Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa 2014"

Transkriptio

1 1 KITEEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA Johdanto Kiteen kaupungin ja koko Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2014 lopussa Keski-Karjalassa oli työttömänä henkilöä, mikä on 131 henkilöä (9,0 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnan työttömyysaste oli 20,4 prosenttia. Työttömyys lisääntyi sekä Kiteellä, Tohmajärvellä että Rääkkylässä. Kiteen työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 20,6 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 17,4 prosenttia. Tohmajärven työttömyysaste kasvoi 19,9 prosentista 20,3 prosenttiin ja Rääkkylän 19,1 prosentista 19,9 prosenttiin. Kiteellä työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 977 henkilöä, 132 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seuraava taulukkoon on koottu Kiteen työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa Työttömät työnhakijat sukupuolen ja koulutuksen mukaan joulukuussa Yhteensä Miehet Naiset Suurimmalla osalla kiteeläisistä työttömistä on keskiasteen koulutus. Miehillä keskiasteen koulutuksen osuus oli naisia suurempi samoin kuin ylemmän ja alemman perusasteen koulutus. Naisten osuus oli suurempi alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen omaavien työttömien ryhmässä. Seuraava taulukko kuvaa kiteeläisiä työttömiä ikäryhmittäin Työttömät työnhakijat iän mukaan joulukuussa Yhteensä Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Yhteensä Miehet Naiset

2 2 Iän mukaan ryhmiteltynä kiteeläisistä työttömistä suurin osa oli yli 50-vuotiaita sekä miesten että naisten osalta. Seuraavaksi eniten oli vuotiaita ja vähiten nuoria. Vaikka työttömyys ei lainkaan kasvaisi, kuntien työttömyyteen liittyvät kustannukset kasvavat merkittävästi edellisvuodesta. Vuoteen 2014 saakka kunnat maksoivat puolet vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Vuoden 2015 alusta lähtien kunnat maksavat puolet vähintään 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatukimenoista ja peräti 70 prosenttia vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Kitee maksoi vuonna 2013 kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea noin euroa ja vuonna 2014 noin euroa. Jos oletetaan, että työttömien määrä ja työttömyyden rakenne pysyvät samanlaisena kuin vuonna 2014, Kiteen kaupungin työmarkkinatukimenot nousevat yli euroon vuonna Kasvua edellisvuodesta kertyy yli 70 prosenttia. Vuoden 2014 lopussa Kiteellä oli yhteensä 89 työmarkkinatuen saajaa, joista 59 oli miehiä ja 30 naisia. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita oli 36 henkilöä päivää työmarkkinatukea saaneita oli 53 henkilöä. Vuonna 2014 kunnat eivät siis maksaneet päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista, joten heidän lukumääräänsä ei tätä laadittaessa ollut saatavilla. Seuraavassa taulukossa näkyvät Kiteen työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan joulukuussa Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan joulukuussa Alle 3 kk 3 kk - alle 6 kk 6 kk - alle 12 kk 1 v - alle 2 v Vähintään 2 v Keskimäärin kesto, viikkoa Yhteensä Miehet Naiset Työttömyyden kasvusta huolimatta TE-hallinnon palkkatukeen käytettävissä olevat määrärahat ovat pienentyneet huomattavasti edellisvuodesta. Lisäksi palkkatuen myöntämisperusteissa on tapahtunut muutoksia. Tämän vuoksi kaupungin tulee etsiä aktiivisesti vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja tarjota entistä useammille työttömille mahdollisuus työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Työllisyyden hoitoa tukevia toimenpiteitä on esitelty tarkemmin tämän asiakirjan luvussa 2. Työttömyys aiheuttaa vuosittain huomattavat kustannukset Kiteen kaupungille. Vuonna 2014 summa oli lähes 1,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 summa noussee 1,8 miljoonaan euroon. Suurimmat menoerät ovat palkkatuettujen palkat sivukuluineen (nettona noin euroa vuonna 2015) ja työmarkkinatuen kuntaosuus ( euroa vuonna 2014 ja yli vuonna 2015). Työttömyyden aiheuttamia kustannuksia ei voida kokonaan poistaa. Työttömyyden hoidossa tarvitaan yhteistyötä kaupungin eri toimialojen ja eri toimijoiden välillä. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on laadittu työllisyysohjelma, joka toimii sitovana ohjeena kaupungin eri toimialoille. Taloudellisten vaikutusten lisäksi hyvä työllisyydenhoito tuo myös inhimillisesti katsoen myönteisiä vaikutuksia. Hyvä työllisyydenhoito kytkeytyy kiinteästi kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Kaupungin strategiassa mainittu yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen edistää työllisyyttä. Toisaalta työllisyysohjelma kytkeytyy luontevasti vuonna 2015 päivitettävään Kiteen kaupungin elinkeino-ohjelmaan. Vuonna 2015 kunnat maksavat työmarkkinatuen kuntaosuutta seuraavien osuuksien mukaisesti: TYÖTTÖMYYDEN PERUSTEELLA TYÖMARKKINATUKEA TYÖMARKKINATUKI 705 /KK ILMAN LAPSIKOROTUSTA. KUNNAN RAHOITUSOSUUS TYÖMARKKINATUESTA pv 50 % (tuli uutena ryhmänä kuntien maksuosuuteen v. 2015) 500 pv 50 % 1000 pv tai yli 70 % (nousi 50%:sta 70%:iin v. 2015)

