Opinto-opas

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Opinto-opas

2 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Opinto-opas Itä-Suomen yliopisto 2012

3

4 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu (vaihde) Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 7 PL 86, Savonlinna (vaihde) Tiedekunta Postiosoite: Katuosoite: PL 111, Joensuu PL 1627, Kuopio Yliopistokatu 2, Joensuu (hallintopalvelukeskus, kauppatieteiden -, oikeustieteiden laitos) Yliopistokatu 7, Joensuu (historia- ja maantieteiden -, yhteiskuntatieteiden laitos) Yliopistonranta 1 E, Kuopio (hallintopalvelukeskus, sosiaali- ja terveysjohtamisen -, yhteiskuntatieteiden laitos) Technopolis G, Microkatu 1F, Kuopio (kauppatieteiden laitos) Internet uef.fi/yhka Oppaan toimittajat Eija Fabritius ja Miia Laukkanen Painopaikka Joensuu

5 Tervetuloa kansainvälistyvään yliopistoon Yliopistoja kannustetaan profiloitumaan, parantamaan tutkimuksen ja opetuksen laatua ja kansainvälistymään. Opiskelijan arki luennoilla, seminaareissa ja kahviloissa ei nopeasti muutu aikaisemmasta. Mutta jo tulevana lukuvuonna käytetään opetuksessa oppiainekohtaisesti aikaisempaa enemmän vierailevia opettajia ja tutkijoita, houkutellaan tekemään opinnäytteitä osana tutkimusryhmää sekä kannustetaan kaikkia kansainväliseen vaihtoon. Opintoja on asteittain mahdollista suorittaa englannin kielellä entistä useammassa koulutusohjelmassa. Osa kursseista voidaan jopa tapauskohtaisesti toteuttaa integroidusti uusien aloittavien kansainvälisten maisteriohjelmien kanssa. Valmistuville maistereille koulutus tarjoaa tältä osin parempia valmiuksia menestyä globalisoituvassa työelämässä, alasta riippumatta. Uusille opiskelijoille opintojen aloittaminen on hämmentävä tapahtuma. Tiedekunnan ja laitosten henkilöstö, erityisesti amanuenssit, ja opiskelijatutorit pyrkivät neuvomaan, tukemaan ja ohjaamaan opintojen ja opiskelun suunnittelussa. Opintoprosessien etenemiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota siksi, että uudessa yliopistojen rahoitusmallissa vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittavien osuus palkitaan, samoin kuin kanditutkinnot ovat nyt osana rahoitusmallia. Jokaisen opiskelijan etuna on myös viiveetön eteneminen ja siksi on olennaista löytää vähintään muutama luottohenkilö, joiden kanssa voi mahdollisissa opiskeluun liittyvissä pulmatilanteissa etsiä ratkaisuvaihtoehtoja. Opiskelijatovereiden tiivis yhteistyö ja tutorointi ovat myös aivan ratkaisevia seikkoja opiskelijan arjen joustavuuden ja ennen muuta kollektiivisen oppimisen kannalta. Ripaus kaveria ei jätetä asennetta tekee yliopistoyhteisöstä paremman jokaiselle. Yliopisto uusien ajatusten hautomona on säilyttänyt perustehtävänsä satoja vuosia. Tieteellisten menetelmien kurinalainen noudattaminen ja riippumattomuuden turvaaminen on ollut välttämätöntä tieteellisten läpimurtojen saavuttamiselle. Luoviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi ja eri alojen asiantuntijoiksi kasvu vaatii opiskelijalta pitkäjänteistä sitoutumista ja päämäärätietoista ponnistelua, yksin viimeisimmän kirjallisuuden parissa ja yhdessä seminaareissa ja kuppiloissa pohtien. Oikoteitä ja poppakonsteja ei ole. Digitaalisen vallankumouksen leviäminen avaa kokonaan uusia etäopiskelumahdollisuuksia. Perinteisen tentti- ja tutkimuskirjallisuuden rinnalla nopeimmin lisääntyvät elektronisessa muodossa olevat oppikirjat ja tieteelliset julkaisut. Tenttiminen voi osin tapahtua pääteyhteydellä tenttiakvaariossa. Myös multimedia-muodossa oleva oppimateriaali lisääntyy, mikä haastaa perinteisiä opetusmenetelmiä voimakkaasti kaikissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistossa olemme panostaneet etäopiskelun infraan ja opettajien osaamiseen ja koko yliopiston tasolla olemme tässä suhteessa aivan edistyksellisimpien joukossa. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on kirjastossa käytettävissään yli tieteellistä e-lehteä, yli

6 kirjaa ja pääsy nopeasti kasvavaan määrään open access -julkaisuja. Niiden joukosta voi jokainen alansa ja kiinnostuksensa mukaisesti seurata, mitä tieteessä tapahtuu. Tämä opas toimii sekä hakemistona että keittokirjana opintojen suunnittelussa. Toivon, että se osaltaan tukee opintosi suunnitelmallista ja sujuvaa toteuttamista. Tiedekunta ja sen henkilöstö tekee parhaansa laadukkaan oppimisesi turvaamiseksi. Tervetuloa kansainvälistyvään tiedeyhteisöön! Dekaani Juha Kinnunen

7 Sisältö 1 TIEDEKUNTA JA NEUVONTAPALVELUT Tiedekunta ja sen laitokset Tiedekunnan hallintopalvelukeskus ja yliopiston opinto- ja opetuspalvelut opiskelijan tukena Yhteystiedot HISTORIA- JA MAANTIETEIDEN LAITOS Historia (Suomen historia ja yleinen historia) Maantiede ja yhteiskuntamaantiede Ympäristöpolitiikka ja -oikeus Historia- ja maantieteiden laitoksen tarjoamat sivuaineet Aineenopettajan yhteiskuntatieteellinen opintokokonaisuus Arkeologian perusopinnot Geoinformatiikan opintokokonaisuus Geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuus Venäjä- ja rajatutkimuksen opintokokonaisuus (60 op) KAUPPATIETEIDEN LAITOS Kauppatieteellinen koulutus Opintojen suunnittelu Kuulustelut Aiempien opintojen hyväksilukeminen kauppatieteissä Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Kansainvälinen opiskelu Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto... 66

8 3.4 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Kauppatieteiden laitoksen tarjoamat sivuaineet Kauppatieteiden opiskelijat Muut kuin kauppatieteiden opiskelijat Muut sivuaineet OIKEUSTIETEIDEN LAITOS Oikeustieteiden opiskelun yleiset periaatteet Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja tuutorointi Opetus- ja tenttijärjestelyt Opintojen hyväksilukeminen Opintojen arvostelu ja opintokokonaisuuksien hakeminen Harjoittelu ja kansainvälinen vaihto Oikeustieteet (julkisoikeus), tutkintorakenteet ja opintojaksot HTK- ja HTM-tutkintojen rakenteet Eurooppaoikeus Finanssioikeus Hallinto-oikeus Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus Siviilioikeus Ympäristöoikeus Valtiosääntöoikeus Oikeustieteiden laitoksen tarjoamat sivuaineet Filosofia Oikeustieteet Oikeustieteiden erityiset opintojaksokokonaisuudet Empiirinen oikeustutkimus Oikeuspsykologia Opetushallinto SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMISEN LAITOS Terveyshallintotiede

