Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisut Itä-Suomessa

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisut Itä-Suomessa Kuopio Sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen 1 Pekka Kuosmanen

2 Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke ISER Raportti Tausta ERVA strategia: Selvitetään mahdollisuudet Itä- Suomen (ISER) sairaanhoitopiirin muodostamiseksi (ESSHP/Mikkeli, ISSHP/Savonlinna, PKSSK/Joensuu, PSSHP/Kuopio) Perustelut Itä-Suomessa tulisi varautua (1) työvoiman ja rahoituspohjan niukkuuteen tarpeisiin nähden, (2) nykyisten kuntayhtymien väliseen rationointiin, (3) lainsäädännön edellyttämiin rakennemuutoksiin sekä (4) peruspalvelujen tukemiseen 2

3 Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke ISER Raportti Selvityksen tarkoitus perusteltu ehdotus organisaatiokokonaisuudeksi (tavoitellaan 5-10%:n kustannustason alenemista) Toteutus Sairaanhoitopiirien sisäinen selvitys, selvitysmiehenä Seppo Tuomola Kunnilta lausunnot Haettiin periaatelinjausta ISER-yhtymän perustamisen valmistelutyön käynnistämistä varten Yhtä kuntaa lukuunottamatta kaikki Itä-Suomen kunnat esittivät asian valmistelun jatkamista 3

4 EHDOTUS Itä-Suomen nykyiset kuntayhtymät, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkautetaan Tilalle perustetaan uusi Itä-Suomen sosíaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymä ISER Perustettavan ISER yhtymän ehdotetaan toimivan konsernimuotoisesti siten, että siihen kuuluvat liikelaitosmaisesti toimivat Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset tuotantoyksiköt 4

5 ISERin toiminnalliset vaikutukset Odotusajat lyhenevät, valintamahdollisuudet paranevat, palveluketjut tehostuvat mm. yhden ja saman potilasrekisterin antamin uusin mahdollisuuksin Pienten, haavoittuvien yksiköiden tuki järjestyy saman katon alla Erityisvastuualuetehtävien hoitaminen on sovittavissa saman organisaation puitteissa Työnjako tehostuu ja siitä voidaan yhteisesti päättää Osaamiskeskus ideologia tuottaa kullekin alueelle ja sen liikelaitokselle oman, kokonaisuuteen sovitetun roolinsa ja se merkitsee kunkin alueellisen liikelaitoksen toiminnan edellytysten turvaamista Kaikki yhtymän liikelaitokset ovat yliopistollisen sairaanhoitopiirin yksiköitä, mikä merkitsee uusia etunäkökohtia mm. osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä Laajaa väestöpohjaa edellyttävien ja kalliiden erityispalvelujen tuotanto tulee koko yhtymän päätöksenteon piiriin, ja ERVA yhteistyölle muodostuvat hallinnolliset edellytykset Malli tarjoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja peruspalvelujen tukemiseen uusia mahdollisuuksia 5

6 ISERin henkilöstövaikutukset Työvoiman ja osaavan henkilöstön varmistamiseen saadaan luoduksi leveät hartiat, joiden puitteissa niin koulutuskysymykset kuin myös kilpailu työmarkkinoilla tulevat tehokkaasti järjestetyiksi Henkilöstösiirrot ISERiin toteutetaan liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti; muodostuu yhtenäinen henkilöstöpolitiikka, jossa ei palkkakilpailua. Mitä ilmeisimmin olennaisia henkilöstösiirtoja nykyisten organisaatioiden kesken ei (etenkään järjestelyn alkuvaiheissa) tarvittane Henkilöstöjärjestelyissä voidaan noudattaa niin sovittaessa PARAS puitelain periaatteita (mm. 5 vuoden irtisanomissuoja) Sijaistamiseen, urakehitykseen, työkiertoon saadaan uusia mahdollisuuksia Työvoima-, koulutus-, ja rekrytointiasioiden hoitamiseen saadaan lisää tehokkuutta ja vetovoimaa 6