3 3 2. Työllisyydenhoidon nykytila ja työllisyyttä edistävät palvelut 2.1 Nykytila Osa työllisyyden hoitoon liittyvistä palveluista on yleishallinnon tulosalueella ja osa sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueilla. Jo aiempina vuosina Kiteen kaupungissa on kiinnitetty huomiota työllisyyden hoitoon. Siihen liittyvien toimenpiteiden koordinointi ei ole ollut selkeästi määriteltynä kenenkään vastuulle. Palkkatukityötä, työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tulee lisätä. Kiteen kaupungilla tehdään vuoden 2015 aikana toimenpiteitä, joilla työllisyyttä voidaan edistää. Samanaikaisesti selvitetään 1000 päivää tai yli työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden mahdollisuuksia palata työmarkkinoille ja tuetaan eläkeprosessien eteenpäin viemistä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kuntien työmarkkinatuen osarahoitus päättyy työmarkkinatuella olevan henkilön työssäoloehdon (6kk) täyttyessä, hänen siirtyessään koulutukseen, työhön tai eläkkeelle. Työmarkkinatuen rahoitusvelvoite keskeytyy siksi aikaa, kun työmarkkinatuella oleva henkilö osallistuu TE-hallinnon tai työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Näitä ovat julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitetut työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä palkkatukityö. Palveluita ovat myös kotoutumisen edistämisestä annetun laissa tarkoitettu omaehtoinen opiskelu sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta on usein soveltuvin palvelu hyvin pitkään työttömänä olleille henkilöille. Työkokeilu on tarkoitettu tueksi takaisin työmarkkinoille palaamiseksi tai uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi, eikä se ole työsuhde. Työkokeilun ja palkkatuen käyttö suuntautuu todennäköisesti henkilöille, jotka eivät ole olleet aivan yhtä pitkään työttömänä. Kiteen kaupunki edistää työkokeilua tarjoamalla työkokeilupaikkoja niitä tarvitseville. Palkkatukityö liittyy osaamisen kehittämiseen ja tapahtuu työsuhteessa. Kiteen kaupunki tarjoaa vuonna 2015 saman verran palkkatukipaikkoja kuin vuonna Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään sekä omana toimintana työpajalla että ostopalveluna. Kaupungin toimialat velvoitetaan tarjoamaan työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja niitä tarvitseville. Seuraavasta taulukosta käy ilmi käytettävissä olevien toimenpiteiden kesto ja toimenpiteiden vaikutus kuntien osarahoittamalta listalta poistumiseen. JAKSO JAKSON KESTO KUNTIEN OSARAHOITTAMALTA LISTALTA POISTUMINEN Kuntouttava työtoiminta Sopimus 3 kuukaudeksi aluksi, sen jälkeen yksilöllisen suunnitelman mukaan jatko, enintään 24 kk Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä vähintään 4 h / päivä kerran viikossa, enintään 5 päivää viikossa Työkokeilu Enintään 3 kk TE-toimiston asiakkailla ja 6 kk työvoiman palvelukeskuksen asiak-kailla samalla työnantajalla, ansiosidonnai-sella ei pääse yhdistykseen työkokeiluun, yht. työkokeilu enintään 12 kk/ v. Palkkatukityö TE-toimisto määrittää palkkatuen yksilöllisesti riippuen siitä, kuinka pitkä työttömys henkilöllä on ja mitä muuta tilanteeseen liittyy Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä (yleensä 5 päivää viikossa, mutta voi olla vähemmänkin) Henkilö on poissa maksulistalta ollessaan toimenpiteessä ja jos hän on palkkatukityössä vähintään 6 kk, poistuu hän listalta Opiskelu Riippuu koulutuksesta Henkilö poistuu maksulistalta ainakin koulutuksen ajaksi Työ avoimilla Riippuu työstä Henkilö poistuu maksulistalta työmarkkinoilla Oppisopimus Riippuu koulutusalasta Henkilö poistuu maksulistalta

4 4 Työllisyydenhoidon kustannuksia kuvataan seuraavassa taulukossa. Työllisyyden hoidon kustannukset Kiteen kaupungissa Tulosalue TP 2014 TA 2015 Palkkatuettujen palkat sivukuluineen Yleishallinto Palkkatuki Yleishallinto Palkkatuettujen nettokustannus Yleishallinto Työllisyyshankkeet netto Yleishallinto Nuorten kesätyö Yleishallinto Nuorten kesätyöseteli Yleishallinto Kaupunkilisä Yleishallinto Kuntouttava työtoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Pajatoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Sosiaali- ja perhepalvelut Työvoiman palvelukeskus Sosiaali- ja perhepalvelut Yhteensä Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi Kiteellä eri palveluiden piirissä vuonna 2014 olleet työttömät Joulukuu Keskiarvo / kk Aktivointiaste 27,5 34,1 Työttömiä työnhakijoita Palveluissa yhteensä Työvoimakoulutuksessa Valmennuksessa Työllistettynä/työharj Kokeilussa Vuorotteluvapaasijaiset Kuntouttava työtoiminta Omaehtoinen opiskelu Työvoiman palvelukeskus Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Kiteen kaupungin ja seudun kuntien (Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi) sekä Kansaneläkelaitoksen yhteinen yksikkö. Laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (entinen TYP-laki) on muuttunut vuoden 2015 alusta. Pohjois-Karjalaan tulee lain perusteella 1-3 nykyisen TYP:n kaltaista palvelukeskusta, joista TE-hallinto käy parhaillaan neuvotteluja kuntien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka hyötyvät moniammatillisesta palvelusta, palvelun syventämisestä ja koordinoinnista ja ovat motivoituneet työskentelemään yhdessä viranomaisten kanssa ratkaisun löytymiseksi omaan tilanteeseen. Asiakkuuden jälkeen on tavoitteena siirtyminen työhön avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen työ kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Vuosittain asiakkaita on ollut noin 200, mutta uuden lainsäädännön myötä vuodesta 2015 alkaen vuosittaisen asiakasmäärän odotetaan kasvavan noin 280 henkilöön. Työvoiman palvelukeskuksessa sosiaalityön edustajat ja työhallinnon asiantuntijat työskentelevät tällä hetkellä työpareina ja tapaavat asiakkaita kunnan tai työhallinnon tiloissa seudun kunnissa.

