Liinalammin päiväkoti, Tervaruukinkatu 36, TIKKAKOSKI

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika torstai klo Paikka Liinalammin päiväkoti, Tervaruukinkatu 36, TIKKAKOSKI %2036%2C%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4 Läsnä Aalto Sanni Casati Laura Heino Jenni Jokela Laura Kainulainen Katri Katko Soili Kutvonen-Lappi Titta Lampinen Susanna López Elina Malinen Heidi Malinen Maarit Marjokorpi Helena Naukkarinen Pia Nokkala Terhi Riekkinen Jaana Salminen Jenni Salonmaa Tiina Sillanmäki Minttu Sironen Sanna Turpela Mari Vilanti Anna Vuorinen Markus Väisänen Tanja Ylönen Suvi Arnberg Heli, pj. Pajunen Tuija, siht. Haapsalo Hannele Isoluoma Eeva-Monica Kauppinen Raija Koivisto Sari Kotovaara Jukka Pajala Minna Sihvonen Tanja Tomperi Tiina 1. Liinalammin päiväkodin esittely, päiväkodinjohtaja Minna Pajala Minna Pajalan johtamaan kokonaisuuteen kuuluvat Liinalammin ja Pikku-Tikan päiväkodit sekä 8 perhepäivähoitajaa ja Tikkakosken kerho. Lapsia n. 220 ja henkilöstöä 40. Liinalammin päiväkodissa toimii vuorohoito. Ovet ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo läpi vuoden. Ainoastaan heinäkuussa talo on kiinni kolmen viikon ajan. Liinalammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma on juuri valmistunut ja keskeistä on huomioida lapsen yksilöllisyys, lapselle hyvä kasvuympäristö, rauha ja kiireettömyys. Liikunta on myös yksi painopistealue. Toiminnallisten liikuntasuunnitelmien lisäksi panostetaan arkiliikunnan lisäämiseen mm. hyödyntämällä rakennuksen pitkiä käytäviä päivittäiseen liikuntaan. Teippiruudukko lattiassa saa lapset hyppimään ja kä- Väinönkatu 1 PL 82, Jyväskylä Verkkolaskun OVT-tunnus: Puhelin: Vaihde: etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) den kuva seinässä innostaa ohikulkiessa hyppäämään ja läpsäyttämään kuvaa jne. Tikkakoskella on loistavat ulkoilumahdollisuudet, jäähalli, hyvät hiihtoladut jne. Koululla on myös suuri liikuntasali. Tikkakosken alueella on suuria eskariryhmiä, joisa lapsia on n. 90. Nivelvaiheen yhteistyöhön panostetaan alueen koulujen kanssa. 2. Edellisen kokouksen muistio wwstructure/78981_asiakasraati_muistio_ pdf Muistio hyväksyttiin. 3. Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit Kysyjä oli huolestunut siitä kuinka kiusaamistilanteisiin puututaan ja kuinka niitä ratkotaan? Lisäksi hän oli huolestunut siitä, että puututaanko yksittäisen lapsen yksinäisyyteen tarhassa ja jos kiusaamista on koko hoitopäivän ajan joutuuko lapsi kamppailemaan yksin sen tuskan kanssa? Kysyjän mukaan tilanteita on monia ja usein ja lapsi lähtee tarhaan itku kurkussa. Todettiin, että tämä on vakava asia ja näitä kysymyksiä tulee esiin aika ajoin eri yhteyksissä. Myös edellisessä asiakasraadin tapaamisessa asia nousi puheeksi. Tammikuun 2016 asiakasraadin aiheena on kiusaaminen ja siihen liittyvät asiat ja silloin asiasta keskustellaan laajemmin. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen oloon jokaisena hoitopäivänä ja tästä vastuu kuuluu päivähoitoyksiköiden henkilöstölle. Jokaisessa yksikössä tulee olla myös suunnitelma kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumiseen. Kysyjän on syytä ottaa asia puheeksi lapsensa ryhmän aikuisten tai päiväkodinjohtajan kanssa. Liikuntateemasta oli tullut muutama kysymys jo aiemmin, joten niihin vastaaminen sisältyi tämän illan teemaan. 4. Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa ja SDQ-hanke, Raija Kauppinen ja Tiina Tomperi Päiväkodinjohtajat Raija Kauppinen ja Tiina Tomperi kertoivat mitä on hyvinvointioppiminen ja mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksessa. Pilotointi on toteutettu Pohjoisen alueen päiväkodeissa ja siitä tulee yhteinen käytäntö 2016 alusta kaikissa päiväkodeissa. Muistion liitteenä ovat esittelymateriaalit, joista on alla joitain kirjauksia sekä keskustelumuistiinpanoja: Jos lapsi ja perhe eivät voi hyvin, ei voi tapahtua oppimista. Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista eli lapsen hyvinvointia. Hyvinvointioppimisen oppiaineet

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) o Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen o Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen o Oppimaan oppiminen o Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta o Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito Strengths and difficulties menetelmä (SDQ) o tutustutaan yhdessä lapsen hyvinvointiin - kasvatuskumppanuus o lapsi, vanhemmat ja opettajat, oppilashuollon henkilöstö oppivat hyvinvointia o yhteinen ymmärrys lapsen hyvinvoinnista on kasvatuskumppanuuden välttämätön edellytys o opitaan keskustelemaan yhdessä lapsesta kokonaisvaltaisesti o erilaiset näkökulmat ja arviot näkyviin o sama menetelmä 4, 6 16 v. Keskustelua ja kysymyksiä: o Menetelmästä oli jo joitain hyviä kokemuksia: vanhemmat kokeneet hyväksi, sillä menetelmä on lisännyt keskusteluja perheen sisällä o SDQ lomakkeen epäiltiin saavan aikaan suorituspaineita, kun oma lapsi on vasta 2-vuotias. Todettiin, että sisältö pitää sopeuttaa lapsen ikään. o Kysyttiin kuinka käytäntö hoituu, mistä paperi tulee vanhemmille? Kun lapsi lähenee 4 vuoden ikää, muistutetaan vanhempaa varaamaan aika neuvolaan ja annetaan lomake täytettäväksi ja päivähoidon työntekijä täyttää oman lomakkeen. Täytetyt lomakkeet käydään läpi yhdessä vanhempien kanssa ja keskustellaan poikkeavista näkemyksisitä. Havaitut asiat ja sovitut toimenpiteet kirjataan vasuun sekä sovitaan milloin asiaan palataan uudelleen. o Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on suunnitteilla lisäkoulutusta dialogisen keskustelun käymiseen. Standardoitu lomake on kaikille lapsille sama ja helpottaa osaltaan vaikeidenkin asioiden esille nostamista. o Kysyttiin miksi vanhempi ei ollut saanut mitään tietoa asiasta, vaikka lapsi lähenee parhaillaan kyseistä ikää. Vastattiin, että asia on vielä uusi muille kuin pilotoinnissa mukana olleille, joten käytäntöja opetellaan vielä. Myös vanhempi voi ottaa asian puheeksi. o Keskusteltiin ehdotuksesta, jonka mukaan 6-vuotiaan eskarivuosi alkaisi hyvinvointikeskustelulla. Tiedot menisivät neuvolaan, joka pitäisi tarkastuksen syys-lokakuussa. Todettiin, että asia pitää suunnitella hyvin, koska joissain tapauksissa lapsen syntymäkuukaudesta riippuen iän mukaisen neuvolatarkastuksen ja koulutarkastuksen väliin saattaisi jäädä liian pitkä väli. Lapsen kehityksessä yksi vuosi on pitkä aika ja koko ajan tapahtuu paljon, joten tarkastuksia ei saa vähentää. o Oli hyvä kokemus siitä, että neuvolassa on sanottu, että sinne voi tulla aina kun on asiaa, samoin vasukeskustelun saa tarvittaessa vaikka useamman kerran vuodessa. Keskustelussa todettiin, että on myös perheitä, jotka eivät itse syystä tai toisesta hakeudu neuvolaan ja siksi tarvitaan vanhempien oh-

