TOHMAJÄRVEN KUNNAN TYÖLLISYYSOHJELMA

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 TOHMAJÄRVEN KUNNAN TYÖLLISYYSOHJELMA Kunnanhallitus Johdanto Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2014 lopussa Keski-Karjalassa oli työttömänä henkilöä, mikä on 131 henkilöä (9,0 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnan työttömyysaste oli 20,4 prosenttia. Työttömyys lisääntyi sekä Kiteellä, Tohmajärvellä että Rääkkylässä. Tohmajärven työttömyysaste kasvoi 19,9 prosentista 20,3 prosenttiin, Rääkkylän 19,1 prosentista 19,9 prosenttiin ja Kiteen 17,4 prosentista 20,6 prosenttiin. Vuoden 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Tohmajärvellä 422 henkilöä, joista miehiä 236 ja naisia 186. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä oli 54,5 prosenttia (230 henkilöä). Vuoden 2015 syyskuussa Tohmajärven työttömyysaste oli 19,0 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 394. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 206 henkilöä (52,3 prosenttia työttömistä) ja pitkäaikaistyöttömiä oli 126 henkilöä (32 %). Seuraaviin taulukoihin on koottu Tohmajärven työttömät työnhakijat iän, sukupuolen ja koulutuksen sekä työttömyyden keston mukaan syyskuussa Muuttuja t Koulutus Työnhakijat koulutuksen mukaan 1 Alempi perusaste 2 Ylempi perus-a ste Työnhakijoita laskentapäivänä 3 Keskiaste 5 Alin korkea -aste 6 Alempi korkea -kouluaste 7 Ylempi korkea-ko uluaste / 8 Tutkija-ko ulutus-ast e 9 Koulutusaste tunte-ma ton Sukupuoli ikäryhmitys 1 Miehet Nuoret työnhakijat v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Naiset Nuoret työnhakijat v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Työnhakijat iän ja työttömyyden keston perusteella Työllisyyskoodi 02 Työtön Sukupuoli ikäryhmitys Kesto Alle 1 vko 1-4 vkoa 5-12 vkoa vkoa vkoa vkoa 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. Tuntematon 1 Miehet Nuoret työnhakijat v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Yli 55v työnhakijat Naiset Nuoret työnhakijat v työnhakijat Yli 50v työnhakijat

3 2 Yli 55v työnhakijat Vaikka työttömyys ei lainkaan kasvaisi, kuntien työttömyyteen liittyvät kustannukset kasvavat merkittävästi edellisvuodesta. Vuoteen 2014 saakka kunnat maksoivat Kelalle puolet vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista. Vuoden 2015 alusta lähtien kunnat maksavat puolet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuki-menoista ja 70 prosenttia vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuki-menoista. Vuoden 2014 joulukuussa työmarkkinatukikustannukset olivat Tohmajärven kunnalla ja tammikuussa 2015 kustannukset olivat Tässä näkyy selkeästi kunnan maksuosuuden kasvu. Vuonna 2013 Tohmajärvi maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta noin ja vuonna 2014 noin (Liite1, Kuntaosuudet v ). Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki sisältyi ennen vuotta 2015 kokonaisuudessaan Attendon kanssa tehtyyn sopimukseen. Vuoden 2015 alusta kunnan maksuosuus kasvoi päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta koko työmarkkinatuen kuntaosuudella ja yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta 20 %. Työmarkkinatukikustannusten nousun oletettiin olevan jopa euroa vuonna Syyskuun lopun tilanne kuitenkin näyttää, että aktiivisilla työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä sakkomaksun kasvua ollaan saatu hillittyä. Syyskuun loppuun mennessä kunta oli maksanut työmarkkinatuen kuntaosuutta noin euroa ja arvio loppuvuodesta on, että koko vuoden maksu tulee olemaan vain noin euroa edellisvuotta enemmän. Tohmajärven kunta käytti vuonna 2014 noin kunnan palkkatukityöllistämiseen, josta se sai takaisin palkkatukena Vuodelle 2015 palkkatukityöllistämiseen varattiin , josta syyskuun loppuun mennessä oli käytetty 74 % ( ). Vuonna 2014 sosiaalisen työllistämisen määräraha oli , josta nettomenoksi kertyi Sosiaalisen työllistämisen määräraha vuodelle 2015 on , josta on varattu