KESKI-SUOMEN HARJUKOHTEET - Harjukohteiden luonto- ja maisema-arvot Keski-Suomen POSKI-projekti

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN HARJUKOHTEET - Harjukohteiden luonto- ja maisema-arvot Keski-Suomen POSKI-projekti Reima Välivaara 2011

2 2 Tiivistelmä Keski-Suomen Poski-projektin yhteydessä vuosina tarkastettiin maastossa 103 harjualueen ja yhden kallioalueen luonto- ja maisema-arvot. Maastokohteet olivat pääosin Keski- Suomen harjuluonto -tutkimuksen (Anon. 1981) kohteita tai pohjavesialueita. Kohteet käveltiin läpi sillä tarkkuudella, että kohteista saatiin hyvä yleiskuva ja mahdolliset luonnontilassa ja maankäytössä tapahtuneet muutokset voitiin havaita. Maastossa kiinnitettiin erityistä huomiota alueiden biologisiin arvoihin, kuten merkittäviin elinympäristöihin (mm. paisterinteet, lehdot, purot ja lähteet) sekä harvinaiseen ja uhanalaiseen lajistoon. Maastokohteiden sijainti ilmenee kartasta 1. Maastotutkimusten sekä aikaisempien selvitys- ja tutkimustietojen perusteella harjukohteet luokiteltiin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kaikki Keski- Suomen maakunnan tiedossa olevat suojelullisesti merkittävät harjukohteet on esitetty taulukossa 1. Kohteiden sijainti ilmenee kartasta 2. Monet Keski-Suomen harjukohteet ovat kärsineet soranotosta, ja yhtenäiset harjualueet ovat pirstoutuneet. Soranoton katsottiin alentaneen neljän kohteen suojelullista arvoa siinä määrin, että kohteita ei enää luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviksi. Lisäksi neljän kohteen arvoluokkaa pudotettiin soranoton takia. Keski-Suomessa on yhteensä 101 luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävää harjukohdetta, joista 53 on valtakunnallisesti (V) tai maakunnallisesti (M) merkittäviä (n ha). Harjujensuojeluohjelmaan kuuluvien Joutsan Joutsniemi-Harjunkankaan, Laukaan Oitinmäen, Laukaan Hietasyrjänkankaan, Multia-Saarijärven Kiviharju-Kulhanvuoren ja Muuramen Muuramenharjun lisäksi Laukaan Lankamaan harjualue, Jämsän Rasuanniemi, Kyyjärven Hyytiäisenkankaan dyynialue ja Multian Heiluvan-Housukosken harju- ja dyynialue arvioitiin valtakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi. Maakunnallisesti arvokkaiksi arvioitiin 44 harjualuetta, joista 13 oli aikaisemmassa harjuluontotutkimuksessa luokiteltu paikallisiksi. Kohteen luonnontilaisuus, harjualueen koko ja yhtenäisyys sekä biologiset arvot olivat tärkeimpiä arvoluokkaa nostavia tekijöitä. Paikallisesti (P) merkittäviä harjukohteita on 48. Merkittävistä harjukohteista 13 ei sisältynyt aikaisempaan harjuluontotutkimukseen. Moninaiskäytön kannalta merkittävien harjukohteiden maankäyttöä käsiteltiin Poski-projektissa yhteensovituksesta vastanneessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmä arvotti maankäytön kannalta monimuotoisuudeltaan arvokkaiksi Joutsan Säynätharjun, Kuhmoisten Kuoppakankaan, Laukaan Lankaharjun ja Uuraisten Ruotokassin muodostumat. Kaikki valtakunnalliset ja suurin osa maakunnallisista kohteista kuuluvat Natura verkostoon tai maakuntakaavan ge/2 - kohteisiin. Naturaan ja maakuntakaavaan kuulumattomat M-kohteet, joilla maa-aineksenotto saattaa aiheuttaa maa-aineslain 3 :ssä mainittua haittaa, tulisi esittää vaihemaakuntakaavassa arvokkaina harjualueina (ge/2). Myös paikallisesti arvokkaisiin harjuihin sekä muihin pohjavesi- ja harjualueisiin sisältyy geologisia, maisemallisia, biologisia tai muita arvoja, mutta arvot eivät välttämättä sulje pois maa-ainesten ottamista. Harjukohteiden soveltuminen maa-ainesten ottotoimintaan ratkaistaan aina maa-aineslain mukaisessa lupaprosessissa.

3 3 1. Johdanto Vuonna 2007 käynnistyneen Keski-Suomen Poski-projektin tavoite on turvata maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kiviainesvarat, kivi-, sora- ja hiekkavarat, kuuluvat uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Kestävä käyttö edellyttää niiden säästeliästä ja tehokasta käyttöä sekä ainesten ottamistoiminnan yhteensovittamista alueiden luonto- ja maisema-arvojen sekä pohjavesien suojelutavoitteiden kanssa. Varsinainen alueiden käytön yhteensovittaminen tehdään maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoituksessa sekä maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Keski-Suomen liitto laatii Poski-projektin pohjalta 2. vaihemaakuntakaavan, joka koostuu maa-ainesalueista (sora- ja hiekka, moreeni) ja arvokkaista kallio- ja moreenimuodostumista. Kaavan laadinnan yhteydessä tarkistetaan myös kokonaismaakuntakaavan harju- ja pohjavesialueita sekä kalliokiviaines- ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeitä. Tässä raportissa esitellään Poski-projektin yhteydessä maastossa tarkastetut kohteet, jotka ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta harjualueita. Maastotyöt tehtiin Keski-Suomen liiton toimesta. Reima Välivaara selvitti kohteiden luonto- ja maisema-arvot ja Olli Ristaniemi päivitti geologisia arvoja. Tulosten tarkastelussa on otettu huomioon myös aikaisemmat tiedot maakunnan harjukohteista (mm. harjuluontotutkimus, Natura-selvitykset) sekä Poski-projektin aikana valmistuneen Keski-Suomen dyynitutkimuksen (Nevalainen 2008) tulokset (liite 1). Valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista (Husa ja Kontula 1997; inventoinnin tarkistus 2008) ja moreenimuodostumista (Mäkinen ym. 2007) on ilmestynyt omat julkaisut. Maastotutkimusten sekä aikaisempien selvitys- ja tutkimustietojen perusteella harjukohteet luokiteltiin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Moninaiskäytön kannalta merkittävien harjukohteiden maankäyttöä käsiteltiin yhteensovituksesta vastanneessa asiantuntijaryhmässä, jossa oli edustus Geologian tutkimuskeskuksesta, Keski-Suomen ympäristökeskuksesta ja Keski-Suomen liitosta. Kaikki Keski- Suomen maakunnan tiedossa olevat suojelullisesti merkittävät harjukohteet on esitetty taulukossa 1. Poski-projektin luonto- ja maisemaselvitysten tarkkuus vastaa lähinnä maakuntakaavatasoa. Selvitysten tietoja voidaan käyttää apuna myös mahdollisissa lupaprosesseissa, mutta ne eivät korvaa maa-aineslain mukaista lupahakemusta varten tehtäviä ympäristöselvityksiä. 2. Aineisto ja menetelmät Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden harjualueiden tarkastelu pohjautuu Keski- Suomen harjuluonto -tutkimukseen (Anon. 1981). Poski-projektin yhteydessä vuosina harjualueilla tehtiin täydentäviä maastotutkimuksia ja aineistojen päivityksiä. Kallio- ja moreenialueselvitykset, joiden inventointi- ja arviointimenetelmät ovat valtakunnallisia, todettiin kattavaksi ja tutkimusmenetelmiltään tasokkaaksi. Molemmat valmistuivat nykymuotoonsa Poskiprojektin kuluessa, joten selvitysten tiedot katsottiin ajantasaisiksi eikä projektin yhteydessä tehty

4 4 kallio- ja moreenialueisiin lisäselvityksiä. Ainoastaan Laukaan Savion Talkoovuoren mahdolliseksi uudeksi kiviainesten ottoalueeksi esitetty kallioalue tarkastettiin maastossa. Myös harjuluontotutkimuksen (Anon. 1981) tiedot ovat pääosin käyttökelpoisia ja kattavia, mutta alueiden nykyistä maankäyttöä koskevat tiedot vaativat päivittämistä. Tutkimuksen puutteena pidettiin myös biologisten arvojen tarkastelua, minkä takia 62 kohdetta tarkastettiin maastossa. Geologisgeomorfologisten arvojen osalta selvitys katsottiin lähtökohtaisesti riittäväksi. Pohjavesialueilta (56 kohdetta), joiden soveltuvuutta maa-ainesten ottamisalueiksi tutkittiin Poskiprojektissa, selvitettiin luonto- ja maisema-arvot. Osa harjuluontoselvityksen kohteista sisältyi pohjavesialueisiin. Täydentävien tutkimusten esivalmistelut ja maastotöiden ohjelmointi aloitettiin kevättalvella Valmisteluja jatkettiin ensimmäisen maastokauden jälkeen talvella Olemassa olevien tietojen keräämisen jälkeen kohteet sijoitettiin kartalle, jonka perusteella suunniteltiin päivittäiset maastoreitit ja -kohteet. Maastotyöt tehtiin kolmessa jaksossa , ja Kohteet käveltiin läpi sillä tarkkuudella, että kohteista saatiin hyvä yleiskuva ja mahdolliset kohteiden luonnontilassa ja maankäytössä tapahtuneet muutokset voitiin havaita. Karttatarkastelun perusteella ja maastossa havaitut merkittävät elinympäristöt, kuten lehdot, purot, lähteet, ravinteiset suot ja paisterinteet, inventoitiin tarkemmin. Maankäyttötilanteen ja merkittävien elinympäristöjen lisäksi kirjattiin ylös harvinaiset ja uhanalaiset lajit sekä maisema- ja muut arvot. Rauhoitetut kohteet sekä Natura verkostoon ja valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat kohteet jätettiin pääsääntöisesti tarkastamatta maastossa. Poski-projektissa käytetyn arvoluokituksen täsmentämiseksi muutama Naturakohde tarkastettiin maastossa. Maisemallisen arvon arvioinnissa sovellettiin valtakunnallisessa kallioalueselvityksessä käytettyjä kriteerejä ja arvo jaettiin neljään osatekijään: (1) kohteen suhteellinen korkeus, (2) kohteen hahmottuminen ympäristöstään (mm. rajautuminen vesistöön tai muuhun rajapintaan), (3) kohteelta avautuvat näköalat ja (4) kohteen sisäinen maisemakuva (mm. topografian vaihtelevuus, luontotyyppien monipuolisuus). Biologinen arvo määräytyi elinympäristöjen ja kasvillisuustyyppien sekä lajiston harvinaisuuden, monipuolisuuden ja edustavuuden mukaan. Lajien valtakunnallinen uhanalaisuusluokka perustuu teokseen Rassi ym. (2010) ja maakunnallinen luokka teokseen Uusitalo (2007). Alueellinen uhanalaisuus perustuu metsäkasvillisuusvyöhykkeisiin pohjautuvaan aluejakoon, jossa pääosa Keski- Suomen maakunnasta kuuluu Järvi-Suomeen. Maakunnan luoteisosa kuuluu Pohjanmaahan ja pieni osa Kuhmoisista Lounaismaahan (ks. Tässä raportissa esitettävät geologiset arvot ja kuvaukset perustuvat pääosin harjuluontoaluetutkimukseen. Muissa arvoissa otettiin lisätekijöinä huomioon mm. luonnontilaisuus, kulttuurihistoria, moninaiskäyttö ja lähiympäristön arvot. Edellä mainitut suojelumerkityksen arvioinnissa käytetyt osatekijät arvotettiin asteikolla 1-4 (1 - erittäin merkittävä, 2 - hyvin merkittävä, 3 - merkittävä, 4 vähemmän/jokseenkin merkittävä), minkä mukaan määräytyi yhteensovitusluokittelussa käytetty kohteen tai sen osan luonto- ja maisematekijöiden kokonaisarvo. Raportin valokuvat ovat Keski-Suomen liiton arkistosta (Reima Välivaara). Kansikuva on Karstulan Mätäslampien dyynialueelta (maastokohde nro 31).

5 5 3. Harjuluonto Keski-Suomen harjuluonnosta tehtiin tutkimus vuosina (Anon. 1981). Tutkimus oli osa valtakunnallista harjujen moninaiskäyttötutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää luonnontilaisen tai lähes luonnontilaisen harjumaiseman määrä, jakautuminen ja luonne sekä sopivuus suojeluun ja moninaiskäyttöön. Tutkimuksen perusteella maakunnassa on 104 suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkittävää harjualuetta, joiden yhteispinta-ala on runsaat ha, mikä vastaa 0.3 % Keski-Suomen maapinta-alasta. Pääosa kohteista sijoittuu suurille ja geologisesti merkittäville harju- ja reunamuodostumajaksoille. Kohteista viisi arvioitiin valtakunnallisesti, 41 alueellisesti ja 58 paikallisesti arvokkaaksi. Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan (HSO) kuuluu viisi keskisuomalaista harjukohdetta, (Anon. 1980), yhteensä ha: Oitinmäki, 125 ha, Laukaa Hietasyrjänkangas, 275 ha, Laukaa Joutsniemi-Harjunkangas, 275 ha, Leivonmäki Muuratharju, 195 ha, Muurame (kuva 1) Kiviharju-Kulhanvuori, 200 ha, Saarijärvi / Multia Kuva 1. Muuramenharju on yksi Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaista harjukohteista

6 6 Harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa valtakunnallisiksi arvioidut kohteet sisältyvät rajausmuutoksilla harjujensuojeluohjelmaan. Lisäksi tutkimuksen kolme Leivonmäellä sijaitsevaa alueellisesti arvokasta kohdetta on sisällytetty Joutsniemen-Harjunkankaan harjujensuojeluohjelma-alueeseen. Kaikki harjujensuojeluohjelman kohteet sekä 25 muuta moninaiskäyttötutkimuksen kohdetta kuuluvat Natura verkostoon. Harjujensuojeluohjelman kohteet on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa arvokkaiksi harjualueiksi (ge/2), paitsi pääosa Joutsniemi-Harjunkankaasta, joka on Leivonmäen kansallispuistoon kuuluvaa luonnonsuojelualuetta (SL-merkintä). Lisäksi seuraavat seitsemän moninaiskäyttötutkimuksen kohdetta sisältyvät maakuntakaavaan tai yleiskaavoihin SL-merkinnällä: Kuolemankuopat, 4,4 ha, Jyväskylä Ketveleen kannas, 3 ha, Keuruu Hakinharju, 2 ha, Kuhmoinen Hiukeenniemi, 16 ha, Kuhmoinen Hitonhaudan harjumaasto, 27 ha, Laukaa / Äänekoski Solikkosaari, 1,7 ha, Petäjävesi Haikanniemi, 5 ha, Saarijärvi Lisäksi maakuntakaavassa on ge/2 -merkinnällä 10 maakunnallisesti arvokasta harjukohdetta, jotka sisältyvät moninaiskäyttötutkimuksen alueellisesti arvokkaisiin kohteisiin: Haarajärven harjualue, 75 ha, Kannonkoski / Saarijärvi Karametsän dyynialue, 28 ha, Karstula Lintusyrjänharju, 42 ha, Keuruu Sarvaharju ja aarnihauta, 14 ha, Kuhmoinen Muorinmäki, 38 ha, Laukaa Pyhänkangas, 55 ha, Saarijärvi Lanneveden kirkkoharju, 30 ha, Saarijärvi Syrjäharju, 77 ha, Saarijärvi Syrjänkangas, 81 ha, Uurainen Mäntykangas, 42 ha, Viitasaari Maakuntakaavan ge/2 -merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käytön suunnittelussa on ottava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Harjuluonnon suojelemiseksi Keski-Suomessa on tehty myös kuntakohtaisia maisema- ja maa-ainesselvityksiä, joiden tavoitteena on ohjata ottamistoimintaa maa-aineslain mukaisten rajoitusten edellyttämällä tavalla. Keskisuomalaisten harjujen kasvillisuus on pääosin kuivahkoa puolukkatyypin (VT) tai kuivaa kanervatyypin (CT) kangasta. Harjualueisiin liittyviä biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ovat paisterinteet, harjulehdot, lähteet, purot ja ravinteiset soistumat. Näissä elinympäristöissä esiintyy usein lajistoa, jotka eivät tule toimeen muunlaisissa ympäristöissä. Omaleimaisinta harjuluonto on valoisilla ja ainakin osittain paljaina pysyvillä paisterinteillä, joita esiintyy tavallisesti jyrkähköillä etelään tai lounaaseen viettävillä harjannerinteillä tai suppien rinteillä (Ryttäri 2004). Keski-Suomen paisterinteiden määrästä ja nykytilasta ei ole tarkkoja tietoja, mutta oletettavasti paisterinteet ovat huomattavasti harvinaistuneet metsäpalojen tehokkaan torjunnan ja metsien umpeenkasvun takia. Keski-Suomessa esiintyviä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia, lämpöä suosivia harjukasveja ovat kangasvuokko, kangasajuruoho, har-

7 7 jumasmalo, keltamaite, ja tunturikurjenherne. Valtakunnallisesti vaarantunutta kangasvuokkoa kasvaa Keski-Suomessa vain Joutsassa kahdella erillisellä harjualueella (Uusitalo 2007). Keski-Suomen maakunta on lehtojen esiintymisen kannalta melko epäedullista aluetta. Lehtojen esiintyminen keskittyy maakunnan eteläosiin Päijänteen ympäristöön. Maakunnan merkittävimmät harjulehdot sijaitsevat Kuhmoisten Hakinharjulla ja Rannanharjulla (Anon. 1982). Usein harjujen pohjavesialueisiin liittyvät lähteet ja lähdepurot ovat monien vaateliaiden lähde-, lehto-, lettoja korpilajien kasvupaikkoja. Luonnonsuojelullisesti merkittäviä keskisuomalaisia harjuihin liittyviä lähteikköjä ovat mm. Jämsänkosken Ryönit, Äänekosken Kylmäpuro ja Äänekosken Isojoen lähteikkö (Välivaara ym. 1991, Välivaara 2007). Keski-Suomen harjuilla tavattavista linnuista merkittävimpiä ovat kehrääjä ja kangaskiuru. Kehrääjä viihtyy harvapuisilla kankailla, mutta kangaskiuru on mieltynyt puoliavointen männiköiden lisäksi harjujen soranottoalueisiin. Viime vuosien aikana molemmilla lajeilla on ollut useampia reviirejä Jämsän Haaralan- ja Kollinkankaalla. Kehrääjän kannalta myös Leivonmäen harjujensuojeluohjelman alue on merkittävä. Harju- ja paahdealueiden hyönteisistä ei ole tehty systemaattista ja kattavaa selvitystä maakunnan alueelta. Yksittäisten havaintojen sekä inventointi- ja elinympäristötietojen perusteella hyönteisten kannalta arvokkaita harjualueita ovat mm. Äänekosken Sirkkaharju, Saarijärvi-Karstula -harjualue, Muuratharju ja Jämsän harjualueet (Teemu Rintalan suullinen tiedonanto). Luontaisten paisterinteiden vähyyden takia harjualueilla olevien teiden pientareet ja luiskat voivat olla hyönteisten kannalta merkittäviä paikkoja. Myös vanhat sorakuopat voivat olla merkittäviä elinympäristöjä. Vesistöjen varsilla olevien harjujaksojen yhteydessä sijaitsee valtaosa muinaisjäännösten kasaumista ja tihentymistä. Muinaismuistolain perusteella maa-ainesten ottotoiminnassa on huomioitava kiinteät muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten avulla on voitu hahmottaa Keski-Suomen asuttamista viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen (< v). Ihmisen vaikutus Keski-Suomen harjumaisemaan alkoi varsinaisesti 1500-luvulla, jolloin pysyvä asutus levisi harjumuodostumien liepeille. Mutta vasta luvuilla alkanut liikenneverkon rakentaminen, voimistunut kaskikulttuuri ja tervanpoltto sekä sahateollisuus aiheuttivat pitempiaikaisia ja osittain pysyviä muutoksia maisemaan (Anon. 1981). Suurimmat ja pysyvimmät harjumaiseman muutokset on aiheuttanut viime vuosikymmenien aikana kiihtynyt rakennustoiminta, joka on lisännyt kiviaineskulutusta. Soravarojen hyödyntämisen takia harjumaisema on tuhoutunut varsinkin suurempien asutuskeskuksien ympäristöstä varsin laajoilta alueilta.