9 5.2 Terveystaloustiede Sosiaalihallintotiede Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tarjoamat sivuaineet Terveystaloustiede Kansantaloustiede Lääketaloustiede Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOS Laitoksen esittely Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntatieteet, Joensuu Yhteiskuntatieteet, Kuopio Yhteiskuntatieteiden laitoksen sivuainetarjonta Sosiaalitieteet sivuaineena Filosofia sivuaineena Sosiaalipedagogiikka sivuaineena Sosiaalipsykologia sivuaineena Sosiaalityön opiskelu sivuaineena Sosiologia sivuaineena Yhteiskuntapolitiikka sivuaineena Yhteiskuntapolitiikka, erityisesti sosiaalipolitiikka, sivuaineena

10 7 OPINTO-OIKEUDET Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja kampusten välinen siirtyminen Opinto-oikeuden muuttaminen ja opintojen suorittaminen valmistumisen jälkeen Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat ja lisäajan hakeminen Pääaineen valinta ja vaihtaminen OPINTOJA KOSKEVIA OHJEITA Opiskelun eettiset ohjeet Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opetuksen erityisjärjestelyt Tenttikäytännöt ja tentteihin ilmoittautuminen Opintosuoritusten, opinnäytteiden ja opintokokonaisuuksien arvostelu Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkintojen kielitaitovaatimukset Kansainvälisyys opinnoissa ja opiskelussa Työharjoittelu Opinnäytteet ja kypsyysnäyte Kandidaatin tutkielma Pro gradu -tutkielma Opinnäytetöiden julkaiseminen ja julkisuus Kypsyysnäytteen kirjoittaminen Tutkinnon hakeminen

11 9 SIVUAINEOPISKELU JA TIEDEKUNNAN TARJOAMA SIVUAINEOPETUS Sivuaineopiskelu Itä-Suomen yliopistossa Tiedekunnan tarjoama sivuaineopetus Verkostoyliopistot JOO-opinnot JATKO-OPISKELIJAKSI..192

12 1 Tiedekunta ja neuvontapalvelut 1.1 Tiedekunta ja sen laitokset Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopistossa kolmella kampuksella, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekuntaan sijoittuu viisi laitosta ja kaksi erillislaitosta. Historia- ja maantieteiden laitos (toimii yhdellä kampuksella Joensuussa) o Suomen historia, yleinen historia, maantiede, yhteiskuntamaantiede, ympäristöpolitiikka ja -oikeus Kauppatieteiden laitos (toimii kahdella kampuksella Joensuussa ja Kuopiossa) o palvelujohtaminen (Joensuun kampus) o yritysoikeus ja -talous (Joensuun kampus) o innovaatiojohtaminen (Kuopion kampus) o taloushallinto ja rahoitus (Kuopion kampus) Oikeustieteiden laitos (toimii yhdellä kampuksella Joensuussa) o eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus, ympäristöoikeus o filosofia (sivuaine) Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos (toimii yhdellä kampuksella Kuopiossa) o terveystaloustiede, terveyshallintotiede ja sosiaalihallintotiede o sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma o kansantaloustiede (sivuaine, tarjolla sekä Joensuun että Kuopion kampuksella) Yhteiskuntatieteiden laitos (toimii kahdella kampuksella Joensuussa ja Kuopiossa) o sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö (Kuopion kampus) o sosiologia (Joensuun ja Kuopion kampukset) o yhteiskuntapolitiikka (Joensuun kampus) Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (Savonlinnan kampus), matkailualan opinnot jäsenyliopistojen opiskelijoille o opinto-opas saatavilla www-sivuilla uef.fi/mot/mavy Karjalan tutkimuslaitos (Joensuun kampus) Kauppatieteiden, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan sekä filosofian ja kansantaloustieteen opinnoista osa on suoritettavissa molemmilla pääkampuksilla. Lisätietoja oppiaineiden amanuensseilta. Opinto-opas

13 1.2 Tiedekunnan hallintopalvelukeskus ja yliopiston opinto- ja opetuspalvelut opiskelijan tukena Hallintopalvelukeskus Tiedekunnassa toimii hallintopalvelukeskus, joka tuottaa opetus- ja tutkimustoiminnan tukipalveluita. Esimerkiksi amanuenssit, sihteerit ja opintoasiainpäälliköt kuuluvat hallintopalvelukeskukseen, vaikkakin heidän työpisteensä ovat usein jollain laitoksella. Hallintopalvelukeskuksen esimiehenä toimii johtava hallintopäällikkö. Hallintopalvelukeskuksen henkilökunta ja työtehtävät on kuvattu tiedekunnan wwwsivuilla uef.fi/yhka/hallintopalvelukeskus. Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopiston opinto- ja opetuspalvelut palvelee yliopistoon hakevia, yliopiston opiskelijoilta, yliopiston henkilökuntaa sekä yhteistyökumppaneita. Opinto- ja opetuspalveluiden palveluita opiskelijoille ovat: Hakija- ja valintapalvelut Kansainväliset liikkuvuuspalvelut Koulutuspalvelut Opetusteknologiapalvelut Opintopsykologipalvelut (ml. neuvonta esteettömästä opiskelusta) Opintotuki Opiskelijarekisteri ja asiakasneuvonta Rekrytointipalvelut TVT-tukipalvelut Ura- ja ohjauspalvelut Opiskelijoiden palvelut löytyvät verkosta Opiskelu-sivuilta osoitteesta uef.fi/opiskelu. Opiskelijarekisteri ja asiakasneuvonta, opintotuki, kansainväliset liikkuvuuspalvelut sekä hakijapalvelut Tarkista asiointi- ja puhelinpalveluajat sekä yhteystiedot verkosta sivulta uef.fi/opinto-jaopetuspalvelut/yhteystiedot. Tiedustelut myös sähköpostitse: Opiskelijan tukipalvelut Itseopiskelu- ja ryhmätyötilat sekä tietotekninen tukipalvelu löytyvät opparista Joensuun kampuksen oppari sijaitsee Carelian 1. kerroksessa ja Kuopion kampuksen oppari Canthian 2. kerroksessa. Opinto- ja opetuspalveluiden sivut ovat osoitteessa uef.fi/opinto-ja-opetuspalvelut 12 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