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) jausta neuvolan taholta. Neuvolakäynti ei ole perheelle pakollinen, mutta neuvolasta on velvollisuus olla yhteydessä ja tavoittaa perhettä, joka ei ole varannut aikaa neuvolakäynneille. o Tuntuisi hyvältä jos tulisi ylimääräinen neuvolakäynti, joka liittyy SDQ:hun, mutta ihmetyttää mistä neuvola ottaisi ajan näihin. Voisiko neuvolan käynneillä jättää jotain pois, joka on jo tehty varhaiskasvatuksessa? Tosin on huomioitava, että kaikki lapset eivät ole päivähoidossa, mutta he ovat lähes 100 % esiopetuksessa. 5. Ilo kasvaa liikkuen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, Sari Koivisto Päiväkodinjohtaja Sari Koivisto esitteli keskustelun pohjaksi lasten liikkumisesta tehtyjä tutkimuksia, joiden tulokset osoittavat lasten liikunnan määrän ja vaikuttavuuden liian vähäiseksi. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsilla tulisi olla kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä, mutta mm. TtT, LitM Anne Soinin tutkimuksen mukaan kukaan lapsista ei täyttänyt tätä suosistusta. Koko Jyväskylän varhaiskasvatus on ilmoitettu mukaan Ilo kasvaa liikkuen - ohjelmaan. Jokainen esmiesalue on tehnyt tehnyt omat suunnitelmat, koska yksiköiden alueellinen sijainti vaikuttaa liikuntamahdollisuuksiin ja -vaihtoehtoihin. Valtakunnallisen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman tavoite on yksinkertainen: Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon. Ohjelma on suunniteltu osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja se tukee käytännönläheisesti vasun, varhaiskasvatuslain, varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten sekä uusien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamista. Ohjelman päämääränä on liikuntamyönteinen toimintakulttuuri varhaiskasvatuksessa. Maksuton ohjelma tarjoaa konkreettiset, liikkeen lisäämiseen tarvittavat askelmerkit ja työkalut sekä varhaiskasvattajille että varhaiskasvatuksen johdolle. Ohjelma etenee viitoitettua reittiä pitkin, jota voi kulkea omassa aikataulussaan sekä omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tarkoituksena on kehittää ja lisätä lasten liikkumista pienin askelin. Koko tekstikuvaus ja paljon muuta lasten liikuntaan liittyvää materiaalia on osoitteessa Päiväkodinjohtaja Minna Pajala kertoi kuinka Liinalammin päiväkodissa oli päädytty ottamaan liikunta painopistealueeksi. Työntekijöillä oli ollut käsitys, että lapset liikkuvat luonnostaan. Tutkimustulosten ja yksikössä tehdyn havainnoinnin tuloksena totuus oli kuitenkin toinen. Lasten liikunta oli aivan liian vähäistä. Pääpointtina on se, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus liikkumiseen päivittäin ja että liikunta on fyysisesti aktiivista leikkimistä. Päiväkodin kokemus on, että lapset odottelevat päivän eri tilanteissa paljon, joten nykyään odottelu pyritään muuttamaan liikunnalliseksi. Raatilaisten kokemuksia ja kysymyksiä: Eräässä päiväkodissa torstai on leluton päivä ja vanhemman huomion mukaan lapset liikkuvat silloin paljon enemmän.

