisarvio toiminnan juurruttamisesta ja asiakasraatitoiminnan jatko hyödyntämisestä Vastuuosahankkeet: Pikassos, Koske ja Socca Osallisuuden palaset ja osallisuuden eri tasot - TL5 linjan koordinaatiohankkeen SOKRAn (THL) osallisuuden palaset työskentelyyn tutustuminen ja osallistuminen - Osallisuustyöskentelyn ja osallisuuden eri tasojen tunnistaminen PRO SOShankkeen työskentelyssä Kevät ja syksy SOKRA-työskentelyyn osallistuminen edelleen - Osallisuuden palasten juurruttaminen maakunnallistuvan sosiaalityön rakenteissa. Vastuuosahankkeet: SONet BOTNIA (päähanke-ph & oh), Socom, Pikassos, Koske 6
8 Sosiaalityön yhteiskehittäjyysmalli ja kehittäjäkumppanuus - Alueella olevan yliopistollisen sosiaalityön osaamisen ja tutkimustiedon, kuntien sosiaalityön käytännön osaamisen ja asiakkaiden kokemustiedon kolmikantayhteistyönä tehtävien kehittämispilottien tunnistaminen paikallisessa sosiaalityössä - Kehittämistyön työpajatyöskentelyn käynnistäminen Vaasa-Pietarsaari ja Soiten alueella - kehittäjäkumppanuusmallin kehittämistyö ja pilottien valmistelu Keski-Suomessa - Kehittäjäkumppanuusmallien pilottien käynnistäminen Kevät ja syksy Työpajatyöskentelyn jatkaminen - yhteiskehittäjyyden mallintaminen ja jatkuvan kehittämisen syklin toteuttaminen mallin kehittämisessä - Sosiaalityön yhteiskehittäjyys/kehittäjäkumppanuus -mallin laajentaminen maakunnallisen sosiaalityön kehittämisvälineeksi Vastuuosahankkeet: Jyväskylän Yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 4.2 Jäsentyvä sosiaalityö Tässä hankkeessa sosiaalityö ymmärretään sosiaalihuoltolain toteuttamiseksi ja -palveluiden järjestämiseksi tehtävänä kokonaisvaltaisena työorientaationa tai toimialana. Lähimmin sosiaalityö paikantuu tässä kuntien ja jatkossa maakuntien sosiaalityöhön, jota tekevät sosiaalityöntekijät ja ohjaajat sekä joukko muun ammattinimikkeen omaavia työntekijöitä. Työhön kuuluu oleellisesti asiakkaiden tuen tarpeen arvioiminen ja tarvittavien palveluiden järjestäminen, mutta myös tehostettuna sosiaalityönä annettavien (sosiaalinen kuntoutus) palveluiden tuottaminen. Tässä hankkeessa sosiaalityötä jäsennetään edelleen siten, että sosiaalityö sisältää saumattomasti sekä yksilökohtaisen sosiaalityön että rakenteellisen sosiaalityön (ml. yhteisösosiaalityö). Yksilökohtainen työskentelyote tarkoittaa yksittäisen asiakkaan tuentarpeen arvioimista ja palveluiden järjestämistä pohjautuen yksilölle annettaviin päätöksiin ja tunnistaen asiakkaiden tilanteiden yhteydet yhteiskunnan rakenteisiin (SHL luku 4). Rakenteellinen sosiaalityö nähdään kansalaisten hyvinvointia edistävänä yhteisöllisenä toimintana, vaikuttamistyönä yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja tiedontuotantotyönä asiakastyön rinnalla (SHL luku 2). 7
9 Rakenteellinen sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimus- ja kehittämisrakenteisiin vaikuttaminen sote-valmisteluissa lähelle käytäntöä Kevät ja syksy Rakenteellisen sosiaalityön ja kuntiin jäävän hyvinvoinnin edistämistyön yhdyspintojen tarkastelu ja yhteistyön ja työnjaon jäsentäminen osana maakunnallisia sote-valmisteluita. Vastuuosahankkeet: Vasso, JY/KYC, Pikassos, Koske Yksilötyöstä kertyvän tiedon hyödyntäminen rakenteellisessa työssä Syksy Asiakkaiden kokemustiedon ja asiakasrekisteritiedon hyödyntämisen mahdollisuuksien selvittäminen Kevät 2018 ja syksy Asiakastiedon välittymisen mekanismien luominen sosiaalityöhön; systematisointi - Rakenteellisen tiedon kerryttäminen yksilötyön kautta -toimintamallin luominen Vastuuosahankkeet: Koske, JY/KYC, Vasso 4.3 Maakunnallinen sosiaalityö Tulevaisuudessa sosiaalityö maakunnallistuu sote-rakenteiden uudistamisen myötä. Tämä ei tarkoita sosiaalityön katoamista kunnista ja lähiympäristöistä vaan sosiaalityön raamit uudistuvat. Sosiaalityö vankistuu sen tavoitteita ja päämääriä koskevan laajemman yhteisen ymmärryksen ja käsityksen muodostumisen kautta. Uusissa sote-rakenteissa maakuntiin rakenteellisesti sijoittuvan sosiaalityön ja kuntien hyvinvoinnin edistämistyön laajalle yhteistyölle tulee varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset. Miten varmistetaan kansalaisten/kuntalaisten sosiaalinen hyvinvointi? Hankkeessa maakunnallistuvaa sosiaalityötä kehitetään tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. 8
10 Vaikuttaminen sosiaalityön näkymiseen ja kehittymiseen maakunnallisten sote-rakenteiden luomisessa - Osahankkeet kokoavat maakuntiensa sote-valmistelutyössä rakentuvaa tietoa sosiaalityön näkökulmasta - Osahankkeet osallistuvat sotevalmistelutyöryhmiin ja tuottavat osaltaan tietoa sosiaalityöstä valmistelun hyväksi Kevät ja syksy Osallistuminen ja tiedontuotanto jatkuu Vastuuosahankkeet: SONet Botnia (ph), Kaikki Maakuntien välinen yhteistyö Syksy Maakunnallisten sotevalmistelijoiden (sosiaalityö) yhteistapaamisen järjestäminen - Selvitystyö sosiaalityötä ja palveluita palvelevan verkkolehden luomiseksi (vrt. vanha sosiaaliturva-lehti) Kevät ja syksy Maakuntien yhteistapaamiset jatkuvat - Verkkolehden valmistelu jatkuu Vastuuosahankkeet: SONet BOTNIA (ph) ja Socca Kuntien hyvinvointityön tukeminen ja maakunta-kunta yhteistyön kehittäminen tulevissa soterakenteissa Kevät Selvitetään hankealueiden kuntien hyvinvoinnin edistämisen rakenteita yhteistyössä perusterveydenhuollon kehittämisyksiköiden kanssa. Syksy Tuetaan maakuntien ja kuntien hyvinvointirakenteiden yhteensovittamista Vastuuosahankkeet: SONet BOTNIA (ph) 9
11 4.4 Sosiaalityö toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palveluprosessin turvaaminen, kuntien sosiaalihuollon henkilöstön tukeminen, uusien palvelujen ja palvelu- ja henkilöstörakenteiden kehittäminen ja käyttöönotto, sekä Kela- siirron nivominen osaksi sosiaalihuollon uudistumista (Perustoimeentulotuen Kela-siirto kokonaisuus Pro SOS-hankkeessa-liite ) sekä asiakasosallisuuden vahvistaminen. Kelan lisäksi Kuntaliitto on keskeinen yhteistyökumppani Kela-siirron jälkeisen sosiaalityön kehittämistyössä. Kunta-Maakunta-Kela yhteistoimintamallin luominen Kevät Valmisteltujen asiakasprosessimallinnusten haltuunotto ja jatkokehittämisen käynnistäminen - Vakuutuspiirikohtaisen työryhmän kokoaminen ja yhteinen viestintä - Yhteistoimintamallin kehittäminen käynnistetään Keskisen vakuutuspiirin alueella - Vakuutuspiiripohjaisen yhteistoimintamallin tai -mallien kehittäminen Syksy 2017-Kevät Asiakasraatitoiminnasta saadun tiedon hyödyntäminen jatkokehittämisessä - Kelan rooli moniammatillisessa palvelutarpeen arvioinnissa - Yhteistoimintamallien pilotointi ja jatkokehittäminen - Asiakasprosessimallinnusten valmistuminen maakunnallisiin tarpeisiin ja levittäminen käynnistyy - Asiakaspalautteen keräämisen vakiinnuttaminen - Vakuutuspiiripohjaisten koulutusten ja työkokousten järjestäminen Syksy Yhteistyön juurruttaminen maakunnallisiin soterakenteisiin Vastuuosahankkeet: Sonet Botnia (päähanke, ph) Pikassos, 4.5 Uuden sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö Uusi Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan huhtikuussa Lain tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja ja sitä kautta vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Uuden SHL:n mukaisessa yksilökohtaisessa työskentelyssä on auki kirjoitettu asiakasprosessin vaiheittaisuus aikaisempaa vahvemmin. Erityisesti palvelutarpeen arvio korostuu sosiaalihuollon toimintatavassa. 