Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014"

Transkriptio

1 1 KITEEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA Johdanto Kiteen kaupungin ja koko Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2014 lopussa Keski-Karjalassa oli työttömänä henkilöä, mikä on 131 henkilöä (9,0 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnan työttömyysaste oli 20,4 prosenttia. Työttömyys lisääntyi sekä Kiteellä, Tohmajärvellä että Rääkkylässä. Kiteen työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 20,6 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 17,4 prosenttia. Tohmajärven työttömyysaste kasvoi 19,9 prosentista 20,3 prosenttiin ja Rääkkylän 19,1 prosentista 19,9 prosenttiin. Kiteellä työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 977 henkilöä, 132 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seuraava taulukkoon on koottu Kiteen työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa Yhteensä Miehet Naiset Suurimmalla osalla kiteeläisistä työttömistä on keskiasteen koulutus. Miehillä keskiasteen koulutuksen osuus oli naisia suurempi samoin kuin ylemmän ja alemman perusasteen koulutus. Naisten osuus oli suurempi alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen omaavien työttömien ryhmässä. Seuraava taulukko kuvaa kiteeläisiä työttömiä ikäryhmittäin Työttömät työnhakijat iän mukaan joulukuussa Yhteensä Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Yhteensä Miehet Naiset

2 2 Iän mukaan ryhmiteltynä kiteeläisistä työttömistä suurin osa oli yli 50-vuotiaita sekä miesten että naisten osalta. Seuraavaksi eniten oli vuotiaita ja vähiten nuoria. Vaikka työttömyys ei lainkaan kasvaisi, kuntien työttömyyteen liittyvät kustannukset kasvavat merkittävästi edellisvuodesta. Vuoteen 2014 saakka kunnat maksoivat puolet vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Vuoden 2015 alusta lähtien kunnat maksavat puolet vähintään 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatukimenoista ja peräti 70 prosenttia vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Kitee maksoi vuonna 2013 kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea noin euroa ja vuonna 2014 noin euroa. Jos oletetaan, että työttömien määrä ja työttömyyden rakenne pysyvät samanlaisena kuin vuonna 2014, Kiteen kaupungin työmarkkinatukimenot nousevat yli euroon vuonna Kasvua edellisvuodesta kertyy yli 70 prosenttia. Vuoden 2014 lopussa Kiteellä oli yhteensä 89 työmarkkinatuen saajaa, joista 59 oli miehiä ja 30 naisia. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita oli 36 henkilöä päivää työmarkkinatukea saaneita oli 53 henkilöä. Vuonna 2014 kunnat eivät siis maksaneet päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista, joten heidän lukumääräänsä ei tätä laadittaessa ollut saatavilla. Seuraavassa taulukossa näkyvät Kiteen työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan joulukuussa Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan joulukuussa Alle 3 kk 3 kk - alle 6 kk 6 kk - alle 12 kk 1 v - alle 2 v Vähintään 2 v Keskimäärin kesto, viikkoa Yhteensä Miehet Naiset Työttömyyden kasvusta huolimatta TE-hallinnon palkkatukeen käytettävissä olevat määrärahat ovat pienentyneet huomattavasti edellisvuodesta. Lisäksi palkkatuen myöntämisperusteissa on tapahtunut muutoksia. Tämän vuoksi kaupungin tulee etsiä aktiivisesti vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja tarjota entistä useammille työttömille mahdollisuus työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Työllisyyden hoitoa tukevia toimenpiteitä on esitelty tarkemmin tämän asiakirjan luvussa 2. Työttömyys aiheuttaa vuosittain huomattavat kustannukset Kiteen kaupungille. Vuonna 2014 summa oli lähes 1,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 summa noussee 1,8 miljoonaan euroon. Suurimmat menoerät ovat palkkatuettujen palkat sivukuluineen (nettona noin euroa vuonna 2015) ja työmarkkinatuen kuntaosuus ( euroa vuonna 2014 ja yli vuonna 2015). Työttömyyden aiheuttamia kustannuksia ei voida kokonaan poistaa. Työttömyyden hoidossa tarvitaan yhteistyötä kaupungin eri toimialojen ja eri toimijoiden välillä. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on laadittu työllisyysohjelma, joka toimii sitovana ohjeena kaupungin eri toimialoille. Taloudellisten vaikutusten lisäksi hyvä työllisyydenhoito tuo myös inhimillisesti katsoen myönteisiä vaikutuksia. Hyvä työllisyydenhoito kytkeytyy kiinteästi kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Kaupungin strategiassa mainittu yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen edistää työllisyyttä. Toisaalta työllisyysohjelma kytkeytyy luontevasti vuonna 2015 päivitettävään Kiteen kaupungin elinkeino-ohjelmaan. Vuonna 2015 kunnat maksavat työmarkkinatuen kuntaosuutta seuraavien osuuksien mukaisesti: TYÖTTÖMYYDEN PERUSTEELLA TYÖMARKKINATUKEA TYÖMARKKINATUKI 705 /KK ILMAN LAPSIKOROTUSTA. KUNNAN RAHOITUSOSUUS TYÖMARKKINATUESTA pv 50 % (tuli uutena ryhmänä kuntien maksuosuuteen v. 2015) 500 pv 50 % 1000 pv tai yli 70 % (nousi 50%:sta 70%:iin v. 2015)

