Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenlehti 3/2017

Transkriptio

1 Hieroja Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenlehti 3/2017

2 FYSIOLINELTA KATTAVAT PALVELUT HIEROJILLE HOITOPÖYDÄT Laadukkaat kotimaiset hoitopöydät takaavat asiakkaalle miellyttävän hoitokokemuksen. FYSIOLINE COMPACT PRO Kasaan taitettava hoitopöytä FYSIOLINE 400 PRO Kevyt ja helposti liikuteltava hoitopöytä KULUTUSTARVIKKEET FYSIOSHOP Monipuolinen valikoima kotimaisia kulutustarvikkeita. Ryhtymällä FysioShopjälleenmyyjäksi voit tarjota asiakkaillesi parempaa palvelua ja tienata samalla lisää tuloja. HUOLTO Kattavan huolto-organisaatiomme ansiosta palvelemme asiakkaitamme nopeasti ja ammattitaitoisesti. Ota yhteyttä: tai Maahantuonti Myynti Huolto Kokonaisratkaisut Puhelinmyynti Fysioline Oy Arvionkatu 2, Tampere Esko Nikkola avainasiakaspäällikkö, myyntialue Häme, Kaakkois-Suomi, kuntoutuslaitokset Kimmo Korkola myyntipäällikkö, Länsi-Suomi, Uusimaa Jari Pirinen myyntipäällikkö, Itä-Suomi, Keski- ja Pohjois-Suomi Sari Mukkala aluemyyjä, pk-seutu Jan Gumpler myynti, Pohjois-Suomi Ville Tuominen myyntitiimipäällikkö, diagnostiikka

3 Hieroja-lehti 3/ Kansien kuva: Birgitta Laakso Tässä numerossa mm: 2 Koulutettujen Hierojien Liiton hallitus Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta Muut mediat 5 Toiminnanjohtajan palsta 6 Terveysuutiset 8 EDS Mitä hierojan tulee tietää nivelten yliliikkuvuudesta 14 Hieronnan MM-kisat 20 HEAT hierojien erikoisammattitutkinto, osa 2 24 Niska- ja hartiaseudun harjoitusterapia vaivojen hoidossa 28 Urheilukengät ominaisuudet ja hankkiminen 32 Suomen Hierojakouluttajat ry:n koulutuspäivät 36 Muistilistaa ammatinharjoittajan velvollisuuksista 37 Saunan lauteilla Tapani Puhakka 38 Hierojien ristikko 3/2017

4 Lehden julkaisija Koulutettujen Hierojien Liitto ry Kirkkokatu 21, Kotka Liiton puheenjohtaja Martti Lahikainen Kuntokatu 11, Lappeenranta puh Liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta Kirkkokatu 21, Kotka ma-pe klo Myös osoitteenmuutokset. TOIMITUS Toimituspäällikkö Timo Koskenranta Kirkkokatu 21, Kotka puh Päätoimittaja Marko Leppänen Opiskelijankatu 37 C 14, Tampere puh marko.leppanen@khl.fi Toimitussihteeri Iina Kuusisto-Leppänen Opiskelijankatu 37 C 14, Tampere puh , iina.kuusisto-leppanen@khl.fi Taitto Seppo Leiniitty Sammonkatu 25 D 63, Tampere puh seppo.leiniitty@pp.inet.fi Ilmoitushinnat Koko musta-valko 4-värinen 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu KHL HALLITUS 2017 TAKAKANSI: 950 nelivärinen II-SIVU edessä: 740 nelivärinen II-SIVU takana: 740 nelivärinen Koulutusilmoitukset Koko musta-valko 1/1 sivu 220 1/2 sivu 150 1/4 sivu 105 1/8 sivu 89 Lehden ilmoitusmyynti: Kari Larinsaari Kissanmaankatu 26 M 186, Tampere puh karilarinsaari@gmail.com Muut luokitellut ilmoitukset: Myydään/Ostetaan/ym /palstamillimetri Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdollisesta tekemisestä neuvotellaan erikseen. Ilmestymisaikataulu 2017 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava. Lehden levikki 1600 kpl Osoitteellinen jakelu Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm. hierojakouluille, kylpylöille ja terveydenhuolto-oppilaitoksille. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti PAINO: KTMP/Ykkösoffset Oy Mustasaari 2017 ISSN SÄHKÖPOSTIT MUOTOA: etunimi.sukunimi@khl.fi Martti Lahikainen (puheenjohtaja), Kuntokatu 11, Lappeenranta, puh Timo Koskenranta (toiminnanjohtaja), Kirkkokatu 21, Kotka, puh Armi Tasanto (varapuheenjohtaja) Jurvalankuja 8, Liminka, puh Marko Leppänen (Hieroja-lehden päätoimittaja), Opiskelinjankatu 37 C 14, Tampere, puh Iina Kuusisto-Leppänen (lehden toimitussihteeri), Opiskelinjankatu 37 C 14, Tampere, puh Birgitta Laakso (lehden kuvittaja), Haapasaarentie 49, Sahalahti, puh Minna Koskenranta Rauhankatu 4 B 57, Kotka, puh Teuvo Kinnunen Lämmittäjänkatu 4 B, Helsinki, puh Tomi Sirén Isolompakontie 27, Paimio, puh Ari Nygren Kolikkoinmäentie 6, Montola, puh YHTEISTYÖJÄSENET URHEILUHIEROJAT RY Puheenjohtaja: Juhani Kärkkäinen Neidonkeidas, Lohja, puh. (019) Sihteeri: Anneli Suhonen-Laakso Kalkkitie 5 D, Lohja, puh. (019) HIEROJA

5 Päätoimittajalta Kesää kaivaten LUE LEHTI NYT MYÖS DIGIVERSIONA Lehden periaatelinja Hieroja-lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälityskanavana koko maassa. Lehden tehtävänä on olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankohtainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä. Tässä tehtävässä se huomioi erityisesti Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenten tarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkeatasoista julkaisuperiaatetta. Lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Kehitä lehden sisältöä kanssamme! Anna palautetta lehden sisällöstä. Niin risut kuin ruusutkin. Voit esittää myös Sinua kiinnostavia aiheita lehteen. Niitä pyritään julkaisemaan mahdollisuuksien mukaan. PALAUTE: Näin taas alkaa tämäkin kesä olla takanapäin. Ilmaston lämpenemisestä, ei ainakaan tänä vuonna, voida puhua. Toivottavasti olette kuitenkin hyvin levänneet tai ainakin hieman ehtineet nauttimaan niistä vähäisistä kesäpäivistä, joita tämä kulunut vuodenaika on tarjonnut. Syksy koittaa ja muutaman kuukauden päästä on taas opintopäivien aika Vantaan Flamingossa, minne toivottavasti moni pääsee osallistumaan. Mikäli olette tulossa ostoksille liiton myyntipisteelle, niin varauduttehan käteisen käyttöön. Paljon on taas hyviä aiheita luennoilla ja pääsemme rentoutumaan hyvässä porukassa. Saamme jälleen myös kukittaa uuden vuoden hierojan. Tähän lehteen on jälleen koitettu koota monipuolinen sisältöpläjäys ja toivottavasti jokaiselle jotakin. Teuvon kirjoitus HEAT:ista jatkuu. Toivon mukaan juttusarja aktivoi runsaasti ihmisiä rohkaistumaan tutkinnon suorittamiseen. Helpottaa varmasti tutkintoon osallistumista, kun tietää, mitä siellä on edessä. Itselleni ja varmasti myös monelle muulle, oli uusi tuttavuus tämä hieronnan MM-kisat, mihin Pia Partanen osallistui rohkeasti ja teki meille kisoista jutun. Hienoa Pia! Muita kiinnostavia artikkeleita ovat Ehlers-Danlos-, juoksukengät- ja liiton hallituksen seikkailut merellä -jutut. Liitto on myös ollut tekemässä itseään tutuksi Suomen Hierojakouluttajat ry:lle. Samalla osallistumme ammatillisen tutkinnon läpikäymään muutos tarpeeseen omilla mielipiteillämme sekä kertomalla liiton mielipiteen asiasta. Tästä tein lyhyen jutun lehteen, jotta ihmiset tietävät, että hallitus on ollut aktiivinen tässäkin asiassa. Olette ehkä jo huomanneetkin, että Hieroja-lehti on edennyt verkkoteknologian aikakauteen. Lehti on nyt sekä luettavissa että ladattavissa PDF-muotoisena KHL.fi -sivustolta, sisäänkirjautumisen jälkeen. Lehtiä on arkistoitu digimuotoon kymmenen vuoden kuluneelta ajanjaksolta. Digitointiprosessi jatkuu, mikäli löytyy vielä vanhempaa lehtimateriaalia, mutta se saattaa viedä vielä hieman aikaa. Tämä on hieno uudistus. Mikäli paperinen lehti hukkuu, pystyy sen nyt löytämään digiversiona lehden arkistosta. Ne jäsenet, joilla tunnukset KHL.fi -sivustollemme jo on, pääsevät niillä verkkolehteä lukemaan. Te, joilla ei tunnuksia vielä ole, saatte ne toiminnanjohtajaltamme Timo Koskenrannalta. Ottakaa yhteyttä Timoon, niin saatte tunnuksenne ja pääsette tulevaisuudessa lukemaan lehtiä myös sähköisenä. Pyrimme edelleen löytämään kiinnostavia uusia juttuja, mutta myöskin kertaamaan vanhaa ja päivittämään niitä tietoja, joita on joskus kerrottu. Muistakaa vinkata, jos teillä itsellänne on aiheita, joista haluaisitte lukea, liittyen terveydenhoitoalaan. Kirjoittajia saa myöskin ehdotella, koska juttujen metsästys on jatkuvaa ja niitä ei ole koskaan liikaa. Työteliästä ja mukavaa syksyn jatkoa kaikille. Toivottavasti näemme syksyn opintopäivillä Flamingossa ja päästään jutuille. Marko Leppänen HIEROJA

6 MUUT MEDIAT Ajatustenlukijan ajatuksia -blogissaan kirjoittaa tieteen harrastaja, mentalisti Pete Poskiparta otsikolla Puheenjohtajalta Martti Lahikainen Lappeenrannassa 27. elokuuta 2017 Lait muuttuvat uhka tai mahdollisuus Paljon keskustelua herättänyt ehdotus laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta näyttäisi tuovan toteutuessaan vain melko pieniä muutoksia koulutetun hierojan käytännön arkeen. Paljon merkittävämpiä mullistuksia saattaa tulla Sosiaali- ja terveysministeriössä näillä hetkillä käynnistyvän terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistamisen myötä. Nykyinen jako laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin on nähty ongelmallisena muun muassa valvonnan näkökulmasta. Nimikesuojatun ammattihenkilön syyllistyttyä rikkomukseen häntä ei voi kieltää edelleen jatkamasta toimintaansa, vaan voidaan ainoastaan kieltää käyttämästä kyseistä ammattinimikettä. Valvira haarukoi vaihtoehtoja tämän ongelman ratkaisuksi STM:lle kolme vuotta sitten antamassaan lausunnossa. Valviran lausunnossa mainitaan vaihtoehtoina nimikesuojauksesta luopuminen kokonaan tai nimikesuojattujen ammattinimikkeiden karsiminen. Jos nimikesuojausjärjestelmä säilytetään, haluaa Valvira valvonnan vaikuttavuutta tehostaakseen myös mahdollisuuden kieltää toimimisen sosiaali- ja terveydenhuollossa tai rajoittaa sitä. Myös Koulutettujen Hierojien Liiton hallitus pyrkii rakentavaan keskusteluun lain uudistamista valmistelevien ministeriön viranhaltijoiden kanssa oikeiden ratkaisujen löytämiseksi. Aikanaan lain sisällöstä tulee päättämään eduskunta. Nyt on aika hyökätä. Osallistuin taannoin Skepsiksen 30-vuotisjuhlaan, jossa pidin myös oman tunnin mittaisen puheeni koskien ihmisten uskomuksia ennustamiseen, tuonpuoleiseen siirtyneiden kanssa jutteluun ja muuhun yliluonnolliseen. Kyseisessä tilaisuudessa oman keventävän puheenvuoroni jälkeen kuulimme tieteen ja tutkimuksen raskassarjalaisia, joista ehkä terävimmän ja kantaaottavimman puheen piti teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist. Hän totesi, että olemme jo pitkään vaatineet ymmärrystä erilaisille näkemyksille, mutta nyt olisi aika vastata faktoilla huuhaa-puheeseen. Enqvist on täysin oikeassa siinä, että tietyissä asioissa leikimme vaarallisilla asioilla. Kun tavallinen kotiäiti, jolla ei ole minkään valtakunnan koulutusta lääketieteestä alkaa yht äkkiä esiintyä rokotusten asiantuntijana ja saa omalla höpöhöpöllään laskettua rokotesuojaa tietyillä alueilla merkittävästi niin ainoa oikea tapa on vastata tiedolla. Ei ole mitään syytä ymmärtää miksi joku haluaisi vakavia lastentauteja, kenties jopa Polion kaltaisia tauteja takaisin, kun ne kerran on saatu hyvän rokotesuojan vuoksi hävitettyä. Rokoteasiantuntija ja patologi Matias Röyttä sanoo usein, jos ei rokote kelpaa niin kokeile tautia. Se on mielestäni hyvä lausahdus. Olen luvannut itselleni, että en näissä keskusteluissa enää sano vastapuolta tyhmäksi edes silloin, kun sille olisi aihetta. Keskustelu nimittäin tuollaisessa tilanteessa kääntyy pois itse aiheesta. On silti sanottava suoraan, että valkopippuri ei tehoa syöpään ja jos yksikin syöpäpotilas jättää menemättä hoitoon siksi, että uskoi moista puppua niin siinä on jo yksi liikaa. Lääkäri Antti erimieltä Heikkilä taas on monen suosiossa, koska hän kertoo asioita, joita ihmiset haluavat kuulla. Ketään ei tunnu haittaavan, että hänen kirjoituksensa vilisevät asiavirheitä tai, että noinkin nerokas lääkäri kirjoittaa juttujaan sellaisen laatulehden kuin Seiskan kautta. Myös entisen kolesterolitohtori Dwight Lundellin totuudet kiertävät yhä ahkerasti vaikka hän menetti lääkärilupansa jo 2008 ja hänen jäljiltään on lukuisia tapauksia eri potilaslautakunnissa. Jälleen kerran, tämä ex-tohtori taisi vain sanoa jotain mitä me haluamme kuulla, koska onhan se yleinen lääkäreiden ohjeistus paljon tylsempää. Kyse ei ole mistään uskon asioista vaan tutkimusta tehdään siksi, että saadaan vastauksia kysymyksiin. Tutkimukset eivät aina vastaa omaa käsitystämme siitä mikä olisi hyväksi, mutta silti se on viimeisin ja paras sillä hetkellä oleva tieto ja vaikka itse olenkin luvannut olla nimittelemättä niin sanokoon sen sitten Esko Valtaoja, joka kutsuu tutkitun tiedon ohittavia ääliöiksi. Litteä maapallo Eilen ajauduin Facebook-keskusteluun, jossa esille tulivat litteä maapallo ja ihmiskunnan aikana eläneet dinosaurukset. Koko juttu lähti liikkeelle Paavo Väyrysen uuden puolueen puheenjohtajan Sami Kilpeläisen antasta lausunnosta, jossa hän totesi: Minä olen opettanut, että jos joku opettaa koulussa, että ihminen periytyy apinasta, niin vastaa no en minä sinun suvusta toki tiedä, mutta minun suku ei ainakaan. Kommentoin tähän lakonisesti, että tällaisten ihmisten ei kannattaisi opettaa edes omia lapsiaan. Omasta kuplastani FB-seinälleni tuli melko monta komppaajaa, mutta yksi rohkea minulle tuntematon 4 HIEROJA

7 Toiminnanjohtajalta Oppia opintopäiviltä ja digiuudistusta Syyskalastuskausi on alkamassa ja luonnon antimia kerätään talteen. Suomen luonnon ihmeellisiä asioita, ilman Suomi 100v-tunnustakin. Juhlavuoteemme on kuulunut mitä moninaisimpia tapahtumia. Upeita spektaakkeleita ja yleviä yrityksiä. Minusta turhiakin ja osasta mauttoman ja myötähäpeän rajamailla olevia. Ja sitten niitä, jotka ovat koittaneet ratsastaa teeman mukana omaa kuvaansa kirkastaen. Sallittaneen ne kaikki, sillä sitähän se historia on, on ollut ja tulee olemaan värikästä, juonittelevaa, omaperäistä ja myöhemmin osa joko mediassa tai lakituvassa ruodittavaa. Mekin jatkamme historian tekemistä. Meille koulutetuille hierojille on tarjolla innostusta ja oppia Vantaalla marraskuussa. Lähtekää mukaan, sillä Ismo Palmamäki tulee isännäksi ja vastaa Sokos Hotel Flamingossa kaksi päivää ohjelmasta. Tulossa on HURJA määrä osaamista ja tietoa olkapäästä. Katso ohjelma ja ilmoittautumistiedot khl.fi -sivuilta tai tästä lehdestä sisäsivuilta. Ja iltaohjelmaa on luvassa, siitäkin tietoa lehden sivuilla. Tule ja tuo kollega mukaan!! Uutuutena voit myös ilmoittautua khl.fi -sivuilla sähköisesti. Käy tutustumassa. Khl.fi -sivuille olemme uutena osiona tehneet Hieroja-lehtien digitaalisen arkiston. Samoilla salasanoilla, joilla pääset Etsi hieroja -osioon luomaan tunnuksesi ja päivittämään tietosi, voit kirjautua myös lukemaan arkistosta hierojalehtiä aikain saatosta. Jos et vielä omista salasanoja voit tilata ne minulta sähköpostilla Sivustomme mahdollistaa nyt myös sähköisen jäseneksi liittymisen. Todella hyvin ovat kollegat sen löytäneet. Syksyn aikana facebookiin ja khl. fi -sivuille lisätään animaatio-klippejä hieronnasta ja koulutetusta hierojasta ja hierojan työstä. Katsotaan mitä muuta aihepiirejä tullaan käsittelemään. Anna vinkkejä, vaikka minun sähköpostiini. HIEROJA-LEHTI kaipaisi uutta mainosten myyjää tiimiinsä alkaen vuoden 2018 alusta. Kari Larinsaari teki vahvan työn myynnissä. Kiitos Karille todella paljon. Mutta uudet haasteet vievät Karin pois Hieroja-lehden vahvuudesta. Olisiko sinusta työhön, missä aikataulun ja tuloksen päätät sinä itse?? Käytettävissäsi on khl.fi -sivustot ja Hierojalehti erilaisine tilamahdollisuuksineen. Jos kiinnostuit tai tiedät henkilön, joka voisi olla etsimämme persoona, kysy lisää Timolta. Potilaskortteja ja lahjakortteja sekä myös jouluisia lahjakortteja, kannattaa tilata nyt pian toimistolta. Joulu sieltä tulla jolkottaa kovinkin nopeasti. Tapaamme marraskuussa Flamingossa. Ota hetki itsellesi aikaa ja tule mukaan tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Ja tietenkin, OP- PIMAAN!!! Timo Ilmari OLETKO MARKKINOINTIHENKINEN? Vai tunnetko ehkä jonkun? HALUAISITKO PIENTÄ LISÄANSIOTA? HEI! lehti että khl.fi -verkkosivusto. Tekninen valmistus hoituu tarvittaessa, vain tilan myynti tärkeätä! Jos kiinnostuit, kysy Timolta lisää. Hieroja-lehti kaipailee tiimiinsä mainosten myyjää vuoden 2018 alusta. Julkaisufoorumeina olisivat sekä paperinen Hieroja- ihminen uskalsi tulla kertomaan eriävän mielipiteensä. Tiivistetysti hänen viestinsä oli, että Jumala on luonut ihmisen, evoluutio on hevonkukkua, maapallo on litteä ja tiede on paholaisen tapa syöttää pajunköyttä ihmisille. Keskustelun edetessä oli helppo havaita, että maailmassa ei ole mitään sellaista todistusaineistoa, jolla tämän henkilön pää olisi käännettävissä. Ei ole väliä osoitammeko hänelle maapallon pyöreyden videokuvin, valokuvin, lentokoneesta, avaruudesta vai kiikarein meren rannalla tai kaukoputkea myöden taivaalta. Hän uskoo maapallon olevan litteä ja perusteluna tälle oli mikäpä muu kuin raamattu. Törmään vastaavaan uskon näin ja piste tyyliseen ajatteluun tuon tuostakin, kun esitykseni jälkeen joku tulee kysymään, että onko tämä näkijän lahja ollut sinulla lapsesta alkaen. Kun kerron, että nämä mitä minä esitän ovat taitoja ja ne on opittavissa, niin kysyjä ei tähän usko. Hän toistaa, että niin niin, mutta tämä lahja, joka sinulla on ihmisten ajatusten lukemiseen, onko se synnynnäistä. Ja vaikka miten yritän selittää, että tämä on opittavissa oleva taito ja jopa sinä itse voisit sen oppia niin viestini ei mene perille. Työkalut kuntoon Vaikka yhä suurin osa ihmisistä luottaa tutkittuun tietoon, ymmärtää tieteen tutkimusmeneltelmien kirjona, joka on osoittanut menestyksensä kiistatta pitkin historiaa niin enenevissä määrin saamme lukea ja huomata, että humpuukihoitojen määrä kasvaa, tyhjää myydään pullotettuna kaiken parantavana seerumina ja uskonnollisella puolella taas fundamentalistit uskonnoista riippumatta ovat saaneet entistä enemmän näkyvyyttä ja tilaa hullunkurisille näkemyksilleen. Vaikka tälle joukolle emme mitään mahdakaan emmekä heidän päätään saa kääntymään niin ympärillämme on lukuisa määrä ihmisiä, jotka eivät oikein tiedä mitä uskoa ja miten maailmankuvaansa rakentaa. Heitä kohtaan pystymme tekemään paljonkin ja se tärkein on oikean, tutkitun tiedon levittäminen. Työkalut on syytä teroittaa ja kiillottaa. Yrittäkäämme etsiä kansanomaisia tapoja kertoa miksi tieteellinen tutkimus on välttämätöntä, miten sitä tehdään, miksi siihen pitäisi luottaa ja mitä se on tähän asti meille antanut. Korostan korostamasta päästyäni, että hyökkäys on lempeä, mutta tehoks, kun se tehdään tieto edellä, ei henkilöt edellä. HIEROJA