14 1.3 Yhteystiedot Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Dekaani: Johtava hallintopäällikkö: Opintoasiainpäälliköt: Postiosoite: Puhelin: Sähköposti: Juha Kinnunen avoinna Annikki Honkanen, Kuopio Miia Laukkanen, Joensuu PL 111, Joensuu PL 1627, Kuopio (vaihde) Opetusta antavien laitosten johtajat: Historia- ja maantieteiden laitos: professori Jukka Korpela Kauppatieteiden laitos: professori Matti Turtiainen Oikeustieteiden laitos: professori Tapio Määttä Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos: tutkimusjohtaja Anneli Ensio Yhteiskuntatieteiden laitos: professori Juha Hämäläinen Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos: johtaja Antti Honkanen Opintoasioissa kannattaa kääntyä ensisijaisesti oppiaineen laitoksen amanuenssin tai opetussihteerin puoleen. Heidän yhteystietonsa löytyvät laitosten www-sivuilta sekä hallintopalvelukeskuksen www-sivuilta uef.fi/yhka/hallintopalvelukeskus. Opinto-opas

15 2 Historia- ja maantieteiden laitos Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella on mahdollista opiskella seuraavia pääaineita: Suomen historia ja yleinen historia (humanististen tieteiden kandidaatti/filosofian maisteri), maantiede (luonnontieteiden kandidaatti/filosofian maisteri) yhteiskuntamaantiede (yhteiskuntatieteiden kandidaatti/yhteiskuntatieteiden maisteri) ja ympäristöpolitiikka ja -oikeus (hallintotieteiden kandidaatti/hallintotieteiden maisteri). Oppiaineiden tutkimuksellisiin vahvuusalueisiin kuuluvat yhteiskunnallinen ympäristötutkimus, kulttuuriset rajat ja reuna-alueet sekä humanistis-yhteiskuntatieteellinen hyvinvoinnin tutkimus. Historia- ja maantieteiden laitoksen sivuaineita ovat: Historia (perus- ja aineopinnot 30 op + 45 op) Maantiede ja yhteiskuntamaantiede (perus- ja aineopinnot 30 op + 45 op) Ympäristöpolitiikka (perus- ja aineopinnot 25 op + 35 op) Aineenopettajan yhteiskuntatieteellinen opintokokonaisuus (yhteiskuntaoppi, op) Arkeologia (25 op Helsingin yliopiston vaatimusten mukaan) Geoinformatiikan opintokokonaisuus (perusopinnot 25 op) Geospatiaalinen analyysi (perusopinnot 25 op) Venäjä- ja raja -tutkimuksen opintokokonaisuus (perus- ja aineopinnot 25 op + 35 op) Hops-prosessi Historia- ja maantieteiden laitoksen hops-opinnot lähtevät paljolti työelämän tarpeista. Laitoksen tavoitteena on, että koulutusohjelmistamme valmistuu asiantuntijoita, joiden ammattitaidolle on tarvetta ja kysyntää valmistumisen jälkeen. Tässä keskeisellä sijalla ovat kontaktit ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteistyösuhteet eri instanssien, kuten koululaitoksen, museoiden, ministeriöiden, arkistojen, yritysten, tiedotusvälineiden ja muiden yhteisöjen, kanssa antavat mahdollisuuksia opiskelijoille, mutta toimivat myös tärkeänä palautekanavana laitoksen suuntaan tarjoamamme koulutuksen laadusta ja kysynnästä. Hops on henkilökohtaisen suunnittelun ohella väline tämän työelämäorientoitumisen välittämisessä opiskelijoille. Jokainen opiskelija laatii ensimmäisen vuoden keväällä tai toisen vuoden syksyllä henkilökohtaisen opintosuunnitelman, hopsin, henkilökunnan ja opiskelijatuutorien opastamina yliopiston sähköiseen opintojärjestelmään WebOodiin. Opintojen alussa hops -ohjaus on enemmän oppimisjärjestelyjen tukemista muuttuen aine- ja syventävien opintojen vaiheessa enemmän asiantuntijuuden ja ammatinhallinnan vahvistamiseksi. 14 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

16 Hops-prosessi kandidaattiopinnoissa Johdatus akateemisiin opintoihin (1 op) + Hops-kurssi (1 op) ensimmäisen lukuvuoden lukujärjestyksen laatiminen opiskelijatuutoreiden kanssa aiemmin hankitun osaamisen kartoittaminen ja muut korvaavuudet johdatus hopsin laatimiseen ehopsiin tutustuminen ja harjoittelua oppiaineittain (amanuenssien ja opiskelijatuutoreiden johdolla) ohjausta ja neuvontaa amanuensseilta ja tuutoriopettajilta historian opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille jouluun mennessä. Maantiede ja ympäristö -hakukohteen opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille toisen opiskeluvuoden syyskuun loppuun mennessä henkilökohtaiset hops-keskustelut amanuenssin kanssa tammi-/helmikuussa hops-merkintä rekisteriin jatkossa hopsin voi päivittää yhdessä amanuenssin tai tuutoropettajien kanssa Hops-prosessi maisteriopinnoissa hopsin päivittäminen nimetyn vastuuhenkilön kanssa Opetusjärjestelyt Pääaineopiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista ensisijaisesti opiskelijasähköpostilistojen kautta. Opintojaksojen opettajat voivat lähettää luennoille ja seminaareihin ilmoittautuneille kurssin tiedotteita ja ohjeita WebOodissa. Opiskelijoita kehotetaan myös seuraamaan laitoksen verkkosivuilla olevaa Ajankohtaista-sivustoa. Historia- ja maantieteiden laitoksella edellytetään opiskelussa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot -sääntöä. Toisin sanoen opintojaksolle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu. Opintojaksokuvaukset, opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit sekä voimassaolevat aikataulut löytyvät WebOodista. Mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään WebOodissa näkyviin aikatauluihin. Mahdollisten aikataulu- ja tilamuutosten vuoksi WebOodia on seurattava säännöllisesti. Opetustapahtumiin tulee ilmoittautua ennakkoon WebOodi -järjestelmässä. Jokainen uusi opiskelija osallistuu alkutuutorointiin, jonka keskeisinä tavoitteina ovat yliopiston käytänteihin tutustuttaminen ja integroiminen akateemiseen yhteisöön. Opiskelijan tukena ovat koko opiskeluajan myös ainejärjestöt Coriolis (maantiede, yhteiskuntamaantiede), Loikka (ympäristöpolitiikka ja -oikeus) ja Varnitsa (Suomen historia, yleinen historia). Opinnot suoritetaan luennoilla kuulusteluineen, tenttimällä kirjallisuutta ja läsnäoloa vaativilla kursseilla harjoituksineen. Opintojaksot arvioidaan historia- ja maantieteiden laitoksen laatukäsikirjassa esitetyillä kriteereillä (ks. laatukäsikirja laitoksen verkkosivuilla), ja arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia arvosteluperusteita. Opinto-opas

17 Tutkielmatyöskentely muodostaa keskeisen osan opintoja. Aineopintovaiheessa pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman ja syventävien opintojen vaiheessa pro gradu -tutkielman. Tutkielmissa opiskelijoiden tulee osoittaa perehtyneisyytensä tiedonhankintaan, metodiset valmiutensa analysoida lähdeaineistoa sekä kykynsä argumentoida tieteellisesti. Syventävien opintojen tutkielmastaan opiskelija laatii yhden sivun mittaisen tiivistelmän, jossa tulee näkyä pro gradu -tutkielman nimi englanniksi. Tutkimustiedotteen yhteydessä ilmoitetaan tutkimuksen bibliografiset tiedot (tekijä, tiedekunta ja pääaine, tutkielman otsikko, aika ja paikka sekä tutkielman sivumäärä) sekä esitellään tutkimuksen aihepiiri, lähteet, metodit ja keskeiset tutkimustulokset. Jos tutkielmantekijä haluaa, hän voi myös nimetä asiasanat. Tällöin on noudatettava YSA-asiasanaston asiasanoja. Opintoihin kuuluu erilaisia harjoitteluja. Ohjattu korkeakouluharjoittelu sisältyy pääaineiden syventäviin opintoihin. Maantieteissä, ympäristöpolitiikassa ja arkisto-opinnoissa harjoittelu on pakollinen. Työharjoittelussa opiskelijat saavat käytännön kokemusta työmarkkinoille hakeutumisesta ja työelämässä toimimisesta sekä luovat tarvittavia kontakteja tutkinnon jälkeistä työllistymistä varten. Työharjoittelua varten voi hakea yliopiston harjoittelutukea, jota jaetaan kerran vuodessa. Haku ja päätös tulevan vuoden tuesta tehdään edeltävänä syksynä, jolloin opiskelijalla on runsaasti aikaa etsiä harjoittelupaikkaa. Harjoittelutuen suuruus vaihtelee vuosittain. Laitoksen harjoitteluvastaava on amanuenssi Jonna Kosonen. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelut opettajan pedagogisten opintojen yhteydessä. Pääaineen opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kun opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaismerkintää amanuenssilta joko sähköpostitse tai käymällä toimistossa. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät vapaavalintaiset opinnot. Opintokokonaisuuksien hakemisesta tarkemmin historia- ja maantieteiden laitoksen laatukäsikirjassa ja laitoksen verkkosivuilla. Tenttijärjestelyt ja yleiset tentit Laitoksella järjestetään luentokuulusteluja ja lähes kuukausittain yleisiä tenttejä, joissa tentitään kirjallisuutta. Luentokuulustelujen kesto on yleensä kaksi tuntia eikä niihin vaadita erikseen ilmoittautumista. Kuulustelujen ja tenttien tulokset ovat luettavissa kolmen viikon kuluessa WebOodissa ja laitosten ilmoitustauluilla. Laitoksella järjestetään ylimääräiset tentit sekä Tammikuun tentissä on mahdollista tenttiä syksyn ja toukokuun tentissä kevään luento-opetusta. Yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään kymmenen päivää ennen varsinaista tenttipäivää WebOodissa. Opiskelijan tulee ilmoittaa aina tenttimänsä teokset ilmoittautuessaan yleiseen tenttiin. Opiskelijan tulee ilmoittaa teokset myös niissä tapauksissa, joissa valinnaisuutta ei ole. Jos opiskelija ei ilmoita tenttimiänsä teoksia, ei tentaattorin tarvitse laatia tenttijälle kysymyksiä. Tenttikysymysten jako alkaa klo Tentistä saa poistua klo Tentit kestävät neljä tuntia. Lisätietoja yleisestä tentistä saat historia- ja maantieteiden laitoksen internet-sivuilta sekä pääaineen amanuenssilta. 16 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

18 Lukuvuoden yleiset tentit pidetään seuraavina perjantaipäivinä (poikkeukset merkattu) klo , M , M , M , C2 (torstai) , M , M , M , M , M , M100 (tiistai) Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen Historia- ja maantieteiden laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia hyväksilukemisista. Opintojakson korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuopettaja. Opintojakson sisällyttämisestä päättää historia- ja maantieteiden laitoksen johtaja. Opintojen hyväksilukemisen periaatteista ja käytännöstä neuvoa antavat pääaineiden amanuenssit. Kieliopintojen hyväksilukemisasiat käsitellään kielikeskuksessa. Vaihto-opiskelu Laitos osallistuu aktiivisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Laitos on mukana useissa eri verkostoissa ja pystyy tarjoamaan vuosittain useita kymmeniä opiskelupaikkoja ulkomailla. Maantieteen vaihto-opiskelumahdollisuuksista vastaa amanuenssi Jonna Kosonen, yliopistonlehtori Paul Fryer, ympäristöpolitiikan ja -oikeuden professori Pekka Jokinen ja historian osalta yliopistonlehtori Pasi Tuunainen. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sovitaan alustavasti Learning agreementin laadinnan yhteydessä. Learning agreement laaditaan yhdessä pääaineen amanuenssin kanssa. Arkistoalan opinnot Opinnot on tarkoitettu Suomen historian, yleisen historian, maantieteen, yhteiskuntamaantieteen ja ympäristöpolitiikan pääaineopiskelijoille. Opintoihin on erillinen haku. Hakumenettelystä, hakukriteereistä ja aloituspaikoista tiedotetaan tammikuussa Arkistoalalle suuntautuneet syventävät opinnot (80 op) koostuvat seuraavasti: Arkisto-opinnot (35 op) Harjoittelu (5 op) Arkistoalalle suuntautunut pro gradu -tutkielma (40 op) Maantieteen, yhteiskuntamaantieteen ja ympäristöpolitiikan opiskelijat suorittavat lisäksi oman pääaineensa syventäviä opintoja 40 opintopistettä. Syventävät opinnot Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto, Suomen historia Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto, yleinen historia Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen syventävät opinnot, arkistoala Opinto-opas