5 5 Työ- ja toimintakyvyn arviointia ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä lisätään mm. kehittämällä TYP:in lääkärityötä. Kunnan ja yksittäisten ihmisten kannalta on tärkeää, että työmarkkinatukea ei osarahoitettaisi henkilöille, joiden tilanteessa eläke tai muu järjestely, kuten sairasloma, on perusteltu. Kiteellä työttömien terveystarkastuksia on toteutettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa ja vuoden 2015 alusta. Työskentelyä on vahvistettu nimeämällä yksi terveyskeskuslääkäri osaksi moniammatillista tiimiä. Asiakasvirran nopeuttamiseksi kaupungin, työhallinnon ja Kelan yhteisiä prosesseja tulee yksinkertaistaa. 2.3 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin (STM ) Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Kiteellä perusturvakeskus järjestää kuntouttavan työtoiminnan kaupungin omana toimintana ja osin myös yhteistyö- ja ostopalvelusopimuksin. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat sijoitetaan pääsääntöisesti kaupungin palvelukeskusten työyksiköihin, työpajalle ja Honkalampisäätiön palveluihin. Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään kehittämään niin, että jatkossa työtoimintapaikoissa oleville henkilöille voitaisiin tarjota lisätukea jatkopolkujen suunnitteluun. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömille (yli 12 kuukautta työttömänä olleille) ja sen on tarkoitus palvella asiakkaita mahdollisimman yksilöllisesti. Työpaikka, tehtävät, kuntouttavan työtoiminnan päivän pituus sekä määrä ja jakson kesto sovitaan elämäntilanne huomioiden. Työtoimintaan osallistujalle ei makseta palkkaa, vaan työttömyysetuuden lisäksi he saavat Kelan kautta ylläpitokorvausta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat työskentelevät avustavissa tehtävissä, eikä heillä voida korvata virka- tai työsuhteisia työntekijöitä. Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavien työtoimintapaikkoja lisätään siten, että kuukausittain kuntaouttavaan työtoimintaan osallistuu yhteensä ainakin noin 100 henkilöä. Vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa oli keskimäärin enintään noin 80 henkilöä kuukaudessa. Kaupungin omalla kuntouttavan työtoiminnan pajalla oli vuonna 2014 noin 50 henkilöä kuukaudessa. Vuonna 2015 tavoitteena on noin 50 henkilöä kuukaudessa, jolloin paja on täysi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista tulee lisätä kaupungin omien yksiköiden sisällä siten, että kaupungin muissa yksiköissä kuntouttavassa työtoiminnassa olisi yhteensä henkilöä kuukaudessa avustavissa tehtävissä. Vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa oli kaupungin yksiköissä vain 5 8 henkilöä kuukaudessa. Honkalampisäätiöllä kuntouttavassa työtoiminnassa on noin 30 henkilöä kuukaudessa. Kiteen kaupungilla on ostopalvelusopimukset Honkalampi-säätiöltä ostettavista nuorten työpajapalveluista kuudesta paikasta. Kuntouttavan työtoiminnan optimaalisinta järjestämistapaa selvitetään parhaillaan ja muutokset oman toiminnan ja ostopalvelun välisissä suhteissa ovat mahdollisia. Tärkeintä on löytää tehokkain mahdollinen tapa. Tavoitteena on rekrytoida myös uusia yleishyödyllisiä tahoja kuntouttavan työtoiminnan paikoiksi siten, että ne tarjoaisivat noin 5-10 henkilölle kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan paikan. Seuraavasta kuviosta ilmenee kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi.