3 3 2. Työllisyydenhoidon nykytila ja työllisyyttä edistävät palvelut 2.1 Nykytila Osa työllisyyden hoitoon liittyvistä palveluista on yleishallinnon tulosalueella ja osa sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueilla. Jo aiempina vuosina Kiteen kaupungissa on kiinnitetty huomiota työllisyyden hoitoon. Siihen liittyvien toimenpiteiden koordinointi ei ole ollut selkeästi määriteltynä kenenkään vastuulle. Palkkatukityötä, työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tulee lisätä. Kiteen kaupungilla tehdään vuoden 2015 aikana toimenpiteitä, joilla työllisyyttä voidaan edistää. Samanaikaisesti selvitetään 1000 päivää tai yli työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden mahdollisuuksia palata työmarkkinoille ja tuetaan eläkeprosessien eteenpäin viemistä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kuntien työmarkkinatuen osarahoitus päättyy työmarkkinatuella olevan henkilön työssäoloehdon (6kk) täyttyessä, hänen siirtyessään koulutukseen, työhön tai eläkkeelle. Työmarkkinatuen rahoitusvelvoite keskeytyy siksi aikaa, kun työmarkkinatuella oleva henkilö osallistuu TE-hallinnon tai työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Näitä ovat julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitetut työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä palkkatukityö. Palveluita ovat myös kotoutumisen edistämisestä annetun laissa tarkoitettu omaehtoinen opiskelu sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta on usein soveltuvin palvelu hyvin pitkään työttömänä olleille henkilöille. Työkokeilu on tarkoitettu tueksi takaisin työmarkkinoille palaamiseksi tai uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi, eikä se ole työsuhde. Työkokeilun ja palkkatuen käyttö suuntautuu todennäköisesti henkilöille, jotka eivät ole olleet aivan yhtä pitkään työttömänä. Kiteen kaupunki edistää työkokeilua tarjoamalla työkokeilupaikkoja niitä tarvitseville. Palkkatukityö liittyy osaamisen kehittämiseen ja tapahtuu työsuhteessa. Kiteen kaupunki tarjoaa vuonna 2015 saman verran palkkatukipaikkoja kuin vuonna Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään sekä omana toimintana työpajalla että ostopalveluna. Kaupungin toimialat velvoitetaan tarjoamaan työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja niitä tarvitseville. Seuraavasta taulukosta käy ilmi käytettävissä olevien toimenpiteiden kesto ja toimenpiteiden vaikutus kuntien osarahoittamalta listalta poistumiseen. JAKSO JAKSON KESTO KUNTIEN OSARAHOITTAMALTA LISTALTA POISTUMINEN Kuntouttava työtoiminta Sopimus 3 kuukaudeksi aluksi, sen jälkeen yksilöllisen suunnitelman mukaan jatko, enintään 24 kk Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä vähintään 4 h / päivä kerran viikossa, enintään 5 päivää viikossa Työkokeilu Enintään 3 kk TE-toimiston asiakkailla ja 6 kk työvoiman palvelukeskuksen asiak-kailla samalla työnantajalla, ansiosidonnai-sella ei pääse yhdistykseen työkokeiluun, yht. työkokeilu enintään 12 kk/ v. Palkkatukityö TE-toimisto määrittää palkkatuen yksilöllisesti riippuen siitä, kuinka pitkä työttömys henkilöllä on ja mitä muuta tilanteeseen liittyy Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä (yleensä 5 päivää viikossa, mutta voi olla vähemmänkin) Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä ja jos hän on palkkatukityössä vähintään 6 kk, poistuu hän listalta Opiskelu Riippuu koulutuksesta Henkilö poistuu maksulistalta ainakin koulutuksen ajaksi Työ avoimilla Riippuu työstä Henkilö poistuu maksulistalta työmarkkinoilla Oppisopimus Riippuu koulutusalasta Henkilö poistuu maksulistalta

4 4 Työllisyydenhoidon kustannuksia kuvataan seuraavassa taulukossa. Työllisyyden hoidon kustannukset Kiteen kaupungissa Tulosalue TP 2014 TA 2015 Palkkatuettujen palkat sivukuluineen Yleishallinto Palkkatuki Yleishallinto Palkkatuettujen nettokustannus Yleishallinto Työllisyyshankkeet netto Yleishallinto Nuorten kesätyö Yleishallinto Nuorten kesätyöseteli Yleishallinto Kaupunkilisä Yleishallinto Kuntouttava työtoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Pajatoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Sosiaali- ja perhepalvelut Työvoiman palvelukeskus Sosiaali- ja perhepalvelut Yhteensä Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi Kiteellä eri palveluiden piirissä vuonna 2014 olleet työttömät Joulukuu Keskiarvo / kk Aktivointiaste 27,5 34,1 Työttömiä työnhakijoita Palveluissa yhteensä Työvoimakoulutuksessa Valmennuksessa Työllistettynä/työharj Kokeilussa Vuorotteluvapaasijaiset Kuntouttava työtoiminta Omaehtoinen opiskelu Työvoiman palvelukeskus Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Kiteen kaupungin ja seudun kuntien (Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi) sekä Kansaneläkelaitoksen yhteinen yksikkö. Laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (entinen TYP-laki) on muuttunut vuoden 2015 alusta. Pohjois-Karjalaan tulee lain perusteella 1-3 nykyisen TYP:n kaltaista palvelukeskusta, joista TE-hallinto käy parhaillaan neuvotteluja kuntien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka hyötyvät moniammatillisesta palvelusta, palvelun syventämisestä ja koordinoinnista ja ovat motivoituneet työskentelemään yhdessä viranomaisten kanssa ratkaisun löytymiseksi omaan tilanteeseen. Asiakkuuden jälkeen on tavoitteena siirtyminen työhön avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen työ kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Vuosittain asiakkaita on ollut noin 200, mutta uuden lainsäädännön myötä vuodesta 2015 alkaen vuosittaisen asiakasmäärän odotetaan kasvavan noin 280 henkilöön. Työvoiman palvelukeskuksessa sosiaalityön edustajat ja työhallinnon asiantuntijat työskentelevät tällä hetkellä työpareina ja tapaavat asiakkaita kunnan tai työhallinnon tiloissa seudun kunnissa.

