Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 541/2006 vp Työterveyshuollon tasa-arvoinen toteutuminen Eduskunnan puhemiehelle Työnjättöiän nostaminen lähemmäs lakisääteistä eläkeikää edellyttää työterveyshuollon toteuttamista sen tavoitteiden mukaisesti. Toimimattoman työterveyshuollon kustannukset maksetaan suurina ennenaikaisten eläkkeiden kustannuksina. Vaikka tilastojen mukaan Suomen työterveyshuollon tilanne näyttää erinomaiselta, niin tosiasiassa työterveyshuoltoa ei läheskään kaikilla palkansaajilla ole, vaikka työterveyshuoltolaki sen selkeästi "takaa". Pätkätyöt ovat käytännössä niitä töitä, joiden tekijöille ei työterveyshuoltoa järjestetä. Aloilla, joissa työsuhteet ovat lyhyitä ja kertaluonteisia, sekä aloilla, joilla käytetään runsaasti vuokratyövoimaa, ei työterveyshuollon toimenpiteet käytännössä toteudu. Työsuojelupiirit, joille työterveyshuollon toteutumisen valvonta kuuluu, eivät pysty valvomaan lyhyitä työsuhteita tekevien työntekijöiden työterveyshuollon toteuttamista. Työnantajat ovat pirstoneet ja ulkoistaneet töitä, minkä seurauksena työntekijöistä yhä suurempi osa on pitkäjänteisen työterveyshuollon ulkopuolella. Toisaalta osassa yrityksistä työterveyshuoltoa ei toteuteta kaikille henkilöstöryhmille tasa-arvoisesti. Eräille henkilöstöryhmille on järjestetty lakisääteistä työterveyshuoltoa laajemmat palvelut ja työntekijöille vain lakisääteiset palvelut. Esimerkiksi rakennusala määräaikaisine työsuhteineen ja toisaalta yksityistalouksille tehtävine työkeikkoineen on yksi esimerkki alasta, jolla työterveyshoitolaki ei toteudu. Toisaalta myös mm. palvelualalla on samoja ongelmia. Rakennusliiton selvitysten mukaan vähintään puolelta rakennusalalla työskennelleistä työntekijöistä puuttuu lain tarkoittama työterveyshuolto, monilta jopa määräaikaistarkastaukset, jotka ovat vain osa työterveyshuoltoa. Työnantajan oikeudesta korvauksiin työterveyshuollon järjestämisestä säädetään sairausvakuutuslaissa. Näyttää vahvasti siltä, että työnantajilla on mahdollisuus hakea korvausta jopa "kuolleiden sielujen" työterveyshuollosta. Tämä aiheuttaa kustannuksia sekä yhteiskunnalle että työntekijöille. Kelan korvausjärjestelmää on kehitettävä siten, että se mahdollistaa korvauksen maksun vain, jos koko henkilöstö on tasa-arvoisesti työterveyshuollon toimintojen piirissä. Korvauksien maksamisessa on työntekijäkohtaisesta laskennallisesta määrästä siirryttävä maksamaan korvaukset työntekijäkohtaisesti tehtyjen tarkastusten perusteella. Korvauksen maksamisen ehdoksi on säädettävä, että hakemuksen liitteenä on työsuojelutoimikunnan tai työsuojeluvaltuutetun lausunto. Nykyinen korvausjärjestelmä ei edistä työterveyshuollon toteutumista tasa-arvoisesti, eikä maksetuista korvauksista selviä luotettavasti, ketkä työntekijät ovat olleet työterveyshuollon terveystarkastusten kohteina. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kaikille työntekijöille taataan tasa-arvoinen ja kunnollinen työterveyshuolto ja miten hallitus aikoo puuttua siihen, että työnantajat eivät voi hakea korvauksia sellaisten työntekijöiden työterveyshuollosta, jotka eivät ole tosiasiassa sen piirissä? Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2006 Esko-Juhani Tennilä /vas Matti Kauppila /vas Iivo Polvi /vas Unto Valpas /vas Mikko Immonen /vas Matti Kangas /vas Mikko Kuoppa /vas Veijo Puhjo /vas Anne Huotari /vas Outi Ojala /vas Annika Lapintie /vas Jaakko Laakso /vas Markus Mustajärvi /vas Erkki Virtanen /vas Minna Sirnö /vas 2

3 Ministerin vastaus KK 541/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 541/2006 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kaikille työntekijöille taataan tasa-arvoinen ja kunnollinen työterveyshuolto ja miten hallitus aikoo puuttua siihen, että työnantajat eivät voi hakea korvauksia sellaisten työntekijöiden työterveyshuollosta, jotka eivät ole tosiasiassa sen piirissä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto on järjestettävä siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi järjestää vapaaehtoisesti muita terveydenhuollon palveluja, kuten sairaanhoitoa. Palvelujen tarjoamisessa tulee noudattaa työntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun perustuvaa menettelyä, kuten työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 :ssä säädetään. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa työntekijöitä eri asemaan esimerkiksi iän tai terveydentilan vuoksi. Lisäksi määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa. Rakennusalan työterveyshuollon kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti työterveyshuollon kattavuuden turvaamiseksi työntekijäkohtaisen työterveyskortin käyttöönottoa. Rakennusalalla on ollut käytössä Rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisteri eli Raketti. Rakettirekisteri poistuu käytöstä vuoden 2007 alusta. Valtuutus Rakettirekisterin toiminnalle on säädetty LELlaissa, ja työeläkelainsäädännön voimaantulon yhteydessä kyseinen laki kumotaan. Tästä seuraa, että lainsäädäntöpohja nykyisen mallisen rekisterin ylläpitämiselle häviää. Työterveyskorttiin merkitään Rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisteri eli Rakettirekisterin pohjalta viimeinen työterveystarkastusaika ja seuraava terveystarkastus aika. Sosiaali- ja terveysministeriö, Etera ja muut yhteistyötahot tiedottavat työterveyskortista laajasti kesän ja syksyn 2006 aikana. Työterveyshuollon henkilöstön riittävyyden ja ammatillisen osaamisen varmistamiseksi on mm. säädetty työterveyslaitoksen toimintaa ja rahoitusta koskeva muutoslaki, jonka avulla työterveyshuollon erikoislääkäreiden määrää ja koulutuksen sisältöä voidaan nostaa. Myös työterveyshoitajien koulutuksen kehittämiseksi on käynnistetty toimenpiteitä. Lisäksi työterveyshuollossa käytettävien asiantuntijoiden koulutusta kehitetään. Työterveyshuollon toteuttamiseksi laadukkaasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti on uudistettavana Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas. Työterveyshuollon korvausjärjestelmän kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos ym. sidosryhmät käynnistävät syksyn 2006 aikana selvitystyön, jonka yhteydessä selvi- 3