6 6 2.4 Reimari-työllisyyshanke ja sosiaalinen työllistäminen Reimari on Kiteen kaupungin hallinnoima, Keski-Karjalan alueella v toimiva työllisyyshanke. Rahoitus muodostuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen työllisyyspoliittisesta avustuksesta (50 % tukikelpoisista) ja Keski-Karjalan kuntien omarahoitusosuudesta (50 %). Maksuosuudet tasataan kuntien kesken toteutuneiden asiakasmäärien mukaan hankkeen lopussa. Hanke toimii jalkautuvalla valmentavalla otteella, katkaisee pitkäaikaistyöttömyyttä, palvelee sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita ja tekee verkostotyötä. Hanke kehittää palveluketjuja ja toimintamalleja. Reimarissa on ollut eri henkilöä asiakkaana kuukausittain. Volyymi on ollut tavoitetasoa paljon suurempi. Hanke on ehkäissyt kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea noin eurolla kuukaudessa. Hankkeeseen tullessa osallistujat ovat työttömiä. Hankkeen aktivointiaste on ollut korkea eli %. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pitkään työttömänä olleet, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä työ- ja koulutusasioissa paikkaansa etsivät nuoret. Hankkeeseen osallistumisesta sovitaan TE-toimiston tai TYP:n kanssa. Hanke ei ole työnantaja, vaan tarjoaa ohjaus- ja työhönvalmennuspalveluja, auttaa työkokeilu- ja palkkatukityöpaikan sekä jatkopolun löytymisessä. Hanke selvittää osallistujien lyhytkoulutus- ja muita koulutuksellisia tarpeita ja järjestää lyhytkoulutuksia. Hanke tukee sijoittumista avoimille työmarkkinoille olemalla myös apuna järjestämässä osallistujien siirtoja toisen työnantajan tehtäviin. Reimari-hanke ja kuntouttava työtoiminta edustavat kaupungin palveluissa sosiaalista työllistämistä. Sosiaalinen työllistäminen tarkoittaa prosesseja, jotka tähtäävät yksilötasolla ihmisten kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja työelämään kiinnittymiseen. Työvalmennus auttaa työmarkkinoille pääsemisessä (työkyky ja työvalmiudet) ja yksilövalmennus vaikuttaa myönteisesti ihmisen arjen hallintaan ja toimintakykyyn (kattaa yksilöllisen palveluohjauksen). Valmennus edellyttää suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Sosiaalinen työllistäminen tähtää eri asiakasryhmien syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. Työ- ja toimintakyvyn tason kasvaessa verkostotyön ja yhteiskunnan resurssien tarve vähenee. Etenemisen voi nähdä alkavan

7 7 starttivalmennuksesta kuntouttavaan työvalmennukseen ja siitä edelleen valmentavaan työvalmennukseen ja työllistämiseen työsuhteeseen. 2.5 Palkkatukityö ja työkokeilu Palkkatukimäärärahat ovat huomattavasti vuotta 2014 pienemmät ja palkkatuen myöntämisen ehdot ovat muuttuneet. Palkkatukea myönnetään ensisijaisesti yrityksille, joten kunnat ja yhdistykset tulevat saamaan viimevuotista vähemmän palkkatukea. Kunnalle myönnettävän palkkatuen edellytyksenä on, että kyseistä työtä on tarjottu työsopimuslain mukaisesti ensisijaisesti jo työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille. Velvoitetyöllistettäviä tämä vaatimus ei koske. Työsopimuslain velvoite ei koske myöskään yhdistysten, kuntien, säätiöiden tms. seinällisiä työpajoja. TE-toimisto myöntää palkkatukea prosenttiperustaisena. Tuen suuruus sekä ajallinen kesto riippuu siitä, kuinka pitkään henkilö on ollut työttömänä ja mitä muita asioita tilanteeseen liittyy. Palkkatuen tulee liittyä osaamisen kehittämiseen ja linkittyä henkilön pidemmän ajan tavoitteisiin. Kaupunki tarjoaa työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja ensisijaisesti henkilöille, joiden työmarkkinatukea kaupunki osarahoittaa. Jaksoista sovitaan TE-toimiston kanssa. Kaupunki tarjoaa työllistymisen mahdollisuuksia, jotka tukevat erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten ja väestöryhmien työ- ja koulutuselämään pääsemistä. Työkokeilu on työkokeilupaikan tarjoajalle maksuton. Työkokeilija saa Kelalta ylläpitokorvausta. 2.6 Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikat ja kesätyösetelit Kiteen kaupunki tukee koululaisia ja nuoria tarjoamalla kesätyöseteleitä. Kitee maksaa 150 euroa työnantajalle, joka on palkannut kiteeläisen nuoren välisenä aikana vähintään kahdeksi viikoksi tai 10 päiväksi. Nuoren tulee olla kiteeläinen ja iältään vuotias. Nuori saa kesätyösetelin täyttäessä tänä vuonna 15-vuotta. Työnantajan ei tarvitse olla kiteeläinen ja työpaikka voi olla muualla kuin Kiteellä. Kesätyöseteliin on Kiteen kaupungin talousarviossa varattu euron määräraha. Palkkauksessa tulee noudattaa vähintään valtakunnallisen "Tutustu työ-elämään ja tienaa" -mallin ehtoja. Palkka on vähintään 350 (sis.lomarahan) ja työpäiviä on 10. Työnantaja maksaa lakisääteiset sivukulut. Työnantaja palauttaa kesätyösetelin liitteineen työsuhteen päätyttyä tai viimeistään Kaupungin tuki maksetaan palautuneesta setelistä työnantajalle 4 viikon kuluessa. Alle 18-vuotiaista työntekijöistä on säädetty laissa erikseen. Kiteen kaupunki palkkaa lisäksi 4 nuorta matkailuoppaan tehtäviin 2 kuukauden ajaksi. Lisäksi eri hallintokuntiin sijoittuu 8 nuorta kukin kuukauden ajaksi. Tarkoitusta varten talousarviossa on varattu sivukuluineen noin euron määräraha.

