Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 681/2004 vp Yrittäjien ja pienyritysten työterveyspalvelut Eduskunnan puhemiehelle Työterveyshuolto on osa yhteiskunnan tukemaa sosiaali- ja terveyspoliittista palvelukokonaisuutta. Palvelujen saatavuus riippuu pitkälti siitä, kuka palvelut tuottaa. Terveyskeskusten työterveyspalvelut tuottavat työterveyshuoltopalveluja noin 60 prosentille kaikista suomalaisista yrityksistä. Resurssipula on paikoittain erittäin suuri, eikä kaikkia laissa edellytettyjä palveluja voida edes tarjota. Yksityisillä lääkäriasemilla on laajemmat palveluvalikoimat, mutta toistaiseksi vain suurimmissa kaupungeissa ja suurimmilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää yksityisten palveluntarjoajien työterveyspalveluja. Suurilla yrityksillä on aivan erilaiset resurssit työterveyspalvelujen järjestämiseen kuin pienyrityksillä. Osalla yrityksistä on oma työterveysasema, osa ostaa palvelut ulkopuolelta. Sen sijaan yli 90 prosenttia yksityisyrittäjistä ja 60 prosenttia alle 10 hengen pientyöpaikoista on edelleen työterveyshuollon ulkopuolella. Tämä koskee lähes puolta miljoonaa työtä tekevää suomalaista. Seuraava teksti on lainausta STM:n julkaisusta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (1997): "Työterveyshuollon tavoite on terveydenhuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta käyttäen edistää terveellisen ja turvallisen työympäristön ja hyvin toimivan työyhteisön aikaansaamista sekä tuottaa ehkäiseviä, terveyttä edistäviä, työkykyä ylläpitäviä ja hoitavia palveluja työssä käyvän väestön terveyden turvaamiseksi ja työelämään osallistumisen tukemiseksi (valtioneuvoston päätös 950/94, 3 ). Näin työterveyshuolto osaltaan edistää työikäisen väestön hyvinvointia ja elämisen laatua sekä työelämän laatua ja tuottavuutta." Nämä tavoitteet eivät toteudu lähes puolen miljoonan suomalaisen työtä tekevän kohdalla, joista heistäkin osa ikääntyy muun ikääntyvän västönosan myötä. Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto myös heidän kohdallaan toisi säästöjä tulevaisuuden kasvaviin terveysmenoihin. Vaikka yrittäjät voivat järjestää itselleen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon, he eivät voi järjestää itselleen Kelan työterveyshuoltokorvauksiin oikeuttavaa sairaanhoitoa. Työntekijöiden työterveyshuollon sairaanhoidon kustannuksia sen sijaan tuetaan. Lisäksi kustannusten korvaushakumenettely Kelasta on monimutkainen prosessi, mikä nykyaikana ei puolla paikkaansa, kun samaan aikaan yksityishenkilö voi saada Kela-korvauksen suoraan vastaanoton laskua maksaessaan tai työntekijä allekirjoittamalla suostumuksen työnantajalle maksettavasta korvauksesta. Automaattisten toimintojen kehittäminen tällaisiin lakisääteisiin oikeuksiin olisi tarpeellista nykyistä laajemmin. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Työterveys 2015 Työterveyshuollon kehittämislinjat" mainitaan yhtenä kehittämislinjana työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittäminen siten, että "palvelut ovat saatavilla kaikille työelämään osallistuville yhdenvertaisesti" ja että palvelujen järjestämisessä kiinnitetään "erityistä huomiota epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden, pienten työpaikkojen, yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuoltopalvelujen turvaamiseen". Siitä, mitä konkreet- Versio 2.0

2 tisia toimenpiteitä tämä edellyttää, ei ole mainintaa. Yrittäjät ottavat ammatinvalinnassaan ja sitä myötä henkilökohtaisessa taloudessaan suuren riskin, mutta heitä kohdellaan erityisesti sosiaali- ja terveyslainsäädännössä väliinputoajina niin työterveydenhuollon, eläkkeiden kuin esimerkiksi vanhemmuudesta aiheutuvien kustannustenkin kohdalla. Yrittäjyyttä tuetaan parhaiten tekemällä yrittäjiksi ryhtyminen mahdollisimman yksinkertaiseksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, jossa olisi myös mahdollista työllistää itsensä lisäksi muitakin. Yrittäjiä tulee kohdella lain edessä yhdenvertaisesti työ- ja virkasuhteisten palkansaajien kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä yrittäjien ja pienyritysten työntekijöiden saamiseksi nykyistä paremmin lain oikeuttaman työterveyshuollon piiriin sekä Kelan korvausmenettelyn yksinkertaistamiseksi? Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2004 Maija Perho /kok Heikki A. Ollila /kok Eero Akaan-Penttilä /kok Olli Nepponen /kok Paula Risikko /kok Raija Vahasalo /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 681/2004 vp Maija Perho /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Perhon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 681/2004 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä yrittäjien ja pienyritysten työntekijöiden saamiseksi nykyistä paremmin lain oikeuttaman työterveyshuollon piiriin sekä Kelan korvausmenettelyn yksinkertaistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työterveyshuollon kustannusten korvaamisen tavoitteena on tukea työpaikan tarpeisiin perustuvaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti toteutettua työterveyshuollon toimintaa työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Työnantajalla on sairausvakuutuslain mukaan oikeus saada korvausta työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Pientyöpaikat (palveluksessa alle 10 työntekijää) ovat oikeutettuja pientyöpaikkakorotukseen. Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä on mahdollisuus järjestää itselleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut ja saada niistä sairausvakuutuslain 29 :n 1 momentin perusteella korvausta. Toisin kuin työnantajalle, joka on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia ja jolla on lakisääteinen velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen, yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä, joka on järjestänyt itselleen työterveyshuollon, on oikeus saada korvausta työterveyshuoltolain 12 :ssä määritellyn työterveyshuollon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Yrittäjälle korvataan työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista 50 prosenttia, kuitenkin enintään yrittäjäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaisesti. Kaikki työnantajat, mukaan lukien pienyritykset, hakevat korvausta yhtenevällä tavalla. Korvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa työnantajan kirjanpidon mukaisen tilikauden päättymisestä. Korvaushakemukseen liitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelutoimikunnan tai, jollei tätä ole, työsuojeluvaltuutetun lausunto korvaushakemuksesta. Kyseisellä menettelyllä on tarkoitus tukea työterveyshuoltolain mukaisen toiminnan toteuttamista. Yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakumenettely on erilainen riippuen siitä, keneltä palvelut on hankittu. Jos palvelujen tuottajana on ollut yksityinen toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja, yrittäjä hakee maksamistaan kustannuksista korvauksen suoraan Kelan toimistosta kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Kun yrittäjä on hankkinut palvelut terveyskeskukselta, laskuttaa kyseinen palvelujen tuottaja yrittäjää sille aiheutuneista kustannuksista 50 prosenttia (yrittäjän omavastuuosuus). Jäljelle jäävistä kustannuksista terveyskeskus hakee korvausta Kansaneläkelaitoksen toimistosta. Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta palvelujen antamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös (Työterveys 2015) työterveyshuollon kehittämislinjoista valmistui keväällä Periaatepäätökseen sisältyy työterveyshuollon rahoitus- ja korvausjärjestelmää koskeva linja. Kyseisen linjan mukaan työterveyshuollon rahoitus- ja korvausjärjestelmän avulla tuetaan työterveyshuoltolain toimeenpanoa ja työterveyshuollon toteutumista. 3

4 Ministerin vastaus Lisäksi tuetaan vaihtoehtoisten korvausmallien käyttöönottoa silloin, kun korvaamista ei voida tehokkaasti hoitaa työnantaja- ja yrittäjäkohtaisen järjestelmän puitteissa. Järjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon erityyppiset palvelusuhdemuodot, mahdolliset toimialakohtaiset erityistarpeet ja työterveyshuollon ehkäisevän toiminnan painottaminen. Lisäksi kehittämislinjassa todetaan, että rahoitusjärjestelmää selvitetään yrittäjien osalta. Kansaneläkelaitos on syyskuussa 2004 käynnistänyt yhteistyössä sidosryhmien kanssa työnantajien työterveyshuollon korvausjärjestelmän kehittämistä koskevien linjausten ja ehdotusten valmistelun. Ehdotuksissa tullaan korostamaan työterveyshuollon ehkäisevän työn osuutta ja työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon kehittämistä. Lisäksi ehdotuksissa pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että korvausmenettelyssä otettaisiin huomioon työterveyshuoltolaissa tarkoitettu työterveyshuollon prosessinomainen toimintatapa. Ehdotusten valmistelun yhteydessä selvitetään erityisesti pienyritysten ja ongelma-alojen työterveyshuollon ja korvausmenettelyn kehittämistä. Tavoitteena on konkreettisen työterveyshuoltotoiminnan aikaansaaminen pientyöpaikoilla hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisesti. Korvausjärjestelmän