Arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Arviointisuunnitelma

2 1. Seurannan, arvioinnin ja tiedontuotannon jäsentäminen hankkeessa PRO SOS-hankkeessa seurannalla tarkoitetaan rahoittajan edellyttämää kirjaamista, koontia ja raportointia siitä, että hankkeessa tehdään niitä asioita mitä on luvattu, sovitulla tavalla ja siten, että käyttö on taloudellista ja rahoittajan sääntöjen mukaista. Hankkeen seurannan organisointi on pääasiassa hankejohtaja Jutta Paavolan vastuulla ja osahankkeiden työntekijät huolehtivat osahankkeiden osuuksista. Arviointi tarkoittaa asioiden ja tekemisten arvottamista, usein siitä lähtökohdasta, että onko saavutettu sitä mitä on tavoiteltu. PRO SOS -hankkeessa arviointi kohdentuu lähinnä kolmeen asiaan a) hankkeen tavoitteiden saavuttaminen, b) päähankkeen prosessien toimivuus eli miten päähanke tukee osahankkeita ja c) asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Hakuvaiheessa rahoittaja ilmoitti, että arviointi ei saa olla liian raskasta, joten tavoitteena on hanketta ja myös rahoittajaa aidosti hyödyttävä arviointi. Arvioinnista vastaavat Sinikka Volanto ja Minna Zechner. Tiedontuotanto tarkoittaa PRO SOS -hankkeessa toimintaa, jossa hanketoiminnassa tuotettua aineistoa, tietämystä ja tuotoksia tarkastellaan analyyttisesti ja kriittisesti ja niiden pohjalta tuotetaan erilaisia raportteja, julkaisuja muita lähinnä kirjallisia tuotoksia. Tiedontuotannon tavoitteena on saattaa osahankkeiden tekemä kehittämistyö selkeässä muodossa mahdollisimman laajasti saataville ja hyödynnettäväksi. Tiedontuotannon vastuullinen on hankkeessa erityisasiantuntijana toimiva Minna Zechner. 2. Seuranta Päätoteuttaja SONet BOTNIA/SeAMK on velvollinen raportoimaan EURA2014 -järjestelmässä maksatushakemusten yhteydessä hankkeen etenemistä kolme kertaa vuodessa. Tätä varten osahankkeiden käytössä on raportointipohja (Webropol-kysely), jossa hanketyöntekijät kuvaavat osahankkeiden etenemistä, pohtivat sen toteutumista hankesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja tulosten osalta ja ESR-seurantalomakkeen kysymyksiä peilaten. Osallistujalomake Seurantaa varten hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa kerätään aina osallistujatiedot osallistujalomakkeella. Näistä tiedoista hankkeelle syntyy ns. erikseen raportoitavia palkkakustannuksia. Mikäli osallistujat ovat jo hankkeen aloituslomakkeen täyttäneitä asiakkaita, ei erikseen raportoitavaa palkkakustannusta synny. Palautelomake Osahankkeiden toivotaan keräävän myös palautetta järjestämistään tapahtumista. Osahankkeet voivat hyödyntää näitä palautteita osana oman toimintansa raportointia päätoteuttajalle. Pidemmistä asiakasprosesseista voi olla tarpeen kerätä erityyppistä palautetta. 1