8 8 2.7 Nuorisotakuu Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma ovat tarkoitettuja nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta. Ne edistävät työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa sekä vahvistavat mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Nuorisotakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. TE-palvelut auttavat löytämään sopivan vaihtoehdon. Koulutustakuussa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta peruskoulun varassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret voivat suorittaa ammatillisen tutkinnon eli joko ammattitahi erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi opiskella oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. (www-nuorisotakuu.fi.) 2.8 Muut kuin Kiteen kaupungin hallinnoimat työllisyyshankkeet, joissa kaupungilla on rahoitusosuus Eri hankkeet ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita työllisyyden hoidossa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu tällä hetkellä muiden tahojen hallinnoimat Kiteen alueella toimivat työllisyyshankkeet. Kiteen kaupungissa pidetään tärkeänä sitä, että suunnitteilla oleviin hankkeisiin voidaan vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Mahdollisiin uusiin hankkeisiin lähtemisistä harkitaan tapauskohtaisesti ja osallistumisesta päätetään erikseen. POTKUA TYÖELÄ- MÄÄN AVUSTAJAN TYÖSTÄ SILTA TYÖMARK- KINOILLE Nuorten tuki Varikko Pohjois- Karjalan Liikunta ry Sotainvalidien Veljesliiton Pohj. Karjalan piiri ry PKKY ViaDia Joensuu Työllisyyspoliittinen Aiemman hankkeen jatkoa. Työllistää kork.kor.tuella urheiluseurojen ja - avustus/ ELY-keskus ja yhdistysten työtehtäviin, tarjoaa lyhytkoulutusta asiakkaille ja palkanlaskennan ym. urheiluseuroille. Toiminta-alue Pohjois-Karjala. 3 kunnat työntekijää. Hankekoord. Tarja Hakulinen , Työllisyyspoliittinen Aiemman hankkeen jatkoa. Työllistää vaikeasti työllistettäviä hlöitä avustus/ ELY-keskus ja veteraaniavustajiksi. Osa suorittaa kotityöpalv. ammattitutkintoa. Tukee kunnat veteraanien kotona asumista ja henkistä vireyttä. Alue Pohjois-Karjala. Hankkeessa 5 työntekijää. Proj.pääl. Marjo Räsänen, , Kiteen maksuosuus /v. ESR-hanke: ELYkeskus ja kuntaosuudet Kiteen kuntaosuus 4882,52 /v. kuntien väestön 0-29 v. suhteellisen osuuden mukaan. Hankepäällikkö Tero Vornanen Joensuussa, Juuassa, Kiteellä ja Outokummussa. Matalan kynnyksen päivä- ja työtoimintaa, sos. isännöintiä ja kuntouttavaa työtoimintaa (4:lle kiteeläiselle /kk). Perusturvan maksuosuus 800 /kk = 9600 /v. 2.9 Yhdistysten tukeminen työllistäjänä Kitee myöntää yhdistyksille ja järjestöille kaupunkilisää palkkatukityöllistämisen yhteydessä tietyin kriteerein. Kaupunkilisä on tarkoitettu kattamaan palkkatuen ja palkkauksen kokonaiskustannusten erotusta, koska yhdistyksillä ei yleensä ole omarahoitusta palkkauskuluihin. Kaupungin talousarviossa vuonna 2015 kaupunkilisään on varattu euron määräraha. Kaupunkilisää saavat yhdistykset saavat tukea palkanlaskentaan Kiteen tilitoimistosta ja urheiluseurat Pokalin Potkua Työelämään hankkeelta. Kaupunkilisän sisälle tai lisäksi olisi hyvä selvittää toimintatuen järjestelymahdollisuutta yhdistystoimijoille. Vuonna 2015 ei tämänhetkisen tiedon mukaan tähän voida satsata ja tilannetta tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Myöhemmin selvitetään mahdollisuutta kokeilla kaupunkilisän käytön yhteydessä väliaikaista lainaa yhdistystyönantajille puskurirahaksi palkkatukityön alussa tarvittaessa. 3. Kehittämiskohteet, toimenpiteet ja tavoitteet vuodelle 2015 Työllistämiseen liittyvät useat eri tahot. Vuonna 2015 tavoitteena on kehittää Kiteen mallia työllisyysasioiden hoitamiseen. Tavoitteena on työttömien työllistäminen eri jaksojen avulla sekä kaupungin sisälle että muille työnantajille, työttömänä ja työllisyyspalveluissa olevien kiteeläisten osaamisen