10
12 Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä tärkeää on saada ajoissa riittävää ohjausta ja neuvontaa sekä tuen tarpeen arviointia. Sosiaalihuollossa korostuu erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa ja erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden mahdollisuudet päästä palveluiden piiriin ja käyttää valinnanvapauttaan. Palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuoltoon kuuluva keskeinen palvelutehtävä, jonka toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaisuutta sekä laaja- ja monialaisuutta. Palvelutarpeen arviointi tehdään henkilön elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Uudistuva toimintaympäristö tarjoaa sosiaalityölle mahdollisuuden uudistaa myös palveluitaan. Oleellista on myös jäsentää sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen suhdetta erityisesti huomioiden sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen rakenneuudistuksessa. Sosiaalityön asiakkaaksi asiakkuuden vireille tulo Kevät ja Syksy Asiakasohjautuvuuden analysointia; sosiaalityön kertomukset tuen tarpeen arvioimiseksi tulevista yhteydenottopyynnöistä (Mistä asiakkaat tulevat) + artikkeli/selvitys/opinnäytetyö - Asiakasohjautuvuuden tarkastelua osahankekohtaisissa työryhmissä ja kehittämispajoissa esityksiä, avauksia maakunnallisia palveluja suunnitteleville työryhmille. - Yhteistyön käynnistäminen terveyssosiaalityön kanssa. Kevät 2018 ja syksy Front desk - ohjauksen ja neuvonnan jäsentäminen tulevissa Sote-rakenteissa - Palvelu- ja asiakasohjauksen mallintaminen Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske Palvelutarpeen arviointi - Aikuissosiaalityöhön tulevien tuen tarpeiden määrittelyä tehtävän kartoituksen ja aikaisemman tiedon pohjalta (ks. muu asiakasohjaus) - Erilaisten käytössä olevien palvelutarpeen arviointiprosessien nykymallien kuvaaminen hankealueilla. - Maakunnallisten prosessimallien luominen ja käytännön kokeilujen käynnistäminen Kevät Mallien testaus ja parastaminen 11
13 Syksy Kohti maakunnallista mallia Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske, Socom Arvioinnin työkalut ja orientaatiot palvelutarpeen arvioinnissa /sosiaalityössä - Hankealueilla olevien mittareiden ja työkalujen kokoaminen - Tiedonhankinta myös muista mittareista lähialoilla esim.vammaispalvelut - Alueelliset työpajat mittareista ja työkaluista palvelutarpeen arvioinnissa ja muilla sosiaalityön osa-alueilla - Arviointiosaamisen lisääminen - Kykyviisarin käyttöönotto - Mittaristojen kytkeminen palvelutarpeen arviointiprosessiin - Pelillisyyden ja leikillisyyden soveltamismahdollisuudet arvioinnin työorientaationa Kevät Soveltuvien mittareiden testaaminen ja parastaminen osana prosessin kehittämistä Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske, Socom, Socca Sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen uudistuvat työmenetelmät ja palvelut: Taloussosiaalityö - Taloudellisen tuen palveluiden kokonaisuuden hahmottaminen osana sosiaalityötä - Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen maakunnallisten ohjeiden laadinnan tukeminen - Yhdyspinnat muihin toimijoihin esim. talous- ja velkaneuvonta, pienlaina Kevät 2018 ja syksy Sosiaalisen luototuksen rakenteet tulevissa maakunnissa Vastuuosahankkeet: JY/KYC, Pikassos, Sonet Botnia (osahanke, os) 12
