Mitä on tietojohtaminen informaatiotutkimuksessa?

Transkriptio

1 Mitä on tietojohtaminen informaatiotutkimuksessa? Maija-Leena Huotari

2 1800-luku: Teollistuminen Britanniassa Juuret työn tuotoksissa luvut: Paperiasiakirjojen hallinta, informaation resurssiarvon tunnistaminen ja informaatioteknologian (Information Technology) hyödyntäminen => Informaatioresurssien hallinta (Information Resources Management, IRM) luku: Koko organisaation tarvitseman, tuottaman ja käyttämän sisäisen ja ulkoisen informaation hallinta => Tietohallinto (Information Management, IM) 2

3 Kiristyvä kilpailu markkinoilla 1990-luku: Informaation ja tiedon strategisen arvon sekä tietohallinnon strategisen tehtävän korostaminen johti tietohallinnon kytkemiseen organisaation kilpailukykyyn (competitive competence) ja kilpailuetuun (competitive advantage) => Tiedon strateginen johtaminen (Strategic Information Management) 3

4 Organisaatiot elävinä ympäristöinä Organisaatiokulttuuri ja johtamistapa vaikuttavat myös tiedonhallintaan ja tiedon käyttöön Organisaatiorakenteet ja -viestintä sekä henkilöstön johtaminen yhdessä tieto- ja viestintä teknologian hallinnan kanssa vaikuttavat asenteisiin ja siihen kuinka informaatioon ja tietoon suhtaudutaan => Vaikutus organisaation informaatiokulttuuriin 4

5 Tietojärjestelmät tarvitsevat ihmisiä Henkilöstön osaamista ja tietojärjestelmien hyödyntämistä arvostetiin yhä enemmän Informaatioresursseihin ja henkilöstöön investoimisen nähtiin parantavan suorituskykyä erityisesti tietointensiivisillä (knowledge intensive) aloilla Johti tietopääoman (intellectual capital) käsitteen yleistymiseen 5

6 Mitä on tietojohtaminen (Knowledge Management, KM)?

7 1990-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun ilmiö Monitieteinen tutkimusalue = Informaatiotutkimus, tietojenkäsittelytiede, insinööritieteet, liiketaloustiede ml. organisaatiotutkimus, hallintotiede, kasvatustiede => Käsite vaikeasti määriteltävissä tiedon (knowledge) käsitteen tieteenfilosofisen perustan vuoksi Knowledge Management termiä käytetään useissa merkityksissä, kuten esim. tietojohtaminen, tiedon johtaminen, tiedolla johtaminen, tiedon hallinta, tietämyksen hallinta, tietämyshallinta, osaamisen hallinta, osaamisen johtaminen (ks. Huotari & Savolainen 2003) 7

8 Tieto ja teknologia rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä Käsitys tiedon sosiaalisesta ja dynaamisesta luonteesta erottaa tietojohtamisen informaation hallinnasta ja esim. tietojenkäsittelytieteen ja tietojärjestelmätieteiden parissa tehdystä tietämyksen hallinnan tutkimuksesta (joka sekin sijoittuu knowledge management -käsitteen alle) Informaatiotutkimuksessa huomiota kiinnitetty myös tiedon ja teknologian sosiaaliseen muodostumiseen/rakentumiseen 8

9 Mitä tietojohtaminen kattaa?

10 Kytkeytyy vahvasti organisaation oppimiseen => Yksilöiden oppimisen tulos, mutta enemmän kuin se Laaja, monialainen johtamisen kohde (esim. informaatio ja tieto, henkilöstö, viestintä, tekniikka) Enemmän kuin tietoresurssien hallinta (IRM) ja tietohallinto (IM) vaikka käsitteellinen perusta onkin osittain yhteneväinen 10

11 Keskiössä IHMINEN, EI tieto- ja viestintätekniikka Tavoitteena ihmisillä olen tiedon saaminen koko organisaation käyttöön sekä osaamisen hallinta, uuden tiedon luominen ja innovointi Kattaa organisaatiokulttuuriin ja -ilmastoon liittyvät tekijät Tietohallinnon (IM) tehtävä tarjota informaatiota ja tietoa organisaation tietoprosesseihin (knowledge processes) 11

12 Tietojohtamisen määritelmä

13 Tietojohtaminen on organisaation sisäisen ja ulkoisen, ts. sen saatavilla olevan, tiedon ja informaation tarpeen tunnistamiseen sekä tiedon ja informaation hankkimiseen, luomiseen, välittämiseen, käyttöön ja poistoon liittyvien toimintojen hallintaa ja johtamista (Huotari & Iivonen 2004). 13

14 Käynnissä oleva tietojohtamisen tutkimus

15 Kaksi hanketta Tietojohtamisen ja vuorovaikutuksen tutkimus osana BCDC Energia konsortiohanketta v ( Cognitive Authorities in Everyday Health Information Environments of Young People (CogAHealth) akatemiahanke v ( 15

16 Tietojohtamisen ja vuorovaikutuksen tutkimus BCDC Energia - hankkeessa 1 BCDC Energia hanke pyrkii aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämisen ja energiamarkkinoiden kehittämiseen. Se on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) hanke, jossa painotetaan tutkijayhteisön ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden vuorovaikutusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 16

17 Tietojohtamisen ja vuorovaikutuksen tutkimus BCDC Energia - hankkeessa 2 Uuden tiedon luomista tarkastellaan nk. yhteiskehittelyn (co-creation) näkökulmasta tieteidenvälisyyden sekä osallistavan tiedeviestinnän avulla. Toimijoita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset sekä kunta- ja yhdistyssektori. Päämääränä on esittää uusi käsitteellinen malli uuden tiedon luomisesta ja vuorovaikutuksesta T&K-ympäristössä. Tutkimus toteutetaan usean tapauksen tutkimuksena. (Ks. Huotari et al., 2016a, 2016b) 17

18 Uuden tiedon luomisen ja vuorovaikutuksen tutkimus Tutkijatohtori Anna Suorsan tutkii, miten eri alojen tutkijat kehittyvät toimimaan yhdessä ja kehittävät sellaisia vuorovaikutuksen tapoja, jotka synnyttävät hankkeen tavoitteiden mukaista uutta tietoa. Fenomenologisen lähestymistavan subjektikäsitys antaa tutkimukselle perustan, joka ei ole psykologinen vaan tarkastelee subjektia ympäristössään mahdollisuuksiaan toteuttavana olentona (ks. Suorsa & Huotari 2014a). Tämä on merkittävä lähtökohta tiedon luomisen vuorovaikutteisuuden tarkastelulle: kyse on totuttujen toimintatapojen jatkuvasta kyseenalaistamisesta ja sen tiedostamisesta, että jokainen eletty hetki pohjustaa avointa tulevaa tietyksi. Siten läsnäolijoiden yhteinen tietäminen määrittelee vuorovaikutustilanteen. Tämä on niiden tutkimisen ja kehittämisen kannalta keskeistä, koska silloin voidaan irrottautua ajatuksesta, että toiminnan taustalla ja tavoitteena on erillinen, mielen sisällä tavoittamattomissa oleva tieto. Tutkimus perustuu Suorsan väitöskirjaan Interaction for knowledge creation. A phenomenological study in Knowledge Management. Empiirisen tutkimuksensa hän teki Lukuinto-ohjelmassa opettajien ja kirjastonhoitajien muodostamassa yhteisössä, joka pyrki kehittämään menetelmiä lasten ja nuorten lukemisen innon kasvattamiseksi v ja (Ks. Suorsa & Huotari 2014b, Suorsa 2016, 2017) 18

19 Maija-Leena Huotarin tutkimus kohdistuu BCDC-yhteisön toimijoiden osaamispääomaan ja sen kehittymiseen. Tieteen termipankkiin on määritelty Clean Energy Research terminologia ( joka luo perustan BCDC-tutkijayhteisöä ja laajempaa yhteisöä palvelevalle tietopohjalle (knowledge base). Tavoitteena on myös tuoda esille erialojen tutkijoiden keskinäiset tiedontarpeet sekä tutkimuksesta viestimisen käytänteet ja kontaktiverkostot. Tohtorikoulutettava Kaisu Innanen tutkii vuorovaikutusta tiedeviestinnällisestä näkökulmasta. Lähtökohtana ovat ajankohtaiset muutokset tiedeviestinnän (Public Communication of Science and Technology) tavoitteissa, motivaatioissa ja käytännöissä, joilla on yhteys tutkitun tiedon vaikuttavuuteen. Tutkimuskohteena on tutkijoiden sosiaalisen median keinojen hyödyntäminen vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa. 19

20 CogAHealth -hanke 1 Tarkastellaan mitä tai keitä tiedonlähteitä nuoret pitävät luotettavina eli nk. kognitiviisina auktoriteetteina koulun, vapaa-ajan ja tietoverkkojen ympäristöissä yhdessä kasvatustieteiden tutkijoiden kanssa Kognitiiviset auktoriteetit rakentuvat koulun terveystiedon opetuksen, perheen ja muiden läheisten, terveydenhuoltojärjestelmän, median, internetin, SOMEn ja kavereiden antaman terveysinformaation monimuotoisessa kokonaisuudessa. Tutkijatohtori, HLL, FT Helena Känsäkosken tutkimus kohdistuu terveydenhoitajien rooliin mahdollisena terveystiedon kognitiivisena auktoriteettina nuorten arjessa. 20

21 CogAHealthhanke 2 Tutkimus on jatkoa Känsäkosken väitöstutkimukselle Value creation in childhood obesity care and prevention (2014), jossa hän tutki terveydenhuollon hoitoketjujen informaatio- ja tietoprosesseja, erityisesti potilaiden osallisuutta niissä potilasarvon (eli heidän terveyden ja hyvinvoinnin) kehittymisen näkökulmasta. Tulosten mukaan tietoverkot ja informaatiokäytännöt sekä organisaatiokulttuuri vaikuttivat informaatio- ja tietoprosesseihin, ja potilaiden osallisuus oli vähäinen (ks. Känsäkoski ja Huotari 2016). Post doc tutkimuksessaan Helena Känsäkoski on jo syventänyt tätä aihepiiriä keskittymällä tiedon ja tietämisen tyyppeihin terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden yhteisen ymmärryksen rakentumisessa hoitopäätöksissä (Känsäkoski 2017). 21 Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa Health Information Practice and its Impact, HeIP hanketta ( ).

22 Lähteet 1 Huotari M.-L., & Savolainen R. (2003). Tietohallintoa vai tietojohtamista: tieteenalan identiteettiä etsimässä. Informaatiotutkimus, 22(1): ] Huotari M.-L. & Iivonen M. (2004). Managing knowledge-based organizations through trust. In: M.-L. Huotari & M. Iivonen (Eds.), Trust in Knowledge Management and Systems in Organizations (pp. 1-29). Hershey, PA: Idea Group Publishing. Huotari M., Suorsa A., Ikonen K. & Innanen K. (2016a). Knowledge creation in an R&D project. A multiple case study in the context of clean energy markets in Finland. In Proceedings of ISIC, the Information Behaviour Conference, Zadar, Croatia, September, 2016: Part 1, Information Research, 21(4), paper isics Huotari M.-L., Ikonen K., Innanen K. & Suorsa A. (2016b). Tietojohtaminen, tiedon luominen ja vuorovaikutus: Usean tapauksen tutkimus uusiutuvien energiamarkkinoiden T&K-hankkeessa. Informaatiotutkimuksen päivät , Tampere. Informaatiotutkimus, 35(3), Känsäkoski, H. (2014). Value creation in childhood obesity care and prevention. Acta Universitatis Ouluensis. Humaniora B119. Oulu.. Känsäkoski, H. & Huotari M.-L. (2016). Applying the theory of information worlds within a health care practise in Finland. Journal of Documentation 72 (2): Känsäkoski, H. (2017). Information and knowledge processes as a knowledge management framework in health care towards shared decision making? Journal of Documentation 73(4): Känsäkoski, H. (2017). Informaatio-ja tietoprosessit tietojohtamisen viitekehyksenä terveydenhuollon organisaatioissa kohti potilasarvon luomista. Informaatiotutkimus 36(1) 22

23 Lähteet 2 Suorsa A. (2012). Vuorovaikutuksen käsite tiedon luomisen nykytutkimuksessa. Informaatiotutkimus 31 (1), Suorsa A. & Huotari M.-L. (2014a). Knowledge creation and the concept of a human being: a phenomenological approach. Journal of the Association for Information Science and Technology 65(5), Suorsa A. & Huotari M.-L. (2014b). Knowledge creation in interactive events. A pilot study in the Joy of Reading programme. In Proceedings of ISIC, the Information Behaviour Conference, Leeds, 2-5 September, 2014: Part 1: Information Research 19(4), paper isic02, Suorsa A. (2015). Knowledge creation and play a phenomenological approach. Journal of Documentation 71(3), Suorsa A. & Huotari M.-L. (2016). A methodology for studying knowledge creation in organizational settings. A phenomenological viewpoint. In Matthew Kelly & Jared Bielby (Eds.) Information cultures in the digital age: A festschrift in honor of Rafael Capurro (pp ). Zurich, Switzerland: Springer. Suorsa A. (2017). Interaction for knowledge creation. A phenomenological study in Knowledge Management. Acta Universitatis Ouluensis. B Humaniora 149. Oulu: University of Oulu. Suorsa A. (2017). Knowledge creation and play - A phenomenological study within a multiprofessional and multi-organizational community. Journal of Documentation 73(6),

24 Antoisaa koulutusta teille toivottaen