velvoitetyöllistämiseen, hankerahoitusosuuksiin, kunnan omaan hankkeeseen ja loput noin yhdistystukiin yms. Työttömyyden kasvusta huolimatta TE-hallinnon palkkatukeen käytettävissä olevat määrärahat ovat pienentyneet huomattavasti edellisvuodesta. Lisäksi palkkatuen myöntämisperusteissa on tapahtunut muutoksia. Vuonna 2015 palkkatukimäärärahoista iso osa on ns. korvamerkattuja yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille, 24 kuukautta viimeisen 28 kalenterikuukauden aikana työttömänä olleille ja nuorille. Korvamerkkaus päättyi elokuussa 2015, jonka jälkeen palkkatukea on voinut hakea yleisillä palkkatukeen oikeuttavilla perusteilla. 2. Työllisyydenhoidon nykytila ja työllisyyttä edistävät palvelut 2.1 Nykytila Työllisyysasioiden johdonmukainen hoito vaatii tiiviimpää ja säännöllisempää yhteistyötä ja tiedonkulun parantamista eri toimijatahojen kesken. Tämän vuoksi kuntaan nimettiin keväällä 2015 erillinen työllisyystyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja sosiaalisen työllistämisen koordinointi. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kunnanjohtaja ja jäseniksi kehittämispäällikkö, sosiaalityön johtaja ja henkilöstösihteeri sekä sihteeriksi työllisyyskoordinaattori. Työryhmään pyydettiin edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä (yht. 3), Tohmajärven yrittäjistä, Attendosta, Pohjois-Karjalan TE-toimistosta, Nurkka ry:stä, Värtsilän pitäjänyhdistyksestä ja Keski-Karjalan Jetinasta. Lisäksi työryhmään on pyydetty mukaan Reimari-hankkeen edustaja sekä tarvittaessa edustaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiöstä Ketistä ja Honkalampisäätiöstä. Tohmajärvellä työllistämiseen on panostettu myös palkkaamalla kuntaan työllisyyskoordinaattori, joka aloitti määräaikaisessa toimessaan huhtikuun 2015 alussa. Työllisyyskoordinaattorin tehtäviin

4 kuuluu mm. pitkäaikaistyöttömien tilanteen kartoitus ja toisaalta yritysten työvoimatarpeiden selvittäminen. Yhteistyössä muiden työllisyystoimijoiden (Attendo, Reimari) kanssa pyritään tehostamaan pitkäaikaistyöttömien aktivointia kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatuetun työn avulla. 2.2 TYP Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan TE-toimiston, Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien sekä Kansaneläkelaitoksen yhteinen yksikkö. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (entinen TYP-laki) muuttui vuoden 2015 alusta. Pohjois-Karjalassa toimii tällä hetkellä kaksi työvoiman palvelukeskusta, Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus ja Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskus. Suunnitteilla on uusi, koko maakunnan kattava Pohjois-Karjalan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Sen toiminta alkaa vuoden 2016 alussa, jolloin työvoiman palvelukeskuksia tulee olemaan yksi ja se sijaitsee Joensuussa. Muualla kuin Joensuussa tapahtuva monialainen yhteispalvelu tarjotaan kuntien omissa tiloissa TE-toimiston, Kelan ja kuntien sopimalla tavalla sekä etäyhteyksiä käyttäen. Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka hyötyvät moniammatillisesta palvelusta, palvelun syventämisestä ja koordinoinnista ja ovat motivoituneet työskentelemään yhdessä viranomaisten kanssa ratkaisun löytymiseksi omaan tilanteeseensa. Asiakkuuden jälkeen tavoitteena on siirtyminen työhön avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Vuosittain asiakkaita on ollut noin 200, mutta uuden lainsäädännön myötä vuodesta 2015 alkaen vuosittaisen asiakasmäärän odotetaan kasvavan noin 280 henkilöön. Työvoiman palvelukeskuksessa sosiaalityön edustajat ja työhallinnon asiantuntijat työskentelevät tällä hetkellä työpareina ja tapaavat asiakkaita TE-toimiston tiloissa tai kunnissa kunnan tiloissa. Työ- ja toimintakyvyn arviointia ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä lisätään mm. kehittämällä TYP:in lääkärityötä. Kunnan ja yksittäisten ihmisten kannalta on tärkeää, että työmarkkinatukea ei osarahoitettaisi henkilöille, joiden tilanteessa eläke tai muu järjestely, kuten sairasloma, on perusteltu. Tohmajärvellä työttömiä on ohjattu terveystarkastuksiin pääasiassa TYP:n, kunnan sosiaalitoimen ja Reimari-hankkeen kautta. Ajan työttömien terveystarkastuksiin saa nopeasti. Yksi terveydenhoitaja on paikalla päivittäin ja hän ohjaa asiakkaita tarvittaessa edelleen lääkärille. 2.3 Työllisyyttä edistävät palvelut Kuntien työmarkkinatuen osarahoitus päättyy työmarkkinatuella olevan henkilön työssäoloehdon (6kk) täyttyessä, hänen siirtyessään koulutukseen, työhön tai eläkkeelle. Työmarkkinatuen rahoitusvelvoite keskeytyy siksi aikaa, kun työmarkkinatuella oleva henkilö osallistuu TE-hallinnon tai työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Näitä ovat julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitetut työnhakuvalmennus, uravalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä palkkatukityö. Palveluita ovat myös kotoutumisen edistämisestä annetun laissa tarkoitettu omaehtoinen opiskelu sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta Toimenpiteet ja niiden vaikutus kunnan osarahoittamaan työmarkkinatukeen 3.1 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin (STM ). Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille henkilöille työllistymis-mahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kunta (Attendo) tekee yhdessä

5 TE-palvelun ja pitkäaikaistyöttömän kanssa aktivointisuunnitelman, jossa sovitaan toimenpiteeksi kuntouttava työtoiminta. Työtoimintaa pitää olla vähintään 4 tuntia päivässä 1-4 päivää viikossa. Työtoiminnan järjestämisvastuu on laissa säädetty kunnalle ja sitä voidaan järjestää kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Tohmajärven kunta ostaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja Honkalampisäätiön Kaski-työpajalta Kiteeltä sekä tukee seudun eri yhdistyksiä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Lisäksi kunta järjestää omana toimintanaan kuntouttavaa työtoimintaa kunnan eri toimipisteissä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömän työ- ja toimintakykyä ja selvittää työtoiminnan aikana hänen terveys- ja eläkeasioitaan tai mahdollisuuksiaan palata työelämään esimerkiksi palkkatuen avulla. Kuntouttavan työtoiminnan ajaksi henkilö poistuu kunnan maksulistalta. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö saa Kelan työmarkkinatuen. 3.2 Työkokeilu Työkokeilua järjestetään ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi tai helpottamaan pitkään työelämästä poissaollutta palaamaan työmarkkinoille. Työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistys, kunta sekä säätiö tai työpaja. Työkokeilu toteutetaan työpaikalla, mutta se ei ole työsuhde eikä työkokeilija voi korvata työ- tai virkasuhteessa olevaa henkilöä. Työkokeilun jälkeen on mahdollista työllistyä palkkatuella, mikäli muut palkkatuen ehdot täyttyvät. Työkokeilun, kuten myös koulutuskokeilun ajaksi henkilö poistuu kunnan maksulistalta. Työkokeilussa oleva saa korvauksen Kelalta ja on vakuutettu valtion toimesta. 3.3 Palkkatuki Palkkatuen avulla ovat vuonna 2015 työllistyneet pääasiassa henkilöt, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 300 päivää ja ovat lisäksi olleet työttömänä työnhakijana 24 kuukautta viimeisen 28 kalenterikuukauden aikana. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. Palkkatukea voivat saada yritykset, yhdistykset, kunnat ja kuntayhtymät sekä kotitaloudet. TE-toimisto voi antaa työnhakijalle Duuni-kortin tai Sanssi-kortin omatoimiseen työnhakuun. Kortit osoittavat, että työnantaja voi saada palkkatukea kortin haltijan palkkauskustannuksiin, jos tuen myöntämisen työnantajaa ja työsuhdetta koskevat edellytykset täyttyvät. Kortti ei kuitenkaan ole palkkatuen myöntämisen edellytys. Palkkatuella työllistämisen tavoite on helpottaa työttömän paluuta työmarkkinoille. Ollessaan työsuhteessa henkilö on poissa maksulistalta (jos henkilö on osa-aikaisessa työssä, hän näkyy listalla työsuhteen keston ajan sovitellun päivärahan osuudella) ja puolen vuoden (26 kalenteriviikon) työjakson jälkeen henkilö poistuu kunnan maksulistalta. Yhdistykset ovat olleet Tohmajärvellä selkeästi suurin työnantaja kunnan ohella palkkatuetussa työllistämisessä. Yrityksiin on työllistynyt joitakin henkilöitä, mutta yritykset eivät ole käyttäneet palkkatukea ennakkoon odotetulla tavalla. Työllistyäkseen yhdistykseen työttömän tulee olla jonkin työllisyyshankkeen asiakkaana. Tohmajärven kunta on maksanut ns. hännät eli palkannut kunnan eri toimialoille joko palkkatuella tai kovalla rahalla työttömiä, joilta on puuttunut vain vähän työssäoloehdosta. Lisäksi kunnan eri toimialoilla työskentelee palkkatuen avulla työllistyneitä henkilöitä. Heitä on ollut mm. kunnan koulutoimen ja siivoustoimen palveluksessa sekä teknisellä puolella ja hallinnossa. Kunnalla on vuosittain myös useita velvoitetyöllistettäviä eri toimialoilla. 3.4 Starttiraha Työtön työnhakija voi saada tietyin edellytyksin starttirahaa perustaessaan yrityksen. Starttiraha koostuu perusosasta ja harkinnanvaraisesta lisäosasta. TE-toimisto päättää, myönnetäänkö hakijalle starttiraha. Päätöksessä otetaan huomioon muun muassa alan yritysten kilpailutilanne ja uuden yritystoiminnan tarve paikkakunnalla. 4

6 5 3.5 Opiskelu Aloittaessaan opiskelun henkilö poistuu kunnan maksulistalta opiskelujen keston ajaksi. Opiskelu voi olla omaehtoista opiskelua työmarkkinatuella, jos henkilö on vähintään 25-vuotias, opinnot ovat päätoimisia ja henkilö on TE-toimiston arvion mukaan koulutuksen tarpeessa. Lisäksi opiskelun katsotaan parantavan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Opintojen tulee johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon, alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon yliopistossa tai korkeakoulussa tai mainittujen tutkintojen osien suorittamiseen. 3.6 Oppisopimus Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia. Oppisopimuskoulutuksella voi hankkia ammatin, syventää ammatillista osaamista tai hankkia uutta ammatillista osaamista. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta ohjauksesta. TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työttömän henkilön oppisopimuskoulutukseen. Aloittaessaan opinnot oppisopimuksella henkilö poistuu kunnan maksulistalta. 3.7 Nuorten kesätyöpaikat 2015 Tohmajärven kunta palkkasi kuukauden mittaiseen kesätyöhön 21 nuorta kunnan eri toimipisteisiin kesällä Nuorten kesätyöllistämistukea kunnalta haki 38 yhdistystä. Kunnan maksama tuki on 50 % palkasta, mutta kuitenkin enintään 250 /nuori. Yrityksiin ja yhdistyksiin työllistyi kesätöihin erimittaisiksi jaksoiksi 74 tohmajärveläisnuorta. Lisäksi kuusi kevään ylioppilasta on saanut työkokeilupaikan eri yrityksissä ja yhdistyksissä (1-6 kk). 4. Työllisyys- ja muut hankkeet, joilla vaikutusta työllisyyteen Tohmajärvellä 4.1 Reimari-hanke Reimari on Kiteen kaupungin hallinnoima, Keski-Karjalan alueella v toimiva työllisyyshanke. Rahoitus muodostuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen työllisyyspoliittisesta avustuksesta (50 %) ja Keski-Karjalan kuntien omarahoitus-osuudesta. Maksuosuudet tasataan kuntien kesken toteutuneiden asiakasmäärien mukaan hankkeen lopussa. Hankkeeseen osallistumisesta sovitaan TE-toimiston tai TYP:n kanssa. Hanke tarjoaa ohjaus- ja työhönvalmennuspalveluja, auttaa työkokeilu- ja palkkatukityöpaikan sekä jatkopolun löytymisessä. Hanke toimii jalkautuvalla valmentavalla otteella, katkaisee pitkäaikaistyöttömyyttä, palvelee sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita ja tekee verkostotyötä. Se kehittää palveluketjuja ja toimintamalleja. Reimarissa on ollut asiakkaana kuukausittain eri henkilöä. Hanke on ehkäissyt Keski-Karjalan kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea arviolta noin eurolla kuukaudessa. Hankkeeseen tullessaan osallistujat ovat työttömiä. Hankkeen aktivointiaste on ollut korkea, noin %. Sen kohderyhmään kuuluvat pitkään työttömänä olleet, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä työ- ja koulutusasioissa paikkaansa etsivät nuoret. Tohmajärveläisten työttömien osuus on ollut suuri Reimarin asiakaskiintiössä. Esimerkiksi heinä-syyskuussa 2015 Reimarin asiakkaista 72,7 % (56 henkilöä) oli tohmajärveläisiä ja heistä 71,4 % (40 henkilöä) toimenpiteessä. Toimenpiteessä oleminen tarkoittaa, että henkilö on poissa kunnan maksulistalta. 