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) Eräässä päiväkodissa ryhmälle on varattu tiettynä päivänä viikosta salivuoro liikuntaan, mutta käytännössä se toteutuu harvoin, koska salissa onkin silloin muuta toimintaa. Todettiin, että näin voi tosiaankin käydä, joten talossa täytyy hyödyntää kaikki mahdolliset tilat lasten liikuntaan. Vapaassa leikissä ja ulkona lasten fyysinen aktiivisuus korkeimmillaan, mutta vanhemman kokemuksen mukaan harmittavan usein kuulee, että tänään piti lähteä retkelle, mutta ei sitten lähdettykään, syynä esimerkiksi henkilöstön vajaus. Vanhemmat arvostavat päiväkodin liikuntakasvatusta. Välineilläkin on väliä. Lapsilla on oikeus fyysisesti aktiivisiin leikkeihin. 6. Liikunta ja luontokerho, Jukka Kotovaara ja Tanja Sihvonen Jukka Kotovaara ja Tanja Sihvonen työskentelevät kerhotyöntekijöinä tänä syksynä toimintansa aloittaneessa liikunta- ja luontokerhossa. Kerho toimii Mäki-Matin ja Yrttisuon perhepuistoissa sekä Pappilanvuoressa kaksi kertaa viikossa. Kerhoaika on 3,5 tuntia ja viikon kerhoista toinen on luontokerho ja toinen on liikuntakerho. Liikuntapaikat ovat Hipposhallissa, Graniitissa ja Palokan liikuntahallissa. Kerhossa liikutaan järjestettyjen ja ohjattujen tuokioiden lisäksi monipuolisesti kaikkia tilanteita hyödyntäen. Liikuntahetket on rakennettu niin, että ohjatun toiminnan lisäksi jää aikaa myös vapaalle toiminnalle. Liikuntapaikoille kuljetaan kävellen, koska näin opitaan arki- ja hyötyliikunta. Odottelutilanteisiin kiinnitetään huomiota. Jonossa odottelun sijaan voidaan odotella rivissä, jossa ajan voi liikkua monin eri tavoin. Liikuntasuunnitelma tehdään oman kehon tuntemisesta eri lajien opetteluun ja kaikkia ympäristön tarjoamia liikuntamahdollisuuksia hyödynnetään. Esimerkiksi Mäki-Matin kerho on käynyt luistelemassa jäähallissa, mutta luistelun lisäksi myös jäähallin katsomon portaita hyödynnetään liikuntaan. Kaikessa toiminnassa on keskeistä ilo ja tekeminen toteutuu leikin kautta. Toiminnan tulee olla riittävän haastellista eri ikäisille, mutta tärkeintä on nauttia lapsen osallistumisesta, ei suorituksen lopputuloksesta vaikka taitoja ja oikein suorittamista opetellaankin. Vuorovaikutus, toisen huomioiminen ja turvallisuus ovat mukana kaikessa toiminnassa, mutta lapsia ei kuitenkaan rajoiteta liikaa. Ei sanoja käytetään mahdollisimman vähän ja lasten ei toivottua toimintaa ohjataan toisiin vaihtoehtoihin. Lapset ovat todella taitavia keksimään kuinka monin eri tavoin voi liikkua. Tutkimusten mukan liikunnalla on tärkeä merkitys myös kaikkeen muuhun oppimiseen. Toiminnan tavoitteena on, että liikunnasta tulisi elämäntapa. Aikuisen omalla esimerkillä on suuri vaikutus lasten motivointiin, joten kerhossa toinen aikuinen ohjaa toimintaa ja toinen tekee yhdessä lasten kanssa. Luontokerhossa liikutaan aina metsässä ja tavoitteena on, että luonnossa liikkumisesta tulisi elinikäinen tapa. Metsässä on aina välineet paikoillaan, joten toimintaa voi järjestää missä vain. Joka kerta on 1-2 ohjattua tekemistä sekä lasten vapaata toimintaa. Myös luontokerhossa leikitään niin, että aikuinen on kaikessa mukana. Joka ryhmässä on mukana leppäkerttu ( 2 nimeltään Leppis ja Taavi), joka teettää tehtäviä lapsille. Leppäkerttu kulkee viikon kunkin lapsen mukana ja kotona kirjataan kuinka eri tavoin on liikuttu luonnossa ja mitä siellä on tehty.

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) Keskeistä toiminnassa on tutkiminen, seikkailu, joka miehen oikeudet ja liikuntataidot. koko ajan harjoitellaan perusliikuntataitoja. Lapsi voi olla koko ajan aktiivinen, ei ole turhia odotteluja. Lasten välistä eripuraa on vähän ja asiat selvitellään yhdessä. Kerho toimii pääsääntöisesti aina ulkona, hyvä säänmukainen pukeutuminen ja oma asenne mahdollistavat ulkoilun lähes aina, mutta joskus ollaan myös sisällä. Esimerkiksi eväitä käydään syömässä sisätiloissa. Liikunta- ja luontokerho on yksi varhaiskasvatuspalvelujen kerhoista ja toiminta on alkanut tänä syksynä. Kerhon paikkaluku on tällä hetkellä 20. Kerhon esittely herätti toiveen, että vastaavaa toimintaa pitäisi saada myös päivähoitoon. Lapsilla, joille ei riitä kerhon toiminta-aika, ei ole nyt mahdollisuutta hakeutua tällaiseen toimintaan. Keskustelua ja pohdintaa herätti myös se, olisiko kaupungin keskustassa olevasta päiväkodista mahdollista lähteä jonnekin kauemmaksi metsään. Vanhemman kokemuksen mukaan päiväkodissa ei ole resursseja liikkua pienten lasten kanssa keskustassa. Todettiin, että toimintaa suunnittelemalla myös keskustassa on mahdollista liikkua lasten kanssa luonnossa. Mäki-Matin kerho on keskustassa ja esimerkiksi Harju ja yliopiston puistoalue ovat jo riittävää luontoa. Liikkuminen onnistuu myös pienten kanssa ja kolme vuotiaan lapsen vanhemman kokemuksen mukaan lapsen jaksaminen kasvaa, kun liikutaan säännöllisesti. Metsää voi hyödyntää monenlaiseen oppimiseen. Monessa päiväkodissa mietitään kuinka voisi lisätä tällaista toimintaa. Yhtenä esimerkkinä kerrottiin isänpäivän parkour tapahtumasta, jossa aktivoitiin myös vanhempia. Myös päiväkodin pihalla lapset aktivoituvat kun aikuiset on mukana. Raatilaisilla oli hyviä kokemuksia lasten liikkumiseen innostamisesta. Vanhemmat eivät ehkä vaadi riittävästi ja on ihme kuinka pienetkin jaksavat kulkea muiden kuin vanhempiensa kanssa. Kokemuksen mukaan lapset osaavat ja pärjäävät kun ei sanota liikaa eitä eikä varoitella liikaa. Kerroottiin esimerkki tilanteesta, jossa lapsi olisi halunnut kiivetä liian korkealle kivelle. Aikuinen ei nostanut kivelle, ei kieltänyt kiipeämästä, vaan kehotti laste etsimään kiven, jolle pääsee itse. Lopuksi todettiin, että on päästävä irti ajattelusta, että ei voi tehdä asioita ilman jotain spesifiä välinettä. Raatilaisia huolestutti kuitenkin mahdollinen ryhmäkoon suurentaminen. Onko metsään meneminen jatkossa extra toimintaa. Kaupungin pitäisi huomioida, että jatkossakin pystytään tekemään muutakin kuin hoitamaan vai lasten perushoito. 7. Kevään asiakasraatien aikataulut Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Keljonkankaan päiväkoti Päivärinteen päiväkoti Tikkalan päiväkoti Paikka tarkentuu myöhemmin 8. Muut asiat