7 ISERin taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset Selkeä työnjako, päällekkäisyyksien poistaminen ja yhteiset diagnostiset, tuki- ja oheispalvelut ja muu toiminnallinen tehostaminen mahdollistavat kustannustason alentamista koskevien tavoitteiden toteuttamisen Malli tarjoaa mahdollisuudet PARAS puitelain säännösten toteuttamiseksi kuntien päätösten mukaisesti ISER -mallin toteuttaminen poistaa sen uhan, joka on PARAS suunnitelmissa johtunut siitä, että eräät Itä-Suomen yhteistoimintaalueita muodostavat kunnat kuuluvat eri sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin. ISER järjestely tekee mahdolliseksi sen, että kaikki po. kunnat ja niiden kaavaillut yhteistoiminta-alueet kuuluvat PARAS yhteistoiminta-aluejärjestelyistään riippumatta samaan sairaanhoitopiiriin ERVA yhteistyö voidaan toteuttaa saman hallinnollisen ja päätösvaltaa omaavan organisaation puitteissa Järjestelyistä on saatavissa euromääräisiä rationointihyötyjä; kuntayhtymien nykyiset kustannukset ovat yhteenlaskettuna n. 660 milj. euroa. On tavoiteltavaa, että kustannustasoon saadaan 5 10 %:n aleneminen Perustamisvaiheessa muodostuu jonkin verran siirtymäkustannuksia, etenkin tietohallinnon osalta; nämä voitaneen kattaa rationointihyötyjen puitteissa 7

8 Teoreettiset vaihtoehdot VAIHTOEHTO I: YHTEISTOIMINTA- MALLI: VAIHTOEHTO II: ISER- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO III: LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO IV: OSAKEYHTIÖ: VAIHTOEHTO V: SOTE YHTYMÄ ERVA strategian toteuttaminen Ei isoja hallinnollisia muutoksia Työnjakoa, koordinaatiota, yhteisyksiköitä ja -virkoja Keskittyminen erityispalveluihin 56 jäsenkuntaa Mahdollisuus liikelaitostamiseen ja tilaaja-tuottaja asetelmaan Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet tai kaikki tai osa näistä Tilaaja-tuottaja asetelma Tilaajina yt alueet tai vastaavat Kuntayhtymähallinto Osakeyhtiölain mukainen tuotantoorganisaatio Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet (+muut?) Puhdas tuotanto-organisaatio Toimialana terveydenhuolto ja siihen liittyvä Sosiaalitoimi Kaikki Itä-Suomen kunnat mukana Kuntayhtymä tai liikelaitoskuntayhtymä Jäsentyy palvelualueisiin NYKYTILANTEEN JATKAMINEN EHDOTETTU RATKAISU EI NYKYISEN LAIN- SÄÄDÄNNÖN MUKAINEN EI NYKYISEN LAIN- SÄÄDÄNNÖN MUKAINEN EI LIENE REALISTINEN 8

9 Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmä ISER YHTYMÄN VALTUUSTO EDUSTETTUNA 56 JÄSENKUNTAA POLIITTISET VOIMASUHTEET NORMAALIN KUNTAYHTYMÄKÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ÄÄNIVALTASÄÄNNÖKSET VOIMASSA OLEVAN ERIKOISSAIRAANHOITOLAIN MUKAAN HALLITUS MAHDOLLISESTI JÄSENTÄ MUODOSTETAAN NORMAALIN KUNTAYHTYMÄ- KÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ALUEELLINEN EDUSTAVUUS KONSERNIOHJAUS STRATEGINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN INVESTOINNIT OMISTAJA-OHJAUS KONSERNITALOUSARVIO (NS. KEHYS-BUDJETTI) KONSERNIHALLINTO JA KESKITETYT VIRANOMAISTEHTÄVÄT KONSERNIPALVELUT ESIM JÄSENTÄ ALUEEN KOOSTA RIIPPUEN JOHTO- KUNTA KUOPION LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA JOEN- SUUN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA MIKKELIN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA SAVON- LINNAN LIIKE- LAITOS JOHTO- JOHTO- KUNTA KUNTA MUUT LIIKE- LAITOKSET TAI YHTIÖT TUOTANNON OHJAUS OPERATIIVINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN YHTEISTOIMINTA PERUS- PALVELUJEN KANSSA TULOSBUDJETIT JA KÄYTTÖTALOUS HINNOITTELU LIIKELAITOSKOHTAISET HALLINTO- JA VIRANOMAISTEHTÄVÄT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSAIRAALA 9