14 Omatyöntekijätyö Kevät Jäsennetään työpajatyöskentelyllä omatyöntekijä käsitettä ja roolia ja tehtäviä Syksy Mallinnetaan omatyöntekijä-toiminta ja käynnistetään pilottikokeilut toiminnasta Kevät ja syksy Omatyöntekijä-toiminnan kokeilujen laajentaminen ja juurruttaminen maakunnissa. Vastuuosahankkeet: Koske, Verso, Socom Sosiaalityön, sosiaalipalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen suhteet - Sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen jäsennystyöskentely maakunniallisissa työpajoissa käynnistyy - maakunnalliset swot-analyysit palveluista palvelukapeikkojen ja uusien palvelumuotojen löytämiseksi - Uusien palvelumuotojen innovointityöpajat Kevät ja syksy Sosiaalipalvelukokonaisuuksien ja sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen maakunnissa - Uusien palvelumuotojen kokeilut asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Vastuuosahankkeet: Socca, Socom, Verso, Vasso, Sonet Botnia, oh + JY/KYC 4.6 Toiminnallisuus ja ryhmämuotoisuus sosiaalityössä Yksilökohtaisen ja toimistokeskeisen työskentelyotteen rinnalle sosiaalityöhön on rantautumassa vahvasti erilaisten ryhmämuotoisten ja toiminnallisten toimintamuotojen hyödyntäminen. Ryhmämuotoiset työskentelytavat sosiaalityössä - Ryhmämuotoisten työskentelytapojen käytön kartoittaminen osahankekunnissa sekä yksilökohtaisen työn että rakenteellisen työn työtapana 13
15 - Yksilö- ja ryhmämuotoisen työskentelyn jäsentäminen maakunnissa kehittämisryhmissä - Ryhmämuotoiseen työskentelytapaan kouluttautumisen tukeminen ja osaamisen edistäminen hankealueilla - Ryhmämuotoisen sosiaalityön systemaattiset kokeilut hankealueilla (esim. ks. osana taloussosiaalityön kehittämistä) käynnistyy Kevät ja syksy Kokeilut ja jäsennystyön jatkaminen Vastuuosahankkeet: Socca, Pikassos Leikillisyys ja pelillisyys työotteena - Leikillisyyden ja pelillisyyden jäsentäminen sosiaalityössä - Leikillisyyttä ja pelillisyyttä hyödyntävien sosiaalisen kuntoutuksen työmuotojen innovointi ja kokeilujen käynnistäminen Kevät 2018 ja syksy - Kokeilut jatkuvat Vastuuosahankkeet: Socca 4.7 Moniammatillisuus ja verkostot sosiaalityössä Sosiaalityön keskeisenä haasteena on ymmärtää, että erilaisia palveluja, toimijoita ja kumppaneita on tarjolla asiakasta palvelevien työmenetelmien kehittämiseksi. Monitoimijaisten mallien kehittäminen on keskeistä sosiaalityön tulevaisuudessa. (Karjalainen 2016, 134) Moniammatillisuus palvelutarpeen arvioinnissa Syksy 2017 ja Kevät Muiden toimijoiden asiantuntijuuden tunnistaminen palvelutarpeen arvioinnissa (esim. terveydenhuolto, kela, työvoimahallinto) - Palvelutarpeen arvioinnin monialaiset työpajat ja monialaisen työotteen vahvistaminen palvelutarpeen arvioinnissa Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske, Socom 14