8 Kartta 1. Maastokohteiden sijainti 8

9 9 4. Maastokohteet Maastossa tarkastettiin 103 harjualuetta ja yksi kallioalue, joiden sijainti on esitetty kartassa 1. Kohteet esitellään kunnittain. Kohteen nimen alla mainitaan sijaintikunnan lisäksi mahdolliset pohjavesialueen numero ja luokka sekä harjualueen numero, joka viittaa Keski-Suomen harjuluonto - julkaisuun (Anon. 1981). Yleiskuvauksen jälkeen kerrotaan kohteen suojelullisesti merkittävimmät arvot, jotka ohjaavat Poski-projektissa tehtyä yhteensovitusluokittelua. 1. Lintusyrjän pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Hankasalmi Alueen yleiskuvaus: Hankasalmen kirkonkylän pohjoispuolella, maantien varrella oleva harjualue, jonka geologinen arvo on laskenut laajamittaisen soranoton takia. Kasvillisuus on pieniä MT-kangaskaistaleita lukuun ottamatta mäntyä kasvavaa VT-kangasta. Alueella on ampumarata-alue ja muutamia omakotitaloja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Ottotoiminnalta säästyneet alueet ovat tiemaiseman kannalta jokseenkin merkittäviä. 2. Korholan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Hankasalmi Alueen yleiskuvaus: Vanginvirran ja Kynsiveden itärannalla sijaitseva harjualue, jonka pohjoispäässä sijaitsee Korholan kylä. Alue on suurimmaksi osaksi VT-kangasta. Eteläosan keskellä on pieni suohautainen isovarpuräme ja saraneva sekä vanha, koivua kasvava pelto. Alueella on muutamia vanhoja pieniä soramonttuja. Kankaalla kiertää polkuverkosto, josta osa on pururatana. Pohjoisosassa on muinoin perattu metsäpuro, joka on luonnontilaisenkaltainen. Puron yli kulkee luontopolku. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Läheinen vesistö kuuluu Vanginveden Natura-alueeseen. Vesistön rantaan ulottuvat kohdat ja pohjoisosan maantien varteen jäävä kyläalue ovat maisemallisesti merkittäviä. 3. Kirkkokangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 70.2 Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Nelostiehen rajoittuva harjualue, joka käsittää osan saumamuodostumajaksoon liittyvästä laajahkosta deltasta. Alueella on loivapiirteinen, hyvin lohkareinen ja paikoin mahdollisesti moreenipeitteinen selänne. Alueella on useita isoja siirtolohkareita (mm. Kirkkokivi). Kasvillisuus on pääosin ruohoista kuivaa ja kuivahkoa kangasta, jonka puusto on mänty- ja lehtipuutaimikkoa ja siemenpuumännikköä. Kasvilajeista mainittavimpia ovat häränsilmä ja keltalieko. Länsilaidalla Laiskanselän rannan läheinen osa on MT-kangasta ja puuston valtalajina on kuusi. Alueella risteilee osaksi umpeutumassa olevia polkuja. Linnustossa tavattiin mm. pyy ja rantavyöhykkeellä varoitteleva nuolihaukka. Alueelta ei ole otettu soraa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Tienvarsimaiseman kannalta alue on merkittävä. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 4. Säynätjärvenkangas Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 70.4 Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Pitkän ja kapean lounais-koillissuuntaisen harjujakson osa, joka liittyy kiinteästi tie- ja järvimaisemaan. Alueen lounaisosassa on laaja vanha soranottoalue. Keskiosassa on järvimaisemaan liittyvä matalahko harjuselänne ja koillisosassa harjulaajentuma, jossa on lohkarekumpareita ja matalahko dyyniharjanne. Alueella on pari pientä ottotoiminnassa olevaa soramonttua. Kasvillisuus on pääosin nuorta mäntyä kasvavaa VT-kangasta. Ittarin pohjoisrannalla ja alueen keskiosan itälaidalla on kuusivaltaista / sekapuustoista MT-kangasta. Alueen pohjoisosassa on kaksi muutaman kymmenen neliömetrin kangasajuruohokasvustoa ja paikoin runsaasti keltaliekoa sekä ketun pesäluolasto. Alueen eteläosassa kiertelee hyväkuntoinen ratsastuspolku. Eteläpään länsiosassa on aidattu maankaatopaikka. Alue rajoittuu etelästä maakuntakaavan Valklamminsuon luonnonsuojelualuevaraukseen. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alue on vesi- ja tiemaisemallisesti jokseenkin merkittävä. Geologisesti alueen pohjoisosa, Tampinmyllyn alue, on merkittävin. Tampinmyllyn alue on maakunnallisesti uhanalaisen ja valtakunnallisesti silmälläpidettävän kangasajuruohon alkuperäisenä esiintymisalueena myös biologisesti merkittävä. Harjututkimuksessa Tampinmyllyn harjualue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi.

10 10 5. Pirttikankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Todennäköiseen saumavyöhykkeen suureen pohjois-eteläsuuntaiseen harjujaksoon kuuluva harjualue, joka sijaitsee Puttolanselän etelärannalla. Alueen pohjoisosaa hallitsee Lapinvuori, jonka kaakkoisrinne viettää louhikkoisena ja jyrkkänä veteen. Rinteellä on kuivan lehdon laikkuja, joissa kasvaa mm. lehtokuusamaa, mustakonnanmarjaa, näsiää, lehtoarhoa ja muutamia lehmuksia. Kallioisilla osilla kasvaa myös isomaksaruohoa. Vuoren päällä on ruohoinen, harvennettu koivikko ja huipulta avautuu hieno näköala. Alueen eteläosa on VT-kangasta, jota hallitsevat mäntytaimikot ja avohakkuut. Osa Pirttikankaasta on tukkipuumäntyä ja -koivua kasvavaa reheväpohjaista kangasta. Lajistoon kuuluu mm. häränsilmä. Alueen läpi menevän tien penkereellä on iso kasvusto kangasajuruohoa. Umpeenkasvaneella Rikkalahdella kasvaa mm. harvinaista hoikkavillaa. Rikkalahden rannalla kulkevan tien itäpuolella on metsäkortekorpi, jossa on luonnontilainen lähde. Korvessa kasvaa mm. harajuurta ja runsaasti harvinaista korpialvejuurta. Lapinvuoren pohjoisreunalla on soranottoalue. Lisäksi keskiosassa tienvarrella on vanhaa soranottoa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Lähteinen metsäkortekorpi ja lehtolaikut ovat biologisesti jokseenkin merkittäviä metsälakikohteita. Maakunnallisesti uhanalaisen ja valtakunnallisesti silmälläpidettävän kangasajuruohon esiintyminen tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, laji on alueella alkuperäinen. Lapinvuorella on maisemallista merkitystä. 6. Vallaspellon pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Saumamuodostumavyöhykkeen lounais-koillissuuntaiseen jaksoon kuuluva harjualue, joka osaksi liittyy Nurmaanjärven, Vähä Säynjärven ja Unikanselän vesimaisemaan. Nurmaanjärven eteläpäässä sijaitseva Surmavuori on alueen keskeisimpänä osana. Vuori on jyrkkärinteinen, itä- ja eteläosastaan hyvin kivinen. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta, mutta etelärinteen alaosassa on rehevää MT-, osin OMT-kangasta, jossa kasvaa mm. mustakonnanmarjaa ja kevätlinnunhernettä. Vuoren päältä avautuu hieno näkymä maantien yli pohjoiseen. Maantien varrella Surmavuoren lounaispuolella on vanha muutaman hehtaarin suuruinen soranottoalue. Alue jatkuu koilliseen maantietä ja pikkutietä myötäilevänä harjuselänteenä. Pohjoisosan piennar- ja harjuniityllä kasvaa mm. mäkitervakkoa, peurankelloa, ruusuruohoa sekä maakunnallisesti uhanalaista ketokaunokkia ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Maantien varrella kasvaa useammassa paikassa nurmikaunokkia. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Surmavuoren luoteis- ja pohjoisosa on maantien ja vesistön takia maisemallisesti jokseenkin merkittävä. Biologisesti arvokkaimpia kohteita ovat jokseenkin merkittävät niittykasvustot. 7. Harjunmäki - Kaakkomäki Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 70.1 Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Laaja, luultavasti peräkkäisistä deltoista syntynyt lähes pohjoiseteläsuuntainen muodostuma, johon kuuluu epätasainen kangas useina suppineen ja harjanteineen. Alueella on useita lampia ja pikkujärviä, joiden rannoilla on muutamia kesäasuntoja. Muodostuman VT-kankailla on esiintynyt ja esiintyy kangasvuokkoa (kuva 2). Eteläosassa on myös muutamia pieniä ja yksi laajahko soranottoalue sekä ajoharjoittelurata ja maakuntakaavan maaainesten ottovyöhyke (eo/1). Muodostuman eteläpäässä Puttolanselän rannalla on Joutsenlammen hotellialue. Aluetta käytetään retkeilyyn. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Valtakunnallisesti uhanalaisen kangasvuokkokasvustot, jotka ovat lajin levinneisyyden äärirajoilla, ovat biologisesti erittäin merkittäviä. Vesistö- ja maantiemaisema on jokseenkin merkittäviä. Harjututkimuksessa alue on luokiteltu alueellisesti arvokkaaksi, mutta kokonaisuutena alue on kärsinyt ihmistoiminnasta. 8. Ruosteniemi - Ruusulanlampi Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 70.3 Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Osaksi Angesselän vesimaisemaan liittyvä, saumavyöhykkeellä sijaitsevaan suureen, deltamaiseen harjulaajentumaan kuuluva harjualue. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta. Alueella on lähdevaikutteisia pikkulampia ja monia hyväkuntoisia polkuja. Ruusulammen pohjoispään luhdassa kasvaa mm. rantayrttiä. Ruosteniemessä on asuntoalue ja länsilaidalla on vanhoja soranottoalueita. Lännessä alue rajoittuu Pekkasen viljelymaisemaan ja kaakossa nelostiehen. Ruosteniemen kärjessä tienvarrella kasvaa nurmikaunokkia ja kesällä 2008 Häränsilmän rannalla havaittiin harmaahaikara. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä kohde. Ruusulampi luhtarantoineen ja jyrkkärinteisen harjukuopan pohjalla sijaitseva Häränsilmän lähdelampi ovat biologisesti jokseenkin merkittäviä. Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi.

11 11 Kuva 2. Joutsassa kasvava kangasvuokko kuuluu valtakunnallisesti vaarantuneisiin harjulajeihin 9. Säynätharju Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 71.5 Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Kivijärven ja Iso Säynätjärven väliin jäävä harjualue, joka käsittää kapeahkon, polveilevan ja monin paikoin varsin jyrkkärinteisen noin 10 m korkean selänteen. Selänteen sivuilla on muutamia sivukumpuja sekä alueen keskiosassa sivudeltamainen laajentuma, johon liittyy poikittainen harjanne. Kasvillisuus on pääosin VTkangasta ja nuorta mäntyä. Paikoin kasvillisuus lähenee CT-kangasta. Harjun länsirinteen alla virtaa kirkasvetinen ja suorantainen Säynätpuro. Puron itärannalla on muutamia lähteitä ja suon parhaat osat ovat ravinteista nevaa ja korpea. Rantasuon lajistoon kuuluvat mm. järviruoko, kataja, keltasara, rätvänä, tuppisara, äimäsara, purtojuuri, siniheinä, maariankämmekkä ja heterahkasammal sekä maakunnallisesti uhanalaiset vilukko ja keltaängelmä. Purossa kasvaa harvinaista jokileinikkiä. Harjun pohjoisosan itäpuolella on melko luonnontilaisena säilynyt rämealue. Osa harjun pohjoispäästä on tuhottu soranotolla. Myös eteläosassa on pieni, vanha soramonttu. Iso Säynätjärven rannalla on muutamia loma-asuntoja. Selänteen päällä on polku, joka harjun pohjoisosassa on suurelta osin umpeutunut. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa Säynätharjun keskeisin osa on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Säynätpuro rantasoineen on biologisesti merkittävä. 10. Lähdesuonharjun pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Ojitetun Lähdesuon itäreunalla sijaitseva harjualue, jonka kasvillisuus on VT-kangasta. Kasvistoon kuuluvat mm. keltalieko ja mäntykukka. Puusto on taimikkoa ja kasvatusmännikköä. Alueen keskiosan kapealla ja matalahkolla harjuharjanteella on vanhoja ja uusia soranottopaikkoja ja alueen kautta kulkee tie. Keskiosan kankaalla on laavu. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueella ei ole erityisiä maisema- ja luontoarvoja.

12 Etu-Ikolan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Joutsa Alueen yleiskuvaus: Iso Säynätjärven eteläpäässä oleva epäyhtenäinen harjualue, jonka kasvillisuus on pääosin mäntyvaltaista VT-kangasta. Alueella on myös tuoretta kangasta sekä soistuneita ja ojitettuja notkelmia. Keskiosastaan alue rajautuu Rokasuon rauhoitettuun Natura-alueeseen. Alueen keskiosassa on pienehkö nykyinen soranottopaikka ja lisäksi alueella on vanhoja soramonttuja. Alueen kautta kulkevan maantien varrella on koulu. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Itse pohjavesialueella ei ole erityisiä luontoarvoja, mutta alue rajautuu Naturaalueeseen. Maisemallista arvoa on lähinnä tienvarsialueella ja Säynätjärven eteläpään ranta-alueella. 12. Oravisaaren koillisosa Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 11.3 Kunta: Jyväskylä Alueen yleiskuvaus: Leppäveden ja Kaivoveden välisellä, Oravisaaren ja mantereen yhdistävällä kannaksella oleva harjualue. Muodostuma on loivakaarteista, osin tasaantunutta ja laajentunutta selännettä. Paikoin selänne kohoaa 7-8 metriä rantaviivasta. Alueella on useita rantavalleja ja kaksi kaarevaa hiekkarantaa. Alueen keskellä on pienehkö vanha soranottoalue. Kasvillisuus on pääosin tukkipuumäntyä kasvavaa VT-kangasta. Kaakkoisrannalla puustossa on myös koivuja ja paikoin kasvillisuudessa on reheviä laikkuja (isotalvikki, metsäruusu, lillukka) ja metsäkortekorpikuvio. Eteläpäässä on lampi, jonka rannat ovat luonnontilaista suursaranevaa ja rämettä. Rantapuustossa on isoja haapoja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alue on vesimaiseman kannalta merkittävä. Lammen ranta-aluetta lukuun ottamatta alueella ei ole erityisiä biologisia arvoja. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 13. Hiidenjärven pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 11.2 Kunta: Jyväskylä Alueen yleiskuvaus: Tikkakoski-Leppävesi -tien varrella oleva, pohjoisosastaan Iso-Kuukkasen ja Hiidenjärven vesimaisemaan liittyvä harjualue, jonka keskiosassa maantien varrella on laaja vanha soranottoalue. Etelässä alue rajoittuu Soimavuoren jyrkkään luoteisrinteeseen. Pohjoisosan kannas on VT-kankaan männikköä, jonka aluspuuna kasvaa kuusta. Kannaksella on kaksi noin 15 metriä korkeaa harjukumpua. Alueen kautta kulkee hiihto- ja retkeilyreitti ja alueelle on rakennettu monia taloja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Iso-Kuukkasen ja Hiidenjärven välinen kannas on maisemallisesti merkittävä ja harjukannas on luokiteltu harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. 14. Halkomäki Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Jyväskylä Alueen yleiskuvaus: Painaanjärven ja -kylän pohjoispuolella oleva harjumuodostuma, jonka läpi kulkevat Jyväskylä- Jämsä -rata ja Painaa-Koskenpää -maantie. Pohjavesialueen eteläosat ovat purouomia lukuun ottamatta mäntytaimikkoa ja tukkipuumäntyä kasvavaa VT-kangasta. Pahnamäen rinteet ovat pääosin kuusivaltaista MT-kangasta. Rinteessä kulkevan tien varrella painanteessa on pienialainen saniais- ja suurruoholehto. Alueen keskiosan halki ja itäreunalla virtaa metsäpuroja. Alueella on kolme omakotitaloa ja itäosassa Koskenpään tien varrella on maa-ainesten ottamistoimintaa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueen kaakkoisreunalla on syvässä kanjonissa virtaava puro, jonka varrella on rehevä saniaislehto. Harjupenkan alla on useita lähteitä ja lähdepintoja, joista virtaa lähdenoroja puroon. Lähteisen lehdon monilajisessa kenttäkerroksessa kasvaa monia vaateliaita lajeja, joista merkittävimpiä ovat alueellisesti uhanalaiset korpinurmikka ja pussikämmekkä sekä maakunnallisesti uhanalaiset korpisorsimo ja lähdetähtimö. Myös Kankaanojan eteläosa on suojelullisesti arvokasta, osin lähteistä puronvarsilehtoa, jonka vaateliaaseen lajistoon kuuluvat mm. korpisorsimo ja lähdetähtimö. Kankaanojan pohjoisosassa rehevyys vähenee, mutta puronvarsi on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Biologisesti hyvin merkittävä kohde. 15. Mäyränkukkulat Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 13.1 Kunta: Jyväskylä Alueen yleiskuvaus: Vaarunjärven kaakkoispäässä oleva, heikon harjujakson jatkeelle sijoittuva harjua muistuttava muodostuma. Noin 30 m korkeaan ja varsin jyrkkärinteiseen kumpuun liittyy harjukuoppien ja louhikon luonnehtimaa harjulaajentumaa. Keskeisin osa on turmeltu soranotolla. Pohjoinen reunarinne on hyvin rehevää ja harjukuoppien liepeillä on lehtokasvillisuutta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Harjukohteena kohteen arvo on laskenut soranoton takia. Maisemallisesti merkittävä kohde, joka on osa Vaarunvuorten luonnonsuojelullisesti hyvin merkittävää aluekokonaisuutta ja Natura-aluetta.