10 EHDOTUS ISER YHTYMÄN ORGANISAATIORAKENTEEKSI YHTYMÄN JOHTAJA KEHITTÄMISKESKUS OPETUS-, TUTKIMUS-, JA KOULUTUSASIAT LAADUN KOORDINOINTI ERVA YHTEISTYÖ MUU KEHITTÄMISTYÖ YHTYMÄHALLINTO YLEISHALLINTO, VIESTINTÄ HENKILÖSTÖHALLINTO TALOUSHALLINTO TIETOHALLINTO LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOSTEN LIIKELAITOKSEN JOHTAJAT JOHTAJA : KUOPION LIIKELAITOS JOENSUUN LIIKELAITOS. MIKKELIN LIIKELAITOS SAVONLINNAN LIIKE- LAITOS MUUT LIIKE- LAITOKSET TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT 10

11 ISER hanke Jatkotyö yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa PSSHP:n hallitus käynnisti ISER-hankkeen Ohjausryhmän järjestäytyminen pj. Petteri Paronen, 21 jäsentä KY: 4x2, kunnat: 4x3, UEF: 1 Selvitystyön käynnistys toimintamallityöryhmä, pj. Pekka Kuosmanen talous- ja tukipalvelutyöryhmä, pj. Ilkka Naukkarinen henkilöstöryhmä, pj. Anita Hahl-Weckström tietohallintoryhmä, pj. Ari Pätsi 11

12 Valmistelutyön organisointi TOIMEKSIANTAJAT; KUNTAYHTYMÄT JA KUNNAT Perustamispäätökset, muu päätöksenteko ISER -OHJAUSRYHMÄ projektipäällikön ja -koordinaattorin avustamana Valmistelutyön ohjaus ja koordinointi Toimeksiannot valmisteluryhmille Hallinto-, organisaatio-, sääntö- ja johdon rekrytointiasioiden valmistelu Perustamissuunnitelman ja perussopimuksen valmistelu Muut valmisteluryhmien ja projektipäällikön ja koordinaattorin valmistelemat asiat Toimintamalliryhmä Palveluverkko- ja palvelurakennekysymykset Työnjako- ja osaamiskeskusjärjestelyt Toimintaorganisaatio PTH yhteistyö Muut toiminnalliset kysymykset Talous- ja tukipalveluryhmä Tilojen, pääoman ja käyttöomaisuuden, siirtyvien sopimusten määrittely Materiaalitoimen ja muiden tukipalvelujen järjestäminen Budjetointi, laskentatoimi ja muu taloushallinto, aloittava tase Henkilöstöryhmä Siirtyvien virkojen/työsuhteiden järjestelyt Siirtosopimukset ja kuulemismenettelyt Henkilöstöhallinnon ja yt järjestelmän järjestelyt Henkilöstöetujen harmonisointi Tietohallintoryhmä Tiekarttaselvitys Etenemissuunnitelma ISER yhtymän tietohallinnon suunnittelu 12

13 Toimeksianto (kappale 3) Toimintamalliryhmän raportti sisältää toimeksiannon mukaisesti peruskartoituksen nykytilanteesta (kappaleet 6,7 ja 8) ja arvioinnin toimintaympäristön muutoksista lähitulevaisuudessa. Toimeksianto laajeni Raportissa on myös alustavat ehdotukset palvelu- ja toimintarakenteista sekä kaksi mahdollista hallintorakennevaihtoehtoa ohjausryhmän lisätoimeksiannon mukaisesti. Tämä esitys keskittyy merkittäviin löydöksiin ja toimintamallin ja hallintomallivaihtoehtojen esittämiseen 13

14 Työskentelyperiaatteet (kappale 4) Päivystys Ehdotus - työnjako - hallintomalli 14

15 Yhteenveto ERVA-strategiasta Kuvio 2: Yhteenveto ERVA strategiasta ERVA -toimenpiteet Terv eyden edist äm isen jär jest elyt ERVA -missio: Itä- ja Keski-Suomen terveydenhuollossa SOVITAAN MITÄ TEHDÄÄN JA TE HDÄÄ N MI TÄ SOVITAAN ERVA visio 2012: Yhtei ssuunnittelu Yhtei set toimintapolitiikat Yhde ssä sovittu työnjak o Ho itoon pä äsy n y htein en hoitaminen Valinnanvapauden jär jest äm inen Tutkimus - ja kehitt.politiik ka La atupoliti ikk a Hoitok etj um ääritte lyt Tietohallint op oliti ikk a Tukipalvelupolitiikka Yhtei syksiköt ERV A- järjest ämissopimus: -Työnjako erikoisaloilla -Työn ja ko diag n.p alv el ui ssa -Työnjako tietohallinnossa -Työnjako t ukipalv eluis sa Selvitys It ä-s uo me n sair a an ho ito piirin mu od osta mi sest a Yhteisj är jest elyjen selvittäminen 15

16 Hallitusohjelma vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus sote rakenteiden uudistus seuraa kuntarakenneuudistusta kevään aikana sote-palvelurakenneselvitys, jossa testataan kuntarakennemallia ja selvitetään miten sote saadaan mahd. toimivaksi (Arto Koski ) kunnilla vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta tarve tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä asukkaiden valintamahdollisuuksien lisäämiseen kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi ERVAaluetta sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti 16

17 Kuntarakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyhteistyö-alueet Sosiaali- ja terveystoimen palveluista vastuussa olevien kuntien/ yhteistoimintaalueiden määrä lienee vuonna 2013 noin 15. (kuntajakoselvitysalueita 8) 17

18 Väestö vähenee ja keskittyy mutta Itä-Suomen alueella paljon loma-asunnon omistavia henkilöitä, joilla mahdollisuus käyttää paikkakunnan terveyspalveluja ikääntyy erityisesti syöpäsairauksien ja operatiivisesti hoidettavien sairauksien lisääntyminen 75+: I-S 11.9%, P-K 9.6% Itä-Suomen väestön kokonaissairastavuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Sairaanhoitopiirien välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta kuntien välinen vaihtelu on suurta (Kontiolahti 82, Rautavaara 223) 18

19 Väestökehitys ISER yhteensä

20 Väestö vähenee ja keskittyy 20

21 21

22 Ikäihmisten toimintakyky paranee määrän ennusteen mukaan määrän ennusteen m ukaan - oletuksena on, että vuonna vuotiaan kunto vastaa 75-vuotiaan kuntoa vuonna

23 HENKILÖSTÖ (Henkilöstöryhmän esiselvitys ) henkilöstöä yhteensä , joista vakinaisia ja määräaikaisia määräaikaisia on eniten Pohjois-Savossa, 26,8 % ja vähiten Itä-Savossa, 18,3 % vakansseja on yhteensä 8.977, joista virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä vakansseista 89% (7.964) on erikoissairaanhoidossa erikoissairaanhoidossa on käytössä yhteensä 275 eri ammattinimikettä sairaalatoimialan henkilöstössä lääkäreiden vakansseja on 815 (ei sisällä apulais- eikä erikoistuvia lääkäreitä), eriasteisia sairaanhoitajia ja vastaavia (ei sisällä osastonhoitajia) on ja muita hoitohenkilöitä (perus- ja lähihoitajia, mielenterveyshoitajia tmv.) on Osastonhoitajan vakansseja on

24 HENKILÖSTÖ (Henkilöstöryhmän esiselvitys ) Eläköityminen 2020 mennessä Sairaanhoitopiirien välillä eläkkeelle jäävien suht. määrissä ei ole merkittäviä eroja Suurin eläkepoistuma on osastonhoitajien ryhmässä, eläkkeelle jää vuoteen 2020 mennessä yhteensä 136 osastonhoitajaa (70 %) Lääkäreiden osalta ennuste on 29 % 92 lääkäriä vuosina ja 234 lääkäriä vuoteen 2020 mennessä Eriasteisten sairaanhoitajien osalta 24 %. Perus- ja lähihoitajista, mielenterveyshoitajista tmv. eläköityy ennusteen mukaan 45 % vuoteen 2020 mennessä. Palkkaus Tehtäväkohtaiset palkat ovat Pohjois-Savossa muita sairaanhoitopiirejä korkeammat Palkkaharmonisoinnin arvioidut kustannukset (70% henkilöstöstä) vuositasolla 6.4 milj. = noin htv:n kustannukset 24