16 4.8 Jalkautuva sosiaalityö Jalkautuvan sosiaalityön = sosiaalityö turuilla ja toreilla nähdään vanhan toimistoympäristöön paikantuneen sosiaalityön uutena tavoitetilana. Jalkautuvan työn työmuotojen jäsentäminen ja sen tarpeen tunnistaminen yksilökohtaisessa työssä ja rakenteellisessa sosiaalityössä (ml. yhteisösosiaalityö) sekä yleisen ohjauksen ja neuvonnan palveluna edellyttää paikallisiin olosuhteisiin sopivien muotojen kokeilemista. Jalkautuva sosiaalityö - Jalkautuvan sosiaalityön nykyisten toimintatapojen tunnistaminen - Jalkautuvan työn uudet avaukset innovointityö paikallisissa työryhmissä ja pajoissa - Kokeilupilottien suunnittelu ja käynnistäminen - Etsivän aikuissosiaalityön mallin kehittämisen käynnistäminen (vrt. etsivä nuorisotyö) Kevät ja syksy Pilottien arviointi - Jalkautuvan työn juurruttamisen käynnistäminen Vastuuosahankkeet: Vasso 5. Hankkeen tuotokset Hankkeen valmisteilla olevassa seuranta-arviointi-tiedontuotanto suunnitelmassa on kuvattuna hankkeessa valmistuvat keskeiset tuotokset. Kukin osahanke raportoi omia tuotoksiaan ja tuloksiaan ja sen lisäksi päähankkeella on vastuu tuottaa erilaisia osahankkeiden tuloksia yhteen kokoavia tuotoksia, raportteja ja julkaisuja. Taulukon sarakkeet kuvaavat sitä ajankohtaa, jolloin tuotoksen arvioidaan olevan valmiina, minkä tyyppisestä tuotoksesta on kyse ja millaisia aineistoja ja sisältöjä siihen arvioidaan kuuluvan. Suunnitelmaan voi edelleen tulla muutoksia. 15
17 Tavoite aika 5/2018 Tuotos 2-3 opinnäytetyötä palvelutarpeen arvioinnista. Aineistot ja sisällöt Palvelutarpeen arvioinnin ammatilliset toimintatavat, monitoimijuus, erityistä tukea tarvitsevien tunnistaminen, läheisten roolit, sukupuolen ja muiden erojen merkitys näissä. Lisäksi erityisen tuen tarpeen arvioinnin toimijat ja kriteerit sekä palveluiden väliin putoavat asiakkaat ovat mahdollisia teemoja opinnäytetöissä. Asiakkaan tai potilaan heikon taloudellisen tilanteen tunnistaminen. 5/2017 6/ /2018 9/2018 Kartoitusluontoinen esiselvitys Mallinnus Kelan ja kuntien välisestä yhteistyöstä ja opinnäytetyö tai muu selvitys Kelan asiakkaiden ja/tai kuntien toimeentulotukiasiakkaiden kokemuksista. Asiakaspalautteen ja yhteiskehittämisen toiminnan tapoja ja mahdollisuuksia käsittelevä raportti. Artikkeli, raportti tai opinnäytetyö taloussosiaalityön erilaisista toimintatavoista. 5/2018 Artikkeli tai opinnäytetyö omatyöntekijöiden tehtäväkuvauksista ja kokemuksista omatyöntekijyydestä eri näkökulmista. Sukupuolivaikutuksen huomioiva alkukartoitus Palvelutarpeen arvioinnin hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet. Toimeentulotuen asiakkaiden ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä. Yhteiskehittämisen käytännöt ja kehittämisen kohteet. Kelan ja kuntien sosiaaliviranomaisten välinen yhteistyö, yhteistoiminnan malli ja asiakkaiden kokemusten koonti. Aineistona asiakasraatien tuotokset ja Kelan ja kuntien sosiaaliviranomaisten yhteistyön synnyttämät aineistot. Kelan ja kuntien yhteistyörakenteet toimeentulotukiasioissa Aineistona käytetään kussakin osahankkeessa tehtyjen yhteiskehittämisen prosessien tuotoksia ja raportteja, joista kootaan laajempia tuloksia asiakkaiden mahdollisuuksista, keinoista ja onnistumisista olla kehittämässä sosiaalipalveluja yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Osahankkeiden toiminnan tuottamat raportit ja kokemukset kootaan yhteen tuotokseen. aineistona voi olla myös sosiaalialan henkilöstön haastatteluita haastattelut asiakkaiden kanssa, erilaiset työpaja-aineistot tai kyselyt eri toimijoille. Osahankkeissa tehdyt kokeilut ja mallinnukset, kysely osahankkeiden kehittämistiimeille ovat mahdollisia aineistoja. Tuotoksen sisältönä voi olla esimerkiksi omatyöntekijöiden tehtävät erilaisissa asiakastilanteissa, millaiset mahdollisuudet on tuottaa laajasti käytettävissä oleva työnkuva omatyöntekijöille? 16
