Naistentautien keventynyt hoito kevenikö kätilöys. Hanne Vasankari, kätilö

Transkriptio

1 Naistentautien keventynyt hoito kevenikö kätilöys Hanne Vasankari, kätilö

2 Kätilöys.. Kätilön työhön liittyy suuria tunteita, vahvoja vuorovaikutustilanteita ja kosolti käsityöläisyyttä. Kätilö hoitaa naista koko elämänkaaren alueella Kätilö on läsnä ihmisen elämän ehkä vaikuttavimmissa hetkissä Kätilön työ menee iholle

3 Naistentaudit Naistentaudeilla tarkoitetaan gynekologian piiriin kuuluvia naisten sukupuolielinten ja muiden lantion elinten sairauksia ja toiminnan häiriöitä.

4 Hoitotyön ja naistentautien historiaa Naistentaudit tunnetaan historiassa aluksi kirurgian osa-alueena, mutta synnytys- ja naistentautioppi erosi siitä omaksi erikoisalakseen 1800-l. alussa oli sairaan hoitajat: piiat, rengit, sairaanvartijat Sairaanhoitajattarien koulutus al l. Uudistusten aikaa valtion yleisten sairaaloiden lisääntyminen ja jakautuminen erikoisalojen mukaan.

5 .. Hoitotyön ja naistentautien historiaa 1800-l. ammattikätilöiltä edellytettiin koulutusta.. kätilötyö oli suomalaisen naisen ensimmäinen ammatti- ja koulutusmahdollisuus Kätilökoulun opetuksessa mm. rokottaminen, kuppaaminen, peräruiskeen anto ja iilimatojen asettaminen sekä kuppataudin tunnistaminen l. lopulla 6 sairaalahoitokertaa/ 1000asukasta/vuosi, hoitopäivistä puolet sukupuolitautien hoitoon..

6 .. Hoitotyön ja naistentautien historiaa Tulehdukselliset muutokset sisäsynnyttimissä olivat yleisiä. Sukupuolitaudit yleistyivät jatkuvasti ja varsinkin sota-aikoina.. Kuppatauti!! Rikolliset raskaudenkeskeytykset lisääntyivät luvun lopulta alkaen -> kuolemantapauksia verenvuotojen ja tulehdusten vuoksi -> munatorvien ja lantionpohjan tulehduksista seurasi usein pysyvä hedelmättömyys ja monia muita haittoja. Rikollinen raskaudenkeskeytys oli yleistä Suomessakin vuoteen 1970 saakka, jolloin saatiin laki raskauden keskeyttämisestä.

7 ..Hoitotyön ja naistentautien historiaa Syöpäsairauksien hoito edistyi hiljalleen, mutta pitkäaikaistulokset usein huonoja, sillä diagnostisten menetelmien puutteista johtuen sairaudet havaittiin tavallisesti liian myöhään. Kirurgiset toimenpiteet toteutettiin suurilta osin avoleikkauksin Ensimmäiset raskaustestit keksittiin vuonna 1929, hormonitutkimukset ja hoidot yleistyivät 1930-luvulla. Kohdunsisäiset ehkäisimet ja hormonaaliset "ehkäisypillerit" tulivat useissa maissa käyttöön 1950-luvun loppupuolelta lähtien luvun lopulla otettiin käyttöön mifepristonia tai vastaavaa ainetta sisältävä "aborttipilleri" sekä jälkiehkäisytabletti eli "katumuspilleri". Raskauksien rajoittamisen ohella kehittyi toisaalta ns. lisääntymislääketiede