13 Vihtakangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 13.2 Kunta: Jyväskylä Alueen yleiskuvaus: Keski-Suomen reunamuodostumavyöhykkeeseen kuuluvan deltakompleksin osa, jonka eteläreuna kohoaa ympäristöstään metriä. Deltassa on useita raviinimaisia sulamisvesiuomia. Kasvillisuus on pääosin nuorta mäntyä kasvavaa VT-kangasta. Alueen läpi menevän maantien itäpuoleinen purouoma on osaksi lähteistä korpea, jossa kasvaa mm. heterahkasammalta, maariankämmekkää, rätvänää, tähtisaraa ja katajaa. Purouoma muuttuu karummaksi alueen pohjoisosassa. Tien länsipuolen purouoma on yläosastaan melko karu. Uoman penkassa kasvaa mm. kangaskortetta. Kohteen lounaisreunalla purouoma muuttuu luhtaiseksi ja Myllymäen kohdalla puron varrella on tuoretta lehtoa (mm. kotkansiipi, velholehti, tesma, kevätlinnunsilmä). Linnustoon kuuluvat mm. kulorastas ja peukaloinen. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Purouomat ovat osaksi biologisesti jokseenkin merkittäviä metsälakikohteita. Harjututkimuksessa alue on luokiteltu geologisesti merkittäväksi, paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi. 17. Iso-Kuukkasen harjumaasto Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 11.1 / 14.1 Kunta: Jyväskylä, Laukaa Alueen yleiskuvaus: Osaksi Iso-Kuukkasen vesimaisemaan liittyvä harjujakson osa, joka käsittää deltamaisen harjulaajentuman useita harjanteita ja lyhyitä selänteitä sekä harjukumpuja ja näiden välisiä harjukuoppia. Topografialtaan vaihteleva alue on kärsinyt laajasta soranotosta. Iso-Kuukkasen rannalla on useita loma-asuntoja ja soranottoalueella kiertää motocross-rata. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa alue on luokiteltu alueellisesti / paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi. Soranotto on laskenut alueen arvoa huomattavasti. Iso-Kuukkasen ja Askeleentakasen välinen niemi on säilynyt geologisesti ja maisemallisesti jokseenkin merkittävänä. 18. Viipurinkanavan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Jyväskylä, Muurame Alueen yleiskuvaus: Jyväskylän ja Muuramen rajalla sijaitseva harjualue, joka on suurimmaksi osaksi avohakattua tai mäntytaimikkoa kasvavaa VT-kangasta. Idässä alue rajoittuu ojitettuihin suoalueisiin ja kaakossa jyrkkärinteiseen Tikkamäkeen, jonka kasvillisuus on MT- / OMT-kangasta. Pohjoisrajalla virtaa kirkasvetinen metsäpuro, jonka itäosa on ruopattu. Keski- ja länsiosaltaan puro kulkee luonnontilaisessa uomassa, mutta puustoa on käsitelty talousmetsänä. Puronvarren rehevimmillä kohdilla kasvaa mm. suokelttoa, lehtovirmajuurta ja hiirenporrasta. Alueen kaakkoisosassa, Tikkamäen juurella, on luonnontilainen, kasvillisuudeltaan rehevä pikkupuro. Eteläosassa olevan pellon pohjoispuolella on ojitettu korpi, jossa on lähteisiä kohtia. Itäreunalla on Tikkamäen talo sekä tekolammikko ja huvila. Alueen luoteisosassa on soranottoalue. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Pohjoisrajalla oleva puro luonnontilaiselta osaltaan ja Tikkamäen rinteen pikkupuro ovat biologisesti jokseenkin merkittäviä kohteita mahdollisesti metsälakikohteita. Tikkamäen Natura-alue jää lähimmillään m päähän. 19. Kankaanmäen pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Jyrkkärinteisen Kankaanmäen koillispuolella oleva, Keski-Suomen reunamuodostumavyöhykkeeseen kuuluva erillinen harjualue, jonka keskeisimmässä osassa on laajoja soranottoalueita. Alueen pohjoisosassa on iso varastokenttä ja Mustajärven eteläpäässä oleva Karhukorpi on ojitettua rämettä. Soranotolta säilyneiden harjukankaiden kasvillisuus on VT-kangasta. Kankaanmäen koillisrinne on rehevää MT- ja OMT-kangasta. Rinteessä on lehtomainen, lähdevaikutteinen juotti, jossa kasvaa mm. suokelttoa, isoalvejuurta, tesmaa, näsiää, tuomea ja sudenmarjaa. Rinteen yläosassa kasvillisuus muuttuu kuivemmaksi kankaaksi. Eteläisimmän soranottoalueen pohjoispenkan alla, Haapamäen rinteestä alkunsa saavan puron varrella on kaistale lähdevaikutteista suota, jossa kasvaa mm. maariankämmekkää, rätvänää, järviruokoa ja tuppisaraa. Kankaanmäen ja Haapamäen välistä menevän metsätieuran varrella olevan purouoman kasvistoon kuuluvat mm. koiranheisi, isoalvejuuri, suokeltto, maariankämmekkä, suo-ohdake ja hiirenporras. Alueen eteläosassa on Juokslahden vedenottamo ja pieniä vanhoja sorakuoppia. Alue rajoittuu Lahdenkylään ja alueen läpi menee maantie. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Ei erityisiä luontoarvoja. Kankaanmäki on maisemallisesti jokseenkin merkittävä.

14 14 Kuva 3. Kangasajuruoho on maakunnallisesti uhanlainen harjuympäristöjen laji 20. Kelalaharju Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 20.2 Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Kelalammen vesimaisemaan liittyvä ja Mänttä-Jämsänkoski -tien varrella oleva harjualue, joka käsittää suurten harjukuoppien välisen kapeahkolakisen selänteen ja laajahkon, tasalakisen sivudeltan. Kasvillisuus on VT-kangasta. Alueella kasvaa kangasajuruohoa, mm. alueen eteläosassa sähkölinjan alla ja sivutien pientareella. Maantien varrella kasvaa mm. kelta-apilaa. Keskeisessä osassa on iso soranottoalue. Myös pohjois- ja eteläpäissä on pienet ottoalueet. Kelalammin rannalla on muutamia loma-asuntoja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti / alueellisesti arvokkaaksi harjukohteeksi. Kohteen geologista arvoa on alentanut soranotto. Kohde on vesi- ja tienvarsimaisemaltaan merkittävä. Alueella kasvaa maakunnallisesti uhanalaista kangasajuruohoa (kuva 3). Kohde on osa arvokasta Holiseva- Ruotsinharju-Kelaharju-Paloharju -harjukokonaisuutta, joka on pirstoutunut laajamittaisen soranoton takia. 21. Holisevan harjumaasto Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 20.1 Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Mänttä-Jämsänkoski -tienvarsimaisenmaan liittyvä harjualueen osa, joka käsittää pääosin suhteellisen loivarinteisen, paikoin kapealakisen ja noin 20 m korkean selänteen sekä sivudeltan ja useita selänteen sivulla olevia harjukuoppia. Kohteen keskiosa on säilynyt luonnontilaisena ja kasvaa nuorta VT-kankaan männikköä, jossa esiintyy jäkälälaikkuja. Alueella kiertää polku- / tieverkosto. Kohteen itä- ja länsipäässä on soranottoalueita. Kohteen itäpäähän laskee jyrkkärinteinen puronotko, jonka kasvillisuus on tavanomaista. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi. Kohteen keskiosan geologinen ja maisemallinen arvo on säilynyt merkittävänä. Kohde on osa arvokasta Holiseva- Ruotsinharju-Kelaharju-Paloharju -harjukokonaisuutta, joka on pirstoutunut laajamittaisen soranoton takia.

15 Ruotsinsuonharju Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 20.3 Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Mänttä-Jämsänkoski -tienvarsimaisemaan liittyvä harjualueen osa, jonka harjudeltamaiseksi laajentuva selänne on paikoin 20 m korkea. Selänteen sivuilla on jonossa harjukuoppia. Kasvillisuus on VT-kangasta. Isojen harjukuoppien pohjoisrinteiden kasvillisuus on paisterinnemäisesti aukkoista. Alueella on pieni, karuhko rimpineva. Maastotarkastuksessa kohteella havaittiin kehrääjä. Kohteen kaakkoisosa on soranottoalueena. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Kohteen geologinen arvo on laskenut soranoton takia. Luonnontilaisena säilynyt luoteisosa on maisemallisesti jokseenkin merkittävä. Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi. Kohde on osa arvokasta Holiseva-Ruotsinharju-Kelaharju-Paloharju -harjukokonaisuutta, joka on pirstoutunut laajamittaisen soranoton takia. 23. Tietäjälammi - Varpusenlinna Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 20.4 Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Keski-Suomen reunamuodostumavyöhykkeen eteläosaan kuuluvan suuren reunadeltan osa. Itäreunalla on suureen sulamisvesiuomaan rajoittuva jyrkkä rinne ja vähävetisen Tietäjälammin noin 15 m syvä harjukuoppa. Deltan pinnalla on pieniä harjukuoppia ja matalahkoja sulamisvesiuomia. Kasvillisuus on pääosin avohakattua tai nuorta taimikkoa kasvavaa VT- ja CT-kangasta. Kohde rajoittuu laajoihin vanhoihin, taimettuneisiin soranottoalueisiin. Alueen läpi menee tie ja uusi sähkölinja. Alueella kiertää moottoripyöräura. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa tiukasti rajattu alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi. Geologista arvoa on alentanut ympäristön soranotto. 24. Valkealuomin pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Uuttanan ja Lahnajärven välissä oleva kapea harjujakson osa, jonka kasvillisuus on VT-kangasta. Alue ympärillä on ojitettuja räme- ja korpinotkelmia. Alueen keskellä on soranottopaikka ja eteläpäässä pieni vanha soramonttu. Kohteen läpi Uuttanan rantaan on rakennettu tieura. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Uuttanan Kokonniemeä lukuun ottamatta alueella ei ole erityisiä maisema- ja luontoarvoja. 25. Pirttipohjan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Pohjoisosastaan Iso Rautaveden vesimaisemaan liittyvä kapea harjualue, jonka läpi kulkee maantie. Alueen eteläosa, jonka poikki kulkee sähkölinja, on mäntytaimikkoa kasvavaa VT-kangasta. Eteläosassa on kaksi vanhaa soranottoaluetta, joista toisen laidalla on metsästysseuran kota ja laavu. Keskiosassa alue rajautuu Kirvesmäkeen, jonka rinne on sekapuustoista MT-kangasta. Ponnalan talon luoteispuolella on pienessä kanjonissa virtaava puro, jonka pohjoisosa on kasvillisuudeltaan rehevähköä ja luonnontilaista. Alueen pohjoisosassa on muutama talo ja pieniä peltoja. Rautaveden ranta-alueet ovat mäntypuustoista VT-kangasta. Kohde rajautuu suurimmaksi osaksi ojitettuihin suoalueisiin. Maantien varrella on muutamia pieniä sorakuoppia. Linnustoon kuuluvat mm. kulorastas, viirupöllö ja kanahaukka. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Iso Rautaveden ranta-alue on maisemallisesti merkittävä. Alueen läpi virtaava kanjonipuro on osin biologisesti jokseenkin merkittävä metsälakikohde. 26. Halkokankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Uuttanan pohjoisrannan vesimaisemaan liittyvä harjualue, jonka eteläpäässä sijaitsee leirikeskus. Eteläosan ranta-alueet ovat tukkipuumäntyä kasvavaa VT-kangasta. Keski- ja pohjoisosat ovat pääosin kuivan kankaan taimikkoa tai avohakkuuta. Riuttavuoren rinne on hyvin louhikkoista. Alueen läpi menevän mökkitien varrella on kaksi vanhaa soranottopaikkaa, joista toinen on muuttunut lammeksi. Alueen sisällä on kaksi loma-asuntoa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Uuttanan ranta-aluetta lukuun ottamatta alueella ei ole erityisiä maisema- ja luontoarvoja. 27. Saloisten Likolammin harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 21.2 Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Sahloinen Petäjävesi -harjujakson eteläpäässä oleva tiemaisemaan liittyvä harjualue. Alueella on metriä korkea selänne, jonka sivuilla on useita harjukuoppia ja näiden erottamia rinnakkaisharjanteita ja sivukumpuja. Alueen pohjoispäässä on suorantainen lampi ja tien varressa räme- ja neva-alueen keskellä oleva lampa-

16 16 re. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta. Harjukuoppien rinteillä kasvillisuus muuttuu CT-kankaaksi. Lajistoon kuuluvat mm. keltalieko, mäntykukka ja teeri. Selänteen päältä avautuu näköala lounaaseen Veitonmäelle. Alueella on yksi soranottoalue. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologisesti jokseenkin merkittävä kohde. Tienvarsimaiseman kannalta merkittävä kohde, joka on harjututkimuksessa luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. 28. Rasuanniemi Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: 21.1 Kunta: Jämsä Alueen yleiskuvaus: Kankarisveden luonnonkaunis, 5-15 m korkea harjuniemi, joka paikoin leviää deltamaisesti. Harjulla on suppia ja uomia. Niemen erikoisuutena ovat useat hiekkarannat, joiden luonnontilaisuus on säilynyt hyvänä. Metsät ovat VT- ja CT-kangasta. Niemen männikkö on vanhaa ja alueella on mm. pyyntikuoppia. Rasuanniemi on rauhoitettu luonnonsuojelualueena ja kuuluu Natura verkostoon. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Varsinkin maisemallisesti hyvin merkittävä harjuniemi, joka on luokiteltu harjututkimuksessa alueellisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vanhan puuston ja hiekkarantojen takia biologisesti merkittävä / hyvin merkittävä kohde. Myös kulttuurihistoriallisesti ja virkistyskäytöltään merkittävä. Maisemalliset, geologiset, biologiset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä luonnontilaisuuden säilyneisyys huomioon ottaen Rasuanniemellä on valtakunnallista arvoa. 29. Syrjäjärvien harju Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 21.3/13.3 Kunta: Jämsä, Jyväskylä Alueen yleiskuvaus: Koirajärvien kannaksen muodostama kapeahko, loivasti polveileva harjuselänne, joka on parhaimmillaan noin 15 metriä korkea ja ulottuu isomman Syrjäjärven rantaan. Noin kilometrin pituisen harjujakson osan päästä päähän kulkee maantie (kuva 4). Kasvillisuus on pääosin puolukka- ja kanervavaltaista VT-männikköä, länsirinteessä on myös CT-laikkuja. Harjulla kulkee polku ja Koirajärven rannalla on hyvä uimapaikka. Alueella ei ole maaainesten ottamisalueita. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Ranta- ja tienvarsiharjuna maisemallisesti merkittävä kohde. Geologisesti jokseenkin merkittävä kohde, joka on luokiteltu harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi. Kuva 4. Jämsän ja Jyväskylän rajalla sijaitseva Syrjäjärvien harju on kaunis, pieni tienvarsiharju