18 6/ / /2018 Artikkeli tai diaesitys siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen pelit ja leikit sopivat sosiaalityössä? Diaesitys tai tiivistelmät mallinnuksista: aikuissosiaalityön uudet toimintatavat ja palvelut Opinnäytetyö tai selvitys: Mitä yhdistäviä tekijöitä ja eroavaisuuksia erityistä tukea tarvitsevien ja toimeentulotukea hakevien asiakkaiden tilanteissa on? 12/2018 Loppukartoitus ja arviointiraportti Sosiaalialan henkilöstön tekemät haastattelut asiakkaille, osahankkeiden kokeilut ja erilaisten työpajojen dokumentoinnit ovat mahdollisia aineistoja. Tavoitteena on selvittää millaisissa tilanteissa ja millaisiin tarkoituksiin pelillisyys ja leikillisyys soveltuvat sosiaalityössä. Aineisto koostuu osahankkeiden tekemisten dokumentoinneista ja raporteista, joista kootaan koko hankkeen kattavia tuloksia ja suosituksia siitä, millaisia sosiaalipalvelut voivat olla tulevaisuudessa. Perustoimeentulotukea saaneiden ja täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneiden asiakkaiden haastatteluihin perustuva työ, jonka avulla pyritään tunnistamaan tuen tarpeen tyyppejä ja palveluiden käytön kokemuksia. Sukupuolivaikutuksen huomioiva loppukartoitus, jossa kysytään ainakin osin samoja asioita kuin alkukartoituksessa. Palvelutarpeen arvioinnin hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet. Toimeentulotuen asiakkaiden ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä. Yhteiskehittämisen käytännöt ja kehittämisen kohteet. Raportti hankkeen prosessiarvioinnista, sekä Kykyviisarin ja mahdollisten muiden mittarien tuottamista tuloksista liittyen asiakkaiden osallisuuteen ja hankkeen vaikuttavuuteen. 17
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA
PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA 2016-2019 www.prosos.fi 8.5.2019 PROSOS hanke 1.8.2016-31.7.2019 ESR TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Mukana seitsemän sosiaalialan
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotArviointisuunnitelma
Arviointisuunnitelma 1. Seurannan, arvioinnin ja tiedontuotannon jäsentäminen hankkeessa PRO SOS-hankkeessa seurannalla tarkoitetaan rahoittajan edellyttämää kirjaamista, koontia ja raportointia siitä,
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Helsinki, Kuntamarkkinat
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Helsinki, Kuntamarkkinat 12.-13.2018 Hankejohtaja Jutta Paavola 13.11.2018 Pari sanaa hankkeesta ESR-rahoitteinen STM:n päätöksellä toimiva valtakunnallinen
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotOsahankekatsaus Pikassos. Projektiryhmä
Osahankekatsaus Pikassos Projektiryhmä 24.1.2018 28.6.2018 PRO SOS -hanke ESR-rahoitus toimintalinja 5 Toiminta-aika 1.8.2016-31.12.2018 Hallinnoijana Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja koordinoijana SONet
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotHankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta
Hankkeen esittely Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola 4.10.2017 Lappeenranta 6.10.2017 Pirkko Haikara PROSOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa hanke Hallinto Hanketta johtaa SoNet Botnia.