5 5 Työ- ja toimintakyvyn arviointia ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä lisätään mm. kehittämällä TYP:in lääkärityötä. Kunnan ja yksittäisten ihmisten kannalta on tärkeää, että työmarkkinatukea ei osarahoitettaisi henkilöille, joiden tilanteessa eläke tai muu järjestely, kuten sairasloma, on perusteltu. Kiteellä työttömien terveystarkastuksia on toteutettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa ja vuoden 2015 alusta. Työskentelyä on vahvistettu nimeämällä yksi terveyskeskuslääkäri osaksi moniammatillista tiimiä. Asiakasvirran nopeuttamiseksi kaupungin, työhallinnon ja Kelan yhteisiä prosesseja tulee yksinkertaistaa. 2.3 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin (STM ) Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Kiteellä perusturvakeskus järjestää kuntouttavan työtoiminnan kaupungin omana toimintana ja osin myös yhteistyö- ja ostopalvelusopimuksin. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat sijoitetaan pääsääntöisesti kaupungin palvelukeskusten työyksiköihin, työpajalle ja Honkalampisäätiön palveluihin. Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään kehittämään niin, että jatkossa työtoimintapaikoissa oleville henkilöille voitaisiin tarjota lisätukea jatkopolkujen suunnitteluun. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömille (yli 12 kuukautta työttömänä olleille) ja sen on tarkoitus palvella asiakkaita mahdollisimman yksilöllisesti. Työpaikka, tehtävät, kuntouttavan työtoiminnan päivän pituus sekä määrä ja jakson kesto sovitaan elämäntilanne huomioiden. Työtoimintaan osallistujalle ei makseta palkkaa, vaan työttömyysetuuden lisäksi he saavat Kelan kautta ylläpitokorvausta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat työskentelevät avustavissa tehtävissä, eikä heillä voida korvata virka- tai työsuhteisia työntekijöitä. Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavien työtoimintapaikkoja lisätään siten, että kuukausittain kuntaouttavaan työtoimintaan osallistuu yhteensä ainakin noin 100 henkilöä. Vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa oli keskimäärin enintään noin 80 henkilöä kuukaudessa. Kaupungin omalla kuntouttavan työtoiminnan pajalla oli vuonna 2014 noin 50 henkilöä kuukaudessa. Vuonna 2015 tavoitteena on noin 50 henkilöä kuukaudessa, jolloin paja on täysi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista tulee lisätä kaupungin omien yksiköiden sisällä siten, että kaupungin muissa yksiköissä kuntouttavassa työtoiminnassa olisi yhteensä henkilöä kuukaudessa avustavissa tehtävissä. Vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa oli kaupungin yksiköissä vain 5 8 henkilöä kuukaudessa. Honkalampisäätiöllä kuntouttavassa työtoiminnassa on noin 30 henkilöä kuukaudessa. Kiteen kaupungilla on ostopalvelusopimukset Honkalampi-säätiöltä ostettavista nuorten työpajapalveluista kuudesta paikasta. Kuntouttavan työtoiminnan optimaalisinta järjestämistapaa selvitetään parhaillaan ja muutokset oman toiminnan ja ostopalvelun välisissä suhteissa ovat mahdollisia. Tärkeintä on löytää tehokkain mahdollinen tapa. Tavoitteena on rekrytoida myös uusia yleishyödyllisiä tahoja kuntouttavan työtoiminnan paikoiksi siten, että ne tarjoaisivat noin 5-10 henkilölle kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan paikan. Seuraavasta kuviosta ilmenee kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi.