4 Ministerin vastaus tetään mm. työnantajan oikeus korvauksiin ja täsmennetään korvauksiin oikeuttavat hyväksyttävät kustannukset. Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Soveltamisalaan kuuluu työ- ja virkasuhteessa tehtävä työ. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan työterveyshuollon järjestämistä tilanteissa, joissa työturvallisuuslakia sovelletaan, mutta kysymys ei ole työ- eikä virkasuhteesta. Selvitystyön pohjalta tehdään tarvittaessa ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar KK 541/2006 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 541/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att alla arbetstagare skall garanteras en jämlik och riktig företagshälsovård, och hur ämnar regeringen ingripa mot att arbetsgivare inte kan ansöka om ersättning från företagshälsovården för arbetstagare som egentligen inte omfattas av den? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetsgivaren skall på sin bekostnad ordna företagshälsovård för att förebygga och bekämpa risker och olägenheter för hälsan som beror på arbetet och arbetsförhållandena samt för att skydda och främja arbetstagarnas säkerhet, arbetsförmåga och hälsa. Företagshälsovården skall ordnas i den omfattning som påkallas av arbetet, arbetsarrangemangen, personalen, förhållandena på arbetsplatsen och förändringar i dem. Vid sidan av förebyggande företagshälsovård kan arbetsgivaren frivilligt ordna andra hälsooch sjukvårdstjänster såsom sjukvård. I tillhandahållandet av tjänster skall iakttas det förfarande som baserar sig på likabehandling av anställda på det sätt som avses i 2 kap. 2 i arbetsavtalslagen (55/2001). Arbetsgivaren får inte utan godtagbart skäl särbehandla arbetstagare på grund av t.ex. ålder eller hälsotillstånd. I anställningsförhållanden för viss tid eller på deltid får inte enbart på grund av arbetsavtalets giltighetstid eller arbetstidens längd tillämpas ofördelaktigare anställningsvillkor än i andra anställningsförhållanden. En arbetsgrupp som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet för att utveckla byggnadsbranschens företagshälsovård föreslog att man tar i bruk ett personligt företagshälsokort för att säkerställa en omfattande företagshälsovård. Inom byggnadsbranschen har Uppföljningsregistret över företagshälsoundersökningar för byggnadsbranschen (Raketti) varit i bruk. Rakettiregistret tas ur bruk vid ingången av år I KAPL-lagen har ingått ett bemyndigande för registrets verksamhet, men lagen i fråga upphävs i och med att arbetspensionslagstiftningen träder i kraft. Av detta följer att lagstiftningsgrunden för att upprätthålla ett register enligt nuvarande modell försvinner. På företagshälsokortet antecknas tiden för den senaste företagshälsoundersökningen och tiden för följande hälsoundersökning utifrån uppgifterna i Uppföljningsregistret över företagshälsoundersökningar för byggnadsbranschen, dvs. Rakettiregistret. Social- och hälsovårdsministeriet, Etera och andra samarbetsparter ger omfattande information om företagshälsokortet under sommaren och hösten För att säkerställa en tillräcklig och yrkeskunnig personal inom företagshälsovården har man bl.a. stiftat en ändringslag som gäller verksamheten för och finansieringen av institutet för arbetshygien. Med hjälp av den lagen kan man öka antalet specialläkare inom företagshälsovården och utvidga innehållet i deras utbildning. Man har även inlett åtgärder för att utveckla företagshälsovårdarnas utbildning. Dessutom utvecklar man utbildningen för de sakkunniga som anlitas inom företagshälsovården. Handboken God företagshälsovårdspraxis förnyas för att högklassig, ef- 5

6 Ministerns svar fektiv och funktionell företagshälsovård skall kunna tillhandahållas. För utvecklande av ersättningssystemet inom företagshälsovården inleder social- och hälsovårdsministeriet, folkpensionsanstalten och andra intressegrupper hösten 2006 ett utredningsarbete inom vilket man bl.a. klarlägger arbetsgivarens rätt till ersättningar och specificerar vilka kostnader som berättigar till ersättningar. Lagen om företagshälsovård tillämpas på arbete där arbetsgivaren är skyldig att iaktta arbetarskyddslagen. Tillämpningsområdet omfattar arbete som utförs i arbetsavtalsförhållande eller tjänsteförhållande. Social- och hälsovårdsministeriet utreder som bäst hur företagshälsovården skall ordnas i situationer då arbetarskyddslagen tillämpas men det ändå varken är fråga om ett arbetsavtalsförhållande eller ett tjänsteförhållande. Utgående från utredningsarbetet föreslås vid behov ändringar av lagstiftningen. Helsingfors den 6 juli 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6