9 9 kehittäminen ja valmennus kohti työelämää. Työllisyysasioiden kehittämisessä tarvitaan vahvaa verkostotyötä sekä kaupungin sisällä että muun palveluverkoston kanssa. Työttömänä oleville henkilöille tarjotaan kuntouttavia palveluja, yksilöllistä ohjausta sekä työhönvalmennusta. Palveluketjujen toimintaa kehitetään niin, että palveluja monipuolistetaan ja asiakaspolutus eri vaiheissa toimii saumattomasti. Kiteen työllisyystoimijat kutsutaan säännöllisiin kokoontumisiin, joissa työllisyysasioita ja palveluketjuja konkreettisesti edistetään. Työllisyysasioiden koordinointi auttaa työttömyyden vähentämisessä ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten minimoimisessa. Työttömyyden vähentämisessä ja työttömyydestä aiheutuvien kulujen minimoimisessa tulee tehdä moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kesken. Työllisyydenhoitoon liittyvät sekä kaupungin omat toimijat että muita organisaatioita edustavat tahot. Kaupungin omia työllisyystoimijoita ovat mm. työnantajana toimivat kaupungin yksiköt, työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi ja kuntouttava työtoiminta, työllisyyssihteerin työ ja Reimari-työllisyyshanke, työttömien terveystarkastuksia hoitava taho sekä tarvittavina muina palveluina päihde- ja mielenterveyspalvelut. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TEtoimisto, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, Keski-Karjalan Jetina Ry, oppilaitokset, yritykset sekä lukuisat alueella toimivat järjestöt ja eri hankkeet. Kiteellä kehitetään palveluketjuja ja siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluun, palkkatukityöhön, koulutukseen ja edelleen avoimille työmarkkinoille. Palveluketjujen kehittämiseen liittyy erilaisten kuntoutus- ja työhönvalmennuspalvelujen sekä jatkopolutuksen kehittäminen. Kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen maksuosuutta vähennetään lisäämällä kuntouttavaa työtoimintaa määrällisesti, järjestämällä uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja kehittämällä kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä eri palvelutarpeisiin vastaavaksi. Myös jatkopolutusta kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin kehitetään eri toimijoiden yhteistyönä. Kuntouttavan työtoiminnan resurssien ja toimintojen kehittäminen on erittäin ajankohtaista. Kuntouttava työtoiminta on kuntatalouden kannalta merkittävä keino hillitä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Uudessa tänä vuonna voimaantulevassa sosiaalihuoltolaissa korostuu sosiaalinen kuntoutus, johon kuntouttava työtoiminta liittyy. Työ- ja toimintakyvyn arviointeja lisätään siten, että kuntoutukseen tai eläkkeelle ohjautuminen tehostuu ja pitkäaikaistyöttömien joukosta näiden kohderyhmien edustus minimoidaan. Työpajalle rekrytoitavan sosiaaliohjaajan vastuulla on tavoitteena olevien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen etsiminen kaupungin työyksiköistä ja muualta. Vuonna 2015 tavoitteena on, että Kiteen kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja henkilölle vuodessa. Kaupungin vuoden 2015 talousarviossa palkkatuettujen palkkoihin on varattu noin euroa ja sivukuluihin noin euroa. Palkkatukea arvioidaan saatavan euroa. Määrä voi muuttua palkkatuen myöntämisperusteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tavoitteena on, että palkkatukeen varatulla määrärahalla työllistetään noin 33 henkilötyövuotta ja noin 40 henkilöä. Lisäksi velvoitetyöllistettäviä arvioidaan olevan noin kymmenen henkilötyövuoden verran. Vuodesta 2015 alkaen kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta on talous- ja hallintojohtajalla, joka vastaa eri toimialojen työllisyydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. Eri palveluille asetetaan tavoitteet ja niitä seurataan säännöllisesti. Palveluille nimetään vastuuhenkilöt. Yritysyhteistyötä lisätään ja KETI:n panosta hyödynnetään entistä enemmän, koska TE-hallinnon palkkatukilinjauksissakin painopiste on yrityksiin työllistämisessä. Pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle siirtymistä edistetään tarkoitusta varten suunnatulla lääkäriresurssilla. Työllisyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden seurantaa ja työllisyydenhoidon kehittämistä varten asetetaan työryhmä, johon osallistuvat vuonna 2015 kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö, sosiaali- ja perhepalveluiden päällikkö, työllisyyssihteeri, Reimarihankkeen projektipäällikkö, KETI:n ja TE-toimiston edustajat sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Työllisyysohjelmassa asetetut tavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutumisesta raportoidaan kuukausittain kaupunginhallitukselle. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen lisäksi kuukausittain seurataan Kiteen kaupungin työttömyysprosenttia (ikäryhmittäin jaoteltuna) sekä yli 300-, 500- ja 1000 päivää työmarkkinatuella olleiden lukumäärää. Myös työllisyyden hoidon kustannuksia seurataan kuukausittain.