4.2 Yhteen Hiileen -yhteistyöhanke Yhteen Hiileen -hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Tohmajärven Nurkka ry:n hallinnoima kehittämishanke ajalla Hankkeen pääpaikka on Tohmajärven

7 Nurkka ry:n Nurkkalassa. Vuonna 2015 painopiste on Nurkka ry:n jäsentoiminnan kehittämisessä. Seuraavana vuonna on vuorossa Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän työttömien yhdistysten toiminnan herättely ja kehittäminen. Toiminta keskittyy työttömien henkisen, fyysisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kohottamiseen Nuorisotakuu ja Ohjaamo 2.0 -hanke Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma on tarkoitettuja nuorille, joilla ei ole työtä tai koulutusta. Ne edistävät työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa sekä vahvistavat mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Nuorisotakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. TE-palvelut auttavat löytämään sopivan vaihtoehdon. Koulutustakuussa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kautta peruskoulun varassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret voivat suorittaa ammatillisen tutkinnon eli joko ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi opiskella oppilaitoksessa tai oppisopimus-koulutuksessa (www-nuorisotakuu.fi.). Valitettavasti käytäntö kuitenkin on osoittanut, että nuorten työttömyys on nuorisotakuusta huolimatta lisääntynyt viime vuosina. Kaikki nuoret eivät myöskään saa haluamaansa opiskelupaikkaa tai ylipäänsä mitään opiskelupaikkaa. Koska töitäkään ei ole seudulla tarjota, on syrjäytymisvaara nuorilla todellinen. Syyskuussa 2015 tohmajärveläisistä alle 25-vuotiaista nuorista 29 oli vailla työtä tai koulutuspaikkaa. Osaltaan tähän tilanteeseen pyritään vastaamaan Ohjaamo 2.0 -hankkeella. Ohjaamo 2.0 on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Joensuun kaupungin yhteishanke ( ). Sen kohderyhmänä ovat työelämän edustajat, nuorten parissa toimivat ohjaustoimijat ja verkostot sekä vuotiaat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat sekä työttömyys-uhan alaiset nuoret. Ohjaamo-malli toimii matalan kynnyksen palveluna nuorten ohjauksen verkostoille sekä työelämälle kanavana nuorten rekrytointiin ja ohjaukseen. Tavoitteena on nopeuttaa nuorten työelämä- ja koulutussiirtymiä, parantaa alueen nuorisotyöllisyyttä ja kehittää nuorten ohjauspalvelujen ja työelämän yhteistoimintaa. Keski-Karjalan alueella työskentelee oma ohjaamokoordinaattori, joka aloitti tehtävässään marraskuun alussa. Hän jalkautuu Tohmajärvelle 1-2 kertaa viikossa tarpeen mukaan. Toiminnan tarkoituksena on kehittää tiivis yhteinen asiakastyö ja -ohjaus yhdessä paikallisten toimijoiden (nuoriso-, sosiaali- ja työllisyyspalvelut) kanssa. Ohjaamo 2.0 on kehittämässä toimintamalleja ja tarjoaa konsultaatioapua asiakastilanteisiin. Ohjaamo 2.0 -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama (toimintalinja 3). Rahoittava viranomainen on Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeen Tohmajärven kuntarahaosuus on vuonna , vuonna ja vuonna Elämän pitkospuut -hanke Elämän pitkospuut on ESR-rahoitteinen (toimintalinja 5) hanke, jota hallinnoi Kiteen Evankelinen Kansanopisto. Hankerahoitus on myönnetty ajalle ja se on tarkoitettu Keski- Karjalan alueella asuville romaneille, maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille. Hankkeen tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja tätä kautta työelämään paluun helpottaminen. 4.5 Perhot -hanke