3 Aloitus- ja lopetuslomake Hankkeen kohderyhmästä kerätään ESR-hankkeissa tietoa aloitus- ja lopetuslomakkeella seurantaa varten. PRO SOS-hankkeen kohderyhmään kuuluvat: A) erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat B) aikuissosiaalityön kehittämiseen hankkeessa osallistuvat kuntien ym. työntekijät Hankkeessa tehdään asiakastyötä varsinaisen kohderyhmän kanssa (erityistä tukea tarvitsevat) yksin ja yhdessä hankkeeseen osallistuvien kuntien sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kanssa. Hankkeen asiakasasiakkaat ovat hankkeessa kaksoisasiakkuudessa ollen ensisijaisesti sosiaalitoimistonsa asiakkaita, ja toiseksi myös hankkeen asiakkaana osallistuessaan hankkeen työntekijäasiakkaiden pilotoimiin uusiin toimintamuotoihin. Työntekijät ovat myös hankkeen asiakkaita osallistuessaan hankkeen kehittämistoiminnan pilotoimiseen ja muuhun kehittämistyöhön. Lomakkeet tulee täytättää kaikilla hankkeeseen osallistuvilla asiakasasiakkailla ja myös kehittämistyöhön osallistuvilta työntekijäasiakkailta. Asiakastyö tulee nähdä prosessinomaisena työskentelynä, ei yksittäisenä kohtaamisena, esimerkkinä asiakasraatilaisuus. Sama pätee myös työntekijäkumppaneihin. Aloituslomake on syytä täytättää esim. työpajatyöskentelyyn osallistuvilta työntekijöillä heti alussa ja lopetuslomake vasta hankkeen /prosessin loppuvaiheessa. Yksittäisistä tiedotustapaamisista ei lomakkeita täytetä, mutta esim. kehittämistyöhön osallistumisesta täytetään. 3. Arviointi Koko PRO SOS -hankkeen tulosten arvioimiseksi ja osahankkeiden tueksi, tehdään hankkeen alussa ja lopussa sukupuolivaikutukset huomioiva kartoitus, joka keskittyy hankkeen päätavoitteisiin, joita ovat palvelutarpeen arvioinnit, toimeentulotukiprosessin sujuvuus ja yhteiskehittäminen. Nämä teemat ovat sellaisia, että kullakin osahankkeella on toimintaa ja tavoitteita näiden suhteen. Näiden tavoitteiden lisäksi osahankkeilla voi olla myös monia muita tavoitteita. Alku-ja loppukartoitusten teemoista sovitaan osahankkeiden toimijoiden kanssa yhdessä. Hankkeen tulosten saavuttamisen lisäksi arviointi kohdentuu hanketyön prosesseihin, erityisesti päähankkeen antamaan tukeen osahankkeille. Prosessiarviointi on tarkoitus nivoa mahdollisimman vaivattomasti osaksi hankekokouksia ja tavoitteena on tuottaa sellaista tietoa, jonka avulla päähankkeen toimintatapoja voidaan muuttaa osahankkeiden tarpeita vastaaviksi. Päähankkeen toimesta tehdään myös osahankkeiden toimintaa koskevaa arviointia. Koska koko hankkeen yksi tavoite on sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden lisääminen uusien palvelujen ja sosiaalityön menetelmien avulla, kohdentuu tämä arviointi asiakkaiden osallisuuteen. Asiakkaan palvelutarvetta arvioitaessa hyödynnetään rahoittajan edellyttämää Kykyviisaria aina kun se kohdejoukkoon soveltuu. Muuten käytetään kohdejoukkoon soveltuvia työ- ja toimintakykymittareita, jotka 2

4 tuottavat tietoa asiakkaan lähtötilanteesta. Tavoitteena on, että jokaisessa osahankkeessa on käytössä sama mittari, tai ainakin sen osa, asiakkaiden osallisuuden mittaamiseen. Yksi mahdollinen mittari on osallisuustesti ( jonka avulla kerätään yksilöimätöntä tietoa hankkeiden asiakkaiden osallisuuden kehityksestä. Arvioinnin tukena on sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra), joka tukee Euroopan sosiaalirahaston sosiaalista osallisuutta edistäviä ja köyhyyttä torjuvia toimintalinjan (5. toimintalinja) hankkeita ( 4. Tiedontuotanto Kukin osahanke raportoi omia tuotoksiaan ja tuloksiaan ja sen lisäksi päähankkeella on vastuu tuottaa erilaisia osahankkeiden tuloksia yhteen kokoavia