8 Uutiset kokosi: Iina Kuusisto-Leppänen Kuvat: Birgitta Laakso Television katselu lukemista epäterveellisempää Passiivisen elämäntavan on tiedetty olevan terveysriski. Kaikki istuminen ja paikallaan olo ei välttämättä olekaan yhtä haitallista. Tuoreessa tutkimuksessa on havaittu riskien liittyvän monilla television katseluun. Yhdysvaltalaisen CARDIA -tutkimuksen aineistoihin ja potilaan seurantatietoihin perustuvan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ovatko passiiviset toiminnat, kuten television katselu, lukeminen, tietokoneen tai puhelimen äärellä vietetty aika tai autossa istuminen terveysvaikutuksiltaan samanlaisia. Lisäksi kiinnitettiin huomiota, voiko muutokset niihin käytetyissä ajoissa vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tutkimustuloksissa havaittiin, että monet sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten vyötärölihavuus ja kolesteroliongelmat, näyttäisivät olevan yleisiä varsinkin paljon televisiota katsovilla. Terveysriskien huomattiin pienenevän niillä osallistujilla, jotka vähensivät television katselua ja käyttivät vapautuvan ajan mihin tahansa muuhun tutkimuksessa tarkasteltuun fyysisesti passiiviseen toimintaan. Kyseiset havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, sillä tutkittujen seikkojen lisäksi myös moni muu tekijä on saattanut vaikuttaa yhteyksiin. Myös muissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu samansuuntaisia havaintoja. Osa television katseluun liitetyistä haitoista selittyy todennäköisesti napostelulla. Tutkimus on julkaistu American Journal of Epidemiology -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim 6 HIEROJA terveysuutisia Aikuisten ADHD Käypä hoito suosituksessa ADHD eli Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen, toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö. Tyypillisesti se oireilee mm. tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksina sekä impulsiivisuutena. Oireilu on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Moni saattaa potea ADHD:ta ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa. ADHD saattaa hoitamattomana haitata opintoja tai työllistymistä. Se myös saattaa suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden liikakäytön riskiä. Tutkimusten mukaan oireiden aktiivinen hoito saattaa vähentää näitä kielteisiä seurannaisvaikutuksia ja terveysriskejä sekä myöskin parantaa elämänlaatua. Käypähoito suositun on päivitettu aikuisten ADHD:n ostalta. Sen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi. Suosituksessa todetaan, että ADHD:n heikentävän elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psykososiaalisella osa-alueella. Monilla aikuisilla tähän oireyhtymään liittyy myös muita mielenterveyden häiriöitä. ADHD saattaa olla taustatekijä esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriön takana, mikä tulisi terveydenhuollossa aina huomioida. Oikea diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin ADHD:n aiheuttamia ongelmia. Diagnoosin myötä on helpompi löytää keinoja, jotka vähentävät oireita, parantavat toimintakykyä ja helpottavat arkea. Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä, linjataan Käypä hoito suosituksessa. Hoidon tavoite on parantaa toimintakykyä ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista, että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen arvioida vanhemman ADHD-oireita. ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat oirelevaan ja ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Suosituksen mukaan lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosin varmistuttua. Suuret elämänmuutokset voivat lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, kuten opiskelujen aloitus, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä. Nämä aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta. Tämän vuoksi hoidon seurannan on oltava pitkäjänteistä ja hoitomuotojen tarve arvioida yksilöllisesti. Aikuisilla ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio sekä arkea helpottavien taitojen opettelu. Duodecim mediatiedote Pellavasta pehmeää rasvaa P ellavaa on viljelty Suomessa jo 1500-luvulla. Sen öljypitoisuus on korkea, ja se on yksi parhaista alfalinoleenihapon lähteistä, joka on puolestaan välttämättömien omega-3-rasvahappojen esiaste. Yhdestä ruokalusikallisesta pellavansiemeniä tai -rouhetta saa omega- 3-rasvahappoja koko päivän tarpeeksi auttamaan veren kolesterolitason pitämisessä normaalina. Elintarviketeollisuudessa pellavaa käsitellään rouhimalla ja paahtamalla. Rouhimisella vapautetaan ravintoaineet siemen sisältä. Paahtamalla saadaan mausta pähkinäinen sekä pellavan haitta-aineet vähenemään. Elintarviketurvallisuusvirastosta, Evirasta suositellaan, että pellavaa tulisi kuitenkin syödä korkeintaan kaksi ruokalusikallista päivässä. Suosituksella ehkäistään pellavan sisältämien haitta-aineiden, kadmiumin ja linamariinin, mahdollisia terveyshaittoja. Raskaana oleville ja imettäville ei pellavansiemeniä tai -rouhetta, suositella, mutta pieni määrä esimerkiksi leivässä ei haittaa. Terveys-Hymy

9 terveysuutisia Kasvisproteiineilla vaikutus vaihdevuosien alkuun N aisen ruokavaliolla saattaa olla tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutusta siihen, missä vaiheessa hänen vaihdevuotensa eli menopaussi alkaa. Tulosten perusteella varhaisen, alle 45-vuotiaana alkavan menopaussin on havaittu olevan harvinaisempaa niillä naisilla, joilla oli ruokavaliossaan on paljon kasviperäisiä proteiineja, kuten tofua, soijaa, pähkinöitä tai muita proteiinipitoisia kasviperäisiä ruoka-aineita. Myös täysjyvätuotteisiin liittyi vastaava vaikutus. Havainnot ovat mielenkiintoisia, mutta tarvitaan lisätutkimuksia, ennen kuin kasviperäisten proteiinien voi varmuudella sanoa vaikuttavan vaihdevuosien ajankohtaan. Kasvikset, täysjyvätuotteet ja kasviproteiinit ovat kuitenkin monella tapaa terveellisiä, joten niiden lisääminen ruokavalioon kannattaa joka tapauksessa. Tämä American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu tutkimus perustuu naisen kaksikymmenvuotiseen seurantaan, jonka alkaessa naiset olivat vuotiaita. Noin osallistujalla vaihdevuodet alkoivat ennen 45 vuoden ikää. Uutispalvelu Duodecim Kuitupitoinen ruokavalio polven nivelrikkojen ehkäisyyn? P aljon kuitua ravinnosta saaville näyttäisi kehittyvän harvemmin kivuliaita polven nivelrikkoja. Tämä kuitupitoisen ruokavalion terveyshyöty saa vahvistusta Yhdysvaltalaistutkimuksen tuloksista. Monissa tähänastisissa tutkimuksissa ravinnon kuidut on yhdistetty mm. pienempään riskiin sairastua sydäntauteihin, aivohalvaukseen, verenpainetautiin sekä diabetekseen. Nyt julkaistu tutkimus perustuu kahden aikaisemman tutkimuksen aineistoihin. Aineistojen perusteella havaittin runsaasti kuituja ravinnostaan saavien riskin sairastua kivuliaaseen polven nivelrikkoon olevan ainakin 30 prosenttia ja mahdollisesti jopa 70 prosenttia pienempi kuin vähemmän kuituja saavien. Tulos oli sama riippumatta osallistujien muusta ruokavaliosta ja mahdollisesta ylipainosta. Polvikipujen havaittiin pysyvän myös paremmin hallinnassa paljon kuituja syövillä potilailla. Ravintokuiduilla ei kuitenkaan ollut yhteyttä röntgenkuvauksessa havaittaviin nivelmuutoksiin. Kyseiset havainnot tukevat ja laajentavat saman tutkijaryhmän aikaisempia havaintoja ja viittaavat kuitupitoisen ruokavalion merkitykseen polven nivelrikon ehkäisyssä. Mahdollinen vaikutus saattaa selittyä ravintokuitujen tulehdusta vähentävillä vaikutuksilla, mutta mekanismista ei ole vielä varmuutta. Valtaosa ravintokuidusta saadaan kuitenkin viljoista sekä hedelmistä ja vihanneksista, jotka ovat itsessään jo terveellistä ruokaa. Osa tuloksista selittynee siis myös terveellisen ruokavalion muillakin puolilla. Tutkimus on julkaistu Annals of Rheumatic Diseases -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim Magnesium suojaa luunmurtumilta Korkea seerumin magnesiumtaso saattaa suojata luunmurtumilta. Itä-Suomen ja Bristolin yliopistoissa toteutetussa tutkimuksessa tämä seikka havaittiin nyt ensimmäistä kertaa. Havainto tehtiin seurantatutkimuksessa, johon osallistui 2245 itäsuomalaista miestä. Kyseistä seerumin magnesiumtason yhteyttä myöhempään luunmurtumien riskiin selvitettiin Kuopiossa toteutetun Sepelvaltimotaudin vaaratekijä-tutkimuksen aineiston pohjalta. Tutkimukseen osallistujat olivat tutkimuksen alkaessa keskimäärin 53-vuotiaita. Matalimman ja korkeimman seerumin magnesiumtasojen omaavien miehien vertailussa, todettiin korkeaan magnesiumtasoon liittyvän 44 prosenttia pienempi luunmurtumien riski. Niillä, joilla magnesiumtaso oli matalin, luunmurtumien riski oli 80 prosenttia suurempi ja erityisesti lonkkamurtumien riski yli kaksinkertainen korkean magnesiumtason omaaviin verrattuna. Viitearvojen ylittyessä, ei havaittu lainkaan murtumia. Seerumin magnesiumtason yhteyttä murtumariskiin ei ole aikaisemmin osoitettu. Tulosten perusteella seerumin riittävän magnesiumtason turvaaminen saattaa olla merkittävässä roolissa murtumien ehkäisyssä. Magnesiumlisän käytön hyödyllisyydestä tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia. Tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä Terveys-Hymy HIEROJA

10 Mitä hierojan tulee tietää oireyhtymistä, joissa esiintyy nivelten yliliikkuvuutta? Teksti: Marja Mikkelsson, ma. professori, kuntoutus (erit. TULE-sairaudet). Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto. Tulosaluejohtaja, Kuntoutus, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Kuvat: Birgitta Laakso Nivelten yliliikkuvuutta esiintyy erilaisissa perinnöllisissä sidekudossairauksissa, kuten Ehlers-Danlos oireyhtymän (EDS) eri tyypeissä. EDS on joukko perinnöllisiä sidekudossairauksia, joiden oireet ja löydökset tulevat esiin myös monissa muissa rakenteissa kuin nivelissä. Muutoksia havaitaan esimerkiksi ihossa, verisuonissa ja sisäelimissä. EDS:n eri tyypit on kuvattu taulukossa 1. EDS:n epäily voi herätä, jos lapsella havaitaan nivelten yliliikkuvuutta ja hän oppii kävelemään normaalia myöhemmin. Muita merkkejä tai oireita EDS:sta ovat herkästi tulevat mustelmat, verenvuototaipumus, kudosten heikkous, atrofiset arvet, ihon ylivenyvyys, nivelkivut, nivelten sijoiltaanmenot, selittämättömät verisuonien tai sisäelinten repeämät (1). Useimmat EDS:n tyypit ovat harviniaisia. EDS:n tiettyyn tyyppiin voi liittyä esimerkiksi valtimoiden repeytymistä ja siten se voi pahimmillaan aiheuttaa henkeä uhkaavaan oireiston. Tuki- ja liikuntaelinoireisia hoitavat ammattilaiset tapaavat ensisijaisesti EDS hypermobiliteettityyppiin (heds) kuuluvia potilaita sekä nivelten yliliikkuvuusoireyhtymästä kärsiviä potilaita (joint hypermobility syndrome, JHS). Uusien kriteerien (2) mukaan heds erotetaan JHS:sta erityisesti ihon venyvyyden perusteella. Osa potilaista, joilla on tällä hetkellä heds-diagnoosi, eivät enää saisi sitä nykykriteerien mukaan. Sekä heds:ssa että JHS:ssa potilaiden yksi keskeisimmistä oireista on kipu. heds:n tai JHS:n perimän muutosta ei tunneta. 8 HIEROJA

11 Taulukko 1. EDS:n tyypit v luokituksen mukaan (Malfait ym. 2017). Pääkriteerit esitetään lihavoituna ja vain joistakin tyypeistä. Tarkka luokittelu vain klassisesta tyypistä. Lisätiedot löytyvät viitteestä. EDS:n tyyppi Klassinen * Pääkriteerit ja sivukriteerit Ylivenyvä iho ja leveät, atrofiset arvet. Nivelten yliliikkuvuus. Mustelmataipumus, pehmeä, taikinamainen iho, ihon hauraus, molluskoidit pseudotuumorit, ihonalaiset kyhmyt, tyrät, silmäluomen tyypillinen rakenne (epikantaalinen poimu), nivelten yliliikkuvuuden komplikaatiot (sijoiltaanmeno, kipu, lattajalka ym), positiivinen sukuhistoria 1. asteen sukulaisella. Klassisen tyyppinen^ Ihon ylivenyvyys ja samettimaisuus eikä atrofisia arpia. Nivelten yliliikkuvuus. Ihon mustelmataipumus. Jalkaterien muutokset, jalkojen turvotus, lievä proksimaalinen ja distaalinen lihasheikkous, aksonaalinen polyneuropatia, käsien ja jalkojen lihasatrofia, käsien ja sormien muutokset, vaginan, kohdun tai peräsuolen prolapsi. Verisuonityyppi (veds) Perheessä veds. Valtimorepeämä nuorella iällä. Suolen repeämä ilman muuta syytä Kohdun repeämä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Kaulavaltimon ja sinus cavernosuksen välinen fisteli. Mustelmataipumus epätyypillisissä kohdissa (selkä, posket). Ohut, läpikuultava iho. Tyypillinen kasvojen ulkonäkö. Spontaani ilmarinta. Käsien ja jalkaterien ihon varhaiset ikääntymismuutokset (acrogeria). Kampurajalka. Synnynnäinen lonkkaluksaatio. Pienten nivelten yliliikkuvuus, jänne- ja lihasrepeämät, silmän sarveiskalvon pullistuma, varhaiset laskimolaajentumat, ienmuutokset. Hypermobiliteetti kts.taulukko 2 Artrokalaktinen Synnynnäinen lonkkanivelen sijoiltaanmeno. Vaikea nivelten yliliikkuvuus ja toistuvat sijoiltaanmenot,. Ylivenyvä iho. Lihasten hypotonia, kyfoskolioosi, radiologisesti lievä osteopenia. Kudosten heikkous ja atrofiset arvet, mustelmataipumus. Dermatosparaktinen Kyfoskolioottinen Sydän-läppä-tyyppi Brittle Cornea oireyhtymä Spondylodysplastinen Muskulokontrakturaalinen Myopaattinen Periodontaalinen Vähintään pääkriteeri 1 ja lisäksi joko pääkriteeri 2 tai vähintään 3 sivukriteeriä sekä geenitestaus diagnoosin varmistamiseksi. heds:n ja JHS:n oirekuva heds:n ja JHS:n oireet liittyvät moniin eri kudoksiin. Olen koonnut oireet Colombin työryhmän jaottelun mukaisesti taulukkoon 1. Taulukosta 2 (seuraavalla sivulla) käy ilmi, että nivelten yliliikkuvuuteen liittyvät oireet ovat vain pieni osa näiden potilaiden oireista. On huomattava, että samoja oireita esiintyy myös muissa sairauksissa ja oireyhtymissä ilman nivelten yliliikkuvuutta. >> HIEROJA

12 >> Taulukko 2. EDS-HT:n ja JHS:n oireita ja ongelmia eri kudoksissa (1) Oireet ja ongelmat Limakalvojen ja ihon oireet Nivelten oireet Ortopediset ongelmat Lihasten ongelmat Maha-suolikanavan oireet Sydän- ja verenkiertoelimistön oireet Virtsa- ja sukupuolielinten oireet Neuropsykiatriset oireet Silmäoireet Esimerkkejä Ylivenyvä iho, arpijuovat, surkastuneet arvet, pistemäiset ihon paksuuntumat raajojen alueella, tyrät, ikenien tulehdukset, vajaakehittynyt kielijänne, mustelmat. Yleinen yliliikkuvuus, nivelten sijoiltaanmenot, limapussin tulehdukset, jännetulehdukset, leukanivelen toimintahäiriöt, krooninen kipu, varhainen nivelrikko. Lattajalka korkea kitalaki, kaarijalka, skolioosi, polvien, isovarpaiden ja kyynärpäiden valgiteetti, marfanoidi ulkonäkö. Lievä vähentynyt lihasjänteys, toistuvat lihaskivut ja krampit, tahattomat lihasten kouristukset, alentunut lihasvoima. Nielemishäiriö, ääntö, palleatyrä, krooninen mahatulehdus, mahan liikkuvuushäiriö, ulostamisen häiriöt, hidas suolen toiminta, mahakivut, ruokaintoleranssi, sisäelinten laskeumat. Hiippaläpän toimintahäiriöt, suonikohjut, hitaasti etenevä aortan kaaren laajentuma, Raynaudin oireyhtymä, sormien ja varpaiden kärkiosien sinipunaisuus, verkkomainen sinikalpeus. runsaat ja epäsäännölliset kuukautiset, vaikeat kuukautiskivut, yhdyntäkipu, stressi-inkontinenssi Krooninen väsymysoireyhtymä, unihäiriöt, heikentynyt muisti ja keskittyminen, päänsärky ja migreeni, asentoon liittyvä pystyasennossa ilmenevä sydämen tiheälyöntisyys, keskushermoston herkistyminen, kömpelyys, ahdistuneisuus ja paniikkioireet, depressio. Likinäköisyys, karsastus, luomien laskeuma. Taulukko 3. EDS hypermobiliteetti tyypin ja nivelten yliliikkuvuusoireyhtymän kriteerit (2, 3) Nivelten yliliikkuvuusoireyhtymän Brightonin kriteerit * EDS hypermobiliteetti 2017 luokitus Major Beighton 4 Nivelkipu 4 nivelessä > 3 kk Minor Beighton 1-3 Nivelkipu 1-3 nivelessä > 3kk Nivelen dislokaatio 3 pehmytkudosleesiota Marfanoidi habitus Ohut, venyvä iho Roikkuvat luomet, vinot silmät, likinäköisyys Suonikohjut, tyrät, laskeumat Kysely yliliikkuvuudesta, (jos Beightonin kriteerit eivät täyty) Oletko saanut joskus kämmenet lattiaan? Oletko saanut peukalon käsivartta vasten? Viihdytitkö lapsena muita menemällä outoihin asentoihin tai pääsitkö spagaatin? Menivätkö olkapääsi tai polvilumpiosi sijoiltaan koskaan lapsena tai nuorena? Piditkö itseäsi lapsena doublejointed? Major 1. Nivelten yliliikkuvuus 5^ 2. Vähintään kaksi seuraavista: Yleistynyt sidekudoksen heikkous (Vähintään viisi oiretta.) Perheessä vähintään 1 heds. Vähintään 1 tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvä oire.# 3. Kaikki seuraavat tulee täyttyä Ei poikkeavaa ihon haurautta Ei muita perinnöllisiä tai hankittuja sidekudossairauksia (esim. systeeminen lupus, nivelreuma). Ei muita esim. neuromuskulaarisia tai perinnöllisiä sidekudossairauksia.. *Kriteeri täyttyvät, jos 2 major tai 1 major + 2 minor tai 4 minor tai 2 minor + hypermobiliteetti 1. asteen sukulaisella. ^Beightonin testien mukaan. Lapsilla ja nuorilla rajana 6 ja yli 50 vuotiailla 4. Jos aikuisilla esim. vamma estää nivelten liikkuvuuden arvion ja testitulos jää 1 pisteen alle raja-arvon, niin voidaan käyttää apuna kyselyä yliliikkuvuudesta ja siinä tulos 2 tukee diagnoosia Epätavallisen pehmeä tai samettimainen iho, lievä ihon ylivenyvyys, muista syistä johtumattomat striiat, molemminpuoliset kantapäiden sivujen papulat, toistuvat tai useat vatsan alueen tyrät, atrofiset arvet vähintään kahdessa kohdassa, lantionpohjan, peräsuolen tai kohdun prolapsit lapsilla tai synnyttämättömillä tai miehillä, hampaiston tai kitalaen muutokset, pitkät sormet (positiivinen Steinbergin tai Walkeri testi), sylimitan ja pituuden suhde 1.05, hiippaläpän prolapsi, aortan tyven laajentuma. # Päivittäinen kipu vähintään kahdessa raajaassa 3 kk ajan, laaja-alainen kipu 3 kuukauden ajan, toistuvat nivelten sijoiltaanmenot ilman vammaa (vähintään 3 saman nivelen sijoitlaanmenoa tai vähintään 2 kahden eri nivelen sijoiltaanmenoa) tai varmistettu nivelen instabiliteetti vähintään kahdessa nivelessä, 10 HIEROJA