6 6 2.4 Reimari-työllisyyshanke ja sosiaalinen työllistäminen Reimari on Kiteen kaupungin hallinnoima, Keski-Karjalan alueella v toimiva työllisyyshanke. Rahoitus muodostuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen työllisyyspoliittisesta avustuksesta (50 % tukikelpoisista) ja Keski-Karjalan kuntien omarahoitusosuudesta (50 %). Maksuosuudet tasataan kuntien kesken toteutuneiden asiakasmäärien mukaan hankkeen lopussa. Hanke toimii jalkautuvalla valmentavalla otteella, katkaisee pitkäaikaistyöttömyyttä, palvelee sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita ja tekee verkostotyötä. Hanke kehittää palveluketjuja ja toimintamalleja. Reimarissa on ollut eri henkilöä asiakkaana kuukausittain. Volyymi on ollut tavoitetasoa paljon suurempi. Hanke on ehkäissyt kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea noin eurolla kuukaudessa. Hankkeeseen tullessa osallistujat ovat työttömiä. Hankkeen aktivointiaste on ollut korkea eli %. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pitkään työttömänä olleet, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä työ- ja koulutusasioissa paikkaansa etsivät nuoret. Hankkeeseen osallistumisesta sovitaan TE-toimiston tai TYP:n kanssa. Hanke ei ole työnantaja, vaan tarjoaa ohjaus- ja työhönvalmennuspalveluja, auttaa työkokeilu- ja palkkatukityöpaikan sekä jatkopolun löytymisessä. Hanke selvittää osallistujien lyhytkoulutus- ja muita koulutuksellisia tarpeita ja järjestää lyhytkoulutuksia. Hanke tukee sijoittumista avoimille työmarkkinoille olemalla myös apuna järjestämässä osallistujien siirtoja toisen työnantajan tehtäviin. Reimari-hanke ja kuntouttava työtoiminta edustavat kaupungin palveluissa sosiaalista työllistämistä. Sosiaalinen työllistäminen tarkoittaa prosesseja, jotka tähtäävät yksilötasolla ihmisten kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja työelämään kiinnittymiseen. Työvalmennus auttaa työmarkkinoille pääsemisessä (työkyky ja työvalmiudet) ja yksilövalmennus vaikuttaa myönteisesti ihmisen arjen hallintaan ja toimintakykyyn (kattaa yksilöllisen palveluohjauksen). Valmennus edellyttää suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Sosiaalinen työllistäminen tähtää eri asiakasryhmien syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. Työ- ja toimintakyvyn tason kasvaessa verkostotyön ja yhteiskunnan resurssien tarve vähenee. Etenemisen voi nähdä alkavan

7 7 starttivalmennuksesta kuntouttavaan työvalmennukseen ja siitä edelleen valmentavaan työvalmennukseen ja työllistämiseen työsuhteeseen. 2.5 Palkkatukityö ja työkokeilu Palkkatukimäärärahat ovat huomattavasti vuotta 2014 pienemmät ja palkkatuen myöntämisen ehdot ovat muuttuneet. Palkkatukea myönnetään ensisijaisesti yrityksille, joten kunnat ja yhdistykset tulevat saamaan viimevuotista vähemmän palkkatukea. Kunnalle myönnettävän palkkatuen edellytyksenä on, että kyseistä työtä on tarjottu työsopimuslain mukaisesti ensisijaisesti jo työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille. Velvoitetyöllistettäviä tämä vaatimus ei koske. Työsopimuslain velvoite ei koske myöskään yhdistysten, kuntien, säätiöiden tms. seinällisiä työpajoja. TE-toimisto myöntää palkkatukea prosenttiperustaisena. Tuen suuruus sekä ajallinen kesto riippuu siitä, kuinka pitkään henkilö on ollut työttömänä ja mitä muita asioita tilanteeseen liittyy. Palkkatuen tulee liittyä osaamisen kehittämiseen ja linkittyä henkilön pidemmän ajan tavoitteisiin. Kaupunki tarjoaa työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja ensisijaisesti henkilöille, joiden työmarkkinatukea kaupunki osarahoittaa. Jaksoista sovitaan TE-toimiston kanssa. Kaupunki tarjoaa työllistymisen mahdollisuuksia, jotka tukevat erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten ja väestöryhmien työ- ja koulutuselämään pääsemistä. Työkokeilu on työkokeilupaikan tarjoajalle maksuton. Työkokeilija saa Kelalta ylläpitokorvausta. 2.6 Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikat ja kesätyösetelit Kiteen kaupunki tukee koululaisia ja nuoria tarjoamalla kesätyöseteleitä. Kitee maksaa 150 euroa työnantajalle, joka on palkannut kiteeläisen nuoren välisenä aikana vähintään kahdeksi viikoksi tai 10 päiväksi. Nuoren tulee olla kiteeläinen ja iältään vuotias. Nuori saa kesätyösetelin täyttäessä tänä vuonna 15-vuotta. Työnantajan ei tarvitse olla kiteeläinen ja työpaikka voi olla muualla kuin Kiteellä. Kesätyöseteliin on Kiteen kaupungin talousarviossa varattu euron määräraha. Palkkauksessa tulee noudattaa vähintään valtakunnallisen "Tutustu työ-elämään ja tienaa" -mallin ehtoja. Palkka on vähintään 350 (sis.lomarahan) ja työpäiviä on 10. Työnantaja maksaa lakisääteiset sivukulut. Työnantaja palauttaa kesätyösetelin liitteineen työsuhteen päätyttyä tai viimeistään Kaupungin tuki maksetaan palautuneesta setelistä työnantajalle 4 viikon kuluessa. Alle 18-vuotiaista työntekijöistä on säädetty laissa erikseen. Kiteen kaupunki palkkaa lisäksi 4 nuorta matkailuoppaan tehtäviin 2 kuukauden ajaksi. Lisäksi eri hallintokuntiin sijoittuu 8 nuorta kukin kuukauden ajaksi. Tarkoitusta varten talousarviossa on varattu sivukuluineen noin euron määräraha.