19 Ympäristöpolitiikan syventävät opinnot, arkistoala Arkisto-opinnot (suositellaan suoritettavaksi alla olevan järjestyksen mukaisesti) Asiakirjahallinnan perusteet 5 op Hallinto ja hallintohistoria 3 op Asiakirjahallinnan metodit, käsitteet ja historiallinen kehitys 7 op Arvonmääritys ja seulonta 3 op Arkistoteoria 3 op Sähköinen asiakirjahallinta ja säilyttäminen 6 op Maisteriseminaari, arkistoala 8 op, Suomen historia Yleinen historia Maantiede ja yhteiskuntamaantiede Ympäristöpolitiikka Harjoittelu Arkistoharjoittelu 5op Arkistoalalle suuntautunut pro gradu -tutkielma Yleinen historia 40 op Suomen historia 40 op Maantiede ja yhteiskuntamaantiede 40 op Ympäristöpolitiikka 40 op 2.1 Historia (Suomen historia ja yleinen historia) Opiskelija valitaan historian valintakiintiössä. Pääaine, Suomen historia tai yleinen historia, valitaan viimeistään kandidaattiseminaarin yhteydessä. Opiskelija suorittaa tutkintonsa joko aineenopettajan (erillinen haku, johon voi hakea useamman kerran) tai asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa. Asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija voi pyrkiä erillisen hakumenettelyn kautta laitoksen arkistokoulutukseen. Historia-alan koulutuksen yleisenä tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita arvioimaan kriittisesti tieteessä ja muussa julkisuudessa esitettäviä menneisyyttä ja nykypäivää koskevia käsityksiä. Koulutuksen ammatillisena tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän haasteisiin. Historiaa pääaineena opiskelleet työllistyvät yhteiskunnan julkiselle ja yksityiselle sektorille erityyppisiin asiantuntijatehtäviin, kuten opettajiksi, arkisto- ja museovirkailijoiksi tai toimittajiksi. Työelämässä vaadittavia taitoja ovat tiedonhallinta, itsenäisten johtopäätösten teko ja selkeä argumentaatio. Oppiaineen hallintaan liittyvät tavoitteet ovat metodisia ja sisällöllisiä. Metodisiin valmiuksiin kuuluvat kyky analysoida erilaisia aineistoja sekä perehtyneisyys ajankohtaisiin metodisiin keskusteluihin. Sisällöllisiin tavoitteisiin kuuluvat historiallisten kehityslinjojen hallinta sekä historiatieteen oman oppihistorian tuntemus. Oppimistavoitteista enemmän historia- ja maantieteiden laitoksen laatukäsikirjassa ja opintojaksokuvauksissa. 18 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

20 Valmistuakseen humanististen tieteiden kandidaatiksi opiskelijan on suoritettava pääaineen perusopinnot (30 op) ja aineopinnot (45 op). Valmistuakseen filosofian maisteriksi opiskelijan on lisäksi suoritettava maisterivaiheen opinnot (syventävät opinnot, 40 op) ja kirjoitettava pro gradu -tutkielma (40 op). Sivuaineopiskelijat suorittavat historiasta joko perusopinnot tai perus- ja aineopinnot. Historiassa on käytössä luentopassi, jonka tarkoituksena on helpottaa korvaavuussuorituksia sellaisista vierailuluennoista ja seminaareista, joista et voi saada varsinaista opintosuoritusmerkintää rekisteriin. Luentopassiin voi kerätä esimerkiksi yksittäisiä opetustapahtumia, vierailuluentoja, tieteellisiä seminaareja, tutkimuspäiviä ja konferensseja. Luentopassin korvaavuudesta on neuvoteltava oppiaineen professorin kanssa. Historian pääaineopiskelijat valitsevat sivuaineet suuntautumisensa mukaan. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat suorittavat kasvatustieteellisten opintojen (60 op) ohella yhteiskuntatieteellisen opintokokonaisuuden op:n kokonaisuutta nimitetään Aineenopettajan yhteiskuntatieteelliseksi opintokokonaisuudeksi, Itä- Suomen yliopistossa tämä kokonaisuus koostuu historian (5 op), kansantaloustieteen (9 op), oikeustieteiden (25 op), sosiologian (5 op), yhteiskuntapolitiikan (15 op) opintojaksoista ja yhdestä vapaavalintaisesta yhteiskunta- tai oikeustieteellisestä opintojaksosta (ei historia) (ks. WebOodi Aineenopettajan yhteiskuntatieteellinen opintokokonaisuus). Sivuaineena voi opiskella arkeologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Historian opettajan suuntautumisvaihtoehto: Kieli- ja viestintäopinnot 20 op Historian perus- ja aineopinnot 75 op Pedagogisten opintojen perusopinnot 25 op Sivuaineen perus- ja aineopinnot 60 op esim. Aineenopettajan yhteiskuntatieteellinen opintokokonaisuus Historian asiantuntijan suuntautumisvaihtoehto: Kieli- ja viestintäopinnot 20 op Historian perus- ja aineopinnot 75 op Sivuaineen perus- ja aineopinnot 60 op vaihtoehtoisesti kahden sivuaineen perusopinnot 50 op Vapaavalintaiset opinnot op Opinto-opas

21 Filosofian maisterin tutkinto (120 op) Historian opettajan suuntautumisvaihtoehto: Historian syventävät opinnot 80 op - sis. pro gradu -tutkielman 40 op Pedagogisten opintojen aineopinnot 35 op Vapaavalintaiset opinnot 5 op Historian asiantuntijan vaihtoehto: Historian syventävät opinnot 80 op - sis. pro gradu -tutkielman 40 op Sivuaineen perusopinnot 25 op jos HuK-tutkinnossa on sivuaineen aineopinnot tai Sivuaineen aineopinnot 35 op jos HuK-tutkinnossa on kahdet sivuaineen perusopinnot Vapaavalintaiset opinnot 5 15 op Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot historian pääaineopiskelijoille (20 op) Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Hops 1 op J Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op Äidinkieli (yleensä suomen kieli) 5 op Puheviestintää historian opiskelijoille 2 op Kirjoitusviestintää historian opiskelijoille 3 op Toinen kotimainen kieli (yleensä ruotsin kieli) 5 op Ruotsia historian opiskelijoille 5 op (Ruotsia historian opiskelijoille, kirjallinen taito; Ruotsia historian opiskelijoille, suullinen taito) Vieras kieli (yleensä englannin kieli) 5 op English Academic reading and Study Skills for Students of History 3 op English Academic and Professional Communication for Students of History 2 op Opiskelija voi tiedekunnan suostumuksesta suorittaa tutkintoasetuksen mukaisina vieraan kielen opintoina myös saksan, ranskan, venäjän tai espanjan kielen opintoja. Tällöin vieraan kielen tutkintovaatimus on mahdollista suorittaa näyttökokeilla. Kirjallisen taidon näyttökokeen laajuus on tieteenalasta riippuen 3 4 op ja suullisen taidon näyttökokeen laajuus 1 2 op. Suullisen taidon näyttökokeen suorittamisesta on sovittava erikseen ko. kielen vastuuopettajan kanssa. Tutkintokursseja on poikkeustapauksissa mahdollista suorittaa monimuotokursseina. Historian perusopinnot (30 op) Opintojaksokuvaukset, ks. Oodi ja laitoksen nettisivut 20 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

22 Perusopinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Johdatus historian opintoihin 5 op Peruskurssi I 16 op Metodi I 9 op Johdatus historian opintoihin (5 op) Historian tiedonhaku 1 op Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena 2 op Orientoituminen historian opiskeluun ja uravalinnat 2 op Peruskurssi I: Historia menneen esityksinä (16 op) Opintojakson tavoitteena on vankentaa ja monipuolistaa opiskelijoiden kuvaa historian pitkistä kehityslinjoista. Jaksolla perehdytään kirjallisuuden ja/tai luentojen avulla Euroopan ja Suomen historian keskeisiin tapahtumiin ja ilmiöihin, niiden taustatekijöihin sekä pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Lisäksi opiskelijat paneutuvat merkittävimpien Euroopan ulkopuolisten kulttuurien vaiheisiin tenttimällä kirjallisuutta tai osallistumalla järjestettävään opetukseen. Opintojakso jakaantuu neljään osioon Eurooppa antiikista 1500-luvun lopulle 4op Eurooppa 1600-luvulta 2000-luvulle 4op Suomen historia 1500-luvulta 2000-luvulle 4op Muiden kulttuuripiirien historiaa 4 op Metodi I: Historia tieteenä ja tutkimuskäytäntöinä (9 op) Opintojakson tavoitteena on saada opiskelijat pohtimaan historiallisen tiedonmuodostuksen prosesseja ja lähestymään kriittisesti historiatieteellisiä esityksiä. Opintojaksossa opiskelijat perehtyvät historiantutkimuksen käytäntöihin sekä historiantutkimuksen luonteen muutokseen 1800-luvun alun puhtaan tiedon ideaalista 2000-luvun moniarvoiseen näkemykseen menneisyyttä koskevasta tiedosta. Kokonaisuus jakaantuu kolmeen osioon Mitä historia on? -kurssi 2op Historian esitykset 1 op Aineisto- ja tutkielmaseminaari 6 op Aineopinnot (45 op) Suomen historia , yleinen historia Aineopinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Peruskurssi II 15 op Metodi II 30 op Peruskurssi II: Historia menneisyyden tulkintoina (15 op) Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille vankka kuva ihmiskunnan taloudellisista, kulttuurisista, aatteellisista, sosiaalisista ja poliittisista kehityslinjoista. Painopiste on Euroopan historiassa. Lisäksi opiskelijat perehdytetään näiden tutkimusalojen metodiikkaan ja käsitteistöön. Lähtökohtana on historian luonne yhteiskuntaa, sen rakenteita ja muutok- Opinto-opas

23 sia tutkivana tieteenä, joka keskittyy yhteiskunnan pitkäkestoisiin rakenteellisiin muutoksiin tapahtumahistorian sijaan. Osiot suoritetaan luennoilla tai tenttimällä oheisista opintojaksoista viisi kuudesta Taloushistoria 3op Kulttuurihistoria 3op Aatehistoria 3op Sosiaalihistoria 3op Kansainvälisten suhteiden historia 3op Ympäristöhistorian johdantokurssi 3 op Metodi II: Historia tutkimuskäytäntöinä (20 op + kandidaattiseminaari 10 op) Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat historiantutkimuksen historiaan, sen nykytilaan, tutkimusmenetelmiin sekä johdattaa itsenäiseen tiedonhankintaan ja tutkimustyöhön. Opintojakso painottuu tiedekunnan tarjoamiin yhteisiin laadullisten ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kursseihin. Opittuja menetelmiä sovelletaan historiantutkimuksen tarpeisiin oppiaineen järjestämillä harjoituskursseilla. Opintojakso huipentuu empiiriseen aineistoon pohjautuvaan kandidaatintutkielmaan, jossa opiskelija pääsee itsenäisesti soveltamaan opiskelemiaan menetelmiä oman tutkimusaineistonsa käsittelyyn ja tulkintaan. Opintojakson osioiden suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille, harjoituksiin ja kandidaattiseminaariin Historiantutkimuksen historia ja nykytila 4 op Tiedonhankinnan kurssi 2 op Paleografia 2 op J Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op Laadulliset menetelmät historiatieteessä 3 op J Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op Tilastolliset menetelmät historian opiskelijoille 3 op Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, yleinen historia 10 op tai Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, Suomen historia 10 op Kypsyysnäyte, yleinen historia 0 op tai Kypsyysnäyte, Suomen historia 0 op Syventävät opinnot (80 op) Suomen historia , yleinen historia Syventävät opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Työnhakuvalmennus ja maisterivaiheen hops 3op Valinnaiset opinnot 20 op Metodit III 17 op Pro gradu -tutkielma 40 op Syventävien opintojen tavoitteena on, että opiskelijat ne suoritettuaan hallitsevat syvällisesti historiatieteellisen tiedonmuodostuksen periaatteet sekä kykenevät toimimaan itsenäisinä asiantuntijoina näitä valmiuksia vaativissa tehtävissä. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelevalle opintojakso Globaali historia 5 op on pakollinen. 22 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

24 Työnhakuvalmennus ja maisterivaiheen hops 3op Valinnaiset opinnot (valitse seuraavista opintojaksoista 20 op) Opintomatkat 5 op Muiden oppiaineiden opintojaksot 5 op Suunnitelmalliset kieliopinnot 5 op Muut suomenkieliset erikoiskurssit 5 op Muut englanninkieliset erikoiskurssit 5 op Ohjattu korkeakouluharjoittelu 5 op Työelämään tutustuminen 5 op Historian pitkät rakenteet ja murrokset a) Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ja murroskohdat keskiajalta 2000-luvulle 5 op b) Väestökriisien globaali ja paikallinen historia 5 op c) Suomen sisällissota yhteiskunnan murroksena 5 op d) Modernin Suomen rakennemuutokset op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Sodat ja yhteiskuntien murrokset a) Totaaliset sodat 5 op b) Modernit konfliktit kolmannessa maailmassa 5 op c) Etnis-uskonnolliset konfliktit Euroopassa 5 op d) Suomi toisessa maailmansodassa 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Ympäristöhistoria a) Metsähistorian kurssi 5 op b) Ympäristötietoisuuden aatehistoria 5 op c) Maankäytön muutoksen ja maatalouden ympäristöhistoria 5 op d) Sovittava kirjallisuus 5 op Genderhistoria a) Historian sukupuoli 5 op b) Nais- ja genderhistorian historiaa ja teoriaa 5 op c) Sukupuolijärjestelmien historiaa 5 op d) Feminismin ja naisliikkeiden historiaa 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Perhehistoria a) Perheen historia 5 op b) Perhe-elämän historia 5 op c) Suomen ja Karjalan perhehistoria 5 op d) Perhehistorian klassikkoja 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Liikuntakulttuurin historia a) Liikuntakulttuurin muutoksen perusteet 5 op b) Uusin suomalainen tutkimus 5 op c) Uusin kansainvälinen tutkimus 5 op d) Klassikot 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Opinto-opas

25 Koulutuksen yhteiskuntahistoria a) Koulutus yhteiskunnallisena ilmiönä 5 op b) Uusin suomalainen tutkimus 5 op c) Uusin kansainvälinen tutkimus 5 op d) Klassikot 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Afrikan historia a) Johdatus Afrikan historiaan 5 op b) Afrikan sosiaali- ja ympäristöhistoria 5 op c) Apartheidin historia eteläisessä Afrikassa 5 op d) Afrikan historian erikoiskurssi 5 op Suomen historian Ruotsin ajan erityiskysymyksiä a) Aateli varhaismodernissa yhteiskunnassa 5 op b) Rikollisuus yhteiskunnallisena ilmiönä varhaisella uudella ajalla 5 op c) Noituus rikoksena ja yhteiskunnallisena ilmiönä 5 op d) Itärajan historiaa Ruotsin suurvalta-ajalla 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Karjalan historia a) Karjalan esihistoria ja keskiaika 5 op b) Karjala varhaisella uudella ajalla 5 op c) Karjala Vanhan Suomen ajoista toiseen maailmansotaan 5 op d) Karjala ja 2000-luvuilla 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Karjalan historian erityiskysymyksiä a) Karjala Venäjän ja Suomen sisällissodissa 5 op b) Neuvosto-Karjalan historiaa 5 op c) Karjalan väestöliikkeet modernilla ajalla 5 op d) Karjala toisessa maailmansodassa 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Antiikin ja keskiajan historia a) Antiikin historia 5 op b) Länsimaiden keskiajan historia 5op c) Itämeren alueiden keskiaika 5 op d) Reuna-alueiden keskiaika 5 op e) Bysantin historia 5op f) Sovittava kirjallisuus 5 op Aluehistoria a) Aluehistorian yleisesitykset I 5 op b) Aluehistorian yleisesitykset II 5 op c) Kaupunkialueiden historiaa 5 op d) Euroopan alueiden historia 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Etnisten ja uskonnollisten ryhmien historia a) Etnisen historian yleisesitykset 5 op b) Saamelaisten historiaa 5 op c) Karjalaisten historiaa 5 op 24 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

26 d) Ortodoksien historiaa 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Venäjän ja Neuvostoliiton historia a) Venäjän historia keskiajalta Romanoveihin 5 op b) Venäjän historia Romanovien ajalla op c) Neuvostoliiton historia 5 op d) Neuvostoliiton ja Venäjän lähihistorian kysymyksiä 5 op e) Sovittava kirjallisuus 5 op Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa pakollinen opintojakso Globaali historia 5 op Metodit III (17 op) Historiantutkimuksen klassikoita 7op Maisteriseminaari, yleinen historia 10 op tai Maisteriseminaari, Suomen historia 10 op Pro gradu -tutkielma, yleinen historia 40 op Pro gradu -tutkielma, Suomen historia 40 op Historia sivuaineena Historiaa voi opiskella sivuaineena joko perusopinnot (30 op) tai perus- ja aineopinnot (75 op). Sivuaineopinnot aloitetaan Historian alkutentillä (5 op), jolla opiskelija saavuttaa perusvalmiudet menetykselliseen historian opiskeluun. Tentti on suoritettava hyväksytysti syyslukukauden aikana laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Opintojakson vastaanottaa Suomen historian yliopistonlehtori Arto Nevala. Sivuaineopiskelijoiden perusopintokokonaisuus, (30 op): Historian alkutentti 5 op Mitä historia on? -kurssi 2op Historian esitykset 1 op Aineisto- ja tutkielmaseminaari 6op Eurooppa antiikista 1500-luvun lopulle 4op Eurooppa 1600-luvulta 2000-luvulle 4op Suomen historia 1500-luvulta 2000-luvulle 4op Muiden kulttuuripiirien historia 4 op Sivuaineopiskelijoiden aineopintokokonaisuus , Suomen historia tai , yleinen historia (45 op): Peruskurssi II (15 op): Viisi opintojaksoa seuraavista: Taloushistoria 3op Kulttuurihistoria 3op Aatehistoria 3op Sosiaalihistoria 3op Opinto-opas

27 Kansainvälisten suhteiden historia 3op Ympäristöhistorian johdantokurssi 3 op Metodi II (30 op): Historiantutkimuksen historia ja nykytila 4 op Tiedonhankinnan kurssi 2 op Paleografia 2 op Laadulliset menetelmät historiatieteessä 3 op Tilastolliset menetelmät historian opiskelijoille 3 op Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, yleinen historia 10 op tai Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, Suomen historia 10 op Lisäksi opiskelija valitsee syventävien opintojen valinnaisista tentittävän kohdan ja sopii 6 op:n suorituksesta vastuuopettajan kanssa. Sivuaineopiskelijat eivät laadi kandidaatintutkielmaa, mutta osallistuvat muuten kandidaattiseminaariin (yleinen historia, tai Suomen historia, ) normaalilla tavalla. Sivuaineopiskelijat eivät myöskään suorita kypsyysnäytettä. Lukuvuonna historian perusopinnot sivuaineena aloittaneilla oli mahdollisuus suorittaa ne 25 op:een laajuisena saakka alkaen perusopinnot tulee suorittaa 30 op:een laajuisena. 2.2 Maantiede ja yhteiskuntamaantiede Maantieteen oppiaineryhmä sisältää maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen oppiaineet. Maisteritutkintovaiheessa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot aluekehityksen ja ympäristövaikuttamisen, geoinformatiikan tai geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehdoissa. Lisäksi opiskelija voi hakeutua maantieteen aineenopettajan koulutukseen tai arkistoalan opintoihin. Maantieteen oppiaineryhmä koordinoi monitieteisiä geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin perusopintokokonaisuuksia. Maantiede Maantieteen opiskelun tavoitteena on laaja-alainen maantieteen eri osa-alueiden tuntemus ja maantieteellisen ajattelun taito. Tarkasteltavat aiheet vaihtelevat aluepolitiikasta ympäristöongelmiin, ihmisen ja luonnon suhteista yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Maantieteen pääaineesta valmistuneet toimivat työelämässä erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä sekä maantieteen aineenopettajina. Maantieteilijän vaihtoehdossa opiskelija voi valita sivuaineensa vapaasti silmälläpitäen erilaisia maantieteen tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä. Tavoitteena on koota toisiaan tukeva ja opiskelijaa työmarkkinoille suuntaava aineyhdistelmä. Maantieteilijän vaihtoehdossa opiskelleet ovat viime vuosina työllistyneet esimerkiksi julkishallinnon suunnittelu- ja hallintotehtäviin sekä kansainvälisiin järjestöihin ja yrityksiin. Työmarkkinoilla on arvostettu erityisesti maantieteilijöiden geoinformatiikkataitoja. 26 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

28 Opettajan vaihtoehtoon otetaan vuosittain 10 opiskelijaa, ja siihen suositellaan hakeutumaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Maantieteen lisäksi opetettava toinen aine on yleensä biologia, mistä opiskelija suorittaa 60 opintopisteen laajuiset aineopinnot. Lisäksi opintoihin kuuluu 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Yhteiskuntamaantiede Yhteiskuntamaantiede voidaan nähdä yhteiskunnan rakenteisiin sekä alueellisiin järjestelmiin ja ympäristökysymyksiin erikoistuneena maantieteen alana. Yhteiskuntamaantieteen opinnot suuntaavat erilaisiin paikallis-, alue- ja kansainvälisen tason tutkimus-, suunnitteluja kehittämistehtäviin. Työmarkkinoilla arvostetaan erityisesti yhteiskuntamaantieteilijän eri tieteenaloja ymmärtävää sisällöllistä osaamista sekä menetelmäosaamista ja geoinformatiikkataitoja. Maantiede ja ympäristö -hakukohteen opiskelijoiden valikoituminen pääaineisiin Vuoden 2012 päävalinnassa maantiede ja ympäristö -hakukohteesta valitaan 50 opiskelijaa, joiden jakautuminen pääaineisiin tapahtuu ensimmäisen vuoden keväällä. Ennen pääaineisiin valikoitumista opiskelijoilla ei ole pääainetta. Heidän opintostatuksensa on maantiede ja ympäristö ja tavoitetutkinto yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkinto (YTK). Hakukohteen alaisia pääaineita ovat Maantiede (LuK, FM), kiintiö 15 opiskelijaa (sisältää 10 aineenopettajaa) Yhteiskuntamaantiede (YTK, YTM), kiintiö 10 opiskelijaa Ympäristöpolitiikka ja -oikeus (HTK, HTM), kiintiö 25 opiskelijaa Kaikki hakukohteeseen valitut opiskelijat ilmoittavat haluamansa pääaineen laitoksen virallisilla internet-sivuilla olevaan ilmoittautumisrekisteriin mennessä. Opiskelijat ilmoittavat rekisteriin pääaineiden välisen ensisijaisuusjärjestyksen (1-3). Jos tiettyyn oppiaineeseen/oppiaineisiin on ilmoittautumisajan päättyessä oppiaineen/oppiaineiden kiintiötä/kiintiöitä enemmän ilmoittautuneita, valitaan opiskelijat pääaineeseen/pääaineisiin opintomenestyksen perusteella. Tällöin kuhunkin pääaineeseen valikoituessa huomioidaan neljän pakollisen opintojakson arvosanat, siten että opiskelijan haluaman pääaineen arvosanat painottuvat keskiarvoa laskettaessa. Ympäristöpolitiikan ja oikeuden opiskelijoiksi haluavilla painottuvat opintojaksot Ympäristöpolitiikan perusteet ja Ympäristöoikeuden perusteet, maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opiskelijoiksi haluavilla opintojaksot Maantieteen alan perusteet ja Maantiede ja yhteiskunta. Jos opiskelija ei tule valituksi siihen pääaineeseen, jonka hän on nimennyt ensisijaiseksi, tarkastellaan seuraavaksi toissijaista hakua jne. Jokaisella hakukohteeseen valitulla on oikeus osallistua maantieteen aineenopettajavalintaan (kiintiö 10 opiskelijaa). Niille enintään kymmenelle opiskelijalle, jotka pääsevät opettajaopintoihin, tulee pääaineeksi automaattisesti maantiede. Opinto-opas

29 Maantiede ja ympäristö, ensimmäisen vuoden opinnot Maantiede ja ympäristö -hakukohteesta valittujen opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opinnot ovat yhteisiä ja pakollisia kaikille hakukohteen opiskelijoille. Pääaineen valinnan jälkeen opintojaksot, lukuun ottamatta Ympäristöoikeuden perusteet -opintojaksoa, kirjataan pääaineen perusopintoihin. Pääaineen perusopintoihin sisältyy lisäksi opintojakso Geoinformatiikan ja kartografian perusteet. Maantiede ja ympäristö -hakukohteesta valittujen tulee suorittaa ensimmäisenä opiskeluvuonna seuraavat opinnot: Maantieteen alan perusteet 3 op Maantieteen alan perusteet, kirjallisuus 2 op Maantiede ja yhteiskunta 5 op Ympäristöpolitiikan perusteet 3 op Ympäristöpolitiikan perusteet, harjoitukset 2 op Ihminen ja ympäristö 3 op Ihminen ja ympäristö, kirjallisuus 2 op Kehityskriisi ja globalisaatio 2 op Kansainvälinen ympäristöpolitiikka Ympäristöoikeuden perusteet 5 op Lisäksi suositellaan, että opiskelijat suorittavat seuraavat opintojaksot: Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (Hops) 1 op Ruotsia maantieteiden ja ympäristöpolitiikan ja -oikeuden opiskelijoille 4 op Identiteetit ja työelämäkäytännöt 2 op J Johdatus empiirisen tutkimuksen perusteisiin 3 op Lisäksi opiskelijoille suositellaan sivuaineiden opiskelua vähintään 15 opintopisteen verran. Tutkintorakenteet (Luk/FM, YTK/YTM) Maantiede, luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) 180 op Viestintä- ja aloitusopinnot 17 op Metodiopinnot 13 op Maantieteen opinnot 70 op -perusopinnot 30 op ja aineopinnot 40 op Sivuaineopinnot 80 op Opiskelijan on suoritettava vähintään yhden sivuaineen 60 opintopisteen laajuiset aineopinnot tai kolmen sivuaineen 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot. Pelkkiä perusopintoja ei kuitenkaan suositella. 28 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

30 Maantiede, luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) 180 op, maantieteen opettajan vaihtoehto Viestintä- ja aloitusopinnot 15 op Metodiopinnot 10 op Maantieteen opinnot 70 op -perusopinnot 30 op ja aineopinnot 40 op Biologian opinnot *) 60 op -perus- ja aineopinnot Muut sivuaineopinnot 25 op (suositellaan opettajan pedagogisia perusopintoja) *) Tuutoropettajan hyväksynnällä toinen opetettava aine voi olla biologian sijasta joku muu Maantiede, filosofian maisterin tutkinto (FM) 120 op Maantieteen syventävät opinnot op* - Sisältää pro gradu -tutkielman Sivuaineopintoja 0-15 op* *Jos opiskelija valitsee syventävissä opinnoissa suuntautumisvaihtoehdon, ovat syventävät opinnot laajuudeltaan 120 op. Maantiede, filosofian maisterin tutkinto (FM) 120 op, maantieteen opettajan vaihtoehto Maantieteen syventävät opinnot 85 op - Sisältää pro gradu -tutkielman Opettajan pedagogiset aineopinnot 35 op Yhteiskuntamaantiede, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK) 180 op Viestintä- ja aloitusopinnot 17 op Metodiopinnot 13 op Yhteiskuntamaantieteen opinnot 70 op -perusopinnot 30 op ja aineopinnot 40 op Sivuaineopinnot 80 op Opiskelijan on suoritettava vähintään yhden sivuaineen 60 opintopisteen laajuiset aineopinnot tai kolmen sivuaineen 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot. Pelkkiä perusopintoja ei kuitenkaan suositella. Yhteiskuntamaantiede, yhteiskuntatieteiden maisterintutkinto (YTM) 120 op Yhteiskuntamaantieteen syventävät opinnot op* - Sisältää pro gradu -tutkielman Valinnaisia opintoja 0-15 op* *Jos opiskelija valitsee syventävissä opinnoissa suuntautumisvaihtoehdon, ovat syventävät opinnot laajuudeltaan 120 op. Opinto-opas