GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OMINAISVASTUSLUOTAIMET. R. Puranen, K. Sulkanen, R. Nissinen & P. Sirnelius
|
|
- Ari Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS OMNASVASTUSLUOTAMET R. Puranen, K. Sulkanen, R. Nissinen & P. Sirnelius
2 Q R. Puranen K. Sulkanen R. Nissinen P. Simelius GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Tutkimus & kehitys / geofysiikka Etelä-Suomen aluetoimisto Laitteistoraportti OMNASVASTUSLUOTAMET JA VASTUSTALKOT Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottamien aerosahköisten (AEM) karttojen tulkintoja varten tarvitaan tietoa Suomen maaperan ominaisvastuksen (sähkönjohtavuuden) vaihteluista. Suurin osa AEM-anomalioista liittyy pehmeisiin maalajeihin (suot, savikot, järvien pohjasedimentit), joiden in situ-mittauksiin on rakennettu ja käytetty ominaisvastusluotaimia (kuva 1 a) vuodesta 1995 alkaen (viitteet 1-3). Laitteistoa on myöhemmin ( ) täydennetty ominaisvastustalikoila (kuva 1 b), jotka soveltuvat maaperan kovempien pintakerrosten mittauksiin (viitteet 4-5). Vesien seka maalajien elektrolyyttinen sähkönjohtavuus (ja sen käänteissuure ominaisvastus) riippuu vahvasti ämpötilasta, joten useimpiin luotaimiin on rakennettu ominaisvastusanturin lisaksi lämpötila-anturi. Kun mitatut ominaisvastukset redukoidaan samaan lämpötilaan (ks. esim. viite l), voidaan vastusvaihteluista arvioida maaperan vesi- ja elektrolyyttipitoisuuden vaihteluita. Lärripotilan luotaustuloksia voidaan myös soveltaa sellaisenaan (viite 6). Mikäli vastusluotaukset tehdään samaan vuodenaikaan kuin niiden avulla tul kittavat AEM-mittau kset, eivät vastusarvot vaadi ampötilakorjauksia. Vastusluotaimen ja -talikon mittaustuloksia voidaan lisaksi käyttää maaperän saastuneiden osien rajaamisessa (viitteet 7-8). Ominaisvastusluotaimesta on rakennettu eri versioita, jotka poikkeavat hieman toisistaan anturin, mittauskaapelin pituuden (4-15 m) sekä elektroniikan osalta. Suoluotaimen anturikarki (kuva 2A) on leveähkö (5 cm), joten sen painaminen joihinkin saviin osoittautui raskaaksi. Tämän vuoksi rakerinettiin kapeampi (halkaisija 2.5 cm) pyöreällä kärjella varustettu savianturi (kuva 2B), joka painuu savikkoon helpommin. Pyöreällä savianturilla voidaan myös mitata savikon kovan kuivakuoren johtavuusvaihtelua, kun ensin kairataan kuoreen reikä ( cm), johon anturi painuu tiukasti. Luotaimien anturit painetaan maaperään suokairan jatkovarsien avulla. Anturit on kytketty mittariyksikköön lujalla kaapelilla, jota pitkin tulevat signaalit muokataan ja
3 Kuva 1. Mittauslaitteistot. a) Ominaisvastus-lämpötilaluotain ja b) ominaisvastustalikko. Selitykset: Luotaimen mittariyksikkö (M), anturikarki (P), Kevlar-vahvisteinen kaapeli (C jatkovarsi (S) ja nostotyökalu (L). Talikon virtaelektrodit (1 ja jännite-elektrodit (U).
4 Kuva 2. Luotaimien muoviset anturikarjet. A) Suoluotaimen anturi päältä (l), alta (2) ja sivulta (3). B) Saviluotaimen anturi (halkaisija=2.5 cm). Antureiden virtaelektrodit (1) ja jannite-elektrodit (U) on tehty haponkestävista terasruuveista. Lampötila-anturi (T) asennettu alumiinilevyyn (harmaa), jonka alla on ilmatasku (air).
5 vahvistetaan mittariyksikössa ennenkuin ne viedään mittarin nayttöön. Luotaimilla voidaan mitata ominaisvastuksia pienipiirteisesti ja lämpötiloja kohtuullisen nopeasti, koska anturit ovat pienehköjä, mika myös helpottaa anturien kalibrointia, luotaimen kannettavuutta seka tulosten tulkittavuutta. Johtavuus- ja lämpötila-anturit sijaitsevat suoluotaimen muovisen kärkiosan vastakkaisilla sivuilla (kuva 2A). Alumiinilevyyn kiinnitetty lämpötila-anturi on eristetty ilmataskulla luotaimen muovikarjesta, mika nopeuttaa lämpötilan tasaantumista ja siten myös mittausta. Lämpötila-anturi on kalibroitu vedessä tarkkuuslämpömittareiden avulla alueella 0-25OC, jonka puitteissa mittausvirhe ja toistoluotausten vaihtelu on useirrimiten alle 0.2 OC, kun mittaustulosten annetaan tasaantua rauhassa. Luotaimen ominaisvastusanturin muodostaa haporikestavista terasruuveista tehty pieni Weriner-elektrodijarjestelma (pituus 4.5 cm), jota käytetään noin 500 Hz:n taajuudella elektrodipolarisaation välttämiseksi. Vastusanturi on kalibroitu ominaisvastukseltaan tunnettujen suolaliuosten avulla rriittausalueella ohmm, joka kattaa useimmat vedellä kyllastetyt pehmeät maalajit (turve, lieju, savi, muta) Suomessa. Tällä vastusalueella kalibrointivirhe ja toistoluotausten vaihtelu on alle 10 %. Kun Wenner-elektrodijarjestelma asetetaan johtavan homogeenisen puoliavaruuden pinnalle, voidaan puoliavaruuden näennainen ominaisvastus r laskea kaavalla (esim. viite 9) r = 2na(U/) = 2naR = cr missä on virtaelektrodista syötetty virranvoimakkuus, a on elektrodivali, U on jannite-elektrodeista mitattu potentiaaliero, R on jännite-elektrodien välinen vastus ja c on laitteen kalibroimiskerroin. Mittaamalla suolaliuoksia (5-500 ohmm) todettiin kokeellisesti, että suoluotaimen litteä ominaisvastusanturi noudattaa edellista kaavaa kohtuullisen tarkasti (virhe alle 5 %), kun elektrodivalin arvoksi asetetaan a=15 mm, mika on myös elektrodiruuvien keskipisteiden rnitattu etäisyys. Näin ollen anturia voidaan kuvata puoliavaruuden pinnalla olevana Wenner-elektrodijarjestelmänä, mika helpottaa anturin teoreettista kalibrointia ja mallitusta (vrt. viite 1).
6 Mallilaskelmilla ja koemittauksilla todettiin, että luotaimien anturit ovat lähes tunnottorriia johtavuusmuutoksille (kerrosrajoille, epähomogeenisuuksille), jotka tapahtuvat yli 5 cm:n päässä anturista. Näin ollen mitattu ominaisvastus kuvastaa pääasiassa sitä ainesta, joka on anturin edessä säteeltään noin 5 cm:n puolipallon sisällä. Luotaimella on siten vaikea arvioida alle 5 cm:n kerrosten todellista johtavuutta ja kaikkein ohuimpien kerrosten havaitseminenkin on vaikeaa. Jos halutaan esimerkiksi suon pohjamaalajin ominaisvastuksesta luotettava arvio, on anturin keskipiste työnnettäva pohjamaalajin sisään ainakin 5 cm:n verran. Mitattu näennäinen ominaisvastus ja sedimentin todellinen ominaisvastus ovat identtiset vain homogeenisen materiaalin tapauksessa. Anturiii pienen elektrodivälin ansiosta homogeenisuusoletus pitää monissa mittauskohteissa likimain paikkansa. Luotaimien työntäminen joidenkin savikoiden melko kovaan kuivakuoreen osoittautui vaikeaksi, minkä vuoksi rakennettiin erillinen pinta-anturi (vastustalikko), joka voidaan kytkeä luotaimen mittariyksikköön. Vastustalikossa on isompi Wenner-elektrodijärjestelmä (pituus 48 cm), jonka elektrodipiikit (halkaisija 8 mm, pituus 10 cm) voidaan helposti painaa savikon kuivakuoreen ja muihin koviin maalajeihin, jolloin saadaan johtavuusarvio maaperan ylimmalle ja kuivimmalle kerrokselle pääasiassa syvyysväliltä 0-30 cm. Vastustalikon mittaustulokseen vaikuttaa vahvirrimin pintakerros (0-10 cm) ja talikko on käytännössä tunnoton yli 0.5 metrin syvyydessä tapahtuville johtavuusvaihteluille. Tämä on etu kun halutaan erityisesti kohdentaa tutkimukset maaperan pintakerrokseen. Toisaalta vastustalikon elektrodipiikkien viereen sattuvat, maaperan epähomogeenisuudet (esim. kivet) voivat vaikuttaa suuresti tulokseen, joten edustavan tuloksen saaminen edellyttää useita mittauksia kussakin tutkimuspisteessä. Talikon luotettavin mittausalue on ohmm, jonka puitteissa kalibrointivirhe ja toistomittausten vaihtelu on alle 10 %. Kalibrointi on tarkistettu vastusstandardeilla ja vertailulla luotaimen mittaustuloksiin erilaisissa geologisissa kohteissa. Esimerkkinä ominaisvastuksen luotaustuloksista nähdään Virkkalan saviprofiili (kuva 3a), joka on toistaiseksi syvimmälle painettu luotaus. Profiili on sikäli erikoinen, että savikolla on poikkeuksellisen johtava pintakerros, josta ominaisvastus kasvaa systemaattisesti alaspäin. Tavallisempaa on, että savikon huuhtoutuneen ja kuivahkon pintakerroksen ominaisvastus on suurempi kuin syvempien kerrosten (vrt. viitteet 4-
7 OMNASVASTUS [ohmml - KUKKULAN HUPPU KUKKULAN ALAREUNA 1 1 MATKA (ml Kuva 3. a) Ominaisvastusluotaimella mitattu Virkkalan saviprofiili. b) Vastustalikolla mitattu profiili Ammassuon kaatopaikkakukkulan kupeesta.
8 5). Vastustalikolla tehtyjä mittauksia edustaa Ämmässuon kaatopaikkakukkulan huipulta alaspäin mitattu profiili (kuva 3b). Kukkulan kyljen keskivaiheilla havaitaan selvä ominaisvastusminimi, jonka voivat aiheuttaa kukkulan kyljestä purkautuvat suotovedet. Kuvatun laitteiston mittariyksiköstä on kehitteillä versio, jonka avulla mittaustulokset voidaan siirtää sarjaportin kautta tiedokeruulaitteeseen tai mikrotietokoneeseen. Laitteiston tekninen spesifikaatio on esitetty alla omana lukunaan. Laitteista ja niiden sovellutuksista löytyy lisää tietoa viiteraporteista. Vastustalikosta ori lisäksi tekeillä erillinen raportti, jossa käsitellään tarkemmin talikon mittaustulosten merkitystä ja tulkintaa. TEKNSET OMNASUUDET Mittariyksiköstä syötetään lämpötila-anturiin stabiloitua tasavirtaa ja vastusanturin virtaelektrodeihin sakara-aaltoa (noin 500 Hz), jonka virranvoimakkuus on vakio (noin 30 pa.). Jos vastus on niin suuri, ettei laite jaksa syöttää vakiovirtaa, kuullaan virheellisestä mittauksesta varoittava äänimerkki. Luotaimen ja vastustalikon teholähteenä on 9 voltin neppariparisto. Lämpötila-anturina käytetään integroitua piiriä (AD590) ja vastusanturina pientä Wenner-elektrodijärjestelmää, jonka pituus on uotaimessa 4.5 cm ja talikossa 48 cm. Lämpötila-anturin ulostulovirta on verrannollinen lämpötilaan ja vastusanturin jännite on verrannollinen vastukseen. Luotaimen anturit ja mittariyksikön yhdistää luja kevlar-vahvisteinen kaapeli, jonka pituus on eri luotaimissa välillä 4-15 m. Luotaimet (anturi+ kaapeli+elektronii kkayksikkö) samoin kuin vastustalikot painavat 1-2 kg laiteversiosta riippuen. Ominaisvastus määrittyy sekunneissa mutta lämpötilamittaus vie aikaa puolesta minuutista minuuttiin, jotta luotaimen anturi ehtii tasaantua riittävän tarkasti (k0.2 OC) uuteen lämpötilaansa. Ominaisvastuksen mittaustuloksen määrää pääasiassa se maaperäaines, joka on anturin edessä säteeltään noin 5 cm:n puolipallon sisällä tai talikon alla syvyysvälillä 0-30 cm. Luotettavin orriinaisvastuksen mittausalue on luotaimilla ohmm ja talikoilla ohmm, joiden puitteissa sekä kalibrointivirhe että toistomittausten vaihtelu on alle 10 %. Lämpötilan mittausalue on suoluotaimella 0-25 OC, kalibrointivirhe on alle 0.2 OC ja toistoluotausten erot ovat useimmiten alle
9 0.3 "C. Laitteiden anturit on kalibroitu kokeellisesti mittaamalla ampötilaltaan ja omi- naisvastukseltaan tunnettuja suolaliuoksia seka sähköisiä standardeja (tunnettuja vastu ksia). VTTEET 1. Puranen, R., Sulkanen, K., Makila, M. & Grundström, A Pehmeiden maalajien ominaisvastus-lämpötilaluotain. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q16.1/27/96/1.28 s. 2. Puranen, R., Mäkila, M. & Oksama, M Soiden aerosähköiset anomaliat. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q16.2/24.8/96/1. 26 s. 3. Puranen, R., Mäkilä, M., Sulkanen, K. & Grundström, A A new apparatus for electric conductivity and temperature logging of soft sediments. Julkaisussa: Autio, S. (toim.) Geological Suwey of Finland, Current Research Geological Survey of Finland, Special Paper 23, Puranen, R., Sahala, L., Säävuon, H. & Suppala, Savikoiden aerosähköiset anomaliat. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q16.2/24.8/98/1. 25 s. 5. Puranen, R., Saavuon, H., Sahala, L., Suppala,., Makila, M. & Lerssi, J Airborne electromagnetic mapping of surficial deposits in Finland. First Break 17(5): Puranen, R., Mäkila, M. & Säävuon, H Electric conductivity and temperature variations within a raised bog in Finland: implications for bog development. The Holocene 9(1), Puranen, R., Makila, M., Saavuon, H., Lerssi, J. & Nenonen, K Lievestuoreen Lipealammen geofysikaalinen ympäristötutkimus. Abstract: Environmental geophysics of the Lipealampi waste pond of Lievestuore pulp mill. Suomen ympäristö 71, Makila, M. & Toivonen, T Turvetutkimusten ja johtavuusluotausten käyttömahdollisuudet suoalueen ympäristötutkimuksissa: esimerkkinä Lapuan Löyhinkinevan jatevesialue. Abstract: Utilisation of peat investigations and conductivity probing in environmental research of peatlands, with the waste water area of Löyhinkineva mire in Lapua municipality as an example. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti s. 9. Parasnis, D.S Mining Geophysics. Amsterdam: Elsevier,
10 LTE 1. Kun luotaimen tai talikon anturista tuleva kaapeli on liitetty mittariyksikköön ja anturi on painettu maahan, voidaan mittariin kytkeä virta naytön alapuolella olevalla keinukytkimellä. Perustilassaan mittari näyttää jännite-elektrodeilta mitattua vastusarvoa (ohm), joka on kerrottava kalibroimiskertoimella c näennäisen ominaisvastuksen (ohmm) määrittämiseksi. Suoluotaimilla (litteä anturikärki) kerroin on c=0.1 vastusalueella ohm ja c=0.105 alueella ohm, joten likimääräinen ominaisvastusarvio saadaan aina jakamalla naytön lukema kymmenellä. Saviluotaimilla (pyöreä anturikärki) kerroin on c=0.13 ja vastustalikon tapauksessa kerroin on c=l eli mittarin näyttö antaa suoraan ominaisvastuksen arvon. Luotettavin mittausalue (virhe alle 10 %) on luotaimilla ohrnrn ja talikoilla ohmm. Jos vastus on liian suuri laitteen mitattavaksi tai vastusanturin kontakti maaperään on huono tai anturi on irti mittariyksiköstä tai rikki, antaa laite varoittavan äänimerkin merkiksi virheellisestä mittaustuloksesta. Luotaimilla mitattu ominaisvastus kuvastaa pääasiassa sitä ainesta, joka on anturin edessä säteeltään noin 5 cm:n puolipallon sisällä. Talikolla mitattu vastusarvio kuvastaa lähinnä maaperän syvyysväliä 0-30 cm ja talikko on käytännössä tunnoton yli 0.5 metrin syvyydessä tapahtuville vastusvaihteluille. Yhden pisteen vastusmittaus kestaa vain sekunteja kun taas lämpötilamittaus suoluotaimella voi viedä jopa minuutin, jotta anturi ehtii tasaantua riittävän tarkasti (k0.2 "C) uuteen lämpötilaansa. Luodattu lämpötila ("C) saadaan näkyviin pitämällä naytön alla olevaa pyöreää painikekytkintä pohjaan painettuna. Anturi hakeutuu ympäristön lämpötilaan parhaimmin, kun anturia työnnetään hitaasti mittauspisteestä toiseen. Maaperässä lähekkäisten pisteiden väliset lämpötilahypyt ovat pienehköjä, jolloin lukemat voidaan ottaa puolen minuutin välein. Luotaimen anturi painetaan vähitellen yhä syvemmälle maahan (ennätys 14 m) käyttäen suokairan jatkovarsia, joiden liitosten huolellinen kiristäminen on erityisen tärkeää, silla muuten anturi saattaa jäädä maan sisään luotainta nostettaessa. Nostovaiheen aikana anturin kaapeli on pidettävä kireänä, jottei siihen pääse syntymään jyrkkiä mutkia, joissa kaapeli tai jokin sen johtimista voi murtua tai katketa. Mikäli havaitaan, että joku jatkovarsi on kaikesta huolimatta jäänyt kiinnittämättä, voi anturin nosto onnistua myös pelkän kaapelin avulla. Kaapelilla nostettaessa painetaan varsista kevyesti alaspäin niin, etteivät varret irtoa toisistaan maan alla, jolloin luotain ei pääse kääniymään poikkittaisasentoon noston aikana. Savikoiden luotaus kannattaa alkaa ojanpientareelta, jolloin kuivakuoren kovin osa saadaan ohitetuksi. Anturin tunkeutuvuutta voidaan helpottaa läpäisemällä pintakerros ensin jollain metallitangolla. Pyöreällä savianturilla voidaan myös mitata savikon kuivakuoren pintaosan johtavuusvaihtelua, kun ensin kairataan kuoreen reikä (halkaisija = 2.5 cm), johon anturi painuu tiukasti. Vastustalikko uppoaa helposti savikon kuivakuoren pintaan ja muihinkin maalajeihin pelkästään käsivoimilla tai kevyesti jalalla painaen. Voiman liikakäyttö ei ole suositeltavaa, silla jalalla polkaisu saattaa katkaista anturin, jos jonkin piikin kohdalle sattuu vinoon vääntävä kivi. Vastustalikon elektrodipiikkien läheisyyteen sijoittuvat kivet tai maaperän muut epähomogeenisuudet voivat vaikuttaa vahvasti mittaustulokseen, joten edustavan vastusarvion määrittämiseksi tarvitaan useita mittauksia kussakin tutkimuspisteessä. Laitteiden toimintakunto on tarkistettava päivittäin mittaamalla elektroninen standardinayte, joka toimitetaan laitteiden mukana. Luotaimen tapauksessa standardinayte painetaan anturin kärkiosan päälle siten, että standardin joustavat liittimet saavat hyvän kontaktin anturin elektrodiruuveihin. Vastustalikon tapauksessa standardinaytteen johdot kytketään hauenleukojen avulla anturin virtaelektrodeihin (lyhyet johdot) ja jännite-elektrodeihin (pitkat johdot). Hyvä kontakti standardin ja elektrodien välillä ilmenee siten, että mittarin hälytysääni hiljenee. Standardimittauksen vastuslukeman pitäisi sattua oikealle arvoalueelle, joka on annettu standardinaytteen pinnassa tai vastustalikon varressa. Jos lukema on pudonnut yli 5 ohmia annetun arvon alapuolelle, on aika vaihtaa laitteen 9 voltin neppariparisto, joka löytyy mittariyksikön takaseinän alareunasta liukukannen alta. Uusi paristo kestaa yleensä monen viikon mittaukset.
saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotRAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE
RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun
LisätiedotKÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40
KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.
LisätiedotRisto Puranen Kalevi Sulkanen Timo Jäppinen 20.12.1983. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Laiteseloste
Risto Puranen Kalevi Sulkanen Timo Jäppinen 20.12.1983 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Laiteseloste 1 ARKISTOKAPPALE 1 RAPORTTITIEDOSTO KIVINAYTTEIDEN (0MINAIS)VASTUSMAARITYKSET BAFRIP-MITTARILLA
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotHI ja HI ph/ec/tds/ C Mittarit
Käyttöohje 1 HI9811-5 ja HI9812-5 ph/ec/tds/ C Mittarit Käyttöohje Sisällysluettelo Käyttöohje 2 Yleistä...3 Laitteen käyttö...4 Alkuvalmistelut...4 ph-mittaus...4 EC/TDS-mittaus...4 Lämpötilamittaus...5
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotKÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619
KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotKäyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)
KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden
LisätiedotKäyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin
Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä
LisätiedotPEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET
1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys
Lisätiedot' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKäyttöohje HI98127 / HI98128. Pietiko Oy Tykistökatu 4 B 310(ElektroCity) 20520 Turku, puh (02) 2514402, fax (02) 2510015 www.pietiko.
HI98127 / Tekniset tiedot Mittausalue HI98127-2,0...16,0 ph -2,00...16,00 ph Lämpötila -5...+60 C Resoluutio HI98127 0,1 ph 0,01 ph Lämpötila 0,1 C Tarkkuus HI98127 ± 0,1 ph ± 0,001 ph Lämpötila ± 0,5
LisätiedotTSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE
TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE DP-CALC 5815 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen ja akkujen asennus... 3 3 Mittarin käyttö... 3 Näppäintoiminnot...
LisätiedotLÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA
1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.
LisätiedotGeofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun
Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun H. Vanhala Geologian tutkimuskeskus (GTK), heikki.vanhala@gtk.fi Abstract This paper discusses near
LisätiedotTSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE
TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE Velocicalc 9515 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen asennus... 3 Teleskooppianturin käyttö... 3 3 Mittarin
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotAgent-D -sarja. Tilauskoodi: Agent-D-HT2 sis. Agent-D-Clip-S -anturi Agent-D-HT2-EX (EX-Zone 1) sis. Agent-D-Clip-S -anturi
Agent-D -sarja Agent-D -sarjan kosteus ja/tai lämpötila -loggerit -arja on monipuolinen data-loggeriperhe omalla LCD-näytöllä kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen joko integroidulla ja/tai kaapelilla kytketyllä
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotTämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä
Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotAGIISting vastusluotauslaitteiston ja IPR-12 IP-laitteiston testi meren jäällä talvella 1999
1 ARKISTOKAPPALE 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Eteliisuomen aluetoimisto Q16.2/2000/1 Heikki Vanhala ja Jukka Lehtimaki Työraportti 1.2.2000 AGIISting
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotKäyttöohje. Tiiveystesteri
Tiiveystesteri 1. Tiiveystesteri ja lisätarvikkeet 2. Laitteiston liittäminen yli- ja alapaineen mittausta varten 3. Asetukset 4. Mittaus 5. Tekniset tiedot Ilmanvaihdon yleismittari Swema 3000MD yhdessä
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M
V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
Lisätiedot135 & 145 sarja. Väärennetyn rahan tunnistin. Manuaalinen
135 & 145 sarja Väärennetyn rahan tunnistin Manuaalinen Käyttöohje Safescan 135i, 135ix & 145ix Väärennetyn rahan tunnistin Onnittelut Safescan 135i, 135ix tai 145ix väärennetyn rahan tunnistimen hankinnan
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotSwemaMan 7 Käyttöohje
SwemaMan 7 Käyttöohje HUOM! Ennen mittausten aloittamista, lue kohta 6. Asetukset (SET). Vakiona k2-kompensointi on päällä. 1. Esittely SwemaMan 7 on mikro manometri paine-eron, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotJäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi
Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotSwemaAir 5 Käyttöohje
SwemaAir 5 Käyttöohje 1. Esittely SwemaAir 5 on kuumalanka-anemometri lämpötilan, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden mittaukseen. Lämpötila voidaan esittää joko C, tai F, ilmannopeus m/s tai fpm ja ilman virtaus
LisätiedotKäyttöohjeet Pinta-alamittari Flex Counter
Käyttöohjeet Pinta-alamittari Flex Counter System Part number Serial number Installed by Installation date Lykketronic Area Counter Standard Page 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TIETOA FLEX COUNTERISTA...3
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotPROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka
PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä
LisätiedotKÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0
KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M
V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotTämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.
123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.
LisätiedotMonipuolinen vesimittari
FI Demineralisoitu lämmitysvesi on paras ratkaisu kaikkiin laitteistoihin Monipuolinen vesimittari Asennus Toiminnot Käyttö Huolto Vastaa standardeja: VDI 2035 SWKI BT 102-01 ELYSATOR -vesimittari valvoo
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotVarausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)
1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia
LisätiedotTouch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä
Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.
LisätiedotKannettavat Monitoimimittarit
Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotPamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301
Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotKäyttöohje Ebro TTX 120 lämpömittari
Käyttöohje Ebro TTX 120 lämpömittari Turvallisuusohje Lämpömittaria ei saa käyttää käyttölämpötilaa huomattavasti korkeammissa lämpötiloissa tai räjähdysherkissä tiloissa litiumpariston räjähtämisvaaran
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
LisätiedotMC5 ohje. Antti Harjunpää
MC5 ohje Antti Harjunpää Mittauskytkennät Vastuslämpötila-anturin simulointi ( PT100..) 2,3 tai 4 johtiminen kytkentä Termopari lämpötila-anturin simulointi Esim K-tyyppi, NiCr/NiAl Paine INT1C = 1 bar
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490
KÄYTTÖOPAS Tarkkuuskosteus-lämpömittari Malli RH490 Johdanto RH490-kosteus-lämpömittari mittaa kosteutta, ilman lämpötilaa, kastepistelämpötilaa, märkälämpötilaa ja vesihöyryn määrää ilmassa. Edistyneitä
LisätiedotKON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön
LisätiedotMallit: ScanTemp 430 infrapunamittari s.2 ScanTemp 490 infrapunamittari s.3 ProScan 520 infrapunamittari s.4 HiTemp 2400 infrapunamittari s.
Mallit: ScanTemp 430 infrapunamittari s.2 ScanTemp 490 infrapunamittari s.3 ProScan 520 infrapunamittari s.4 HiTemp 2400 infrapunamittari s.5 TC-1 lämpökamera s.6 SeeK Thermal Compact puhelimeen s.7 Infrapunamittari
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotToimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".
Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen
LisätiedotAsennusohje aurinkopaneeliteline
Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7
Lisätiedotm2 ja Micromon erot Sami Tikkanen 0400 779591 sami.tikkanen@combicool.fi Micromon Ei laajennettavissa Laajennettavissa 99 pisteeseen m2 + yksiköllä
Micromon käyttöohje Sami Tikkanen 0400 779591 sami.tikkanen@combicool.fi Oy Combi Cool Ab 1 m2 ja Micromon erot m2 Laajennettavissa 99 pisteeseen m2 + yksiköllä Ohjelmointi valikoista Micromon Ei laajennettavissa
LisätiedotTEKNOCALOR OY M ITTARIOSASTO SINIKELLONKUJA PUH
MM ME100 0 KOS STEUS SMITT TARIN KÄYTT TÖOH HJEET TEKNOCALOR OY M ITTARIOSASTO SINIKELLONKUJA 4, 01300 VANTAA PUH. 010 820 1100 Hyvä asiakkaamme, Onnittelut MME 100 kosteusmittarin hankintapäätöksestä.
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotIlmanvirtauksen mittarit
Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti
LisätiedotPinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotMittausasema peltoolosuhteiden
Mittausasema peltoolosuhteiden tarkkailuun - Lämpötila - Kosteus - Ilmanpaine - Tuulen suunta - Tuulen keskinopeus - Sademäärä - Kastepiste - Lämpösumma - Kasvualustan kosteus - Kasvualustan lämpötila
LisätiedotEristysvastuksen mittaus
Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta
LisätiedotÄlykästä mittausta 1-vaihe ja 3-vaihe energiamittareilla
Älykästä mittausta 1-vaihe ja 3-vaihe energiamittareilla Valintataulukko 3-vaihe ja 1-vaihe energiamittarit 2 Elektroninen 1-vaihe-energiamittari MID-sertifi oitu WSZ15D-32A 3 Elektroninen 1-vaihe-energiamittari
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotTeollisuusinfralämmitin IR
Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotKäyttöohje Malli 380942 True RMS AC/DC 30A Mini Pihtimittari
Käyttöohje Malli 380942 True RMS AC/DC 30A Mini Pihtimittari Johdanto Onnittelemme Extech 380942 DC/AC Pihtimittarin valinnasta. Mittari on testattu ja kalibroitu tehtaalla ja käyttöohjeiden ohjeita noudattamalla
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
LisätiedotMittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotPinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
LisätiedotIlmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotSähköiset koestimet 22
22 Sähköiset koestimet SÄHKÖISET KOESTIMET TALO- JA SÄHKÖTEKNIIKKA Oikea sähköinen koestin joka käyttöön Johdanto tarjoaa yleiskuvan sähköisistä koestintyypeistä ja niiden käyttöalueista. Käyttöalueet
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotHYDROSET ERK-S ITSEVALVOVA KUIVAKIEHUNTASUOJA
1. Kuivakiehuntasuojan elektrodi ENT 220. 2. Käytön merkkivalo, joka ilmoittaa että molemmat kattilaa ohjaavat releet ovat kiinni. Häiriötapauksissa vihreä merkkivalo sammuu, ja releet avautuvat. 3. Syöttöjännitteen
LisätiedotSääasema Probyte JUNIOR
Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,
LisätiedotTERMOMAT 2 Elektroninen latausautomatiikka kahden tankin välille & vesitakka latauksen ohjaukseen ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
0 50 40 30 20 O 45 35 25 55 O 60 70 80 65 75 85 MODEL NO. TM2 - G1 AMIXO OY FINLAND 230V 50 60 70 40 80 5VA 50Hz 4A 1 TERMOMAT 2 Elektroninen latausautomatiikka kahden tankin välille & vesitakka latauksen
LisätiedotVexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje
Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila
Lisätiedot