tuotoksia, raportteja ja julkaisuja. Tavoitteena on, että kaikki hankkeen tuotokset raportoidaan varsinaisissa julkaisuissa, jotta niiden elinkaari ylittäisi hankkeen elinkaaren. Monilla osahanketoimijoilla on omia julkaisusarjoja, joita voidaan hyödyntää. Hankesuunnitelmassa oli liitteenä alustava raportointisuunnitelma, jossa on listattu kaikkiaan 13 erilaista tuotosta tai raporttia. Raportointisuunnitelma on alla taulukossa hieman täsmennettynä. Taulukon sarakkeet kuvaavat sitä ajankohtaa, jolloin tuotoksen arvioidaan olevan valmiina, minkä tyyppisestä tuotoksesta on kyse ja millaisia aineistoja ja sisältöjä siihen arvioidaan kuuluvan. Suunnitelmaan voi edelleen tulla muutoksia. Tavoite aika 5/2018 Tuotos 2-3 opinnäytetyötä palvelutarpeen arvioinnista. Aineistot ja sisällöt Palvelutarpeen arvioinnin ammatilliset toimintatavat, monitoimijuus, erityistä tukea tarvitsevien tunnistaminen, läheisten roolit, sukupuolen ja muiden erojen merkitys näissä. Lisäksi erityisen tuen tarpeen arvioinnin toimijat ja kriteerit sekä palveluiden väliin putoavat asiakkaat ovat mahdollisia teemoja opinnäytetöissä. Asiakkaan tai potilaan heikon taloudellisen tilanteen tunnistaminen. 5/2017 6/2018 Kartoitusluontoinen esiselvitys Mallinnus Kelan ja kuntien välisestä yhteistyöstä ja opinnäytetyö tai muu selvitys Kelan asiakkaiden ja/tai Sukupuolivaikutuksen huomioiva alkukartoitus Palvelutarpeen arvioinnin hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet. Toimeentulotuen asiakkaiden ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä. Yhteiskehittämisen käytännöt ja kehittämisen kohteet. Kelan ja kuntien sosiaaliviranomaisten välinen yhteistyö, yhteistoiminnan malli ja asiakkaiden kokemusten koonti. Aineistona asiakasraatien tuotokset ja Kelan ja kuntien sosiaaliviranomaisten yhteistyön synnyttämät aineistot. Kelan ja kuntien yhteistyörakenteet toimeentulotukiasioissa 3

5 10/2018 9/2018 kuntien toimeentulotukiasiakkaiden kokemuksista. Asiakaspalautteen ja yhteiskehittämisen toiminnan tapoja ja mahdollisuuksia käsittelevä raportti. Artikkeli, raportti tai opinnäytetyö taloussosiaalityön erilaisista toimintatavoista. 5/2018 Artikkeli tai opinnäytetyö omatyöntekijöiden tehtäväkuvauksista ja kokemuksista omatyöntekijyydestä eri näkökulmista. 6/ / /2018 Artikkeli tai diaesitys siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen pelit ja leikit sopivat sosiaalityössä? Diaesitys tai tiivistelmät mallinnuksista: aikuissosiaalityön uudet toimintatavat ja palvelut Opinnäytetyö tai selvitys: Mitä yhdistäviä tekijöitä ja eroavaisuuksia erityistä tukea tarvitsevien ja toimeentulotukea hakevien asiakkaiden tilanteissa on? 12/2018 Loppukartoitus ja arviointiraportti Aineistona käytetään kussakin osahankkeessa tehtyjen yhteiskehittämisen prosessien tuotoksia ja raportteja, joista kootaan laajempia tuloksia asiakkaiden mahdollisuuksista, keinoista ja onnistumisista olla kehittämässä sosiaalipalveluja yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Osahankkeiden toiminnan tuottamat raportit ja kokemukset kootaan yhteen tuotokseen. aineistona voi olla myös sosiaalialan henkilöstön haastatteluita haastattelut asiakkaiden kanssa, erilaiset työpaja-aineistot tai kyselyt eri toimijoille. Osahankkeissa tehdyt kokeilut ja mallinnukset, kysely osahankkeiden kehittämistiimeille ovat mahdollisia aineistoja. Tuotoksen sisältönä voi olla esimerkiksi omatyöntekijöiden tehtävät erilaisissa asiakastilanteissa, millaiset mahdollisuudet on tuottaa laajasti käytettävissä oleva työnkuva omatyöntekijöille? Sosiaalialan henkilöstön tekemät haastattelut asiakkaille, osahankkeiden kokeilut ja erilaisten työpajojen dokumentoinnit ovat mahdollisia aineistoja. Tavoitteena on selvittää millaisissa tilanteissa ja millaisiin tarkoituksiin pelillisyys ja leikillisyys soveltuvat sosiaalityössä. Aineisto koostuu osahankkeiden tekemisten dokumentoinneista ja raporteista, joista kootaan koko hankkeen kattavia tuloksia ja suosituksia siitä, millaisia sosiaalipalvelut voivat olla tulevaisuudessa. Perustoimeentulotukea saaneiden ja täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneiden asiakkaiden haastatteluihin perustuva työ, jonka avulla pyritään tunnistamaan tuen tarpeen tyyppejä ja palveluiden käytön kokemuksia. Sukupuolivaikutuksen huomioiva loppukartoitus, jossa kysytään ainakin osin samoja asioita kuin alkukartoituksessa. Palvelutarpeen arvioinnin hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet. Toimeentulotuen asiakkaiden ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä. Yhteiskehittämisen käytännöt ja kehittämisen kohteet. 4

6 Raportti hankkeen prosessiarvioinnista, sekä Kykyviisarin ja mahdollisten muiden mittarien tuottamista tuloksista liittyen asiakkaiden osallisuuteen ja hankkeen vaikuttavuuteen. Hankkeen aloitus viivästyi kuusi kuukautta, joten tuotosten aikaan saamiseksi on suunniteltua vähemmän aikaa. On harkittava, onko kaikki tuotokset mahdollista luoda jäljellä olevassa ajassa. Tuotokset ovat mahdollisia vain, kun osahankkeet toteuttavat ja raportoivat toimintaansa, päähankkeen tulokset syntyvät osahankkeiden raportoinnin synteesinä. On siis tärkeää, että osahankkeiden toimintaa dokumentoidaan ja dokumentaatio saatetaan päähankkeen erityisasiantuntijan käyttöön. Nämä dokumentit, jotka muodostuvat esimerkiksi osahankkeiden työpajoissa, asiakastyössä, kokouksissa jne. ovat aineistoa. Aineistojen keruu ja hallinta suunnitellaan hankkeen alussa, jotta varmistetaan riittävän aineiston saatavuus ja se, että osahankkeissa toimivia (asiakkaita, sosiaalityöntekijöitä, hanketyöntekijöitä) ei rasiteta turhilla ja usein toistuvilla aineistonkeruilla. 5. Loppuraportti Hankkeesta laaditaan rahoittajan edellyttämä loppuraportti, jolla viitataan EURA2014 järjestelmässä laadittavaan hankkeen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen peilaamiseen ja tulosten esittämiseen. Tämän lisäksi hankkeessa toteutetaan loppukartoitus, joka on keskittyy hankkeen arviointiin ja jota hyödynnetään loppuraportin laadinnassa ja sisällöllisessä koosteessa. Sisällöllinen kooste on julkaisu, joka sisältää hankkeessa toteutettujen mallien ja toimintatapojen sekä tuotosten ja tulosten yhteenvedot. Loppukoosteesta pyritään rakentamaan sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia hyödyntävä hyvien käytäntöjen työkalu maakunnallistuvan sosiaalityön keskiössä. 5