13 >> HIEROJA

14 >> Yliliikkuvuuden testaaminen Beightonin testistöä käytetään yleisimmin yliliikkuvuuden testauksessa (2). Potilailta mitataan, ojentuvatko molemmat kyynärnivelet ja polvet normaalia enemmän (>10º), saako potilas vietyä kämmenet lattiaan polvet suorana, ojentuvatko hänen pikkusormensa MCP-nivelestä >90º ja saako hän molemmat peukalonsa kyynärvarsia vasten ranteen ollessa koukistettuna alaspäin. Jokaisesta positiivisesta testiliikkestä saa yhden pisteen eli suurin pistemäärä on 9. JHS:n yliliikkuvuuden kriteerinä pidetään 4 pistettä Brightonin kriteerien mukaan (3). Sen sijaan heds:n (2) yliliikkuvuuden rajana aikuisilla on 5 pistettä yli (taulukko 3). Koska nivelten yliliikkuvuus riippuu mm. iästä, niin Brightonin kriteerien mukaan yliliikkuvuutta voidaan selvittää myös viiden kysymyksen avulla, mikäli Beightonin kriteerit eivät enää täyty (taulukko 3). Jos 2 vastausta on positiivista, niin yliliikkuvuuden kriteerit täyttyvät. heds:n tai JHS:n diagnoosi perustuu anamneesiin ja hyvään kliiniseen tutkimukseen, jossa kiinnitetään huomiota ihoon ominaisuuksiin, niveliin ja lihaksiin sekä mahdollisiin neurologisiin oireisiin. Erityisesti lapsia tutkiessa suvun yliliikkuvuusoireiden selvittäminen on tärkeää. Muiden EDS tyyppien poissulku voidaan tarvittaessa tehdä geenitutkimuksilla perinnöllisyyslääketieteen yksiköissä. (1). Koska heds:n tai JHS:n liittyvää perimän muutosta ei tunneta, niin niiden diagnostiikkaan ei ole käytössä mitään laboratoriokoetta. Nivelten yliliikkuvuus ja kipu Vuonna 1967 käytettiin ensimmäisen kerran Hypermobility syndrome -nimitystä nivelten yliliikkuvuudesta ja kroonisista tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireista (4). Hiljattain todettiin, että heds/jhs potilaiden kipupiirroksien mukaan kipu oli varsin laaja-alaista eikä keskittynyt pelkästään niveliin (5). Lapsilla on todettu laaja-alaisen kivun ja yliliikkuvuuden välillä yhteyttä (6). Fibromyalgian kriteerit täyttävistä lapsista 81 %:lla oli yliliikkuvuutta ja toisaalta yliliikkuvuden kriteerit täyttävistä lapsista 40 %:lla oli fibromyalgia. Oman työryhmäni tutkimuksessa peruskoulun alaluokkien lapsista 33 % täytti Beightonin kriteerit 4 ja vain yhdellä19:stä fibromyalgian kriteerit täyttäneistä lapsista todettiin yliliikkuvuutta (7). Yliliikkuvuus ei ennustanut lasten tuki- ja liikuntaelinkipuoireiden kehittymistä neljän vuoden kuluttua, mutta se ennusti tyttöjen kipujen pysyvyyttä (8). Potilaiden toimintakyky voi vaihdella varsin paljon, eikä nivelten yliliikkuvuuden vaikeusaste selitä toimintakyvyn rajoitteita. Kipuun liittyvä pelko voi myös vaikuttaa toimintakykyyn. Osa potilaista tulee toimeen oireiden kanssa ja osalla on laaja-alaisia oireita ja heikentynyt toimintakyky (9). Niveliin liittyvät oireet ja kivun mekanismit Yksi hypoteesi kivun mekanismista on, että taustalla on biomekaaninen ylikuormitus. Mikäli yliliikkuvuus aiheuttaa toistuvia mikrotraumoja nivelten rustoisille pinnoille, niin henkilö voi vähitellen muuttaa liikemallejaan ja tästä voi seurata ylikuormitusta kehon muihin osiin. Yliliikkuvien sidekudosrakenne voi myös altistaa jänteiden ja pehmytkudosten paikallisiin ylikuormitusoireisiin. (10). heds- ja JHS potilaiden kipukynnykset ovat verrokkeja pienemmät. Tämä saattaa viitata keskushermoston herkistymiseen. (9). Jatkuva nosiseptio eli kipuhermopäätteiden ärsytys voisi aiheuttaa keskushermoston herkistymisen (5). Keskushermoston herkistymistä pidetään yhtenä, mutta ei ainoana, mahdollisena kivun mekanismina myös fibromyalgiassa ja kroonisessa laajaalaisessa kivussa. On todennäköistä, että laaja-alaista kipua esiintyy eri oireyhtymissä, mutta oireyhtymien neurobiologiset mekanismit voivat olla erilaisia. Potilaiden kipuoireet edustavat jatkumoa, jossa toisessa ääripäässä on perifeeristen mekanismien käynnistämiä kipuoireita ja toiseen ääripäähän sijoittuvat keskushermoston toimintahäiriöön liittyvät kiputilat. Osalla kipu voi johtua sekä perifeerisistä että keskushermostoperäisistä syistä.(11). Potilaiden kuvaamat polttavat tuntemukset, puutuneisuus, allodynia, lihaskrampit ja laaja-alaiset lihaskivut voivat viitata neuropaattisiin muutoksiin (12). Di Stefanon (5) työryhmän tutkimuksessa verrattiin 27:ää iän ja sukupuolen mukaan vakioitua yliliikkuvuuspotilasta 27:ään verrokkiin. Tutkittavat täyttivät hermovauriokivun lomakkeen, fibromyalgiakyselyn ja lisäksi heille tehtiin kliininen tutkimus. Kvantitatiivinen tuntotestaus tehtiin 20 potilaalle. Kaikille potilaille tehtiin hermojohtonopeustutkimukset sekä laserherätepotentiaalimittaukset. Tutkimuksessa ei todettu somatosensoriseen vaurioon viittaavaa eikä neuropaattista kipua. Sen sijaan 24 potilasta 27:stä täytti fibromyalgian kriteerit. Kivun lisäksi potilailla oli kognitiivisia oireita, uupumusta, uni oli virkistämätöntä ja heillä oli useita somaattisia oireita (lihaskipu, ärtynyt suoli, päänsärky, vatsakipu, krampit, huimaus, depressio, ummetus, tinnitus, ruokahalun puute). Tutkimuksen mittaustulokset viittasivat siihen, että kipu johtuisi keskushermoston herkistymisestä. Joillakin heds- ja JHSpotilailla on havattu ohutsäieneuropatiaa (12,13). Toisessa näistä tutkimuksista 83 % potilaista raportoi myös autonomisen hermoston oireita, kuten silmien ja suun kuivumista, sydämen tykytystä ja maha-suolikanavan oireita. (12). Kivun hoito Tällä hetkellä ei ole tutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, minkälainen kivun hoito olisi tehokkainta heds / JHS-potilaille. Ei-lääkkeellisistä kivunhoitokeinoista on eniten käytetty fysioterapiaa, joka on sisältänyt asentotuntoa parantavia harjoituksia ja kevyttä venyttelyä. Kotona kivun hoitoina kannattaa kokeilla lämpöhoitoa tai kylmähoitoa. Monet potilaat käyvät manuaalista terapiaa antavien ammattilaisten käsittelyssä ja kokevat apua mobilisoivista käsittelyistä, mutta manipulaatiohoitoja ei voida suositella sidekudoksen löysyyden vuoksi. Hieronnan vaikutusta heds potilailla ei ole tutkittu kontrolloiduissa hoitotutkimuksissa. Kun potilailta on kysytty heidän käyttämiään kivunhoitomenetelmiä, niin hieronta mainittiin sekä akuutin että kroonisen kivun hoidossa (14) ja noin puolet potilaista ilmoitti käyvänsä fysioterapiassa, jonka sisältöön kuuluivat pääasiassa hermo-lihasjärjestelmän harjoitukset, hieronta ja sähköhoito (15). Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi olla osa lääkkeetöntä kivun hoitoa, kuten monissa muissakin kroonisissa kiputiloissa. Kipulääkityksen vaste on monen potilaan kohdalla huono. Tulehduskipulääkkeiden ja parasetamolin rinnalle joudutaan monesti lisäämään keskushermoston kautta vaikuttava kipulääke. Koska kivun mekanismeissa on todennäköisesti mukana keskushermoton herkistymistä, kipua hillitsevän radaston toiminnanhäiriötä, ja joillakin neuropaattista komponenttia, niin poti- 12 HIEROJA

15 laille kokeillaan kroonisen kivun lääkkeitä, kuten esimerkiksi amitriptyliiniä tai duloksetiinia (16). Myös gabapentiinia tai pregabaliinia voi kokeilla, mikäli on viitettä neuropaattisesta kivusta. heds/jhs potilaat saavat usein sivuvaikutuksia kipulääkkeistä ja tämän vuoksi mahdollisimman tehokkaiden lääkkeettömien kivunhoitokeinojen löytyminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Lopuksi Hierontaa voidaan käyttää heds- tai JHS-potilaan lääkkeettömänä kivunhoitokeinona, jos potilas kokee sen miellyttävänä. Hoidon yhteydessä on kuitenkin muistettava, että potilailla on normaalia herkempi mustelmataipumus, niveliä ympäröivä tukikudos on normaalia venyvämpää, ihon rakenne voi olla poikkeava ja heillä voi esiintyä kivulle herkistymistä. Siksi potilaan tuntemuksia on kuunneltava tarkkaan ja hieronta ei saa olla liian voimakasta. Nivelten sijoiltaanmenotaipumus tulee ottaa huomioon esimerkiksi olkaniveltä ympäröiviä kudoksia tai niskaa käsiteltäessä. Lähteet Colombi M, Dordoni C, Chiareli N, Ritelli M. Differential diagnosis and diagnostic flow chart of joint hypermobility syndrome / Ehlers-Danlos syndrome hypermobility type compared to other heritable connective tissue disorders. Am J Med Genet Part C 2015; 169C: 6-22 Malfait F, Francomano C, Byers P ym. The 2017 International Classification of the Ehlers-Danlos Syndromes. Am J Med Genet Part C Semin Med Genet 2017; 175C: Grahame, R. The revised (Brighton1998) criteria for the diagnosis of benign joint hypermobility syndrome (BJHS). J Rheumatol 2000; 27: Kirk J, Ansell B, Bywaters E. The hypermobility syndrome. Musculoskeletal complaints associated with generalized joint hypermobility. Ann Rheum Dis 1967; 26: Di Stefano G, Celletti C, Baron R, Castori M, Di Franco M, La Cesa S, Leone C, Pepe A, Cruccu G, Truini A, Camerota F. Central sensitization as the mechanism underlying pain in joint hypermobility syndrome / Ehlers-Danlos syndrome, hypermobility type. Eur J Pain 2016; 20: Gedalia A, Person D, Brewer E Jr., Giannini E. Hypermobility of the joints in juvenile episodic arthritis/arthralgia. J Pediatr 1985; 107: Mikkelsson M, Salminen J, Kautiainen H. Joint hypermobility is not a contributing factor to musculoskeletal pain in preadolescents. J Rheumatol 1996; 23: El-Metwally A, Salminen J, Auvinen A, Kautiainen H, Mikkelsson M. Prognosis of non-specific musculoskeletal pain in preadolescents: A prospective 4-year follow-up study till adolescence. Pain 2004; 110: Scheper M, de Vries J, Verbunt J, Engelbert R. Chronic pain in hypermobility syndrome and Ehlers-Danlos syndrome (hypermobility type): it is a challenge. J Pain Res 2015; 8: Palmer S, Bailey S, Barker L, Barney L, Elliot A. The effectiveness of therapeutic exercise for joint hypermobility syndrome: a systematic review. Physioterapy 2014;100 (3): Sluka K, Clauw D. Neurobiology of fibromyalgia and chronic widespread pain. Neuroscience 2016; Jun 9. pii: S (16) doi: /j.neuroscience [Epub ahead of print] Cazzatto D, Castori M, Lombardi R, Caravello F, Bella E, Petrucci A, Grammatico P, Dordoni C, Colombi M, Lauria G. Small fibre neuropathy is a common feature of Ehlers-Danlos syndromes. Neurology 2016; 87: Pascarella A, Provitera V, Lullo F, Stancanelli A, Saltamacchia AM, Caporaso G, Nolano M. Evidence of small fiber neuropathy in a patient with Ehlers-Danlos syndrome, hypermobility-type. Clin Neurophysiol 2016; 127: Arthur K, Caldwell K, Forehand S, David K. Pain control methods in use and perceived effectiveness by patients with Ehlers-Danlos syndrome: a descriptive study. Disabil Rehabil 2016; 38: Rombault L, Malfait F, De Wandele I, Cools A, Thijs Y, De Paepe A, Calders P. Medication, surgery, and physiotherapy among patients with the hypemobility type of Ehlers-Danlos syndrome. Arch Phys Med Rehabil 2011;92: Castori M, Morlino S, Celletti C, Celli M, Morrone A, Colombi M, Camerota F, Grammatico P. Management of pain and fatigue in the joint hypermobility syndrome (a.k.a. Ehlers- Danlos syndrome, hypermobility type): Principles and proposal for a multidisciplinary approach. Am J Med Genet A 2012; 158A: MOBILISOINTITEKNIIKAT -kurssi Tervetuloa viikonloppukurssille lisäämään manuaalisia taitojasi! Kurssilla opitaan monipuolisesti mobilisointitekniikoita sekä faskiatekniikoita, joita on helppo yhdistää hierontahoitoon, tuoden niihin lisää vaikuttavuutta. Kudosten ja nivelten mobilisointi tuo sinulle reilusti lisää työkaluja hoitaa asiakkaasi sekä akuutteja kiputiloja että krooniseksi muuttuneita tilanteita. Hoitosi vaikuttavuus syvenee ja kantaa kauemmas sekä vaikeiden asiakastapausten hoito helpottuu! Oppiminen kurssilla tapahtuu vahvasti käytöntöpainotteisesti. Sen tueksi tarkastellaan myös anatomiaa sekä fysiologisia järjestelmiä sekä niiden välisiä yhteyksiä ja vahvistetaan ymmärrystä kehon kokonaisvaltaisuudesta. Kurssilla käymme läpi asiakkaidemme yleisimpiin oirekuviin soveltuvia tekniikoita (mm. tension neck, lumbago, hiirikäsi, si-nivelen kiputila). Kurssin hinta 260 (sis. alv 24%). Olet lämpimästi tervetullut oppimaan lisää! Osteopaatti Nora Seppä Kurssin opettaja Ilmoittautuminen kurssille: Helsingin Hieronta-Akatemia (9-16) info@hierontaakatemia.fi Turun Hieronta-Akatemia (9-16) noraseppa@hotmail.com Lisätietoja kurssista: noraseppa@hotmail.com HIEROJA

16 Hieronnan MM-kilpailut Pia Partanen...silmiä avaava viikonvaihde. 14 HIEROJA

17 2017 Kansainvälinen hierontaliitto IMA järjesti kesäkuun alussa kaikkien aikojen ensimmäiset hieronnan MM-kilpailut Kööpenhaminassa. Näin mainoksen Massage Nerd -sivustolla, ja ennen kuin suomalaiskansallinen pessimistis-realistinen Enhän mä mitään osaa -rajoitin ehti lyödä sulkua päälle, ilmoittauduin kisaan. Perustelin itselleni jättisaappaisiin astumista mm. sillä, että suomalaisen koulutusviikonlopun hinnalla saan maksettua osallistumismaksun ja lennot, saan kattavan katsauksen siihen, mitä hieronta on eri puolilla maailmaa, opin ehkä uusia tekniikoita ja verkostoidun kansainvälisten kollegoiden kanssa. Kisaaminen oli toissijaista, kuten monelle muullekin Kööpenhaminassa tapaamalleni hierojalle. Kilpailuun osallistuneita ryhmäkuvassa. Osallistujia oli 85. He edustivat yli 30 kansallisuutta. Teksti: Pia Partanen Kuvat: Ryan Hoyme (Ryan Hoyme pitää suosittua Massage Nerd -palstaa sekä Facebookissa että You Tubessa) >> HIEROJA

18 >>...silmiä avaava viikonvaihde....jutun kirjoittaja uutta oppimassa. IMA- ja MM-kisojen lyhyt historia IMA on saanut alkunsa viime vuonna järjestetyissä Tanskan hierontamestaruuskisoissa. Kantavana ajatuksena on ollut yhdistää alojensa parhaat hierojat yhden katon alle. Kisan organisaattorin Jeppe Tengbjergin mukaan tavoitteena on alusta saakka ollut kisaamisen lisäksi verkostoituminen ja oppiminen. Ja miten saamme opetettua parhaita? Laittamalla heidät samaan huoneeseen. Idea toimi kansallisella tasolla niin hyvin, että nälkä kasvoi. Jepen pyytäessä kansallisen tason mestareita järjestämään kanssaan maailmanmestaruuskilpailuja, kaikki vastasivat myöntävästi. Tuomareiksi haettiin Tanskan mestareiden lisäksi osaajia ympäri maailmaa (mm. USAsta, Brasiliasta, Unkarista ja Marokosta). Sainko rahoilleni vastinetta? KYLLÄ, moninkertaisesti. Kisaviikonloppu oli kuin häkellyttävän hyvässä hengessä edennyt kansainvälinen workshop. Se avasi silmät näkemään, miten hieronta on enenevässä määrin kehittymässä rajoja rikkovaksi, tekniikoita yhdisteleväksi freestyle hieronnaksi. Hierojat kouluttautuvat useaan eri tyylilajiin, ja yhdistelevät niitä luovasti. Oman hierontatyylini kisaviikonloppu tulee todennäköisesti uudistamaan rajusti. Itse MM-kilpailut Kilpailut järjestettiin Kööpenhaminassa Osallistujia oli 85, ja he edustivat 30 eri kansallisuutta Australiasta Jenkkeihin ja Kanadaan. Mukana oli runsaasti myös eurooppalaisia hierojia. Luokkia oli viisi: Ruotsalaistyyppinen hieronta, wellnesshieronta, tuolihieronta, aasialainen hieronta sekä freestyle. Freestyle yhdistelee elementtejä useammasta eri tyylistä, ja voi pitää sisällään runsaastikin hierojan itse kehittelemiä tekniikoita. Jo ilmoittautuessa huomasi, että rajanveto eri lajien välillä on hankalaa. Selkeämmäksi tämä kävi karsintakierroksilla. Olin kuvitellut edustavani puhtaasti ruotsalaista hierontaa, mutta tajusin ympärilleni vilkuillessani tyyliini sekoittuneen jo sen verran runsaasti muutakin, että paikkani olisi varmasti ollut freestyle puolella. Jutellessani kisan jälkeen tuomareiden kanssa he totesivatkin, että tämä kisan aikana paljastunut ongelma hankaloitti myös heidän työtään. Ensi vuoden kisoihin tullaan rakentamaan selkeä kriteeristö, jotta myös kisaajat osaavat paremmin arvioida, mihin kategoriaan / kategorioihin heidän kannattaa ilmoittautua. Hieroa saa enintään kahdessa kategoriassa. Se ensimmäinen kysymys niin usealla asiakkaalla kuin hierojallakin on ollut, miten hierontaa voi arvostella? Tämä oli myös kisapäivien kuuma peruna paikan päällä. Luonnollisesti muutama kilpailija koki tulleensa väärin arvostelluksi. Kisassa oli kaksi esikarsintaerää, joissa hierojat hieroivat toisiaan tuomareiden tarkastellessa tapahtumaa. Jos hieroit kahdessa kategoriassa, pääsit tuomareiden eteen vain kerran. 16 HIEROJA

19 Britti Ian Tennant valittiin villillä kortilla finaaliin, ja vei pronssia yhdistelemällä perinteistä hierontaa mm. asiakkaan liikkeen hyödyntämiseen. kirurgintarkkaa työskentelyä......myöhemmin selvisi, että mies on todella pohjakoulutukseltaan kirurgi >> HIEROJA

20 >> 1. Kisan voittaja, Kisan voittaja, thaimaalainen Naree Seume esitteli akrobatiaan viittaavan Warrior Massage -tyylin. >> Tuomaristo arvosteli hierojan tekniikkaa, flow ta (=miten hieronta etenee), hierojan ergonomiaa ja uusia tekniikoita. Näin jälkikäteen lisäpisteitä tuntui saavan myös yleisestä näyttävyydestä. Muutama erittäin taitava, mutta pienieleisesti työtään tekevä kollega ei ehkä päässyt ansaitsemalleen paikalle efektipitoisempien esitysten alta. Hiottavaakin ehkä olisi ollut: Hierottavilta ei kyselty tuntemuksia hieronnan vaikutuksista. Esitutkimukseen oltiin varattu viisi minuuttia aikaa, mutta sitä ei odotettu (ja harva teki sen). Hierontasuunnitelmaa ei kyselty tai odotettu. Hieronta-aikaa oli 60 minuuttia. Jyvät erottuvat akanoista suurella skaalalla helposti, mutta hyvien hierojien välille eron tekeminen on enimmäkseen makuasioita. Hieronta kun on asiakkaalle hyvin subjektiivinen kokemus. Hyvänä esimerkkinä neljä hyvin samalla tyylillä hierovaa naista antoi finaalissa äänensä neljälle hyvin erilaisia tyylejä edustavalle hierojalle. Suomalainen hierojakoulutus ei hävennyt yhtään tuossa seurassa. Myös etukäteen jännittämäni teoriakoe (englanniksi) meni erinomaisesti. Teoriakoe tehtiin lähinnä yleisen osaamistason skannaamiseksi. Koetuloksia oltaisiin otettu osaksi arvostelua vain, jos kaksi finalistia olisi saanut täsmälleen saman pistemäärän. Nyt voittaja erottui selkeästi. Kaiken maailman hiertontatyylit Luonnollisesti näin eniten oman kategoriamme (Swedish & Wellness) työskentelyä. Mukana oli hierontaa laidasta laitaan. Wellness kategorista opin, että n.k. spa-hierontakin voi olla tehokasta. Joskus jopa kyseenalaisen tehokasta. Kategorian voittaja esitteli tekniikkaa, jossa ensin nostamalla lapaluuta alustastaan sen mediaalisyrjää (suunnikaslihasten kiinnityksiä) käsiteltiin poikkeuksellisen syvältä omaan oppimaani verrattuna (lavanalushermon reagointi hiukan pelotti). Sen jälkeen daami nappasi kiinni lapaluun mediaalireunasta kahdella kädellä, ja veti lapaluuta edelleen irti alustastaan nojaten painollaan taaksepäin. Kun sama daami vielä kohtuullisen estottomasti hieroi miesasiakkaansa rintakehää myös nännien päältä, finaalipaikka hieman kummastutti. Suomessa tuosta olisi tullut lähinnä syyte seksuaalisesta häirinnästä Swedish massage -kategoriaan mahtui jännereleasea, faskiakäsittelyä, METtä, kevyttä ja nopeaa otetta, syvää ja hidasta otetta, ja myös syvää ja nopeaa tekniikkaa. Hieman sivusta katsojana hirvitti, kun vieressä tehtiin TODELLA syväluotaavasti 60minuutissa koko kehon urheiluhieronta. Korvasuojainten lisäksi kookkaan hierojan liikehdintä oli sen verran vapaata, että myös maalivahtivarustukselle olisi ollut naapuripöydässä käyttöä. Hyvin yleistä oli tietty käsittelyn rutiini, jossa yksittäisiin ongelmakohtiin ei juuri kiinnitetty huomiota, vaan koko keho runnottiin voimalla läpi. Tässä tuntui olevan myös kansallisia eroja: Tanskalaisten ja esim. jenkkien hierontatyyleissä oli nähtävissä suomalaisillekin ongelmakohtiin paneutumista, kun taas britit (swedish&wellness kategoriassa) ja esim. belgialaiset toistivat rutiininsa samanlaisina, ammattitaidolla koreografioituna. 18 HIEROJA

21 ...huikea esitys Travis Knuth Seattlesta esitteli modifioitua aasialaista hierontaa. Miehen joogatausta näkyy tyylissä selvästi. Saataisiinko Suomesta kasaan joukkue? Kilpailun voitti huikea thaimaalainen Naree Seume, jonka akrobaattinen tyyli näytti myös hyvin tehokkaalta. Hopealle kokonaiskilpailussa ylti belgialainen Sabah Arbia, jonka tyyli omaan silmääni oli hieman teatraalinen verrattuna itse hieronnan tehoon. Kolmanneksi tuli villillä kortilla tuomareiden finaaliin valitsema britti Ian Tennant, jonka kirurgintarkka työskentely (myöhemmin selvisi, että mies todella on pohjakoulutukseltaa kirurgi ), lihastuntemus ja asiakkaan liikkeen hyödyntäminen teki itseeni isoimman vaikutuksen. Myös innovatiivisesti aasialaista hierontaa soveltava Travis Knuth oli huikea. Mitä lähti mukaan? Tuliaisiksi tuli paljon pieniä tekniikkakikkoja, joita olen jo saanut tuotua käytäntöön Kuntohuoltamolla. Lisäksi vahva palo ja innostus omaan työhön sekä siihen, mihin suuntaan sitä haluan jatkossa kehittää. Hieman uskoa omiin kykyihini. Paljon upeita kontakteja ja halu pitää niitä yllä. Olen jo ilmoittautunut seuraaviin kisoihin toukokuuta Kööppenhaminassa. Jälleen oppimassa uutta. Ehkä jo hieman kisaamassakin. Saataisiinko Suomesta kasaan joukkue? Kerron mielelläni lisää ja vastaan kysymyksiin osoitteessa IMA tukee mielellään myös kouluja / yksityisiä tahoja, jotka ovat innostuneet järjestämään kansallisia kisoja. Nappaa virtuaalihihasta, niin kerron lisää! Tämän vuoden kisoista ja uutisia ensi vuoden kisoihin liittyen pääset lukemaan osoitteesta HIEROJA

22 Kirjoittaja: Koulutettu hieroja Teuvo Kinnunen Kuvat: Teuvo Kinnunen Hierojien erikoisammattitutkinto HEAT osa 2 Lähde ihmeessä parantamaan omaa ammattitaitoasi hakemalla EAT-pätevyys. 20 HIEROJA Helmikuun lehdessä kirjoitin miten pääset opiskelemaan ja miksi kannattaa opiskella erikoisammattitutkinto. Kerroin myös minkälainen oli ensimmäisen jakson Urheilijan lihashuolto -osio ja siihen liittyvä näyttötutkinto. Tämän osion tarkoituksena on kertoa oma näkemykseni opiskelujaksosta Nivelten liikkuvuuden edistäminen ja antaa esimerkkejä miten hyödynnän sitä uutta tietoa. Osioon liittyvää aihealuetta sisältyi kolmessa eri lähijaksossa kolmen eri opettajan voimin. Kaiken kaikkiaan odotukset tästä osiosta olivat kovimmat. Ne mielestäni täyttyivät erinomaisesti. Opiskelun painopistealueet Jakson tarkoituksena oli lähestyä hoitoa nivelten näkökulmasta. Tutkitaan millä tavalla asiakkaan nivelet toimivat ja sen perusteella tehdään hoitosuunnitelma. Lähijaksojen tunneilla kävimme selkärangan mobilisointitekniikoita, olkanivelen, kyynärpään nivelien, lonkkanivelen, polven ja nilkan alueen nivelien toiminnat ja mobilisointitekniikat. Hensu Henkilökohtainen suunnitelma (Hensu) tulee perustua Opetushallituksen laatimaan erikoisammattitutkinnon osaamisen sisältöön. Jokaisen opiskelijan oli laadittava ennen näyttötutkintoa Nivelten liikkuvuuden edistäminen -osion Hensu, joka myös tarkastettiin ja josta näyttötutkinnon yhteydessä annettiin palaute. Minun mielestäni tärkeimmät tämän osion Hensun kohdat ovat: tutkii haastattelemalla ja havainnoimalla asiakkaan tuntemukset ja ongelmat nivelten liikkuvuudessa sekä niiden aiheuttamat muutokset täsmentää tutkimistaan arvioimalla raajojen nivelten ja selkärangan liikelaajuuksia täsmentää tutkimistaan palpoimalla ja testaamalla nivelpintojen liukumista ja nivelväljyyttä sekä lihaskireyksiä täsmentää tutkimistaan toiminnallisilla testeillä arvioi havainnoimalla tulehduksellisia muutoksia nivelessä kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan nivelten liikkuvuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. antaa ultraäänihoitoa suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti Kun nämä asiat on nivelkohtaisesti sisäistetty ja ymmärretty hyvin, hoito on helppo aloittaa ja positiivisia hoitotuloksia voidaan odottaa. artikkeli jatkuu mainosliitteen jälkeen sivulla 21 >>

23 Tampereen Penli Oy palvelee terveydenhuollon, laboratorioalan ja teollisuuden asiakkaita. Asiakaskuntamme koostuu yli 4000 asiakkaasta. Toimitamme kattavasti mm. seuraavien tuoteryhmien tuotteita. Perusterveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja apuvälineet Laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet Puhdastilojen laitteet ja-tarvikkeet Esteettisten hoitojen tarvikkeet UUTUUS tuoteryhmä valikoimissamme. Maksupääte ja kassalaitteiden lämpörullat edullisesti. Myös puhdistuskortit kortinlukijoille. Maksupääterullat Til.no Koko Hinta x28x12mm, pituus 7m 0,15 /rll x34x12mm, pituus 15m 0, x45x12mm, pituus 25m 0,29 Kassapääterullat Til.no Koko Hinta x80x12 mm, pituus 80,5m 0,90 /rll x 64x12 mm, pituus 50m 0, x 46x12 mm, pituus 25m 0,29 Pakkauskoko 10 rll/pakkaus,100rll/laatikko. PUHDISTUSAINE DESIPLINT On käyttövalmis puhdistusaine hieronta- ja tutkimuspöytien puhdistamiseen ja desinfiointiin. Suojaa verhoilua ja säilyttää kalusteen pinnan pehmeyden. Til.no P ml Til.no P litraa GEELIT Hinta 3,90/kpl Hinta 13,90/5l JÄTESÄKIT JÄTESÄKIT MATERIAALI LDPE Elastisia, värikoodattu. Til.no Koko Väri Paksuus Hinta/25kpl rll litraa sininen 0,033 mm 2, litraa kirkas 0,033 mm 2, litraa punainen 0,033 mm 2, litraa vihreä 0,033 mm 2, litraa keltainen 0,033 mm 2, litraa sininen 0,04mm 2, litraa sininen 0,06mm 4, litraa sininen 0,07mm 25,00/50kpl pakkaus litraa sininen 0,06mm 35,00/100kpl pakkaus BIOFREEZE On laadukas ja tehokas kylmägeeli kivun lievitykseen, joka vaikuttaa nopeasti ja pitkäkestoisesti lihas- ja nivelkipuihin. Kliinisesti tutkittu, parabeeniton tuote. Voidaan käyttää myös ultraäänitutkimuksessa, tuottaa miellyttävän viileän tunteen iholle. Til.no pakkauskoko Hinta/pakkaus PH1001 roll-one 82g 8,50 PH1002 tuubi 110g 8,50 PH1003 pumppupullo 452 g 27,80 PH1004 pumppupullo 904 g 42,00 HOITOPEITE HOITOPEITE Koko 150x200 cm, materiaali erittäin pehmeä mikrokuitu, reunat saumattu. Kestää pesun 95 C :ssa sekä laitospesun. Til.no m xx Värivaihtoehdot: Kermanvaalea, punainen, merensininen, vaaleanvihreä, hopeanharmaa. Hinta 17,90/kpl PH 1001 PH 1002 PH 1003 PH 1004 LISÄTIEDOT / / penli@co.inet.fi / puh. (03) / (03) Hinnat voimassa toistaiseksi. Hinnat alv 0%. Toimitusmaksu 17,00

24 : ERIKOISTARJOUKSEMME SUOJAKÄSINEET ALUSKÄSINEET Materiaali puuvilla, valkoinen, kestää pesun alle 60 C:ssa. Til.no Koko Hinta 2716 S 0,40/pari 2715 M 2714 L 2711 XL 2710 XXL NITRIILIKÄSINEET LAAJA VÄRIKOKONAISUUS MUSTA, PINKKI, VIHREÄ, PURPPURA, VALKOINEN, SININEN, PUNAINEN Puuterittomia käsineitä. Pehmeä ja miellyttävä materiaali. SININEN Til.no Koko Hinta/100 kpl 2707 XS-XXL 3,90 MUSTA Til.no Koko Hinta/100 kpl S-XL 4,90 PINKKI Til.no Koko Hinta/100 kpl S-XL 4,90 VIHREÄ Til.no Koko Hinta/100 kpl S-XL 4,90 VALKOINEN Til.no. Koko Hinta/100 kpl XS-XXL 3,90 PURPPURA Til.no Koko Hinta/100 kpl S-XL 4, M L XL TALOUSKÄSINEET materiaali luonnonkumi Pituus 30 cm, pakattu 12 paria/pss Til.no Väri Koko Hinta/pari 25968/58/28/08 keltainen S/M/L/XL 0, /56/28/06 sininen S/M/L/XL 25965/55/25/05 pinkki S/M/L/XL TALOUSKÄSINEET materiaali vinyyli pvc Pituus 30 cm, pakattu 12par/pss Til.no Väri Koko Hinta/pari 25755/25 oranssi M/L 0, /28 keltainen M KEMIKAALISUOJAKÄSINE Materiaali nitriili,paksuus 0,4mm Til.no Koot Pituus cm Hinta/pari 2666 S-XL 34 1, M-XL 46 6,90 LIINAT YLEISKÄYTTÖÖN Til.no Tuote Koko Hinta UE3000 Yleisliina 40x60 cm 35,90/340 kpl sileä 50%visk/50%PP liina kuivaukseen 90x80 cm 19,00/30 kpl 67%visk/33%polyester TUTKIMUSPÖYTÄKREPIT Til.nro Tuote Hinta/rll B cmx200 m, kreppi luonnonvalkoinen 7, cmx200m kuitukangas valkoinen 27,00 PUNAINEN Til.no Koko Hinta/100 kpl S-XL 4,90 VINYYLI-JA LATEKSIKÄSINEET VINYYLIKÄSINE, puuteriton Standards for CLASSIC LIGHT: Til.no Koko Hinta100 kpl/pak XS-XL 2, Kasvoaukon Suoja kreppi X-viilto 47 x 35 cm Hinta 18,00/500 kpl Kasvoaukon Suoja kuitukangas X-viilto 35 x 40 cm Hinta 29,50/500 kpl 7210 Hoitopöydänsuoja 70x200cm kuitukangas Hinta 1,50/10kpl 7230 Tyynyliina 50x70cm kuitukangas Hinta 1,40/10kpl Ensiaputyyny 40x40cm pehmeä valkoinen Hinta 2,00/kpl VINYYLIKÄSINE IDEAL Puuteriton. Väri sininen Til.no Koko Hinta100 kpl/pak S-XL 2,40 MEDIGRIP LATEKSIKÄSINE: Puuteriton, mekaanista rasitusta kestävä väri valkoinen. Til.no Koot Hinta 2670 XS-XL 4,20/100 kpl 7230 ensiaputyyny tyynyliina 7210

25 ÖLJYT, RASVAT, GEELIT SPORT HIERONTAÖLJY Riittoisa pestään vedellä pois. Til.no S4 25 S Hinta 9,80/500ml 65,90/5L SPORT HIERONTARASVA Öljypohjainen valkoinen hierontarasva joka imeyttyy ihoon helposti. Pestään vedellä pois. Til.no S4 15 S Hinta 9,80/500ml 62,00/5L HIERONTARASVA HEIDESCHÄFER MOUNTAIN PINE - massage-fluid with arnica 500 ml Til.no ASA10460 Hinta 2,80/500 ml ULTRAÄÄNIGEELIT PARKER AQUASONIC Til.no Hinta AQU0108 Aquasonic geeli sininen 250 g/plo 2,05/plo AQU0150 Aquasonic geeli sininen 5 litraa 16,00/5L AQU0350 Aquasonic geeli kirkas 5 litraa 22,00/5L OMRON MITTARIT OMRON KEHONRASVAMITTARI BF-306 Kehon rasvamittari sopii myös kotikäyttöön. Omronin kehonrasvamittari määrittää kehon rasvapitoisuuden nopeasti ja luotettavasti, kiloissa ja prosenteissa. Käyttöominaisuudet: Mittaa rasvan osuuden prosentteina ja antaa painoindeksin. Kannettava ja kevyt rakenne. Painikkeet tietojen syöttämiseen. Muistikapasiteetti yhdeksän henkilön tietojen tallentamiseen. Tarkkuus: 4.1%, laite toimii kahdella AAA-paristolla, paristot on mukana paketissa. Älä käytä laitetta jos sinulla on sydämentahdistin. Hinta 49,98/kpl OMRON BF-511 KEHONKOOSTUMUSMITTARI BF511 kehon koostumuksen seurantaan. Kehon rasvapitoisuus, luustolihasprosentti, painoindeksi ja mm. lepoaineenvaihdunta. Sisäelinten ympärille kertynyt rasva ja rasvan luokitus sekä luustolihasprosentti. Laite on validoitu. Hinta 64,00/kpl OMRON E3 INTENSE PAIN RELIEVER KIVUNLIEVITTÄJÄ Omron E3 Intense Pain Reliever on laite joka helpottaa lihas- ja nivelkipuja. Toimii TENS-teknologialla. Ihon kautta tapahtuva sähköinen stimulaatio. Supistaa lihasta ja vilkastuttaa verenkiertoa. Yhdeksän erilaista hoito-ohjelmaa. Hoitoaika luettavissa näyttöruudulta. Hoidon kesto 15 minuuttia. Hoito voidaan toistaa, suositeltava maksimihoitokerta on kolme kertaa vuorokaudessa. Pitkäikäiset, pesunkestävät elektrodit kestävät jopa 150 käyttökertaa, elektrodeja myydään myös erikseen. Takuu 3 vuotta. Toimituksen sisältö; E3 laite, elektrodijohto, elektrodin pidike, pitkäikäiset elektrodit, paristot koekäyttöön, vyön pidike, pussi, käyttöopas. Hinta 70,00/kpl HIERONTAPALLOT Hierontarullat useita kovuusvaihtoehtoja valittavissa. Koko, pituus 30cm x paksuus 15 cm. VALKOVASELIINI Til.no Hinta E746.1 tuubi 100g 3,20/kpl HUT purkki 1 kg 11,20/kg KYLMÄMASKIT Til.no L14 Silmämaski Hinta 2,90/ kpl Til.no L11 Kasvomaski Hinta 4,20/ kpl KYLMÄ/KUUMAPUSSIT Saatavilla laaja valikoima Til.no Koko cm Hinta/kpl ,5x13 0, ,5x35 1, ,5x52 2,20 M x29 1,45 M x26 1,40 M x38 3,20 M x40 4,40 KYLMÄPUSSIT Kertakäyttöiset pussit. Painetaan voimakkaasti pussin keskeltä, jolloin saadaan aikaiseksi pussin kylmeneminen. Kylmän pussin käyttöaika 1 tunti. Til.no Koko Hinta/kpl x20 cm 0, x25 cm 1,00 DESINFEKTIOTUOTTEET Desinfektol P Desinfektol P on etanolipohjainen tehokas desinfektioaine lääketieteellisten instrumenttien ja välineiden sekä ihon desinfektioon ennen injektiota tai näytteenottoa. Til.no ml 4,80 Til.no litraa 20,90 Til.no Väri TH11747 erittäin pehmeä rulla keltainen TH11748 pehmeä rulla punainen TH11749 kova rulla vihreä TH11750 erittäin kova rulla sininen Hinta 23,90/rll HIERONTAPALLOT Rentouttava hierontapallo on nystyröillä varustettu pallo, jota käytetään laukaisemaan lihasten kireyttä. Sen avulla voidaan hieroa lihaksia esim. kuntoilumattoa vasten. Til.no Koko cm Väri Hinta/kpl M oranssi 1,79 M vihreä 1,80 M keltainen 2,00 M punainen 2,45 M sininen 2,60 Valmistaja 3M. HOITOTEIPIT Micropore kuitukangasteippi Til.no Koko Hinta DMM ,25cmx9,14m 0,35/rll DMM ,5cmx9,14m 0,75/rll DMM ,1cmx9,14m 1,50/rll DMM ,6cmx9,14m 2,30/rll Transpore muoviteippi DMM ,25cmx9,14m 0,60/rll DMM ,5cmx9,14m 0,95/rll DMM ,1cmx9,14m 1,98/rll Durapore silkkiteippi DMM ,25cmx9,14m 0,95/rll DMM ,5cmx9,14m 1,90/rll DMM ,1cmx9,14m 3,80/rll Silikoniteippi DMM ,5cmx5m 10,50/rll DMM cmx5m 21,00/rll

26 AKUPUNKTIONEULAT KÄSIPYYHETELINEET AKUPUNKTIONEULAT TYPE B Valmistaja Seirin. Til.no Koko Hinta/100 kpl SEI B ,20x15 mm 9,50 SEI B ,25x40 mm 9,50 SEI B ,30x30 mm 9,50 SEI B ,30x50 mm 9,50 SEI B ,35x50 mm 9,50 Saatavana myös Pyonex sekä J-tyypin neulat Halvempi vaihtoehto AKUPUNKTIONEULAT MEG Til.no Koko Hinta/100 kpl MEG ,20x15 mm 4,30 MEG ,25x40 mm 4,30 MEG ,30x30 mm 4,30 MEG ,30x50 mm 4,30 MEG ,35x50 mm 4,30 TURVA-ASTIAT Turva-astiat neuloille, ruiskuille ym. Materiaali polypropeeni, väri keltainen Til.no Tilavuus Hinta/kpl MEG ml 1,80 MEG ml 0,90 MEG ml 1,20 MEG ml 1,20 MEG ml 1,20 MEG ml 1, ml 500 ml Tuotenumero Interfold, materiaali muovi, väri valkoinen. Seinäkiinnitettävä, koko 61x56x 31cm. Telineeseen mahtuu 350 pyyhettä. Hinta 13,70 Tuotenumero Dispenser Folded, materiaali muovi väri valkoinen, koko 26,5x12,5x34,5 cm. Hinta 16,90 Tuotenumero Autocut, materiaali muovi, väri valkoinen, koko 40x30x24 cm. Automaattinen paperin katkaisu, katkaistun arkin koko n. 28 cm. Seinäkiinnitettävä, voidaan lukita. Hinta 59,90 KÄSIPYYHEPAPERIT TELINEISIIN Autocut, paperi rullana 20cmx 140m Interfold, paperi taitettu 31x23cm valkoinen Folded, paperi taitettu, valkoinen Touchless annostelija Hinta 21,00 /rll Hinta 24,00/ 2440 kpl Hinta 19,90 /20x200kpl 1000 ml 1500 ml 2000 ml 2500 ml TURVA-ASTIAT Materiaali polypropeeni, väri keltainen Til.no Tilavuus Koko lev x syv x kork cm Hinta/kpl l 140x140x235 3, l 128x150x295 6, l 270x190x290 11,00 M l 280x190x330 4, l 400x300x390 12, l 400x300x560 15,00 Tuotenumero Annostelija toimii neljällä AA paristolla, jotka kestävät annostusta. Helppo täyttää maksimi liuosmäärä 1000ml, voidaan käyttää saippua, rasva tai desinfektioaineita. Laitteella on 1,5 vuoden takuu. Annostusmäärä voidaan säätää neljäportaisesti lähtien 1,5ml annostusmäärästä aina 6,0 ml asti. Laitteen puhdistaminen: Pyyhkimiseen sopii yleispuhdistusaine. Tarvittaessa laite voidaan desinfioida alkoholilla. Tekniset tiedot: Annostus: Säädettävissä oleva annostus. Ääni: Laite on erittäin hiljainen. Kiinnitys seinään ruuveilla. Takuu koskee valmistus- ja raaka-ainevirheitä, mutta ei virheitä ja vaurioita, jotka aiheutuvat tuotteen virheellisestä asennuksesta, käytöstä tai korjauksesta. Takuu ei koske paristoja. Hinta 59,90 /kpl LISÄTIEDOT / / penli@co.inet.fi / puh. (03) / (03) Hinnat voimassa toistaiseksi. Hinnat alv 0%. Toimitusmaksu 17,00

27 Etätehtävät perehdy tutkinnon perusteeseen kertaa isojen nivelten rakenne ja toiminta (olkapää, lonkka, polvi ja nilkka) kertaa nettilähteitä ym. hyödyntäen selkärangan rakenne (c-ranka, th-ranka, l-ranka) ja si-nivel katso aikaisempien kurssien aiheeseen liittyviä opetusvideoita Etätehtäviin kuului myös se, että piti selvittää: nivelten liikkuvuuden edistäminen tutkinnon osaan liittyvä terminologia, kuten poikittaishieronta, mobilisoiva hieronta, vipuvarsitekniikat, myofaskiaaliset tekniikat, MET tekniikat, traktiokäsittely-mobilisointi niveliin vaikuttavat sairaudet, akuutit ja krooniset tulehdukset, tuntopuutokset, nivelproteesit ja tavallisimmat traumat ultraäänihoidon periaatteet Portfoliot Tehtävänä oli kirjoittaa kahdesta nivel asiakkaastani portfolio. Niissä tuli kertoa asiakkaan tausta ennen hoitoon tulemista, tutkimukset jne. sekä vähintään viisi hoitokertaa kolmen kk:n ajalta. Minulla sattui olemaan erittäin sopivat asiakkaat tähän aiheeseen. Esittelen tässä toisen heistä. Asiakas on 50-vuotias it-tuotantopäällikkö, jolla tullessaan niska ei liikkunut mihinkään suuntaan. Ainoastaan silmät pyörivät päässä silloin, kun hän yritti laajentaa katsettaan mahdollisimman laajalle alueelle. Tämä asiakas on ollut erittäin haastava. Hän ehti käymään 5 kertaa luonani ennen tämän portfolion aloittamista. Nämä 5 kertaa olivat kaikki ennen kuin olin saanut varsinaista opetusta nivelten liikkuvuuden edistämiseen. Aloitetaan ensin asiakkaan omalla kertomuksella. Olen 50-vuotias mies, jonka niskavaivat alkoivat noin kaksi vuotta sitten ilman traumaa. Todennäköinen syy talvipyöräily, jossa niska saanut kylmää ja vetoa, samaan aikaan työperäistä stressiä. On todettu nivelpsoriasis jalkaterässä ja oikeassa ranteessa, kaularankaa on kuvattu useasti ja niissä on vain ikää vastaavia kulumamuutoksia. Niska oli käytännössä katsoen täysin liikuntakyvytön kaikkiin suuntiin, oikean käden kyynärvarren ja pikkusormen puutumisen tunteita. Oikean lapaluun jatkuva kiputila, joka haittasi unta. Työterveyslääkärin kautta saatu relaksantteja ja kipulääkkeitä useaan kertaan, josta sitten lähete Fysiatrian poliklinikalle. Sieltä saatu kipulääkkeitä ja rintarangan manipulaatiota, hoidoilla ei mitään vaikutusta. Samaan aikaan aloitettu hoidot kiropraktikon luona, kaksikymmentä hoitokertaa, kuulemma vaikein tapaus mitä on eteen tullut. Lihasjännitys oli niin suuri, että manipulaatiota ei ole voitu ilmeisesti kunnolla tehdä, käynnit toistaiseksi tauolla. Aloitettu käynti hierojalla, yölliset kiputilat loppuneet lähes täysin, pientä liikettä tullut ja puutumisen tunteet poistuneet. Hoitojen alussa totesin monenlaisia ongelmia. Ensimmäiseksi totesin yöllisen hampaiden purentaongelman, joka aiheutti rintarangan alueen, niskan/kaulan alueen sekä poskien lihaksien jännittymisen. Kun nämä lihakset saatiin rentoutettua, seuraavaksi päästiin vasta todelliseen ongelmaan, joka on vielä edelleenkin suurelta osin hänen ongelmansa. Atlas/Axis, C2 sekä C7-Th1 ylimenoalueen liikkumattomuus. Asiakas on käynyt hoidossa viimeisen kahden kk:n aikana lähes kerran viikossa, jonka aikana on saatu viikko viikolta lisää kaularangan ja pään liikkuvuutta. Pääsääntöisesti hoito käsittää kyseisten alueiden mobilisointia erilaisilla tekniikoilla. Näitä tekniikoita olen oppinut opiskelun lähitunneilla. Ilman opiskelun kautta saatuja uusia tekniikoita tuskin olisin saanut näin positiivisia tuloksia aikaan. Otetaan muutamia esimerkkejä Hoitokohde C7-Th1 ylimenoalue Asiakas makaa kädet ristissä selällään plintillä ja polvet koukussa. Asiakkaan ohimo on alavatsaa vasten. Pieni pään lateraalifleksio ja rotaatio poispäin hoidettavasta alueesta. Haetaan C7:n lateraalipuoli keskisormiotteella. Toinen käsi fiksoi hartian plinttiin. Toisella kädellä tehdään pientä toistuvaa ja mobilisoivaa liikettä C7:n okahaarakkeen kohdalla (huom. ei okahaarakkeen yli). Toistetaan rauhallisesti n. kymmenen kertaa molemmin puolin. Katso kuva. C7-TH1 ylimenoalueen hoito Tämä on hoitomuotona hyvin tehokas kyseiselle alueelle. Ensimmäisen C7-Th1 hoidon jälkeen pienenä hauskana yksityiskohtana asiakas kertoi tapahtuman, jossa hänen ollessa vaimon kanssa petihommissa päässä tuntui yhtäkkinen veitsen viilto. Heti perään hän huomasi, että C7-Th1 alueen liike parani huomattavasti. Hän oikeasti huomasi pään ylös alas liikkeen parantuneen yhtäkkiä noin sentillä. Se on näissä karkeloissa jo ihme, kun ajattelee mistä on lähdetty liikkeelle. Minä tietysti suosittelin kotihoitoon lisättäväksi useammin kyseisiä petihommia ja taas me naurettiin. Toisena esimerkkinä voisi olla koko C-alueen mobilisointi. Asiakas makaa edelleen selällään plintillä jalat koukussa. Selkäranka/kaularanka suorassa asennossa. Molemmat kädet kaularangan molemmin puolin sormet C:n yläosan molemmin puolin. >> HIEROJA

28 >> C-alueen nivelien liike tapahtuu vaihtamalla jalkojen tasapainoa puolelta toiselle sormet koko ajan paikoillaan. Kaularangan tulisi tulla lateraaliliikkeeseen mukaan mahdollisimman laajasti. Voit myös pitää muutaman sekunnin ääriasennossa. Vaihda sormien asentoa vähitellen nivel niveleltä C7 asti. Katso kuva. C-alueen mobilisointi Hierojan kannalta on tärkeää ottaa hyvä ergonominen asento, jossa vain hierojan jalat ovat liikkeessä ja polvet hieman koukussa. Atlas/Axis liikettä pyrin saamaan paremmaksi mm. seuraavalla hoidolla: Asiakas makaa edelleen selin plintillä polvet koukussa. Hierojan kädet kuvan mukaisesti. Oikealla kädellä työnnetään kohti päälakea ja vasemmalla kädellä pidetään päätä mahdollisimman suorassa. Työntövaihe muutamia sekunteja. Helpotetaan välillä päästämällä hieman taaksepäin ja taas työntö uudestaan. Toistetaan 6-8 kertaa. Sama toistetaan toisella puolella. Atlas-Axis mobilisointi Tässä siis muutamia esimerkkejä, joita käytin asiakkaani hoidossa. On ja oli toki monia muita hoitomuotoja, joita käytin joka kerralla. Olen myös kertaillut opiskelun aikana tehtyjä videoita, joista on saanut sopivasti uusia ideoita hoidon monipuolistamiseen. Kyseiset videot ovat ehtymätön apu moniin eri ongelmiin, joita asiakkaiden kanssa silloin tällöin tulee eteen. Tänä päivänä asiakas on joka viikko tullut iloisena vastaanotolle kertoen pään liikkeen parantumisesta ja hoidon osumisesta oikeaan kohteeseen. Hitaasti mutta varmasti olemme päässeet eteenpäin. Loppudiagnoosina voisin sanoa, että esteenä nopeampaan hoidon onnistumiseen on vieläkin työstressi ja selkärangan monihalkoisen lihaksen (multifidus) uskomaton jämähtäminen. NHS muut lihakset ovat aivan rennot, joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin syvällä oleva selkärangan lähellä oleva tukilihaksisto. Kupera-Kovera Nivelien hoidossa on monia sääntöjä, joita kaikkien hierojien tulisi tiedostaa. Yksi niistä on Kupera-Kovera sääntö Koveraa nivelpintaa liu utettaessa tapahtuu luun liike samaan suuntaan kuin alentunut liike. Kuperaa nivelpintaa liu utettaessa tapahtuu luun liike vastakkaiseen suuntaan kuin alentunut luun liike. Passiivisessa mobilisaatiossa liu utus tehdään suuntaan, johon nivel on liikerajoittunut. Kupera-kovera -sääntö määrittää aina liukumissuunnan, ja sitä käytetään, jos asiakkaalla on kipuja nivelessä, liikelaajuus on pieni tai nivel on erittäin hypomobiili. Se kumpaa kuperaa vai koveraa, nivelpinnoista liikutetaan määräävät luun ja liukumisen suunnan. Koveraa nivelpintaa liikuttaessa tapahtuvat liukuminen ja luun liike samaan suuntaan. Sekä kovera nivelpinta että luu ovat liikeakselin samalla puolella. Liikutettaessa kuperaa nivelpintaa tapahtuvat liukuminen nivelessä ja luun liike vastakkaisiin suuntiin. Hyvä muistisääntö: Mobilisoit polviniveltä sääriluun kautta- luun liike samaan suuntaan tai, jos mobilisoit polviniveltä reisiluun kautta luun liike vastakkaiseen suuntaan tai jos olkanivelen liike on rajoittunut fleksio suunnassa, liikuteltava nivelpinta on kupera, joten liu utettava liikesuunta on vastakkainen suunta eli ekstensio. Lonkat Lonkkaongelmia on yllättävän usein omalla vastaanotollani. Lonkan testauksen yleensä aloitan liikeradan testauksella ja sen jälkeen lonkan koukistajien testauksella. Liikerata testataan hyvin yksinkertaisesti asiakas selin makuulla. Nostetaan testattava jalka 90 asteen fleksioon ja taivutetaan säärtä adduktioon niin kauas kuin se menee. Kulman tulisi tulla olla 50 astetta. Käännettäessä säärtä abduktioon kulman tulisi olla 40 astetta. Molemmat alaraajat testataan samalla tavalla. Raajojen testin liikkeen symmetrisyys on tärkeää. Mikäli lonkkanivelessä on selkeästi ahtautta ja liikerajoitusta aloitan normaalisti traktio-kompressio hoidon. Huom. asiakkaalla ei voi olla tekoniveltä lonkassa. Hoito tehdään sitten, että otan asiakkaan hoidettavasta lonkkanivelen jalasta kiinni asiakkaan ollessa selällään. Jalkaterä voi olla kainalossa, jotta saadaan tukeva ote. Vedän (traktio) suoraa jalkaa 6-8 s poispäin lonkkaniveltä irrottaen ja työnnän (kompressio) vastasuuntaan saman ajan. Toistan liikkeet n. 6 kertaa. Alaraajan kulmaa voi vaihdella ottaen huomioon oikean anatomisen alaraajan asennon. Lopuksi raajan pyöritys molempiin suuntiin ja ravistus. Tämän jälkeen testaan onko lonkkaan tullut liikettä yhtään lisää. Yleensä on. Lonkkanivelen traktio-kompressio 22 HIEROJA

29 Nilkat Nilkassa on mielestäni kaksi nivelkokonaisuutta, jotka vaativat usein hoitoa. Alempi ja ylempi nilkkanivel. Alempi nilkkanivel on toiminnallinen nivel, joka muodostuu kahdesta anatomisesta nivelestä: telaluun ja vene- ja kantaluun välisestä articulatio talocalcaneonaviculariksesta sekä posteriorisemmasta articulatio subtalariksesta. Yleensä hoidon tarve tulee silloin, kun pohjelihaksissa selkeää kireyttä. Kokemuksesta esim. Peroneus longus aiheuttaa usein nilkan eversiota. Hoidon osalta rentoutan ensin Peroneuksen ja sen jälkeen käsittelen ylemmän ja alemman nilkan nivelen. Taivuttelen nilkkaa dorsi- ja plantaarifleksioon, jolla saan ylemmän nilkkanivelen hieman rennommaksi. Sen jälkeen taivutan nilkkaa inversio/eversio suuntiin, jolla saan liikerataa alempaan nilkkaniveleen. Lopuksi otan tiukan otteen jalkapöydästa ja asetan nilkan maksimissaan 90 asteen kulmaan ja teen nopean vetoliikkeen. Tällä vaikutan ylemmän nilkkanivelen liikelaajuuteen. Nilkan ylä- ja alanivelen mobilisointi Jos käännetään nilkkaa enemmän dorsifleksioon, saadaan nopealla vetoliikkeellä vaikutus siirtymään alempaan nilkkaniveleen. Mm. nämä ovat tulleet työkalupakkiini lähes jokapäiväiseen tekemiseeni. Huom. älä tee näitä em. nilkkahoitoja, mikäli selän vuoksi on olemassa kontraindikaatioita. Olkapää Olkapään hoitoon jo viitattiinkin Kupera-Kovera säännön yhteydessä. Hyvin usein asiakkaillani on ongelmia kiertäjäkalvon lihaksissa. Olen huomannut, että kiertäjäkalvon hoidossa faskiahieronnalla olen saanut hyviä tuloksia. Ei siis väliainetta ollenkaan. Olkapään tutkimisen aloitan olkanivelen liikeradan tutkimisella. Mikäli liikeradan tutkimisen aikana tuntuu kipua, testaan myös nivelen liu utuksen. Olkanivelen ja ympärillä olevien lihaksien/kalvojen yksi parhaimmista hoitomuodoista mielestäni on traktio/kompressio hoito. Missään nimessä ei saa käyttää liikaa voimaa, jotta nivel ei lähde sijoiltaan. Traktiosta tulee muistaa, että siitä on erotettavissa kolme astetta. Ensimmäistä astetta löysätä käytetään tutkittaessa liukumista ja mobilisaatiossa lievittämään kipua. Toista astetta kiristystä ottaa löysät pois käytetään lievittämään kipua sekä lisäämään tai ylläpitämään nivelen liikkuvuutta, ja kolmatta astetta venytystä käytetään lisäämään liikkuvuutta. Ultraääni Ultraäänihoito jäi opiskelussa kohtuu vähälle huomiolle. Kotitehtävänä oli selvittää ultraäänihoidon periaatteet indikaatiot ja kontraindikaatiot. Näyttötutkinnossa arvioitsija näytti ensin laitteen toiminnan, jonka jälkeen opiskelijan tuli näyttää miten hän antaa hoidon esim. tenniskyynärpää asiakkaalle. Näyttötutkinto Näyttötutkinto tilaisuutena oli kaikkien osallistujien mielestä miellyttävä ja samalla vaativa. On se vaan merkillistä kuinka suuri vaikutus arvioitsijoilla on koko tilanteen spirittiin. Mikäli arvioitsijat pystyvät pitämään rennon ilmapiirin ja silti olemalla tutkinnon edellyttävällä vaativuudella, saadaan hyvä ja miellyttävä lopputulos kaikkien kannalta. Näin tapahtui. Kiitos kuuluu kaikille arvioitsijoille. Tutkinto sisälsi 5-6 asiakasta per opiskelija plus arvioitsijan hieronnan. Hieronnoissa tuli ottaa huomioon mitä olimme opiskelleet viimeisen jakson aikana ja toteuttaa hoito sen mukaan. Kaikki asiakkaat olivat ns. nivel asiakkaita. Sinänsä miellyttävä tilaisuus, jossa pystyi näkemään oliko jäänyt ns. korvien väliin jotakin, jota voi hyödyntää hoidoissa. Yllättävän paljon opiskelua pystyy hyödyntämään näyttötutkinnossa. Se kyllä edellyttää ainakin minulta jo omalla vastaanotolla harjoittelua, jotta saadaan kyseinen hoitomuoto jo lähes rutiiniksi. Henkilökohtaisesti jännitin enemmän suullisen tentin osuutta, jossa käytiin monia opiskeluun liittyviä asioita läpi. Se tuli taas todistettua, että kannattaa tehdä huolella etätehtävät ja opiskella omalla ajalla niitä asioita, jotka liittyvät kyseiseen osioon. Kaiken kaikkiaan odotukset tästä osiosta olivat kovimmat. Ne mielestäni täyttyivät erinomaisesti. Tämähän tarkoittaa myös sitä, että olen edelleenkin samaa mieltä ensimmäisen kirjoitukseni jälkeen. Lähde ihmeessä parantamaan omaa ammattitaitoasi hakemalla EAT-pätevyys. Seuraavassa osiossa perehdyn osioon hierontatyön asiantuntijana toimiminen, HEATin pakollinen osa. HEAT HEAT hierojien erikoisammattitutkinto Olkanivelen mobilisointi HIEROJA

30 Harjoitusterapia niskahartiaseudun vaivojen hoidossa Terksti ja kuvat: Naprapaatti Jaana Minev, Naprawell Manuaalisen terapian vastaanotolla niskan ja hartian seudun vaivat ovat yleisesti edustettuina. Ylivoimaisesti yleisin yksittäinen niskahartiaseudun vaiva on epäspesifi niskakipu. Epäspesifin niskakivun elinikäinen esiintyvyys on n. 70 prosentin luokkaa ja kulloisellakin hetkellä prosenttia väestöstä kärsii epäspesifistä niskakivusta. Lohdullista kuitenkin on, että kyseessä on hyvänlaatuinen vaiva, joka useimmiten lievittyy ajan kanssa itsestään. Toisaalta harmillisesti epäspesifillä niskakivulla on vahva uusiutumistaipumus tai oireilu saattaa olla aaltoilevaa oireettomien ja hankalampien jaksojen vuorotellessa. Jutussa käydään lyhyesti ja yleisluontoisesti läpi epäspesifiä niskakipua. Pääasiallinen fokus on aktiivikuntoutuksessa ja niskahartiaseudun vaivojen kannalta tärkeimmissä harjoitettavissa lihaksissa. Erityisesti tullaan käsittelemään serratus anterior- lihasta ja sen harjoittamista. Niskahartiaseudun vaivoista kärsivät hakevat manuaalisesta terapiasta apua ja suurin osa kokeekin hoidon tehoavan ja auttavan vaivaan. Haasteen hoidon ja kuntoutuksen kannalta muodostaa pitkittyvistä ja kroonisista NH-seudun vaivoista kärsivien joukko, sekä uusiutuvat tapaukset. Kroonisten ja uusiutuvien tapausten kannalta erityisen tärkeää on huomioida myös aktiivisen harjoittelun tuottama teho manuaalisen terapian ohessa, sekä kyky ennaltaehkäistä vaivan uusiutumista. Parhaisiin hoitotuloksiin ja parhaaseen asiakastyytyväisyyteen päästäänkin useimmissa tapauksissa yhdistämällä passiivinen manuaalinen terapia ja asiakkaan omatoiminen aktiivinen harjoittelu. Harjoitusterapiasta niskakivun hoidossa on vahvaa tutkimusnäyttöä. Harjoitusterapia tarkoittaa asiakkaan omatoimisen harjoittelun kautta tapahtuvaa aktiivista kuntoutusta. Tärkeää on saada asiakas motivoitua säännölliseen harjoitteluun, sillä se on tehokkainta myös vaivan uusiutumisen ehkäisyssä. NH-seudun vaivojen harjoitusterapiassa on käytetty monia erilaisia lähestymistapoja. Yleisimmin tutkimuksissa törmää niskan, hartioiden ja yläselän lihaksia aktivoiviin ja vahvistaviin harjoitteisiin. Yksittäisiksi tärkeiksi lihaksiksi NH-seudun aktiivikuntoutuksessa nousevat erityisesti kaularangan fleksorit, serratus anterior sekä trapezius. Tutkimuksissa on saatu näyttöä mm. että lavan huono lihaskontrolli voi altistaa niskan tai yläselän alueen vaivoille ja toisaalta käänteisesti, tutkimuksissa on havaittu, että lapaa kontrolloivien lihasten (serratus anterior, trapeziuksen keski- ja alaosa) harjoittaminen lievittää niskahartiavaivaisten oireita. Tärkeää on siis harjoittaa näitä lihaksia optimaalisesti ja palauttaa 24 HIEROJA

31 niiden normaali toiminta niskaongelmista kärsivillä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin myös, että niskakipuisilla verrattuna terveeseen verrokkiryhmään serratus anterior lihas aktivoitui yläraajan liikkeissä hitaammin ja aktivaatioaika oli lyhyempi kuin terveillä koehenkilöillä. Usein havaitaan myös epätasapainoa trapeziuksen yläosan ja keski- sekä alaosan välillä. Yläosa saattaa olla yliaktiivinen, kun taas keski- ja alaosa eivät kunnolla aktivoidu. Yleisesti ottaen hyviä harjoitteita NH-seudun vaivojen hoidossa ovat mm. lapapunnerrus, lavan protraktio selinmakuulla, trapeziuksen keski- ja alaosan aktivointiharjoitteet esimerkiksi vatsamakuulla, kaulan fleksoreiden harjoittaminen esimerkiksi kaularangan retraktio- ja fleksioliikkeiden kautta. Lapapunnerrus on loistava liike serratus anterior-lihaksen aktivoimiseen ja vahvistamiseen. Liike voi kuitenkin olla monelle hieman haastava hahmottaa. Kyseessä on pieni liike, jota monikaan ei normaaleissa arjen toimissa erityisemmin ajattele, minkä vuoksi liikkeen oppiminen voi vaatia paljon harjoittelua. Sen vuoksi harjoittelu kannattaa aloittaa liikkeen helpoimmasta variaatiosta, eli esimerkiksi seinää vasten, vartalo kaltevassa asennossa kyynärvarsiin nojaten. Myöhemmin lihaksen vahvistuessa ja motorisen oppimisen tapahtuessa, voidaan siirtyä esimerkiksi lattialla tai sohvalla lankkuasennossa, kyynärnojassa suoritettaviin punnerruksiin. Lapapunnerruksessa hyvää on myös sen keskivartalon kontrollointia haastava vaikutus ja toisaalta rintarangan liikkuvuuden harjoittaminen. Lapapunnerruksen aikana alaselkä tulee pitää neutraalissa asennossa ja kehon tukilihakset aktivoituina. Rintaranka liikkuu lapapunnerruksessa liikkeen mukana. Lavan protraktion aikana rintarangan alue vuoroin pyöristyy ja toisaalta taas palautusvaiheessa, tuotaessa lapaluita toisiaan kohden (lavan retraktio), rintaranka ojentuu. Lapapunnerruksen hyvä puoli onkin sen monipuolisuus yläselän harjoitteena, sekä toisaalta sen varioitavuus erilaisten taitoja kuntotasojen tarpeisiin. Serratus anterior Serratus anterior sijaitsee lapaluun ja rintakehän välissä. Se lähtee ylimmästä kahdeksesta kylkiluusta ja kiinnittyy lavan mediaalireunaan, jolloin se kykenee vetämään lapaluuta kohti rintakehää stabiloiden näin lapaa yläraajan liikkeiden, erityisesti elevaatiosuuntaisten, aikana. Serratus anterior on myös tärkein lavan ulkokiertoa tuottava lihas. Ulkokierrossa lavan alakulma kiertyy lateraalisesti poispäin rangasta ja samaan aikaan myös ylöspäin. Lavan uloskiertymistä tapahtuu mm. olkanivelen fleksio- ja abduktioliikkeiden aikana. Toinen tärkeä liikesuunta, jota serratus anterior pääasiassa tuottaa, on lavan protraktio, tai joissakin lähteissä käytetään nimitystä lavan abduktio. Protraktiossa lapa liikkuu kohti kainaloa ja helpoin tämä liikesuunta on hahmottaa erilaisissa yläraajan työntö- ja eteenpäin suuntautuvissa kurkotusliikkeissä. Harjoitteet 1 >> HIEROJA

32 >> 2 Toinen tehokas liike serratus anteriorin harjoittamiseen on lavan protraktio selinmakuulla, esimerkiksi käsipainon tai kuminauhan kanssa. Asiakas makaa selinmakuulla lattialla tai penkillä ja käsi osoittaa suoraan ylöspäin. Tästä lähdetään nostamaan käsipainoa ikään kuin kurkottamaan tai viemään kuminauhaa ylöspäin n. 10 cm, jolloin lavassa tapahtuu protraktio. Tämä harjoite on monesti helpommin hahmotettavissa ja opittavissa kuin vaikkapa lapapunnerrus, jolloin asiakkaalle syntyy käsitys miten pienestä ja minkä suuntaisesta liikkeestä lavan protraktiossa loppujen lopuksi onkaan kysymys. Serratus anteriorin ja yleensä lavan kontrollin harjoitteissa tärkeintä on, että tekniikka ja aktivaatio pysyvät hallittuina, joten kuormitus kannattaa pitää kohtuullisena. Toistomäärät voivat siis olla hieman suurempia ja kuormitus jonkin verran kevyempää verrattuna tavanomaisiin voimaharjoittelussa sovellettaviin suosituksiin. Kuntoutuksen edetessä voidaan harjoittelua varioida ja painottaa sitä enemmän hypertrofisen voimaharjoittelun suuntaan....harjoitteet 3 Kolmas hyvä tapa harjoittaa serratus anterioria ja lavan protraktiota ovat erilaiset lankkuliikkeet. Tärkeintä on dynaamisuus, eli ei pelkkää lankkupitoa, vaan asentoon kannattaa yhdistää erilaisia esimerkiksi yläraajan kautta tapahtuvia liikkeitä, jolloin lihaksia saadaan tehokkaammin aktivoitua. Tässä jutussa esimerkkinä on kyynärvarsien varasta nousu käsivarsille vuorotellen, jossa saadaan jo varsin mukavasti serratus anterioria ja muitakin yläselän lihaksia aktivoitua. Lankun suhteen saattaa olla myös tarpeen muokata liikettä erilaisille asiakkaille ja esimerkiksi kevyempää kuormitusta voi hakea polvet maassa tapahtuvassa lankussa. Monissa lähteissä niskahartiaseudun vaivoja hoidettaessa myös erilaiset punnerrukset tulevat mainituksi. Ne kehittävät rintakehän, yläselän sekä keskivartalon lihaksia tehokkaasti ja parantavat aineenvaihduntaa ko. alueilla. 26 HIEROJA

33 5 4 Trapziuksen keski- ja alaosan harjoittamiseen on monia eri vaihtoehtoja. Useimmilla niskahartiavaivaisilla trapeziuksen yläosa on ns. yliaktiivinen ja siinä saattaa olla kipeitä pisteitä nk. triggerpisteet, joten lihaksen keski- ja alaosan harjoitteissa on tärkeää huomioida, ettei trapeziuksen yläosa suuremmin aktivoituisi. Yleisimpiä trapeziuksen keski- ja alaosan harjoitteita ovat erilaiset vatsamakuulla lattialla, yläraajojen liikkeiden kautta suoritettavat liikkeet. Kuntosalin puolella erilaiset taljaliikkeet ja kulmasoudut ovat hyviä trapeziuksen keski- ja alaosan harjoittamiseen. Esimerkkinä tässä jutussa trapeziuksen keski- ja alaosan harjoitteesta on vatsamakuulla käsivarsien nostaminen lattiasta ja samalla huomion tietoinen kiinnittäminen lihaksen kyseisten osien aktivaatioon. Paikallisesti kaularangan fleksoreita voidaan harjoittaa monilla erilaisilla tavoilla. Hyvä yleisliike on mm. selkä seinää vasten pään painaminen seinään. Liike voidaan suorittaa myös selinmakuulla, jolloin sen eristäminen kaulan syville fleksoreille voi olla helpompaa. Tätä voi asiakkaalle havainnollistaa kehottamalla painamaan leukaa sisäänpäin, jolloin syntyy ikäänkuin kaksoisleuka. Asiakas voi myös tunnustella selinmakuuasennossa kaularangan pinnallisempia lihaksia, etteivät ne liikkeen aikana juuri aktivoituisi. Näissä liikkeissä myös kallonpohjan lihaksiin syntyy kevyt venytys. Niskahartiaseudun oireiluissa monesti kallonpohjan lihaksissa on kireyttä, joten tässä liikkeessä myös tämä tulee huomioitua. Kuva 5 Epäspesifin niskakivun ja hartian alueen oireiden kannalta olennaisinta lienee heikkojen lihasten vahvistaminen, normaalin aineenvaihdunnan ja lihastonuksen palauttaminen kireisiin lihaksiin, sekä ryhtiä ja asentoa ylläpitävien lihasten optimaalisen toiminnan varmistaminen. Onnistuneen harjoitusterapian kannalta olennaista on myös yksilöllisyys. Harjoitteet tulisi määritellä asiakkaan yksilölliset tarpeet ja haastekohdat huomioiden. Oireilevan alueen ja sen lähialueiden tutkiminen esimerkiksi palpoivalla hieronnalla tuo jo paljon tietoa, mihin lihaksiin ja rakenteisiin tulisi keskittyä yksittäisen asiakkaan kohdalla. Manuaalisessa terapiassa terapeutti usein pystyy tarkkailemalla asiakkaan olemusta ja palpoimalla arvioimaan, mitkä ovat juuri kyseisen asiakkaan kannalta olennaisimmat rakenteet ja lihakset harjoitusterapian kannalta. HIEROJA

34 Liikunnan harrastajista 65% käyttää lajiin sopimattomia kenkiä. Teksti: Petri Väyrynen Jalkaterän ja alaraajan toimintaan erikoistunut fysioterapeutti, TtM. Aktiivi Fysioterapia Tampere Oy Kuvat: Birgitta Laakso Tutkimusten mukaan vapaa-ajan liikunnan harrastajista 65 prosenttia käyttää lajiin sopimattomia kenkiä. Juoksu- ja urheilukenkien ominaisuudet ja hankkiminen Lajiin sopivilla kengillä on suuri merkitys vammojen ja erilaisten jalkaterävaivojen ehkäisyssä. Hyvätkään testi- tai äänestystulokset eivät tarkoita sitä, että kyseiset kengät soveltuvat kaikille. Edes vuoden juoksukengäksi valittu kenkä ei sovi kaikkien jaloille. Uuteen juoksukenkämuotiin ja varsinkin ihmeitä aikaan saaviin kenkäinnovaatioihin kannattaa suhtautua varauksella. Juoksu- ja urheilukenkien valinnassa ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla lajin asettamat vaatimukset. Juoksukenkiä ostavilla on usein virheellisiä mielikuvia omien jalkateriensä mallista, rakenteesta, toimivuudesta sekä mainoksissa esitettyjen juoksukenkiin liittyvien tietojen luotettavuudesta. Tutkimusten mukaan vapaaajan liikunnan harrastajista 65 prosenttia käyttää lajiin sopimattomia kenkiä. Lajiin sopivilla kengillä on suuri merkitys vammojen ja erilaisten jalkaterävaivojen ehkäisyssä. Urheiltaessa jalkaterä pitenee ja levenee tavanomaista enemmän, mikä on otettava huomioon kengän kokoa valittaessa. Erityisesti tämä korostuu löysärakenteisessa jalkaterässä. 28 HIEROJA

35 Ei pidä koskaan luottaa pelkästään kengässä olevaan kokonumeroon, koska eri valmistajien samaa kokonumeroa olevat kengät voivat olla sisämitoiltaan erimittaisia. Luotettavimmin oikean koon löytää mittaamalla seisoma-asennossa oman jalkaterän (mahdollisesti pidempi jalkaterä) pituus ja kengän pituuden sisämitta. Juoksukengissä pisimmän varpaan ja kengän kärjen väliin pitää jäädä ainakin sentistä puoleentoista tilaa. Pituuden lisäksi kengistä löytyy myös leveys- ja laajuusvaihtoehtoja. Lisäksi juoksukenkiä on hyvä sovittaa sellaisten sukkien kanssa, joita pääsääntöisesti tulee käytettyä kenkien kanssa. Kengät pitää aina sovittaa ja ostaa iltapäivällä, jolloin jalkaterä on sekä pituus- että leveyssuunnassa suurimmillaan. Juoksukenkien valintaan vaikuttaa osaltaan myös jalkaterien rakenne. Karkeasti jalkaterät voidaan jakaa 1) normaaliin jalkaterään, 2) jäykkään (korkea kaarinen) jalkaterään sekä 3) joustavaan (matala kaarinen) jalkaterään. Normaalin jalkaterään riittää neutraali, hyvin rullaavaa juoksukenkä. Jäykkä jalkaterä tarvitsee usein tehokkaan iskunvaimennuksen kantapään ja päkiän alle sekä kiertolöysän juoksukengän. Liian joustavaan jalkaterään suositellaan kiertojäykkää, mahdollisesti pronaatiotuellista juoksukenkää. Rakenne ja toiminnallisuus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kannattaa myös miettiä mihin tarkoitukseen ja minkälaisille alustoille uudet juoksukengät tulevat. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomio mahdolliseen juoksuun liittyvään ongelmaan tai kipuun. Jos juoksu on enemmän lyhytkestoista ja nopea tempoista niin usein riittää kevyt, joustava ja hyvin rullaava juoksukenkä, mikä herkistää juoksijan tuntumaa alustaan. Pidemmillä matkoilla ja kovemmilla alustoilla tarvitaan mahdollisesti tukevampi ja iskuja tehokkaammin vaimentava juoksukenkä. Maastossa tapahtuvaan juoksuun on olemassa omat kenkämallit, joissa korostuvat tuki, suoja, kestävyys sekä pito. Maastokenkiä löytyy sekä tuettuja että neutraaleja. Joissakin talvijuoksuun tarkoitetuissa malleissa on nastat lisäämään pitoa. Juoksukenkien valinnassa pitää lisäksi kiinnittää huomio juoksijan painoon, juoksutekniikkaan sekä juoksijan kokemukseen. Urheiluliikkeessä Juoksukengän valintaan tulisi aina sisältyä muutaman juoksuaskeleen ottaminen kaupassa, jolloin jalkaterien ja alaraajojen toiminnallisuutta pystytään luotettavammin arvioimaan. Näin myös asiakas saa paremman tuntemuksen kenkien toimivuudesta. Pelkän seisoma-asennon perusteella tehty arvio jalkateristä johtaa usein toiminnan kannalta virheelliseen tulkintaan ja asiakkaan kannalta päädytään epäsopivien juoksukenkien hankintaan. Useissa urheilukenkiä myyvissä liikkeissä on nykyään mahdollisuus juoksuttaa asiakasta juoksumatolla ja testata erilaisten ja eri valmistajien kenkien soveltuvuutta asiakkaan tarpeisiin. Asiantuntevilla urheilulääkäriasemilla ja urheilufysioterapiayksiköissä juoksun ja kenkien arviointi on monipuolista ja usein tutkimisessa käytetään apuna kameroita, jotka lisäävät tutkimisen ja arvioinnin luotettavuutta. Monipuolisesti tehdyistä toiminnallisista analyyseistä on juoksukenkien valitsemisen lisäksi hyötyä juoksu- ja kävelytekniikan arvioinnissa ja opastamisessa sekä alaraajan toimintoihin liittyvien muutosten havaitsemisessa. Juoksukenkien rakenne Juoksukengän päällisen tehtävä on pitää jalkaterä paikallaan kengän sisällä. Päällysmateriaali on yleensä synteettistä materiaalia, kuten esimerkiksi kalvollista Gore-Texiä, joka on hengittävää ja helposti puhtaana pidettävää. Gore-Tex on kengän vuoriin sekä päällisen sisäpinnalle laminoitava vesitiivis kalvo. Materiaalin vedenpitävyys varmistetaan teippaamalla saumat. Lisäksi päällysmateriaali suojaa jalkaterää ulkoapäin tulevalta kosteudelta. Kengän sisäpuolella käyttömukavuutta lisää joustavat ja pehmeät materiaalit, joita käytetään kantakapin sisäosassa sekä jalkapöytää vasten tulevassa läpässä. Läpän tehtävä on helpottaa kenkien pukemista jalkaan. Se myös suojaa jalkaterän ihoa nauhojen aiheuttamalta hankaukselta. Nauhoitus on osa päällistä, joka pitkällä matkalla antaa jalkaterälle lisätukea sekä parantaa kengän istuvuutta. Juoksukengän välipohja ja iskunvaimennus Juoksukengän välipohja on kengän tärkein osa ja siellä sijaitsevat jalkaterän asentoon ja toimintaan sekä iskunvaimennukseen vaikuttavat rakenteet. Tavallisimmat välipohjassa käytettävät materiaalit ovat 1) huokoinen etyylivinyyliasetaatti (EVA), joka on etyylivinyyliasetaatin sekä erilaisten kumien sekoitus ja sitä käytetään tyypillisesti eri kovuuksina kenkien välipohjissa. EVA on heikko kulutuskestoltaan, minkä vuoksi se ei sovellu juoksukengän ulkopohjan materiaaliksi. 2) Polyuretaani (PU), joka on yksi käytetyimmistä kengän välipohjan materiaaleista ja se voidaan valaa suoraan kenkään. Polyuretaani on kohtuullisen joustavaa, mutta sen huono puoli on kovettuminen kylmissä olosuhteissa, jolloin siitä tulee myös liukas materiaali. Myös EVA:n ja PU:n yhdistelmiä on käytössä. 3) Poronilla on kyky absorboida energiaa erittäin tehokkaasti, minkä ansiosta se sopii hyvin iskuavaimentavaksi materiaaliksi. Lisäksi Poron kestää kylmää kohtuullisen hyvin. Iskunvaimennusta tehostamaan on kenkään sijoitettu pääosin kantapään ja päkiän kohdalle ilma-, geelityynyjä tai erilaisia muovimateriaaleja, joiden käyttö riippuu kengän valmistajasta. Pakkanen ja kylmyys saattavat kovettaa joitakin välipohjan iskunvaimennusmateriaaleja, jolloin koko kengästä tulee kova. Välipohjassa sijaitsevat myös rakenteet, jotka estävät jalkaterässä liiallista joustoa. Kengän tekovaiheessa välipohjaan valetaan esimerkiksi kahta eri (EVA) kovuusluokan (shore) materiaalia. Usein kovempi materiaali on kengän sisäreunalla ja sitä kutsutaan jalkaterän liiallista joustoa estäväksi pronaatiotueksi. Mitä pidemmällä matkalla kantapäästä kohti varpaita pronaatiotukea esiintyy, sitä jäykempi on kenkä. Pinkopohja Kenkään liittyen sanalla lesti, on kaksi tarkoitusta. Toisaalta se kuvastaa kengän muotoa ja toisaalta tapaa, jolla kengän päällinen on kiinnitetty välipohjaan. Kengän päällisen kiinnittämistä välipohjaan kutsutaan myös pinkopohjaksi. Merkittävintä pinkopohjan rakenteessa on tapa, jolla vaikutetaan juoksukengän jäykkyyteen tai joustavuuteen. Juoksukengissä käytettävät pinkopohjat jaetaan neljään eri luokkaan: 1) Lautamainen pinkopohja 2) Liuku pinkopohja 3) Yhdistelmä pinkopohja sekä 4) Ommeltu pinkopohja. Pinkopohjan ompeleminen välipohjaan on nykyisin yleisin käytetty päällisen kiinnitystapa juoksukengissä. Pinkopohja tulee esille, kun kengän sisäpohjallinen poistetaan. >> HIEROJA

36 >> Juoksukengän ulkopohja Ulkopohja tehdään usein kulutusta kestävästä hiilikumista tai muusta vastaavanlaisesta materiaalista. Esimerkiksi kengän etuosassa voidaan käyttää hiilikumin lisäksi vaahtokumia. Kestävyyden lisäksi hiilikumi antaa kengän ulkopohjalle napakan pidon. Pehmeämpi pohjamateriaali lisää pitoa. Pitoa voidaan parantaa myös erilaisilla pohjan kuvioinneilla. Jos kenkään halutaan erikseen lisätä kiertojäykkyyttä etu- ja takaosan välille, niin ulkopohjaan on sijoitettu muovinen rakenne, joka estää kiertoliikettä. Ilman erillistä kiertojäykkyyttä lisäävää rakennetta juoksukenkää kutsutaan kiertolöysäksi kengäksi. Lestin muoto, kantadroppi ja kärkikäynti Kuten aikaisemmin mainittiin, niin pinkopohjan lisäksi kengän muotoa kuvailtaessa puhutaan lestistä. Juoksukengissä käytetyt lestit ovat kolmea tyyppiä: 1) Kaareva 2) Suora 3) Puolikaareva. Kaareva lestinen juoksukenkä on kevyt ja siinä on vähän jalkaterän toimintaa ohjaavaa tuentaa. Usein kilpailuun tarkoitetut neutraalit juoksukengät ovatkin lestiltään kaarevia. Suora lestinen juoksukenkä on raskaampi ja siinä on myös sisäkaaren alueella enemmän jalkaterän toimintaa ohjaavaa tuentaa, mikä saattaa tehdä kengistä hieman kömpelön tuntuisia. Suora lestisiä juoksukenkiä kuitenkin käytetään vähän. Puolikaareva lesti ei ole niin raskas kuin suora lestinen kenkä, mutta mahdollistaa kuitenkin jonkin verran tuentaa sisäkaaren alueella. Suurin osa käytössä olevista juoksukengistä on puolikaarevia. Juoksukengissä on niin sanottu kantadroppi, joka tarkoittaa sitä, että kengän sisällä jalkaterän takaosa (kantapää) on etuosaa (päkiä) ylempänä. Perinteisessä juoksukengässä kantadroppi on 10 millimetriä. Kilpakengissä kantadroppi vähenee ollen tyypillisesti neljän millimetrin luokkaa. Juoksukengissä oleva kärkikäynti on tehty helpottamaan päätöstukivaiheessa päkiälinjasta tapahtuvaa rullasta. Kärkikäynnin myötä varpaat kuitenkin irtoavat keskitukivaiheen aikana alustalta, mikä pienentää jalkapohjan kontakti pinta-alaa alustaa nähden ja on lisäksi taipuvainen kääntämään varpaita päkiänivelistä ylöspäin (dorsaaliflexioon). Iskunvaimennuksen ja ohjauksen kannalta juoksukenkien etuosa on haasteellinen alue. Jalkaterän etuosan tukipisteiden, ensimmäisen ja viiden jalkapöytäluiden kärkipäiden alle ei voi laittaa liian kovasta materiaalista tehtyä ohjausta, koska se saattaa estää erityises- Useissa liikkeissä on mahdollisuus juoksuttaa asiakasta juoksumatolla. ti ensimmäisen säteen liikettä alaspäin (plantaariflexioon) kantapään irrotessa alustalta. Tällöin myöskään windlassmekanismi ei voi toimia tarkoituksenmukaisella tavalla, jolloin päätöstukivaiheen alkaessa koko jalkaterän etuosan kiertyminen pronaatioon viivästyy tai estyy kokonaan. Samalla menetetään ensimmäiseen säteen voimakas vipuvarsi vaikutus painon siirtyessä jalkaterän etuosalle. Etuosan tukipisteiden alla oleva ja muuta välipohjaa kovempi materiaali voi aiheuttaa niin sanotun riippumattoefektin, eli pehmeämmän materiaalin päälle jäävät toisen, kolmannen ja neljännen jalkapöytäluun kärkipäät saattavat vajota kuoppaan välipohjan materiaalin väsyessä. Toisaalta kengän välipohjan materiaali ei saa olla liian kova etuja takaosan välillä, koska se estää etu-takaosan väliset spiraalimaiset kiertoliikkeet, minkä seurauksena päätöstukivaiheessa jalkaterän etuosan kääntyminen pronaatioon ja takaosan kääntyminen supinaatioon eivät pääse tapahtumaan luonnollisella tavalla. Mietittäessä kenkävalintoja on hyvä muistaa, että mitä enemmän kengässä on ulkopuolisia teknisiä komponentteja, sitä kauemmaksi mennään jalkaterän luontaisesta toiminnasta ja kuormituksesta. Kun jalkaterä vuosien saatossa totutetaan jatkuvaan ulkopuoliseen tuentaan ja ohjaukseen, siitä poisoppiminen ja jalkaterän toiminnan kannalta tärkeiden lihasten aktivoiminen vaikeutuu. Paljasjalkakengät Viime vuosina suosiota myös juoksijoiden keskuudessa ovat saavuttaneet niin sanotut paljasjalka- tai minimalistiset kengät, jotka ovat täysi vastakohta perinteisille juoksukengille. Paljasjalkakenkien ajatuksena on simuloida avojaloin liikkumista ja hyödyntää sen positiivisia vaikutuksia jalkaterän ja koko kehon toimintaan. Lisäksi paljasjalkakenkien tarkoituksena on pitää jalkaterien kuormitus ja toiminta mahdollisimman luonnollisena. Aiheen ympäriltä on tehty runsaasti tutkimuksia ja se on herättänyt muun muassa juoksupiireissä vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Paljasjalkakengän sisällä jalkaterä on lähellä luonnollista asentoaan, jolloin kuormitus jakautuu tasaisesti taka- ja etuosan välillä. Kengissä ei ole kantadroppia, jalkaterän toimintaa tukevia tai ohjaavia rakenteita eikä kärkikäyntiä. Monet juoksijat käyttävät paljasjalkakenkiä osana harjoittelua esimerkiksi vahvistamaan jalkaterän lihaksia tai rasituksesta palautumiseen. Paljasjalkakenkien käyttö tulee aloittaa varovasti ja jaloille pitää antaa riittävästi aikaa tottua muutokseen. 30 HIEROJA

37 Juoksukenkien kesto ja huolto Juoksukenkien valmistajat antavat kenkien elinkaareksi keskimäärin kilometriä, jonka jälkeen kenkien vaihtamista suositellaan. Juoksijan paino, juoksualusta, yhdet käytössä olevat juoksukengät ja kenkien huolto vaikuttavat kenkien kulumiseen. Päällepäin kengät saattavat vielä näyttää ihan kelvollisilta, mutta kengän kimmoisuuteen ja joustavuuteen vaikuttava välipohja kovettuu ajan saatossa. Vaikka kengät ovat uudet, mutta niitä ei ole käytetty noin pariin vuoteen, on syytä hankkia uudet juoksukengät. Napakasti nauhoitettu kenkä istuu tukevasti jalkaan ja estää ylimääräisen kulumisen sekä sisä- että ulkopuolelta. Kenkien kastuessa on niiden hyvä antaa rauhassa kuivua huoneen lämmössä tai mahdollisuuksien mukaan ilmastoidussa tilassa. Liian korkea lämpötila saattaa heikentää välipohjan rakenteita. Lisäksi märän kengän kyky vaimentaa iskutusta saattaa vähentyä prosenttia alkuperäisestä ominaisuudesta. Tämän vuoksi juoksukenkiä ei kannata pestä pesukoneessa, kostealla liinalla pyyhkiminen riittää. Kalvopäällysteisiin kenkiin voi käyttää niihin tarkoitettua hoitoainetta lisäämään käyttöikää. Sisäpohjalliset kannattaa ottaa säännöllisesti ulos kengistä ja antaa niiden kuivua lenkin jälkeen. Patterin päälle kenkiä tai sisäpohjallisia ei pidä laittaa kuivumaan. Lenkin jälkeen hiekka ja kivet kannattaa poistaa sekä kengän sisältä, että ulkopohjasta. Jos kärsii kynsi- tai jalkasienestä, tulee kengät desinfioida säännöllisesti. Juoksu- ja urheilukenkien kunto on syytä tarkistaa säännöllisesti, näin varmistetaan kenkien toimivuus sekä turvallisuus. Liikaa ja epätasaisesti kuluneet kengät lisäävät vammariskiä riippuen juoksijan alaraajojen kunnosta. Kun kenkä asetetaan pöydälle, voi nähdä koko kengän kallistuksen sisään tai ulospäin, mikä viittaa myös välipohjan kulumiseen. Kantakapissa voi olla murtumia ja välipohjassa liiallisia ryppyjä. Vuorin ja sisäpohjan kulumat voivat olla kenkien käytön lopettamisen syitä. Toisaalta urheilukenkien tiuhasta vaihtovälistä on myös tullut turha tapa. Lähde: Stolt, Flink, Saarikoski, Väyrynen: Jalkaterveys, Duodecim Oodi koulutetun hierojan työlle Läksin kuin varpunen lentoon alalle, josta en paljon tiennyt mitään. Vähän joo... jotenkin hoitoalalle oli pohjakoulutuksia plakkarissa... Sain hierojankoulun penkiltä työpaikan ja liito oli kova. Liito sen mukainen, että en kestänyt sitä, siksi katkesin... en alaani, vaan työni määrään, jota tein, kuin ylipupu silloisessa työpaikassani. Lääkärit olivat samaa mieltä kanssani, sydämeni olisi sanonut tilt, siksi sanoin itseni irti. Magneettikuvat kertoivat faktat ja koskaan kukaan huippu kirurgi ei ole kieltänyt minua tekemästä tätä työtä, syyt kipuihini ovat rakenteellisia ja perinnöllisiä. Rakastan työtäni, kun saan antaa ihmisille hyvää oloa, hoivaa, korvaa, iloa ja hoitavan alan rakkautta. Kosketus on joskus enemmän ja tärkein elementti sielua unohtamatta. Tämä kaikki tulee takaisin, kun ihmisellä on kaikki hyvin, hän tulee uudestaan ja suosittelee kaverillekin. Kerron tarinaani, siksi koska olen itse käynyt kovan koulun tälle alalle, jota rakastan yli kaiken. Älä tee työtäsi työn tähden, vaan tee sitä rakastaen, jotta et olisi sen orja. Ole tarmokas, vaadi ja hae etusi, ole tietoinen oikeuksistasi ja ole aina ylpeä olemalla koulutettu hieroja. T: Rakkaudella, koulutettu hieroja Vuokko Puska, Imatra 2017 Ristikon 2/2017 ratkaisu HENKI- OLENTO RAU- KAISU MONO- NEN PA- CINO LEHMI- NARU TOP- PARI E MAA- LAJI DOL- LA- RI DILLON KAVIO- KOKKARE t ELINTASON EDUSTAJA PIESTÄ VEIKKAUS- RIVEJÄ VEHKA- KASVI SIVU- JOKI K A H V I T LIHA- JUMA- TUO- A LA A A S A T TE M A K K A R A VENEIS- SÄ P KÄSKYJÄ A I R O T SAU- SO- OHJA- TRAT- SIE- VUOt LI t TURI TA TA VÄ A U T O RISTO R PAI- P A R A SE A J O S K A T A J A TYÖ- RATSU- OURA U N E T U S KALU P O R A MIEHIÄ S U SEEM PUUHA RAAM. ROO- U N T O MIES E L A M A S LEJA K A R E SOTKU EUK- SE- K E K S I T S A O S KOJA A K A T KUNDA AUTO SO- VON A L I VALA S E A T TURI S I S S I N RE- TEE FIR- L I E K A R A J A T MA A S E A NUM- JÄLKI REI- SLI- U V A K A V A MI- J SEKIN K MAN M OOR MAI- TA S Ä Ä T GABRIEL O A L V A R I T VIHAI- MÄÄRÄN- EX- T SIA Ä R E Ä T PÄITÄ O VOLGA A T A L A IL- KAN- SIM- NAT- E S T I N MAN O S A T O N TIMIA U PUKKA B POLOI- JURY KUO- EI NIVEL- POS- TI- VAI- SIA OLAKE LA K I N A PU VOJA LIINI A A L O E TUR- LILJA- LUU- PIIK- T U R V E KAS- NER T I N A N KALA S KEJÄ VI KAU- EI- PUN- T A A L A KI A T A R SAKU S A T O RAN- FIR- TA- R A S I A SILA M A R I MA A M E R UK- SAMU- M A T T KEJA V A A R I T LIN A I R A UNKA- T I E R A RISSA T A T A T A I T -E Grafipepe Ky / Vesa Mykkänen HIEROJA

38 Hierojakouluttajien koulutuspäivät HIEROJAKOULUTTAJIEN KOULUTUS- PÄIVÄT Viking Line, M/S Gabriella Helsinki Tukholma Helsinki OHJELMA TORSTAI Ilmoittautuminen, Katajanokan terminaali 13:00 Koulutuspäivien avaus (Mika Saari, pj Suomen hierojakouluttajat ry) Asiantuntijaluento, Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Janne Soininen, Fysiatrian erikoislääkäri ja koulutettu Naprapaatti, Orton) 15:15 Tutkintotoimikunnan puheenvuoro (Minna Vienola, pj tutkintotoimikunta) 15:45 Opetushallituksen puheenvuoro Tutkinnonperusteiden sisällön uudistaminen (Soila Nordström, opetusneuvos) Tutkinnon päivitystyö, Suomen hierojakouluttajat Ryhmätyöskentely Tavoite: kerätään ylös tutkinnonosittain sisältöjä, jotka tulisi muuttaa tuleviin perusteisiin 18:00 PERJANTAI :30 Suomen Hierojakouluttajat ry vuosikokous Ryhmätyöskentely jatkuu edellisen päivän suunnitelmien mukaan 14:00 Ryhmätöiden valmistelu ja muihin ryhmätöihin tutustuminen (vastuu ryhmien vetäjillä) 17:00 Ryhmätyöskentelyjen purku ja yhteenveto Opetushallituksen ja tutkintotoimikunnan edustajien kommentit LAUANTAI :10 Saapuminen Helsinkiin Katajanokan terminaaliin Teksti: Marko Leppänen Kuvat: Birgitta Laakso Koulutettujen Hierojien Liiton hallitus osallistui, lähes täydellä kokoonpanolla, Suomen Hierojakouluttajat ry:n järjestämiin koulutuspäiviin M/S Gabriellalla. Kävimme tutustumassa Kouluttajien toimintaan, sekä tekemässä itseämme tutuiksi heille. Ohjelmassa oli myös painavaa asiaa koulutetun hierojan tutkinnonperusteiden sisällön uudistamisesta, jota käytiin yhdessä läpi tutkintotoimikunnan kanssa. Opetushallituksen puolelta asiaa oli kanssamme läpi käymässä opetusneuvos Soila Nordström. Ammatilliset tutkinnot ja koulutus ovat jonkinlaisten muutospaineiden alla ja siihen liittyviä asioita on syytä pohtia tarkkaan. Ryhmätyöskentelyn pääasiallinen viesti ylemmäs oli, että Koulutetun Hierojan ammattitutkinnossa ei juurikaan ole mitään mitä siitä voitaisiin poistaa tai juurikaan muuttaa. Elämme muutosten aikoja, Koulutettujen Hierojien Liitto on mukana ja antaa omia näkemyksiään tuleviin asioihin, sekä tekee työtä, jotta koulutuksemme taso säilyisi. 32 HIEROJA

39 Avausluento, asiantunitijana Janne Soininen, Fysiatrian erikoislääkäri ja koulutettu Naprapaatti, Orton. Opetusneuvos Soila Nordström pitää opetushallituksen puheenvuoroa. SHK ja KHL hallitukset pohtivat tulevaa yhteistyötä. HIEROJA

40 OHJELMA VANTAALA SOKOSHOTEL FLAMINGO 2017 Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää KOULUTETTUJEN HIEROJIEN VALTAKUNNALLISET OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT VANTAALLA SokosHotel Flamingossa Tasetie 8, Vantaa Päivien teemana on hoitamisen kannalta haasteellinen OLKAPÄÄ. Pureudumme olkapään anatomiaan, rakenteeseen ja kiputilojen erotusdiagnostiikkaan sekä tietenkin olkapään hoitamisen ja kuntouttamisen saloihin ja erilaisiin hoitotekniikoihin. Kouluttajana Ismo Palmamäki ft, OMT, urheilufysioterapeutti PERJANTAI ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVILLE KOULUTETTUJEN HIEROJIEN LIITTO ry:n SYYSKOKOUS LOUNAS + ILMOITTAUTUMINEN PÄIVIEN AVAUS Puheenjohtaja Martti Lahikainen ISMO PALMAMÄKI ALOITTAA: asiaa olkapäästä, edestä ja takaa. Anatomista rakennetta, tutkimista, erotusdiagnostiikkaa olkapään erilaisille kivuille ILTAPÄIVÄKAHVI + MYYNTINÄYTTELY ISMO JATKAA tutkimalla Rotator Cuff-kivun aiheuttajana. Tutkiminen ja hoitotekniikat Perjantain luentotapahtuman päätös ROCK THE POLE iltaohjelma erikseen tilanneille Iltaruokailu, show ja orkesteri. alkujuoma pikkujoulubuffet illan ohjelma: Rock the Pole & The Greenlanters LAUANTAI ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVÄÄN 9.30 ISMO JATKAA. Aiheena tänään olkapään triggerit, myofaskiaaliset tekniikat ja olkapään mobilisointi LOUNAS + HUONEIDEN LUOVUTUS ISMO JATKAA olkapään hoitotekniikoiden kouluttamista ILTAPÄIVÄKAHVIT ISMO JATKAA olkapään kuntoutuksen ja hoitotekniikoiden parissa. Päivien yhteenveto OPINTOPÄIVIEN PÄÄTÖS JA TURVALLISEN KOTIMATKAN TOIVOTUS ROCK THE POLE iltaohjelma OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT SYKSY HIEROJA

41 MAJOITUS: Hotellista on varattu kiintiö nimellä Koulutettujen Hierojien Liitto, josta jokainen varaa majoituksensa itse. Ja maksaa itse hotellille. Varaus tapahtuu numerosta / yksittäiset huonevaraukset TAI sähköpostilla sokos.hotels@sok.fi Kerro nimesi ja yhteystietosi, mikä hotelli ja millainen huone. JA MAINITSE KIINTIÖN NIMI!!! Kiintiö on voimassa asti! Kahden hengen huone 64,00 /hlö/vrk Yhden hengen huone 108,00 /vrk LUENTOMAKSUT (sis. iltapäiväkahvit): KHL:n jäsenet 120 / 2 pvää, 80 / 1 pvä ei jäsenet 145 / 2 pvää, 100 / 1 pvä opiskelijat/eläkeläiset 100 / 2 pvää, 60 / 1 pvä Ilmoittautuminen luennoille paikan päällä +10. LOUNASPAKETTI: LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI A: pe la (sis. 2 x lounas) 46,00 LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI B: pe tai la (sis. 1 x lounas) 23,00 ROCK THE POLE -ILTASHOW: RUOKAILU ja THE GREENLANTERS-bändi perjantai-iltana 49,00 (norm. 69,00 ) Lisätietoja tapahtumasta hotellin sivustolta. Ilmoittautumisen ja loppusumman on vastattava toisiaan! ILMOITTAUTUMINEN: Kirjalliset ja sitovat ilmoittautumiset täydellisin tiedoin mennessä: postitse: KHL ry/opintopäivät, Kirkkokatu 21, Kotka sähköpostilla: timo.koskenranta@khl.fi MAKSUT: Kaikki maksut maksetaan KHL:n tilille: DANSKEBANK FI mennessä. Maksettaessa on käytettävä viitettä PERUUTTAMINEN: Jos osanottaja peruuttaa osallistumisensa myöhemmin kuin 14 vrk ennen opintopäiviä, ilman lääkärintodistusta, veloitetaan 90 % loppusummasta. Hotellihuoneista päättää Sokos Hotels. TIEDUSTELUT: Timo Koskenranta, MA-PE klo puh Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä. ILMOITTAUTUMISLOMAKE SYKSYN OPINTOPÄIVILLE VANTAAN FLAMINGOON NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN työ koti S-POSTI KHL:n jäsen, kyllä o ei o o Opiskelija, koulu VALITSEN SEURAAVAT VAIHTOEHDOT OPINTOPÄIVILLE: rastita oma(t) vaihtoehtosi LUENNOT: Perjantai ja lauantai o Perjantai o Lauantai o KOKOUS: Osallistun syyskokoukseen pe o LUENTOMAKSUT (sis. iltapäiväkahvit): KHL:n JÄSENET: 120 / 2 pvää o, 80 / 1 pvä o EI JÄSENET: 145 / 2 pvää o, 100 / 1 pvä o OPISKELIJAT / ELÄKELÄISET: 100 / 2 pvää o, 60 / 1 pvä o RUOKAILUPAKETTI LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI A pe la (sis. 2 x lounas) 46,00 LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI B pe tai la (sis. 1 x lounas) 23,00 ROCK THE POLE -SHOW ja RUOKAILU pe klo ,00 Maksan: luennot + valitsemani paketti + (iltatapahtuma) Yhteensä (Muista maksaessasi viite 1012) Maksan itse Muu (yrityksen nimi tai maksajan nimi, jos eri kuin osanottaja) Allergiat: Erityisruokavalio: Allekirjoitus: Nimen selvennys: ILMOITUS ON SITOVA ja erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä! Kädet näin rankaan nähden OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT SYKSY 2017 HIEROJA

42 Muistilistan kokosi: Martti Lahikainen MUISTILISTAA AMMATINHARJOITTAJAN VELVOLLISUUKSISTA Itsenäisen ammatinharjoittajana toimivalla koulutetulla hierojalla on normaalien yrittäjän velvollisuuksien lisäksi lakisääteisiä velvollisuuksia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Seuraavassa joitakin poimintoja voimassa olevasta lainsäädännöstä. Tehtävä aloittamis- ja lopettamisilmoitukset aluehallintovirastolle. Laki yksityisestä terveydenhuollosta 9a Annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastolle. Laki yksityisestä terveydenhuollosta 10 Otettava potilasvakuutus. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 21 ja Potilasvahinkolaki 4 Laadittava ja säilytettävä potilasasiakirjat ja pidettävä salassa niihin sisältyvät tiedot. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 4. luku Ammattitoiminnassa on sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Täydennyskoulutusvelvollisuus. Velvollisuus antaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 15. Salassapitovelvollisuus. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 17 Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on eräissä tilanteissa oikeus tai jopa velvollisuus poiketa salassapitovelvollisuudesta. Velvollisuus ilmoittaa poliisille, tai sille jota vaara uhkaa, törkeästä rikoksesta jos se on vielä estettävissä. Rikoslaki 15.luku 10 Oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos on työssään saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 13 Oikeus tehdä poliisille ampuma-aseilmoitus henkilöstä, jonka hän potilastietojen ja henkilön tapaamisen perusteella katsoo perustellusta syystä olevan tervey- dentilansa tai käyttäytymisensä perusteella sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Ampuma-aselaki 114 Velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus jos on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Lastensuojelulaki 25 Jos on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnan sosiaalihuoltoon, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä ilmoitus salassapitosäännösten estämättä sosiaalihuollon tarpeesta kunnan sosiaaliviranomaisille viipymättä. Sosiaalihuoltolaki 35 Oikeus ilmoittaa holhousviranomaiselle edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Laki holhoustoimesta 91 Oikeus ilmoittaa toteamastaan tai epäilemästään rokotteen tai rokotuksen haittavaikutuksesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Tartuntatautilaki 52 Jos Sipilän hallituksen kaavailemat lakimuutokset toteutuvat: Ilmoitusmenettely toiminnan aloittamisesta ei enää riitä, vaan toiminnan saa aloittaa vasta kun on rekisteröity terveyspalvelujen tuottajien rekisteriin. (Ammatinharjoittamisen aloittamisilmoituksen ennen lain voimaantuloa Aviin tehneet merkitään rekisteriin viran puolesta.) Omavalvontasuunnitelma on laadittava. Ei tarvitse enää tehdä vuosi-ilmoituksia. Toimitettava rikosrekisteriote Valviraan, jos hoitaa alaikäisiä. 36 HIEROJA

43 HIEROJAT SAUNAN LAUTEILLA Haastattelija: Iina Kuusisto-Leppänen Tapani Puhakka Kerro kuka olet, missä asut ja minkälainen työpaikkasi on? Olen koulutettu hieroja/jäsenkorjaaja. Asun Joensuun Enossa, paikkakunnalla jossa kesäkuussa juostiin Jukolan viesti. Työpaikkani sijaitsee Enon keskustassa. Työtilani on omakotitaloni yhteydessä, omalla sisäänkäynnillä. Missä ja koska valmistuit hierojaksi, ja miksi juuri hierojaksi? Mitä teit ennen kuin opiskelit hierojaksi? Valmistuin hierojaksi Joensuussa vuonna Sivutoimisena hierojana aloitin tammikuussa Hierojan jatkokoulutuksen kävin vuoden 2000 alkupuolella Savonlinnassa. Kipinä hierojan koulutukseen syntyi opiskellessani mielenterveyshoitajaksi terveydenhoito-oppilaitoksessa Joensuussa. Hierojana toimin sivutoimisena vuoden 2007 kesäkuuhun saakka. Osoittautui, etten kahta työtä siinä mittakaavassa jaksa tehdä. Valinta oli suhteellisen helppo, jätin sairaalamaailman. Minkälaisia harrastuksia sinulla on ja miten parhaiten rentoudut työviikosta? Harrastuksiini kuuluu moottoripyöräily, niitä on kaksi, toinen niistä on museorekisterissä oleva vuoden 1982 Yamaha 400. Muuten harrastukseni ovat hyvinkin perinteisiä. Kesäisin sauvakävelyä ja talvisin hiihtelyä. Miten lomailet kesällä/talvella? Kesällä ensimmäinen lomaviikko sujuu retkiautolla matkaillen vaimon kanssa. Usein matka suuntautuu pohjoiseen. Samalla käydään Ruotsissa ja Norjassa. Tänä vuonna viikon loma kului Saariselällä hiihtelyn ja rentoutumisen merkeissä. Ehkäpä ensivuonna matka suuntautuu johonkin lämpimään lomakohteeseen. Mitkä ovat mielestäsi vahvuutesi, entäpä heikkoutesi? Vahvuuksiini uskoisin kuuluvan ominaisuuden, jolla pyrin näkemään asiakkaan yksilönä, esimerkiksi onpahan noita selkiä monenlaisia erilaisine ongelmineen. Silloin kun työskentelen yksin, on myös asiakkaan kanssa ongelmineen yksin. Joskus olisi laajempi näkemys tarpeen. Miten olet vuosien varrella kouluttanut itseäsi? Jäsenkorjauskoulutukseen hakeuduin vuonna 1996, mm. Mäkelän ja Penttilän oppia oli tarjolla Joensuussa Islolla. Erilaisia kurssiluontoisia opintoja kävin aikanaan ahkerasti, riippumatta siitä, missäpäin Suomea ne sijaitsivat. Teetkö yhteistyötä paikkakunnan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa? Yhteistyötä ammattilaisten kanssa teen hieman, paljon enemmän voisi olla. Pohjoiskarjalaisia opintopäiville osallistuu vähän, usein olen ollut ainoa tästä maakunnasta. Oletko osallistunut opintopäiville ja minkälaisia luentoja haluaisit päivillä pidettävän? Olen usein ollut opintopäivillä. Olen ollut erittäin tyytyväinen päivien antiin. Näistä on löytynyt opinpolkuja lisätiedon hankintaan ja itseni kehittämiseen. Tämän Aija Pulkkinen Helsingistä halusi kysyä sinulta Seuraavalta haluaisin kysyä, että kuinka suhtaudut jos asiakas soittaa ja varaa aikaa hierontaan vanhentuneella lahjakortilla? Olen suhtautunut myönteisesti myös vanhentuneella lahjakortilla ajanvaraajiin. Olen sanonut, että työ tehdään, kun sitä ei ole vielä tehty. Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta plintin äärellä olevalta? Teetkö kotikäyntejä asiakkaan luona? Jos et niin miksi et. Jos teet, onko toiminta taloudellisesti kannattavaa? HIEROJA

44 HIEROJIEN RISTIKKO 3/2017 JUMALA KIIVE- TÄ PETO- ELÄIN POI- KIA ROI- NA REI- LU TAI- TEILI- JOITA PÄÄN EDUS- TA -MERK- KI NIEMI +T Grafipepe Ky / Vesa Mykkänen PÄÄL- LI- NEN VIHAN- NES- ALUE INA- RI NAI- SIA VAAT- TEIS- SA TYT- TÖ JUO- MIA KOP- PA ROIS- KUVIA LIN- TUJA POSSU PAI- MENSI UN- TO RI- SA PEN- TIK HÄLVÄ VESI- VOI- MALA DEODO- RAN- TIT VIES- TI MAR- JOJA LUPA AVA- RUUS- OOPPERA YH- DISTE TAVARA- TALO SYTY- KE JO- KI JÄR- VI LEH- TI MARJATTA SAA- RI JOUS- TAVA VA- PAA- AIKAA ALHO AHVENLAHTI ET- SIN- TÄÄN JU- MA- LA- TAR t HIILI- VETY WON- DER KOR- JAT- TAVIA RYN- NÄ- KÖT TILI- TA- PAH- TU- MA AU- KI- OITA KÄPÄ- LÄ VIULU- SUKU UKIT KAVI- AARIT KALVO- PUS- SEJA HIR- VO- NEN IHO- KAS URH. ASU MERK- KI ÄI- TEJÄ ASU- MUS PALA- SIA HURME- RINTA t AUTO- KIN ELÄIN- SUOJA AUTOS- SA ENTINEN KUNTA PUU- PA- LOJA LA- PA- NEN PUU- TAVA- RAA ELI- NA TE- RO SO- TURI KAS- VI LY- LY SÄIK- KY NOS- TU- RI PA- PU- KAI- JO- JA LAP- SILLA MAA- RIA COL- LEGE EX- PRES- SA TUN- TURI 38 HIEROJA

45 KOKOUSKUTSU Koulutettujen Hierojien Liiton sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään pe klo Vantaalla, Sokos Hotel Flamingossa. Osoitteessa Tasetie 8, Vantaa Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 10 määräämät asiat. Kaikki liiton jäsenet tervetulleita! HALLITUS Koulutettujen Hierojien Liitto on perustettu vuonna KHL on epäpoliittinen, ammatillinen, saman alan ammatti-ihmisten yhteistyöjärjestö. Työ- ja virkaehtosopimusasiat eivät kuulu liitolle. LIITON TEHTÄVIÄ Liitto toimii yhdyssiteenä Suomessa toimivien, koulutettujen hierojien välillä ja vahvistaa heidän ammatti-identiteettiään ja imagoaan terveydenhuoltoalan ammattilaisina. Liiton tavoitteena on mm: lisätä ja pitää ajan tasalla hierojien ammattitaitoa ja -tietoa järjestämällä koulutuspäiviä ja luentoja järjestää jäsenilleen mahdollisuus yhteisiin tapahtumiin sekä opiskelun että virkistäytymisen muodossa parantaa hierojien toimintaedellytyksiä olemalla vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö edunvalvonnassa pitää tarvittaessa yhteyttä Opetushallitukseen, Valviraan ja muihin viranomaisiin. ottaa aktiivisesti kantaa hierojan ammattitutkinnon yhdenmukaistamiseen ja näyttökokeen sisältöön MITÄ HYÖTYÄ ON LIITTOON KUULUMISESTA? Saat tarvittaessa neuvontapalvelua lakiasioissa liiton lakimieheltä (ammatinharjoittamista koskevissa asioissa neuvonta on jäsenille maksutonta) Saat Hieroja-lehden neljä kertaa vuodessa. Lehti lähetetään vain jäsenille. Voit osallistua alan koulutustilaisuuksiin jäsenetuhintaan Voit käyttää markkinoinnissasi ja toiminnassasi liiton tunnusta, joka lisää ammattilaisen imagoa ja uskottavuutta Sinulla on mahdollisuus täydennyskoulutusstipendiin Voit osallistua aktiivisesti liiton toimintaan ja vaikuttaa omalta osaltasi alan myönteiseen kehitykseen Voit ostaa liiton jäsentuotteita sekä itsellesi ja halutessasi mainoslahjoiksi Saat virikkeitä ja uusia kollega-ystäviä kautta maan! Voit hakeutua liiton kautta ASLAK- ja TYK-kuntoutuksiin KUKA VOI LIITTYÄ? Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä hierojan tai kuntohoitajan ammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet, VALVIRA:n terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriin merkityt hierojat ja kuntohoitajat. Opiskelijajäseneksi voi liittyä, jos opiskelu tähtää hierojan näyttötutkintoon. Liittymisilmoitukseen tulee liittää kopio opiskelijatodistuksesta. Opiskelija saa kaikki varsinaisen jäsenen edut. Lisäksi opintopäiville voi osallistua edulliseen opiskelijahintaan. ENTÄ KUSTANNUKSET? Liittymismaksu 15 Jäsenmaksu 95 /vuosi Opiskelijajäsenmaksu 40 /opiskelukausi Eläkeläisten jäsenmaksu 25 Kannatusjäsenmaksu 95 henkilöjäseneltä ja 600 kannatusyhdistykseltä. Liitto on jäseniään varten ja yhteydenotot ovat aina tervetulleita. Päivittäisistäkäytännön asioista vastaa toiminnanjohtaja, jonka puhelinaika on ma-pe Muina aikoina voit jättää viestin tai soittopyynnön puhelinvastaajaan. KHL:n toimisto: Kirkkokatu KOTKA puh Postimerkki Koulutettujen Hierojien Liitto ry, KHL Kirkkokatu KOTKA HIEROJA

46 Markkinointiesite koulutetusta hierojasta Takana tyhjä tila, jonne voit liittää yhteystietosi joko tarralla tai leimasimellasi. 10 kpl/paketti 3 paketti Jouluiset LAHJAKORTIT 9/paketti kuorineen Kaikki tuotekuvat nähtävissä hierojien nettisivuilla: LIITTYMISKAAVAKE Sukunimi Etunimet Sotu Osoite Postinro -toimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite (jos on) Hierojakoulu Näyttötutkinnon vast.ottaja (koulu) Valmistumisaika (rekisteröintipivä) (Liitä oheen kopio VALVIRA:n rekisteröintitodistuksesta!) OPISKELIJA TÄYTTÄÄ: Opiskelun alkamisajankohta Suunniteltu päättyminen Liitä oheen kopio opiskelijakortista! Päiväys Allekirjoitus NIMEN- JA OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE Sukunimi Entinen Etunimet Entinen osoite Entinen postinro -toimipaikka Uusi osoite Uusi postinro -toimipaikka Puhelin TILAAN seuraavia jäsentuotteita Asiakaskortti 100 kpl/pkt á pkt Lahjakortti, kuorella suomen/ruotsin. kiel. 10 kpl/pkt á 6.00 pkt PIKEE-PAIDAT 55 % puuvillaa (sisäpuoli), 45 % polyesteriä (ulkopuoli) 160 g/m2 CoolDry Sävy-sävyyn napit koot S XXL hihassa brodeerattuna khl.fi S, M, L, XL, XXL värit: valk./sin., harm./pun., musta/vihr. á kpl NAISILLE: turkoosi ja limen vihreä, vain koot XS enää jäljellä á kpl (vasemmassa hihassa teksti khl.fi) KHL KHL:n mainostarra ø 15,0 cm á 3.00 kpl KHL:n mainostarra ø 7,5 cm á 2.00 kpl KHL:n kullattu jäsenmerkki ø 1,5 cm á kpl Julisteet A3-kokoa á 2.00 kpl Venytysops, 1-4 kpl 12 /kpl ja > 5 kpl 10 /kpl kpl MARKKINOINTIESITE: Koulutetun hierojan markkinointiesite 10 kpl/paketti JOULUISET LAHJAKORTIT kuorineen KOULUTETTUJEN HIEROJIEN AMMATTISORMUS: Hinnat ja tilausehdot erillisessä ilmoituksessa tässä lehdessä (sivulla 5) pkt 9.00 pkt HINTOIHIN LISÄTÄÄN postitus- ja pakkauskulut! Toimitusaika n. kaksi viikkoa. Yrityksen nimi: Tilaajan nimi: Osoite: Postinro: -toimipaikka Puhelin: TILAUKSET OSOITTEELLA: Koulutettujen Hierojien Liitto, Kirkkokatu 21, KOTKA tai timo.koskenranta@khl.fi Muista ilmoittaa tilauksessa myös tilaajan/yrityksen nimi, osoitetiedot ja puh.nro! 40 HIEROJA