17 Töyrimäen pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Kannonkoski Alueen yleiskuvaus: Kannonkosken kirkonkylän pohjoispuolella Töyrilammen rannalla sijaitseva harjualue, jonka keskellä on iso soranottoalue. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta. Alueen luoteisrajalla on Koiralampeen laskeva luonnontilaisenkaltainen metsäpuro. Alueen kautta kulkee retkeilyreitti, jonka varrelle sekä Töyri- että Koiralammen rannalle on rakennettu levähdyspaikat. Alueella on moottorirata. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueella ei ole Koiralammen puroa lukuun ottamatta erityisiä luontoarvoja. Retkeilykäyttöarvoja. 31. Mätäslammen dyynialue Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 42.2 Kunta: Karstula Alueen yleiskuvaus: Saumamuodostumajaksoon liittyvä harju- ja dyynialue, joka sijaitsee valtatie 13 molemmin puolin. Loivapiirteiseen selänteeseen liittyy kumpumaisten ja harjannemaisten paikoin 15 metriä korkeiden pitkittäis- ja poikittaisdyynien ryhmä (kansikuva). Alueen eteläosassa on lohkarepeitteinen selänne. Kasvillisuus on VT- ja CTkangasta. Valtatien lounaispuolella on uusi pelto ja valtatien koillispuoleinen alueen kaakkoisosa on soranottoaluetta. Luoteisosassa alue rajoittuu neva- ja rämerantaiseen Mätäslampeen. Alueen eteläosassa on tervahauta ja kylätien varressa on venäläisen sotilaan haudan muistomänty. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde, jonka arvoa on alentanut soranotto. Merkittävin dyyniryhmä on säilynyt luonnontilaisena ja on suojelullisesti arvokas. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu alueellisesti/paikallisesti arvokkaaksi. 32. Karametsän dyynialue Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 42.1 Kunta: Karstula Alueen yleiskuvaus: Saumamuodostumajaksoon liittyvä dyynialue, joka sijaitsee valtatie 13 varressa soitten ja peltojen ympäröimänä. Pienehkö dyynikenttä käsittää useita hyvin kehittyneitä, metriä pitkiä ja 15 metriä korkeita parabelidyynejä. Alueen itäpäässä on loivapiirteistä selännettä ja sekä harjukuoppalampi. Valtatie on leikattu dyyniharjanteen poikki. Lisäksi alueella on metsätie ja ajoneuvoura. Kasvillisuus on pääosin kuivan kankaan nuorta mäntymetsää Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti ja varsinkin geologisesti merkittävä kohde. Kokonaisuutena hyvin säilynyt dyynialue on suojelullisesti arvokas. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu alueellisesti/paikallisesti arvokkaaksi. 33. Silmäsuo-Kettuneva Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Karstula Alueen yleiskuvaus: Humpissa valtatien 13 koillispuolella sijaitseva harjualue, jonka pohjoisosassa Tuhkapakkojen harjannemaastossa on isohko maa-ainesten ottoalue. Muuten kohde on säästynyt melko hyvin luonnontilaa muuttavalta toiminnalta. Varsinkin alueen keskellä, Heinäsuon ja Kettunevan välillä oleva dyyniharjanne on geomorfologialtaan vaihteleva ja luonnontilainen. Etelässä alue rajoittuu Soidinmäen jyrkkään pohjoisrinteeseen. Selänteiden kasvillisuus on pääosin CT-kangasta. Alueen poikki kulkevan sähkölinjan alla, keskiosan harjanteella on pieni paahderinne, jolla kasvaa mm. sormisaraa, kangaskortetta ja sarjakeltanoa. Pohjoisosan ojittamattomana säilyneellä Silmisuolla kasvaa mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää ja alueellisesti uhanalaista ruskopiirtoheinää. Soidinmäen kallioisella laella on laavu. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Keskiosan harjanne on maisemallisesti ja varsinkin geologisesti merkittävä kohde. Pohjoisosan geologinen arvo on alentunut laajan soranoton takia. Silmisuo on biologisesti jokseenkin merkittävä. 34. Jukojärven Heikinniemi Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: 30.1 Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Jukojärven etelärannalla oleva harjuniemi, jonka kapea m korkea harjuselänne laajenee alueen eteläosassa harjudeltaksi. Tasaantuneella osalla on pieniä harjukumpuja ja harjukuoppia. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta. Laikkuina ja suurimmassa harjukuopassa on MT-kuusikkoa. Linnustoon kuuluvat mm. käki, hippiäinen ja lehtokurppa. Alueella on neljä loma-asuntoa, joista kaksi sijaitsee itse niemessä. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Rantaharjuna maisemallisesti jokseenkin merkittävä kohde. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi.

18 Käännetynniemi Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 30.3 Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Keurusselän itärannalla sijaitseva harjualue, jonka selänne on osin tasaantunut ja paikoin moreenipeitteinen. Alueen länsiosassa on edustavia hiekkarantoja, joihin liittyy särkkämuotoja. Niemellä sijaitsee Isohiekan leirikeskus. Kasvillisuus on pohjoisrannan pieniä MT-kuusikoita lukuun ottamatta VT-kangasta. Puusto on pääosin tukkipuumäntyä, paikoin taimikkoa. Metsälinnustoon kuuluvat mm. käenpiika ja hippiäinen ja vesilinnustoon mm. kuikka ja isokoskelo. Alueelta ei ole otettu soraa itäpään pientä, vanhaa soramonttua lukuun ottamatta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä harjukohde, jolla on virkistyskäyttöarvoja. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 36. Multaharjun pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Haapamäen eteläpuoleisen harjujakson osa, joka jatkuu Pirkanmaan puolelle. Alueen kasvillisuus on kuivahkoa kangasta, joka Kirkkovuoren karuimmilla paikoilla muuttuu jäkälä- ja sammalpeitteiseksi kalliomänniköksi. Alueen pohjoisosan itäreunalla on lähteitä, joihin on vedenottoa varten rakennettu betonikaivoja. Kaivojen ympärillä on vielä vähän jäljellä luonnontilaista lähdepintaa. Alueen keskiosan länsilaidan korvessa on luonnontilainen, mutta heikko lähdesilmä. Alueen keskiosassa on laajoja soranottoalueita. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Parhaimmat lähdepinnat ovat menettäneet biologisen merkityksensä vedenoton takia. Luonnontilaisena säilyneet lähdepinnat ovat biologisesti jokseenkin merkittäviä. Eteläosan luonnontilainen harjuosa on tiemaisemassa jokseenkin merkittävä. 37. Lapinperän pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Maantien varteen jäävä, eteläosastaan Hankajärven vesimaisemaan liittyvä harjualue, jonka maantien luoteispuoleinen osa on lähes kokonaan vanhaa tai nykyistä soranottoaluetta. Alueen pohjoisosaan on raivattu uutta peltoa. Maantien kaakkoispuoleinen eteläosa on mäntyä kasvavaa VT-kangasta. Soranottoalueiden vieressä on lyhytkorsi- ja saranevaa kasvava pikkulampare. Ranta-alueella on taloja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Eteläosalla on vesi- ja tiemaisemallista merkitystä. Alue rajoittuu etelästä Pihlajaveden reitin Natura-alueeseen (FI ) kuuluvaan Lapinjärveen. 38. Sikosuonkankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Lapinperän pohjoispuolella oleva harjualue, jonka kasvillisuus on pääosin CT-kangasta, mutta alueella on myös VT- ja CIT-laikkuja. Alueen pohjoisosassa on neljä lampea ja alueen itäreunalla virtaa Koninpuro, joka eteläosassa muuttuu Hietasenpuroksi. Pohjoisosassa on vanhaa ja nykyistä soranottoa. Eteläosassa harjualue leviää tasaiseksi kankaaksi ja rajoittuu Sikosuon alueelle raivattuun uuteen peltoalueeseen. Puron eteläosan varrella on kaksi loma-asuntoa. Alueen läpi menee pikkutie. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Pikkulammet ja alueen läpi virtaava puro ovat biologisesti jokseenkin merkittäviä. Varsinkin eteläosaltaan puro täyttää metsälain kriteerit. 39. Kupanjärven pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Keuruun keskustasta luoteeseen suuntautuvaan harjujaksoon kuuluva harjualue, jonka kasvillisuus on VT- ja CT-mäntykangasta. Alue rajautuu Iso-Kivijärven alapuoleiseen Kupanjärven ja -joen luonnontilaisen kaltaiseen koskireittiin, jota on virtavesikunnostettu. Koskireitti on kalataloudellisesti merkittävä ja Kupankosken rannalla on iso hirsilaavu. Alueen läpi virtaava Katiskapuro on perattu. Alueella on kaksi pientä soramonttua. Alueen lajistoon kuuluvat mm. saukko ja metso. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Kupanjoen koskireitti on biologisesti ja maisemallisesti merkittävä. 40. Sysmänkankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Osittain Kupanjoen koskireitin alajuoksun varrelle sijoittuva harjualue, jonka kasvillisuus on pääosin VT- ja CT-kangasta. Paikoin jyrkkäpenkkaisen koskireitin lisäksi alue rajoittuu ojitettuihin suoalueisiin ja vähäiseltä osin viljelyalueeseen. Alueen pohjoisosassa on peltoalue ja alueen kahdesta talosta toinen on asumaton. Peruskartas-

19 19 sa peltoalueen laidalle merkittyä kahta lähdettä ei löydetty maastossa. Alueella on kaksi pientä soranottopaikkaa. Harjualueen linnustoon kuuluvat mm. palokärki, pyy, korppi ja teeri. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Kupanjoen koskireitti on biologisesti ja maisemallisesti merkittävä. 41. Lintusyrjänharju Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 30.4 Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Kahteen harjujaksoon liittyvä harjudeltan osa, jota ympäröi useat vanhat soranottoalueet. Deltan laki kohoaa noin 50 metriä ympäristöstään ja muodostuman rinteellä on muinaisrantoja. Kasvillisuus on pääosin puolukkatyypin kangasta. Alueen läpi menee maantie. Maantieltä pääsee polkua pitkin muodostuman laen näköalapaikalle, josta aukeaa puustosta huolimatta näkymä Keurusselälle. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti arvokas kohde, jolla on soranotosta huolimatta yhä myös geologista merkitystä. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 42. Kaakkokangas Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Kaakkokangas on Roosinpohjassa oleva hiekkavaltainen harjualue. Kasvillisuus on pääosin mäntytukkia ja mäntytaimikkoa kasvavaa VT-kangasta. Myllypuron eteläpuolella esiintyy myös CT-kangasta. Myllypuron varrella maantien länsipuolella on rehevää OMT-kuusikkoa. Tien itäpuolella puron etelärannalla on suuri lähdealue, jossa on kaatuneita kuusia ja loivassa puronvarsirinteessä virtaa useita lähdenoroja. Noin 15 aarin suuruisen lähteikön vaateliaaseen kasvistoon kuuluvat mm. lehtopalsami (runsaasti), tesma ja lehtokorte sekä maakunnallisesti uhanalainen korpinurmikka (melko niukasti). Vähän ylempänä puron varrella on lisäksi erillinen puolentoista aarin lähteikkö, jossa kasvaa samoja lajeja. Alueen pohjoisosassa Rajalammista laskevan puron varsi on kasvillisuudeltaan huomattavasti vaatimattomampi, mutta osittain lähteisen puronvarren lajistoon kuuluvat mm. lehtokuusama, lehtokorte, tesma, hentosara, isoalvejuuri ja korpikaisla. Alue rajoittuu kaakkoisosastaan Linnasensuohon, jossa on karuja, pieniä ojittamattomia osia ja Linnasen lampi. Lammen rannalla kasvaa mm. valkopiirtoheinää ja lammessa kasvaa todennäköisesti suomenlummetta (varmistamaton lehtihavainto). Alueella sijaitsee armeijan käytössä oleva rakennus ja alueen kankaat ovat paikoin hyvin kuluneita armeijan käytöstä. Kohteen eteläpäästä otetaan soraa ja alueella on soravarastokasoja. Pohjoispäässä on pieni vanha soranottomonttu. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Myllypuron lähteiköt ovat biologisesti merkittäviä. Lisäksi Myllypuro ja Rajalammin laskupuro ovat biologisesti jokseenkin merkittäviä metsälakikohteita. Kaakkokankaan geologisesti merkittävin osa on alueen keskellä oleva geomorfologisesti vaihteleva harjualue, jonka vedet todennäköisesti purkautuvat Myllypuron lähdealueelle. 43. Valkeisen harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Keuruu Alueen yleiskuvaus: Haapamäen pohjoispuolella, Valkeisen järven ympäristössä sijaitseva kapea harjualue, jonka läpi kulkee rauta- ja maantie. Alueen pohjoisosassa on vanhoja, maisemoituneita soranottoaloja, mutta Valkeisen rantaalue on kaunista VT-männikköä. Myös Valkeisen eteläpäässä on vanhoja soranottopaikkoja. Järven rantaa kiertää polku ja itärannalla on uimaranta ja kota. Itälaidaltaan alue rajoittuu pieneen suursararantaiseen Kilpijärveen ja Syrjäntakasen lampeen. Eteläosassa olevan Pieni-Valkeisen etelärannalla kasvaa harvinaista konnanliekoa noin 50 neliömetrin alalla. Eteläosan metsä on nuorta taimikkoa. Alueen itäreunalla Syrjäntakaisen eteläpuolella on neuvostosotilaiden hautapaikka. Syrjäntakaisen etelärannalle on peruskartassa merkitty tervahauta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Valkeisen rantavyöhyke tienvarsineen on maisemallisesti jokseenkin merkittävä ja alueella on virkistyskäyttöarvoa. Alueella ei ole erityistä geologista arvoa. Pieni-Valkeisen ranta on biologisesti jokseenkin merkittävä. Neuvostosotilaiden hautapaikka ja tervahauta ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. 44. Autionharju Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 44.1 Kunta: Kivijärvi Alueen yleiskuvaus: Kumpumoreenimuotojen luonnehtimassa ympäristössä sijaitseva, epäyhtenäiseen jaksoon kuuluva harjuselänne, jonka korkeus on noin 25 metriä. Selänteen etelärinteellä on lohkareisia rantatörmiä. Kohteen länsipäässä ja pohjoisreunalla on pienehköt sorakuopat. Kasvillisuus on VT-kangasta, joskin etelärinteen yläosassa on CT-laikkuja. Avoimimmat osat ovat variksenmarja- ja kanervavaltaisia. Puusto on pääosin nuorta männikköä. Alueella on muutamia polkuja ja kärryteitä ja etelärinteen alla kulkee paikallistie. Selänteen päältä avautuu näköala Ruostelammelle ja Aution pelloille. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologisesti ja maisemallisesti jokseenkin merkittävä kohde, joka on luokiteltu harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi.

20 Tankolammin pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Konnevesi Alueen yleiskuvaus: Keski-Suomen reunamuodostuman saumamuodostumaluonteiseen pohjoisosaan kuuluva harjualue, jolla sijaitsee useita eri-ikäisiä soranottoalueita. Alue on korkeuseroiltaan vaihtelevaa, pääosin kivikkoista VTkangasta. Alueen pohjoispäässä Ala-Tankosen rannalla ollut lähde on kaivettu lammikoksi. Koillisosasta alue rajautuu Keski-Tankosen suohon. Alueen laidalla on Tankolammin kyläasutusta ja alueen eteläpään poikki kulkee kantatie 69. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Pääosin soranoton muuttamalla alueella ei ole erityisiä maisema- ja luontoarvoja. Ylä-Tankosen Natura-alue jää lähimmillään 200 m päähän alueesta. 46. Harjunsalmen Neulasharju Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 22.2 Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Harjunsalmen harjujaksoon kuuluva kapeahkolakinen, osaksi kumpuileva harjuselänne, joka on pohjoispäästään hyvin jyrkkärinteinen. Länsirinteellä on kaksi muinaisrantaa. Varsinkin alueen pohjoispää on hyvin lohkareinen ja kasvillisuus on mäntyä kasvavaa VT-kangasta. Eteläpäässä puusto on nuorta sekametsää ja kenttäkerros on hyvin ruohoista (mm. häränsilmä). Eteläpäässä olevan, lähes kuivaneen Loppujärven rinteellä on lehtolaikku, jossa kasvaa seitsemän runkopuun ryhmä lehmusta sekä lehtokuusamaa, lehto-orvokkia, kevätlinnunhernettä, mustakonnanmarjaa, näsiää ja kalliokieloa. Linnustoon kuuluvat mm. metsäviklo ja korppi. Alueen keskellä on soravarastona oleva vanha soramonttu. Alueen laidalla on metsäautotie ja eteläpäästä alue rajoittuu Jämsä-Kuhmoinen -tiehen. Harjanteen pohjoispäästä avautuu näköala itään. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä harjualue, joka on harjututkimuksessa luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Geologista arvoa on laskenut kesiosan soranotto. Loppujärven rinteessä oleva metsälain mukainen lehtolaikku on biologisesti jokseenkin merkittävä. 47. Harjunmäen pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 22.5 Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Valtatie 24:n maisema-alueella sijaitseva, osittain vesimaisemaan liittyvään pohjoiseteläsuuntaiseen harjujaksoon kuuluva alue, jonka pohjoispään selänne kohoaa noin 40 m Iso Pihlajajärven pinnasta. Jyrkkärinteisen selänteen tasoittuneen laen päällä on polku, jota pitkin pääsee pohjoispään näköalapaikalle. Pohjoispäästä aukeaa hieno näköala Iso Pihlajajärven länsiosaan. Selänteen länsirinne on tukkipuumäntyä kasvavaa VTkangasta. Itärinne on nuorta mäntytaimikkoa. Länsirinteen alaosassa on rehevää kuusivaltaista MT-kangasta, jossa kasvaa mm. näsiää, kevätlinnunhernettä, kieloa ja metsäkastikkaa. Selänteen etelälaidalla on radiomasto ja luoteisrinnettä sivuaa sähkölinja, joka jatkuu pohjavesialueen läpi etelään. Luoteisosan rinteellä on muinaisrannan törmä. Selänteen eteläpuolella olevilla Kirkkoportin- ja Keskisenkankailla on laajoja soranottoalueita. Kankailla risteilee polkuja ja uria ja metsät ovat pääosin mäntytaimikkoa. Soranottoalueella pesii pieni törmäpääsky-yhdyskunta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Pohjoisosan Harjunmäki on maisemallisesti ja geologisesti merkittävä harjualue. Harjututkimuksessa Harjunmäki on luokiteltu alueellisesti/paikallisesti arvokkaaksi. 48. Poikkijärven Pälsilänharju Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: 22.6 Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Saumavyöhykkeen harjujaksoon kuuluva harjualue, joka käsittää osan jyrkkärinteisestä, deltamaisesta harjulaajentumasta. Laajentuman tasainen laki kohoaa noin 30 metriä viereisen Poikkijärven pinnasta. Rinteellä on muinaisrantaterassi. Alue on suureksi osaksi hoidettua VT-männikköä. Pohjoispäässä ja eteläosan ranta-alueella on kuusivaltaista MT-kangasta. Kenttäkerros on hyvin ruohovaltaista ja paikoin kasvillisuus lähentelee puolilehtoa tai puolukka-lillukkatyypin kuivaa lehtoa. Lajistoon kuuluvat mm. kielo, ahomatara, metsäkastikka, lillukka, sinivuokko, sormisara, metsäorvokki, kevätlinnunherne, sudenmarja, kivikkoalvejuuri, koiranheisi ja taikinamarja. Alueelta ei ole otettu maa-aineksia. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Arvot maisemallisia ja geologisia, ei erityisiä biologisia arvoja. 49. Ruolahden Harjunkorkii Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 22.7 Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Voimakkaan topografian luonnehtimassa ympäristössä sijaitseva, lähes pohjois-eteläsuuntaiseen harjujaksoon kuuluva pohjavesi- ja harjualue. Pohjois- ja koillisosan Roninvuoren rinteet ovat louhikkoisia ja kallioisia. Kalliomännikössä kasvaa mm. maakunnallisesti uhanalaista kalliohatikkaa. Alueen keskeisen osan muodostaa Harjunkorkiin kapeahko, noin 35 m korkea selänne, joka eteläosastaan liittyy harjudeltaan. Selänteen päältä avautuu näköala