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Marianne Kuorelahti 5.10.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Mukana seitsemän osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/kokkolan
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen Hankejohtaja Jutta Paavola Pari sanaa hankkeesta Sosiaalialan osaamiskeskukset (7 + JY/KYC); hallinnoija
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki (9.
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki 6.6.2019 (9. tapaaminen) Hankejohtaja Jutta Paavola 6.6.2019 Mitä me halusimmekaan
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN
PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN Työpaja 15.12.2017 : Leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa PRO SOS-työpaja 15.12.2017
LisätiedotUUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA.
UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA www.prosos.fi Valtakunnallinen ESR TL 5 hanke Tekijät Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sonet Botnia Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5)
ESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5) Sosiaali- ja terveysjohtajien kokous 19.8.2015 suunnittelija Hanna Inkeroinen Muutamia yksityiskohtia valmistelusta n Hakuaika tullee
LisätiedotPRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön Socca 1 Valtakunnallinen hanke PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Osallisuuden avaimetseminaari 29.11.2018 Marja-Liisa Saariaho, marjaliisa.saariaho@seamk.fi Hanketyöntekijä, sosiaalityön lehtori SeAMK, Sosiaali- ja terveysala
LisätiedotPRO SOS -hankkeen Pikassos alueen osahankkeen arviointisuunnitelma
PRO SOS -hankkeen Pikassos alueen osahankkeen arviointisuunnitelma Yleistä PRO SOS -hankkeen arvioinnista PRO SOS -hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti koko hankkeen arvioinnin vastuuhenkilöinä toimivat
LisätiedotArviointi. Kesäkuu 2019 Sinikka Volanto
Arviointi Kesäkuu 2019 Sinikka Volanto 4.7.2019 Arvioinnin kokonaisuus 1. Alku- ja loppukartoitus 2. Osahankearviointi 3. Hanketiimin työskentely, EURA-raportointi 4. Yhteistyökumppaneitten antama loppuarviointi
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen ja aikuissosiaalityön suhde
Sosiaalisen kuntoutuksen ja aikuissosiaalityön suhde kokemuksia PRO SOS hankkeessa Tuloksekas, vaikuttava sosiaalinen kuntoutus seminaari Hämeenlinna 26.11.2018 Hankejohtaja Jutta Paavola ja projektikoordinaattori
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotAikuissosiaalityön rakennusaineet ja kohti tulevaa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki 6.11.
Aikuissosiaalityön rakennusaineet ja kohti tulevaa Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki 6.11.2018 Hankejohtaja Jutta Paavola 7.11.2018 Aikuissosiaalityön rakennuspalikoita
LisätiedotPRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma - 17.11.2016 Hakijan (osatoteuttajan) nimi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab Y-tunnus 1796674-1
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotTYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?
TYKS Millaisia resursseja muutoksiin tarvitaan? Käynnistää yhteisesti palveluiden muodostaminen palveluiden luokittelu; THL palveluluokitukset palveluiden alle alapalveluita; keskeiset palvelut Palvelutietopaketit
LisätiedotOsahankekatsaus Pikassos -alue. Projektiryhmä
Osahankekatsaus Pikassos -alue Projektiryhmä 30.5.2018 Sirpa Karjalainen PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke ESR-rahoitus, toiminta-aika 1.8.2016-31.12.2018 Hallinnoijana Seinäjoen ammattikorkeakoulu
LisätiedotAJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö
AJANKOHTAISFOORUMI 13.10.2016 Rakenteellinen sosiaalityö ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI Hannu Lyly Asta Niskala Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotAjankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta
Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta Tarja Kauppila, johtaja, ISO 14.9.2015 UEF/Opetussosiaalikeskusverkosto, yleiskokous Wanted: erityisasiantuntija,
LisätiedotLastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
LisätiedotPRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus
Hanna Inkeroinen 9.10.2015 PRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus PÄÄTAVOITE: Sosiaalihuoltolain mukaisen rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen
LisätiedotPalvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus
Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SEMINAARI Helsinki 6.10.2016 Jutta Paavola Mieleen palautus 1 Sosiaalihuollon ja sosiaalityön ensisijainen tehtävä: Hyvinvoinnin ylläpitäminen
LisätiedotLAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa
LAPE- päivät 30.5.2017 Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten
LisätiedotSOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi
SOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja 1 26.11.14 YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi EP:n rakenteellisen sosiaalityön työpaja 26.11.14: Olkkarin toiminnan esittely SOS
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotMitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?
Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi? MUUTOKSEN ELEMENTIT - 2019 Sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelu, ohjaus ja toimeenpano Lainsäädännön ja keskeisten uudistusten valmistelu
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke
Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? - seminaari, Jyväskylä 7.10.2015 Jarno Karjalainen 7.10.2015 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä työntekijöiden kanssa ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN
LisätiedotSosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi
Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen
LisätiedotKuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotSosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut
LisätiedotLAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten
LisätiedotOsallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.
Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.2017 Marjo Romakkaniemi Hankkeen perusta Kestävää kasvua ja
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotJärjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa Tarja Bergström, hankepäällikkö Verkostotapaaminen 16.11.2018 - Koordinaation tehtävänä on luoda edellytyksiä ohjelman verkottumiselle ja vuorovaikutukselle,
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotSote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko
Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI
LisätiedotOSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU
OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU 2018-2019 Aikuissosiaalityön palvelut, Kuopion kaupunki www.kuopio.fi 1.11.2018 2018-2019 STM:n yhdessä THL:n kanssa toteuttama hanke v. 2018-2019. Hankkeeseen
LisätiedotSosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT
Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys Helsinki 13.4.2015 Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT Lähtötilanne SOTE -uudistus asettaa vaatimuksia saumattomalle yhteistyölle
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke 2015-2017 (KAT) Kooste kehittämistoiminnasta tavoitteittain Asiakas keskiössä Asiakaslähtöistä työotetta kehitetty nostamalla asiakas palvelusuunnittelussa
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
LisätiedotAikaisempia tuloksia - Virta I
Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten
LisätiedotPosken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi
Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely 17.1.2017 Marjo Romakkaniemi Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa 2 TL
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotMaakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto 5. työkokous. Kuntatalo Helsinki
Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto 5. työkokous Kuntatalo Helsinki 27.9.2018 Jutta Paavola 26.10.2018 Päivän ohjelma 9.30 Tervetuloa erityisasiantuntija Jaana Viemerö Kuntaliitto 9.40
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
LisätiedotOsallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti
Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotEtunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies
19.3.2018 Etunimi Sukunimi 19.3.2018 Markus Seppelin Neuvotteleva virkamies PARTY -HANKE Osallisuutta ja parempaa osaamista rakennerahasto-ohjelmat hankkeen tavoitteet ja toteutus hankkeiden kipukohtia
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotAikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti
Aikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti 25.1.2017 Aikuissosiaalityö mistä? Vastinpari lastensuojelun sosiaalityölle (jota tehdään vanhempien
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016
Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto
LisätiedotRakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos
Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Sosiaalityön tutkimuksen päivät Helsingissä 2017 Erikoistutkija Paula Saikkonen,
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotLasSe-hankkeen raportointisuunnitelma
LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy
LisätiedotViimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina
Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotOsallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa
Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa Jan Huopainen Katriina Kunttu Marjo Romakkaniemi 19.1.2017 OSALLISUUDEN VARMISTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö
Ohjaamo Helsinki Tuloksia ja tulevaa Sirkku Reponen projektipäällikkö Kaupunkistrategiaa toteuttamassa Helsinki kehittää yhteensovitettuja, vaikuttavia ja ihmiskasvoisia palveluja yhdessä kaupunkilaisten
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
Lisätiedot