8 Kätilötyön muutoksia 1900-l. Kätilöohjesääntö hyväksyttiin Suomessa Kunnassa tuli olla lain mukaan yksi kätilö alkavaa 5000 asukasta kohti. Kätilökoulutuksessa paljon muutoksia Kätilö-opisto itsenäistyi ja annettiin laki kunnallisesta kätilötoimen harjoittamisesta. Vasta 1968 asetus sairaanhoitotoimen ja muun vastaavanlaisen henkilöstön kouluttamisesta Suomessa kätilökoulutus useisiin sairaanhoitooppilaitoksiin l. muutosten aikaa Kätilökoulutus uudistui, kätilöksi hakeutuvilta vaadittiin sairaanhoitajan tutkinto koulutus pirstoutui, kätilöitä ryhdyttiin kouluttamaan lähes yksinomaan sairaaloihin. Kansanterveyslaki 1972 rajoitti kätilökunnan mahdollisuuksia toimia yhtäläisesti sekä sairaalassa että avoterveydenhuollossa luvulla kätilökoulutus uudistui taas, opetukseen saatiin jälleen suoraan kätilön tutkintoon johtava entistä laaja-alaisempi koulutus ja kätilön virkanimike palautettiin terveydenhuoltoalan virkanimikkeisiin opetussuunnitelmakokeilun myötä valmistuminen kätilön ammattiin. Koulutus antaa pätevyyden toimia avoterveydenhuollossa ja sairaalassa sekä naistentautien osastolla luvun alussa kätilökoulutus siirtyi opetushallituksen alaiseksi.

9 Kätilö naistentautien hoitajana luvulla Kätilö hoitaa eri ikäisiä naistentautien potilaita poliklinikoilla, vuodeosastoilla, päiväkirurgisissa yksiköissä ja avo-terveydenhuollossa. Kätilö toimii lääkärin työparina ja moniammatillisessa tiimissä, pitää itsenäisesti vastaanottoja, toteuttaa vaativaa lääkehoitoa, hoitaa ennen ja jälkeen toimenpiteiden, ohjaa, neuvoo ja on tukena suurten päätösten hetkillä. Kätilö hoitaa ja tukee potilaana olevaa naista, sekä koko hänen perhettään. Potilaiden tutkimus ja hoito on muuttunut yhä enemmän ryhmätyöhön perustuvaksi. Sairaalat, osastot ja toimintapisteet ovat yhä enemmän useamman erikoisalan yhteisiä.

10 Naistentautien hoitopaikat Suomessa 21 sairaanhoitopiiriä Erikokoisissa sairaaloissa ja niihin kuuluvissa yksiköissä on gyn. pkl lähes kaikissa Sairaaloissa vo:t: vaihdellen pelkästään gynekologisten potilaiden vuodeosastoista monenlaisiin yhdistelmäosastoihin PÄIKI:n erikoisalana gynekologia lähes kaikissa yksiköissä missä leikkaustoimintaa LEIKO käytössä vaihtelevasti Syöpäpotilaiden hoidon järjestämisessä eroja

11 Naistentaudit KHKS:ssa Gyn.pkl, jonka yhteydessä myös lapsettomuuspkl Synnytys- ja naistentautien yhteisosasto, missä 8 paikkaa gyn. potilaille Vo:lla hoidetaan myös gyn. syöpäpotilaiden sytostaattihoidot, syöpäleikkaukset pääosin TAYS:ssa Gyn. leikkauspotilaat eivät kuulu LEIKO:n PÄIKI:ssa gyn toimenpiteitä

12 Keventynyt naistentautien hoito Sairaanhoito on kallista ja pyritäänkin antamaan mahdollisimman nopeasti. Tavoitteen toteutuminen näkyy hoitoaikatilastoissa. Naistentautien hoidossa pyritään lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan (avoleikkaus -> alatie, l-skop tmp), jossa kotiutuminen tapahtuu 1-3 vuorokauden kuluttua toimenpiteestä. Menetelmät kehittyvät myös koko ajan säästävämmiksi (robottileikkaukset, myomaembolisaatio..) Monet gynekologiset toimenpiteet hoidettavissa myös päiväkirurgisesti/polikliinisesti kotiutuminen samana päivänä, ja osa korvautuu lääkehoidolla (Mirena, Cytotec..) Perinteisen fyysisen hoitamisen rinnalle on tullut paljon ohjausta, neuvontaa ja jatkohoidon järjestelyä

13 Naistentautien hoitotyön haasteita.. Lyhyet hoitoajat vs haasteelliset aiheet - Syy miksi hakeudutaan hoitoon, ei kevene! Gynekologinen sairaus/ongelma koetaan uhkana naisellisuudelle ja sukupuolielämälle. Se heijastuu ihmissuhteisiin, etenkin parisuhteeseen. Mahdolliset pelot ongelmista seksuaalielämässä, lisääntymisessä ja elämän jatkuvuudessa heijastuvat myös hoitotilanteisiin. Potilaiden ikä - teini-ikäisistä vanhuksiin Potilaat ovat yhä sairaampia, myös moniongelmaisuus on kasvanut Monikulttuurisuus on lisääntynyt potilasohjaus ja siihen käytettävissä oleva aika!

14 Naistentautien hoitotyön haasteita.. Suurten ikäluokkien naisten gynekologisten palvelujen kysyntä kasvaa leikkaushoitojen tarve ja syöpäkirurgian tarve lisääntyy. Sairauksien hoidon keskittäminen osaamisen vaatimukset kasvaa/kapenee? työn henkinen kuormittavuus kasvaa/alenee? Jatkuva muutos >< koulutus, osaamisen ylläpito Ylhäältä tulevat vaatimukset >< työn kehittämisen mahdollisuudet Työssä jaksaminen Entä ne resurssit

15 Mitä potilaat odottavat? Seksuaalisuus ja siihen liittyvien kysymysten esille ottaminen terveydenhuollon ammattilaisen taholta, tietoa ja tukea minäkuvan uudelleen rakentamiseen ja seksuaaliseen eheytymiseen. Henkinen tuki, sekä potilaalle että perheelle perheenjäsenten/läheisten mukaan ottaminen: hoidon suunnittelu, kirjallinen tieto, tiedonsaanti omaa jaksamista varten, tunteiden ymmärtäminen Inhimillisyys, ystävällisyys, asiallinen ja kunnioittava kohtelu sekä luottamuksellisuus ovat tärkeitä. Tukea, keskusteluapua ja läsnäoloa myös negatiivisten tunteiden läpikäymiseen.

16 Potilaan ja perheenjäsenen saama emotionaalinen ja tiedollinen tuki Potilaat ja perheenjäsenet kuvasivat sairaalassa saadun tuen vaikuttaneen heidän käsityksiinsä tulevaisuudesta ja terveydestä. Lisäksi tuki edisti potilaiden ja perheenjäsenten henkistä hyvinvointia. (Mattila, 2011 ) Psykososiaalinen tukeminen sairauskriisissä sekä hoitohenkilöstön tuki naisena eheytymisen kokemuksessa on potilaan kokonaishoidon ja selviytymisen kannalta merkityksellistä.

17 Kevenikö kätilöys?

18 Kiitos!

19 Lähdekirjallisuutta Arno Forsius, LKT, professori. Lääketiedettä kulttuuria ihmisiä kuvauksia historiasta Hakoniemi, N. Gynekologisen syöpäpotilaan seksuaaliohjauksen odotukset ja kokemukset, Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hautamäki-Lamminen, K. Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa. Tiedontarpeet ja tiedonsaanti Tampereen yliopisto. Väitöskirja Leino, K. Pirstaloitumisesta kohti naisena eheytymistä. Substantiivinen teoria rintasyöpäpotilaan sosiaalisesta tuesta hoitoprosessin aikana Tampereen yliopisto. Väitöskirja Lämsä, R. Potilaskoertomus-etnografia potiluudesta sairaalaosaston käytännöissä Tutkimus 99. THL Mattila, E. Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Petäjä,H. Seksuaaliterveyden edistämisen toimintamallin kehittäminen Turun ammattikorkeakoulu, YAMK työ. Vuorinen, S. Sairaanhoitajan työ - työn merkitys ja työn muutos sairaanhoitajien kokemana Tampereen yliopisto. Pro gradu. Alhokoski,E. Kaasinen,K. Madetoja,S. Sillankorva, J. Syyllisyys, häpeä, helpotus - naisen tunteita, kokemuksia ja toiveita tuesta raskaudenkeskeytysprosessin aikana. Kirjallisuuskatsaus Kätilöopiston sairaalan perhesuunnittelupoliklinikalle Helsingin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö Suomen kätilöliitto www-sivut