Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 582/2001 vp Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö Eduskunnan puhemiehelle Nyt voimassa olevassa Työterveyshuoltolaissa (743/1978) ei ole määritelty työterveyshuollon henkilöstöä. Laissa mainitut terveydenhuollon ammattihenkilöt on kirjattu lain perusteluosassa sekä myöhemmin VNP:ssä 1009/1978 ja 950/1994 seuraavasti: 2 Työnantajan tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita 1 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun työpaikkaterveydenhuollon järjestämisessä. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen tietoon työn ja terveyden välisistä suhteista sekä niiden hallinnasta. Tässä päätöksessä terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan työterveyshuollon erikoislääkäreitä sekä laillistettuja lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla asiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on työhygienian, ergonomian, työpsykologian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Nykyisen lain mukaan siis fysioterapeutit kuuluvat työterveyshuollossa terveydenhuollon ammattihenkilöihin. Hallituksen esityksessä, joka on tulossa eduskunnan käsittelyyn ja tulee voimaan , on uutena määritelmät (3 ) työterveyshuollosta, työkykyä ylläpitävästä toiminnasta, työterveyshuollon ammattihenkilöistä, työterveyshuollon asiantuntijoista sekä yrittäjistä ja muista omaa työtään tekevistä. Hallituksen esityksessä määritelmien kohdat 3 ja 4 on kirjattu seuraavasti: 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 3) työterveyshuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka terveydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. 4) työterveyshuollon asiantuntijalla henkilöitä, joilla on fysioterapeutin tai psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian, ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Tässä esityksessä ollaan siis siirtämässä fysioterapeutit ammattihenkilöistä lääkäreiden ja terveydenhoitajien harkinnan mukaan käytettäviksi asiantuntijoiksi. Työfysioterapeuttien (työterveyshuollossa toimivat fysioterapeutit) tulisi kuitenkin kuulua työterveyshuollon ammattihenkilöiden joukkoon yhdessä lääkäreiden ja terveydenhoitajien kanssa. Perusteluina fysioterapeuttien säilyttämiselle työterveyshuollon ammattihenkilöiden joukossa on mm. se, että monialainen yhteistyö toimii parhaiten samassa yksikössä toimivien kesken. Miksi siis lähteä nyt murentamaan jo toimivaa yhteistyötä ja mallia siirtämällä fysioterapeutit ulko- Versio 2.0

2 puolisiksi asiantuntijoiksi? Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija ei koskaan voi samalla tavalla tuntea työpaikkaa kuin oma fysioterapeutti. Lääkärin ja työterveyshoitajan harkinnan jälkeen lopullisen päätöksen tekee kuitenkin työnantaja/yrittäjä, jonka valinnan saattaa ratkaista mieluummin raha kuin laatu. Fysioterapeutti tuntee parhaiten työn ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen yhteydet (esim. niska- ja selkävaivat, rasitusvammat) käyttäen tätä ammattitaitoaan työympäristön kehittämisessä sekä työntekijöiden neuvonnassa ja ohjauksessa. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat nyt kärkisijoilla sekä sairaustilastoissa että työkyvyttömyyseläketilastoissa, eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalta; mm. koululiikunnan vähäisyys, varusmiesten kunto ja työväestön ikääntyminen lisäävät entisestään fysioterapeuttien ammattikunnan osaamisen tarvetta työpaikoilla. Hallituksen esitystä pitäisikin muuttaa seuraavasti: 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 3) työterveydenhuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin, terveydenhoitajan taikka fysioterapeutin pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. 4) työterveyshuollon asiantuntijalla henkilöitä, joilla on psykologian pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian, ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että esitystä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta korjataan perusteluissa mainitulla tavalla? Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2001 Pekka Kuosmanen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 582/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Kuosmasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 582/2001 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että esitystä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta korjataan perusteluissa mainitulla tavalla? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työterveyshuoltolainsäädännön uudistamista selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä olisivat terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin tai terveydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. Esityksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä fysioterapeutit määriteltäisiin työterveyshuollon asiantuntijoiksi Puitedirektiivin toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (89/391/ETY) 7 artiklassa säädetään tavasta, jolla työnantajan tulee huolehtia suojelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämisestä, jota Suomessa toteutetaan muun muassa työterveyshuoltolain perusteella. Artiklassa 14 säädetään terveystarkastuksista, joiden toteuttamiseksi tarvitaan aina lääkäri ja terveydenhoitaja. Muista asiantuntijapalveluista päätettäessä työnantajan mahdollisuus asiantuntijoiden käyttöön on laajempi. Työterveyshuoltolainsäädännön uudistamista selvittäneen työryhmän ehdotuksessa korostetaan monitieteistä työterveyshuoltoa, mistä johtuen työnantajalla olisi velvollisuus käyttää paitsi työterveyshuollon ammattihenkilöitä myös työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeellisiksi katsomia asiantuntijoita työterveyshuoltoa järjestettäessä. Työterveyshuollossa käytettävien asiantuntijoiden käyttö perustuu aina työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioimaan tarpeeseen. Sairausvakuutuslain mukaiseen työterveyshuollon kustannuksista aiheutuvaan korvaukseen oikeuttava fysioterapeuttien palvelujen käyttö edellyttää hoitavan työterveyshuoltolääkärin lähetettä fysioterapeutille. Sairausvakuutuslain mukaan maksettavaa korvausta ei suoriteta mikäli työntekijä hakeutuu fysioterapeutille suoraan ilman lääkärin lähetettä. Hoidollinen fysioterapia ei kuulu lakisääteisiin työterveyshuoltopalveluihin vaan työnantajalle vapaaehtoisiin sairaanhoito- ja muihin terveydenhuoltopalveluihin. Ehdotetun muutoksen tarkoituksena ei ole vähentää fysioterapeuttien osallistumista työterveyshuollon toteuttamiseen oman asiantuntija-alueensa puitteissa. Päinvastoin esityksessä korostetaan työterveyshuollolle ominaista monitieteistä ja moniammatillista toimintatapaa. Esitykseen sisältyy myös asetuksenantovaltuutus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä, työterveyshuollon sisällöstä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Säädösten, määräysten ja ohjeiden valmistelussa ohjataan terveydenhuollon ammattihenkilöitä asiantuntijoiden käyttöön työterveyshuoltoa toteutettaessa. Pätevyysvaatimuksia asetettaessa nähdään tarpeellisena, että myös fysioterapeuteilla on riittävä työterveyshuollon koulutus, koska fysioterapeutit ovat merkittävä asiantuntijataho ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja työntekijöiden 3

4 Ministerin vastaus työ- ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa toteutettaessa. Fysioterapeuttien määritteleminen työterveyshuollon asiantuntijoiksi ei vaikuta heidän käyttöön työterveyshuollossa oman asiantuntijuutensa alueella. Lääkäri ja terveydenhoitaja vastaavat työterveysyksiköiden perustoiminnasta mukaan lukien asiantuntijoiden tarpeen arviointi. Työterveyshuollon ammattihenkilöillä on vastuu työterveyshuollon monitieteisyyden toteutumisesta. Asiaa selvitetään valmisteltaessa hallituksen esitystä työterveyshuoltolaiksi, joka annettaneen eduskunnalle vielä kevätistuntokaudella. Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 4

5 Ministerns svar KK 582/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pekka Kuosmanen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 582/2001 rd: Tänker regeringen vidta åtgärder för att korrigera propositionen med förslag till ändring av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården på sätt som nämns i motiveringarna? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt det förslag som arbetsgruppen med uppgift att utreda en revidering av lagstiftningen angående företagshälsovården lade fram skulle yrkesutbildade personer inom företagshälsovården vara yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som har specialistbehörighet i företagshälsovård eller behörighet för annan legitimerad läkare eller hälsovårdare och utbildning som behövs för att verka inom företagshälsovården. Av de yrkesutbildade personerna inom hälso- och sjukvården skulle fysioterapeuter enligt förslaget definieras som sakkunniga i företagshälsovård. I artikel 7 i ramdirektivet om åtgärder för att främja förbättringar av arbetstagares säkerhet och hälsa i arbetet (89/391/EEG) bestäms om sättet på vilket arbetsgivaren skall ombesörja anordnandet av skydds- och förebyggande åtgärder, vilket i Finland genomförs bland annat med stöd av lagen om företagshälsovård. I artikel 14 bestäms om hälsokontroller, för vilkas genomförande det alltid behövs en läkare eller hälsovårdare. Beträffande andra sakkunnigtjänster är arbetsgivarens möjlighet att utnyttja sakkunniga större. I det förslag som arbetsgruppen med uppgift att utreda en revidering av lagstiftningen angående företagshälsovården lade fram betonas tvärvetenskaplig företagshälsovård, varför arbetsgivaren vid anordnande av företagshälsovård är skyldig att förutom yrkesutbildade personer inom företagshälsovård även utnyttja sådana sakkunniga som de yrkesutbildade personerna inom företagshälsovården anser nödvändiga. Användningen av sakkunniga inom företagshälsovården baserar sig alltid på ett behov som bedöms av de yrkesutbildade personerna inom företagshälsovården. Användningen av fysioterapeuttjänster som berättigar till ersättning för kostnader förorsakade av företagshälsovård enligt sjukförsäkringslägen förutsätter en remiss till fysioterapeut av den behandlande företagshälsovårdsläkaren. Ersättning enligt sjukförsäkringslägen betalas inte ifall arbetstagaren söker sig till en fysioterapeut direkt utan läkarremiss. Terapeutisk fysioterapi hör inte till de lagstadgade företagshälsovårdstjänsterna utan är sådana sjukvårds- och andra hälsovårdstjänster som arbetsgivaren kan anordna frivilligt. Syftet med den föreslagna ändringen är inte att minska på fysioterapeuternas deltagande i genomförandet av företagshälsovården inom ramen för sitt eget sakkunnigområde. I propositionen betonas tvärtom ett tvärvetenskapligt och multiprofessionellt verksamhetssätt som är kännetecknande för företagshälsovården. I propositionen ingår även fullmakt att utfärda förordningar om god företagshälsovårdspraxis, företagshälsovårdens innehåll samt utbildning för de yrkeskunniga personerna och för sakkunniga. Vid beredningen av författningarna, föreskrifterna och anvisningarna styrs de yrkesutbildade personerna inom företagshälsovården att använda sig av sakkunniga då före- 5

6 Ministerns svar tagshälsovård genomförs. Då behörighetsvillkor fastslås inser man nödvändigheten med att även fysioterapeuter har tillräcklig utbildning inom företagshälsovård, eftersom fysioterapeuterna är viktiga sakkunniga då det gäller att genomföra förebyggande företagshälsovård och verksamhet som upprätthåller arbetstagarnas arbets- och funktionsförmåga. Att definiera fysioterapeuter som sakkunniga i företagshälsovård inverkar inte på användningen av dem i företagshälsovården inom ramen för deras eget sakkunnigområde. Läkaren och hälsovårdaren svarar för företagshälsovårdsenhetens grundläggande verksamhet inklusive bedömningen av behovet av sakkunniga. De yrkesutbildade personerna inom företagshälsovården ansvarar för att företagshälsovården genomförs på ett tvärvetenskapligt sätt. Ärendet utreds i samband med beredningen av regeringens proposition med förslag till lag om företagshälsovård, som avlåts till riksdagen ännu under vårsessionen. Helsingfors den 22 maj 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 6