21 21 ja sen sivulla on harjukuoppa, jota kiertää matalahko rinnakkaisharjanne. Kasvillisuus on pääosin ruohoista VTkangasta (mm. sinivuokko). Harjukuoppa on tupasvillarämettä ja luhtaista saraikkoa. Alueen läpi virtaa metsäpuro, jonka varteen on ilmeisesti kaivettu lampi. Puron varrella Kolisevanmäen itäpuolella kasvaa mm. sinivuokkoa, mustakonnanmarjaa, lehto-orvokkia, taikinamarjaa ja lehtokuusamaa puustoltaan kohde ei lukeutune metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Puron yläosan ojitetussa korvessa kasvaa mm. velholehteä. Alueen länsiosassa on vanha mullanottoalue ja pieni sorakuoppa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjunkorkiin maisemallisesti merkittävä selänne on luokiteltu harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi. Roninvuoren metsälain mukaiset kalliomänniköt ovat biologisesti merkittäviä. 50. Sappeen Anttilanharju Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 22.9 Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Tiemaisemaan liittyvä, Lummenen harjujaksoon kuuluva kapeahko harjuselänne, joka on noin 30 m korkea. Selänteen länsisivulla on syvä kuusivaltainen harjukuoppa, jonka kasvillisuus on rehevää (mm. sinivuokko ja kevätlinnunherne). Selänteen rinteillä on muinaisrantaterasseja. Selänteen kaakkoisrinteellä on kuivaa lehtoa, jonka kenttäkerroksessa kasvaa mm. kevätlinnunhernettä, lehto-orvokkia, metsäorvokkia, lillukkaa, metsämansikkaa, kieloa, kurjenkelloa ja hyvin runsaasti sinivuokkoa. Pensaskerroksessa kasvaa taikinamarjaa, lehtokuusamaa ja näsiää. Pohjoiseen päin mentäessä rinteen puusto muuttuu kuusivaltaiseksi ja kasvillisuus tuoreeksi kankaaksi, samalla lehtopensaiden ja sinivuokon osuus vähenee. Kasvillisuus on karuinta länsirinteellä, joskin länsirinteen eteläpäässäkin on lehtoa (mm. lehmus ja sinivuokko). Harjun eteläpäässä on iso vanha soranottoalue, joka on tuhonnut osan myös lehdosta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa Anttilanharju on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Rinnelehto on biologisesti jokseenkin merkittävä. 51. Tanhuanniemi ja Säikänkärki Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Päijänteen vesimaisemaan liittyvä harjuselänne ja -niemi, jotka kuuluvat luodekaakkosuuntaiseen harjujaksoon. Paikoin kumpuileva selänne on noin 20 m korkea ja siihen liittyy sivulaajentumia ja sivukumpuja. Harjun sivuilla on hiekkarantoja. Alue on monin paikoin lohkareista ja kasvillisuus on pääosin VTkangasta. Selänteellä on lehtolaikkuja, joissa kasvaa mm. metsäorvokkia, vaahteraa, sudenmarjaa, sinivuokkoa, kieloa, häränsilmää, lehtokuusamaa ja taikinamarjaa. Ilmeisesti ainakin osaa alueesta on muinoin laidunnettu. Linnustoon kuuluvat mm. metso ja nuolihaukka. Kapea Säikänkärki on maisemallinen kiintopiste, jossa on nuotiopaikka. Niemen etelärannalla on leirikeskus. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä kohde, jolla on virkistyskäyttöarvoja. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 52. Mäyrävuoren pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Tehinniemellä oleva, pohjois-eteläsuuntaisen harjujakson osa, jonka keskeisen osan muodostaa jyrkähkörinteinen Mäyrävuori. Mäyrävuori on pääosin kuivaa kangasta ja alueella on laajoja nuorta koivua ja mäntyä kasvavia hakkualoja. Loivapiirteinen eteläosa on nuorta mäntyä kasvavaa, kivistä VT-kangasta. Ruolahden puoleisessa päässä harjualue kapenee jyrkkärinteiseksi Rannanharjuksi, jonka länsirinteellä on harjulehto. Osittain rauhoitetun ja valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvan lehdon vaateliaaseen lajistoon kuuluvat mm. lehto-orvokki, sinivuokko, lehtopähkämö, syyläjuuri, pölkkyruoho, lehtokuusama, taikinamarja, lehmus, vaahtera sekä maakunnallisesti uhanalaiset hentokiurunkannus ja pähkinäpensas. Kesällä 2007 pähkinäpensasta löytyi 12 elävää ja yksi kuollut pensas. Alueen itäreunalla on kolme pientä lähdettä ja alueella on pari vanhaa soranottopaikkaa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Rannanharjun lehto on biologisesti erittäin merkittävä, valtakunnallisesti arvokas harjulehto. 53. Kyöpelinmäen pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Kallioisten mäkien kirjomassa maastossa oleva saumamuodostumavyöhykkeen harjujakson osa, jonka eteläpäässä ja keskellä on laaja-alaiset soranottoalueet. Alueella on kaksi lähdettä. Eteläisen lähteen luonnontila on tuhottu kahden kaivon rakentamisella ja myös pohjoisen lähteen reunalle on rakennettu kaivo. Pohjoisen lähteen luonnontilaisella lähdepinnalla ja korpisoistumalla kasvaa mm. suokelttoa, hiirenporrasta, kurjenjalkaa ja terttualpia. Alueen kaakkoispää ulottuu Kuoppa-ahon vanhan metsän luonnonsuojelualueelle.

22 22 Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Itse alueella ei ole erityisiä luonto- ja maisema-arvoja, mutta alue rajautuu Kärppäjärven Natura-alueeseen. 54. Hakinharju Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: 22.1 Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Tiemaisemaan liittyvä hyvin kapea harjualue, joka käsittää polveilevan noin 10 metriä korkean selänteen, joka on paikoin hyvin jyrkkärinteinen. Pohjoispään ja länsirinteen kasvillisuus on pääosin puolukkatyypin kangasta. Itärinteellä on valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde, jonka kasvillisuus on kuivaa harjulehtoa (Lehtojensuojelutyöryhmä 1988). Lehdon puustossa kasvaa runsaasti lehmuksia ja kenttäkerroksen vaateliaimpia lajeja ovat näsiä, lehtokuusama, taikinamarja, mustakonnanmarja ja kalliokielo. Selänteen päällä on maantie. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Hakinharju on maisemallisesti arvokas ja biologisesti erittäin merkittävä harjulehto. Harjututkimuksessa Hakinharju on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 55. Kalholanniemi Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: 22.4 Kunta: Kuhmoinen Alueen yleiskuvaus: Kalhonniemi on Ylä-Karkjärven etelärannalla oleva niemi, joka on suurimmaksi osaksi VTmännikköä. Niemen kapeassa kärjessä kasvaa isoja kuusia ja tervaleppiä ja kasvillisuus on tuoretta lehtoa. Pensaskerrokseen kuuluvat taikinamarja, puna- ja mustaviinimarja ja tuomi. Kenttäkerroksen lajeja ovat mm. hiirenporras, metsäorvokki, kielo, metsäimarre ja metsämansikka. Rantapensaikossa kasvaa mm. virmajuurta (Valeriana sp.). Niemessä on kesäteatteri ja muutamia rakennuksia. Niemen tyvellä tien varrella kasvaa mm. nurmi- ja ketokaunokkia. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Kalholanniemi on maisemallisesti ja kasvistollisesti jokseenkin merkittävä kohde. Harjututkimuksessa Kalhonniemi on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 56. Pikku-Huumar Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 46.3 Kunta: Kyyjärvi Alueen yleiskuvaus: Peuralinnassa soiden välissä sijaitseva dyynialue, joka on osa mahdollisen saumavyöhykkeen harjujaksoa. Pienehköllä dyynikentällä on muutamia pitkittäisiä ja poikittaisia dyyniharjanteita. Kohteen koillisosa on avohakattua ja taimikkoa kasvaa CT-kangasta. Lounaisosa on tukkipuumäntyä kasvavaa VT-kangasta. Alueen läpi kulkevan maantien varrella on pieni valkopiirtoheinä- ja tupasvillavaltainen nevapainanne. Alueen pohjoispuolella on vedenottamo ja kohteella on tervahautoja. Dyynialue rajoittuu pohjoisosasta soranottoalueeseen, mutta itse kohde on kahta pientä sorakuoppaa lukuun ottamatta säilynyt hyvin luonnontilaisena. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueen melko hyvin säilyneet dyyniharjanteet ovat geologisesti merkittäviä ja alue on tienvarsimaisemassa jokseenkin merkittävä. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu alueellisesti/paikallisesti arvokkaaksi. 57. Oikarinharju Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 46.2 Kunta: Kyyjärvi Alueen yleiskuvaus: Suurehkon drumliinin (Oikarinharjun) sivulle kerrostunut tiemaisemaan liittyvä harjujakson osa. Kohteeseen kuuluu tasaantunut kaareva selänne, jolla on muinaisrantojen valleja ja terasseja. Alue on pääosin nuorta mäntyä kasvavaa VT-kangasta, osin kivistä. Alueella on yksi vanha ja kaksi isoa nykyistä soranottoaluetta soranotolla merkittävästi turmeltu kohde. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologista arvoa on alentanut soranotto. Tienvarsimaisemallista merkitystä. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 58. Kiikkumäki Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 14.5 Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Vuonteen pitkään reuna-saumamuodostumajaksoon kuuluva harjualue, jossa on leveähkö, noin 35 m ympäristöstään kohoava selänne. Selänteen sivuilla on harjukuoppia ja terasseja. Kasvillisuus on pääosin VTkangasta. CT-kangasta on lähinnä laikkuina alueen itäosissa. Puusto on pääosin tukkipuumäntyä, mutta myös pieniä taimikkoalueita esiintyy. Harju on tekopohjavesialueena ja rajoittuu maantiehen. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa Kiikkumäki on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Kiikkumäki muodostaa läheisen Muorinmäen kanssa yhtenäisen, geologisesti ja maisemallisesti merkittävän harjualueen, joka on säilynyt soranottoalueiden välissä hyvin luonnontilaisena. Lisäksi aluekokonaisuudella on merkitystä tekopohjavesialueena.

23 Peurunkajärven Riikolanniemi Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Alue käsittää harjujaksoon kuuluvan Peurunkajärven luoteisosassa olevan harjuniemen. Niemen paikoin 15 m korkean harjuselänteen päällä on polku. Selänteen rinteellä on rantatörmä ja tyvellä rantavalli. Pääosa niemestä on valoisaa tukkipuumäntyä kasvavaa VT-kangasta, jonka pensastona varsinkin rannoilla kasvaa pihlajaa, kuusta ja koivua. Niemen koillistyvelle on rakennettu talo pellon reunaan, mutta muuten alue on säilynyt luonnontilaisena. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Riikolanniemi on maisemallisesti merkittävä kohde. Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 60. Syömäsijanmäki Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Keski-Suomen reunamuodostumaan kuuluva harjualue, jonka loivarinteisestä, deltamaiseksi tasaantuneesta saumamuodostumasta kohoaa jyrkkärinteinen kumpare. Noin 35 m korkean kumpareen lakea käytetään näköalapaikkana. Alueen eteläosa on avohakattua kangasta. Kumpareen laen eteläosa on tukkipuumäntyä kasvavaa VT-kangasta, laen pohjoisosa ja rinteet ovat mäntytaimikkoa. Itärinteen tyvellä oleva lähde on kaivona. Alueen pohjoispuolella olevan Lillukkajoen varrella kasvaa mm. kotkansiipeä ja maakunnallisesti uhanalaista korpisorsimoa. Kohteeseen luoteispuolelta liittyvä harjuselänne on soranottoalueena Syömäsijan länsirinteen tyvelle saakka. Kohteen itäreunaa kiertää maantie. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Syömäsijanmäki on maisemallisesti merkittävä kohde, joka harjututkimuksessa on luokiteltu alueellisesti/paikallisesti arvokkaaksi. Lillukkajoenvarsi on biologisesti jokseenkin arvokas metsälakikohde. 61. Valkolan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 14.2 Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Maantien varrella oleva harjujakson osa, jota luonnehtivat laajat soranottoalueet. Alueella on useita pieniä lampia. Tienvarrella olevat Suolammit ovat leveälti nevarantaisia (mm. valkopiirtoheinä). Metsäkasvillisuudessa vallitsevat nuoripuustoiset VT-kankaat. Suolampien luoteispuolella on kuusivaltaista MT-kangasta ja maantien itäpuolella pienialainen, ravinteinen puronvarsikorpi, jossa kasvaa mm. tervaleppää, hiirenporrasta ja purolitukkaa. Tien länsipuolella on katettu lähde, josta laskee lähdepuro. Linnustoon kuuluvat mm. korppi, teeri ja laulujoutsen. Iso-Harisen kaakkoisrannalla on deltamaiseksi laajentunut, matalia harjukuoppia sisältävä harjumuodostuma, joka kohoaa 25 m ympäristöstään. Muodostuman laki on tasoittunut ja rinteet ovat varsinkin Harisen puolelta jyrkät. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi luokiteltu Harisen harjumaasto on luonnontilaisena säilynyt, pieni, maisemaltaan merkittävä harjumuodostuma. Maantien itäpuolella oleva lähdevaikutteinen puronvarsikorpi on biologisesti merkittävä metsälakikohde. Lisäksi tien länsipuoleinen lähdepuro sisältynee metsälakikohteisiin. Suolammit ovat biologisesti ja tievarsimaisemallisesti jokseenkin merkittäviä. Pohjavesialueen luoteisosa ulottuu osittain Hitonhaudan Natura-alueelle. 62. Vehmasmäki ja Siikakangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: / Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Vehmasmäen itärinteellä sijaitseva reunamuodostumavyöhykkeen pohjoisosan saumamuodostumaluonteiseen jaksoon kuuluva harjualue, johon kuuluvat reunadeltamainen muodostuma ja epäsymmetrinen terassimainen selänteen osa. Alueella on muinaisrantoja ja lohkareisia rantakivikkoja. Kasvillisuus on pääosin VTkangasta, mutta Siikajärven lähellä ja Vehmäsmäen rinteellä on myös kuusivaltaista MT-kangasta. Alueen keskiosassa on laaja soranottoalue ja alueen kautta kulkee sähkölinja. Sora-alueella ja läheisellä kankaalla kiertää moottoripyöräura. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa Vehmsamäen rantamuodostumat ja Siikakangas on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi harjukohteiksi. Alueen geologista merkitystä on alentanut soranotto. Alueen luoteisreunalla olevan Matolammen rannalla on biologisesti merkittävä keskiravinteinen neva, jolla kasvaa mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää ja alueellisesti uhanalaista ruskopiirtoheinää. 63. Pedonmäki Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: - Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Vatiassa maantien varrella sijaitseva saumamuodostumavyöhykkeeseen kuuluva, yli 40 m ympäristöstään kohoava harjumuodostuma, jonka lakiosassa on laaja soranottoalue. Lisäksi länsipäässä on vanha ottoalue. Kasvillisuus on pääosin nuorta mäntyä kasvavaa VT-kangasta. Pohjoisrinteellä on tuoretta kangasta, jonka kasvillisuus

24 24 on osaksi OMT-kangasta. Pieni, soistuva Pedonlampi on neva- ja rämelaitainen. Soranottoalueen laidalla on kaksi iso, jäkälärinteistä harjukuoppaa. Etelärinteellä oleva lähde on muutettu kaivoksi ja rinteellä on omakotitaloja. Alueella on ainakin yksi sammaloitunut röykkiö, jonka halkaisija on 3-4 m. Kyseessä on mahdollisesti metallikautinen lapinraunio. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueen geologista arvoa on alentanut laaja soranotto. Alueen länsipäässä oleva lapinraunio on lailla suojeltu muinaismuisto. 64. Vehkaharju-Siilokangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: - Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Tarvaalassa maantien varrella sijaitseva, osin vesimaisemaan liittyvä harjualueen osa, jota hallitsevat useat vanhat ja nykyiset soranottopaikat. Kasvillisuudessa vallitsevat nuorta mäntyä kasvavat VT-kankaat. Siilokankaalla on pienialisesti kuusivaltaista MT-kangasta. Alueen keskiosassa on pieni silmäkkeinen nevaräme ja tienvarrella sijaitseva, luhtaista saranevaa kasvava Sirkkalampi. Kesällä 2008 alueella havaittiin nuolihaukka. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueen geologista arvoa on alentanut laaja soranotto. Tievarsi ja rantavyöhyke ovat maisemallisesti jokseenkin merkittäviä. Alue rajautuu lounaasta Kiikkumäen-Muorinmäen geologisesti ja maisemallisesti merkittävään harjualueeseen. 65. Talkoovuori Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: - Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Saviolla Metsolahden koillisrannalla sijaitsevan Talkoovuoren länsirinne, joka on monin paikoin kivikkoista VT-kangasta. Rinteen yläosassa on kalliomännikköä ja poronjäkäläpeitteistä avokalliota. Alueen eteläreunalla on pikkutie, mutta alue ei avaudu suoraan Laukaa Metsolahti -maantielle. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Maisemallisesti jokseenkin merkittävä kohde. Kuva 5. Laukaan Lankamaan harjualueeseen liittyvä Lähdesuo on kasvillisuudeltaan arvokas