8 Perhot -hanketta rahoittavat Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Karjalan kunnat sekä Kiteen Evankelinen Kansanopisto, joka toimii hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana. Hankkeen tavoitteena on ikääntyvien ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden tukeminen perhehoitajuuden kautta Keski-Karjalan alueella sekä kuntien tukeminen ikäihmisten perhehoitojärjestelmän kehittämisessä/ luomisessa. Yhtenä tavoitteena on lisätä hankkeen kautta alueen työllistymismahdollisuuksia. Tohmajärvi ei ole mukana tässä hankkeessa. 4.6 Osaava Keski-Karjala -hanke Ketin hallinnoima Osaava Keski-Karjala -hanke on työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Keski-Karjalan kunnat sekä yritykset. Hanke toimii ajalla Hankkeen tavoitteena on edistää yritysten tarpeiden ja koulutuksen kohtaamista, jotta työpaikkoja syntyisi ja yritykset saisivat osaavia työntekijöitä. Kuntarahoitusosuus maksetaan Ketin osakassopimuksen mukaisista varoista. 4.7 Työllistyvä Keski-Karjala -hanke Työllistyvä Keski-Karjala -hanke on uusi Keski-Karjalassa toimiva työllisyyshanke, jota hallinnoi Tohmajärven kunta. Hankkeessa on mukana Tohmajärven lisäksi Rääkkylä. Rahoitus hankkeeseen tulee Euroopan sosiaalirahastolta (70 %) ja hankkeeseen osallistuvilta kunnilta (30 %). Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Ely-keskus. Kuntien keskinäinen maksuosuus määräytyy hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden prosentuaalisesta osuudesta hankkeen koko asiakasmäärästä. Hankkeen toiminta-aika on Tavoitteena on työllistää 70 pitkäaikaistyötöntä pääasiassa kolmannen sektorin tehtäviin palkkatuen ollessa käytössä. Asiakasmääräksi koko hankkeen aikana tavoitellaan 170 henkilöä, joille kaikille tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma yhdessä muiden työllisyystoimijoiden kanssa (kunta, Te-toimisto, TYP). Koska hanke pääsi alkamaan vasta marraskuussa 2015, hankkeelle on mahdollista hakea jatkoaikaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymis-mahdollisuuksia, luoda toimivia työllistämistyökaluja kuntaorganisaatioiden käyttöön ja saada pienennettyä kuntien työllistämiskustannuksia. Hanke palvelee työtä tai koulutuspaikkaa etsiviä henkilöitä, työntekijöitä etsiviä työnantajia, järjestää toisen työnantajan työhön siirtoja yrityksiin sekä tarjoaa lyhytkoulutusta. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia toimintamalleja. Hankkeeseen liittyvä rinnakkaishanke on selvittelyssä. Rinnakkaishankkeen kautta haetaan taloudellista resurssia pääasiassa palkkatukeen ja osatutkintokoulutuksiin. 4.8 KAJO-keskus -hanke Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoima hanke on toiminut Keski-Karjalan työllisyystoimijoiden yhteistapaamisten organisaattorina. Hanke hakee jatkoa vuosille ja myös Tohmajärven kuntaa on pyydetty mukaan. Yhden asiakaspaikan hinta vuodessa on Työllistämisen tukeminen Tohmajärven kunta on tukenut paikallisia yhdistyksiä palkkatukityöllistämisessä maksamalla yhdistyksille toimintatukena 1500 /työllistetty pitkäaikaistyötön. Tämän tuen avulla yhdistys pystyy maksamaan uuden työllistetyn ensimmäisen palkan ennen palkkatuen saamista. Lisäksi kunta on tukenut yhdistyksiä maksamalla palkkauskustannukset, jos henkilöltä puuttuu työssäoloehdosta vain vähän ja hänen on mahdollista täyttää se työskentelemällä yhdistyksessä. Kunta on maksanut yhdistysten kunnalle tekemästä työstä aiheutuneet toimintakulut ja materiaalikustannukset, joita ovat esimerkiksi työvaate- ja työvälinekustannukset sekä korvauksia

9 kunnalle tehdyistä sovituista urakoista. Myös toimitilavuokraan on saanut kunnalta avustusta, mikä on mahdollistanut ko. yhdistykselle kuntouttavan työtoiminnan laajentamisen Tohmajärven kunnan työllisyyslinjaukset Tavoitteet Tohmajärven kunta toimii kunnan alueella, seudulla ja maakunnassa olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien aikaansaamiseksi. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi luomme elinkeinoelämälle toimintaedellytyksiä kunnan omin toimenpitein, Ketin toimintaan osallistumalla ja maakunnallisella yhteistyöllä. Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamien kustannusten ja inhimillisen syrjäytymisen estämiseksi ja hillitsemiseksi kunta tekee ja rahoittaa erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan kohdistuvia toimenpiteitä. Pääkohderyhmänä ovat kunnan kustannusvastuulla olevat yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt ja kaikki työ- tai koulutuspaikkaa vailla olevat nuoret. Kaikille näihin ryhmiin kuuluville työttömille tarjotaan työllistymistä tukevia toimia tai mikäli ikä tai terveydentila puoltaa, eläkkeelle pääsyä nopeuttavia toimia. Tavoitteena on mahdollisimman monen tähän ryhmään kuuluvan työttömän työllistäminen vähintään kuudeksi kuukaudeksi niin, että työssäoloehto täyttyy. Toimenpiteet Yrityksille maksetaan euroa/kk kuuden kuukauden ajalta kunnallista palkkatukea työllistämisestä, jossa maksulistalla olevan työttömän työssäoloehto täyttyy. Yhdistysten ja kunnan välillä laaditaan kumppanuussopimuksia. Sopimukseen sitoutuvien yhdistysten kanssa harjoitetaan yhteistyötä työllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Yhdistyksiin työllistämistä tuetaan kumppanuussopimuksessa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Minimiehtona tuelle on työssäoloehdon vaatimukset täyttävän työpaikan tarjoaminen kunnan maksulistalla olevalle työttömälle. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle työkykyiselle vähintään osa-aikaista palkkatuettua työtä yhdistyksissä. Yhdistystyöllistämiseen valtion palkkatukea saadaan paremmin ehdoin kuin kuntaan ja yrityksiin. Kuntaan työllistetään tarvittaessa kovalla rahalla työttömiä töihin puuttuvan työssäoloehdon täyttymiseksi. Kunnan omana toimenpiteenä kunnan työllisyystilanteen parantamiseksi rekrytoidaan mahdollisuuksien mukaan kunnassa aukeaviin määräaikaisiin tehtäviin kunnan työllistymisohjelmassa mukana olevia pitkäaikaistyöttömiä. Näissä rekrytointitilanteissa esimies on yhteydessä työllisyyskoordinaattorin, joka kartoittaa tämän mahdollisuuden. Tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja yhdistyksissä tai kunnassa. Yhdistyksille maksetaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä maksulistalla olevien työttömien osalta 50 euroa kuukaudelta. Kuntouttavan työtoiminnan ohjausta yhdistysten tukena ja kunnan omissa pisteissä autetaan palkkaamalla ohjaaja kunnan palvelukseen. Kunta käyttää yhdistyksiin työllistettyjen työpanosta mm. puistojen, yleisten alueiden ja liikuntapaikkojen hoitoon sekä kiinteistöjen kunnossapitoon. Näistä palveluista maksetaan yhdistykselle erikseen sovittava korvaus.

10 9 Kunta antaa työvälineet ja suojavaatteet niille yhdistysten työntekijöille, jotka ohjataan kunnan työtehtäviin. Työttömien terveys- ja eläkeselvittelyitä toteutetaan yhteistyössä sote-palveluntuottajan kanssa. Nuorille hankitaan räätälöityä työpajatoimintaa. Tarjotaan kahden viikon kesätyötakuu kunnassa kaikille peruskoulun päättäneille alle 19-vuotiaille tohmajärveläisille, joille ei ole kertynyt aiempaa kokemusta palkkatyöstä. Maksetaan nuorten kesätyöllistämistuki työnantajalle aiemman käytännön mukaisesti (50% palkasta, mutta kuitenkin enintään 250 / työntekijä). Liite 1. Työmarkkinatukiseuranta: Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Tohmajärvi Aika Maksetut etuudet euroa Korvatut päivät Kunnan osuus euroa Lisätietoja raportista >> Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi / NIT089A Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi / NIT089A Valitut tiedot raportille Työmarkkinatukiseuranta: Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Alue: Kunta: Tohmajärvi Aika: Vuosi: 2014, 2013, 2012, 2011, 2010, 2009, 2008, 2007, 2006 Ikäryhmä (5-vuotisikäryhmät (17-67)): Yhteensä

11 Sukupuoli: Yhteensä Työmarkkinatukipäivien kertymä: Kaikki Aluejaotusvuosi: