Tiistai, , klo , Kaupungintalo, valtuustosali

Transkriptio

1 1 Helsingin kaupunki, Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Tiistai, , klo , Kaupungintalo, valtuustosali Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien yhteiskokous Kuinka kaupunki edistää syrjimättömyyttä? Arvoisat neuvottelukuntien jäsenet, hyvät kokousvieraat, Minulla on ilo osallistua tänään tähän pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien yhteistapaamiseen, jonka teemana on syrjimättömyys ja aktiivinen kansalaisuus. Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat Helsingin keskeisiä toimintaperiaatteita. Kaupungin maahanmuuttopolitiikan lähtökohtana on se, että jokaista kohdellaan helsinkiläisenä lähtökohdistaan riippumatta. Käsittelen puheenvuorossani syrjimättömyyttä neljästä eri näkökulmasta: 1. osallisuuden edistäminen, 2. pääkaupunkiseudun yhteistyö, 3. muunkielisten rekrytointi sekä 4. eurooppalainen kaupunkiyhteistyö. 1.näkökulma: osallisuuden edistäminen Suomen perustuslaki (14.3 )velvoittaa julkista valtaa edistämään yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Te, arvoisat pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien jäsenet, vaikutatte luottamustoimessanne siihen, miten yhdenvertaisuutta edistetään kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa sekä millaisia palveluja kaupungit tuottavat maahanmuuttajille. Teillä on keskeinen rooli maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvässä strategiatyössä, kuten maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmien laadinnassa. Strategiatyön kautta vaikutatte siihen, millaista tulevaisuuden pääkaupunkiseutua olette rakentamassa. Usein edellytetään, että kotoutumisen tulisi olla kaksisuuntaista, mutta mielestäni tulisi puhua kotoutumisen moniulotteisuudesta, jota tapahtuu arjessa, ko-

2 tona, harrastuksissa, työpaikoilla. Parhaimmillaan neuvottelukuntien työskentely mahdollistaa aidon vuorovaikutuksen, jossa erilaiset mielipiteet ja kokemukset siitä, millaista on olla kaupunkilainen pääkaupunkiseudulla, ovat läsnä. Dialogissa osallistujat hyväksyvät erilaisten näkemysten ja mielipiteiden läsnäolon. Kaikkien mielipiteet ja oivallukset ovat vapaasti poimittavissa tarkastelun kohteeksi. Parhaimmillaan dialogi on uuden oivaltamista, joka tuottaa uusia innovaatioita. Aito dialogi myös kannustaa ihmisiä tutkimaan omia ennakkoluulojaan sekä tarjoaa mahdollisuuden luopua niistä. Kaupunkien palvelujärjestelmien on varmistettava, että muunkielisillä on valmiudet, kuten riittävä kielitaito ja yhteiskuntatietous, osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamistyöhön. 2. näkökulma: pääkaupunkiseudun yhteistyö Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat osaltaan vaikuttaneet uuden hallitusohjelmakauden kotouttamislinjauksiin. Yhteisiä edunvalvonta-asioita ovat mm. aikuisten kotoutumiskoulutuksen hankintaan ja kehittämiseen liittyvät kysymykset samoin kuin koulupudokkuuden ehkäisy ja kuntakorvauksiin liittyvät asiat. Uudessa hallitusohjelmassa on ilahduttavan paljon kirjauksia, jotka liittyvät maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Pääkaupunkiseutu tekee yhteistyötä valtion kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Metropolialueella asuu yli puolet koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä. On valitettava tosiasia, että maahanmuuttajilla on kolminkertainen työttömyys- ja toimeentulotukiasiakkuusriski verrattuna kantaväestöön. Lohdullista on se, että erot näyttävät pienenevän maassa-asumisvuosien myötä. On myös todettava, että maahanmuuttajien työmarkkina-asema reagoi herkästi työmarkkinatilanteen muutoksiin, josta usein seuraa epäsuotuisa asenneilmapiiri. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen tavoite on maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen. Edellisen hallituksen metropolipolitiikan mukainen pääkaupunkiseudun aiesopimus maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tehostamiseksi on voimassa vielä vuonna Sopimuksen ansiosta työvoimatoimistoihin on osoitettu lisäresursseja alkuvaiheen palveluihin. Vastaavasti kaupungit ovat tehostaneet työllisyyden hoidon palveluitaan vastaamaan paremmin maahanmuuttajien tarpeita. 2

3 3 Haasteellista on se, että valtio ei ole kyennyt osoittamaan pysyviä lisäresursseja. Työvoimatoimistoihin on rekrytoitu tilapäistä palkkatukityöllistettyä henkilökuntaa. Lisäresurssit ovat olleet tarpeen ja hyödyksi mutta on selvää, että henkilöstön suuri vaihtuvuus on haitaksi pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Lisäksi aiesopimuksen aikana ongelmalliseksi on noussut työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutukseen varatun määrärahan riittämättömyys. Koulutukseen varatut määrärahat ovat kasvaneet mutta eivät riittävästi suhteessa kasvavaan muuttajien määrään. Jonotusajat kotoutumiskoulutukseen venyvät liian pitkiksi. Lähes puolet asiakkaista osallistuu omaehtoiseen suomen kielen koulutukseen, josta ei ole ohjausmekanismeja työelämään. Puutteista huolimatta pidän aiesopimuskäytäntöä tärkeänä välineenä kokonaisvaltaisen kotoutumispolitiikan luomiseksi ja toivon, että käytäntö jatkuu ja syvenee entisestään. Toisena esimerkkinä pääkaupunkiseudun yhteistyöstä voidaan mainita Osallisena Suomessa hankkeet, joissa peruspalvelujen rinnalla kehitetään maahanmuuttajille kohdennettuja palveluita. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisesti valmistelemassa hankekokonaisuudessa keskitytään eriytymisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lapset, nuoret sekä perheet ovat hankkeiden kohderyhmiä. Hankkeissa tuetaan mm. maahanmuuttajalasten kaksikielisyyttä ja kulttuuritietoista kasvuympäristöä, paneudutaan maahanmuuttajanuorten koulutukseen sekä kehitetään lapsia kotonaan hoitavien vanhempien ja lasten kotoutumiskoulutusta. Pääkaupunkiseudulla asuu myös maahanmuuttajia, joista osa on muuttanut ruotsinkielisiltä alueilta, osa on avioitunut ruotsinkielisen kanssa. Tällä hetkellä kuitenkin kaikki kotoutujat ohjataan suomenkielisiin palveluihin, sillä ruotsinkieliset kotoutumista tukevat palvelut eivät ole kehittyneet. Delaktig i Finland hanke on aloittanut työnsä kartoittamalla ruotsinkielistä palvelutarjontaa sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Mukana on laajasti eri toimijoita kuten virastoja, järjestöjä ja työnantajia. Pidän merkittävänä edistysaskeleena sitä, että muunkielisten ruotsinkielinen kotoutumispolku kehittyy pääkaupunkiseudulla.

4 Viimeisenä esimerkkinä pääkaupunkiseudullisesta yhteistyöstä voidaan mainita Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön hanke, jota on toteutettu vuodesta 2008 lähtien kymmenissä Helsingin, Espoon ja Vantaan työyhteisöissä. Vuoteen 2011 asti hankkeessa on keskitytty johtamis- ja esimiesosaamisen vahvistamiseen. Vuoden 2012 toiminnan tavoitteena on monimuotoisuusnäkökulman integroiminen kaupunkiorganisaatioiden prosesseihin, strategioihin ja mittareihin. 3. näkökulma: muunkielisten rekrytointi Helsingin kaupunki on Suomen suurimpia työnantajia. Sen noin työntekijästä 4.8 % on muunkielisiä. Monimuotoisuus arvona ilmenee henkilöstön rekrytointiin, perehdytykseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä ohjeissa sekä erilaisissa hankkeissa. Helsingin henkilöstöpoliittisena tavoitteena on lisätä muunkielisten määrää henkilöstössä vastaamaan muunkielisten osuutta kaupungin väestöstä. Helsingin kaupungin johtajisto hyväksyi syyskuussa 2011 muistion, joka sisältää 22 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla muunkielisten osuutta saadaan nostettua. Muistion Meillä työn jälki ratkaisee. Toimenpiteitä muunkielisten osuuden kasvattamiseen Helsingin kaupungin henkilöstössä laati kaupungin eri virastojen henkilöstöpäälliköistä koostunut ja kaupunginjohtajan asettama työryhmä. Tavoitteena on, että muunkielisten osuutta kasvatetaan tasaisesti eri virastoissa ja liikelaitoksissa ja että muunkielisten osuutta lisätään eri uratasoilla. Lisäksi toimenpiteillä puututaan muunkielisen henkilöstön vajeeseen ja toisaalta osaamisen hyödyntämiseen virastojen henkilöstötarpeiden ennakointivaiheessa ja työyhteisöjen osaamiskartoituksissa. Dokumentti sisältää toimenpiteitä, jotka ovat kaikille virastoille ja liikelaitoksille yhteisiä ja jotka liittyvät esimerkiksi henkilöstön suunnitteluun ja seurantaan, ennakointiin, rekrytointiin, perehdytykseen sekä esimiesten ja työyhteisöjen tukeen. Jälkimmäiseen liittyy mm. räätälöidyt muunkielisten suomen kielen taidon testaukset tarvittaessa joko yleistestillä tai joillekin ammattiryhmille räätälöidyllä testillä (ns. ASKI testillä). Testin perusteella muunkieliset työntekijät lähetetään soveltuvalle suomen kielen koulutustasolle. Lisäksi virastoille ja liikelaitoksille on laadittu valinnaiset toimenpiteet, jotka liittyvät mm. rekrytointiin. Tähän liittyy esimerkiksi nimetön työnhakukokeilu, 4

5 jota voidaan pilotoida muutamassa halukkaassa virastossa. Kokeilun avulla voidaan selvittää sen sovellettavuutta. Oslon kaupungissa nimetön työnhakukokeilu on jo tehty, ja onkin mielenkiintoista saada kuulla siitä miten työnhaku järjestettiin ja sen tuloksista. Hyvät neuvottelukuntien jäsenet ja kokousvieraat, 4. näkökulma: eurooppalaisten kaupunkien yhteistyö Helsinki ottaa aktiivisesti oppia muilta eurooppalaisilta kaupungeilta niiden hyvistä käytännöistä maahanmuuton toimialalla ja vertaa omaa toimintaansa, toisin sanoen benchmarkkaa, muiden usein parhaaksi todettuun vastaavaan käytäntöön. Tällaisen verkoston tarjoaa Eurocities järjestön maahanmuuton ja kotoutumisen työryhmä, jonka jäseniä Oslo, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat. Työryhmän työskentelyn tuloksena on syntynyt mm. Eurocities Integrating Cities julkilausuma, jossa sen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat kotouttamaan maahanmuuttajia ja maahanmuuttajayhteisöjä edistämällä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta päätöksenteossaan, palvelutarjonnassaan, henkilöstöpolitiikassaan ja hankintatoiminnassa. Toivon Teille antoisaa iltaa sekä uusia oivalluksia siitä, miten voimme yhdessä edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta pääkaupunkiseudulla. 5