8 8 2.7 Nuorisotakuu Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma ovat tarkoitettuja nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta. Ne edistävät työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa sekä vahvistavat mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Nuorisotakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. TE-palvelut auttavat löytämään sopivan vaihtoehdon. Koulutustakuussa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta peruskoulun varassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret voivat suorittaa ammatillisen tutkinnon eli joko ammattitahi erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi opiskella oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. (www-nuorisotakuu.fi.) 2.8 Muut kuin Kiteen kaupungin hallinnoimat työllisyyshankkeet, joissa kaupungilla on rahoitusosuus Eri hankkeet ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita työllisyyden hoidossa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu tällä hetkellä muiden tahojen hallinnoimat Kiteen alueella toimivat työllisyyshankkeet. Kiteen kaupungissa pidetään tärkeänä sitä, että suunnitteilla oleviin hankkeisiin voidaan vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Mahdollisiin uusiin hankkeisiin lähtemisistä harkitaan tapauskohtaisesti ja osallistumisesta päätetään erikseen. POTKUA TYÖELÄ- MÄÄN AVUSTAJAN TYÖSTÄ SILTA TYÖMARK- KINOILLE Nuorten tuki Varikko Pohjois- Karjalan Liikunta ry Sotainvalidien Veljesliiton Pohj. Karjalan piiri ry PKKY ViaDia Joensuu Työllisyyspoliittinen Aiemman hankkeen jatkoa. Työllistää kork.kor.tuella urheiluseurojen ja - avustus/ ELY-keskus ja yhdistysten työtehtäviin, tarjoaa lyhytkoulutusta asiakkaille ja palkanlaskennan ym. urheiluseuroille. Toiminta-alue Pohjois-Karjala. 3 kunnat työntekijää. Hankekoord. Tarja Hakulinen , Työllisyyspoliittinen Aiemman hankkeen jatkoa. Työllistää vaikeasti työllistettäviä hlöitä avustus/ ELY-keskus ja veteraaniavustajiksi. Osa suorittaa kotityöpalv. ammattitutkintoa. Tukee kunnat veteraanien kotona asumista ja henkistä vireyttä. Alue Pohjois-Karjala. Hankkeessa 5 työntekijää. Proj.pääl. Marjo Räsänen, , Kiteen maksuosuus /v. ESR-hanke: ELYkeskus ja kuntaosuudet Kiteen kuntaosuus 4882,52 /v. kuntien väestön 0-29 v. suhteellisen osuuden mukaan. Hankepäällikkö Tero Vornanen Joensuussa, Juuassa, Kiteellä ja Outokummussa. Matalan kynnyksen päivä- ja työtoimintaa, sos. isännöintiä ja kuntouttavaa työtoimintaa (4:lle kiteeläiselle /kk). Perusturvan maksuosuus 800 /kk = 9600 /v. 2.9 Yhdistysten tukeminen työllistäjänä Kitee myöntää yhdistyksille ja järjestöille kaupunkilisää palkkatukityöllistämisen yhteydessä tietyin kriteerein. Kaupunkilisä on tarkoitettu kattamaan palkkatuen ja palkkauksen kokonaiskustannusten erotusta, koska yhdistyksillä ei yleensä ole omarahoitusta palkkauskuluihin. Kaupungin talousarviossa vuonna 2015 kaupunkilisään on varattu euron määräraha. Kaupunkilisää saavat yhdistykset saavat tukea palkanlaskentaan Kiteen tilitoimistosta ja urheiluseurat Pokalin Potkua Työelämään hankkeelta. Kaupunkilisän sisälle tai lisäksi olisi hyvä selvittää toimintatuen järjestelymahdollisuutta yhdistystoimijoille. Vuonna 2015 ei tämänhetkisen tiedon mukaan tähän voida satsata ja tilannetta tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Myöhemmin selvitetään mahdollisuutta kokeilla kaupunkilisän käytön yhteydessä väliaikaista lainaa yhdistystyönantajille puskurirahaksi palkkatukityön alussa tarvittaessa. 3. Kehittämiskohteet, toimenpiteet ja tavoitteet vuodelle 2015 Työllistämiseen liittyvät useat eri tahot. Vuonna 2015 tavoitteena on kehittää Kiteen mallia työllisyysasioiden hoitamiseen. Tavoitteena on työttömien työllistäminen eri jaksojen avulla sekä kaupungin sisälle että muille työnantajille, työttömänä ja työllisyyspalveluissa olevien kiteeläisten osaamisen

9 9 kehittäminen ja valmennus kohti työelämää. Työllisyysasioiden kehittämisessä tarvitaan vahvaa verkostotyötä sekä kaupungin sisällä että muun palveluverkoston kanssa. Työttömänä oleville henkilöille tarjotaan kuntouttavia palveluja, yksilöllistä ohjausta sekä työhönvalmennusta. Palveluketjujen toimintaa kehitetään niin, että palveluja monipuolistetaan ja asiakaspolutus eri vaiheissa toimii saumattomasti. Kiteen työllisyystoimijat kutsutaan säännöllisiin kokoontumisiin, joissa työllisyysasioita ja palveluketjuja konkreettisesti edistetään. Työllisyysasioiden koordinointi auttaa työttömyyden vähentämisessä ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten minimoimisessa. Työttömyyden vähentämisessä ja työttömyydestä aiheutuvien kulujen minimoimisessa tulee tehdä moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kesken. Työllisyydenhoitoon liittyvät sekä kaupungin omat toimijat että muita organisaatioita edustavat tahot. Kaupungin omia työllisyystoimijoita ovat mm. työnantajana toimivat kaupungin yksiköt, työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi ja kuntouttava työtoiminta, työllisyyssihteerin työ ja Reimari-työllisyyshanke, työttömien terveystarkastuksia hoitava taho sekä tarvittavina muina palveluina päihde- ja mielenterveyspalvelut. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TEtoimisto, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, Keski-Karjalan Jetina Ry, oppilaitokset, yritykset sekä lukuisat alueella toimivat järjestöt ja eri hankkeet. Kiteellä kehitetään palveluketjuja ja siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluun, palkkatukityöhön, koulutukseen ja edelleen avoimille työmarkkinoille. Palveluketjujen kehittämiseen liittyy erilaisten kuntoutus- ja työhönvalmennuspalvelujen sekä jatkopolutuksen kehittäminen. Kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen maksuosuutta vähennetään lisäämällä kuntouttavaa työtoimintaa määrällisesti, järjestämällä uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja kehittämällä kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä eri palvelutarpeisiin vastaavaksi. Myös jatkopolutusta kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin kehitetään eri toimijoiden yhteistyönä. Kuntouttavan työtoiminnan resurssien ja toimintojen kehittäminen on erittäin ajankohtaista. Kuntouttava työtoiminta on kuntatalouden kannalta merkittävä keino hillitä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Uudessa tänä vuonna voimaantulevassa sosiaalihuoltolaissa korostuu sosiaalinen kuntoutus, johon kuntouttava työtoiminta liittyy. Työ- ja toimintakyvyn arviointeja lisätään siten, että kuntoutukseen tai eläkkeelle ohjautuminen tehostuu ja pitkäaikaistyöttömien joukosta näiden kohderyhmien edustus minimoidaan. Työpajalle rekrytoitavan sosiaaliohjaajan vastuulla on tavoitteena olevien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen etsiminen kaupungin työyksiköistä ja muualta. Vuonna 2015 tavoitteena on, että Kiteen kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja henkilölle vuodessa. Kaupungin vuoden 2015 talousarviossa palkkatuettujen palkkoihin on varattu noin euroa ja sivukuluihin noin euroa. Palkkatukea arvioidaan saatavan euroa. Määrä voi muuttua palkkatuen myöntämisperusteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tavoitteena on, että palkkatukeen varatulla määrärahalla työllistetään noin 33 henkilötyövuotta ja noin 40 henkilöä. Lisäksi velvoitetyöllistettäviä arvioidaan olevan noin kymmenen henkilötyövuoden verran. Vuodesta 2015 alkaen kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta on talous- ja hallintojohtajalla, joka vastaa eri toimialojen työllisyydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. Eri palveluille asetetaan tavoitteet ja niitä seurataan säännöllisesti. Palveluille nimetään vastuuhenkilöt. Yritysyhteistyötä lisätään ja KETI:n panosta hyödynnetään entistä enemmän, koska TE-hallinnon palkkatukilinjauksissakin painopiste on yrityksiin työllistämisessä. Pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle siirtymistä edistetään tarkoitusta varten suunnatulla lääkäriresurssilla. Työllisyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden seurantaa ja työllisyydenhoidon kehittämistä varten asetetaan työryhmä, johon osallistuvat vuonna 2015 kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö, sosiaali- ja perhepalveluiden päällikkö, työllisyyssihteeri, Reimarihankkeen projektipäällikkö, KETI:n ja TE-toimiston edustajat sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Työllisyysohjelmassa asetetut tavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutumisesta raportoidaan kuukausittain kaupunginhallitukselle. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen lisäksi kuukausittain seurataan Kiteen kaupungin työttömyysprosenttia (ikäryhmittäin jaoteltuna) sekä yli 300-, 500- ja 1000 päivää työmarkkinatuella olleiden lukumäärää. Myös työllisyyden hoidon kustannuksia seurataan kuukausittain.

10 10 4. Yhteenveto tavoitteista Eri toimenpiteiden toteutuma vuodelta 2014 ja sitovat tavoitteet vuodelle 2015 kaupungin omassa toiminnassa. Seurantakohde Vastuuhenkilö Toteuma 2014 henkilöä Tavoite 2015 henkilöä Toteutuma henkilöä Kuntouttava Sosiaali- ja perhepalv. Kuntouttavan työtoiminnan paja n. Kuntotuttavan työtoiminnan paja n. 50 hlöä/ työtoiminta päällikkö Mervi Paddar 50 hlöä/ kk (paja täysi) kk (paja täysi) Kaupungin muissa yksiköissä n. 5-8 hlöä/kk Kaupungin muissa yksiköissä yhteensä hlöä/ kk Lisäksi uusia paikkoja kaupungin organisaation ulkopuolelta 5-10 hlöä/kk Honkalampisäätiön ostopalveluissa 30 hlöä/kk -Honkalampisäätiöllä nuorten työpajalla 6 ostopalvelupaikkaa / kk Honkalampisäätiön ostopalveluissa 30hlöä/kk -Honkalmapisäätiöllä nuorten työpajalla 6 ostopalvelupaikkaa / kk Työkokeilu Palkkatukityö Eläkkeelle tai muuten pois työmarkkinatuelta Kesätyösetelit Reimari Kaupunkilisä Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen/ Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Sosiaali- ja perhepalv. päällikkö Mervi Paddar Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Projektipäällikkö Kaisa Karhu-Härkönen Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen/ Työllisyyssihteeri Anneli Malinen ka /kk ka 39 hlöä/kk arvio alle 5 hlöä eri hlöä/ kk, toimenpiteessä % yht hlölle / v. kaupungin sisällä yht. n. 33 htv ja n. 40 hlöä/kk. Tavoite 10 hlöä 200 nuorelle a 150 yht /v. ELY leikkasi tavoitteita: 30 asiakasta toimenpiteessä/kk ja lisäksi muussa ohjauksessa

11 11 Työllisyydenhoidon kustannusten seuranta vuonna 2015 Seurantakohde Tulosalue Vastuuhenkilö TP 2014 TA 2015 Toteutuma Toteutuma % Palkkatuettujen palkat sivukuluineen Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat Palkkatuki Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat Palkkatuettujen nettokustannus Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat Työllisyyshankkeet netto Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Nuorten kesätyö Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Nuorten kesätyöseteli Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Kaupunkilisä Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Kuntouttava työtoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Pajatoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Työmarkkinatuen kuntaosuus Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Työvoiman palvelukeskus Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Yhteensä Työttömyyden ja työmarkkinatuen kuntaosuuden saajien seuranta vuonna 2015 Työttömät työnhakijat Kiteellä Yhteensä joulukuu 2014 Miehet joulukuu 2014 Naiset joulukuu 2014 Yhteensä Nuoret työnhakijat v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Toteutuma kuukausittain 2015

12 Työmarkkinatuen saajien ja työmarkkinatukikustannusten seuranta 2015 ikäryhmittäin Työmarkkinatuen saajat 12 / 2014 alle 25-v v v v yli 60 v Kustannukset/kk pv ei tilastoitu 500 pv pv tai yli 36 Yhteensä 89 12

13 13 LIITE 1. KESKI-KARJALASSA TOIMIVAT TYÖLLISYYSHANKKEET (Jetina/ Tohmajärvi ja Rääkkylä sekä ehkä Kitee) ESR-HANKE HAUSSA Esiselvityshanke menossa, asiakasryhmä? (PKKY) NUORTEN TUKI Nuorten, joilla ei ammatillista koulutusta ja tilanne auki, kanssa työskentelevä verkosto, ei asiakasprosessivastuuta (Itä-Suomen yliopisto/aducate)tyva (päättyvä),typke:n haussa oleva jatkohanke ja TOIMIJUUDEN TUKI: Työllisyystoimijat, hankkeet ym. asiakkaana: tutkimus, kehittäminen, koulutus (Kiteen kaupunki) REIMARI Pitk.aik.työttömät, osatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret, romanit, työllisyysasioiden koordinointi ja kehittäminen Nuo ret Henkilö- ja yritysasiakkaat (Pokali)POTKUA TYÖELÄMÄÄN Pitk.aik. työttömät urheiluseuroihin työllistyvät, palkanlaskenta sekä työhönvalmennus palvelut Pitk.aik.työt., mamut, osatyökyk. Suoraan yrityksiin siirtyvät asiakkaat (Kiteen Ev.Kansanop.) PERHOT- Perhehoidon kehittämishanke, joka liittyy myös työllistämiseen (P.-K. Sotaveter.veljespiiri) AVUSTAJAN TYÖSTÄ SILTA AMMATTIIN Pitkäaikaistyöttömät, veteraaniavustajakoulutus (P.-K. Sotu) KAJO-KESKUS Yhdistyksissä palkkatuella olevat pitk. aik.työttömät, palkanlaskenta sekä työhönvalmennuspalvelut, työllisyys-asioiden koordinointi ja kehittäminen (jatkossa ei asiakkuuksia Keski-Karjalassa, jos kunnat eivät tee maksullisia kumppanuussopimuksia) (Keti) OSAAVA KESKI-KARJALA Osaamistehtaan kehittäminen, työnantajat ensi sijainen kohde ja toissijaisena työnhakijat (P.-K. Sotu) POLKUJA YRITYKSIIN Muista hankkeista, TE-tstosta ja TYP:stä yrityksiin palkkatuelle siirtyvät

14 14 LIITE 2. KESKI-KARJALAN TYÖLLISYYSTOIMIJOITA Tavoitteita prosesseille: 1) Asiakasohjaus kunnan, TE-toimiston, TYP:n ja Attendon kautta 2) Jatkumon suunnittelu asiakkaan ja muiden tahojen kesken saattaen vaihtaen 3) Vastuu prosessista taholla, jossa asiakkuus kulloinkin on 4) Sujuvat palveluketjut, oikea-aikaiset palvelut, toimintamallien kehittäminen 5) Tarvittavat tukipalvelut (yksilöllisen palvelutarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut mm. työttömien terveystarkastus, päihde- ja mielenterveyspalvelut, velkaneuvonta, eläkeselvittely) 6) Työttömyys ja syrjäytyminen vähenevät 7) Työvoimankysyntä ja tarjonta paranevat 8) Palveluilla taloudellinen (vrt. esim. kuntien osarahoittama työmarkkinatuki) ja laadullinen merkittävyys 9) Työllisyysasioiden linkitys strategioihin Kehittämistä: koordinaatio, tiedonkulku, asiakasprosessit, moniammatillinen yhteistyö ja toimintamallit, palveluketjut ja siirtymät Nuorten työpaja + kunty ostopalveluna Honkalampisäätiöltä Kiteen kaupungin kuntypaja (kunty, terpa.työt.) ja ViaDia:n Varikkohankkeen työpaja (kunty ja päivät.) Kunty muissa tahoissa: Tuhkala, Tsemppi ry., Nurkka ry, Värtsilän Kylätalo ym.:näitä lisää Kiteen kaupunki/ kunnat:reimari, Pokali:n Potkua työelämään, PKSOTU:Kajokeskus ja Polkuja yrityksiin, Honkalampi- säätiön työpajat sekä Jetinan ja kuntien ESR-hanke? Kuntien ja kaupunkien työllistämistoimijat, Reimarihanke, yhdistykset (Tuhkala, Tsemppi ry., Nurkka ry, Värtsilän Kylätalo, SPR, Vanhustenkotiyhdistys, Kaivo, urheiluseurat, Kierrätyskeskusyhd. ym.) yritykset, srk:t Kiteen Ev.Kans.Op.: Perhot,P-K:n Sotainvalidien veljesliiton - hanke, PKKY: Nuorten tuki PKSOTU:Polkuja yrityksiin- ja Kajokeskus,KETI:Osaava K- K-hanke, Kiteen Ev.Kans.Op.: Perhot, kuntien Reimari-hanke, ja Jetinan/kuntien ESRhanke,koulutustahot, I-S yliopiston hankkeet Työ avoimilla työmarkkinoilla tai koulutus KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA OHJAUS/TYÖHÖNVALMENNUS TYÖLLISTYMINEN/ KOULUTTAUTUMINEN Työ- ja toimintakyvyn 1. selvittäminen 2. ja vahvistaminen Elämäntilanne, intensiivinen ohjaus, työ- ja toimintakyvyn selvittely, kuntouttava ote Työelämävalmiuksien vahvistaminen, työkokeilu, palkkatukityö Työelämä- ja työnhakuvalmiuksien kartoittaminen ja edistäminen, yksilö-, ryhmä-, koulutus- ja työhönvalmennus, sijoittaminen toisen työnantajan työhön Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen: valmiudet jatkoon Osatutkinto- ja oppisopimuskoulutus, sijoittaminen toisen työnantajan työhön, piilotyöpaikkojen etsintä, työja koulutuspaikkojen sekä hlöiden kohtaamisen tuki, työllisyystoimijoiden osaamisen kehittäminen Työnantajan ja -tekijän sekä koulutuspaikkojen ja ihmisten kohtaaminen TE-toimisto ja TYP + Attendo + kunnat asiakkaan palvelutarpeen mukaisissa eri palvelulinjojen palveluissa ja muihin palveluihin ohjaavana tahona, asiakkaina nuoret, pitkään työttömänä olleet tai vaikeasti työllistyvät henkilöt, osatyökykyiset ihmiset sekä myös työnantajat

Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014

Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014 1 KITEEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA 2015 1. Johdanto Kiteen kaupungin ja koko Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2014 lopussa Keski-Karjalassa oli työttömänä 1 588 henkilöä,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNAN TYÖLLISYYSOHJELMA

TOHMAJÄRVEN KUNNAN TYÖLLISYYSOHJELMA Kunnanhallitus 30.11.2015 312 Kunnanvaltuusto 14.12.2015 1 TOHMAJÄRVEN KUNNAN TYÖLLISYYSOHJELMA Kunnanhallitus 30.11.2015 1. Johdanto Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto Hallituksen ja TEM:n kärkihanke Malli ollut voimassa v:sta 2005 (yhteiskuntatakuu), mutta v. 2013 alusta

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Kemiläinen työllistämismalli

Kemiläinen työllistämismalli JOHDANTO Kemin kaupungin -hanke on ollut mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa 1.9.2012-31.12.2015. Kuntakokeilun tavoitteena oli alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4100/02.05.01/2014 95 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Heidi Nihtilä, puh. 043 825 7356 Kaarina

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Suomessa 15 Työ- ja elinkeinotoimistoa (2013-) TE-toimistojen tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013 Helsingin kaupunki 25.4.2014 elinkeino-osasto sosiaali- ja terveysvirasto 1(6) SUUNNITELMA TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Työmarkkinatuen uudistus Työmarkkinatukilain uudistuksessa vuonna

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013 Helsingin kaupunki SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE toimiston) linjaukset johdetaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun kehittäminen Missä mennään nyt. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorisotakuun kehittäminen Missä mennään nyt. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Nuorisotakuun kehittäminen Missä mennään nyt Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 25.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Johtaja ELY-keskus Työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunta

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot