Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 398/2008 vp Yksityisten suuhygienistien antamien hoitojen korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Hammashoidon tarpeen arviointikäynnillä tarkoitetaan suun terveystarkastusta, jossa arvioidaan suun terveydentila ja annetaan ienhoitoa sekä ennalta ehkäisevää hoitoa. Tarvittaessa suusta puhdistetaan pois myös hammaskiveä. Tätä arviointia tekee usein suuhygienisti, joka arviointikäynnin jälkeen ohjaa asiakkaan tarvittaessa hammaslääkärin tutkimukseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tampereen kaupungin toimintamalli. Kelan korvauskäytäntö kohtelee työsuhteessa ja yrittäjinä toimivia suuhygienistejä kuitenkin eri tavoin. Kunnallisella puolella ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla työsuhteessa toimivat suuhygienistit toteuttavat hammaslääkärin vastaanotolla osan hammaslääkärin hoitotiimissä annetusta hoidosta. He voivat antaa hammaslääkärin antamien ohjeiden mukaan esimerkiksi iensairauden hoitoa ja ehkäisevää hoitoa tai ottaa hammaskuvia, ja tällöin suuhygienistin osuus hoitotoimenpiteestä korvataan. Ehtona korvaukselle on kuitenkin se, että hammaslääkäri vastaa vastaanotollaan hoitotiimissä tapahtuvan hoidon suunnittelusta ja toteuttamisesta ja että palkkion perii hammaslääkäri. Sen sijaan itsenäisenä ammattinharjoittajana toimivan suuhygienistin antamaa hoitoa ei nykyjärjestelmässä korvata. Suuhygienistit antavat ennalta ehkäisevää hoitoa itsenäisesti ilman erillisen lähetteen hakemista, mikä vähentää vaativampien hammaslääkäritoimenpiteiden tarvetta pitkällä tähtäimellä. Sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2006 asetettu työryhmä teki esityksen, että myös suuhygienistin antama hoito korvattaisiin tutkimuksena ja hoitona. Tällöin hammaslääkäri suorittaisi suun tutkimuksen ja antaisi lähetteen suuhygienistin hoitoon. Korvausta maksettaisiin yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin lähetteellä, kuten muussakin sairausvakuutuksen mukaisessa hammaslääkärin määräämässä tutkimuksessa ja hoidossa. Työryhmän ehdotuksen mukaan korvattavaksi tulisi myös itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan suuhygienistin antama hoito. Tällainen käytäntö kuitenkin lisäisi potilaalle hammaslääkärikäyntejä eikä hyödyntäisi pitkäaikaisten ja ammattitaitoisten yrittäjinä toimivien suuhygienistien ammattitaitoa ennaltaehkäistä suusairauksia täysimääräisesti samalla tavalla kuin kunnallisella puolella toimivien suuhygienistien antamien hoitojen avulla voidaan toimia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus toimia siten, että suuhygienistejä kohdellaan Kansaneläkelaitoksen korvausten suhteen tasavertaisesti riippumatta riitä, toimivatko he julkisella puolella, yksityisellä hammaslääkäriasemalla työsuhteessa vai itsenäisinä ammatinharjoittajina? Versio 2.0

2 Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2008 Arto Satonen /kok 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Satosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 398/2008 vp: Aikooko hallitus toimia siten, että suuhygienisteja kohdellaan Kansaneläkelaitoksen korvausten suhteen tasavertaisesti riippumatta siitä, toimivatko he julkisella puolella, yksityisellä hammaslääkäriasemalla työsuhteessa vai itsenäisinä ammatinharjoittajina? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän lähtökohtana on, että korvattavan hoidon on antanut lääkäri tai hammaslääkäri taikka korvattava hoito perustuu lääkärin tai hammaslääkärin antamaan määräykseen. Sairausvakuutuslain mukaan korvausta voidaan suorittaa myös silloin, kun lääkärin tai hammaslääkärin määräämän tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö. Nämä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneet henkilöt on määritelty laissa, ja luettelo on tyhjentävä. Kysymyksessä kuvatuin tavoin hammaslääkärin vastaanotolla työsuhteessa toimiva suuhygienisti voi toteuttaa osan hammaslääkärin hoitotiimissä annetusta hoidosta. Sairausvakuutuslain mukainen korvaus maksetaan hammaslääkärin perimän palkkion perusteella. Hammaslääkärin palkkioon sisältyy hammaslääkärin hoitotiimissä tehty työ. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan suuhygienistin antamaa hoitoa ei nykyjärjestelmässä korvata, koska suuhygienisti ei ole sairausvakuutuslaissa tarkoitettu muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti resurssien kohdentamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Julkisessa hammashuollossa työnjaon ja hyvien hoitokäytäntöjen kehittämisessä on otettu huomioon suuhygienistien rooli suun terveyden hoidossa. Kehityksen tulos on vaikuttanut myös Stakesin ylläpitämään kansalliseen suun terveydenhuollon toimenpideluokitukseen, johon on lisätty uuden toimintakäytännön mukaisia suuhygienistien hoitotoimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriössä asettama sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä ehdotti keväällä 2007 valmistuneessa muistiossaan (Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:34), että myös suuhygienistin antama hoito korvattaisiin sairausvakuutuslain mukaisena tutkimuksena ja hoitona. Tällöin hammaslääkäri suorittaisi suun tutkimuksen ja antaisi lähetteen suuhygienistin hoitoon. Korvausta maksettaisiin yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin lähetteellä kuten muussakin sairausvakuutuksen mukaisessa hammaslääkärin määräämässä tutkimuksessa ja hoidossa. Työryhmän ehdotuksen mukaan korvattavaksi tulisi myös itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan suuhygienistin hammaslääkärin määräyksen perusteella antama hoito. Sairausvakuutuslain peruslinjauksena on, että asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön suorittama tutkimus tai antama hoito on korvattavaa vain silloin, kun se on yksityisessä terveydenhuollossa toimivan lääkärin tai hammaslääkärin määräämää. Sairausvakuutuslain mukainen tarpeellisen hoidon tarve osoitetaan 3

4 Ministerin vastaus lääkärin tai hammaslääkärin antamalla lähetteellä. Vaikka sairausvakuutuslaissa määriteltyyn ammattihenkilöiden joukkoon tehtäisiin muutoksia, vakuutetun oma-aloitteinen hakeutuminen asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön tutkittavaksi ei oikeuttaisi sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen minkään ammattiryhmän osalta. Sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmä katsoi myös, ettei lähetekäytännön laajentaminen julkiseen terveydenhuoltoon ole perusteltua. Julkisella terveydenhuollolla on ensisijainen vastuu palveluiden tarjoamisesta. Jos potilas hakeutuu julkiseen terveydenhuoltoon, hänen on saatava julkisen terveydenhuollon järjestämänä tarpeellinen sairaanhoito. Julkisen terveydenhuollon kirjoittama lähete yksityiseen terveydenhuoltoon ei perustu potilaan vapauteen valita hoidon antavaa järjestelmää, vaan potilas saatetaan ohjata hakemaan tarpeellinen sairaanhoito yksityisestä terveydenhuollosta. On myös huomattava, että yksityisessä terveydenhuollossa potilaan maksettavaksi jäävä osuus palvelun kustannuksista on sairausvakuutuksen korvauksen jälkeenkin suurempi kuin julkisessa terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa sairausvakuutuskorvauksen laajentamisen mahdollisuudet koskemaan myös suuhygienistien tekemää työtä. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 398/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Satonen /saml: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att tandhygienisterna ska börja behandlas lika i fråga om ersättningar från Folkpensionsanstalten oavsett om de arbetar inom den offentliga sektorn, i anställningsförhållande vid en privat tandläkarstation eller som självständiga yrkesutövare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utgångspunkten för ersättningssystemet inom sjukförsäkringen är att ersättning betalas för vård som har getts av en läkare eller tandläkare eller att vården har föreskrivits av en läkare eller tandläkare. Enligt sjukförsäkringslagen kan ersättning betalas också när undersöknings- och vårdåtgärder som föreskrivits av en läkare eller tandläkare har utförts av någon annan yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården. Vad som avses med andra yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården har definierats i sjukförsäkringslagen, och förteckningen är uttömmande. Så som beskrivs i spörsmålet kan en tandhygienist i anställningsförhållande vid en tandläkarmottagning genomföra en del av behandlingen i tandläkarens vårdteam. Ersättning enligt sjukförsäkringslagen betalas utifrån tandläkarens arvode. Det arbete som utförts inom en tandläkares vårdteam ingår i tandläkarens arvode. Inom dagens system betalas inte ersättning för behandling som getts av tandhygienister som arbetar som självständiga yrkesutövare, eftersom tandhygienisterna inte är sådana andra yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som avses i sjukförsäkringslagen. I syfte att allokera resurserna och trygga servicen har arbetsfördelningen för yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården utvecklats kraftigt de senaste åren. Inom den offentliga tandvården har arbetsfördelning och en god vårdpraxis utvecklats, och i det arbetet har tandhygienisternas betydelse för mun- och tandvården beaktats. Resultatet av utvecklingsinsatserna har också påverkat den nationella åtgärdsklassificeringen inom mun- och tandvård som Stakes ansvarar för och som har kompletterats med tandhygienisternas vårdåtgärder enligt ny verksamhetspraxis. Den arbetsgrupp som tillsattes vid social- och hälsovårdsministeriet för att utreda möjligheterna att utveckla sjukvårdsförsäkringen föreslog i sin promemoria på våren 2007 (Utvecklande av sjukvårdsförsäkringen, Social- och hälsovårdsministeriets utredningar 2007:34) att också behandling som ges av tandhygienister ska ersättas som undersökning och vård enligt sjukförsäkringslagen. En tandläkare ska då utföra en undersökning av munnen och skriva en remiss för behandling hos en tandhygienist. Ersättning bör betalas på basis av remiss av tandläkare inom den privata hälso- och sjukvården på samma sätt som i fråga om annan av tandläkare föreskriven undersökning och vård som omfattas av sjukförsäkringen. Enligt arbetsgruppens förslag bör ersättning betalas också för behandling som utifrån en tandläkares remiss ges av tandhygienister verksamma som självständiga yrkesutövare. Grundlinjen enligt sjukförsäkringslagen är att ersättning för undersöknings- och vårdåtgärder av någon annan yrkesutbildad person inom häl- 5

6 Ministerns svar so- och sjukvården betalas bara när åtgärderna har föreskrivits av en läkare eller tandläkare inom den privata hälso- och sjukvården. Behovet av behövlig vård enligt sjukförsäkringslagen visas genom en remiss av en läkare eller tandläkare. Även om förteckningen över gruppen av yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården i sjukförsäkringslagen ändras, kommer den försäkrades självinitierade besök för undersökning hos en person med adekvat yrkesutbildning inte att berättiga till ersättning enligt sjukförsäkringslagen i fråga om någon enda yrkesgrupp. Arbetsgruppen för utveckling av sjukvårdsförsäkringen ansåg också det vara obefogat att utvidga remisspraxisen till den offentliga hälsooch sjukvården. Den offentliga hälso- och sjukvården bär det primära ansvaret för tillhandahållandet av tjänster. En patient som söker sig till den offentliga hälso- och sjukvården ska få behövlig sjukvård i den offentliga hälso- och sjukvårdens regi. En remiss från den offentliga hälso- och sjukvården till den privata hälso- och sjukvården baserar sig inte på patientens frihet att välja vilket system som ger vård, utan patienten kan hänvisas till behövlig sjukvård inom den privata hälso- och sjukvården. Det bör noteras att också efter ersättningen från sjukförsäkringen är den andel som patienten ska betala av servicekostnaderna inom den privata hälso- och sjukvården större än inom den offentliga hälso- och sjukvården. Social- och hälsovårdsministeriet kommer att i samråd med Folkpensionsanstalten utreda möjligheterna att utvidga sjukförsäkringsersättningen till att omfatta även det arbete som tandhygienisterna utför. Helsingfors den 6 juni 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 6