25 Lankamaan harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 14.7 / 14.9 Kunta: Laukaa Alueen yleiskuvaus: Pyykki-, Lanka- ja Leipämäenharjuista muodostuva harjualue, joka käsittää yli kolme kilometriä pitkän harjuselänteen. Selänne on paikoin hyvin jyrkkärinteinen ja parhaimmillaan yli 30 m korkea. Alueella on useita pienehköjä suppia, joista suurimmassa on Köykänlampi. Harjumetsistä on parhaiten säilynyt Köykkäharju-Lankaharju. Leipämäenharjun juurella on Lähdesuo (kuva 5), jossa on useita lähteitä ja laaja-alainen tihkupinta-alue. Suo on lajistollisesti ja suotyypeiltään arvokas, mm. lettoräme, korpiräme, punakämmekkä, rimpivihvilä, suovalkku, kultasirppisammal. Alue rajautuu Lankajärveen. Harjuselänteen alla kulkee maantie, joka pohjoisosassa kulkee selänteen päällä. Alue on säästynyt soranotolta ja alue kuuluu Natura verkostoon. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Keskisuomalaisittain varsin laaja ja yhtenäinen harjualue, joka on geologisesti merkittävä. Harjututkimuksessa alue on jaettu kahteen osaan ja luokiteltu alueellisesti paikallisesti merkittäväksi. Biologisesti Lähdesuo on kasvillisuudeltaan ja lajistoltaan hyvin merkittävä letto ja lähdesuo. Kokonaisuudessaan kohde on maisemallisesti merkittävä, tie- ja järvimaiseman kannalta arvokas. Lisäksi alueella on merkitystä virkistys- ja retkeilyalueena. Geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot sekä luonnontilaisuuden säilyneisyys huomioon ottaen Lankamaan harjualuekokonaisuudella on valtakunnallista arvoa. 67. Lempään pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Luhanka Alueen yleiskuvaus: Lempäässä oleva harjualue, jonka keskiosassa on laajoja soranottoalueita. Alueen pohjoisosa on louhikkoista nuorta mäntyä kasvavaa VT-kangasta. Harjun reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu kuusivaltaiseksi MTkankaaksi. Keski- ja eteläosien kankaat ovat taimikkoa tai avohakkuuta. Alueen itäreunalla on ruopattu metsäpuro, jonka varrella kasvillisuus on rehevää. Puron varrella, soramonttujen lähellä sähkölinjan alla on keskiravinteinen pikkuneva, jonka lajistoon kuuluvat mm. rätvänä, villapääluikka ja maariankämmekkä. Soramontun reunalla kasvaa maakunnallisesti uhanalaista harjuhietaorvokkia. Soranottoalueen länsipuolella on vanha pelto, jonka laidalla olevalla niitty/kedolla kasvaa ketoneilikkaa, ruusuruohoa, kurjenkelloa, peurankelloa, peltohanhikkia ja huopakeltanoa. Alueen pohjoisosassa on vanha kaatopaikka-alue. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maakunnallisesti uhanalaisen hietaorvokin esiintyminen tulisi ottaa huomioon soranotossa. 68. Sydänmaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Luhanka Alueen yleiskuvaus: Hernemäen itäpuolella oleva harjualue, jonka geologisesti merkittävimmän osan muodostaa Tahkoharju. Harjun pohjois- ja eteläosat ovat hyvin louhikkoista VT-kangasta, ja harjun päällä kulkee tieura. Tahkolammin kohdalla harjulla ja sen jyrkällä rinteellä kasvaa mm. häränsilmää, kissankäpälää, kurjenkelloa, kevätlinnunhernettä ja mäntykukkaa. Lammen eteläpäässä harjurinteen alla olevassa korvessa on pieni lähdealue, jossa kasvaa mm. näsiää, isoalvejuurta, hiirenporrasta, siniheinää, huopaohdaketta ja okarahkasammalta. Alueen pohjoispäässä maantien varressa on soramonttu ja Taikinajärvi, jonka rannalla on loma-asunto. Alueen poikki menee sähkölinja, jonka alla kasvaa lehmusvesoja. Alueella on retkeily- ja hiihtoreitti laavuineen. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Luonnontilaisen kaltaisella lähteellä on vesilain mukainen suoja. Alueella on virkistyskäyttöarvoja. 69. Valkeisperän Valkeiskangas Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 33.5 Kunta: Multia Alueen yleiskuvaus: Valkeisen ja Syrjänalasen vesimaisemaan liittyvä harjujakson osa. Kohde muodostuu kallioperälaaksoon kerrostuneesta, osaksi tasaantuneesta ja loivasti polveilevasta selänteestä, joka on paikoin 15 m korkea. Kasvillisuus on CT- ja VT-kangasta. Keskeisimmän osan puusto on tukkipuumäntyä, pohjois- ja eteläosassa on taimikkoaloja. Pohjoispää on turmeltu soranotolla. Kesällä 2007 soranottoalueella pesi pieni törmäpääsky-yhdyskunta ja Valkeisen ranta-alueella lenteli mm. nuolihaukka ja palokärki. Alueen läpi on rakennettu tie ja alueella on muutamia loma-asuntoja. Alueella on runoilijan polku. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä kohde, joka on harjututkimuksessa luokiteltu maakunnallisesti/paikallisesti arvokkaaksi.

26 Lopakankankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 33.3 Kunta: Multia Alueen yleiskuvaus: Petäjävesi-Multia harjujaksoon kuuluva maisemallisesti hyvin vaihteleva ja huomattavia korkeuseroja sisältävä harjualue, joka käsittää osaksi rinnakkaisia, erillisiä selänteitä ja harjanteita sekä harjukumpuja. Selänteet ovat paikoin kivisiä ja lohkareisia. Kasvillisuus on VT-kangasta, karuimmilla paikoilla CT-kangasta. Tien lisäksi alueen kautta menee voimalinja, jonka alla olevilla rinteillä on pienialaisia paisterinnelaikkuja. Alueen eteläpäässä on pieni lähdesilmä, josta lähtevä noro on kaivettu ojaksi. Alueella on kaksi pientä ja vanhaa soranottopaikkaa, muuten alue on säästynyt maa-ainesten ottotoiminnalta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologisesti jokseenkin merkittävä ja maisemallisesti merkittävä, laajahko harjukohde, jonka eteläosa on harjututkimuksessa luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 71. Kangasjärvenkankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 33.2 Kunta: Multia Alueen yleiskuvaus: Pohjois-eteläsuuntaisen harjujakson osa, joka jää ojitettujen suoalueiden keskelle. Lisäksi alue rajautuu Kangas- ja Pitkäjärveen. Alueen keskiosassa on todennäköisesti korkeimman rannan yläpuolelle muodostunut leveähkö, m korkea, tasalakinen ja jyrkkärinteinen selänne, jonka sivuilla on useita harjukuoppia. Kasvillisuus on VT-kangasta, joka välillä vaihettuu karummaksi CT-kankaaksi. Korpinotkelmassa virtaava Syrjäjoki on pohjoisosastaan luonnontilaisenkaltainen. Selänteen länsisivulla on isohko sorakuoppa ja tienvarrella on iso louhitun aineksen varastopaikka. Pitkäjärven rannalla on mökki. Lajistoon kuuluvat mm. metso, kulorasta ja mäntykukka. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologisesti ja maisemallisesti jokseenkin merkittävä harjualue, jonka selänteinen keskiosa on harjututkimuksessa luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Syrjäjoki on pohjoisosastaan biologisesti jokseenkin merkittävä metsälakikohde. 72. Köpinkankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Multia Alueen yleiskuvaus: Nikaranperällä ojitettujen soiden ja kahden pienen lammen ympäröimä hyvin tasainen harjukangas, jossa on muutamia pieniä harjukuoppia. Kasvillisuus on CT- ja VT-kangasta, joka on lähes kokonaan avohakattu. Alueen eteläpäässä on pieni soranottopaikka. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Ei erityisiä luonto- ja maisema-arvoja. 73. Multianjärvien harjumaasto Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: Kunta: Multia Alueen yleiskuvaus: Multian taajaman tuntumassa oleva, Iso ja Vähä Multianjärvien vesimaiseman ympäröimä harjualue, joka koostuu matalahkosta selänteestä ja siihen liittyvistä sivulaajentumista ja -kumpareista. Niemiä ja saaria sisältävän alueen kasvillisuus on sekapuuvaltaista VT-kangasta. Rapalammen rannat ovat nevaa ja rämettä. Alue rajautuu hautausmaahan ja alueella on omakotitaloja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä kohde, joka on luokiteltu harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi. 74. Lintankangas Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Multia Alueen yleiskuvaus: Pieni Multianjärven luoteispäässä sijaitseva harjualue, joka sijoittuu maantien varteen. Kaakkoispäästään alue rajoittuu Multianjoen virkistyskalastuskohteena olevaan Kurjenkoskeen, josta saadaan saaliiksi taimenta ja harjusta. Koski on maakuntakaavan S-kohde. Kosken rannoilla ja maantien varrella kasvaa runsaasti ruusuruohoa. Peruskartassa Varpumäen rinteeseen merkittyä lähdettä ei löytynyt. Rinteestä löytyi vain kostea juotti ja kaksi rengaskaivoa. Alueella on muutamia pieniä puro- ja sulamisvesiuomia, joiden kasvillisuus on rehevää, mm. rohtovirmajuurta ja sudenmarjaa. Maantien varrelle on raivattu lisää peltoa ja alueen pohjoispäässä on vanhoja soranottoalueita (+soravarastoja) ja ravirata. Mustalammen luoteispäässä on vanhaa rinnepeltoa, joka on muuttunut matalakasvuiseksi niityksi ja kedoksi. Riuttaniemen kohdalla Multianjoen varrella on luhtainen joenvarsineva, jonka ravinteisella reunalla kasvaa mm. harvinaista äimäsaraa (parin aarin alalla). Pokelanniemessä kasvaa maakunnallisesti uhanalaista jouhiluikkaa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueen merkittävät biologiset ja maisemalliset arvot rajoittuvat Multianjoen varteen (Kurjenkoskeen ja Riuttaniemen joenvarsinevaan) ja Pokelanniemeen. Ei erityisiä geologisia arvoja.

27 Lähteelänperän pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: Harjualueen nro: - Kunta: Muurame Alueen yleiskuvaus: Kuusimäen koillislaidalla oleva harjualue, jolla sijaitsee suuri nykyinen soranottoalue. Soranotolta säästynyt harjualue on pääosin nuorta mäntyä kasvaa VT-kangasta. Kuusimäen rinteessä on kuusivaltaista MTkangasta. Etelärajalla on pieni nevarantainen Kilpilampi ja pohjoispäässä Lähteelänperän asutusta. Pohjoisosan kulttuuriympäristöön jäävistä lähteistä osa on muutettu kaivoiksi. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Pohjavesialue rajautuu ja ulottuu osittain Kuusimäen Natura-alueelle. 76. Riskoperän pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: Harjualueen nro: - Kunta: Muurame Alueen yleiskuvaus: Kuusimäen kaakkoislaidalla oleva epäyhtenäinen harjualue, joka on suurimmaksi osaksi MTkangasta. Alueella on neljä pientä metsälampea, joiden rannoilla on pari loma-asuntoa. Alueen kautta kulkee maakuntaura ja alueella on useita polkuja. Kaakkoisreunalla on perattu metsäpuro, jonka varrella on säilynyt pieni luonnontilaisen kaltainen korpilaikku. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Pohjavesialue ulottuu luoteisosastaan Kuusimäen Natura-alueelle. Virkistyskäyttöarvoja. 77. Nätkelmän pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: Harjualueen nro: - Kunta: Muurame Alueen yleiskuvaus: Riskoperällä Nätkelmän talon eteläpuolella oleva pieni harjualue, jonka keskellä on suuri soranottoalue. Alueen eteläosa on MT-kangasta, joka on osaksi avohakattu. Itärajalla rinteen alla on pieni, reunaojasta huolimatta luonnontilaisena säilynyt neva, jolla kasvaa mm. runsaasti valkopiirtoheinää. Koillisosassa virtaa puro, joka on osaksi jäänyt avohakkuulle. Pellon laidalla puron varressa on voimakaskasvuinen kotkansiipikasvusto ja seassa kasvaa tesmaa, lehtokortetta sekä maakunnallisesti uhanalaista korpisorsimoa. Lehtolaikun yli on rakennettu tie. Alueen kautta tietä pitkin kulkee maakuntaura. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Lehtolaikku ja pikkuneva ovat biologisesti jokseenkin merkittäviä kohteita. 78. Kaunikkilammen pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Petäjävesi Alueen yleiskuvaus: Piesalankylän kaakkoispuolella oleva harjujakson osa, jonka kasvillisuus on VT-kangasta. Alueen puusto on nuorehkoa mäntyä tai mäntytaimikkoa. Pohjoisosa ulottuu Piesalankylän peltoalueelle ja alue päättyy vesistöön työntyvään harjanneniemeen. Niemen tyvellä on kaksi pientä, suhteellisen luonnontilaista lähdepintaa, joilla kasvaa mm. lehväsammalia, mesiangervoa, suo-ohdaketta ja ojakellukkaa. Alue rajautuu useaan pieneen lampeen. Pohjavesialueella on useita vanhoja soranottopaikkoja ja eteläpäässä on käytössä oleva soranottopaikka. Alueen läpi kulkee maantie ja alueella on muutamia taloja sekä ravirata. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja pohjoispään lähdepintoja lukuun ottamatta. Alueella on tienvarsimaisemallisesti merkitystä ja pohjoispään niemi on vesistömaisemallisesti jokseenkin merkittävä. 79. Syrjäharju Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 16.1 / 30.5/16.3 Kunta: Petäjävesi, Keuruu Alueen yleiskuvaus: Pengerjoella sijaitseva luode-kaakkosuuntaiseen jaksoon kuuluva harjuselänne, jossa on useita peräkkäisiä harjanteita. Selänne on paikoin terävälakinen ja jyrkkärinteinen. Pohjoisosan Valkealammen alueella on pienehkö harjudelta ja harjukumpuja. Alueen keskiosa on runneltu laajasti soranotolla. Selänteen eteläpäässä on vanhojen metsien suojeluohjelman (VMSO) kohde, joka on pääosin tuoreen kankaan harjumetsää. Linnustoon kuuluu mm. pohjantikka. Alueella on useita lähteitä, joista yksi on vedenottamona. Suojeluohjelmakohteen eteläpuoleinen harjanne on tuhottu soranotolla. Natura 2000-rajaukseen kuuluu Syrjäharjusta kaksi erillistä aluetta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Soranotto on alentanut kohteen geologista arvoa harjukokonaisuutena. Naturaan kuuluvat osat ovat geologisesti yhä merkittäviä. Lähteet ja vanhan metsän alue ovat biologisesti hyvin merkittäviä. Varsinkin Valkealammen alue on maisemallisesti merkittävä. 80. Pilkkamäki Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 52.3 Kunta: Pihtipudas Alueen yleiskuvaus: Alvajärven harjuniemi, johon kuuluu harjudelta ja siihen liittyvä syöttöharjuselänne. Deltan laki kohoaa noin 35 m korkeuteen Alvajärven pinnasta ja muodostuman rinteillä on useita muinaisrantaterasseja ja rantavalleja. Alue on pääosin valoisaa, tukkipuumäntyä kasvavaa VT-kangasta. Alueen ympäri kiertää hyvä, käytetty polku-

28 28 verkosto ja mäen päältä aukeaa sekä etelään että luoteeseen hyvä näköala. Alueen luoteisreunalla, pikkutien varrella on pieni soranottopaikka. Niemen etelärannalla on loma-asuntoja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti ja geologisesti merkittävä kohde, joka on luokiteltu harjututkimuksessa maakunnallisesti/paikallisesti arvokkaaksi. Myös virkistyskäyttöarvoa. 81. Kopanniemi ja Paskomäki Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 48.6 Kunta: Saarijärvi Alueen yleiskuvaus: Lanneveden ja Summasjärven harjumaastoon kuuluva harjualue. Paskomäen kapeahkolakinen harjuselänne, joka on noin 30 m korkea, liittyy Lanneveden kylämaisemaan. Selänne madaltuu Summasjärveen työntyväksi Kopanniemeksi. Paskomäen länsisivulla on sivudeltamainen laajentuma. Selänteen kasvillisuus on VT-kangasta. Kopanniemessä selänteen tyvellä kasvillisuus muuttuu kuusivaltaiseksi MT-kankaaksi. Alueen keskiosan poikki menee maantie, ja Paskomäen luoteisosassa on laaja soranottoalue, joka on katkaissut selänteen. Kopanniemeen on rakennettu loma-asuntoja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Kopanniemellä ja Paskomäen kaakkoisosalla on maisemallista merkitystä, mutta alueen kokonaisarvoa on laskenut soranotto. Paskomäen kaakkoispää liittyy Lannejoen suojelualueeseen. Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 82. Porttilankankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Saarijärvi Alueen yleiskuvaus: Pieni, erillinen Mahlunjärven länsirannalla oleva harjualue, joka on suurimmaksi osaksi mäntytaimikkoa kasvavaa VT-kangasta. Alueelta on otettu maa-aineksia ja osa ottoalueesta on kala-altaana. Lisäksi alueen läpi kulkevan tien varrella on osmankäämiä kasvava, vanhaan ottotoimintaan liittyvä lammikko. Alueen lounaisreunalla on MT-kuusikko, jossa virtaa voimakkaasti sammaloitunut, ojamainen puro. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Tienvarsimaisemaa lukuun ottamatta alueella ei ole erityisiä luonto- ja maisema-arvoja. 83. Pirunvuoren Pyhämäen harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: 48.8 Kunta: Saarijärvi Alueen yleiskuvaus: Saumavyöhykkeen harjujaksoon kuulua alue, joka käsittää Pirunvuoren kumpumaisen, laelta lohkareisen selänteen sekä Pyhämäen drumliinin jyrkkään kylkeen harjudeltamaiseksi terassiksi levittäytyvän Myllymäen selänteen. Alue on monin paikoin kivistä VT-kangasta. Myllymäen koillisrinteessä on lähdesilmiä ja lähdepintaa usean aarin alalla. Myllylammesta virtaavan puron varrella on lehtoa. Lähde- ja lehtolajistoon kuuluvat mm. lehtokuusama, lehto-orvokki, lehtokorte, kaiheorvokki ja tesma. Alueen keskeisessä osassa Myllymäessä on iso soranottoalue. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu geologisesti ja maisemallisesti merkittäväksi, alueellisesti arvokkaaksi harjuksi. Alueen geologista arvoa on alentanut Myllymäen mittava soranotto, mutta Pirunvuori ja Pyhämäen rinne ovat säilyttäneet arvonsa. Myllymäen lähde- ja lehtoalue on biologisesti jokseenkin merkittävä metsälakikohde. 84. Ahvenlammen harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 48.2 Kunta: Saarijärvi Alueen yleiskuvaus: Saumamuodostumajaksoon kuuluva ja valtatie 13:n varrella sijaitseva harjualue, jonka jyrkkärinteistä, m korkeaa pääselännettä reunustavat suuriin harjuhautoihin syntyneet Ahvenlampi ja Saarilampi. Selänteen länsisivulla on suurehko sivudelta ja itäsivulla on sivukumpareita. Kasvillisuus on VT-kangasta. Keskeisin osa harjualueesta on säilynyt geomorfologisesti luonnontilaisena, mutta alueen laidoilla on vanhoja soranottoalueita. Ahvenlammen rannalla on leirintäalue ja lammen luoteispuolella on vedenottamo. Alueella on valaistu pururata. Kohteen ympäristössä on asutusta sekä metsäkoulu ja hotelli. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Monipuolinen ja maisemallisesti merkittävä harjukohde, joka on luokiteltu harjututkimuksessa alueellisesti arvokkaaksi. 85. Pyhänkangas Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 48.9 Kunta: Saarijärvi Alueen yleiskuvaus: Hirvaanmäellä lähellä Äänekosken rajaa sijaitseva harjualue, joka käsittää osan laajaa deltaaluetta sekä tähän liittyvät kapealakiset ja jyrkkärinteiset harjuselänteet. Alueen kasvillisuus on pääosin VT-kangasta. Alueen eteläosassa on matkailunähtävyytenäkin tunnettu karsikkopetäjikkö. Harjualueen itäosassa on laajoja soranottoalueita ja keskiosan harjuselänteestä vain osa on säilynyt ottotoiminnalta. Alueen soranotolta säästynyt eteläosa on maakuntakaavan arvokkaana harjualueena (ge/2).

29 29 Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Laaja ja topografialtaan vaihteleva harjualue, jonka arvoa on laskenut itäosan voimakas soranotto. Maakuntakaavan ge/2 -alue on yhä geologisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. 86. Koiraharjun pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Saarijärvi Alueen yleiskuvaus: Pylkönmäen kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva harjualue, joka on kivistä CT- ja VT-kangasta. Alueella on neljä isoa, vanhaa / nykyistä soranotto- / murskausaluetta. Alueelle jää kapeasti nevareunainen Kangaslampi, jonka itärannalla on loma-asuntoja. Alueen läpi pikkutietä pitkin menee moottorikelkkaura ja alueella on kota. Alueen poikki luoteesta laskee kangaslampeen puro, joka on suurimmaksi osaksi luonnontilaisenkaltainen. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Ainakin osaksi metsälakikohteeksi luokiteltavaa puroa lukuun ottamatta alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 87. Sirkkakankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Saarijärvi, Äänekoski Alueen yleiskuvaus: Lannevesi-Summasjärven harjumaastoon liittyvä harjualue, jonka poikki kulkee Lannevesi- Hietama -tie. Alueen keskellä sijaitsee luonnonolosuhteiltaan monimuotoinen Sirkkakankaan luonnonsuojelualue. Suojelualueeseen sisältyy lehmuslehto, ravinteikas rantasuo, tervaleppäkorpi ja harjumetsikkö. Pohjoisosan kapean harjuselänteen rinteen alla on umpeenkasvanut lampare, jonka ravinteisella suursara- ja ruopparimpinevalla kasvaa mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää / alueellisesti uhanalaista ruskopiirtoheinää sekä alueellisesti uhanalaista rimpivihvilää ja maakunnallisesti uhanalaista suovalkkua. Harjuselänteen koillisrinteen alla olevien lampareiden rannalla on lehmusta ja lehtokuusamaa kasvava lehtolaikku. Myös eteläosan harjuselänteiden välissä on ravinteista nevarämettä (mm. valkopiirtoheinä, villapääluikka, maariankämmekkä). Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Biologisesti merkittävä kohde, jonka luontotyypit ja lajisto on monipuolista ja harvinaista. Maisemallisesti ja geologisesti jokseenkin merkittävä kohde. 88. Papanahonkangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 18.1 Kunta: Toivakka Alueen yleiskuvaus: Huikon tiemaisemaan liittyvä, saumamuodostumajaksoon kuuluva harjualue, jonka deltamaisella, osaksi kumpujen ja matalien harjukuoppien luonnehtimalla harjulaajentumalla on ilmeisesti sulamisvesiuomana alkunsa saanut raviinimainen purouoma. Kasvillisuus on VT- ja CT-kangasta. Purouoman kasvillisuus on rehevää korpea ja lajistoon kuuluvat mm. kotkansiipi, huopaohdake, tuomi, tervaleppä, koiranheisi, korpikaisla, mesiangervo ja maakunnallisesti uhanalainen korpisorsimo. Eteläosassa puron varteen on kaivettu lammikko ja puron pohjoisosa on perattu. Idässä alue rajautuu ojitettuun Jussinsuohon. Maantien luoteispuolella on laaja soranottoalue ja kankaalla kiertää ajoura. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologisesti merkittävä kohde, jonka arvoa maantien luoteispuolella on alentanut soranotto. Harjututkimuksessa alue on luokiteltu maakunnallisesti/paikallisesti arvokkaaksi. Alueen halki virtaava purouoma on suurimmaksi osaksi metsälakikohdetta, joka on biologisesti jokseenkin merkittävä. 89. Tervakangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 18.2 Kunta: Toivakka Alueen yleiskuvaus: Nisulan koillispuolella oleva, epäyhtenäiseen harjujaksoon kuuluva harjualue, joka käsittää pieniä selänteitä ja harjudeltan. Alueella on pienehköjä harjukuoppia ja deltan kaakkoisosassa joitakin muinaisrantoja. Alueen pohjoisosa on louhikkoista, mäntytaimikkoa kasvaa VT-kangasta. Alueen itäreunalla on perattu puro ja kasvillisuus on soistuvaa MT-kangasta. Alueen eteläosa on soranottoalueena. Soranottoalueella on noin 50 kolon törmäpääskyyhdyskunta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Alueen arvoa on laskenut mittava soranotto. 90. Hepoharjun pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Toivakka Alueen yleiskuvaus: Toivakka-Kangasniemi -tien varrella oleva pohjois-eteläsuuntainen harjualue, jonka keskiosassa on laaja vanha soranottoalue. Pohjoisosan Tauluntien länsipuoleinen alue on sotilasaluetta, jonka korpi- ja puroalueet ovat rehevähköjä ja luonnontilaisia. Myös pohjoisosan itäreunalla on osittain luonnontilainen purouoma. Eteläosa on kuivempaa ja karumpaa kangasta, mutta siemenviljelyalueen lähellä olevan puronvarren kasvillisuus on rehevää ja puron varrella kasvaa muutamassa kohdassa mm. maakunnallisesti uhanalaista korpisorsimoa.

30 30 Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Alueen puronvarret ovat luonnontilaisimmilta osiltaan biologisesti jokseenkin merkittäviä metsälakikohteita. 91. Viisarimäen harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: 18.3 Kunta: Toivakka Alueen yleiskuvaus: Tie- ja vesimaisemaan liittyvä saumamuodostumajakson harjualue, joka on kerrostunut kallioperälaakson rinteelle. Epäsymmetrisen selänteen korkeus on noin 20 m ja sen rinteellä on heikkoja rantamuodostumia. Kasvillisuus on VT-kangasta. Alueen koillispäässä on purouoma, jossa on pieni, rehevärantainen Hietakoski. Alueella on muutamia omakotitaloja ja rakentamattomia tontteja. Alueen läpi on suunnitteilla uusi tie. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti arvokas harju, joka osaksi jää Viisarimäen Rutalahden arvokkaalle maisema-alueelle. Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 92. Höytiän Uuraisenkangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 19.1 Kunta: Uurainen Alueen yleiskuvaus: Harjujakson osa, joka käsittää matalahkoja selänteitä ja sivuharjanteita, sivukumpareita, harjukuoppia sekä deltamaisia harjulaajentumia. Muodostuma on paikoin hyvin lohkareinen. Alueen pohjoisosa liittyy Pieni-Uuraisen vesimaisemaan. Kasvillisuus on pääosin nuorta mäntyä kasvavaa CT-kangasta. Pieni-Uuraisen rannalla on loma-asuntoja ja alueen läpi menee tie. Lisäksi alueella risteilee muutamia uria. Alueella ei ole soranottoalueita. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 93. Isonniemenkangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 19.2 Kunta: Uurainen Alueen yleiskuvaus: Pieni-Uuraisen vesimaisemaan liittyvä harjujakson osa, joka käsittää deltamaiseksi laajentuneen selänteen, harjukumpuja ja useista rinnakkaisia, noin 10 m korkeita harjanteita. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta. Alueen pohjoisosassa on pieni isovarpuräme. Alueen läpi menee sähkölinja ja lounaisosan poikki virtaa Muikkujoki. Pieni-Uuraisen rannalla on useita loma-asuntoja, ja Pieni-Tehlon rannalla on hiihtomaja. Alueella on muutamia vanhoja maisemoituneita soramonttuja ja kohteen lounaislaidalla on suuri, nykyinen ottoalue. Muikkujoen varrella on luhtaista korpea ja lähteitä, joiden kasvistoon kuuluvat mm. suokeltto, hiirenporras ja mesiangervo. Linnustoon kuuluvat mm. rantasipi, kulorastas ja palokärki. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä harjukohde, joka on luokiteltu harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi. 94. Ruotokassin pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Uurainen Alueen yleiskuvaus: Harjujaksoon kuuluva, kaakkoisosastaan korpi-, luhta- ja suurruohorantaiseen Heinälamminpuroon rajoittuva harjualue, joka käsittää useita harjukuoppia ja harjanteita. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta, paikka paikoin CT-kangasta. Luoteisosassa on myös tuoretta kangasta. Parin isoimman harjukuopan rinteellä on ketunluolia sekä paisterinnelaikkuja, joilla kasvaa mm. keltaliekoa. Linnustoon kuuluvat mm. palokärki, metso ja kulorastas. Alueen louhikkoisessa länsiosassa on kaksi pientä allikkoa, joista toinen oli kesällä 2007 kuivunut. Alueen pohjoisosassa on kota. Heinälamminpuron kaakkoispuoleisella harjualueella (Kangashäkin harjualue) on laajoja soranottoalueita. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti jokseenkin merkittävä, hyvin säilynyt harjualue. Biologisesti merkittävässä metsälakikohteessa, Heinälamminpurossa, kasvaa mm. runsaasti maakunnallisesti harvinaista jokileinikkiä sekä purolitukkaa ja kurjenmiekkaa. 95. Kangashäkin harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 19.3 Kunta: Uurainen Alueen yleiskuvaus: Deltamaisesti levinnyt harjujakson osa, joka on pääosin tasalakista selännettä. Alueella on varsin syviä harjukuoppia ja muutamia harjulampia. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta. Laikkuina esiintyy CT-kangasta ja yhden harjukuopan pohjalla on karuhkoa lyhytkorsinevaa. Alueella kiertää lyhyt valaistu kunto- ja hiihtopolku. Alueen läpi kulkee tie, ja kohteen luonnontila on muuttunut laaja-alaisen soranoton takia. Kaakkoispuolella on elementtitehdas. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa kohde on luokiteltu alueellisesti / paikallisesti arvokkaaksi, mutta varsinkin geologinen arvo on laskenut soranoton takia (kuva 6).

31 31 Kuva 6. Uuraisten Kangashäkin harjualueen soranottoaluetta 96. Kattilaniemen harjualue Pohjavesialueen nro ja lk: - Harjualueen nro: 54.4 Kunta: Viitasaari Alueen yleiskuvaus: Tiirisen ja Aution vesimaisemaan liittyvä harjujakson osa, joka käsittää loivarinteisen, osittain tasaantuneen selänteen sekä pienehkön, tasalakisen harjudeltan. Kattilaniemen luoteissivulla on matala eroosiotörmä ja hieno hiekkaranta. Kasvillisuus on suurimmaksi osaksi nuorta mäntyä kasvavaa VT-kangasta, ja alue on varsinkin pohjoisosastaan tiheäpuustoista. Pohjoisessa alue rajoittuu pieneen, saranevarantaiseen matolampeen. Alueella on muutamia loma-asuntoja, kaksi vanhaa soramonttua ja sähkölinja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Maisemallisesti merkittävä harjukohde, joka on luokiteltu harjututkimuksessa paikallisesti arvokkaaksi. 97. Pirttikankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 54.2 Kunta: Viitasaari Alueen yleiskuvaus: Pirttijärvestä luoteeseen suuntautuvan harjujakson osa, joka on keskeisimmiltä osin rantamaisemaan liittyvää delta-aluetta. Alue on suurimmaksi osaksi VT-kangasta, jonka puusto on nuorta tai taimikkovaiheessa olevaa mäntymetsää. Harjun lounaisreunalla on suurimmaksi osaksi perattu metsäpuro, jonka varrella on ojitettua korpea. Puron kaakkoisimmassa osassa on pieni suurruoholehtomainen kaistale, jossa kasvaa mm. mesiangervoa ja hiirenporrasta. Puron varrella on kota. Alueen luoteisreunalla on maantie ja länsireunalla peltoalue. Alueen läpi kulkee kaksi metsätietä. Pirttijärven rannan eteläosassa on kolme loma-asuntoa. Deltan keskeinen osa on laajahkona soranottoalueena. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Pirttijärven rantaan rajoittuva luonnontilaisena säilynyt, suppainen deltan osa on maisemallisesti merkittävä. Harjututkimuksessa Pirttikankaan itäosa on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. 98. Kakkiskankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Viitasaari Alueen yleiskuvaus: Haaralan kylä- ja maantiemaisemassa sijaitseva harjujakson osa, joka itäpuolelta rajoittuu Sorvavuoren jyrkkään kalliorinteeseen. Kapean, VT-kankaisen harjualueen puusto on nuorta männikköä. Pohjoisosassa on pieni räme- / lyhytkorsinevapainanne sekä sähkölinjan alla oleva lehtipuuvaltainen, mesiangervoa kasvava kosteikko,

32 32 jonka valtapuina ovat leppä ja koivu. Alueella on muutamia lampia, joiden rannalla kiertää kapeita pikkuharjanteita. Alueen kaksi vanhaa soranottoaletta ovat pääosin maisemoituneet. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Ei erityisiä luontoarvoja. Maisemallisia tekijöitä ovat lähinnä maantie ja pikkulammet. 99. Lahnaskankaan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Viitasaari Alueen yleiskuvaus: Katkonaisen harjujakson osa, joka rajoittuu eteläpäästään Ruokosen ja Jouhtisen vesimaisemaan. Eteläosassa vallitsevana metsätyyppinä on VT-kangas, pohjoisosassa karumpi CT-kangas, joka on monin paikoin lohkareista. Metsät ovat nuoria tai taimikkovaiheisia mäntymetsiä. Eteläosan Turpeispuron maantien itäpuoleinen osa on perattu, mutta länsipuolella soistuvassa uomassa virtaava puro on luonnontilaisen kaltainen ja sen koivu- ja leppävaltaisella rannalla kasvaa mm. harvinaista kaislasaraa. Alueen keskiosassa on harjukuoppa-alue (mm. Akanhaudat), jonka eteläpuolella on kaksi soranottoaluetta. Alueen eteläosan kautta kulkevan maantien varrella on kaksi taloa. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Turpeispuron länsiosa on biologisesti jokseenkin merkittävä metsälakikohde. Alueen eteläosa on maisemallisesti jokseenkin merkittävä Toulatin pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Viitasaari Alueen yleiskuvaus: Katkonaisen harjujakson osa, joka sijaitsee maantien varrella Toulat järvien välissä Kokkismäen pohjoisrinteellä. Alue on pääosin mäntytaimikkoa kasvaa VT-kangasta ja karuimmat osat ovat CT-kangasta. Palokankaan rinne on hyvin lohkareista. Alueella on valaistu liikuntaura ja vanha laanipaikka sekä ruohottunut urheilukenttä, jonka vieressä on jätteiden aluekeräyspiste. Alueen eteläosassa on pieniä soranottopaikkoja ja alueen laidalla on kyläasutusta. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Ei erityisiä luontoarvoja. Maisemallisena tekijänä ovat lähinnä maantie ja Toulatin vesimaisemaan liittyvä kulttuurimaisema Sirkkaharjun pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: 66.1 Kunta: Äänekoski, Laukaa Alueen yleiskuvaus: Keski-Suomen saumamuodostumavyöhykkeeseen liittyvä harjualue, joka sisältää mm. 30 m korkean, leveän ja tasalakisen sekä paikoin jyrkkärinteisen selänteen. Selänteen laella on useita pieniä harjukuoppia. Alueella on myös dyyniharjanne. Kasvillisuus on pääosin VT- ja CT-kangasta. Harju on maakunnallisesti uhanalaisen ja valtakunnallisesti silmälläpidettävän kangasajuruohon alkuperäinen kasvupaikka. Osa esiintymistä on tuhoutunut laajamittaisen soranoton takia. Alueeseen liittyy suorantaisia lampia. Keskeisin osa harjusta kuuluu Natura verkostoon. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Soranotosta huolimatta geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti merkittävä harjukohde. Arvokkain osa sisältyy Natura-alueeseen Porraspohjan pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: III Harjualueen nro: - Kunta: Äänekoski Alueen yleiskuvaus: Mämmenkylän luoteispuolella oleva kapea harjualue, jonka selänne työntyy Kaiskarinniemenä Myllyselälle. Rakennetun niemen tyvellä on korpi- ja isovarpurämejuotti. Alueen keskellä, maantien varrella on kaksi lampea ja peltoaukea. Pohjoisessa alue työntyy Porrasmäen kiviselle kaakkoistyvelle. Alueella on asutusta ja pieniä, vanhoja maa-ainesten ottomonttuja. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Eteläosaltaan maisemallisesti jokseenkin merkittävä kohde Hietaman pohjavesialue Pohjavesialueen nro ja lk: II Harjualueen nro: - Kunta: Äänekoski Alueen yleiskuvaus: Hietamalla valtatie 13 varrella sijaitseva harjualue, joka kuuluu saumavyöhykkeen harjujaksoon. Kohteen luonnontila on muuttunut laajoilta alueilta soranoton takia. Pohjoispäässä on monia vahoja soranottoalueita ja keskiosassa on laaja nykyinen ottoalue. Eteläosan kasvillisuus on VT-kangasta. Pohjoispäässä radan varrella on nuorta lehtipuuvaltaista OMT-kangasta ja pieni ojitettu kosteikko. Keskiosan soramonttujen reunan päältä avautuu näköala läheisille pelloille. Kesällä 2009 sora-alueella havaittiin kivitasku, ja pyy vihelteli tienvarsimetsässä. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Geologiset arvot ovat merkittävästi alentuneet soranoton takia. Ei erityisiä luontoarvoja. Maisemallisesti jokseenkin merkittävä lähinnä vain tienvarsimaiseman ja Hietaman peltoalueille avautuvan näköalan takia.

33 Kulopalokangas Pohjavesialueen nro ja lk: I Harjualueen nro: 64.2 Kunta: Äänekoski Alueen yleiskuvaus: Syvälahteen johtavan tien varrella, Kaakkovuoren eteläpuolella oleva harjualue, joka koostuu paikoin katkeilevasta ja kumpuilevasta selänteestä. Selänteen sivuilla on varsin syviä harjukuoppia sekä harjudeltamaisia laajentumia. Alueen itäosan kankaalla on useita peräkkäisiä rantavalleja. Alueen kasvillisuus on VT-kangasta. Pohjoisosa on nuorta kasvatusmännikköä, eteläosassa on taimikkoaloja ja tukkipuumännikköä. Alueen kaakkoisreunalla virtaa metsäpuro. Eteläosassa Kangaslammen rannalla on leirikeskus ja alueen keskellä on iso soranottoalue. Alueella on Laulavan mörön luontopolku. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Harjututkimuksessa alue on luokiteltu maakunnallisesti/paikallisesti arvokkaaksi. Harjualueen arvoa on laskenut soranotto, mutta alueella on moni-ilmeisen harjumaiseman ja polkuverkoston takia virkistyskäyttöarvoa. Puron pohjoisosa on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. 5. Tulosten tarkastelu Monet Keski-Suomen harjukohteet ovat kärsineet soranotosta, ja yhtenäiset harjualueet ovat pirstoutuneet harjuluontotutkimuksen valmistumisen jälkeen. Neljällä kohteella soranoton katsottiin alentaneen suojelullista arvoa siinä määrin, että kohteita ei enää luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviksi harjukohteiksi. Lisäksi neljän kohteen arvoluokkaa pudotettiin soranoton takia (taulukko 1). Harjujen luonnontilaa muuttaneen toiminnan takia hyvin luonnontilaisena säilyneiden kohteiden ja varsinkin kohteiden, jotka olivat säilyneet osana suurempaa luonnontilaista harjukokonaisuutta, suojelullinen arvo korostui. Myös biologisten arvojen tarkentuminen on nostanut eräiden kohteiden suojelullista kokonaisarvoa. Merkittävimpiä harjuihin liittyviä biologisia arvoja ovat lähteiköt (maastokohteista esim. Jyväskylän Halkomäessä nro 14, Keuruun Kaakkokankaalla nro 42, Laukaan Lankamaan harjualueella nro 66), ravinteiset puronvarret (maastokohteista esim. Joutsan Säynätharjulla nro 9, Jyväskylän Halkomäessä nro 14), lehdot (maastokohteista esim. Kuhmoisten Sappeen Anttilanharjulla nro 50, Kuhmoisten Mäyrävuorella nro 52, Kuhmoisten Hakinharjulla nro 54) ja vanhat metsät (maastokohteista esim. Petäjäveden Syrjäharjulla nro 79) sekä kohteilla esiintyvät valtakunnallisesti, alueellisesti tai maakunnallisesti uhanalaiset lajit. Maastokohteilla kasvaa ainakin 19 uhanalaista putkilokasvilajia, joilla on yhteensä 32 esiintymää (liite 2). Putkilokasveista kangasvuokko (kuva 2) ja punakämmekkä ovat valtakunnallisesti uhanalaisia. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviin kuuluu ainoastaan ketoneilikka. Loput putkilokasvilajit ovat alueellisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia. Suojelullisesti merkittäviä valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lintuja ovat kangaskiuru, kehrääjä ja pohjantikka. Uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lintulajeja, jotka ovat Keski-Suomessa vielä melko yleisiä eivätkä vaadi erityisiä suojelutoimia (esim. tiltaltti, teeri, metso, käki), ei ole esitetty liitteessä 2. Viiden harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan kohteen lisäksi Laukaan Lankamaan harjualue, Jämsän Rasuanniemi (kuva 7), Kyyjärven Hyytiäisenkankaan dyynialue ja Multian Heiluvan-Housukosken harju- ja dyynialue arvioitiin valtakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi. Kaikki alueet kuuluvat Natura verkostoon. Hyytiäisenkangasta lukuun ottamatta kohteet ovat myös biologisesti ja maisemallisesti arvokkaita ja ovat säilyneet keskisuomalaisittain laajoina ja luonnontilaisina harjualueina. Hyytiäisenkangaskin liittyy Pohjoisnevan laajaan ja monimuotoiseen suoluontokokonaisuuteen.

34 34 Kuva 7. Jämsän Rasuanniemi on Kankarisveteen työntyvä harjuniemi Kolmentoista harjukohteen arvo nousi paikallisesta maakunnalliseksi. Näistä kohteista yhdeksän kuuluu maakuntakaavan ge/2 ja SL-alueisiin ja/tai sisältyy Natura-alueisiin. Myös Laukaan Muorinmäki on maakuntakaavan ge/2 -kohde. Muorinmäki ja läheinen Kiikkumäki oli luokiteltu harjututkimuksessa erillisinä kohteina paikallisesti merkittäviksi. Molemmat kohteet ja niiden välinen harjualue on säilynyt yhä hyvin luonnontilaisena, minkä takia Poski-projektissa Muorinmäki- Kiikkumäki -kokonaisuus nousi maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Poski-projektissa nousi esiin 13 suojelullisesti arvokasta harjukohdetta, jotka eivät sisältyneet Keski-Suomen harjuluonto -tutkimuksen kohteisiin. Kohteista maakunnallisesti arvokkailla Kuhmoisten Rannanharjulla sijaitsee valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva pähkinäpensaslehto ja Äänekoski/Saarijärven Sirkkakankaalla on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu suojelualue. Lisäksi Sirkkakankaalta löytyi harjuselänteeseen liittyvä ravinteinen suo. Karstulan Silmäsuon- Kettunevan, Kyyjärven Huumarkankaan ja Saarijärven Kangasjärven maakunnallinen arvo perustuu Keski-Suomessa harvinaisen edustaviin dyynimuodostumiin. Ruotokassi on Kangashäkin soranotolla turmellun vanhan harjukohteen jatkeena sijaitseva melko laaja harjualue, joka on säilynyt luonnontilaisena pohjavesialueena. Paikallisista kohteista Jämsän Paloharjulla ja Keuruun Kaakkokankaalla on geologisten arvojen lisäksi biologisia arvoja. Jyväskylän Tikkakosken, Karstulan Vesalan, Saarijärven Aulikin ja Viitasaaren Kiimavuoren arvot perustuvat paikallisesti merkittäviin dyynimuodostumiin. Pihtiputaan Niemelänharju on maisemallisesti merkittävä kohde. Moninaiskäytön kannalta merkittävien harjukohteiden maankäyttöä käsiteltiin Poski-projektissa yhteensovituksesta vastanneessa asiantuntijaryhmässä, jossa oli edustus Geologian tutkimuskeskuksesta, Keski-Suomen ympäristökeskuksesta ja Keski-Suomen liitosta. Asiantuntijaryhmä arvotti

35 35 maankäytön kannalta monimuotoisuudeltaan arvokkaiksi Joutsan Säynätharjun, Kuhmoisten Kuoppakankaan, Laukaan Lankaharjun ja Uuraisten Ruotokassin muodostumat. Valtakunnallisesti (V) ja maakunnallisesti (M) arvokkaiden harjukohteiden säilyminen tulisi turvata. Poski-projektin tulosten perusteella V-kohteet (9 kpl, n ha) ja M-kohteet (44 kpl, n ha) ovat alueita, joilla maa-aineksenotto saattaa aiheuttaa maa-aineslain 3 :ssä mainittua haittaa. Kohteet tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Kaikki Keski-Suomen valtakunnallisista ja suurin osa maakunnallisista kohteita sisältyy Natura verkostoon tai maakuntakaavan ge/2 -kohteisiin, mikä riittää turvaamaan kohteiden arvot. Useimmiten toteuttamiskeinona on maaaineslaki, mutta osalla Natura-alueista toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Naturaan ja maakuntakaavaan kuulumattomat V- ja M-kohteet tulisi esittää vaihemaakuntakaavassa arvokkaina harjualueina. Harjukohteiden soveltuminen maa-ainesten ottoon ratkaistaan viime kädessä maa-aineslain mukaisessa lupaprosessissa. Myös paikallisesti (P) arvokkaisiin harjukohteisiin (48 kpl) sekä muihin pohjavesi- ja harjualueisiin sisältyy geologisia, maisemallisia, biologisia tai muita arvoja. Arvot eivät kuitenkaan välttämättä sulje pois maa-ainesten ottamista, vaan arvojen säilyminen ja maa-ainesten ottotoiminta voidaan useimmiten sovittaa yhteen hyvällä kokonaissuunnittelulla, johon sisältyy tarkat selvitykset. Yhteensovittamisen vaihtoehdot ja onnistumismahdollisuus jäävät harkittavaksi mahdollisissa maaaineslain mukaisissa lupaprosesseissa. Arvokkaiksi luokiteltujen (Poski-arvoluokka) harjukohteiden sijainti ilmenee kartasta 2, jonka numerointi vastaa taulukkoa 1. Laukaan Kattamäki poistettiin harjukohteista. Natura verkostoon sisältyvä Kattamäki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin (Mäkinen ym. 2007).

36 36 Taulukko 1. Keski-Suomen maakunnan suojelullisesti merkittävät harjukohteet Poskiarvoluokka Vanha arvoluokka Pinta-ala (ha) Harjukohde Kunta Pääperuste 1 Joutsniemi-Harjunkangas Joutsa V V G, V, PV, M Rasuanniemi Jämsä V M G, M, K, V, B 18 3 Hyytiäisenkankaan dyynialue Kyyjärvi V M G 60 4 Oitinmäki Laukaa V V G, M, V Hietasyrjänkangas Laukaa V V G, M, PV Lankamaan harjualue Laukaa V M-P G, M, B, PV 122 G, B, PV, M, V n. 200 N 7 Heiluvan-Housukosken harju- ja dyynialue Multia V M 8 Kiviharju-Kulhanvuori Multia, Saarijärvi V V G, M, V, PV Muuratharju Muurame V V G, PV, V, M,B Harjunmäki-Kaakkomäki Joutsa M M B, PV, G n. 20 m 11 Syrjäjärvien harju Jämsä/Jyväskylä M P M, G Haarajärven harjualue Kannonkoski, Saarijärvi M M-P M, G, PV 75 g 13 Karametsän dyynialue Karstula M M-P G, PV, M Mätäslammen dyynialue Karstula M M-P G, PV, M Silmäsuo-Kettunevan dyynialue Karstula M - G, PV Uitusharju Karstula M M G, PV, M Käännetynniemi Keuruu M P M, G,V Lintusyrjän harju Keuruu M P G, PV, M 42 M, PV, G, B, K yli Syrjäharju Keuruu, Petäjävesi M M-P 20 Salamaperän harjualue Kivijärvi M M G, M, PV Hakinharju Kuhmoinen M P B, M, G Hiukeenniemi Kuhmoinen M M G, M, B Peltolankylän Harjunmäki Kuhmoinen M M-P M, G, PV 6 24 Rannanharju Kuhmoinen M - B, M, PV, G Ruolahden Kuoppa-aho Kuhmoinen M P G, B n Sarvaharju Kuhmoinen M M-P G, M Huumarkankaan dyynialue Kyyjärvi M - G Hitonhaudan harjumaasto Laukaa, Äänekoski M M-P M, G, PV n Kiikkumäki-Muorinmäki Laukaa M P G, PV, M Kirkkoniemi ja Aumamäki Laukaa M P G, M, PV Luijanharju-Kapeenharju Laukaa, Äänekoski M M-P M, V, G, PV n Lopakankangas Multia M P G, M, PV Valkeisperän Valkeiskangas Multia M M-P M, G Solikkosaari ja Kelvejärven kannas Petäjävesi M P M, G 5 35 Lylysaari Pihtipudas M M G, M Pilkkamäki Pihtipudas M M-P G, M, PV Varisvuori Pihtipudas M P B, M, G, PV n. 100 G, M, PV, B, V Ahvenlampi Saarijärvi M M 39 Kangasjärven dyyni Saarijärvi M - G 9 40 Lanneveden Kirkkoharju Saarijärvi M M-P M, PV, G 30

37 37 41 Pyhä-Häkin harjualue Saarijärvi M M G, M, PV n Pyhänkankaan eteläosa Saarijärvi M M-P G, PV Summassaaren Haikanniemi Saarijärvi M M G, M, PV 5 44 Syrjäharju Saarijärvi M M-P G, PV Tervaniemi ja Koukkumäki Saarijärvi M P G, M 5 46 Papanahonkangas Toivakka M M-P G, PV, M, B Kyynämöisen Syrjänkangas Uurainen M M G, M, V Ruotokassi Uurainen M - G, PV Mäntykangas Viitasaari M P G, PV, M Rakajansaari Viitasaari M M G, M, PV Jurvonharju Äänekoski M M M, G, PV n Sirkkaharju Äänekoski M P G, M, B, PV n Sirkkakangas Äänekoski/Saarijärvi M - B, PV, G Kirkkokangas Joutsa P P M, PV G Ruosteniemi-Ruusulanlampi Joutsa P P PV, M, G Säynätharju Joutsa P P G, M, B 57 Tampinmyllyn harjualue Joutsa P P G, PV, B, M n Iso-Kuukkasen harjumaasto Jyväskylä P M-P PV, M, G Kuolemankuopat Jyväskylä P P PV, M, G Oravisaaren koillisosa Jyväskylä P P M, PV, G Tikkakosken dyyni Jyväskylä P - G 62 Holisevan harjumaasto Jämsä P P G, PV, M, B 80 o 63 Kelalamminharju Jämsä P M-P G, PV, M, B 58 o 64 Paloharju Jämsä p - G, PV, M, B o 65 Ruotsinharju Jämsä P P G, PV, M, B 55 o 66 Saloisten Likolammin harjualue Jämsä P P G, M Tietäjälammi-Varpusenlinna Jämsä P P PV, G Vesalan dyyni Karstula p - G 69 Jukojärven Heikinniemi Keuruu P P M, G Kaakkokangas Keuruu P - G, B 71 Ketveleen harjukannas Keuruu P P M, PV, G, K 5 72 Autionharju Kivijärvi P P G, M Vihtakangas Jyväskylä P P PV, G Anttilan harju Kuhmoinen P P G, M, B n Harjunsalmen Neulasharju Kuhmoinen P P M, G Kalholanniemi Kuhmoinen P P M, G 2 77 Poikkijärven Pälsilänharju Kuhmoinen P P G, M 9 78 Ruolahden Harjunkorkii Kuhmoinen P P G yli Tanhuanniemi ja Säikänkärki Kuhmoinen P P M, G, PV Pikku-Huumarin dyyni Kyyjärvi P M-P G, PV Harisen harjumaaasto Laukaa P P G, PV, M Peurunkajärven Riikolanniemi Laukaa P P M, PV, G 7 83 Savion Onkiniemi Laukaa P P M, V, G Syömäsijanmäki Laukaa P P M, PV, G Vehmasmäki ja Siikakangas Laukaa P P PV, G 86 Kangasjärvenkangas Multia P P G, PV 30

38 38 87 Multianjärvien harjumaasto Multia P P M, G Kammolankangas Pihtipudas P P V, M, G Niemenharju Pihtipudas P - M, PV, G 90 Aulikin dyyni Saarijärvi P - G, M 91 Lemmepolun harjualue Saarijärvi P P PV, M, G Pirunvuoren - Pyhämäen harjualue Saarijärvi P M G, PV, M Viisarimäen harjualue Toivakka P P M, G Höytiän Uuraisenkangas Uurainen P P M, PV, G Isonniemenkangas Uurainen P P PV, M, G Kangashäkin harjualue Uurainen P M-P 97 Kattilaniemi Viitasaari P P M, G, PV Kiimavuoren dyynialue Viitasaari P - G 99 Pirttikangas Viitasaari P P M, G, PV Kulopalokangas Äänekoski P M-P PV, M, G, V Kovalanniemi Äänekoski P P M, PV, G, V Mäyränkukkulat Jyväskylä - P 103 Oikarinharju Kyyjärvi - P 104 Kopanniemi ja Paskomäki Saarijärvi - P 105 Tervakangas Toivakka - P Arvoluokat: V = valtakunnallinen, M = maakunnallinen, P = paikallinen Pääperusteet: G = geologia, B = biologia, V = virkistys M = maisema, PV = pohjavesi, K = kulttuurihistoria arvo noussut uusi harjukohde soranotto laskenut arvoluokkaa soranoton takia menettänyt harjuarvonsa

39 Kartta 2. Keski-Suomen maakunnan suojelullisesti merkittävien harjukohteiden sijainti 39