näkökulmasta on tarkoitus selvittää, voidaanko korvaustoiminnan tuki kohdentaa pienyritysten työterveyshuoltotoiminnan aloittamisvaiheeseen nykyistä tehokkaammalla tavalla. Sairausvakuutuslain väliaikaisen muutoksen perusteella korvauksen määrä työpaikkaselvitystoiminnan tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista on tällä hetkellä 60 prosenttia ( ). Yrittäjien hakumenettelyn kehittämiseksi on ehdotettu, että yksin toimivien yrittäjien kohdalla laajennettaisiin terveyskeskusten käyttämä tilitysmenettely koskemaan kaikkia palvelujentuottajia. Lisäksi on ehdotettu, että yrittäjätyönantaja voisia hakea omista työterveyshuollon kustannuksista korvausta samalla tilikausittaisella hakemuksella kuin työntekijöittensäkin kustannuksista. Työnantajien korvaus- ja hakumenettelyn kehittämistä koskevat ehdotukset käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnassa. Yrittäjien hakumenettelyn kehittämistä koskevat ehdotukset on jo käsitelty kyseisessä neuvottelukunnassa. Kansaneläkelaitos kehittää parhaillaan työterveyshuollon korvaushakemusten käsittelyä asiakkaiden tarpeisiin perustuen siten, että korvaamisella voidaan entistä tehokkaammin tukea hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutumista työpaikoilla. Lisäksi tavoitteena on, että korvausten hakeminen, tietojen välitys ja muu asiointi voidaan tulevaisuudessa hoitaa tarvittaessa sähköisesti. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyvän yrittäjyyden politiikkaohjelman eräänä tavoitteena on selvittää yrittäjien sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, ja tätä työtä tehdään nyt sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä. Myös yrittäjien työterveyshuoltoa on tarkoitus käsitellä kyseisen työryhmän työn yhteydessä. Lisäksi työterveyshuollon neuvottelukunnassa käsitellään yrittäjien työterveyshuollon kysymyksiä. Ehkäisevän työterveyshuollon järjestämistä on kuitenkin pidettävä tärkeimpänä painopisteenä sekä palkansaajien että yrittäjien työterveyshuoltoa kehitettäessä. Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 4

5 Ministerns svar KK 681/2004 vp Maija Perho /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 681/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Maija Perho /saml m.fl.: Vad ämnar regeringen göra för att företagare och arbetstagare vid små företag bättre än vad som nu är fallet skall omfattas av sådan företagshälsovård som lagen ger rätt till samt för att förenkla FPA:s ersättningsförfarande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med att ersätta kostnader för företagshälsovård är att stödja sådan verksamhet inom företagshälsovården som utgår från arbetsplatsens behov och som genomförs enligt god företagshälsovårdspraxis, för att främja och bevara arbetstagarnas hälsa och arbets- och funktionsförmåga. Arbetsgivaren har enligt sjukförsäkringslagen rätt att få ersättning för nödvändiga och skäliga kostnader som föranleds av ordnandet av företagshälsovård. Små arbetsplatser (färre än 10 anställda arbetstagare) är berättigade till förhöjning för små arbetsplatser. Företagare och andra som utför eget arbete har möjlighet att ordna lagstadgade företagshälsovårdstjänster för sig och få ersättning för dem med stöd av 29 1 mom. sjukförsäkringslagen. Medan arbetsgivare är skyldiga att följa arbetarskyddslagen och har en lagstadgad skyldighet att ordna företagshälsovård, är det däremot frivilligt för företagare och andra som utför eget arbete. Företagare eller andra som utför eget arbete och som har ordnat företagshälsovård för sig, har rätt att få ersättning för nödvändiga och skäliga kostnader för sådan företagshälsovård som definieras i 12 lagen om företagshälsovård. En företagare får ersättning för 50 procent av de kostnader företagshälsovården föranleder, dock högst enligt ett företagarspecifikt kalkylerat maximibelopp. Alla arbetsgivare, små företag medräknade, ansöker om ersättning på ett samstämmigt sätt. Ersättning söks inom sex månader efter det att räkenskapsperioden enligt arbetsgivarens bokföring har gått ut. Till ansökan om ersättning bifogas en verksamhetsplan för företagshälsovården och ett utlåtande om ersättningsansökan från arbetarskyddskommissionen, eller om en sådan inte finns, från arbetarskyddsfullmäktige. Syftet med detta förfarande är att stödja genomförandet av verksamhet enligt lagen om företagshälsovård. Förfarandet för att ansöka om ersättning för företagshälsovård för företagare varierar beroende på vem tjänsterna har skaffats från. När serviceproducenten är en privat verksamhetsenhet eller en självständig yrkesutövare, ansöker företagaren direkt hos FPA-byrån om ersättning för de kostnader han betalat och denna ansökan görs inom sex månader från det att kostnaderna har uppstått. När en företagare har skaffat servicen hos en hälsovårdscentral fakturerar serviceproducenten i fråga företagaren för 50 procent av de kostnader som uppstått för serviceproducenten (företagarens egenriskandel). För de återstående kostnaderna ansöker hälsovårdscentralen om ersättning hos FPA-byrån. Ansökningstiden för ersättning är sex månader från det att tjänsterna har tillhandahållits. Statsrådets principbeslut (Hälsa i arbetet 2015) om utvecklingslinjerna för företagshälsovården blev klart våren I principbeslutet ingår en linje som gäller finansierings- och ersättningssystemet för företagshälsovården. Enligt denna linje stöds verkställandet av lagen om 5

6 Ministerns svar företagshälsovård och genomförandet av företagshälsovården med hjälp av finansierings- och ersättningssystemet för företagshälsovården. Dessutom stöds ibruktagande av alternativa ersättningsmodeller i de fall när ersättningen inte kan skötas effektivt inom ramen för arbetsgivarnas och företagarnas system. Vid utvecklingen av systemet beaktas olika typer av anställningsformer, eventuella branschspecifika specialbehov och betoningen på förebyggande verksamhet inom företagshälsovården. I utvecklingslinjen konstateras därtill att finansieringssystemet utreds för företagarnas del. Folkpensionsanstalten inledde i september 2004 i samarbete med sina intressegrupper utarbetandet av riktlinjer och förslag för att utveckla ersättningssystemet för företagshälsovården. I förslagen kommer det förebyggande arbetets roll inom företagshälsovården och utvecklingen av sjukvård med tyngdpunkten på företagshälsovård att lyftas fram. I förslagen strävar man dessutom att fästa uppmärksamhet vid att det processartade arbetssättet i sådan företagshälsovård som avses i lagen om företagshälsovård skall beaktas i ersättningsförfarandet. I samband med beredningen av förslagen utreds särskilt utvecklingen av företagshälsovården och ersättningsförfarandet för små företag och problembranscher. Målet är att på små arbetsplatser få till stånd konkret företagshälsovårdsverksamhet enligt principerna för god företagshälsovårdspraxis. Ur ersättningssystemets perspektiv är avsikten att utreda om ersättningsverksamhetens stöd kan inriktas på inledningsskedet av företagshälsovården i små företag på ett mera effektivt sätt än vad som nu är fallet. Enligt en temporär ändring i sjukförsäkringslagen ersätts nödvändiga och skäliga kostnader för arbetsplatsutredningar för närvarande till 60 procent ( ). I syfte att utveckla ansökningsförfarandet för företagare har det föreslagits att det redovisningsförfarande för ensamarbetande företagare som hälsovårdscentralerna tillämpar skall utvidgas till att omfatta alla serviceproducenter. Ytterligare har det föreslagits att en företagare som är arbetsgivare skall kunna ansöka om ersättning för sina egna företagshälsovårdskostnader med samma ansökan för räkenskapsperioden som görs för kostnaderna för företagets arbetstagare. De förslag som gäller utvecklingen av ersättningsoch ansökningsförfarandet för arbetsgivare behandlas av social- och hälsovårdsministeriets delegation för företagshälsovård. Utgående från klienternas behov utvecklar Folkpensionsanstalten för närvarande handläggningen av ersättningsansökningarna för företagshälsovård på ett sådant sätt att man med ersättningsverksamheten kan stödja genomförandet av en god företagshälsovårdspraxis på arbetsplatserna mera effektivt än tidigare. Ett ytterligare mål är att det i framtiden skall gå att vid behov sköta ansökningar om ersättning, informationsförmedling och andra ärenden på elektronisk väg. Ett av målen i det politikprogram om företagsamhet som ingår i programmet för statsminister Matti Vanhanens regering är att utreda frågor som hänför sig till företagarnas sociala trygghet, och detta arbete utförs nu i en arbetsgrupp tillsatt av social- och hälsovårdsministeriet. Avsikten är också att företagshälsovården för företagare skall behandlas i samband med arbetsgruppens arbete. Dessutom behandlas frågor som rör företagshälsovården för företagare i delegationen för företagshälsovård. Vid utvecklingen av företagshälsovården för såväl löntagare som företagare kommer den största tyngdpunkten ändå att ligga på ordnande av förebyggande företagshälsovård. Helsingfors den 30 september 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 6