25 Päivystys STM valmistelee uutta asetusta kiireellisestä hoidosta. Ennakkotietojen mukaan se merkitsee päivystysvaatimusten kiristämistä. Asetusluonnoksen mukaan koko maassa olisi nykyisen 20 sairaalan sijasta joko 17 tai 14 erikoistason (II-taso) päivystävää sairaalaa. 17 sairaalan mallissa Savonlinnan keskussairaalan erikoissairaanhoidon päivystys muuttuisi perustasolle. 25

26 Päivystysvaatimukset STM valmistelee asetusta päivystysvaatimusten kiristämiseksi Asetus astunee voimaan 2013 Yöpäivystysten ja synnytysten osalta seurannee STM:lle aikaisemmin tehtyjä raportteja Yöaikaiset leikkaukset tulisi tehdä yksiköissä, joissa on sairaalapäivystyksessä sisäelinkirurgi ja ortopedi, tehoosastovalmius sekä tietokonetomografia- ja ultraäänimahdollisuus. Päivystävillä lääkäreillä tulee olla riittävästi työtä virka-aikaan. Synnytykset tulisi keskittää yksikköihin, joissa on sairaalapäivystyksenä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, riittävän kokenut anestesialääkäri ja leikkaussaliresurssit välittömään hätäsektioon. Takapäivystyksessä tulee olla lastenlääkäri. Riskisynnytyksiä hoitavassa yksikössä tulee olla sairaalapäivystäjänä lastenlääkäri. (Mediuutiset 11/2011) 26

27 Päivystys Potilasryhmille pitää järjestää ennusteen kannalta riittävä päivystyspalvelun ajallinen saavutettavuus Asiantuntemuksen ja osaamisen varmistaminen päivystyksessä edellyttää alueellista työnjakoa Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla asetus kiireellisestä hoidosta. Saatavilla olevan luonnoksen mukaan tavoitteena on, että koko maahan saadaan sellainen operatiivista päivystystä harjoittavien sairaaloiden verkosto, että se on saavutettavissa autolla kahden tunnin sisällä. 27

28 ESH:n palvelujen käyttö - ISSHP:n hoitopv ISERin keskim tasolla säästäisi 15,000 hoitopv/v 7.2 milj (PKSSK hoitopv hinnalla) 28 (KYS ja SKS eniten sairaansijoja/as; perusth ak ss eniten Itä-Savossa)

29 ESH:n kustannukset - I-S 31% kalliimpi kuin Pohjois-Karjala 29 - Savonlinnan korkeammista kustannuksista 40% johtuu runsaasta käytöstä ja 60% suuremmista yksikkökustannuksista. 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo ISER Etelä-Karjala Keski-Suomi Koko maa Manner-Suomi Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä asukasta kohti Erikoissairaanhoido n vuodeosaston hoitopäiviä asukasta kohti Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /asukas

30 30

31 Tuottavuuden huippu 31

32 ISER:nTUOTA-HANKKEEN LASKENTATAVOITTEET TUOTA-hankkeessa selvitetään sairaanhoitopiirien välisten työnjaollisten ratkaisujen (skenaarioiden) kustannusvaikutuksia sekä muita tuotantopoliittisia seikkoja suhteessa taloudelliseen laskentaan. Taloudellinen laskenta perustuu hoidon kysyntäennusteille, jotka laaditaan hoitoilmoitusrekistereistä kymmenen vuoden tietoihin perustuen (ISSHP kuuden vuoden tiedot). Kysyntäennusteet tehdään toimenpiteittäin ja sairaanhoitopiireittäin, jonka jälkeen lasketaan kustannukset, joita kyseisen hoitojakson kaikista tapauksista aiheutuu vuosittain. Kustannukset lasketaan DRG-painojen avulla, jotka kuvaavat resurssien vievyyttä kyseiseen hoitojaksoon liittyen. Laskennan tuloksena on mm. sairaanhoitopiirien tuottavuusluvut (euroa per tuotos eli DRG-pistehinta) sekä tuottavuuden eroihin perustuvat arviot säästöistä, jos toimintaa keskitetään. Laskennassa huomioidaan myös oletettavissa olevat skaalaedut, jos toimintaa keskitetään merkittävästi. 32

33 ISERin TUOTA-hankkeessa lasketut DRG-pistehinnat ja esh:n päivystyskäynnin hinta DRG-pistehinta 2010 ESH:n päivystyskäynnin hinta esshp , psshp isshp , pkssk , / Mika Keinänen 33

34 34 Nykytila 0 % 5% 10 % JYL+HYH skenaario 1,7 % / Mika Keinänen Ortopedian ja traumatologian keskittäminen 3,7 % (KYS ja SKS) 4,4 % (vain KYS) ESSHP:n toiminta keskitetään kokonaan ISSHP:iin 6,1 % semin. ryhmien 2 ja 3 luomat skenaariot 9,6 % Ilkka Vohlosen pohjaskenaario 7,3 % ISSHP:n toiminta kesk ESSHP:iin + tekonl:a ja kaihil:a keskitetään 11,7 % Skenaario kaikki keskitetään 21 (+-5) %

35 ESSHP PSSHP Synnytykset, II-tason oper. päivystystapaukset ja tekonivelkirurgia siirtyvät (80%) Päiväkirurgiaa (30-50%) ISSHP Päiväkirurgiaa (50-80%) PKSSK Ei muutoksia PSSHP Päiväkirurgiaa keskitetään ISSHP:iin ISSHP Synnytykset, II-tason operatiiviset päivystystapaukset ja tekonivelkirurgia siirtyvät ESSHP:iin ESSHP Päiväkirurgisesti toteutettavia toimenpiteitä keskitetään ISSHP:iin. PKSSK Ei muutoksia. Arvioitu säästö ISER-alueen erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista: / Mika Keinänen 1,7 %

36 Skenaarioesittely Ilkka Vohlosen skenaario ISER työnjaon skenaariotaulukko - malli Ilkka Vohlonen tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B M 430B A+B 260 Päivystys PSSHP PKSSK ISSHP ESSHP TOTAL ISER Ennuste TOTAL tark.summa yltä ISSHP keskittyy tekonivelkirurgiaan, kaihileikkauksiin ja syövän hoitoon - Psykiatriaa keskitetään - Syövän hoitoa keskitetään - Sydäninfarktien hoito PKSSK -> PSSHP Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 7,3 % / Mika Keinänen

37 Skenaarioesittely ryhmä 2 ( ) Matti Suistomaa, Markku Tervahauta, Janne Laine, Arja Sistonen, Mika Keinänen (siht.) tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B M 430B A+B 260 Päivystys PSSHP ,9 922,4 263,1 274,0 985,1 454,3 110,0 1367,7 1939,9 134, ,0 PKSSK ,5 567,2 58,7 171,4 893,5 294,0 67,5 933,5 1247,1 56, ,0 ISSHP ,0 229,0 57,0 63,2 200,0 93,7 26,7 296,7 559,3 53, ,0 ESSHP ,1 467,3 129,2 126,4 312,4 54,5 18,5 560,3 1055,8 25, ,0 TOTAL ISER Ennuste 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270, TOTAL tark.summa yltä 2049,5 2185,6 507,8 635,0 2391,0 896,5 223,0 3158,2 4802,0 270, tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) Kustannusvaikutus (vain.tuottav.) Kustannusvaikutus (myös KK sääs.) Tuottavuusero Kokonaissäästö ISER indikaat:sta 918 Tuottavuus + KK sääst Säästö indikaattoreissa 3,0 % % 9,6 % Laajennettuna ISER-kokonaiskust Tekonivelkirurgiaa, syövän hoitoa ja kaihileikkauksia keskitetään -Työnjakoa ISSHP:n ja ESSHP:n välisesti Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 9,6 % / Mika Keinänen 37

38 Skenaarioesittely ryhmä 3 ( ) Seppo Tuomola, Ilkka Vohlonen, Pekka Kuosmanen, Raimo Tuomainen, Tiia Harjulampi, Martti Virtanen, Juhani Junnilainen tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. Psyk avo psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B M 430B A+B 260 Päivystys PSSHP PKSSK ISSHP ESSHP TOTAL ISER Ennuste 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270, TOTAL tark.summa yltä 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2503,4 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270, tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) Kustannusvaikutus (vain.tuottav.) Kustannusvaikutus (myös KK sääs.) Kokonaisresurssit kuten 432M Säilytetään hajautettuna Tuottavuusero Tuottavuus + KK sääst. Kokonaissäästö ISER indikaat:sta Säästö indikaattoreissa % 0,8 % 9,6 % Laajennettuna ISER-kokonaiskust Tekonivelkirurgiaa ja kaihileikkauksia keskitetään -ISSHP keskittyy tekonivelkirurgiaan ja psykiatrisiin hoitoihin Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 9,6 % / Mika Keinänen

39 Skenaarioesittely ryhmä 2:n toinen skenaario ( ) Matti Suistomaa, Markku Tervahauta, Janne Laine, Arja Sistonen, Mika Keinänen (siht.) tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B M 430B A+B 260 Päivystys PSSHP ,9 922,4 263,1 274,0 985,1 454,3 110,0 1367,7 1939,9 134, ,0 PKSSK ISSHP 586,5 567,2 58,7 171,4 893,5 294,0 67,5 933,5 1247,1 56, ,0 282,0 229,0 57,0 63,2 200,0 93,7 26,7 296,7 559,3 53, ,0 ESSHP ,1 467,3 129,2 126,4 312,4 54,5 18,5 560,3 1055,8 25, ,0 TOTAL ISER Ennuste 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270, TOTAL tark.summa yltä 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4800,0 270, tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) Kustannusvaikutus (vain.tuottav.) Kustannusvaikutus (myös KK sääs.) Tuottavuusero Tuottavuus + KK sääst. Kokonaissäästö ISER indikaat:sta Säästö indikaattoreissa 4,1 % % 11,7 % Laajennettuna ISER-kokonaiskust Tekonivelkirurgiaa ja kaihileikkauksia keskitetään -ISSHP muu toiminta siirtyy kokonaisuudessaan ESSHP:iin Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 11,7 % / Mika Keinänen

40 Johtopäätökset (1) Nykyisellä keskussairaaloiden työnjakomallilla eivät resurssimme riitä tuottamaan tasalaatuisia erikoissairaanhoidon palveluja. Niitä tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei myöskään henkilökuntaa ole saatavissa riittävästi. Myös erikoislääkärien puute vaikeuttaa palveluiden saatavuutta. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön normiohjaus edellyttää päivystystoimintojen uudelleen järjestelyjä. Lisäksi ikääntyvien määrän kasvu pakottaa sekä erikoissairaanhoidon että perustason palvelutuotannon rakennemuutoksiin. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys pitää sopeuttaa kuntien talouskasvun puitteisiin. 40

41 Johtopäätökset (2) 41 TUOTA-selvitys nostaa esille tuottavuuden erot nykyisten keskussairaaloiden välillä. On käynnistettävä toimenpiteitä, joiden avulla keskittäminen harvempaan kuin neljään sairaalaan ISER-alueella saa aikaansäästöä nykyiseen kustannuskehitykseen verrattuna. Hajautettu keskittäminen on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi. Itä- ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä yleisesti ottaen palvelujen tarve/kysyntä on liian pieni suhteessa kiinteiden kustannusten määrään. Tämä on johtanut Itä-Savossa ja Etelä-Savossa korkeampaan DRG-ryhmäkohtaiseen yksikköhintaan, johtuen kiinteiden kustannusten kattamisesta pienellä kysynnän määrällä. Tarkastelu puoltaa toiminnan keskittämistä soveltuvissa toimenpideryhmissä Pohjois- Savon ja/tai Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireihin. Tarkastelu puoltaa myös toiminnan keskittämistä soveltuvissa erikoisaloissa Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien välisesti jompaankumpaan tai elektiivistä toimintaa koskevan volyymin siirtämistä muista sairaanhoitopiireistä vapaana oleville resursseille Etelä- tai Itä-Savossa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän osalta tulos on ISER-alueen keskiarvoon nähden neutraali päivystystä lukuun ottamatta indikaattoriryhmissä saavutetaan kysynnän kriittinen piste. Toimintakuluissa voisi myös PKSSK:n tapauksessa säästää keskittämällä toimintaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin. Audiapro suosittaa työnjaollisten järjestelyjen harkitsemista useassa vaiheessa, siten, että tietyt työnjaolliset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön lyhyellä aikataululla (1-2 vuotta). Kuitenkin tärkeää on myös keskipitkän (2-4 vuotta) ja pitkän (5+ vuotta) aikavälin suunnitelmien ja tavoitteiden asettaminen.

42 Johtopäätökset (3) Toimintamalliryhmä ei ole käsitellyt prosessien kehittämistä, mutta tiedostaa, että niiden kehittämisessä on merkittävä tuottavuuspotentiaali.. 42

43 ERVA Yhteinen ERVA-strategia KYS-ERVA-strategia Sairaanhoitopiirien työnjako ja toiminnan yhteen sovittaminen KYS-ERVA -alueella Yhteinen ERVA-järjestämissopimus Yhteinen sovittu päivystys Yhteinen näyttöön perustuva hoito Yhteinen alueellinen toimintamalli vahva ERVA-ohjaus, uudet ERVArakenteet 43

44 Osaamiskeskukset Syöpäkeskus KYS PKKS MKS SKS Neurokeskus Sydänkeskus Aistielinkeskus Järjestämissopimus (yhdessä sovittu päivystys, esimerkkinä neuroalat) Psykiatrian keskus Muut keskukset? 44

45 Tukipalvelut TIETOHALLINTO Ratkaisuissa huomioitava kuntien sote ja kuntien jo tekemät maakunnalliset ratkaisut Tietojärjestelmien ja tietohallinnon rationalisointi sekä th:ssa käytettävien ja niiden tuottaman sähköisen aineiston harmonisointi, ml. sähköinen asiointi, puhelinpalvelu ja ERVA-alueen tilastotuotanto/raportointi. HENKILÖSTÖHALLINTO Kiinteämpi yhteistyö henkilöstöstrategioissa Henkilöstöpoliittinen suunnittelu erityisesti koulutusrakaisuissa LAB / KUVANTAMINEN / PATOLOGIA Laboratoriopalvelut tuotetaan jo nyt Islabin toimesta. Samalla tavalla kuvantamis- ja patologian palvelut voidaan järjestää keskitetysti joko yhtenä tai erillisinä organisaatioina tuottaen/myyden palveluja koko julkiselle terveydenhuollolle. 45

46 KUNNAT (53/16) LIIKELAITOS KY tai KY ERVA ISER+JKL Tilaaja Tuottaja KUNNAT YHTYMÄKOKOUS KYS KUNNAT Sopimus TILAAJA- KONTTORI Keskitetty vai hajautettu konsernihallinto? KONSERNIHALLINTO - vahva - strat linjaukset - työnjako - kehittämislinjaukset sh hlö tal ark atk KUO JOE MIK SAV ISLAB RTG JOHTOKUNTA PKKS MKS SKS KUNNAT KUNNAT KUNNAT 46 TILA? Palv. järj. suunnitelma

47 Tilaaja Sopimus Vastuukuntapohjainen sote-alue STRAT LINJ ERVA Tuottaja STRAT LINJ JKL KUNNAT YHTEISTOIMINTAELIN TILAAJA KONTTORI LTK / HALL - yhteinen johto - demokratia ESH PTH SOS KUO KUNNAT YHTEISTOIMINTAELIN LTK / HALL - yhteinen johto - demokratia JOE TILAAJA KONTTORI ESH PTH SOS MIK 47 SAV

48 ISER ISER-hanke päättyy Jatko esh pth sos samassa organisaatiossa maakunnan kokoinen järjestämisvastuu ensisijaisesti vastuukuntamallilla (maakuntien keskuskaupungit) yhteinen toimielin, että kaikki kunnat ovat mukana päättämässä tuottavuus kustannusvaikuttavuus eri tuottajia, kunta, yritys, liikelaitos 48 Pekka Kuosmanen

49 ERVA Juridinen yksikkö, jonka muodostavat alueen kunnat vahva ohjausvastuu: päivystys, osaamiskeskukset eliminoi kilpavarustelun sanktiomahdollisuus? ei omaa palvelutuotantoa tutkimus, kehittäminen, koulutus kaikki kunnat mukana valtuusto/yhtymäkokous 49 Pekka Kuosmanen

50 50