10 10 4. Yhteenveto tavoitteista Eri toimenpiteiden toteutuma vuodelta 2014 ja sitovat tavoitteet vuodelle 2015 kaupungin omassa toiminnassa. Seurantakohde Vastuuhenkilö Toteuma 2014 henkilöä Tavoite 2015 henkilöä Toteutuma henkilöä Kuntouttava Sosiaali- ja perhepalv. Kuntouttavan työtoiminnan paja n. Kuntotuttavan työtoiminnan paja n. 50 hlöä/ työtoiminta päällikkö Mervi Paddar 50 hlöä/ kk (paja täysi) kk (paja täysi) Kaupungin muissa yksiköissä n. 5-8 hlöä/kk Kaupungin muissa yksiköissä yhteensä hlöä/ kk Lisäksi uusia paikkoja kaupungin organisaation ulkopuolelta 5-10 hlöä/kk Honkalampisäätiön ostopalveluissa 30 hlöä/kk -Honkalampisäätiöllä nuorten työpajalla 6 ostopalvelupaikkaa / kk Honkalampisäätiön ostopalveluissa 30hlöä/kk -Honkalmapisäätiöllä nuorten työpajalla 6 ostopalvelupaikkaa / kk Työkokeilu Palkkatukityö Eläkkeelle tai muuten pois työmarkkinatuelta Kesätyösetelit Reimari Kaupunkilisä Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen/ Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Sosiaali- ja perhepalv. päällikkö Mervi Paddar Työllisyyssihteeri Anneli Malinen Projektipäällikkö Kaisa Karhu-Härkönen Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen/ Työllisyyssihteeri Anneli Malinen ka /kk ka 39 hlöä/kk arvio alle 5 hlöä eri hlöä/ kk, toimenpiteessä % yht hlölle / v. kaupungin sisällä yht. n. 33 htv ja n. 40 hlöä/kk. Tavoite 10 hlöä 200 nuorelle a 150 yht /v. ELY leikkasi tavoitteita: 30 asiakasta toimenpiteessä/kk ja lisäksi muussa ohjauksessa

11 11 Työllisyydenhoidon kustannusten seuranta vuonna 2015 Seurantakohde Tulosalue Vastuuhenkilö TP 2014 TA 2015 Toteutuma Toteutuma % Palkkatuettujen palkat sivukuluineen Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat Palkkatuki Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat Palkkatuettujen nettokustannus Varattu suoraan yksiköille Toimialajohtajat Työllisyyshankkeet netto Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Nuorten kesätyö Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Nuorten kesätyöseteli Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Kaupunkilisä Yleishallinto Talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Kuntouttava työtoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Pajatoiminta Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Työmarkkinatuen kuntaosuus Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Työvoiman palvelukeskus Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalv.päällikkö Mervi Paddar Yhteensä Työttömyyden ja työmarkkinatuen kuntaosuuden saajien seuranta vuonna 2015 Työttömät työnhakijat Kiteellä Yhteensä joulukuu 2014 Miehet joulukuu 2014 Naiset joulukuu 2014 Yhteensä Nuoret työnhakijat v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Toteutuma kuukausittain 2015

12 Työmarkkinatuen saajien ja työmarkkinatukikustannusten seuranta 2015 ikäryhmittäin Työmarkkinatuen saajat 12 / 2014 alle 25-v v v v yli 60 v Kustannukset/kk pv ei tilastoitu 500 pv pv tai yli 36 Yhteensä 89 12

13 13 LIITE 1. KESKI-KARJALASSA TOIMIVAT TYÖLLISYYSHANKKEET (Jetina/ Tohmajärvi ja Rääkkylä sekä ehkä Kitee) ESR-HANKE HAUSSA Esiselvityshanke menossa, asiakasryhmä? (PKKY) NUORTEN TUKI Nuorten, joilla ei ammatillista koulutusta ja tilanne auki, kanssa työskentelevä verkosto, ei asiakasprosessivastuuta (Itä-Suomen yliopisto/aducate)tyva (päättyvä),typke:n haussa oleva jatkohanke ja TOIMIJUUDEN TUKI: Työllisyystoimijat, hankkeet ym. asiakkaana: tutkimus, kehittäminen, koulutus (Kiteen kaupunki) REIMARI Pitk.aik.työttömät, osatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret, romanit, työllisyysasioiden koordinointi ja kehittäminen Nuo ret Henkilö- ja yritysasiakkaat (Pokali)POTKUA TYÖELÄMÄÄN Pitk.aik. työttömät urheiluseuroihin työllistyvät, palkanlaskenta sekä työhönvalmennus palvelut Pitk.aik.työt., mamut, osatyökyk. Suoraan yrityksiin siirtyvät asiakkaat (Kiteen Ev.Kansanop.) PERHOT- Perhehoidon kehittämishanke, joka liittyy myös työllistämiseen (P.-K. Sotaveter.veljespiiri) AVUSTAJAN TYÖSTÄ SILTA AMMATTIIN Pitkäaikaistyöttömät, veteraaniavustajakoulutus (P.-K. Sotu) KAJO-KESKUS Yhdistyksissä palkkatuella olevat pitk. aik.työttömät, palkanlaskenta sekä työhönvalmennuspalvelut, työllisyys-asioiden koordinointi ja kehittäminen (jatkossa ei asiakkuuksia Keski-Karjalassa, jos kunnat eivät tee maksullisia kumppanuussopimuksia) (Keti) OSAAVA KESKI-KARJALA Osaamistehtaan kehittäminen, työnantajat ensi sijainen kohde ja toissijaisena työnhakijat (P.-K. Sotu) POLKUJA YRITYKSIIN Muista hankkeista, TE-tstosta ja TYP:stä yrityksiin palkkatuelle siirtyvät

14 14 LIITE 2. KESKI-KARJALAN TYÖLLISYYSTOIMIJOITA Tavoitteita prosesseille: 1) Asiakasohjaus kunnan, TE-toimiston, TYP:n ja Attendon kautta 2) Jatkumon suunnittelu asiakkaan ja muiden tahojen kesken saattaen vaihtaen 3) Vastuu prosessista taholla, jossa asiakkuus kulloinkin on 4) Sujuvat palveluketjut, oikea-aikaiset palvelut, toimintamallien kehittäminen 5) Tarvittavat tukipalvelut (yksilöllisen palvelutarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut mm. työttömien terveystarkastus, päihde- ja mielenterveyspalvelut, velkaneuvonta, eläkeselvittely) 6) Työttömyys ja syrjäytyminen vähenevät 7) Työvoimankysyntä ja tarjonta paranevat 8) Palveluilla taloudellinen (vrt. esim. kuntien osarahoittama työmarkkinatuki) ja laadullinen merkittävyys 9) Työllisyysasioiden linkitys strategioihin Kehittämistä: koordinaatio, tiedonkulku, asiakasprosessit, moniammatillinen yhteistyö ja toimintamallit, palveluketjut ja siirtymät Nuorten työpaja + kunty ostopalveluna Honkalampisäätiöltä Kiteen kaupungin kuntypaja (kunty, terpa.työt.) ja ViaDia:n Varikkohankkeen työpaja (kunty ja päivät.) Kunty muissa tahoissa: Tuhkala, Tsemppi ry., Nurkka ry, Värtsilän Kylätalo ym.:näitä lisää Kiteen kaupunki/ kunnat:reimari, Pokali:n Potkua työelämään, PKSOTU:Kajokeskus ja Polkuja yrityksiin, Honkalampi- säätiön työpajat sekä Jetinan ja kuntien ESR-hanke? Kuntien ja kaupunkien työllistämistoimijat, Reimarihanke, yhdistykset (Tuhkala, Tsemppi ry., Nurkka ry, Värtsilän Kylätalo, SPR, Vanhustenkotiyhdistys, Kaivo, urheiluseurat, Kierrätyskeskusyhd. ym.) yritykset, srk:t Kiteen Ev.Kans.Op.: Perhot,P-K:n Sotainvalidien veljesliiton - hanke, PKKY: Nuorten tuki PKSOTU:Polkuja yrityksiin- ja Kajokeskus,KETI:Osaava K- K-hanke, Kiteen Ev.Kans.Op.: Perhot, kuntien Reimari-hanke, ja Jetinan/kuntien ESRhanke,koulutustahot, I-S yliopiston hankkeet Työ avoimilla työmarkkinoilla tai koulutus KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA OHJAUS/TYÖHÖNVALMENNUS TYÖLLISTYMINEN/ KOULUTTAUTUMINEN Työ- ja toimintakyvyn 1. selvittäminen 2. ja vahvistaminen Elämäntilanne, intensiivinen ohjaus, työ- ja toimintakyvyn selvittely, kuntouttava ote Työelämävalmiuksien vahvistaminen, työkokeilu, palkkatukityö Työelämä- ja työnhakuvalmiuksien kartoittaminen ja edistäminen, yksilö-, ryhmä-, koulutus- ja työhönvalmennus, sijoittaminen toisen työnantajan työhön Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen: valmiudet jatkoon Osatutkinto- ja oppisopimuskoulutus, sijoittaminen toisen työnantajan työhön, piilotyöpaikkojen etsintä, työja koulutuspaikkojen sekä hlöiden kohtaamisen tuki, työllisyystoimijoiden osaamisen kehittäminen Työnantajan ja -tekijän sekä koulutuspaikkojen ja ihmisten kohtaaminen TE-toimisto ja TYP + Attendo + kunnat asiakkaan palvelutarpeen mukaisissa eri palvelulinjojen palveluissa ja muihin palveluihin ohjaavana tahona, asiakkaina nuoret, pitkään työttömänä olleet tai vaikeasti työllistyvät henkilöt, osatyökykyiset ihmiset sekä myös työnantajat

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu 22.12. Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.12.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013 Helsingin kaupunki 25.4.2014 elinkeino-osasto sosiaali- ja terveysvirasto 1(6) SUUNNITELMA TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Työmarkkinatuen uudistus Työmarkkinatukilain uudistuksessa vuonna

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Joulukuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun kehittäminen Missä mennään nyt. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorisotakuun kehittäminen Missä mennään nyt. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Nuorisotakuun kehittäminen Missä mennään nyt Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 25.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Johtaja ELY-keskus Työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen Kaupunginhallitus 20 16.01.2017 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n avustushakemus 1252/00.04.00/2016, 1246/02.05.01.03.00/2016 KH 20 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Syyskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA Ostopalvelusopimus 1(5) Sosiaali- ja terveyspalvelut 15.12.2016 OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Palvelun tilaaja Siilinjärven

Lisätiedot

Valtuustoaloite kaupungin aktivoitumisesta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa

Valtuustoaloite kaupungin aktivoitumisesta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa Valtuustoaloite kaupungin aktivoitumisesta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa Valtuutettu Reino Rissanen ym. valtuutetut jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen: Nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

Katsaus nuorisotakuuseen

Katsaus nuorisotakuuseen Katsaus nuorisotakuuseen Nuorten työllistymistä edistävät palvelut Palvelujohtaja Mari Tuomikoski 1 Nuorisotakuun määritelmä TE-toimiston palvelut nuorelle työnhakijalle Tilastotietoa nuorten tilanteesta

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä

Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014. Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Nuorisotakuu tilannekatsaus 01/2014 Timo Hakala/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi Kaupunginhallitus 85 29.02.2016 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite konkreettisista toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi 1205/00.02.04.00/2015 KH 85 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013 Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus 6.6.2013 Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuulla tarkoitetaan: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot